Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä."

Transkriptio

1 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014

2 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Etelä-Karjalan alueen teollisuusrakenteesta johtuen ilmanlaadun tarkkailussa on keskitytty seuraamaan haisevien rikkiyhdisteiden, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja laskeuman pitoisuuksia kunkin paikkakunnan ulkoilmassa. Vielä 1990-luvun alussa aluetta kuormittivat suuressa määrin selluteollisuuden hajurikkiyhdistepäästöt sekä Imatralla paikallisen terästehtaan ja Lappeenrannassa mineraalien louhinnan tuottamat hiukkaspäästöt luvun puolenvälin jälkeen suurten teollisuuslaitosten investoinnit ovat merkittävästi parantaneet alueen ilmanlaatua, joka näkyy ohjearvoylitysten vähenemisenä sekä yleisenä viihtyvyyden paranemisena. Nykyisin katujen hiekoitushiekka heikentää ilmanlaatua erityisesti keväisin keskusta-alueilla. Hajurikkiyhdisteiden (TRS) vuorokausiohjearvo ylittyi vuoden 2013 aikana Lappeenrannassa Pulpin mittauspisteellä ja Venäjän puolella Svetogorskin mittauspisteellä. Eniten korkeita TRS-pitoisuuksia mitattiin Pulpin mittauspisteellä. Myös muualla mittausverkon alueella mitattiin hetkittäin korkeita TRSpitoisuuksia, jotka heikensivät viihtyvyyttä teollisuuslaitosten lähialueilla. Vuonna 2013 rikkidioksidipitoisuudet (SO 2 ) olivat alle ohjearvojen. Vuoden aikana suurimmat pitoisuudet mitattiin Imatralla Rautionkylän mittauspisteellä. Yleisesti rikkidioksidin pitoisuudet kohosivat selluteollisuuden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta etelätuulten aikana. Typenoksidien (NO ja NO 2 ) pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustan ja Ihalaisen mittauspisteillä sekä Imatralla Pelkolan mittauspisteellä. Mittauspisteiden pitoisuustasoa nosti yleisesti vilkas liikenne. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet ovat suurimpia kaupunkien keskusta-alueilla ja Lappeenrannassa Ihalaisen teollisuusalueen lähistöllä. Koko mittausverkon alueella suurimmat PM10- pitoisuudet mitattiin Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustassa, Ihalaisessa ja Joutsenon keskustassa. Valtioneuvoston vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi Lappeenrannassa Ihalaisen ja Lappeenrannan keskustan mittauspisteillä. Kaikilla mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM10) suurimmat pitoisuudet mitattiin keväällä tiepölyaikana. Yleisesti hiukkaspitoisuuksien pienenemiseen pitkällä aikavälillä on vaikuttanut hiekoitushiekan laadun kehittäminen, keväinen katujen puhdistuksen tehostaminen ja mm. Lappeenrannan keskusta-alueella kalsiumkloridin käyttö tiepölyn sidonnassa. Pienhiukkasten (PM2,5) mittauksia tehtiin Imatralla Teppanalassa sekä Lappeenrannassa Lappeenrannan keskustan ja Tirilän mittauspisteillä. Teppanalassa ja Tirilässä ylittyi WHO:n vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3. Suomen valtioneuvoston asetuksessaan (38/2011) antama vuosiraja-arvo (25µg/m 3 ) ei ylittynyt millään mittauspisteellä. Etelä-Karjalan alueen sadeveden keskimääräinen rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Valtioneuvoston antama tavoitetaso 300 mg/m²/a ylittyi kuitenkin vuonna 2013 kaikilla mittauspisteillä. Myös laskeuman ph- ja fosforitasot olivat yleisesti korkeita.

3 ESIPUHE Vuonna 2013 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen sekä ympäristötarkastaja Arto Ahonen. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla Imatran seudun ympäristötoimi Tainionkoskentie IMATRA p , Kuva kannessa: Ympäristötoimen oma kuva-arkisto

4 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Ilman epäpuhtauksien kuvaus Teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Imatra Svetogorsk Lappeenranta Mittauspisteet ja mittauskomponentit Imatra ja Svetogorsk Lappeenranta Mittausmenetelmät Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ilmanlaatuindeksi TULOKSET Säätiedot Imatran ilmanlaatutulokset vuonna Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset ( PM10 ja PM2,5) Laskeuma Lappeenrannan ilmanlaatutulokset vuonna Ilmanlaatu ilmanlaatuindeksin mukaan Lappeenrannassa vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Laskeuma Svetogorskin ilmanlaatutulokset vuonna Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 76

5 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk Rikkidioksidi (SO 2 ) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Hiukkaset (PM10) IMATRAN, LAPPEENRANNAN JA SVETOGORSKIN ILMANLAATUTULOSTEN VERTAILU Indeksi Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hiukkaset (PM10 ja PM2,5) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Laskeuma TULOSTEN TARKASTELU Imatran ilman laatu Lappeenrannan ilman laatu Svetogorskin ilman laatu KIRJALLISUUSLUETTELO 96 LIITE 1: Valtioneuvoston asetus 38/2011 LIITE 2: Ilmanlaatujulkaisuja

6 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu ympäristösuojelulain 86/ :n mukaiset yhdyskuntailmanlaadun mittaustulokset ja teollisuuden päästötiedot Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien osalta vuodelta Mittauspaikkakunnat muodostavat yhtenäisen yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsitti vuonna mittauspistettä. Näistä kahdellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista vastasi keskitetysti Imatran seudun ympäristötoimen henkilökunta. Ilmanlaadun suhteen yhteisenä tekijänä kaikissa mittauskunnissa on selluteollisuuden haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) päästöt. Imatralla sijaitsee sellu- ja paperiteollisuuden lisäksi romurautaa hyödyntävä terästehdas ja Lappeenrannassa mineraalien louhinta- ja jatkojalostustoimintaa. Koko mittausverkon alueella energiantuotannosta aiheutuva rikkipäästö on vähäinen maakaasun käytöstä johtuen. Etelä-Karjalan alueelle on ominaista myös kaukokulkeuma, joka näkyy mm. SO 2 -, PM10- ja PM2,5- pitoisuustasojen kohoamisena etelätuulten aikana. Liikenteen vaikutus ilmanlaatuun on merkittävintä Lappeenrannassa, jossa on muita mittauskuntia tiiviimpi keskustarakenne. Alueen teollisuudesta johtuen ulkoilmanlaadunmittaukset ovat keskittyneet haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO ja NO 2 ), laskeuman ja hiukkasten (PM10 ja PM2,5) mittauksiin. Vuonna 2013 suoritettujen ilmanlaadunmittausten mukaan Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ulkoilmanlaatu oli suurimman osan aikaa hyvää. Imatralla ja Lappeenrannassa ovat merkittävimmät teollisuuden ilmanlaatua parantavat toimenpiteet tehty jo noin 20 vuotta sitten, eikä vuoden 2013 mittaustuloksissa ollut juurikaan muutosta aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna. Ilmanlaatuun vaikuttivat merkittävästi liikenneperäiset päästöt, kevätpöly, kaukokulkeuma sekä normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet teollisuuslaitoksissa. Ilmanlaadunmittaustuloksista on tämän raportin lisäksi raportoitu myös Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämään ilmanlaaturekisteriin sekä EU-komissiolle ja EEA:n (Euroopan ympäristökeskus) ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskukselle (ETC/ACC, ent.etc/aq). Raportointi liittyy Neuvoston EOI-tietojen vaihtopäätökseen (97/101/EY). Samalla mittaustiedot ovat menneet myös EEA:n ilmanlaadun seuranta- ja arviointiverkkoon, EUROAIRNETiin. 1

