Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA
|
|
- Ari Tamminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA
2 1(7) 1. JOHDANTO Tämä tarkkailusuunnitelma käsittää Lappeenrannan kaupungin alueella tehtävää yhdyskuntailmanlaadun mittaamista. Kaakkois-Suomen Ely-keskus on antanut suunnitelmasta lausunnon ja todennut sen riittäväksi. Mittausten järjestämisestä vastaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi yhdessä paikallisen teollisuuden kanssa. Mittausten toteuttamisesta vastaa Imatran seudun ympäristötoimi osan Etelä-Karjalan mittausverkostoa, johon kuuluu myös Imatran ja Svetogorskin kaupungeissa tehtävät mittaukset. Yhdyskuntailmanlaadun mittauksia on tehty Lappeenrannan ja siihen nykyisin kuuluvan Joutsenon alueilla jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Bioindikaattoritutkimuksia on tehty säännöllisesti n. 7 vuoden välein yhteisprojektina muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa. Ilmanlaadun tarkkailu perustuu ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista sekä ympäristönsuojelulain 143 :ään, jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Mittausten järjestäminen ja seuranta perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (79/2017) sekä valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadun ohjearvoista (Vnp 480/96). Osallistumisesta yhdyskuntailmanlaadun tarkkailuun on velvoitettu myös osassa toiminnanharjoittajien ympäristölupapäätöksiä. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailun osapuolet ovat: Lappeenrannan kaupunki, jota edustaa Lappeenrannan seudun ympäristötoimi UPM-Kymmenen Oyj, Kaukaan tehtaat (sellu- ja paperitehdas, saha) sekä UPM-Kymmene Oyj Kaukaan biojalostamo Metsä Fibre Oy, Joutsenon tehdas Stora Enso Wood Products Oy Ltd, Honkalahden saha Nordkalk Oy Ab Finnsementti Oy, Lappeenrannan tehdas Lappeenrannan Lämpövoima Oy Kaukaan Voima Oy Kemira Chemicals Oy Metsä-Fibren päästöihin sisältyy myös Metsä Board Joutsenon päästöt. Yhtiöillä on keskinäinen sopimus tarkkailukustannusten jakamisesta. Tarkkailuun voidaan tarvittaessa liittää myös muita toiminnanharjoittajia. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
3 2(7) Alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun seuranta on keskittynyt metsä-, kalkkikivi- ja sementtiteollisuudesta aiheutuvien päästöjen seurantaan. Lisäksi aluekeskuksissa kuten Lappeenrannassa ja Joutsenossa seurataan liikenteen päästöjä. Maantieteellisestä sijainnista johtuen mittauksissa on otettu huomioon myös kaukokulkeumana tulevien maasto- ja metsäpalojen päästöjen seuranta. Kaukokulkeuman vaikutukset on monesti nähtävissä ensimmäisinä juuri Suomen kaakkoisrajalla. Lappeenrannan ilmanlaadun mittausverkosto on saavuttanut pääasiallisen laajuutensa. Tämän mittaussuunnitelman tavoitteena ylläpitää riittävän laajaa yhdyskuntailmanlaadun mittausverkostoa huomioiden lainsäädännön asettamat vaatimukset mittauksista sekä alueen asukkaiden tiedottamiseen liittyvät tarpeet. 