Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014"

Transkriptio

1 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214

2 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215

3 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 3 MITTAUSTOIMINTA 5 SÄÄTIEDOT 6 RIKKIDIOKSIDI 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ 9 TYPEN OKSIDIT 1 TYPPIDIOKSIDI 11 OTSONI 13 HIILIMONOKSIDI 14 HIUKKASET 15 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET 15 PIENHIUKKASET 17 ILMANLAATUINDEKSI 18 PÄÄSTÖT 19 ILMANLAATU SUOMESSA LIITTEET 22

4 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Oulun ilmanlaadun mittaustulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 214. Ilmanlaadun seuranta vuonna 214 toteutettiin vuosia koskevan Oulun ilmanlaadun seurantasopimuksen mukaisena. Tarkkailun kustannuksista ovat vastanneet Oulun kaupunki (Oulun seudun ympäristötoimi), Oulun Energia Oy, Stora Enso Oyj, Kemira Chemicals Oy, Laanilan Voima Oy, Arizona Chemical Oy, Paroc Oy Ab, Fermion Oy, Adven Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Oulun Satama Oy. Käytännön mittaustoiminnasta ja tarkkailuraportin laadinnasta on vastannut Oulun seudun ympäristötoimi. Ajantasaista tietoa Oulun ilmanlaadusta on esillä Oulun seudun ympäristötoimen kotisivuilla: sekä Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa: jossa voi seurata koko Suomen ilmanlaatutilannetta. Lisätietoja: Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Heikki Orava PL Oulun kaupunki puhelin: sähköposti: 1

5 TIIVISTELMÄ Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Oulussa ovat autoliikenne, teollisuus ja energiantuotanto. Autojen moottoritekniikan kehityksen myötä liikenteen päästöt ovat kääntyneet laskuun, mutta myönteistä kehitystä hidastaa lisääntyvät liikennemäärät. Liikenteen aiheuttamat häkäpitoisuudet ovat nykyisin alhaisia, mutta sen sijaan typpidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet vain vähän. Kevätpölyaikaan hiukkaspitoisuudet ovat viime vuosina olleet aiempaa alhaisempia. Haisevat rikkiyhdisteet aiheuttavat ajoittain hajuhaittaa, vaikka niiden päästöt ovat viime vuosina olleet alhaisia. Oulussa rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alhaisia 199- luvun alusta alkaen. Vuosina pitoisuuksissa ei voida havaita vuosien välistä eroa. Sen sijaan vuonna 213 pitoisuudet pienenivät edelleen Arizona Chemical Oy:n raakatärpätin tislauksen loppumisen myötä. Vuonna 214 rikkidioksidipitoisuudet olivat syyskuuta lukuun ottamatta edellisen vuoden lailla aiempia vuosia alhaisempia. Syyskuussa mitattiin korkeampia pitoisuuksia sellutehtaan prosessihäiriöihin liittyen ja lisäksi Islannin tulivuoren purkauksesta kulkeutui ilmamassojen mukana rikkidioksidia Ouluun asti. Vuonna 214 haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat kahden edellisen vuoden tapaan päästöjen pienenemisen myötä keskimäärin aiempia vuosia alhaisempia. Myös hajutuntien määrä jatkoi hieman laskuaan. Pitoisuudet voivat kuitenkin nykyisinkin kohota lyhytaikaisesti korkeiksi sellutehtaan prosessihäiriöihin liittyen. Tällainen tilanne oli tammikuun lopussa, jolloin mitattiin viime vuosiin nähden korkea tuntipitoisuus (13 ). Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 12 % ohjearvosta (vuorokausiohjearvo 1 ). Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa voidaan viime vuosina havaita myönteinen kehitys. Selkeimmin pitoisuudet ovat pienentyneet kevään katupölykaudella. Pitoisuuksien alenemiseen on vaikuttanut hiekoitushiekanpoistossa käytettyjen työmenetelmien kehittäminen ja pölypitoisuuksien kohotessa suoritettu pölynsidonta. Vuonna 214 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat kuitenkin viime vuosia korkeampia. Etenkin keskustassa ylimääräistä pölyämistä aiheutui mm. useiden rakennustyömaiden sekä Kallioparkin maansiirtokuljetuksista. Typpidioksidipitoisuudet olivat vuoden alkupuoliskolla viime vuosia alhaisempia. Helmi- ja maaliskuun osalta pienempiin pitoisuuksiin oli syynä selvästi keskimääräistä lämpimämpi sääjakso. Mittausjaksolla vuodesta 1991 alkaen pitoisuuksissa voidaan havaita laskua, mihin on syynä autojen moottoritekniikan ja polttoaineiden kehitys. Myönteistä kehitystä on hidastanut lisääntyneet liikennemäärät. Ohjearvoihin verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan keskustassa 84 % ja Pyykösjärvellä 47 % vuorokausiohjearvosta. Tuntiraja-arvotasoa (2 ) ei vuonna 214 ylitetty. Korkein tuntiarvo keskustassa oli 127 ja Pyykösjärvellä 78. Liikenteen aiheuttamat häkäpitoisuudet olivat Oulun keskustassa korkeimmillaan 16 % tuntiohjearvosta, 25 % kahdeksan tunnin ohjearvosta ja 2 % raja-arvosta. Vuonna 214 Pyykösjärvellä otsonin vuorokauden korkein kahdeksan tunnin keskiarvo (133, toukokuu) ylitti tavoitearvon 12 (tavoitearvo sallii ylityksiä 25 päivänä kalenterivuodessa). Pyykösjärven otsonipitoisuudet ovat pysytelleet keskimäärin samansuuruisina vuodesta 27 alkaneella mittausjaksolla, mutta tavoitearvoa ei ole aiempina vuosina ylitetty. Pitoisuudet ovat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. Vuonna 214 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono yhden tunnin, huono 31 tuntia, välttävä 339 (3,9 % ajasta), tyydyttävä 281 (23,8 %) ja hyvä 6286 tuntia (71,8 %). Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono 11 tuntia, välttävä 81 (,9 % ajasta), tyydyttävä 866 (9,9 %) ja hyvä tuntia (98,3 %). Suurin osa huonoista ilmanlaatutilanteista oli hiukkasten aiheuttamia. Vuonna 214 Oulun yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt olivat 1549 t, haisevien rikkiyhdisteiden päästöt 12,2 t, typpidioksidipäästöt 3111 t, hiukkaspäästöt 26 t, hiilivetypäästöt 563 t ja hiilimonoksidipäästöt 5823 t. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä t. Oulun Energia Oy:n voimalaitosten osuus näistä oli 44 %, Stora Enso Oyj:n 18 %, Laanilan Voima Oy:n 12 % ja liikenteen 23 %. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t, joista Stora Enso Oyj:n osuus oli 76 % ja Oulun Energian voimalaitosten 2 %. 2