7 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Ilman epäpuhtauksien kuvaus Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidipäästöjä syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiantuotannossa ja teollisuudessa. Valtaosa päästöistä on peräisin ns. pistelähteistä kuten selluteollisuudesta. Rikkidioksidi kulkeutuu tuulen mukana sitoutuen kasvillisuuteen ja vaurioittaen sitä. Veteen liuetessaan rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Erityisesti yhteisvaikutus pienten hiukkasten kanssa on terveydelle haitallista. Valtioneuvoston lyhytaikaiset ohjearvot, kuten tunti- ja vuorokausiohjearvot, ovat annettu mm. terveyshaittojen perusteella (taulukko 7, s. 17). Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevia rikkiyhdisteitä nimitetään TRS-yhdisteiksi (TRS = total reduced sulphur compounds). TRS-yhdisteitä eli rikkivetyä H 2 S, metyylimerkaptaania CH 3 SH, dimetyylisulfidia (CH 3 ) 2 S ja dimetyylidisulfidia (CH 3 ) 2 S 2 syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Haisevat rikkiyhdisteet ovat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaitta epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia (Partti-Pellinen ym. 1993). Juuri näiden viihtyvyys- ja terveyshaittojen takia valtioneuvosto päätyi vuonna 1996 antamaan TRS-yhdisteille vuorokausiohjearvon (taulukko 7, s.17). Typenoksidit (NO x ) Typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO) ovat tärkeimmät typenoksidit. Niitä esiintyy polttoprosessien yhteydessä syntyneissä liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Päästöissä typenoksidit esiintyvät yleisimmin typpimonoksidina, joka taas hapettuu ilmakehässä nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on terveyden kannalta haitallisempi, se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia sekä alttiutta hengitystietulehduksille. Typpidioksidille on Suomessa valtioneuvosto antanut ohjearvot (taulukko 7,s.17). Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia esiintyy yhdyskuntailmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myöskin teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmassa on eniten hiukkasia keväällä johtuen kasvien siitepölystä ja teiden hiekoitushiekan pölyämisestä lumien sulettua. Yhdyskuntailman hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata hengitettävinä hiukkasina eli PM10:nä tai pienhiukkasina eli PM2,5:na. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat kooltaan alle 10 µm ja niiden lähde on lähinnä katupöly. PM10- hiukkasilla on terveydellisiä vaikutuksia, kuten nuha, yskä, kurkun ja silmien kutina sekä hengitysoireita. Pienhiukkaset ovat kooltaan alle 2,5 µm ja ne pääsevät kulkeutumaan ylähengitysteihin ja keuhkoihin asti, ja voivat näin ollen aiheuttaa mm. astmaatikoille ärsytystä hengitysteissä. Myös terveet voivat kokea silmien, nenän ja kurkun ärsytystä tai lievää hengenahdistusta. PM2,5-kokoluokan pienhiukkaset ovat lähinnä lähtöisin savuista ja kaukokulkeutuneista saasteista. PM10:lle on valtioneuvosto antanut ohje- ja raja-arvot ja PM2,5:lle vuosiraja-arvon (taulukko 7,s.17). 2

8 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk Teollisuuden ja liikenteen päästötiedot Koko Etelä-Karjalan alue on esitetty kuvassa 1. Mittausverkkoon kuuluvien kuntien ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt on koottu taulukkoon 1 ja tieliikennepäästöt taulukkoon 2. Kuva 1: Etelä-Karjalan alue. Taulukko 1: Imatran (1-2) ja Lappeenrannan (3-11) teollisuuslaitosten päästöt ilmaan vuonna Svetogorskin puunjalostusteollisuuskombinaatin (12) päästötietoja ei ollut käytettävissä vuodelta 2013, joten taulukossa on mainittuna viimeisimmät tiedossa olevat päästötiedot vuodelta 2010(*). TRS (t(s)/a) SO 2 (t/a) Hiukkaset (t/a) NO x (t(no 2 ) /a) 1. Stora Enso Oyj Imatran tehtaat Ovako Imatra Oy Ab Metsä Fibre Oy, Joutsenon tehdas Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahti sawmill 5. Metsä Board Oyj, Joutseno UPM Kymmene Oyj Kaukas Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehdas 8. Nordkalk Oy Ab, PulpPaper&Finland Divisioona, Rikastamot ja kalkkitehdas 9. Finnsementti Oy, Lappeenrannan sementtitehdas 10. Lappeenrannan Lämpövoima Oy 11. Kaukaan Voima Oy 12. ZAO International Paper (* tiedot vuodelta 2010) * 85* 293* 1183* 3

9 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 2: Tieliikenteen päästöt LIISA-laskentajärjestelmän mukaan (VTT) vuosina yksikössä t/a. Vuodesta 2008 lähtien liikennepäästöt on Lappeenrannan ja Joutsenon osalta laskettu yhteen. *Vuoden 2013 tietoja ei ollut käytettävissä raporttia laadittaessa. Vuosi NOx t/a Imatra Joutseno Lappeenranta Hiukkaset t/a Imatra Joutseno Lappeenranta SO 2 t/a Imatra Joutseno Lappeenranta , ,8 2, ,8 2, ,8 0,6 2, ,9 0,7 2, ,9 0,6 2, ,5 0,4 1, ,3 0,3 0, ,2 0,2 0, ,2 0,2 0, ,3 0,2 0, ,3-0, ,2-0, ,3-0, ,3-0, ,3-0,9 2013* Tiiviimmästä kaupunkirakenteesta johtuen Lappeenrannassa liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat kuin muissa kunnissa mittausverkon alueella. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1997 lähtien. Liikenteen aiheuttamat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat pieniä verrattuna teollisuuslaitosten päästöihin, mutta typenyhdisteet ja muut liikenneperäiset päästöt ovat merkittäviä kaupunkien keskustoissa ja suurten vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla Imatra Imatralla ympäristölupavelvollisia ilmapäästöjä aiheuttavia laitoksia ovat Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, Ovako Imatra Oy Ab:n terästehdas, Gasum Oy Imatran maakaasun vastaanottoasema, Imatran Energia Oy sekä kaupungin lämpölaitokset. Teollisuuslaitosten merkittävimmät ilmapäästöt ovat TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, hiukkaset ja typenoksidit. Suurimmat liikenneperäiset päästöt esiintyvät Mansikkalassa ja Pelkolassa. NO x -episoditilanteiden muodostuminen on harvinaista tiiviisti rakennettujen keskusta-alueiden puuttumisen vuoksi. Liikenteen 4