2. TEOLLISUUDEN JA LIIKENTEEN PÄÄSTÖT Liikenteen ja teollisuuden yhteenlasketut TRS-, SO2-, hiukkas- ja NOxilmapäästöt olivat mittauskaudella % pienemmät kuin edellisellä mittauskaudella (kuva 1). Liikenteen päästöjen (VTT:n Liisalaskentajärjestelmä) osuus mittauskaudella on ollut sama kuin edellisellä kaudelle eli keskimäärin 11 % Lappeenrannan kokonaisilmapäästöistä. Laitoskohtaiset päästöt on esitetty kuvassa 2. Metsäteollisuuden osuus kokonaispäästöistä on 62 % eli 3 % enemmän kuin edellisellä mittauskaudella. Teollisuuden TRS-päästöt vaihtelevat vuosittain (kuva 3). NOx-päästöjen linja on ollut laskeva. Kuva 1: Lappeenrannan ilmansuojeluilmoitusvelvollisten teollisuuslaitosten ja liikenteen TRS, NOx-, SO2- ja hiukkaspäästöt (PM) vuosina Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
4 3(7) Kuva 2: Teollisuuslaitosten yhteenlasketut TRS-, SO2-, PM10- (hiukkas) ja NOx-päästöt vuosina Kuva 3: Teollisuuslaitosten SO2, hiukkas-, NOx- ja TRS-päästöt vuosina Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
5 4(7) 3. ILMANLAADUN MITTAUSSUUNNITELMA VUOSILLE Yleistä Mitattavat ilman epäpuhtaudet on valittu alueen päästörakenteen perusteella. Edellisen mittauskauden mittaustulokset on raportoitu liitteessä 1. Lappeenrannan alueella tehtävät ilmanlaadun mittaukset palvelevat myös muita Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kuntia (Lemi, Taipalsaari, Savitaipale) mm. kaukokulkeumaepisodien aikana. Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 79/2017 ohjaa ilmanlaadunmittausten toteuttamista. Asetuksen mukaan jatkuvatoimisia mittauksia tehdään alueilla, joilla ylittyy epäpuhtauden ylempi arviointikynnys tai pitoisuus on ylemmän ja alemman arviointikynnyksen välissä. Alle alemman arviointikynnyksen alueilla riittää, että mittaukset ovat suuntaa-antavia tai selvittämisessä käytetään muita menetelmiä. Teollisuuslaitosten läheisyydessä häiriötilanteiden varalta on tarpeen ylläpitää riittävää mittausverkostoa, vaikka alueella ei viimeaikaisten mittausten mukaan edellä mainitut arviointikynnykset olikaan ylittyneet. Tällaisia häiriötilanteita on esiintynyt mm. rikkidioksidin osalta. Taulukossa 2 on esitetty ilmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat ilman epäpuhtaudet vuosina Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
6 5(7) Taulukko 2: Lappeenrannan seudun yhdyskuntailmanlaadun mittauspisteet ja mitattavat ilman epäpuhtaudet mittausjaksolla Lpr Keskusta TRS PM10 NOx, jatkuu niin kauan kun laite mittauskuntoinen Lauritsala TRS PM10 Tirilä TRS SO2 PM2,5 Laskeuma Ihalainen SO2 NOx PM10 Laskeuma Pulp TRS SO2 PM2,5 Laskeuma J. Keskusta TRS PM10 siirretään korvaamaan uusittava Tirilän, Ihalaisen tai Lpr keskustan mittalaite Äitsaari, tausta-asema Laskeuma Armila Sääasema Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
7 6(7) 3.2 TRS-mittaukset Joutsenossa ja Lappeenrannassa esiintyy hajuhaittoja selluteollisuuden ympäristössä häiriötilanteiden ja sääolosuhteiden kuten inversiotilanteiden yhteydessä. TRS-yhdisteiden mittauksia jatketaan edelleen Lappeenrannan keskustan, Tirilän, Lauritsalan, Joutsenon keskustan ja Pulpin mittauspisteissä. Mittauspisteet ovat lähellä teollisuuslaitoksia ja erityisesti häiriötilanteiden aiheuttamien pitoisuuksien mittaaminen ja niistä tiedottaminen asukkaille on tarpeellista. Yhteydenottojen perusteella hajujen luonne on muuttunut viime vuosina. Perinteisen selluteollisuuden pelkistyneiden rikkiyhdisteiden hajun lisäksi yleisöilmoituksia on tullut kissanpissan hajua, putsarin haju ja Tuosan haju kuvaavin termein. Yhteydenottoja on tullut mm. entistä enemmän Kaukaan ympäristöstä. 