6 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄ- DÄNTÖ Ilmanlaadun seurannan perusteet ovat ympäristönsuojelulaissa (527/214), jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Tarpeelliset määräykset päästöjen rajoittamisesta sekä tarkkailusta ja valvonnasta annetaan ympäristöluvassa. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä useat luvanhaltijat yhdessä tarkkailemaan toimintojensa vaikutuksia. Seurantatiedot on julkistettava ja niistä on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa. Ympäristönsuojelulakia täydentävät säännökset sisältyvät valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/211). Siinä säädetään ilmanlaadun seurannan järjestämisestä, seurannan laatutavoitteista, ilmanlaatutietojen raportoinnista sekä väestölle tiedottamisesta ja väestön varoittamisesta. Asetuksessa on annettu raja-arvot rikkidioksidille, typpidioksidille, hiilimonoksidille, bentseenille, lyijylle, hiukkasille, tavoitearvot otsonipitoisuudelle, varoituskynnykset rikkidioksidille ja typpidioksidille sekä tiedotuskynnys otsonipitoisuudelle. Raja-arvot (taulukko 1) määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joiden rajoissa pysymisestä ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten tulee huolehtia käytettävissä olevin keinoin. Otsonin tavoitearvot ja pitkän ajan tavoitteet (taulukko 2) ovat otsonin syntymekanismin vuoksi luonteeltaan vähemmän sitovia, ja näihin tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti kansainvälisin ja valtakunnallisin toimin. Ilmanlaatua koskevaan sääntelykokonaisuuteen kuuluvat myös valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (164/27) sekä valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (48/1996). Koko EU:n alueella voimassa olevien raja-arvojen rinnalla kansallisilla ohjearvoilla (taulukko 3) on edelleen merkitystä, erityisesti haisevien rikkiyhdisteiden osalta, joille ei ole säädetty EU:n alueella raja-arvoa. Ilmanlaadun ohjearvot on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille ja niillä ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita. Niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. 3

7 Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot. Aine Keskiarvon Raja-arvo 2) laskenta-aika 1) Sallittujen ylitysten määärä kalenterivuodessa Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 tunti tuntia Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti 2 18 kalenterivuosi 4 - Hiilimonoksidi (CO) 8 tuntia 3) Bentseeni (C 6 H 6 ) kalenterivuosi Ajankohta, jolloin pitoisuuksien viimeistään tulee olla raja-arvoa pienemmät Lyijy (Pb) kalenterivuosi, Hiukkaset (PM 1 ) 24 tuntia kalenterivuosi Hiukkaset (PM 2,5 ) kalenterivuosi ) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. 3) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. Taulukko 2. Otsonin tavoitearvot. Peruste Keskiarvon laskentaaika tai tunnusluku Tavoitearvo vuodelle 21 2) 1) Terveyshaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen 8 tuntia 3) 12 joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona AOT4 4) 18 h viiden vuoden Pitkän ajan tavoite 2) 12 kalenterivuoden aikana Kasvillisuuden suojeleminen keskiarvona 6 h 1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa on noudatettava liitteen 9 perusteita. 2) Tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 11,3 kpa paineessa. 3) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin 8 tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona se päättyy. 4) AOT4 lasketaan välisen ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo välisenä aikana Suomen normaaliaikaa, joka on klo Suomen kesäaikaa. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot. Aine Ohjearvo Tilastollinen määrittely (293 K, 11,3 kpa) Hiilimonoksidi (CO) 2 mg/m 3 tuntiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 15 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Rikkidioksidi (SO 2 ) 25 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) 12 5 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) 7 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärä (TRS) 1 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo TRS ilmoitetaan rikkinä Tavoitearvo rikkilaskeumalle Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Suomen metsätalousalueilla keskimäärin on pitkän ajan tavoitteena, että rikkilaskeuman vuosiarvo ei rikkinä ylitä,3 g/m 2. Tavoitearvoon tulee pyrkiä kansainvälisin ja kansallisin toimin. 4

8 MITTAUSTOIMINTA Ilmanlaadun automaattinen jatkuvatoiminen mittausverkosto käsitti vuonna 214 keskusyksikön ja kolme mittausasemaa, joiden sijainti on esitetty kuvassa 1. Kaupungin keskustassa mitattiin typpidioksidi- (NO 2 ), typpimonoksidi- (NO), hiilimonoksidi- (CO) ja hiukkaspitoisuuksia (PM 1 sekä PM 2,5 ). Nokelassa mitattiin rikkidioksidia (SO 2 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää (TRS) sekä säätietoja. Pyykösjärvellä mitattavat ilman epäpuhtaudet olivat typpidioksidi, typpimonoksidi, hiukkaset (PM 1 ) ja otsoni (O 3 ). Nokelan mittausasema (SO 2 + TRS) on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1979 lähtien. Säätietojen mittaus siirtyi Torinrannasta Nokelan mittausaseman yhteyteen vuonna 21. Keskustassa on mitattu häkää vuodesta 1988, typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) vuodesta 1991 sekä pienhiukkasia (PM 2,5 ) vuodesta 22 lähtien. Keskustan mittauspistettä siirrettiin hieman joulukuussa Pyykösjärvellä mittaukset alkoivat vuonna 1991 (otsonimittaus 27 alkaen). Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 214 tulosten saatavuus kuukausittain tarkasteltuna oli alimmillaan 76,8 % (keskusta PM 2,5, lokakuu, uuden analysaattorin käyttöönotto). Keskusta NOx PM1 PM2,5 CO Nokela SO2 TRS sääasema Ympäristötalo keskusyksikkö Pyykösjärvi NOx PM1 Kuva 1. Oulun ilmanlaadun mittausverkosto vuonna 214 O3 Mittalaitteiden ohjaus sekä mittaustulosten keruu, käsittely ja osittain raportointi on hoidettu vuoden 25 alusta alkaen Enview2 ohjelmistokokonaisuudella. Mittausasema- ja laitetiedot sekä tulosten laadunvarmistus on esitetty tarkemmin liitteissä 4 ja 5. 5