10 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... kasvattamat hiukkaspitoisuudet heikentävät keväisin ilmanlaatua koko Imatran alueella. Imatran ilmanlaatuun vaikuttaa myös venäläisen naapurikaupungin Svetogorskin päästöt sekä kaukokulkeuma myös kauempaa Venäjältä ja Keski-Euroopasta. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden kokonaisrikkipäästö (rikkidioksidi ja TRS-yhdisteet) aleni huomattavasti vuoden 1992 prosessimuutosten jälkeen ja on edelleen pienentynyt vuoden 2001 uudistusten jälkeen (kuva 2). Ovako Imatra Oy Ab:n hiukkaspäästö pienentyi vuoden 1996 prosessimuutosten seurauksena jopa kymmenenteen osaan edellisiin vuosiin verrattuna, ja on pysynyt sen jälkeen saavutetulla tasolla (kuva 3). Kuva 2: Stora Enso Oyj Imatran tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 - päästöt (t(so 2 )/a) vuosina

11 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 3: Ovako Imatra Oy Ab:n hiukkaspäästöt (t/a) vuosina Svetogorsk Svetogorskissa sijaitseva ZAO International Paper Svetogorskin sellu- ja paperitehdas tuottaa sulfiitti- ja sulfaattiselluloosan lisäksi myös mm. hieno- ja saniteettipaperia sekä nestepakkauskartonkia. Svetogorskin rikkidioksidipäästöt ovat aikaisemmin olleet lähes kymmenen kertaa suuremmat kuin mittausverkon muiden päästölähteiden yhteenlaskettu SO 2 -päästö (Rantakrans 1995 ym.). Tehtailla vuonna 1996 aloitetut prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kohdistuvia päästöjä huomattavasti Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin alueella ilman epäpuhtauksia syntyy puunjalostusteollisuuden lisäksi myös liikenteestä sekä mineraalien louhinnasta ja jatkojalostuksesta. Merkittävimmät ilmanlaatua kuormittavat laitokset ovat UPM- Kymmene Oyj Kaukaan tehtaat, Paroc Oy Ab Lappeenrannan tehtaat, Nordkalk Oy Ab Lappeenranta, Finnsementti Oy Lappeenrannan sementtitehdas, Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Energia Oy. Liikenne vaikuttaa ilman laatuun merkittävästi keskusta-alueella. Lappeenrannassa entisen Joutsenon alueella merkittävimmät ympäristölupavelvolliset ilmapäästöjä tuottavat laitokset ovat Metsä Fibre Oy (ent. Oy Metsä-Botnia Ab) Joutsenon tehdas, Finnish Chemicals Oy kloori- ja kloraattitehdas ja Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahden saha. Typenoksidien päästölähteenä vaikuttaa myös Joutsenon alueen läpi kulkevan valtatie 6:n liikenne. TRS-yhdisteiden päästöt ovat pienentyneet Joutsenon alueella selvästi 1990-luvun alun tilanteeseen verrattuna. 6

12 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... UPM Kaukaan tehtaan ja Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan rikkipäästöt on esitetty kuvassa 4. Lappeenrannassa UPM Kaukaan tehtailla aloitettiin loppuvuodesta 1996 uusittujen selluprosessien käyttöönotto. Uudistusten myötä laimeiden hajukaasujen keräilyä ja hajukaasujen polttoa tehostettiin. Toimenpiteet ovat selvästi pienentäneet UPM Kaukaan tehtaiden TRS-päästöjä. Vuonna 2005 päästöjen päästölaskennassa on siirrytty taselaskennasta on line-mittaukseen. Kuvassa 5 on esitettynä Ihalaisen teollisuusalueen (Paroc, Nordkalk ja Finnsementti) yhteenlasketut pölypäästöt sekä UPM Kaukaan tehtaan ja Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan pölypäästöt. Kuva 4: Lappeenrannan UPM Kymmene Oyj Kaukaan ja Joutsenon Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaiden TRS-päästöt (t(s)/a) ja SO 2 -päästöt( t(so 2 )/a) vuosina

13 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 5: Ihalaisen teollisuusalueen kokonaispölypäästöt sekä UPM Kymmene Oyj Kaukaan tehtaan ja Metsä Fibre Oy Joutsenon tehtaan pölypäästöt (t/a) vuosilta Mittauspisteet ja mittauskomponentit Imatra ja Svetogorsk Imatralla ilmanlaatua seurattiin vuonna 2013 kuudessa mittauspisteessä, joista yksi vertailupiste sijaitsi Ruokolahdella (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3. Laskeumista tehdyt määritykset on esitetty sivulla 14 taulukossa 5. Svetogorskissa ilmanlaatua seurattiin vuonna 2013 yhdessä mittauspisteessä aivan Svetogorskin kaupungin keskustassa (kuva 6). Mittauskomponentit on esitetty taulukossa 3 yhdessä Imatran mittauskomponenttien kanssa. 8

14 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 3: Imatran mittauspisteiden ja Svetogorskin mittauspisteen mittauskomponentit vuonna Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet Rautionkylä (Niskapietiläntie 2A) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman suht. kosteus - PM10 - Stora Enso Oyj Imatran tehtaat - Rautionkylän liikenne - kaukokulkeuma Mansikkala (Linnalankuja 5) Teppanala (Ensontie 71) Pelkola (Ensontien päässä) Pelkola (Vartiotie) - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - PM10 - PM10 - PM2,5 - TRS - SO 2 - NO/NO laskeuma - Keskuskadun liikenne - Imatran Energia Oy - kaukokulkeuma - Ovako Imatra Oy Ab - ZAO International paper Svetogorsk - kaukokulkeuma - ZAO International paper Svetogorsk - Ovako Imatra Oy Ab - kaukokulkeuma Äitsaari (Teräväläntie) - laskeuma - laskeuman taustavertailupiste Svetogorsk (Hotellin parkkipaikan laita) - TRS - NO/NO 2 - ZAO International paper Svetogorsk - lähiliikenne - kaukokulkeuma 9

15 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 6: Imatran mittauspisteet vuonna