3.3 SO2-mittaukset Rikkidioksidin alempi vuorokauden mittausjaksoon verrannollinen arviointikynnys ei ole ylittynyt yhdelläkään mittauspisteellä. Teollisuuslaitosten lähettyvillä voi häiriötilanteiden yhteydessä esiintyä korkeitakin SO2-pitoisuuksia. Rikkidioksidipäästöihin voi liittyä myös hajuhaittaa. Tiedottamisen kannalta mittausten jatkuminen teollisuuslaitosten lähellä Ihalaisessa, Pulpilla ja Tirilässä on edelleen tarpeen. 3.4 NOx-mittaukset Typpidioksidin alempi arviointikynnys ei ole ylittynyt mittauspisteillä. NOxmittausten määrää on vähennetty. Lappeenrannan keskustassa mittausta jatketaan niin kauan kuin laite pysyy mittauskuntoisena ilman suurempia korjauksia. Ihalaisen mittauspiste säilyy yleisenä liikenteen ja teollisuuspäästöjen mittauspisteenä. 3.5 Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) alempi arviointikynnys on ylittynyt vuosittain sekä Lappeenrannan keskustan että Ihalaisen mittauspisteissä. Ylempi arviointikynnys on ylittynyt Ihalaisessa. Jatkuvatoimisten mittausten jatkaminen Lappeenrannan keskustan, Lauritsalan, Ihalaisen ja Joutsenon keskustan mittauspisteillä on edelleen tarpeen, koska mittausten avulla voidaan edelleen vaikuttaa katujen ja muiden alueiden kunnossapidon kehittymiseen. Joutsenon keskustan PM10 mittauksesta voidaan luopua siinä yhteydessä kun Lappeenrannan keskustan mittalaite joudutaan vaihtamaan. Tällöin vuonna 2017 uusittava laite siirretään Lappeenrannan keskustaan. Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
8 7(7) Tirilässä pienhiukkasten PM2,5 mittauksia on tarpeen jatkaa kaukokulkeuman seuraamiseksi. Pulpilla mittauksia tehdään myös teollisuuden vaikutusten selvittämiseksi. Pienhiukkaset ovat yksi merkittävimmistä terveyteen vaikuttavia ilman epäpuhtauksista. Pulpin ja Tirilän mittauspisteet kuvaavat myös puun pienpolton vaikutuksia laajan pientaloasutuksen johdosta. 3.6 Laskeuma Kolme laskeuman keräyspistettä (Tirilä, Ihalainen ja Pulp) ovat tarpeelliset teollisuusalueiden eri teollisuusalueiden laskeumakuorman selvittämiseksi. Äitsaaren pistettä voidaan hyödyntää alueen taustamittauspisteenä 3.7 Muu selvitykset Sääasema on välttämätön pitoisuustietojen analysointia varten. Ilman epäpuhtauksien vaikutusten arvioimiseksi on osallistuminen alueella mahdollisesti suoritettavaan bioindikaattoritutkimukseen edelleen tarpeellista. 3.8 Investointisuunnitelma Laitteiston tulee olla luotettavia ja niiden teknisten vaatimusten tulee vastata lainsäädännön edellyttämiä vaatimuksia. Laitekanta edellyttää säännöllistä uusimista. Laitteiden käyttöikä on lyhentynyt ja investointisuunnitelmassa tulee varautua myös odottamattomiin investointeihin. Investointiohjelmaa, jota päivitetään tarvittaessa vuosittain, on esitetty liitteenä Mittausten suorittaminen ja tiedottaminen Ilmanlaadun mittausten suorittamisesta vastaa ulkopuolinen asiantuntijataho. Mittaustulosten tiedottamisesta laaditaan erillinen tiedottamisohje, jota päivitetään tarvittaessa. LIITTEET 1. Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista Investointisuunnitelma vuosille Lappeenrannan ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma
9 Liite 1 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
10 1(12) 1. MITTAUSPISTEET Yhdyskuntailmanlaadun mittaukset Lappeenrannassa on tehnyt Imatran seudun ympäristötoimi osana Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkostoa. Lappeenrannan mittauspisteiden lisäksi mittausverkostoon sisältyy myös Imatran ja Svetogorskin (Venäjä) mittauspisteet. Laskeumamääritykset on tehnyt Saimaan Vesitutkimus Oy. Vuoden 2016 lopussa jatkuvatoimisia ilmanlaadun mittauksia on tehty kuudella mittauspisteellä (kuva 1). Keräintyyppisiä mittauksia (laskeuma) on tehty kolmessa mittauspisteessä. Laskeuman taustapisteenä käytetään Ruokolahdella sijaitsevaa Äitsaaren mittauspistettä. Armilassa mitataan säätietoja. Mittauspisteet ja niissä mitattavat ilmanlaadun epäpuhtaudet on esitetty taulukossa 1. Kuva 1: Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun mittauspisteet
11 2(12) Mittauskaudella on lopetettu 4 mittausta (taulukko 1): Lappeenrannan keskustan SO2, Tirilän NOx, Ihalaisen TRS ja Lauritsalan NOx. Uusia mittauksia on aloitettu 3 kappaletta eli Lappeenrannan keskustan TRS, Ihalaisen SO2 ja Pulpin PM2,5. Mittaussuunnitelmakaudella hankittiin suunnitelman mukaisesti uusi sääasema, Pulpin mittauskoppi, kaksi rikkidioksidilaitetta ja kaksi PM10 mittauslaitetta. Mittausohjelman päivitystä ei ole toteutettu. Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman epäpuhtaudet mittauskaudella Mittauspiste Mittauskomponentit Aloitettu/lopetettu Päästölähde Lappeenranta keskusta SO 2, NO x PM10 PM 2,5 TRS Tirilä Ihalainen Lauritsala Armila TRS SO 2 NO x PM 2,5 laskeuma TRS SO 2 NO x PM 10 laskeuma TRS NO x PM 10 Säätiedot Pulp, ala-aste ja kauppa TRS SO 2 laskeuma PM 2,5 Joutseno keskusta TRS SO 2 1) PM 10 1) lopetetaan vuoden 2017 lopussa lopetettu 2013 aloitettu 1996 aloitettu 1996 lopetettu 2016 aloitettu 2013 aloitettu 1989 aloitettu 1989 lopetettu 2015 aloitettu 2008 aloitettu 1993 lopetettu 2015 aloitettu 2016 aloitettu 2009 aloitettu 2006 aloitettu 1993 aloitettu 1994 lopetettu 2013 aloitettu 2006 aloitettu 1990 aloitettu 1990 aloitettu 1990 aloitettu 2014 aloitettu 2011 aloitettu 2013 aloitettu 2007 liikenne Ihalaisen teollisuusalue kaukokulkeuma puunjalostusteollisuus energiantuotanto kaukokulkeuma puun pienpoltto kaivosteollisuus sementtiteollisuus kaukokulkeuma puujalostusteollisuus energiantuotanto puujalostusteollisuus kaukokulkeuma liikenne kaukokulkeuma
12 3(12) 2. MITTAUSTULOKSET Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tuloksia tarkastellaan vuosien aikana sekä verrataan edellisen mittausjakson, tuloksiin. Ilmanlaatua kuvataan sanallisesti ilmanlaatuindeksillä, joka perustuu YTV:n ilmanlaatuindeksiin. Indeksi huomioi ilman epäpuhtauksien terveysvaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksilaskennassa huomioidaan TRS-yhdisteet, rikkidioksidi (SO2), typpidioksidi (NO2), PM10 ja PM2,5. Heikointa ilmanlaatu on ollut Lappeenrannan keskustan mittauspisteessä (kuva 2). Ilmanlaadun heikentymiseen keskustassa on merkittävimmin vaikuttanut keväisen katupölykauden aiheuttamat PM10 pitoisuudet. Mittausjaksolla ei esiintynyt voimakkaita maasto- tai metsäpalojen aiheuttamaa ilmanlaadun heikentymistä toisin kuin edellisen mittauskauden aikana. Ilmanlaatu hyvää (%) Lappeenranta Lauritsala Joutseno Kuva 2: Lappeenrannan mittauspisteiden ilmanlaadun vuorokausi-ideksin hyvää osuudet vuosina Lappeenranta = Lappeenrannan keskusta ja Joutseno = Joutsenon keskusta
13 4(12) 4.1 Haisevat rikkiyhdisteet (TRS-yhdisteet) Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia esiintyy lähinnä tehtaiden ylösja alasajojen yhteydessä tai prosessihäiriöiden aikana lyhytaikaisina piikkeinä. Vuosikeskiarvo eri mittauspisteillä mittauskaudella on ollut suurimmillaan 2 µg(s)/m³. Vuorokausiohjearvon (10 µg(s)/m³) ylityksiä on esiintynyt vuosien Pulpin mittauspisteellä kahtena vuonna: vuonna 2013 kolmena kuukautena ja vuonna 2014 yhtenä kuukautena. TRSyhdisteille ei ole annettu raja-arvoja. Lyhytaikaista hajukuormitusta kuvaa TRS- tuntikeskiarvot, jotka ovat yli 10 µg(s)/m³ ja yli 3 µg(s)/m³. Hajutuntimääritelmänä on käytetty pitoisuutta 3 µg(s)/m³. Suurimmat ylitykset on mitattu Pulpin ja Tirilän mittauspisteillä (kuvat 3 ja 4). TRS % tuntiarvoista yli 10 µg/m³ 3 2,5 2 1,5 1 0, Lpr keskusta Tirilä Lauritsala Pulp J keskusta 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 TRS % tuntiarvoista yli 10 µg/m³ Lpr keskusta Tirilä Lauritsala Pulp J. keskusta Kuva 3: TRS-tuntikeskiarvon (10 µg(s)/m³) ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet (%) vuosina ja
14 5(12) TRS % tuntiarvoista yli 3 µg/m³ Lpr keskusta Tirilä Lauritsala Pulp J keskusta Kuva 4: TRS-tuntikeskiarvon (3 µg(s)/m³) ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet (%) vuosina Prosessihäiriöistä johtuneita TRS-piikkejä esiintyi Pulpilla erityisesti vuonna Vuonna 2015 mitattiin Tirilässä ja Lauritsalassa aikaisempiin vuosiin verrattuna jonkin verran enemmän yli 10 mikrogramman tuntikeskisarvon ylityksiä. Vuonna 2015, erityisesti keväällä, esiintyi Lappeenrannan alueella myös voimakasta kissanpissanhajua. Tuulensuunnasta ja mittaustekniikasta johtuen kyseinen haju ei yhteydenottojen voimakkuuteen verrattuna ollut esitettävissä mittaustuloksina. 4.2 Rikkidioksidi (SO2) Rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet pieniä. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun rikkidioksidin kriittiseen arvoon (20 µg/m³) verrattuna rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosina enimmillään 2 µg/m 3 /a eli 10 % kriittisestä arvosta. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi annetut rikkidioksidin tunti- tai vuorokausiraja-arvot eivät ylittyneet mittausjaksolla (taulukko 2). Tuntiraja-arvopitoisuuden (350 µg/m³) ylityksiä esiintyi vain Pulpin mittauspisteellä vuonna 2015 yhden kerran sallitun ylitysten määrän ollessa 24 kpl vuodessa. Suurimmat rikkidioksidin pitoisuudet on mitattu Pulpin mittauspisteellä (kuva 5). Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu rikkidioksidin vuorokausipitoisuuden alempi arviointikynnys (vuorokausikeskiarvo 50 µg/m³ saa ylittyä enimmillään 3 kertaa kalenterivuodessa) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuonna yhdelläkään mittauspisteellä.
15 6(12) Taulukko 2: Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja- ja ohjearvoihin mittauskaudella Vaihteluväli on ilmoitettu suluissa. Tuntiohjearvo (250 µg/m³) on kunkin kuukauden suurin 99 % tuntiarvo, vuorokausiohjearvo (80 µg/m³) on kunkin kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo. Mittauspiste % tuntiohjearvosta (vaihteluväli) % vuorokausiohjearvosta (vaihteluväli) Tuntirajaarvopitoisuuden ( 350 µg/m³) ylitysten kpl Vuorokausirajapitoisuuden (125 µg/m³) ylitysten kpl Lpr keskusta 1) 7 % 14 % 0 0 Tirilä 5 % (2-7 %) 7 % (5 11 %) 0 0 Pulp 11 % (15-8 %) 15 % (9 28 %) 1 0 J keskusta 5 % (4-7 %) 7 % (5 9 %) 0 0 Ihalainen 2) 6 % 9 % 0 0 1) tulos vain yhden vuoden ajalta vuonna ) tulos vain yhden vuoden ajalta vuonna 2016 SO 2 suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) Lpr keskusta Tirilä Pulp J keskusta Ihalainen Kuva 5: Rikkidioksidin suurimmat tuntikeskiarvot vuosina
16 7(12) 4.3 Typpidioksidi (NO2) Typpidioksidin pitoisuudet eivät ole mittausjakson aikana kertaakaan ylittäneet ohje- tai raja-arvoja (taulukko 3). Terveysperustein annettu tuntijaksoon perustuva NO2 alempi arviointikynnys (100 µg/m³ saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa) ei ylittynyt yhdessäkään mittauspisteessä yhtenäkään vuonna. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelun kannalta NOx (NO+NO2) alempi arviointikynnys (19,5 µg/m³/a) ylittyi Ihalaisessa joka vuosi ollen suurimmillaan (25 µg/m³) sekä Lappeenrannan keskustassa kerran, vuonna 2012 ollen 20 µg/m³. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelun kannalta NOX ylempi arviointikynnys (24 µg/m³) ylittyi yhtenä vuonna, vuonna 2012 Ihalaisessa. Vuosiraja-arvoon verrattuna suurin vuosikeskiarvo on mitattu vuonna 2012 Ihalaisessa, jolloin vuosikeskiarvo oli 35 % vuosiraja-arvosta (40 µg/m³). Typpidioksidin tuntiraja-arvopitoisuuden (200 µg/m³) ylityksiä on esiintynyt yhtenäkään vuonna yhdelläkään mittauspisteellä (sallittujen ylitysten lukumäärä vuodessa 18 kpl). Suurimmat pitoisuudet on mitattu Ihalainen mittausmittauspisteellä (taulukko 3), jossa NO2-pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 76 % vuorokausiohjearvosta (70 µg/m³). Typpidioksidin alempi arviointikynnys (100 µg/m³ ei saa ylittyä vuoden mittausjaksolla yli 18 kertaa) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuonna. Taulukko 3: Typpidioksidin ohje- ja raja-arvoihin verrannollisten pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluväli (suluissa) mittausjaksolla Mittauspiste % Tuntiohjearvosta (150 µg/m³) % Vuorokausiohjearvosta (70 µg/m³) Tuntirajaarvopitoisuuden (200 µg/m 3 ) % Vuosirajaarvosta (40 µg/m³) Lpr keskusta 50 %(39 56%) 51 %(43-60%) 0 29 %(25-35%) Lauritsala 1) 52 % 61 %(51-60%) 0 29 %(25-33%) Ihalainen 63 %(56-66%) 76 %(61-90%) 0 35 %(30-40%) Tirilä 2) 47 %(41-51%) 50 %(44-57%) 0 23 %(20-28%) Pulp 3) 30 %(27-33) 32 %(26-37) 0 19 %(18-20%) 1) 2 vuoden tulos, 2) 4 vuoden tulos, 3) 3 vuoden tulos
17 8(12) 4.4 HIUKKASET PIENHIUKKASET (PM2,5) Mittauspisteiden pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvot eivät poikkea toisistaan. Tirilässä pienhiukkasten vuorokauden aikainen vaihtelu, erityisesti talvella, on hieman suurempaa kuin Lappeenrannan keskustassa ja Pulpilla (kuva 6). Tämä viittaa pientaloalueen puun polttoon. Puun polttaminen näkyy erityisesti Tirilässä talvikautena aamupäivän ja illan kohonneina piikkeinä. Vuosikeskiarvot ovat olleet enimmillään 32 % ja pienimmillään 24 % vuosiraja-arvosta (25 µg/m³). Vuositason alempi arviointikynnys (12 µg/m³) ei ole ylittynyt yhtenäkään vuotena (enimmillään 67 % alemmasta arviointikynnyksestä). Mittausjaksolla ei esiintynyt voimakkaita maasto- tai metsäpaloihin liittyneitä kaukokulkeumaepisodeja. Talviaikana mitattiin ajoittain kohonneita PM2,5 pitoisuuksia, jotka olivat pääsääntöisesti peräisin Keski-Euroopan päästöistä. Kuva 6: Pulpin, Tirilä ja Lappeenrannan keskustan PM2,5 tuntikeskiarvojen jakauma ajallisesti kesäkuukausina (huhti-syykuu) ja talvikuukausina (lokamaaliskuu) Pulpilla mittaustulokset kattoivat vuodet
18 9(12) HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM10) Suurimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet mitataan Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä (kuvat 7 ja 8). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoa (vuorokausikeskiarvon 50 µg/m³ enimmillään 35 kpl) ei ole mittausjaksolla ylitetty yhtenäkään vuonna (kuva 7). Enimmillään (14 kpl) raja-arvopitoisuuden ylityksiä on esiintynyt vuonna 2014 Lappeenrannan Keskustassa. Lappeenrannan keskustassa esiintyi keskimäärin yhdeksänneksi eniten (vaihteluväli 5 13) hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvopitoisuuden ylityksiä verrattaessa tuloksia Suomen kaikkiin mittauspisteisiin. Suhteutettuna mittauspisteiden lukumäärään keskimäärin 79 %:ssa Suomen mittauspisteistä mitattiin vähemmän raja-arvopitoisuuden ylityksiä kuin Lappeenrannan keskustassa. 40 PM 10 kpl yli 50 µg/m³ kpl Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 7: Hengitettävien hiukkasten PM10 vuorokausikeskiarvon 50 µg/m³ ylittäneiden pitoisuuksien lukumäärä Vuorokausiohjearvo ylittyi joka vuosi Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteellä sekä kahtena vuonna Lauritsalan mittauspisteellä (kuva 8).
19 10(12) µg/m³ Suurin PM10 vuorokausiohjearvoon verr. arvo Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 8: Hengitettävien hiukkasten PM10 vuosien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot. Hengitettävien hiukkasten alempi arviointikynnys ylittyy vuosittain Lappeenrannan keskustan ja lähes joka vuosi Ihalaisen mittauspisteillä (kuva 9). Joutsenossa alemman arviointikynnyksen ylitys on tapahtunut mittausjaksolla kerran eli vuonna PM 10 alempi arviointikynnys kpl Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 9: Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuuksien suhde alempaan arviointikynnykseen (25 µg/m³) Hengitettävien hiukkasten vuorokausitason ylempi arviointikynnys on ylittynyt kerran, vuonna 2014 Ihalaisessa (kuva 10).
20 11(12) PM 10 ylempi arviointikynnys kpl Lpr keskusta Lauritsala Ihalainen J.keskusta Kuva 10: Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien suhde ylempään arviointikynnykseen (35 µg/m³) 4.5 LASKEUMA Suurin rikkilaskeuma esiintyy Ihalaisen mittauspisteessä (kuva 11). Rikkilaskeuman tavoitetaso alittuu ajoittain Äitisaaren vertailupisteessä (Ruokolahdella) sekä Pulpin mittauspisteellä Rikkilaskeuma mg/m2/a Pulp Äitsaari Ihalainen Tirilä Kuva 11: Rikkilaskeuma (mg/m 2 /a) vuonna Tavoitetaso on 300 mg/m 2 /a.
21 12(12) 4.6 BIOINDIKAATTORISELVITYKSET Ilman epäpuhtauksien vaikutusta on tutkittu bioindikaattoritutkimuksin (mäntyjen neulasten harsuuntuminen ja jäkälävauriot) vuosina 1991, 1988, 1998, 2005 ja vuonna Vuonna 2012 männyn epifyyttijäkälän, sormipaisukarveen suurimmat vauriot sijoittuivat Lappeenrannan keskusta-alueelle ja Joutsenoon. Vertailuvuonna 2005 selvien vaurioiden alue ulottui hieman laajemmalle alueelle kuin vuonna Jäkälälajistoltaan köyhtyneimmät alueet olivat vuonna 2005 hieman laajemmalla alueella kuin vuonna Mäntyjen elinvoimaisuutta kuvaavaa harsuuntumista esiintyi joillain alueilla Lappeenrannan ja Venäjän tuntumassa, Lappeenrannan keskustan länsipuolella,lähellä Lemin kunnan rajaa ja pienialaisilla alueilla Joutsenossa ja Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Lähteet Jyväskylän yliopisto ympäristötutkimuskeskuksen tiedoksiantoja 176 (Lehkonen, Huuskonen, Keskitalo, Laita): Etelä-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2012 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2014 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2013 Imatran seudun ympäristötoimi: Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2012
22 Liite 2: Ilmanlaadun investointisuunnitelma Investointisuunnitelma on hyväksytty tarkkailusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa vuosittain. Tehdyt päivitykset: Ilmanlaadun mittausohjelma peruste x x Ohjelman päivitystarve SO2 mittauslaite 1) n Laite on vanha eikä siihen ole saatavissa varaosia/mittalaite on epävakaa SO2 mittauslaite 1) n Laite on vanha eikä siihen ole saatavissa varaosia/mittalaite Bioindikaattoritutkimus on epävakaa Säännöllinen seurantatarve Varaus, joka päätetään erikseen 1) Laitteiden sijoituspaikat: Lauritsala, Ihalainen tai muu sijoituspaikka määritellään erikseen kunkin hankintavuoden aikana. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi: ilmanlaaduntarkkailusuunnitelma
LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017
LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,
LisätiedotLiite 2. Lappeenrannan
Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2015
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2013
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaatu 2016
Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005
ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotTÄYDENNYKSEN LIITE 34-2
SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015
Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006
Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotImatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015
Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET
ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten
LisätiedotEtelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.
Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotPulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.
Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.
Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotImatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2018
Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2018 Imatran kaupunki 2019 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille
LisätiedotJakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman
1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen
LisätiedotHarjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014
Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin
LisätiedotImatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2017
Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2017 Imatran kaupunki 2017 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille
LisätiedotYHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI
Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2017 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin
LisätiedotImatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016
Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran kaupunki 2017 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO
VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut
LisätiedotVARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt
LisätiedotRakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius
Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa 7.3.2019 Tommi Wallenius Mittauksen tarkoitus Kalasataman alueella on paljon työmaarakentamista. Tarkoituksena selvittää rakennustyömaissa aiheutuneiden päästöjen
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotIlmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006
TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020
KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto
LisätiedotHE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi
HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
Lisätiedot