9 SÄÄTIEDOT Ilman epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Lämpötila Taulukossa 4 on esitetty kuukauden keskilämpötilat Nokelassa vuonna 214 ja vuosien keskiarvo Oulun kauppatorilla sekä Oulunsalon lentoasemalla vertailujaksolla Kuvassa 2 on edellisten lisäksi esitetty vuosien keskiarvo Nokelassa. Vuoden 214 keskilämpötila Nokelassa oli 4,9 o C eli selkeästi pitkän ajan keskiarvoja korkeampi. Hieman keskimääräistä kylmempää oli ainoastaan kesä- ja lokakuussa. Taulukko 4. Kuukauden keskilämpötilat v. 214 Nokelassa ja vuosina Oulun kauppatorilla sekä pitkäaikaiskeskiarvot vv Oulunsalon lentoasemalla. Kuukausi Nokela 214 Kauppatori Lentoasema tammikuu -9,6-9,1-9,6 helmikuu -,9-8,8-9,3 maaliskuu,2-4,2-4,8 huhtikuu 2,7 1,7 1,4 toukokuu 8,9 7,8 7,8 kesäkuu 12,4 13,8 13,5 heinäkuu 19,8 16,9 16,5 elokuu 16,3 14,6 14,1 syyskuu 1,6 9,2 8,9 lokakuu 2,1 3,4 3,3 marraskuu -,8-2,6-2,8 joulukuu -3, -6,6-7,1 keskiarvo 4,9 3, 2,7 25 o C Lentoasema Kauppatori Nokela tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat ( o C) Nokelassa vuonna 214 sekä vuosien keskiarvo ja pitkäaikaiskeskiarvot vuosina Oulun kauppatorilla sekä vuosina Oulunsalon lentoasemalla. 6

10 Tuuli Kuvassa 3 on esitetty keskimääräiset tuulensuunnat ja tuulen nopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain vuonna 214 (Nokela). Yleisimpiä tuulensuuntia olivat eteläkaakko ja luode. Kuvassa 4 on esitetty tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla. Kuvasta voidaan todeta länsi- ja luoteistuulien (merituuli) olevan vallitsevia kesäaikaan. Kuva 3. Tuulensuuntien osuudet ja tuulennopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Oulussa vuonna 214 (Nokela). 35 % 3 % 25 % 2 % % tyyni N NE E SE S SW W NW 15 % 1 % 5 % % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 4. Tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina Oulun kauppatorilla. 7

11 RIKKIDIOKSIDI Liitteessä 1 on esitetty Nokelassa vuonna 214 mitatut rikkidioksidin (SO 2 ) tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain. havaita vuosien välistä eroa. Vuonna 213 pitoisuudet pienenivät edelleen Arizona Chemical Oy:n raakatärpätin tislauksen loppumisen myötä. 1 Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain välillä 4-56 (2 22 % ohjearvosta). Kuvassa 5 on esitetty tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Nokelassa välillä 1,3 24 (1,6 3 % ohjearvosta). Kuvassa 6 on esitetty vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskiarvo Nokelassa oli 1,2. Kuvassa 7 on esitetty rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys vuosina Pitoisuudet raja-arvoihin verrattuna Korkein rikkidioksidin tuntikeskiarvo Nokelassa vuonna 214 oli 77 ja 25. korkein 25. Rikkidioksidin tuntiraja-arvo on 35. Raja-arvo ylittyy, jos yli 35 tuntipitoisuuksia mitataan yli 24 kpl kalenterivuoden aikana. Korkein vuorokausikeskiarvo oli 26 ja 4. korkein 9 (raja-arvo 125 µg/m3, sallittujen ylitysten määrä kalenterivuoden aikana on 3). Kuva 5. Rikkidioksidin tuntiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina Ohjearvo 25 Nokela Pyykösjärvi ohjearvo 8 Nokela Pyykösjärvi Kuva 6. Rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys Oulussa vuosina µg/m³ Yhteenveto rikkidioksidipitoisuuksista Vuonna 214 rikkidioksidipitoisuudet olivat syyskuuta lukuun ottamatta edellisen vuoden lailla aiempia vuosia alhaisempia. Syyskuussa mitattiin korkeampia pitoisuuksia sellutehtaan prosessihäiriöihin liittyen ja lisäksi Islannin tulivuoren purkauksesta kulkeutui ilmamassojen mukana rikkidioksidia Ouluun asti. Tulivuoren purkauksen aiheuttamat pitoisuudet olivat yhtä suuria kuin prosessihäiriöön liittyneet Mustasuo Nokela Simssi Pyykösjärvi Välivainio Pateniemi Kuva 7. Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Rikkidioksidipitoisuudet ovat Oulussa olleet alhaisia 199-luvun alusta alkaen. 198-luvun aikana pitoisuudet laskivat voimakkaasti, mihin oli syynä energiantuotannon keskittäminen, vähärikkisemmät polttoaineet, voimaloiden rikinpoisto ja teollisuuden prosessipäästöjen pieneneminen. Vuosina pitoisuuksissa ei voida 8

12 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) Nokelassa vuonna 214 mitattujen haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvoon verrannolliset tunnusluvut sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain on esitetty liitteessä 1. Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Vuonna 214 ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat edellisen vuoden lailla aiempia vuosia alhaisempia. Pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain välillä,1 1,2 (1-12 % ohjearvosta). Kuvassa 8 on esitetty haisevien rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannollisten pitoisuuksien kehitys vuosina Nokelassa. Nykyisen ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia voidaan havaita ennen Nuottasaaren sellutehtaan saneerausta syksyllä Saneerauksen jälkeen pitoisuudet laskivat noin puoleen aiemmasta. Pitoisuudet laskivat edelleen syksyllä 24 Stora Enso Oyj:n hajukaasupäästöjen vähentämiseen kohdistuneiden investointien myötä. 25 Vallitsevista paikallisista säätekijöistä (pääasiassa tuulensuunta ja -nopeus) johtuen haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajuhaitan esiintymistiheys vaihtelevat vuodenajan mukaan. Nokelassa hajuhaittaa on esiintynyt keskimäärin eniten keväällä ja alkukesällä, koska lännenpuoleiset merituulet ovat tällöin vallitsevia ja tuovat hajut kaupunkiin. Kuvassa 9 on tarkasteltu hajuhaitan esiintymistiheyttä kuukausittain hajutuntien (tuntikeskiarvo vähintään 3 ) lukumäärän avulla. Vuonna 214 hajutunteja oli eniten syyskuussa. Kuvassa 1 on esitetty TRS:n lyhytaikaispitoisuuksien (99 %:n tuntiarvo ja kuukauden korkein tuntiarvo) sekä hajutuntien määrän kehitys kuukausittain vuosina Nokelassa. Päästöjen pienenemisen myötä hajutuntien määrä ja keskimääräiset pitoisuudet ovat viime vuosina edelleen pienentyneet. Pitoisuudet voivat kuitenkin nykyisinkin kohota lyhytaikaisesti korkeiksi haisevien rikkiyhdisteiden talteenottoon liittyvissä häiriötilanteissa. Tällaisessa tilanteessa ja pitoisuuden laimenemisen kannalta epäedullisessa säätilanteessa mitattiin joulukuun lopussa 214 viimevuosiin verrattuna korkea tuntipitoisuus (13 ) kpl 214 keskiarvo keskiarvo Ohjearvo tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 9. Hajutuntien (tunti ka>=3 ) lukumäärä kuukausittain vuonna 214 sekä vuosien ja keskiarvo Nokelassa Kuva 8. TRS-yhdisteiden vuorokausiarvojen kehitys Nokelassa vuosina Hajuhaitan esiintyminen Yhteenveto haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksista Vuonna 214 haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat kahden edellisen vuoden tapaan päästöjen pienenemisen myötä keskimäärin aiempia vuosia alhaisempia. Myös hajutuntien määrä jatkoi hieman laskuaan. Pitoisuudet voivat kuitenkin nykyisinkin kohota lyhytaikaisesti korkeiksi sellutehtaan prosessihäiriöihin liittyen. Tällainen tilanne oli tammikuun lopussa, jolloin mitattiin viime vuosiin nähden korkea tuntipitoisuus (13 ). Ohjearvoon verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan 12 % ohjearvosta (vuorokausiohjearvo 1 ). 9

13 14 :n arvot kpl 6 12 max tunti hajutunnit / kpl Kuva 1. TRS-yhdisteiden tuntiarvojen kehitys kuukausittain sekä vuosittaisten hajutuntien määrä (kpl, tunti ka >= 3 ) vuosina Nokelassa. TYPEN OKSIDIT Ulkoilmassa esiintyy typen oksideja useina eri yhdisteinä, joista taajamien ilmanlaadun kannalta tärkeimmät ovat typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Näistä käytetään yhteisnimitystä typenoksidit (NO x ). Terveysvaikutusten kannalta typpidioksidi on selvästi typpimonoksidia merkittävämpi. Suoria kasvillisuusvaurioita aiheuttavat sekä typpidioksidi että typpimonoksidi. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Oulussa ovat energiantuotanto ja liikenne. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on alle puolet. Maanpintatasolla typenoksidipitoisuuksia aiheuttavat kuitenkin lähes pelkästään liikenteen päästöt, jotka purkautuvat suoraan hengityskorkeudelle. Päästöissä typenoksidit ovat pääasiassa typpimonoksidina, joka ulkoilmassa nopeasti hapettuu otsonin (O 3 ) kanssa reagoidessaan typpidioksidiksi. Vilkkaassa liikenneympäristössä NO-päästöjen määrä on suuri ja otsoni kuluu hapetusreaktiossa loppuun rajoittaen näin syntyvän NO 2 :n määrää. Vaikka liikenteen kokonaistypenoksidipäästöt ovat katalysaattoreiden yleistymisen myötä voimakkaasti laskeneet riittää NO:ta yhä NO 2 :n muodostamiseen, eikä NO 2 -pitoisuuksien ole voitu todeta laskeneen kokonaistypenoksidipäästöjen laskun mukana. Typenoksidien (NO x ) vuorokausivaihtelu Typenoksidien pitoisuudet eri vuorokauden aikoina kuvastavat hyvin liikenteen rytmiä. Vuorokausijakaumassa (kuva 11) voidaan havaita selvä ero arkipäivien ja viikonlopun välillä. Arkisin NO x -pitoisuudet alkavat keskustassa nousta kello 6 jälkeen ja korkeimmat pitoisuudet mitataan aamuruuhkan aikaan. Viikonloppuisin pitoisuudet ovat korkeimmillaan iltapäivällä ja illalla. 1 arki lauantai sunnuntai Kuva 11. Typen oksidien (NOx) vuorokausivaihtelu keskustassa vuonna 214.

14 TYPPIDIOKSIDI Liitteessä 1 on esitetty typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset tunnusluvut, kuukausikeskiarvot sekä pitoisuuksien maksimiarvot kuukausittain keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuonna 214. Keskustan mittausaseman sijainti muuttui hieman vuoden 1998 alusta alkaen. Typpidioksidipitoisuuksien kehitystä esittävissä kuvissa em. ajankohdan jälkeisissä tuloksissa on käytetty eri esitystyyliä ohjearvo vaihteluväli Pyykösjärvi 214 keskiarvo Pitoisuudet ohjearvoihin verrattuna Kuvissa 12 ja 13 on esitetty typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä 4-91 (27-61 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä 19-6 (13-4 % ohjearvosta). Kuvissa 14 ja 15 on esitetty typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet kuukausittain vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli ja keskiarvo vuosina Vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä (33-84 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä välillä 9 33 (13-47 % ohjearvosta). tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 13. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä vaihteluväli Keskusta 214 keskiarvo ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 14. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa ohjearvo vaihteluväli Keskusta 214 keskiarvo vaihteluväli Pyykösjärvi 214 keskiarvo ohjearvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 12. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 15. Typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä. 11

15 Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna Typpidioksidin tuntiraja-arvo (2 ) sallii ylityksiä 18 tuntia vuodessa. Vuonna 214 ylityksiä ei ollut. Korkein tuntipitoisuus oli 127 ja 19. korkein 93. Kuvassa 16 on esitetty typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 214 ja kuvassa 17 yli 2 tuntipitoisuuksien määrä vuosittain vuodesta 1991 lähtien. Pyykösjärvellä ei ole mitattu yli 2 ylittäviä pitoisuuksia. Vuonna 214 korkein tuntipitoisuus Pyykösjärvellä oli 78. Raja-arvo typpidioksidin vuosikeskiarvolle on 4 ( alkaen). Vuonna 214 typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 21 ja Pyykösjärvellä 9. Typpidioksidipitoisuuksien kehitys Kuvassa 18 on esitetty typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys. Vuonna 1991 alkaneella mittausjaksolla typpidioksidipitoisuuksien voidaan havaita lievästi laskeneen sekä keskustassa että Pyykösjärvellä µg/m³ Pyykösj. kk ka Pyykösj. v. ka Keskusta kk ka Keskusta v. ka Keskusta kk ka 2 15 µg/m raja-arvo Kuva 18. Typpidioksidin kuukausi- ja vuosikeskiarvojen kehitys Oulussa vuosina Yhteenveto typpidioksidipitoisuuksista Kuva 16. Typpidioksidin tuntikeskiarvot vuonna 214 Oulun keskustassa. kpl Vuonna 214 typpidioksidipitoisuudet olivat vuoden alkupuoliskolla viime vuosia alhaisempia. Helmi- ja maaliskuun osalta pienempiin pitoisuuksiin oli syynä selvästi keskimääräistä lämpimämpi sääjakso. Mittausjaksolla vuodesta 1991 alkaen pitoisuuksissa voidaan havaita laskua, mihin on syynä autojen moottoritekniikan ja polttoaineiden kehitys. Myönteistä kehitystä on hidastanut lisääntyneet liikennemäärät. Ohjearvoihin verrattuna pitoisuudet olivat korkeimmillaan keskustassa 84 % ja Pyykösjärvellä 47 % vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin vuosikeskiarvo keskustassa oli 21 ja Pyykösjärvellä 9. Tuntiraja-arvotasoa (2 ) ei vuonna 214 ylitetty. Korkein tuntiarvo keskustassa oli 127 ja Pyykösjärvellä 78. Kuva 17. Typpidioksidin yli 2 ylittävien pitoisuuksien lukumäärä keskustassa vuodesta 1991 alkaen. 12

16 OTSONI (O 3 ) 8 Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu auringonvalon vaikutuksesta hapen, typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä reaktioissa. Otsonia myös kaukokulkeutuu Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta, missä olosuhteet sen muodostumiselle ovat otollisemmat. Otsonin taustapitoisuus on luonnostaan suuri ja sitä esiintyy ilmassa vaikka auringonvaloa ei olisi tarjolla. Maanpintatasolla otsoni on haitallista kasveille ja ihmisen terveydelle. Yläilmakehässä otsonia on selvästi enemmän kuin alailmakehässä ja sen muodostumismekanismi on erilainen. Yläilmakehän otsoni puolestaan suojaa elämää estämällä vaarallisen UV-säteilyn pääsyn maanpinnalle Otsoni Typpidioksidi Kuva 19. Esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta (Pyykösjärvi, helmikuu 212). Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsoni reagoi nopeasti muiden ilmansaasteiden kanssa. Otsonin reagoidessa liikenteen typpimonoksidipäästöjen kanssa syntyy terveydelle haitallista typpidioksidia. Kun typpidioksidia syntyy, niin otsonia poistuu ilmasta. Kuvassa 19 on esitetty esimerkki otsoni- ja typpidioksidipitoisuuksien keskinäisestä riippuvuudesta. Pyykösjärvellä otsonipitoisuutta on mitattu vuodesta 27 alkaen kuukausikeskiarvo maks 8 tuntia maks tunti Pitoisuudet kynnys- ja tavoitearvoihin verrattuna Kuva 2. Otsonin kuukausikeskiarvot, korkeimmat 8 tunnin arvot sekä korkeimmat tuntiarvot Pyykösjärvellä vuosina Vuonna 214 otsonin vuorokauden korkein liukuva kahdeksan tunnin keskiarvo Pyykösjärvellä oli 133 (toukokuu). Pitoisuus ylitti tavoitearvon 12. Tavoitearvo sallii ylityksiä 25 päivänä kalenterivuodessa. Pitkän ajan tavoitearvo otsonille on kahdeksan tunnin keskiarvo 12 ilman ylityksiä. Mittausjaksolla vuodesta 27 alkaen ei aiempina vuosina ole ylitetty tavoitearvoa. Liitteessä 2 on esitetty otsonin tunnusluvut vuonna 214 ja kuvassa 2 vuosina Mitatut pitoisuudet olivat hieman alhaisempia kuin Etelä-Suomen kaupungeissa mitatut. 13

17 HIILIMONOKSIDI Liikenteen häkä eli hiilimonoksidipäästöt (CO) ovat autojen moottoritekniikan sekä polttoaineiden kehittymisen myötä laskeneet huomattavasti. Tämä näkyy pitoisuuksien voimakkaana laskuna. Vuoden 214 vuosikeskiarvo (,47 mg/m 3 ) on vain noin 3 % vuoden 1991 vuosikeskiarvosta (1,4 mg/m 3 ). Ohjearvoon verrannollisten kuukauden korkeimpien kahdeksan tunnin arvojen keskiarvo vuonna 214 oli noin 7 % ja korkeimpien tuntiarvojen keskiarvo noin 1 % vuoden 1991 keskiarvosta. Kuvassa 21 on esitetty hiilimonoksidin vuosikeskiarvon sekä kuukauden korkeimpien tuntiarvojen ja kahdeksan tunnin keskiarvojen kehitys keskustan mittauspisteessä vuosina Kuvassa 22 on esitetty hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot ja kuvassa 23 korkeimmat kahdeksan tunnin arvot vuonna 214 sekä vaihteluvälit vuosina ja vuosien sekä keskiarvot. Vuonna 214 häkäpitoisuudet Oulun keskustassa olivat korkeimmillaan 16 % tuntiohjearvosta, 25 % kahdeksan tunnin ohjearvosta ja 2 % raja-arvosta. Liitteessä 2 on esitetty keskustan mittauspisteen häkäpitoisuudet kuukausittain vuonna , 5, 4, 3, 2, 1, mg/m 3 ohjearvo 2 mg/m 3 vaihteluväli keskiarvo keskiarvo 23-28, tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 22. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot kuukausittain vuonna 214, vaihteluväli vuosina sekä vuosien ja keskiarvot. 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 mg/m 3 ohjearvo 8 mg/m 3 vaihteluväli keskiarvo keskiarvo 23-28, tam hel maa huh tou kes hei elo syy lok mar joul Kuva 23. Hiilimonoksidin korkeimmat kahdeksan tunnin arvot kuukausittain vuonna 214, vaihteluväli vuosina sekä vuosien ja keskiarvot. mg/m 3 (max h ja max 8 h) 25 mg/m 3 (vuosikeskiarvo) 2, tuntiohjearvo max h max 8 h max h max 8 h vuosikeskiarvo 2, 1,5 1 8 h:n ohjearvo 1, 5, Kuva 21. Hiilimonoksidin korkeimpien tuntiarvojen, korkeimpien kahdeksan tunnin arvojen sekä vuosikeskiarvon kehitys Oulun keskustassa vuosina ,

18 HIUKKASET Kaupunkialueilla huomattavin vaikutus ilman hiukkasmääriin on liikenteellä. Suuri osa hiukkasista on peräisin liikenteen maasta nostattamasta katupölystä. Pöly sisältää lisäksi autojen pakokaasuista, energiantuotannosta, teollisuuden päästöistä sekä puun pienpoltosta peräisin olevia hiukkasia. Ongelmallisin aika hiukkasten suhteen on kevät, jolloin katujen hiekoitushiekka vapautuu lumen alta ja kadut alkavat kuivua. Keväistä pölyongelmaa pahentavat entisestään kuivat sääjaksot. Sade sen sijaan puhdistaa ilmaa tehokkaasti hiukkasista. Kaiken kokoiset hiukkaset ovat haitallisia terveydelle. Suuret hiukkaset (halkaisija yli 1 µm) ovat pääosin katupölyä tai tuulen mukana kulkeutuvia maaperähiukkasia. Myös kasvien siitepölyt ovat suuria hiukkasia. Suuri osa katupölystä on ns. hengitettäviä hiukkasia, joiden halkaisija on alle 1 µm. Pienemmän kokonsa vuoksi ne voivat kulkeutua alempiin hengitysteihin. Alle 2,5 µm:n kokoisia hiukkasia kutsutaan pienhiukkasiksi. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin pakokaasuista, puunpoltosta ja kaukokulkeumasta. Pienen kokonsa vuoksi ne voivat kulkeutua ilmavirtausten mukana tuhansia kilometrejä. Ultrapieniksi hiukkasiksi kutsutaan alle,1 µm:n kokoisia hiukkasia. Taajamissa niiden päälähteitä ovat pakokaasut ja puun pienpoltto. Pienhiukkaset voivat kulkeutua keuhkorakkuloihin asti ja ultrapienet hiukkaset voivat edetä edelleen verenkiertoon. Oulussa on mitattu hengitettäviä hiukkasia keskustan ja Pyykösjärven mittauspisteissä vuodesta 1991 alkaen sekä pienhiukkasia keskustan mittauspisteessä 22 alkaen. Liitteessä 2 on esitetty hengitettävien hiukkasten sekä pienhiukkasten pitoisuudet kuukausittain vuonna 214. HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 ) Pitoisuudet ohjearvoon verrattuna Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 214 vaihtelivat kuukausittain keskustassa välillä (31-76 % ohjearvosta) ja Pyykösjärvellä (2-56 % ). Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kevätpölyaikaan, mutta myös syys- ja lokakuussa oli korkeita pitoisuuksia. Kuvissa 24 ja 25 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Kuva 24. PM1:n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina keskustassa ohjearvo ohjearvo Kuva 25. PM1:n ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot kuukausittain vuonna 214 sekä niiden vaihteluväli vuosina Pyykösjärvellä. Pitoisuudet raja-arvoon verrattuna vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli keskiarvo tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marra joulu Raja-arvo hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle on 5. Raja-arvo sallii 35 ylitystä vuoden aikana. Vuonna 214 keskustassa mitattiin yli 5 vuorokausiarvoja yhteensä 7 kpl. Pyykösjärvellä ylityksiä ei ollut. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo keskustassa oli 16,3 ja Pyykösjärvellä 11, (raja-arvo 4 ). Kuvassa 26 on esitetty PM 1 - hiukkasten vuorokausikeskiarvot vuonna 214 keskustassa ja kuvassa 27 Pyykösjärvellä. Taulukossa 5 on esitetty hengitettävien hiukkasten yli 5 vuorokausipitoisuuksien lukumäärät vuosina

19 75 5 Raja-arvo rokausiarvot vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä. Kuvista ja taulukosta 5 voidaan todeta pitoisuuksissa viime vuosina tapahtunut myönteinen kehitys. Eniten pitoisuudet ovat alentuneet kevään katupölykaudella. µg/m³ keskusta kk ka keskusta v. ka Pyykösjärvi kk ka Pyykösjärvi v. ka keskusta kk ka Kuva 26. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna Raja-arvo Kuva 28. PM1:n vuosi- ja kuukausikeskiarvojen kehitys vuosina keskustassa ja Pyykösjärvellä. µg/m³ Kuva 27. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvot Pyykösjärvellä vuonna ohjearvo Keskusta Pyykösjärvi Keskusta 35 Taulukko 5. PM 1 -hiukkasten yli 5 vuorokausipitoisuuksien lukumäärä (kpl) vuosina Vuosi Keskusta Pyykösjärvi Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys Kuva 29. PM1:n ohjearvoon verrannollisten vuorokausiarvojen kehitys. Yhteenveto hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa voidaan viime vuosina havaita myönteinen kehitys. Selkeimmin pitoisuudet ovat pienentyneet kevään katupölykaudella. Pitoisuuksien alenemiseen on vaikuttanut hiekoitushiekanpoistossa käytettyjen työmenetelmien kehittäminen ja pölypitoisuuksien kohotessa suoritettu pölynsidonta. Vuonna 214 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat kuitenkin viime vuosia korkeampia. Etenkin keskustassa ylimääräistä pölyämistä aiheutui mm. useiden rakennustyömaiden sekä Kallioparkin maansiirtokuljetuksista. Kuvassa 28 on esitetty PM 1 :n vuosi- ja kuukausikeskiarvot ja kuvassa 29 ohjearvoon verrannolliset vuo- 16

20 PIENHIUKKASET (PM 2,5 ) Kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on peräisin kaukokulkeumasta ja muu osa pääosin liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta sekä vähäisessä määrin katujen ym. pinnoilta irronneesta mineraaliaineksesta. Pienhiukkasten mittaus käynnistyi keskustan mittauspisteessä vuonna Ilmanlaatuasetuksessa on säädetty tavoite- ja raja-arvot pienhiukkasten vuosikeskiarvolle sekä pienhiukkasaltistumista koskeva kansallinen vähennystavoite (raja-arvo 25, saavutettava 215 mennessä ja tavoitearvo 2, saavutettava 22 mennessä). Maailman terveysjärjestö WHO on antanut pienhiukkaspitoisuudelle vuosiohjearvon 1 ja vuorokausipitoisuudelle ohjearvon 25 (WHO 26) Kuva 31. PM2,5:n vuorokausikeskiarvot keskustassa vuonna 214. Vuonna 214 pienhiukkasten vuosikeskiarvo Oulun keskustassa oli 7,6. Pitoisuus on alhainen ehdotettuun raja-arvoon verrattuna. Korkein vuorokausipitoisuus oli 21. Kuvassa 3 on esitetty pienhiukkasten vuosikeskiarvot vuosina ja kuvassa 31 pienhiukkasten vuorokausikeskiarvot keskustan mittauspisteessä vuonna , raja-arvo 2, 15, 1, 5, 8,1 8,3 8, 9,4 9,3 8,4 7,7 8,1 8,2 6,8 7,3 6,6 7,6, Kuva 3. PM2,5-hiukkasten vuosikeskiarvot keskustassa vuosina

21 ILMANLAATUINDEKSI Ilmanlaatuindeksi on tarkoitettu ajantasaiseen ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla yksinkertaistetaan eri ilmansaasteiden pitoisuudet lyhyeksi sanalliseksi arvioksi. Ilmanlaatu jaotellaan viiteen luokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain ja se kuvaa ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin. Oulun keskusta-alueen ilmanlaatua kuvaava indeksi lasketaan keskustan mittausaseman tuloksista. Pyykösjärven mittaustulokset määrittävät asuntoalueiden indeksin. Taulukossa 7 on esitetty indeksin määrittely. Vuonna 214 ilmanlaatu oli Oulun keskustassa erittäin huono yhden tunnin, huono 31 tuntia, välttävä 339 (3,9 % ajasta), tyydyttävä 281 (23,8 %) ja hyvä 6286 tuntia (71,8 %). Laskentatunteja oli yhteensä 99,7 % vuoden tunneista (kuva 32). Asuntoalueilla ilmanlaatu oli huono 11 tuntia, välttävä 81 (,9 % ajasta), tyydyttävä 866 (9,9 %) ja hyvä tuntia (98,3 %). Laskentatuntien kattavuus oli 99,2 % vuoden tunneista (kuva 33). 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 32. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain Oulun keskustassa vuonna 214 (tuntitarkastelu). 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä Suurin osa huonoista ilmanlaatutilanteista oli hiukkasten aiheuttamia. Taulukossa 6 on esitetty ilmanlaadun jakautuminen ilmanlaatuluokkiin tunneittain vuosina % 3 % 2 % 1 % erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä Taulukko 7. Ilmanlaatuindeksin määrittely (lisätietoa: Indeksi Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat - 5 HYVÄ ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-1 VÄLTTÄVÄ epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO mahdollisia herkillä yksilöillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä ERITTÄIN HUONO mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 18 % tam hel maal huh tou kes hei elo syys loka mar jou Kuva 33. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin kuukausittain asuntoalueilla vuonna 214 (tuntitarkastelu). Taulukko 6. Ilmanlaadun jakautuminen ilmanlaatuluokkiin tunneittain vuosina hyvä tyydyttävä välttävä huono erittäin huono keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal. keskusta asuntoal

22 PÄÄSTÖT Teollisuuden ja energiantuotannon merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat typenoksidit, hiukkaset sekä rikkidioksidi ja muut rikin yhdisteet. Liikenteestä peräisin olevat merkittävimmät ilman epäpuhtaudet ovat erikokoiset hiukkaset, typenoksidit, erilaiset hiilivedyt ja häkä. Lisäksi teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöissä vapautuu hiilidioksidia, mikä on merkittävin kasvihuoneilmiötä aiheuttava kaasu. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat erityisesti rikkidioksidin osalta laskeneet viime vuosiin asti rikinpoistolaitosten käytön, polttoaine- ja polttoteknisten muutosten sekä teollisuuden prosessimuutosten ansiosta. Liikenteen päästöt ovat laskeneet katalysaattoreiden ja puhtaammin palavien polttoaineiden käyttöönoton ansiosta. Yhteenlasketut ilman epäpuhtauspäästöt ovat viime vuosina vaihdelleet suhteellisen vähän. Teollisuuden päästömäärissä esiintyvä vaihtelu on aiheutunut osin markkinatilanteen aiheuttamista tuotantotasomuutoksista. Haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typpidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjen kehitys ja vuoden 214 päästöjen jakautuminen eri päästölähteiden kesken on esitetty kuvassa 34. Tarkat tiedot ilmanepäpuhtauspäästöistä Oulussa vuonna 214 on esitetty liitteessä 3. Hiilimonoksidipäästöistä (yht t) liikenteen osuus oli 67 % (3918 t) ja Paroc Oy:n mineraalivillatehtaan osuus 31 %. Liikenteen hiilivetypäästöt olivat 473 t ja laitosten yhteensä 9 t. Laitosten ilmoittamat ja liikenteestä peräisin olevat fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt Oulussa vuonna 214 olivat yhteensä t. Oulun Energian voimalaitosten osuus päästöistä oli 44 %, Stora Enso Oyj:n 18 %, Laanilan Voima Oy:n 12 % ja liikenteen 23 %. Biopolttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt olivat t, joista Stora Enso Oyj:n osuus oli 76 % ja Oulun Energian voimalaitosten 2 % t/v TRS v. 214 yht. 12,2 t STORA ENSO OYJ 68 % PAROC OY AB 32 % t/v SO2 v. 214 yht t OULUN ENERGIA 51 % KEMIRA CHEMICALS OY 2 % STORA ENSO OYJ 24 % ADVEN OY 2 % LAANILAN VOIMA OY 1 % PAROC OY 2 % ARIZONA CHEMICAL OY 6 % MUUT PISTELÄHTEET 3 % t/v NO 2 v. 214 yht t STORA ENSO OYJ 4 % OULUN ENERGIA 23 % LAANILAN VOIMA OY 3 % OULUN SATAMA 2 % MUUT PISTELÄHTEET 2 % LIIKENNE 29 % t/v Hiukkaset v. 214 yht. 26 t OULUN ENERGIA 26 % STORA ENSO OYJ 22 % LAANILAN VOIMA OY 13 % PAROC OY 7 % ARIZONA CHEMICAL OY 3 % MUUT PISTELÄHTEET 5 % LIIKENNE 24 % Kuva 34. TRS-, SO2-, NO2- ja hiukkaspäästöjen kehitys Oulussa vuosina sekä päästöjen jakautuminen päästölähteiden kesken vuonna

23 ILMANLAATU SUOMESSA 213 Oheen on koottu ilmanlaatu.fi sivustolla julkaistut eri ilmanepäpuhtauksien vuositilastot vuodelta 213. Tietojen avulla voi suuntaa antavasti verrata Oulun ilmanlaatua suhteessa muiden kaupunkien ilmanlaatuun. Haisevien rikkiyhdisteiden osalta vastaavaa vertailutilastoa ei ole saatavilla ja näin ollen vertailuun käytettiin sen sijaan ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmästä tulostettuja haisevien rikkiyhdisteiden päästötietoja vuosilta Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuudet213 Vuosikeskiarvo Ylitykset vrk Korkein tuntiarvo Ajallinen ASEMA 5 µg/m3 kattavuus Helsinki Mannerheimintie Kuopio Sorsasalo 23. 4* % Vantaa Kehä III Varisto % Espoo Leppävaara Lappeenrannan keskusta % Vaasan keskusta % Helsinki Vallila Kuopio Tasavallankatu % Lahti Laune Tampere Pirkankatu Hyvinkää Hyvinkää % Lappeenranta Ihalainen Turku Kauppatori % Kotkan Satama % (HaminaKotka Pietarsaari Bottenviksvägen Satama oy) % Oulu Keskusta Jyväskylä Lyseo % Hämeenlinna Niittykatu % Tampere Epila % Kotka Rauhala % Vantaa Tikkurila Raisio Raision keskusta % Seinäjoki Vapaudentie 6a Kokkola Keskusta % Helsinki Kallio Kouvola Käsityöläiskatu Rauma % Äänekoski Hiski % Kouvola Kuusankoski % Varkaus Psaari % Jämsä Seppolantie % Lappeenranta Lauritsala Länsi- Turunmaa Parainen III % Kajaanin keskusta % Heinolan keskusta % Kuopio Maaherrankatu % Joutsenon keskusta Valkeakoski % Hiekkatekonurmi Kotka Kirjastotalo % Turku Oriketo % Naantali % Lohja Nahkurintori % Helsinki Vartiokylä % Huivipolku Imatra Rautionkylä % Pieksämäki Savontie % Virolahti % Kokkola Ykspihlaja % Harjavalta Pirkkala % Kuopio Kasarmipuisto Harjavalta Kaleva % Imatra Teppanala Imatra Mansikkala Jyväskylä Palokka % Kaarina % Oulu Pyykösjärvi % Lahti Saimaankatu % Raahe Keskusta Pori Porin keskusta % Vaasa vesitorni % Inari Raja- Jooseppi % Muonio Sammaltunturi %. * Kuopion Sorsasalon mittaus sijaitsee siltarakennustyömaan vaikutuspiirissä eikä edusta väestön keskimääräistä altistusta 1 altistumista alueella.. 9 Tämän takia sitä ei ole raportoitu ylityksenä. Typpidioksidipitoisuudet (NO 2 ) 213 ASEMA Vuosikeskiarvo Korkein tuntiarvo Ajallinen μg/m 3 μg/m 3 kattavuus Helsinki % Töölöntulli Helsinki Mannerheimintie Vantaa Kehä III % Varisto Lahti Vesku % Turku Turun % kauppatori Vaasa Keskusta Espoo Leppävaara Vantaa Tikkurila % 3 Oulu Keskusta Tampere Linja % autoasema Helsinki Vallila Helsinki Kallio Raisio Raision % keskusta Tampere % Pirkankatu Kajaani Keskusta Pori Porin % keskusta Helsinki % Katajanokka Hämeenlinna % Niittykatu Kuopio Tasavallankatu Raahe Keskusta % 2 Lahti Laune % Kuopio % Maaherrankatu Turku Oriketo % Hyvinkää Hyvinkää Helsinki Tapanila Heinola % Keskusta Lappeenranta % Ihalainen Helsinki Vartiokylä Seinäjoki Huivipolku Vapaudentie Naantali % Naantalin Kotkan Satama % keskusta Jyväskylä Lyseo % Kokkola Keskusta Kaarina Kaarina % Varkaus Psaari % Tampere Kaleva % Imatra Pelkolan % tulliasema Lappeenranta % Keskusta Porvoo % Mustijoki Kotka % Kirjastotalo Kotka Rauhala % Pietarsaari % Bottenviksvägen Kouvola % Käsityöläiskatu Oulu Pyykösjärvi Kuopio Kasarmipuisto Rauma Hallikatu % Kauniainen % Kauniainen Imatra Rautionkylä Lappeenranta % Lauritsala Lahti Kisapuisto % Jämsä % Lohja % Nahkurintori Imatra % Mansikkala Jyväskylä Palokka Lappeenranta % Tirilä Varkaus % Taulumäki Äänekoski % (toripaviljonki) Turku Ruissalo % Saaronniemi Kokkola % Ykspihlaja Valkeakoski % Terveyskeskus Varkaus % Pääterveysasema Espoo Luukki Inkoo Heimgård % Virolahti % Länsi- Turunmaa % Utö Ähtäri 2 Ähtäri Muonio % Sammaltunturi Kuusamo Oulanka % 2

24 Rikkidioksidipitoisuudet (SO2) 213 Korkein Ajallinen Vuosikeskiarvo tuntiarvo kattavuus ASEMA μg/m3 μg/m3 Harjavalta Kaleva % Kokkola Ykspihlaja % Harjavalta Pirkkala % Helsinki Katajanokka Kuopio Sorsasalo % Raahe Lapaluoto % Imatra Rautionkylä Raahe Merikatu % Turku Ruissalo % Saaronniemi Helsinki Vallila Valkeakoski % Pietarsaari Bottenviksvägen Joutsenon keskusta % Naantalin keskusta % Porvoo Nyby Lappeenranta Tirilä, Pekkasenkatu Inkoo Heimgård % Raisio Kaanaan koulu % Porvoo Mustijoki % Imatra Mansikkala % Lappeenranta Pulp Imatra Pelkolan % tulliasema Porin keskusta % Espoo Luukki % Oulu Nokela.9 4 1% Inari Raja- Jooseppi % Virolahti % Jyväskylä Palokka % Ilomantsi Pori Pastuskeri % Luoto Vikarholmen Kuusamo % Äänekoski Hiski % Utsjoki Kevo Länsi- Turunmaa Utö % Jyväskylä Lyseo % Muonio % Sammaltunturi Pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet 213 Korkein Ajallinen ASEMA Vuosikeskiarvo tuntiarvo kattavuus μg/m 3 μg/m 3 Kotkan Satama % Helsinki Tapanila % Helsinki Mannerheimintie Vantaa Kehä III Varisto % Helsinki Katajanokka % Tampere Epilä % Lappeenranta Tirilä Pekkasenkatu Vantaa Tikkurila Turku Oriketo % Kauniainen % Espoo Leppävaara % Lappeenranta Keskusta % Tampere Linja- autoasema % Helsinki Kallio % Helsinki Vartiokylä % Oulu Keskusta % Tampere Kaleva Lahti Saimaankatu % Kouvola Kuusankoski % Virolahti % Kokkola Keskusta % Raahe Merikatu Lohja % Espoo Luukki % Imatra Teppanala % Varkaus Kuopio Kasarmipuisto Vaasa Vaasa vesitorni % Jyväskylä Lyseo % Länsi- Turunmaa Utö % Kittilä Matorova % Otsonipitoisuudet (O 3 ) Suomessa vuonna 213 Korkein ASEMA Vuosikeskiarvo tuntiarvo Ajallinen kattavuus Länsi- Turunmaa Utö % Muonio Sammaltunturi % Inari Raja- Jooseppi % Kuusamo Oulanka % Vaasa vesitorni % Turku Ruissalo Saaronniemi % Ilomantsi % Virolahti % Jokioinen % Sodankylä Sodankylä % Ähtäri % Oulu Pyykösjärvi % Espoo Luukki Tampere Kaleva % Helsinki Kallio % Hämeenlinna Evo (Lammi) Porvoo Mustijoki Kuopio Kasarmipuisto Helsinki Vartiokylä Huivipolku Vantaa Tikkurila % Lahti Satulakatu % Helsinki Mannerheimintie Jyväskylä Palokka %

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon

Lisätiedot

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/2013

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/2013 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/213 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 212 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 212 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/213 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 216 Julkaisu 3/217 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1 )... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5 )... 9 TYPEN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 213 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 213 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/214 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2017

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2017 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 217 julkaisu 3/218 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1)... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5)... 9 TYPEN OKSIDIT...1

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 211 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2018

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2018 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 218 julkaisu 3/219 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 MITTAUSTOIMINTA... 4 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT HIUKKASET (PM 1)... 6 PIENHIUKKASET (PM 2,5)... 9 TYPEN OKSIDIT...

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2003 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 23 µg/m3 25 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIKESKIARVOT VUONNA 23 OULUN KESKUSTASSA 2 raja-arvon numeroarvo 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Oulun kaupunki Ympäristövirasto

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 215 Julkaisu 3/216 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 MITTAUSTOIMINTA... 4 SÄÄTIEDOT... 5 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2004

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2004 JULKAISU 3/25 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 24 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/25 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 24 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin

Lisätiedot

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

ILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2009 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/21 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 29 Hiilimonoksidipitoisuudet Oulussa v. 29 (mg/m³). Otsonipitoisuudet Oulussa v. 29 (µg/m³). Keskusta keskiarvo korkein 8 tunnin

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot