ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2010"

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 1 Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ERITTÄIN HUONO Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna 1 Joutsenon keskusta KORVENKYLÄ MANSIKKALA IMATRA 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TEPPANALA TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu PULPIN KOULU KANGASSAARI PELKOLA RAJA SVETOGORSK PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO PALOLAITOS KOULUKESKUS ERITTÄIN HUONO Imatran ilmanlaatuindeksi vuonna 1 Rautionkylä 15 LAURITSALA HUONO KESKUSTA TIRILÄ ARMILA 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 LAPPEENRANTA HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu IHALAINEN Lappeenrannan ilmanlaatuindeksi vuonna 1 Lauritsala ERITTÄIN HUONO ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lappeenrannan ilmanlaatuindeksi vuonna 1 LPR Keskusta Mitattavat komponentit TRS (Hajurikkiyhdisteet) SO (Rikkidioksidi) Nox (Typenoksidit) PM1 (Hengitettävät hiukkaset) PM,5 (Pienhiukkaset) TSP (Kokonaisleijuma) Laskeuma Säätiedot VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 1 mittausverkossa oli 19 mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Tässä raportissa Lappeenrannan Joutsenon tuloksia on käsitelty omana Joutsenon alueena. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran kaupungin ympäristö- ja tutkimusyksikkö (aikaisemmin ympäristötoimi) yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli vuoden ajan. Vuonna 1 Etelä-Karjalan ilmanlaadun tiedonkeruuohjelma uusittiin. vuotta Imatran ilmanlaadun mittausyksikössä käytössä olleesta suomalaisesta Dilta-ohjelmasta luovuttiin ja siirryttiin Israelilaiseen Enview-ohjelmaan. Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 1 aikana enimmäkseen hyvä. Ilmanlaatua eniten heikensi keväinen katupölyajanjakso sekä heinä-elokuussa Venäjän maastopalojen savun leviäminen koko Etelä-Suomeen. Ilmatieteenlaitos ylläpitää valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti Suomen paikkakunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla on reaaliaikaista ilmanlaatutietoa paikkakunnalta ja 9 mittausasemalta. 1

3 . Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP), hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja pienhiukkasia (PM,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Kokonaisleijuma eli TSP on kooltaan alle,1 mm hiukkaset, hengitettävät hiukkaset eli PM1 on kooltaan alle 1 µm hiukkaset ja pienhiukkaset eli PM,5 on kooltaan alle,5 µm hiukkaset. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kahdella sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.

4 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 3/11 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. PM,5:lle on lisäksi annettu WHO:n vuorokausiohjearvoon 5 µg/m³. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO ) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) Rikkidioksidi (SO ) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät (PM1) (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m 3) (Vnp 3/11) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (Vnp 3/11) - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) hiukkaset - vuorokausi (. suurin/kk) 7 Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (. suurin/kk) 1 (TRS) (µg(s)/m³) Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (3/11) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus (µg/m³) Typpidioksidi (NO ) (µg/m³) 1 tunti vuosi Sallittujen ylitysten määrä, kpl Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä Rikkidioksidi (SO ) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Pienhiukkaset (PM,5) 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi vuosi

5 . Imatran ilmanlaatutulokset 1 Imatran ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 1 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua ei mitattu Imatran mittauspisteillä lainkaan. Imatralla ilmanlaatu heikkeni eniten huhtikuussa keväisen katupölyajanjakson aikana, sekä heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Pelkolassa Rajan mittauspisteellä ilmanlaatua heikensi rajaliikenteen kasvattamat typpidioksidien pitoisuudet ja Svetogorskin tehtaan päästöt. Rautionkylässä ilmanlaatua heikensi pölypitoisuuksien lisäksi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta Rautionkylään kantautuneet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet. Myös kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet heikensivät ilmanlaatua koko Imatran alueella..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n eli hajurikkiyhdisteiden ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä vuonna 1. Rautionkylässä mitattiin suurin TRS:n pitoisuus, ja Pelkolassa Rajan mittauspisteellä mitattiin eniten TRS:n kohonneita pitoisuuksia. Pelkolan Rajan mittauspisteellä hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 79 tuntia, Rautionkylässä 1 tuntia ja Mansikkalassa 1 tunti vuoden 1 aikana. Vuoden 1 Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä viitenä vuotena, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19-1 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na % Kuva : Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19 1.

6 . Imatran rikkidioksidi (SO ) Rikkidioksidin pitoisuudet Imatran mittauspisteillä olivat vuonna 1 alle ohje- ja rajaarvojen. Imatran mittauspisteistä Rautionkylässä mitattiin vuoden 1 suurimmat pitoisuudet, kuitenkin Pelkolan Rajan mittauspisteellä mitattiin Imatran mittauspisteistä eniten kohonneita rikkidioksidin pitoisuuksia. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa enimmäkseen Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan Rajan pitoisuuksiin Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittauspisteellä pitoisuuksia kasvattavat enimmäkseen lähiasutuksen päästöt. Lisäksi kaikilla mittauspisteillä pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen ja 5 1. Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Pelkola 19-1 vuosikeskiarvo suurin 99%:n arvo µg/ m³ µg/ m³ Rautio vuosikeskiarvo 1 Pelkola raja vuosikeskiarvo 1 Pelkola max 99%tuntiarvo 1 Rautio max 99%tuntiarvo Kuva 3: Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Imatran typpidioksidi (NO ) Vuonna 1 Imatran suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Mansikkalan ja Pelkolan mittauspisteellä. Pitoisuudet olivat suurimmillaan tammi- ja maaliskuussa. Pelkolan mittauspisteen pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuonna rajaliikenteen vilkastumisen vuoksi. Vuoden 1 typpidioksidien pitoisuudet Imatralla olivat 3 - % ohje- ja raja-arvoista. Typenoksidien pitoisuuksille on tyypillistä ajallinen vaihtelevuus liikennemäärien mukaan varsinkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla sekä myös vuodenajan mukaan. Teollisuuden NO x -päästöt eivät näy mittauksissa yhtä selvästi kuin liikenteen päästöt. 5

7 . Imatran hiukkaset (PM1 ja PM,5) Imatralla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM1) kohosivat huhtikuussa kevätpölyepisodin aikana, sekä heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ei ylittynyt Mansikkalan, Teppanalan eikä Rautionkylän mittauspisteillä. PM1 pitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. µg/ m³ T eppanalan ja Mansikkalan PM1 Teppanala vuosikeskiarvo 1 Mansikkalan vuosikeskiarvo vuorokausiohjearvo 7 µg/ m³ Teppanalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Mansikkalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Kuva : Mansikalan ja Teppanalan PM1 vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet Vuonna 1 pienhiukkasia (PM,5) aloitettiin mitata Teppanalassa. WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi Teppanalan mittauspisteellä neljä kertaa heinä-elokuun aikana. PM,5 pitoisuustasoa kasvatti Suomeen kantautuneet Venäjän maastopalojen savut. PM,5:n vuoroka us ik esk iarvot v W H O :n vu orokau sio hjea rvo Kuva 5: Teppanalan PM,5 vuorokausikeskiarvot ja WHO:n ohjearvo 5 µg/m³.

8 .5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeumapisteiden kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt kahdenkymmenen vuoden aikana. Pelkolan rikkilaskeuma ylitti valtioneuvoston tavoitetason edelleenkin. mg/m²/a Rikkilaskeuma tavoitetaso 3 mg/m Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva : Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina Kuva 7: Imatran ilmanlaadun mittalaitteita: Rautionkylän mittauspisteen SO - analysaattorit ja TRS-konvertteri, ja laskeumakeräin. 7

9 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset 1 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna 1 enimmäkseen hyvää. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Joutsenossa ilmanlaatua heikensi eniten kevätpölyajanjakso sekä heinä-elokuussa kaakkois-etelä tuulten aikana Etelä- Suomeen levinneet maastopalosavut. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 1 haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 53 tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 9 tunti. Vuoden 1 TRS pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. Joutsenon Palolaitoksen ja Pulpin TRS-pitoisuudet µg(s)/ m³ % Palolaitos TRS vuosikeskiarvo Pulp TRS vuosikeskiarvo % Palolaitos TRS tuntika > 1 µg(s)/ m³ % Pulp TRS tuntika >1 µg(s)/ m³ Kuva : Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina

10 5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 1 alle ohje- ja raja-arvojen. Joutsenon SO -pitoisuudet olivat Pulpilla pienempiä kuin edellisenä vuotena vuosikeskiarvo µg/ m³ raja-arvo µg/ m³ Rikkidioksidi: Pulp ja Palolaitos suurin 99% tuntiarvo µg/ m³ ohjearvo 5 µg/ m³ Pulp vuosikeskiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva 9: Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet olivat suurimmillaan kevätpölyepisodin aikana huhtikuussa ja heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Hengitettävien hiukkasten eli PM1 ohjearvo ei ylittynyt vuonna 1. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan toukokuussa ja heinäkuussa siitepölyaikana. TSP:n ohjearvo ei ylittynyt. 5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ei ylittynyt Joutsenon laskeumapisteillä vuonna 1. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten 1 vuoden aikana. mg/m²/a Rikkilaskeuma tavoitearvo 3 mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso Kuva 1: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina

11 . Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 1 Vuonna 1 Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli enimmäkseen hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi keväinen katupölyajanjakso ja Venäjän maastopalojen savu heinäelokuusta 1. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli enimmäkseen hyvää. Huonoja päiviä mitattiin neljä, ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Kuva 11: Keskustan mittauspiste on sijainnut Kauppahallin tiloissa kesäkuusta alkaen..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa vuonna 1 kolmessa mittauspisteessä: Tirilässä, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt vuoden 1 aikana. Tirilän ja Lauritsalan suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteille päin, Ihalaisen suurimmat pitoisuudet tuulensuunnan ollessa Ihalaisen teollisuusalueelta mittauspisteelle päin. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Tirilässä 5 tuntia, Lauritsalassa 1 tuntia ja Ihalaisessa yksi tunti. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuustaso oli vuonna 1 hiukan edellisvuotta suurempi. 1

12 TRS: Tirilä ja Lauritsala µg(s)/m ³ Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % Kuva 1: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Vuonna 1 rikkidioksidia mitattiin Lappeenrannan keskustassa ja Tirilässä. Rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan edellistä vuotta suuremmat. Pitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilän rikkidioksidi: suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ Tirilä vuosikeskiarvo Tirilä suurin 99% tuntiarvo Kuva 13: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina Tirilässä 199-1, 11

13 .3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Vuonna 1 typpidioksidia mitattiin Keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan pitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena, mutta pääpiirteittäin 15 vuoden aikana pitoisuustasossa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Ihalaisen pitoisuudet olivat suurempia kuin Keskustassa ja Lauritsalassa. Suurimmillaan pitoisuudet olivat tammikuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamuruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat Keskustassa %, Lauritsalassa 33 9 % ja Ihalaisessa 5-7 % ohje- ja raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (PM1 ja PM,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 1 hengitettäviä hiukkasia (PM1) kolmessa pisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Pienhiukkasia (PM,5) mitattiin Tirilässä ja Keskustassa. Hiukkaspitoisuudet kohosivat Lappeenrannassa huhtikuussa kevytpölyajanjakson seurauksena sekä heinä-elokuussa Venäjän maastopalosavujen aikana. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi Ihalaisessa, Keskustassa ja Lauritsalassa huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM1) raja-arvo ei ylittynyt vuoden 1 aikana µg/m³ vrk-ohjearvo 7 µg/m³ Lpr:n Keskustan PM , Lauritsalan ja Ihalaisen PM1 7-1 Keskustan vuosikeskiarvo Lauritsalan vuosikeskiarvo Ihalainen vuosikeskiarvo Lauritsalan maks ts-vrkarvo Ihalainen maks ts-vrkarvo Keskustan maks ts-vrkarvo 199*) *) Kuva 1: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ja vuosien suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 199 1, Lauritsalan ja Ihalaisen vuosikeskiarvot ja suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 7-1. Pienhiukkasten (PM,5) pitoisuuksien mittaus aloitettiin Lappeenrannassa kesällä Tirilässä ja Keskustassa. Vuonna 1 PM,5 pitoisuudet kohosivat heinä-elokuussa Venäjältä kantautuneiden maastopalosavujen aikana. Tirilän ja Keskustan pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa, suurimmillaan ne olivat 9 % WHO:n ohjearvosta. PM,5 pitoisuuksien vuosiraja-arvo 5 µg/m³ei ylittynyt vuonna 1. 1

14 Tirilän ja Keskustan pienhiukkasten PM,5 vuorokausikeskiarvot µg/m³ 3 WHO:n vrk-ohjearvo 5 µg/m³ Tirilä PM,5 Keskusta PM,5 1 helm maal huht touk kes hein elo syy loka marr joulu Kuva 15: Tirilän ja Keskustan mittauspisteiden pienhiukkaspitoisuuksien (PM,5) vuorokausikeskiarvot vuonna 1..5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä. Tirilän rikkilaskeuma oli pienempi kuin tavoitetaso sekä pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Äitsaarella. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuma mg/m²/a Tavoitetaso 3 µg/m³ Äitsaari Ihalainen Tirilä Etelä-Karjalan taustataso 3 / ³ Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina

15 7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 1 Vuonna 1 Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdessä mittauspisteessä, joka sijaitsi Svetogorskin hotellin parkkipaikalla. Ilmanlaatu Svetogorskissa on parantunut vuosien varrella. Vuonna 1 mittalaitteita ei ollut Svetogorskin mittauspisteellä samassa laajuudessa kuin aikaisemmin. 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) TRS pitoisuudet olivat vuonna 1 hiukan suuremmat kuin kolmena edellisenä vuotena, mutta selvästi pienempiä kuin edellisinä 15 vuotena. Svetogorskin tehtaan prosessimuutokset ovat vähentäneet TRS päästöjä ilmaan. Mitattujen pitoisuuksien pienenemiseen vaikutti myös mittauspisteen sijaintipaikan muutos päiväkodin pihalta Svetogorskin hotellin parkkipaikalle vuonna 7. Vuoden 1 TRS pitoisuudet Svetogorskissa sivusivat Suomen valtioneuvoston TRS:n ohjearvoa, mutta ohjearvo ei ylittynyt. Suurimmat pitoisuudet mitattiin lokakuussa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittauspisteellä tuntia eli 3,1 % mittausajasta. 7 µg(s)/m³ TRS:n vuorokausikeskiarvot vuorokausi ohjearvo 1 µg(s)/m³ 1 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 17: Svetogorskin TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 1 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskissa ei mitattu rikkidioksidia vuonna 1 toimintakuntoisen mittalaitteen puuttumisen vuoksi. Rikkidioksidia mitattiin Svetogorskissa 199. Pitoisuudet pienenivät vuoteen mennessä vuoden 199 tasosta Svetogorskin tehtaan prosessimuutosten ansiosta. 1

16 7.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Vuonna 1 pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. Typpioksidien pitoisuudet Svetogorskissa vaihtelivat 3-51 % ohje- ja raja-arvoista. µg/m³ 1 Typpidioksidin vuorokausikeskiarvot vuorokausiohjearvo 7 µ g/m³ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 1: Svetogorskin mittauspisteen typpidioksidin vuorokausikeskiarvot vuonna Svetogorskin hiukkaset (PM1) Svetogorskissa ei mitattu hiukkaspitoisuuksia vuonna 1 toimintakuntoisen mittalaitteen puuttumisen vuoksi. Hengitettävienhiukkasten pitoisuuksia mitattiin Svetogorskssa Suomen valtioneuvoston ohjearvo ylittyi Svetogorskissa vuosina 1999 ja vuonna 7. 15

17 . YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 1 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväisen katupölyajanjakson lisäksi ilmanlaatua merkittävästi heikensi myös heinäelokuussa kaakkois- ja etelätuulilla koko Etelä-Suomeen kantautuneet maastopalojen savut. Myös marraskuussa alueella oli kevätpölyajanjakson kaltainen pölyjakso, jolloin teille liukkauden estoon levitetty hiekka nousi tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyi edelleenkin Imatran Pelkolassa ja Lappeenrannan Ihalaisessa. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana ovat joka keväinen katupölyajanjakso sekä ajoittain edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Kaukokulkeumaepisodit heikentävät alueen ilmanlaatua aika ajoin. Ilmatieteenlaitos alkoi ylläpitämään huhtikuussa 7 valtakunnallista verkkopalvelua ilmanlaatuportaali, jonka sivuilta on mahdollista seurata Etelä-Karjalan ja kaiken kaikkiaan Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti (www.ilmanlaatu.fi). Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistain ja lauantain lehdissä. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan ajoittain torstain lehdissä. Imatran seudun ympäristötoimen ilmanlaadunvalvonnan kotisivuilta on luettavissa Etelä-Karjalan vuosiraportit vuodelta alkaen (www.imatra.fi). Kuva 19: Etelä-Karjalan mittausverkon uusi Israelilainen Enview - tiedonkeruuohjelma. 1

18 Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie IMATRA puh: 1 731,

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 11 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 11 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO VÄLTTÄVÄ ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2007 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2005 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 2014 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 15 mittauspisteestä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009 LPR Keskusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsala tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana.

TIIVISTELMÄ. Kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä tiepölyn ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 21 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Joutsenon

Lisätiedot

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana.

Pulpin mittauspisteellä Joutsenossa mitatut kokonaisleijumapitoisuudet (TSP) olivat suurimmillaan keväällä ja kesällä siitepölyn aikana. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 211 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 19 mittauspisteestä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015

Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin ilmanlaatu vuonna 2015 Imatran kaupunki 2016 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2013 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristöpalvelut Katja Sippola 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2013 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2008 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 Ympäristöpalvelut YHTEENVETO VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2011 ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten laitosten kanssa vuonna 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2011 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2010 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2010 ilmanlaadun

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2010 VALKEAKO SKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2010 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä. Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi 213 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010

VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUOSINA 2009-2010 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2011 TIIVISTELMÄ Vuonna 2009 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1035

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman

Jakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman 1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen

Lisätiedot

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012

Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 1/2012 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2011 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2011 ilmanlaadun tarkkailun Pietarsaaren kaupungissa sekä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 ILMANLAATU 26: Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 29 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan mittausverkon alue muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin yhdyskuntailmanlaadun tarkkailusta. Alueen teollisuusrakenteesta

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT VALKEAKOSKEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2007 ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten

Lisätiedot

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015

RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 RAUMAN KESKUSTAN ILMANLAATU 2015 Yhteenveto PM₁₀- ja NO₂-mittauksista Hallikadun mittausasemalla Rauman kaupunki Tekninen virasto Ympäristönsuojelu Katriina Mannonen SISÄLLYSLUETTELO 1 SANASTOA... 3 2

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2011 PÄÄTE RVEYS JPP Kalibrointi Ky 2012 TIIVISTELMÄ Vuonna 2011 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 1000 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

1 (15) Arto Heikkinen

1 (15) Arto Heikkinen 1 (15) TIIVISTELMÄ Riikinnevan Ekovoimalaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu yleisesti käytössä olevalla AERMOD-mallilla. Tarkastelussa ovat olleet SO 2 -, NO x -, NO 2 - ja hiukkaspäästöt.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2014 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 214 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 214 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/215 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 26 Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot

Lyhenteiden selitykset:

Lyhenteiden selitykset: Tampereella Lyhenteiden selitykset: CO NO x O 3 SO 2 TSP PM 10 PM 2.5 Temp Ws Wd RH μg/m 3 mg/m 3 hiilimonoksidi eli häkä typen oksidit (laskettu NO 2 :na eli typpidioksidina) otsoni rikkidioksidi leijuma

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 1.1 11.1 12.1 13.1 14.1 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI JULKAISU 2/211 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 21 3 25 2 Keskusta NO2 Pyykösjärvi NO2 Pyykösjärvi O3 Keskusta PM1 Keskusta PM2.5 Typpidioksidin tuntiraja-arvo

Lisätiedot

Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla

Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla Tutkija Birgitta Komppula Ryhmäpäällikkö Katja Lovén Ilmatieteen laitos, Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia Moninaista tietoa ilmanlaadun mittauksilla Suomen ilmanlaadun seuranta on kattavaa ja

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE RVEYS ASEMA JPP Kalibrointi Ky 2016 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 1 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2016 2 YHTEENVETO Äänekosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2015 ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2002 OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 22 12 1 µg/m3 PIENHIUKKASTEN (PM 2,5 ) JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN (PM 1 ) VUOROKAUSIARVOJEN VERTAILU KUUKAUSITTAIN VUONNA 22 8 6 Keskusta PM2,5 Keskusta PM1 Pyykösjärvi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012

Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/2012 Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 211 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 211 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 3/212 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2005 JULKAISU 3/26 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 25 1 t/v 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS OULUSSA VUOSINA 1987-25 6 4 2 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 213 OULUN ILMANLAATU Mittaustulokset 213 Oulun kaupunki Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/214 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 TIIVISTELMÄ 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007

OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2007 JULKAISU 2/28 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO OULUN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 27 1 µg/m3 Typpidioksidi Otsoni 8 6 4 2 18.2. 19.2. 2.2. 21.2. 22.2. OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO JULKAISU 2/28 OULUN ILMANLAATU

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2007 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2007 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2007 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2012 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2013 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014

Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006

Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 TIEDOTE Vapaa julkaistavaksi 1.11.2006 klo 10.00 Ilmanlaatumittaukset Torniossa vuonna 2005. Ilmatieteen laitos, Helsinki 2006 Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tekstiä ja kuvia voi lainata/käyttää vapaasti

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016

Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 2015 Julkaisu 3/2016 Oulun ilmanlaatu Mittaustulokset 215 Julkaisu 3/216 1 Sisällys JOHDANTO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 ILMANLAADUN SEURANTAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 3 MITTAUSTOIMINTA... 4 SÄÄTIEDOT... 5 HIUKKASET... 6 HENGITETTÄVÄT

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2016 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti /1 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO B PL 7, 3311 TAMPERE PUH. 3 55 7 FAKSI 3 55 37 Loka-joulukuu

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2008 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 28 Kouvolan kaupunki Ympäristöpalvelut ESIPUHE 2 Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja

Lisätiedot

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)

Lisätiedot

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008

ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 1 Pietarsaaren kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Raportti 2/2009 ILMANLAATU PIETARSAARENSEUDULLA VUONNA 2008 ESIPUHE Tämä raportti käsittää vuoden 2008 ilmanlaadun

Lisätiedot

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS

SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy Asiakirjatyyppi Ilmanlaatuselvitys Päivämäärä 12.12.2012 SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS SUONSIVUNKATU, TAMPERE ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 12.12.2012 Tekijä Tarkastaja

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2001 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken,

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2012-2016 JPP Kalibrointi Ky 2011 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun kehitys vuosina 2006-2010 sekä

Lisätiedot

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä

Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä 27.8.2008 Harjavallan ilmanlaatu Vuosiyhteenveto 2007 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI HARJAVALLAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 2 3 Harjavallan ilmanlaatu Mittaustulokset 2007 Ilmanlaatutyöryhmä Mittausaineisto,

Lisätiedot

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY

Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY 7.11.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

Tilannekuvaukset

Tilannekuvaukset Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.

Lisätiedot

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt

Lisätiedot

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013

Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatu Porissa vuonna 2012 Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2013 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2014 2 PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET

Lisätiedot

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä

Kuva: Merja Kyntäjä. Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010. Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä Kuva: Merja Kyntäjä Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen seudun ilmanlaadun seurantatyöryhmä 2 Ilmanlaatu Seinäjoen seudulla 2010 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tekniikka Merja Kyntäjä 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla. Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset

Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla. Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset Valtatie 7, raskaan liikenteen etäodotusalueen rakentaminen Vaalimaalla Liikenteen päästöselvitys ja ilmanlaatuvaikutukset VALTATIE 7 RASKAAN LIIKENTEEN ETÄODOTUSALUEEN RAKENTAMINEN VAALIMAALLA LIIKENTEEN

Lisätiedot

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali Pia Anttila Ilmatieteen laitos ISY:n syysseminaari 26.11. 2015 Ilmanlaadun seurannan kehitys 1972 2014 Jatkuvatoimiset 90% kuntien ja teollisuuden ylläpitämiä

Lisätiedot

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008

ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 ILMANLAADUN MITTAUKSET RAAHEN ALUEELLA 2008 Pekka Parvinen Labtium Oy Rantakatu 4 92100 Raahe 2 JOHDANTO 3 1. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ. 4 2. ILMANLAADUN OHJEARVOT, RAJA- JA TAVOITEARVOT 9 2.1. I lmanlaadun

Lisätiedot

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014

RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2009

ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2009 ÄÄNEKOSKEN ILMANLAADUN TARKKAILU 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMI JOUNI KURKELA JOUNI JÄNKÄVAARA UNTO HUTTUNEN ILMANSUOJELUJULKAISU 1 / 2010 2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristövalvonta YHTEENVETO Äänekosken

Lisätiedot

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004

Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2004 Kouvolan - Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto 2 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin,

Lisätiedot

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.

Kuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005. LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson

Lisätiedot

Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 2015

Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 2015 1 Kotkan ja Pyhtään ilmanlaadun vuosiraportti 215 Eija Värri Kotkan kaupunki, ympäristökeskus Kansikuva: Kotkan kaupunki/matkailupalvelu 2 3 ESIPUHE Kotkan seudulla ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 1983

Lisätiedot

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen.

Raportin ovat koonneet ympäristönsuojelusuunnittelijat Minna Ahlqvist ja Riikka Litmanen. Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö 212 TIIVISTELMÄ Etelä-Karjalan ilmanlaadun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin kaupunkien alueille sijoitetuista 16 mittauspisteestä.

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS LYHENNELMÄ Valo kuva : Sky Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2011 Foto Riihimäen

Lisätiedot

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003 Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003 1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan,

Lisätiedot