16 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk Lappeenranta Lappeenrannassa ilmanlaatua mitattiin vuonna 2013 kahdeksassa mittauspisteessä. Mittauspisteet on esitetty taulukossa 4 sekä kuvassa 7. Laskeumista tehdyt määritykset on esitetty sivulla 14 taulukossa 5. Laskeuman vertailupisteenä on käytetty Äitsaaren laskeumapisteen tuloksia Ruokolahdelta. Taulukko 4: Lappeenrannan mittauspisteiden mittauskomponentit vuonna Mittauspiste Mittauskomponentit Lähimmät päästölähteet Lauritsala (Huoltokatu 1) - TRS - NO/NO 2 - UPM Kymmene Oyj Kaukas - liikenne Tirilä (Pekkasenkatu 25) Armila (Armilankatu 35) Lappeenrannan keskusta Ihalainen (Poikkitie 2) Pulp (ala-aste) (Ahvenlammentie 3) Pulp (kauppa) (Kangastie 2) Joutsenon keskusta (Keskuskatu 10) - PM10 - TRS - SO 2 - NO/NO 2 - PM2,5 - laskeuma - säätiedot tuulensuunta tuulennopeus lämpötila ilman kosteus - SO 2 ( asti) - TRS ( alkaen) - NO/NO 2 - PM10 - PM2,5 - TRS - NO/NO 2 - PM10 - laskeuma - TRS - SO laskeuma - PM10 - TRS - SO2 - kaukokulkeuma - UPM Kymmene Oyj Kaukas - kaukokulkeuma - liikenne - Ihalaisten teollisuusalue - kaukokulkeuma - Ihalaisen teollisuusalue - liikenne - kaukokulkeuma -Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas -kaukokulkeuma -keskustan liikenne -kaukokulkeuma -Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas 11

17 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 7: Lappeenrannan mittauspisteet vuonna

18 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk Mittausmenetelmät Rikkidioksidi (SO 2 ) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Rikkidioksidia mitattiin UV-fluoresenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla rikkidioksidianalysaattoreilla. Rikkidioksidipitoisuudet ilmoitetaan µg(so 2 )/m³. Analysaattorit: - Thermo Electron Instruments, model 43A, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43B, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 C, USA - Thermo Environmental Instruments, model 43 i, USA - Monitor Europe, ML 9850B, Iso-Britania - Environnement S.A, AF 22 M, Ranska TRS-yhdisteitä mitattaessa yhdisteet hapetettiin konvertterissa n. 850 C lämpötilassa rikkidioksidiksi, joka mitattiin edellä mainitulla UV-fluoresenssiin perustuvalla rikkidioksidianalysaattorilla. Ennen konvertterin uunia oleva suodatinmateriaali poisti näyteilman sisältämät rikkidioksidimolekyylit. TRS-pitoisuudet ilmoitetaan µg(s)/m³. Konvertterit: - Thermal Oxidizer, model CDN-101, C.D: Nova Ltd, USA - PPM-systems, Suomi Typenoksidit (NO ja NO 2 ) Typenoksideita mitattiin kemiluminesenssiin perustuvilla jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Analysaattorit: - Thermo Environmental Instruments Inc., model 42, USA - Thermo Environmental Instruments Inc., model 42C, USA - Horiba, APNA 360, Japani - Horiba, APNA 370, Japani - Environnement S.A, AC32M, Ranska 13

19 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasia mitattiin jatkuvatoimisilla β-säteilyn absorptioon sekä värinään perustuvilla hiukkasmassamonitoreilla. Tulokset laskettiin operatiivisessa lämpötilassa eli kulloinkin vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Analysaattorit: - ThermoESMAndersen FH 62 I-R hiukkasmassamonitori, Saksa - Teom 1400, USA - Teom 1400a, USA - Teom 1405, USA Laskeuma Laskeumaa kerättiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräysaika oli normaalisti yksi kalenterikuukausi. Mikäli sademäärä oli vähäinen, kerättiin yhteen kahden kuukauden näytteet. Vuodesta 2012 alkaen Imatran ja Lappeenrannan näytteet on analysoinut Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Laskeumasta määritetyt komponentit ja määritysmenetelmät on esitetty taulukossa 5. Laskeumakeräinten keräyspinta-ala oli 380 cm². Taulukko 5: Laskeumista määritetyt suureet ja määritysmenetelmät. Suure Määritysmenetelmä näytemäärä - ph SFS 3021 sähkönjohtokyky SFS-EN kokonaisfosfori sisäinen menetelmä SVSY-6 kokonaistyppi sisäinen menetelmä SVSY-3 kokonaisrikki SFS 5738 kokonaislaskeuma SFS 3865 kokonaisrikki SFS 5738 kalsium SFS-EN ISO haihdutusjäännös SFS 3008 hehkutusjäännös SFS 3865 suodatusjäännös SFS 3865 Sääasemat Mittausverkoston alueella oli käytössä kaksi sääasemaa, Imatralla ja Lappeenrannasssa. Imatralla sääasema sijaitsi Rautionkylän mittauspisteellä, josta saatiin tiedot tuulensuunnasta, tuulennopeudesta, lämpötilasta ja ilman kosteudesta. Lappeenrannassa Armilan mittauspisteellä sijaitsevan sääaseman säätiedot sisälsivät tiedot tuulensuunnasta, -nopeudesta, lämpötilasta ja paineesta. 14

20 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Mittausjärjestelmä ja laadunvarmennus Mittauspisteillä mittaustiedot tallennettiin tietokoneelle kahden minuutin keskiarvoina. Mittauspisteiltä tieto siirrettiin modeemeilla tietokoneelle Imatralle. Pitoisuustarkkailua sekä tulosten editointia ja raportointia hallittiin Enview ohjelmakokonaisuudella. Mittausten laadunvarmennus perustuu vuonna 1996 käyttöönotettuun laatujärjestelmään. Laatukäsikirjan ja menetelmäohjeiden avulla varmistetaan mittauksilta vaadittava luotettavuus ja jäljitettävyys. Kalibroinnit ja huollot Yhdyskuntailmanlaadun jatkuvatoimisia mittauslaitteistoja kalibroitiin kuukausittain, ja huollettiin laatujärjestelmän ohjeitten mukaisesti. SO 2 - ja NO x -analysaattoreiden kalibrointiin käytettiin ranskalaisvalmisteista Environnement VE3M-permeaatiokalibraattoria. J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky Mikkelistä interkalibroi analysaattorit 1-4 kertaa vuodessa riippuen laitteesta. NO x -analysaattorit interkalibroitiin kuitenkin aina J.P. Pulkkisen käyntien yhteydessä. β-säteilyyn perustuvat hiukkasmassamonitorit kalibroitiin kaksi kertaa vuodessa laitetoimittajalta hankituilla testifolioilla. Värisevään sauvaan perustuvien hiukkasmonitorien virtausten tarkistukset ja vaakojen vakioinnit teetätettiin J.P.Pulkkisen kalibrointi Ky:llä. Vertailumittaukset Ilmatieteenlaitoksen kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio teki ensimmäisen laajan kaasumaisten yhdisteiden vertailumittauskierroksen useille eri mittauspaikkakunnille ympäri Suomea loppuvuoden 2002 ja alkuvuoden 2003 välisenä aikana. Imatran Rautionkylän ja Joutsenon Pulpin mittauspisteet kuuluivat tällöin vertailumittausten piiriin. Toukokuussa 2004 Ilmatieteenlaitos teki hengitettävien hiukkasten vertailumittauskokeilun Imatralla Teppanalan mittauspisteellä. Vuonna 2006 kesällä uudessa laajassa vertailumittauskierroksessa tehtiin vertailumittaukset Rautionkylän mittauspisteellä Imatralla ja Keskustan mittauspisteellä Lappeenrannassa sekä rikki- että typpiyhdisteille. Vuonna 2011 vertailumittauskierros uusittiin ja Imatralla vertailumittaus tehtiin Ilmatieteenlaitoksen toimesta Pelkolan mittauspisteellä. 2.5 Yhdyskuntailmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) tuli voimaan syyskuun alussa Mittausverkon alueella mitattavista ilman epäpuhtauksista ohjearvo on annettu rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM10). Ohjearvoja on annettu tunti-, vuorokausi- sekä vuosikeskiarvoille (taulukko 6). Ohjearvojen lisäksi epäpuhtauskomponenteille on annettu raja-arvot Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) (Liite 1). 15

21 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 6: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 480/1996) mukaiset ohjearvot. Komponentti Tilastollinen määrittely Ohjearvo Typpidioksidi (NO 2 ) (µg/m³) NO+NO 2 (µg/m³) Rikkidioksidi (SO 2 ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO 2 yksikössä µg(no 2 )/m 3 ) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo - kuukauden tuntiarvojen 99.prosenttipiste -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosikeskiarvo - vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste µg/m Hengitettävät hiukkaset (PM10) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 70 - kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 10 Hyväksyttäväksi mittausarvoksi vaaditaan hetkellisarvoja (Ympäristöministeriö 1986): - tuntikeskiarvo 45 min ajalta - vuorokausikeskiarvo 18 h " - vuosikeskiarvo 9 kk " - vuorokausiohjearvo/30d 22 d " - tuntiohjearvo/30d 75 % tuntikeskiarvoista Hajurikkiyhdisteille käytetään tässäkin kuten aiemmissakin raporteissa lisäksi viitteellisenä vertailuarvona EKI-tutkimusprojektin ehdottamaa tuntikeskiarvoa 10 µg(s)/m³ (Ympäristöministeriö 1991) sekä hajukynnyksen ylittymiseen viittaavaa tuntiarvoa 3 µg(s)/m³. 16

22 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Taulukko 7: Valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaiset raja-arvot (liite 1). Epäpuhtaus Typpidioksidi (µg/m³) Keskiarvon laskenta-aika - 1 tunti - vuosi Raja-arvo µg/m Sallittujen ylitysten määrä vuodessa 18 - Rikkidioksidi - 1 tunti (µg/m³) - 24 tuntia Hengitettävät hiukkaset (PM10) (µg/m³) Pienhiukkaset (PM2,5) (µg/m³) - 24 tuntia kalenterivuosi kalenterivuosi 25 - Laskeumatulosten käsittelyssä on tuloksia verrattu Etelä-Karjalan taustatasoon ja valtioneuvoston tavoitetasoon. Laskeuman eri yhdisteiden Etelä-Karjalan taustatasoina on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Kotaniemen havaintoaseman tuloksia vuosilta ja (Taulukko 8). Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle tavoitetasoarvon, joka on 300 mg/m 2 /a (valtioneuvosto 480/1996). Taulukko 8: Laskeuman Etelä-Karjalan taustatasoarvot Kotanieman havaintoasemalla mitattuna (Suomen ympäristökeskus/jussi Vuorenmaa). Ionien määritys tausta-asemalla on lopetettu vuonna 2004, joten niistä on käytettävissä aikaisempien vuosien keskiarvot. Komponentti Kotaniemi v Kotaniemi v Kotaniemi v Kotaniemi v Sulfaattirikkilaskeuma mg S/m 2 /a Laskeuman ph 5,24 5,04 5,10 5,03 5,10 Fosforilaskeuma mg/m 2 /a 11,4 7,5 10,3 7,9 9,28 Kalsiumlaskeuma mg/m 2 /a Kokonaistyppilaskeuma mg/m 2 /a Laskeuman johtokyky ms/m 1,56 1,84 1,43 1,41 1,56 Kloridilaskeuma mg/m 2 /a Natriumlaskeuma mg/m 2 /a Keskiarvo (v ) (v ) (v ) (v ) 17

23 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk Ilmanlaatuindeksi Imatran ympäristötoimessa otettiin vuoden 1998 alusta käyttöön ilmanlaatuindeksilaskenta. Indeksin tarkoituksena on, että ilmanlaatutuloksista voidaan selkokielellä tiedottaa kuntalaisille ja medialle. Indeksi on yleisesti käytössä kaupunkien ilmanlaatutiedotuksessa. Mittausverkon alueella ilmanlaatuindeksi laskettiin kaikilta mittauspisteiltä. Indeksilaskennassa olivat mukana TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi, PM10 ja PM2,5 sen mukaan miten niitä eri mittausasemilla mitattiin. Indeksin laskennassa kullekin epäpuhtauskomponentille määritetään oma aliindeksi tunneittain vertaamalla mitattua pitoisuutta annettuun ohjearvoon. Lopullinen mitatun tunnin indeksi on korkein ali-indekseistä. Epäpuhtauspitoisuuden ollessa sama kuin ohjearvo saa indeksi arvon 100. Tunneittain lasketuista indeksiarvoista laskettiin jokaiselle mittauspisteelle myös indeksin vuorokausikeskiarvo. Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon terveydellisten vaikutusten lisäksi myös materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9: Indeksin määrittely. Ilmanlaatuindeksiarvo Ilmanlaadun Terveysvaikutukset Muut vaikutukset kuvaus hyvä tyydyttävä ei todettuja hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja huono materiaalivaikutuksia mahdollisia herkillä pitkällä aikavälillä yksilöillä 151- erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Taulukko 10: Indeksin laskennan raja-arvot (µg/m 3 ). Indeksiarvo PM10 1h PM2,5 1h TRS 1h SO 2 1h NO 2 1h

24 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Ilmanlaatuindeksitiedote julkaistiin Uutisvuoksi -lehdessä kaksi kertaa viikossa ja Etelä-Saimaa -lehdessä satunnaisesti ilmanlaatutilanteen mukaan. Ilmanlaatuindeksi ja mittaustulokset on luettavissa lähes reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämältä valtakunnalliselta nettisivustolta osoitteesta Sivustolta löytyy ilmanlaatutiedotuksen lisäksi myös paljon muuta tietoa ilmanlaadusta. 19

