ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ERITTÄIN HUONO 15 Joutsenon keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 KORVENKYLÄ MANSIKKALA IMATRA HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu PULPIN KOULU PULP LAPPEENRANTA KANGASSAARI JOUTSENON KESKUSTA KOULUKESKUS TEPPANALA PELKOLA PELKOLA SVETOGORSK SVETOGORSK Rautionkylän ilmanlaatuindeksi vuonna 11 LAURITSALA TIRILÄ KESKUSTA ARMILA ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 Rautionkylä HYVÄ IHALAINEN tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 Lauritsala ERITTÄIN HUONO ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 LPR Keskusta Mitattavat komponentit TRS (Hajurikkiyhdisteet) SO (Rikkidioksidi) Nox (Typenoksidit) PM1 (Hengitettävät hiukkaset) PM,5 (Pienhiukkaset) Laskeuma Säätiedot 1 VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 11 mittausverkossa oli 17 mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Tässä raportissa Lappeenrannan Joutsenon tuloksia on käsitelty omana Joutsenon alueena. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran kaupungin ympäristö- ja tutkimusyksikkö (aikaisemmin Imatran kaupungin ympäristötoimi) yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli vuoden ajan. Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 11 aikana enimmäkseen hyvä. Ilmanlaatua eniten heikensi keväinen katupölyajanjakso. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti 5 Suomen paikkakunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla on reaaliaikaista ilmanlaatutietoa 5 paikkakunnalta ja 9 mittausasemalta. 1

3 . Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja pienhiukkasia (PM,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Hengitettävät hiukkaset eli PM1 ovat kooltaan alle 1 µm hiukkasia ja pienhiukkaset eli PM,5 ovat kooltaan alle,5 µm hiukkasia. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kahdella sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.

4 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 3/11 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. PM,5:lle on lisäksi annettu WHO:n vuorokausiohjearvo 5 µg/m³. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO ) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) Rikkidioksidi (SO ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät (PM1) (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m 3) (Vnp 3/11) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (Vnp 3/11) - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) hiukkaset - vuorokausi (. suurin/kk) 7 Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (. suurin/kk) 1 (TRS) (µg(s)/m³) Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (3/11) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus (µg/m³) Typpidioksidi (NO ) (µg/m³) 1 tunti vuosi Sallittujen ylitysten määrä, kpl Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä Rikkidioksidi (SO ) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Pienhiukkaset (PM,5) 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi vuosi

5 . Imatran ilmanlaatutulokset 11 Imatran ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 11 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua ei mitattu lainkaan. Imatralla ilmanlaatu heikkeni eniten huhtikuussa keväisen katupölyajanjakson aikana. Pelkolan mittauspisteellä ilmanlaatua heikensi rajaliikenteen kasvattamat typpidioksidien pitoisuudet ja Svetogorskin tehtaan päästöt. Rautionkylässä ilmanlaatua heikensi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta kantautuneet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet sekä hiukkaspitoisuudet. Kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet heikensivät ilmanlaatua ajoittain koko Imatran alueella..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n eli hajurikkiyhdisteiden ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä vuonna 11. Rautionkylässä mitattiin suurin TRS:n pitoisuus, ja Pelkolan mittauspisteellä mitattiin eniten TRS:n kohonneita pitoisuuksia. Pelkolan mittauspisteellä hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 7 tuntia, Rautionkylässä 1 tuntia ja Mansikkalassa tuntia. Vuoden 11 Imatran ulkoilman TRS - yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä kuutena vuotena, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta µg(s)/ m³ TRS -yhdisteet: Rautionkylä ja Pelkola Rautio vuosikeskiarvo Pelkola vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/ m3 %:na Pelkola tuntika >1 µg(s)/ m3 %:na % Kuva : Rautionkylän ja Pelkolan TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina

6 . Imatran rikkidioksidi (SO ) Rikkidioksidin pitoisuudet Imatran mittauspisteillä olivat vuonna 11 alle ohje- ja rajaarvojen. Rautionkylässä mitattiin Imatran vuoden 11 suurimmat pitoisuudet. Kohonneita rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin useimmiten Pelkolan mittauspisteellä. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa enimmäkseen Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan pitoisuuksiin Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittauspisteellä pitoisuuksia kasvattavat enimmäkseen lähiasutuksen päästöt. Lisäksi kaikilla mittauspisteillä pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen ja Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Pelkola Rautio vuosikeskiarvo vuosikeskiarvo Pelkola raja vuosikeskiarvo suurin 99%:n arvo µg/ m³ µg/ m³ Pelkola max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo Kuva 3: Rautionkylän ja Pelkolan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntiarvot vuosina Imatran typpidioksidi (NO ) Vuonna 11 Imatran suurimmat NO - pitoisuudet mitattiin Pelkolan mittauspisteellä. Pitoisuudet olivat suurimmillaan helmikuussa. Pelkolan mittauspisteen pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuonna rajaliikenteen vilkastumisen vuoksi. Vuoden 11 typpidioksidien pitoisuudet Imatralla olivat - 93 % ohje- ja raja-arvoista. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x - päästöt eivät näy mittauksissa yhtä selvästi kuin liikenteen päästöt. 5

7 . Imatran hiukkaset (PM1 ja PM,5) Imatralla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM1) kohosivat huhtikuussa kevätpölyepisodin aikana. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä. PM1 pitoisuudet olivat vuonna 11 hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena. 1 1 µg/ m³ Teppanalan ja Mansikkalan PM1 Teppanala vuosikeskiarvo Mansikkalan vuosikeskiarvo vuorokausiohjearvo 7 µg/ m³ Teppanalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Mansikkalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Kuva : Mansikalan ja Teppanalan PM1 vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet Pienhiukkasia (PM,5) mitattiin Imatralla Teppanalassa. WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt Teppanalan mittauspisteellä vuoden 11 aikana. Ajoittain PM,5 pitoisuustaso kohosi kovien pakkasten ja tyynen sään aikana sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta. PM,5 - vuorokausikeskiarvot Teppanalassa 11 µg/m³ WHO:n vuorokausiohjearvo 5 µg/m³ Kuva 5: Teppanalan PM,5 vuorokausikeskiarvot ja WHO:n ohjearvo 5 µg/m³.

8 .5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeumapisteiden kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt kahdenkymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuman tavoitetaso ei ylittynyt vuonna 11. Imatralla määritetyt rikkilaskeumatasot olivat Etelä-Karjalan taustatasoa alhaisempia. mg/m²/a Rikkilaskeuma Tavoitetaso 3 mg/m Etelä-Karjalan taustataso 3 mg/m/a Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva : Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina Kuva 7: Rautionkylän ilmanlaadun mittauskoppi, ilmanlaadun mittalaitteita ja laskeumakeräin. 7

9 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset 11 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna 11 enimmäkseen hyvää. Erittäin huonoja päiviä ei mitattu Joutsenossa. Ilmanlaatua heikensi eniten kevätpölyajanjakso. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 11 hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Joutsenon alueella Pulpilla ja uutena pisteenä Joutsenon keskustassa. Palolaitoksella mittaukset lopetettiin vuoden 11 alussa. Vuonna 11 haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 5 tuntia ja Joutsenon keskustassa tuntia. Vuoden 11 TRS pitoisuudet Pulpilla olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuotena. 1 µg(s)/ m³ TRS-yhdisteet: Palolaitos ja Pulp , Joutsenon keskusta 11 % Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo Joutsenon keskusta vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/ m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/ m³ % Jouts.keskusta tuntika >1 µg(s)/ m³ Kuva : Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 11 alle ohje- ja raja-arvojen. SO - pitoisuuksia mitattiin Joutsenon alueella vuonna 11 vain Pulpilla. Pulpin SO -pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuotena vuosikeskiarvo µg/ m³ raja-arvo µg/ m³ Rikkidioksidi: Pulp ja Palolaitos suurin 99% tuntiarvo µg/ m³ ohjearvo 5 µg/ m³ Pulp vuosikeskiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva 9: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina

10 5.3 Joutsenon typpidioksidi (NO ) Joutsenossa mitattiin typpidioksidia kuuden kuukauden jaksona vuonna 11. Aikaisemmin Joutsenon keskustassa ei ole typpidioksidia mitattu. Typpidioksidin pitoisuudet olivat 3-5 % ohje- ja raja-arvoista. Joutsenon keskustan typpidioksiditaso on lähellä samaa kuin Lauritsalassa mitatut pitoisuudet. 5. Joutsenon hiukkaset (PM1) Hengitettävien hiukkasten eli PM1:n ohjearvo ylittyi huhtikuussa vuonna 11 katupölyajanjakson aikana. Suurin ohjearvoon verrattava arvo oli 139 % ohjearvosta. Raja-arvo ei Joutsenossa ylittynyt. 5.5 Joutsenon rikkilaskeuma Laskeumaa mitattiin Joutsenossa vuonna 11 yhdellä mittauspisteellä Pulpilla. Pulpin rikkilaskeuman määrä oli pienempi kuin tavoitetaso sekä pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Rikkilaskeuma on pienentynyt Joutsenossa viimeisten 1 vuoden aikana. mg/m²/a Rikkilaskeuma tavoitearvo 3 mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso 3 mg/m²/a Kuva 1: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina

11 . Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 11 Vuonna 11 Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli enimmäkseen hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi keväinen katupölyajanjakso. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu vuoden 11 aikana. Kuva 11: Keskustan mittauspiste on sijainnut Kauppahallin tiloissa kesäkuusta alkaen..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa vuonna 11 kolmessa mittauspisteessä: Tirilässä, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt vuoden 11 aikana. Tirilän ja Lauritsalan suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteille päin, Ihalaisen suurimmat pitoisuudet tuulensuunnan ollessa Ihalaisen teollisuusalueelta mittauspisteelle päin. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Tirilässä 7 tuntia, Lauritsalassa tuntia ja Ihalaisessa 11 tuntia. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuustaso oli vuonna 11 hiukan edellisvuotta suurempi. 1

12 TRS: Tirilä ja Lauritsala µg(s)/m³ Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % Kuva 1: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Rikkidioksidia mitattiin Lappeenrannan keskustassa ja Tirilässä. Rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 11 samaa luokkaa kuin edellisenä vuotena. Pitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja rajaarvojen. SO -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilän ja Keskustan rikkidioksidi suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ Tirilä vuosikeskiarvo Keskustan vuosikeskiarvo Tirilä suurin 99% tuntiarvo Keskustan suurin 99 % tuntiarvo Kuva 13: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % - tuntikeskiarvot vuosina Tirilässä

13 .3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Typpidioksidia mitattiin vuonna 11 Keskustassa, Lauritsalassa, Ihalaisessa ja uudessa pisteessä Tirilässä. Lappeenrannan keskustan, Lauritsalan ja Ihalaisen pitoisuudet olivat vuonna 11 alhaisempia kuin edellisenä vuotena. 1 vuoden aikana typpidioksidin pitoisuustasossa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Ihalaisen pitoisuustaso oli suurempi kuin Keskustassa ja Lauritsalassa, Tirilässä mitattiin alhaisimmat pitoisuudet. Suurimmillaan pitoisuudet olivat helmi-maaliskuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamuruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat Keskustassa 33-5 %, Lauritsalassa 7 %, Ihalaisessa 3-77 % ja Tirilässä - 3 % ohje- ja raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (PM1 ja PM,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 11 hengitettäviä hiukkasia (PM1) kolmessa pisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Pienhiukkasia (PM,5) mitattiin Tirilässä ja Keskustassa. Hiukkaspitoisuudet kohosivat Lappeenrannassa huhtikuussa kevytpölyajanjaksolla. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi Ihalaisessa ja Keskustassa huhtikuussa. Lauritsalassa ohjearvo ei ylittynyt. Hengitettävien hiukkasten (PM1) rajaarvo ei ylittynyt vuoden 11 aikana. µg/m³ Lpr:n Keskustan PM , Lauritsalan ja Ihalaisen PM vrk-ohjearvo 7 µg/m³ Keskustan vuosikeskiarvo Lauritsalan vuosikeskiarvo Ihalainen vuosikeskiarvo Keskustan maks ts-vrkarvo Lauritsalan maks ts-vrkarvo Ihalainen maks ts-vrkarvo 199*) *) Kuva 1: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ja vuosien suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus , Lauritsalan ja Ihalaisen vuosikeskiarvot ja suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus Pienhiukkasten (PM,5) pitoisuuksien mittaus aloitettiin Lappeenrannassa kesällä Tirilässä ja Keskustassa. Tirilässä mitattiin tammikuussa 11 WHO:n ohjearvon ylitys. Vuonna 11 pitoisuudet kohosivat kovan pakkasen ja vähätuulisen säätilan aikana, sekä kaukokulkeuman vaikutuksesta. Suurimmillaan pitoisuudet olivat 1 % WHO:n ohjearvosta. PM,5 pitoisuuksien vuosiraja-arvo 5 µg/m³ei ylittynyt vuonna 11. 1

14 Tirilän ja Keskustan pienhiukkasten PM,5 vuorokausikeskiarvot µg/m³ 3 WHO:n vrk-ohjearvo 5 µg/m³ Tirilä PM,5 Keskusta PM,5 1 helm maal huhti touk kesä hein elo syy loka marr joulu Kuva 15: Tirilän ja Keskustan mittauspisteiden pienhiukkaspitoisuuksien (PM,5) vuorokausikeskiarvot vuonna Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikille ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä vuonna 11. Tirilässä rikkilaskeuma oli pienempi kuin valtioneuvoston tavoitetaso sekä pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Äitsaarella. Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuma mg/m²/a Tavoitetaso 3 µg/m³ Äitsaari Ihalainen Tirilä Etelä-Karjalan taustataso 3 µg/m³ Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina

15 7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 11 Vuonna 11 Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdessä mittauspisteessä, joka sijaitsi Svetogorskin hotellin parkkipaikalla. Ilmanlaatu Svetogorskissa on parantunut vuosien varrella. Vuonna 11 Svetogorskin mitattiin vain hajurikkiyhdisteitä. Joulukuun lopussa myös typpidioksidien mittausta jatkettiin. 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 11 TRS - pitoisuudet olivat suurempia kuin neljänä edellisenä vuotena, mutta pienempiä kuin - luvun alussa. Svetogorskin tehtaan prosessimuutokset ovat vähentäneet TRS - päästöjä ilmaan. Vuonna 11 TRS:n vuorokausiohjearvo ylittyi Svetogorskissa viitenä kuukautena. Suurimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittauspisteellä 5 tuntia eli,1 % mittausajasta. Hajutuntien määrä on lähes kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. µg(s)/m³ TRS Svetogorskissa µg(s)/m³ vuosi ka µg(s)/m³ % tunti-ka > 1 µg(s)/m³ Kuva 17: Svetogorskin TRS - yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 1 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskissa ei mitattu rikkidioksidia vuonna 11. Rikkidioksidia mitattiin Svetogorskissa 199. Pitoisuudet pienenivät vuoteen mennessä vuoden 199 tasosta Svetogorskin tehtaan prosessimuutosten ansiosta. 1

16 7.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Vuonna 11 Svetogorskissa ei mitattu typenoksideja, koska joulukuussa 1 rikkoutunut typenmittauslaite korvattiin uudella vasta joulukuussa 11. Svetogorskin typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet - luvulla alle ohje- ja raja-arvojen. 7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Svetogorskissa ei mitattu hiukkaspitoisuuksia vuonna 11. Hengitettävienhiukkasten pitoisuuksia mitattiin Svetogorskissa Suomen valtioneuvoston ohjearvo ylittyi Svetogorskissa vuosina 1999 ja vuonna 7. 15

17 . YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 11 mittausten perusteella enimmäkseen hyvä. Keväinen katupölyajanjakso heikensi ilmanlaatua eniten. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi enää vain Lappeenrannan Ihalaisessa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut vuoden aikana. Ongelmana ovat joka keväinen katupölyajanjakso sekä ajoittain hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Myös kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin. Ilmatieteenlaitos alkoi ylläpitää valtakunnallista verkkopalvelua ilmanlaatuportaalia huhtikuussa 7. Portaalin sivuilta on mahdollista seurata Etelä-Karjalan ja kaiken kaikkiaan 5 Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti ( Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistain ja lauantain lehdissä. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan ajoittain torstain lehdissä. Imatran seudun ympäristötoimen ilmanlaadunvalvonnan kotisivuilta on luettavissa Etelä-Karjalan vuosiraportit vuosilta - 11, sekä näitä vuosiraportin tiivistelmälehdyköitä vuosilta 5-11 ( Etelä-Karjalan ilmanlaatu % 9 % % 7 % % 5 % % 3 % % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Todella huono 1 % % Rautionkylä Mansikkala Teppanala Pelkola Svetogorsk Joutseno keskusta Pulp Tirilä Lauritsala LPR keskusta Ihalainen Kuva 1: Etelä-Karjalan ilmanlaadun tunti-indeksit vuonna 11. 1

18 Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie IMATRA puh: 1 731, ymparistotoimi@imatra.fi 17