25 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk TULOKSET 3.1 Säätiedot Tuloksien käsittelyssä on käytetty vuonna 2013 vain Imatran Rautionkylän sääaseman tietoja. Vallitseva tuulensuunta vuonna 2013 oli sääaseman mukaan lännestä (kuva 9). Rautionkylässä lämpimin tuntiarvo mitattiin kesäkuussa + 31 astetta ja kylmin tuntiarvo tammikuussa 24 astetta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2013 oli harvinaisen lämmin ja maan keskiosassa tavanomaista sateisempi. Vuoden 2013 keskilämpötila vaihteli alustavien tilastojen mukaan etelä- ja länsirannikon runsaasta 6 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin vajaaseen asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon ( ) verrattuna keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Suurimmassa osassa maata poikkeama oli 1-2 astetta. Koko maan keskilämpötila on vuodesta 1847 alkaen tarkasteltuna kuudenneksi korkein. Lämpimämpiä ovat olleet ainoastaan vuodet 1934, 1938, 1989, 2000 ja Merkittävimmät piirteet vuoden lämpöoloissa olivat kylmä maaliskuu ja Lapin poikkeuksellisen pitkä terminen kesä. Hellepäiviä oli koko maa huomioon ottaen 52, mikä on 16 päivää tavanomaista enemmän. Ensimmäinen hellepäivä oli 17. toukokuuta ja viimeinen 9. elokuuta. Maan keskiosassa satoi tavanomaista enemmän, mutta poikkeamat pitkäaikaisesta keskiarvosta olivat suurimmillaankin prosenttia. Suurin vuorokautinen sademäärä 100,4 mm mitattiin 27. kesäkuuta Lavian Riihossa. Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin marras-joulukuussa sattui kolme laajaalaista myrskyä - Eino, Oskari ja Seija. Myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Ukkoskausi painottui kesäkuuhun. Selvästi eniten salamoi kesäkuun 27. päivänä, jolloin paikannettiin yhteensä maasalamaa. (Ilmatieteenlaitos ) 20

26 ILMANLAATU 2013: Imatra, Lappeenranta ja Svetogorsk... Kuva 9: Imatran Rautionkylän sääaseman tuulensuuntajakauma vuonna Taulukko 11: Imatran ja Lappeenrannan kuukausikeskilämpötilat, ja -sadannat vuonna Sadannan kuukausittaiset arvot taulukossa ovat Imatralla Rautionkylän mittauspisteeltä ja Lappeenrannasssa Pulpin ja Tirilän mittauspisteeltä. Lappeenranta Ilmatieteenlaitos 1) keskiarvot v lämpötila ( C) sadanta (mm) Imatra Rautionkylä v lämpötila ( C) sadanta (mm) Lappeenranta Tirilä v sadanta (mm) Lappeenranta Pulp v sadanta (mm) tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.a )Ilmastotilastoja Suomesta 2002:1 Tilastoja Suomen ilmastosta , Ilmatieteenlaitos 21

27 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) 3.2 IMATRAN ILMANLAATUTULOKSET VUONNA Imatran ilmanlaatu ilmanlaatuindeksillä kuvattuna vuonna 2013 Ilmanlaadun indeksiarvoja laskettiin Imatralla vuonna 2013 Rautionkylän ja Mansikkalan mittausasemilta. Indeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauskomponentit olivat molemmilla asemilla TRS-yhdisteet, rikkidioksidi, typpidioksidi ja PM10. Ilmanlaatuindeksi Imatran mittauspisteillä on esitetty kuvassa 10. Rautionkylässä ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 94 % mittausajasta hyvää ja 6 % tyydyttävää. Välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Rautionkylän ilmanlaatua heikensi eniten kohonneet hiukkaspitoisuudet kevätpölyn ja kaukokulkeuman aikana sekä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kulkeutuneet hajurikki- ja rikkidioksidipitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna 92 % mittausajasta hyvää, 7 % tyydyttävää ja 1 % välttävää. Huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu ei ollut vuorokausi-indeksillä arvioituna ollenkaan. Mansikkalassa eniten ilmanlaatuun vaikuttivat kevätkaudella liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet sekä kaukokulkeutuneet hiukkaset. Kuva 10: Imatran ilmanlaatu vuorokausi-indeksillä kuvattuna Rautionkylässä ja Mansikkalassa vuonna

28 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Yleistä TRS-yhdisteitä mitattiin Imatralla vuonna 2013 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa. Mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Pelkolassa vuonna Vuoksenniskalla TRS-yhdisteitä on mitattu vuosina ja Imatrankoskella vuonna Tulokset Vuonna 2013 suurimmat TRS-pitoisuudet Imatralla mitattiin Rautionkylän ja Pelkolan mittauspisteillä (taulukko 12 ja kuvat 11 ja 13). Rautionkylän ja Pelkolan mittauspisteissä TRS-pitoisuudet olivat peräisin läheisiltä sellutehtailta: Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta (luoteistuulilla) ja Pelkolassa ZAO International Paper Svetogorskin tehtailta (etelätuulilla) (kuva 12). Mansikkalan mittauspisteellä mitataan harvoin kohonneita pitoisuuksia. Taulukko 12: Imatran mittauspisteiden TRS-tunnusluvut vuonna Yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja pidetään hajutunteina. Valid-% = ajallinen edustavuus Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo vuosikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin kuukausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg(s)/m³) suurin vuorokausiohjearvoon verrattava tunnusluku 1) (µg(s)/m³) yli 10 µg(s)/m³ vuorokausikeskiarvojen 0,0 0,0 0 - määrä prosentteina, % (ja lukumäärä, kpl) (0) (0) (0) suurin tuntikeskiarvo (µg(s)/m³) yli 10 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen määrä 0,3 0,01 0,5 - prosentteina,% (ja lukumäärä, kpl) (22) (1) (45) yli 3 µg(s)/m³ tuntikeskiarvojen määrä 2,5 0,5 4,2 - prosentteina, % (ja lukumäärä, kpl) (219) (46) (369) valid-% ) kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista suurin 23

29 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 11: Rautionkylän, Pelkolan ja Mansikkalan TRS-yhdisteiden vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna

30 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Kuva 12: Imatran Rautionkylän, Pelkolan ja Mansikkalan mittauspisteiden TRS-pitoisuuksien (µg(s)/m³) tuulensuuntajakauma vuonna Rautionkylän sääaseman tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s, pitoisuusasteikko 0-6 µg(s)/m³. 25

31 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo 10 µg(s)/m³ ei ylittynyt millään mittauspisteellä vuoden 2013 aikana (kuva 13). Vuorokausiohjearvoon verrattavat toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot olivat Rautionkylässä 5 µg(s)/m³, Mansikkalassa 2 µg(s)/m³ ja Pelkolassa 4 µg(s)/m³. Suurimmat yksittäiset pitoisuudet mitattiin Rautionkylässä. Rautionkylässä tuntipitoisuus 10 µg(s)/m³ ylittyi 0,3 % eli 22 tuntia, Pelkolassa 0,5 % eli 45 tuntia ja Mansikkalassa 0,01 % eli 1 tuntia mittausajasta (taulukko 12). Vuonna 2013 mittauspisteiden TRS-pitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna. TRS-yhdisteet, suurimmat tuntiarvot v µg(s)/m Rautionkylä 80 Mansikkala 70 Pelkola Kuva 13: Imatran mittauspisteiden TRS-yhdisteiden suurimmat tuntiarvot (µg(s)/m³) ja TRS-yhdisteiden kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot (µg(s)/m³) vuonna

32 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden pitoisuuksien lasku alkoi vuonna 1992 Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden merkittävien prosessimuutosten seurauksena. Vuonna 2001 rakennetun Stora Enso Oyj:n Imatran sellutehtaiden uuden kuitulinjan ja hajukaasujen polttokattilan sekä vanhan kuitulinjan lopettamisen seurauksena TRS-pitoisuudet alenivat entisestään Rautionkylässä (kuva 14). Pelkolan mittauspisteellä TRS:n tuntipitoisuudet ovat olleet koko 2000-luvun hieman suurempia kuin muilla Imatran mittauspisteillä. Kuva 14: Rautionkylän ja Pelkolan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 10 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina

33 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Taulukko 13: Rautionkylän TRS-yhdisteiden pitoisuustiedot vuodesta 1991 ja rajalla Pelkolan pitoisuustiedot vuodesta 1994 alkaen. Rautionkylän TRS:n tuntikeskiarvot on laskettu vuosina tuulensuunnilla , vuosina tuulensuunnilla ja vuodesta 2002 alkaen o (Stora Enso Oyj:n tuulensuunta). Pelkolan pitoisuudet on laskettu tuulensuunnilla o (ZAO Svetogorskin tuulensuunta). Tuulennopeus 0,3 m/s, Rautionkylän sääaseman tuulensuuntatiedoilla. Vuosi Rautionkylän TRS keskiarvo Stora Enson tehtaan tuulensuuntasektorilla Rautionkylän TRS tuntikeskiarvot yli 10 µg(s)/m³ prosentteina Stora Enson tehtaan tuulensuuntasektorilla Pelkolan TRS keskiarvo ZAO Svetogorskin tehtaan tuulensuuntasektorilla Pelkolan TRS tuntikeskiarvot yli 10 µg(s)/m³ prosentteina ZAO Svetogorskin tehtaan tuulensuuntasektorilla (µg(s)/m³) (µg(s)/m³) (µg(s)/m³) (µg(s)/m³) , , , ,7 1 0, ,3 1 0, ,2 1 0, ,9 1 2, ,2 3 5, ,7 3 7, ,7 5 12, ,2 5 18, ,3 7 22, ,7 1 10, , ,4 6 22, ,1 3 9, ,1 2 2, ,9 1 4, ,6 2 3, ,8 1 7, ,4 2 4, ,9 2 1, ,9 1 2,6 28

34 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Yleistä Rikkidioksidia mitattiin Imatralla vuonna 2013 kolmella mittauspisteellä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa. Jatkuvatoimiset mittaukset on aloitettu Rautionkylässä vuonna 1987, Mansikkalassa vuonna 1998 ja Pelkolassa Vuoksenniskalla mittauksia suoritettiin vuosina ja Imatrankoskella vuonna Imatralla rikkidioksidin merkittävimmät päästölähteet ovat Imatran ja Svetogorskin selluteollisuus sekä kaukokulkeuma. Tulokset Rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston antamia ohjearvoja. Rautionkylän pitoisuudet olivat suurempia kuin Pelkolan ja Mansikkalan mittauspisteellä (taulukko 14, kuva 15). Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Rautionkylässä olivat 8 % vuorokausiohjearvosta ja tuntipitoisuudet 14 % tuntiohjearvosta (taulukko 15 ). Rautionkylässä mitattiin maaliskuussa kerran tuntiraja-arvon (350 µg/m³) numeerisarvon ylitys 403 µg/m³. Ylityksiä saa vuodessa olla 24 kappaletta. Taulukko 14: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin tunnusluvut vuonna Validiteetti-% = ajallinen edustavuus. Rautionkylä Mansikkala Pelkola Ohjearvo/ Raja-arvo (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) ) /- suurin vuorokausiohjearvoon verrattava /- tunnusluku 1) (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon verrattava /- tunnusluku 2) (µg/m³) suurin tuntiarvo (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³) 25. suurin arvo 4) ja ylitysten lukumäärä (kpl) vuorokausiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m 3 ) 4. suurin arvo 5) ja ylitysten lukumäärä (kpl) Validiteetti-% (1) 6 (0) 11 (0) 4 (0) 12 (0) 5 (0) -/350 (24) -/125 (3) 1) suurin kuukausien toiseksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien tuntikeskiarvojen 99 % arvoista, 3) vuosiraja-arvo kasvillisuusvaikutusten perusteella, 4) 25.s suurin tuntikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 24 kpl, 5) 4.s suurin vuorokausikeskiarvo, sallittuja raja-arvon numeerisarvon ylityksiä 3 kpl 29

35 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Rikkidioksidi (SO 2 ). Kuva 15: Imatran mittauspisteiden rikkidioksidin kuukausikeskiarvot (µg/m³) ja tuntiohjearvoon (250 µg/m³) verrattavat pitoisuudet (µg/m³) vuonna Kuva 16: Rautionkylän mittauspisteen rikkidioksidin vuorokausikeskiarvot (µg/m³) vuonna

36 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Rikkidioksidi (SO 2 ). Taulukko 15: Imatran vuoden rikkidioksidin pitoisuuksien osuus ohje- ja raja-arvoista (%). Vertailussa on käytetty suurimpia ohjearvojen vertailulukuja. (Mansikkalasta tuloksia on vain 65% mittausajasta v. 2004, joten ohje- ja raja-arvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi Tuntiohjearvosta, % Vuorokausiohjearvosta, % Tuntirajaarvosta, % 1) Vrk-rajaarvosta, % 2) Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola kylä kala kylä kala ) raja-arvoa verrattu vuoden 25.suurimpaan tuntiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 24 kpl, 2) raja-arvoa verrattu vuoden 4.suurimpaan vuorokausiarvoon, koska ylityksiä sallitaan 3 kpl kylä kala kylä kala Rikkidioksidipitoisuuksien tuulensuuntajakaumista on havaittavissa, että Pelkolassa ulkoilman laatuun vaikuttavat Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalassa SO 2 -pitoisuustasoon vaikuttaa lähinna kaukokulkeuma ja läheiset kaupungin lämpölaitokset. Rautionkylän lähin päästölähde on Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaat, joskin etelästä tuleva kaukokulkeuma on myös nähtävissä (kuva 17). 31

37 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Rikkidioksidi (SO 2 ). Kuva 17: Imatralla Rautionkylän, Pelkolan ja Mansikkalan mittauspisteiden rikkidioksidipitoisuuksien (µg/m³) tuulensuuntajakauma vuonna Rautionkylän tuulensuunta, tuulennopeus 0,3 m/s, pitoisuusasteikko 0-4 µg/m³ 32

38 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Rikkidioksidi (SO 2 ). Rautionkylässä vuositason rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin samalla tasolla. Vuosina Rautionkylässä mitattiin hetkittäin korkeita rikkidioksidipitoisuuksia, mutta vuosikeskiarvoina kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa. Vuosina rikkidioksidipitoisuudet olivat normaalia tasoa. Vuonna 2013 Rautionkylän rikkidioksidipitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna. Svetogorskin tehtaiden uudistukset näkyvät Pelkolan mittauspisteen SO 2 -pitoisuuksien vähenemisenä vuodesta 1997 alkaen. Kymmenen viimeisen vuoden aikana Pelkolan rikkidioksidipitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina (kuvat 18-19). Kuva 18: Rautionkylän ja Pelkolan rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Kuva 19: Imatralla Rautionkylän, Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteiden rikkidioksidin tuntiraja-arvoon verrannolliset tunnusluvut (25. suurimmat arvot) v

39 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Typenoksidit (NO 2 ja NO) Typenoksidit (NO 2 ja NO) Yleistä Typenoksideja eli NO 2 - ja NO-pitoisuuksia mitattiin Imatralla vuonna 2013 kolmessa mittauspisteessä: Rautionkylässä, Mansikkalassa ja Pelkolassa. Rautionkylässä mittaukset ovat alkaneet vuonna 1992, Pelkolassa ja Mansikkalassa vuonna Imatrankoskella typenoksideja on mitattu vuosina Tulokset Typenoksidien pitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston ohje- tai raja-arvoja (taulukko 16, kuvat 20-21). Rautionkylässä typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 10 µg/m 3, Mansikkalassa 9 µg/m 3 ja Pelkolassa 12 µg/m 3. Kasvillisuusvaikutusten perusteella valtioneuvosto on päätöksessään (480/96) antanut typenoksideille yhteisen vuosiohjearvon 30 µg(no 2 )/m³ (NO 2 +NO), joka ei ylittynyt vuonna 2013 millään mittauspisteellä. Mansikkalassa liikenteestä aiheutuvaa typpimonoksidia oli kokonaistyppitasosta 25 %, Rautionkylässä 29 % ja Pelkolassa 40 %. Taulukko 16: Imatran mittauspisteiden typenoksidien (NO ja NO 2 ) tunnusluvut vuonna Rautionkylä Pelkola Mansikkala Ohjearvo/ Raja-arvoNO 2 :lle (sallittu ylitysten lukumäärä) vuosikeskiarvo (µg/m³) NO NO 2 NO NO 2 NO NO NO 2 + NO =30 suurin kuukausikeskiarvo (µg/m³) suurin vuorokausikeskiarvo (µg/m³) suurin vuorokausiohjearvoon /- verrattava tunnusluku 1) (µg/m³) suurin tuntikeskiarvo (µg/m³) suurin tuntiohjearvoon /- verrattava tunnusluku 2) (µg/m³) tuntiraja-arvoon verrattava tunnusluku (µg/m³), ylitysten - 63 (0) - 81 (0) - 73 (0) -/200 (18) 3) lukumäärä (kpl) 3) vuosiraja-arvo (µg/m³) /40 valid % ) suurin kuukausien toisiksi suurimmista vuorokausikeskiarvoista, 2) suurin kuukausien 99 % arvoista, 3)vuoden 19. korkein arvo, sallittujen ylitysten lkm 18 kpl /- 34

40 IMATRAN ILMANLAATU 2013: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... Kuva 20: Imatran mittauspisteiden NO 2 vuorokausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuonna Kuvat 21: Imatran mittauspisteiden typpidioksidin kuukausikeskiarvot ja typpidioksidin kuukausien 99 % tuntikeskiarvot (µg/m 3 ) vuonna

41 IMATRAN ILMANLAATU 2012: Typenoksidit (NO 2 ja NO)... Typpidioksidin pitoisuudet olivat Mansikkalassa % ohjearvoista ja % raja-arvoista, Pelkolassa % ohjearvoista ja % raja-arvoista ja Rautionkylässä % ohjearvoista ja % raja-arvoista (taulukko 17). Pelkolassa pitoisuuksien suuruuteen vaikuttaa Venäjälle suuntautuva auto- ja rekkaliikenne. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x -päästöt eivät näy mittauksissa niin selvästi kuin liikenteen päästöt. Taulukko 17: Imatran mittauspisteiden NO 2 -pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ja raja-arvoihin vuosina (Vuonna 2004 Rautionkylästä tuloksia on vain 69% mittausajasta, joten ohje- ja rajaarvovertailua ei ole voitu silloin tehdä.) Vuosi tuntiohjearvosta % vuorokausi- ohjearvosta % tuntiraja-arvosta % 1) vuosiraja- arvosta % Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Raution- Mansik- Pelkola Rautio- Mansik- Pelkola kylä kala kylä kala ) sallittuja ylityksiä 18 kpl, verrattu 19. suurimpaan tuntiarvoon kylä kala nkylä kala Imatran NO 2 -pitoisuuksissa ei ole vuositasolla tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien aikana (kuva 23). Imatran liikekeskusalueella Mansikkalassa sekä Suomen ja Venäjän rajalla Pelkolassa pitoisuudet ovat olleet korkeampia neljänä viimeisenä vuotena kuin Rautionkylässä. Mansikkalan 37

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 14.4.2015 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2015 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla 23.3.2006 Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 26 ESIPUHE Vuonna 25 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2016 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2016... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2006 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2016 Imatran kaupunki 2017 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Liite 2. Lappeenrannan

Liite 2. Lappeenrannan Liite 2 Yhteenveto Lappeenrannan yhdyskuntailmanlaadun tarkkailutuloksista 27 211 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11..12.2122 2(15) Taulukko 1: Lappeenrannan ilmanlaadun mittauspisteet ja mitatut ilman

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 213 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2009 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla

ESIPUHE. Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatralla Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 28 ESIPUHE Vuonna 27 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailusta, mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 ILMANLAATU 26: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 29 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Alueen teollisuusrakenteesta

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2012 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2012 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla

Lisätiedot

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009 LPR Keskusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsala tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2010 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 3 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2010.

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2016 Yhteenveto NO₂- ja PM₁₀-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen toimiala Ympäristönsuojelu Helmi Sipilä 25.7.2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 ILMANLAADUN

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 212 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 2010 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut 21 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 ILMANLAATU HEINOLASSA VUONNA 29 Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Lahden seudun

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014

Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2009 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2009 ilmanlaadun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015

ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ 2015 Vastaanottaja Endomines Oy Anne Valkama Pampalontie 11 82967 Hattu Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 16.9.2015 Projekti 1510015909 ENDOMINES OY, RÄMEPURON KAIVOS ILMANLAATUMITTAUKSET, KEVÄT-KESÄ

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014

Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2014 1 Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 214 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Jari Pitkäkangas 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983 lähtien. Vuodesta 199 alkaen

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran Kaupunki Ympäristötoimi Ympäristönsuojelu 25 ESIPUHE Vuonna 24 Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot