ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2009

Transkriptio

1 LPR Keskusta tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lauritsala tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 9 Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 9 ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 1 HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu ERITTÄ IN H UON O 15 HUONO Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna 9 MANSIKKALA KORVENKYLÄ IMATRA IMATRANKOSKI 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu PULPIN KOULU KANGASSAARI TEPPANALA PELKOLA RAJA SVETOGORSK PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO PALOLAITOS LAURITSALA TIRILÄ KESKUSTA ARMILA KOULUKESKUS ERITTÄIN HUONO 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 Rautionkylän ilmanlaatuindeksi vuonna 9 Rautionkylä LAPPEENRANTA HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu IHALAINEN Lauritsalan ilmanlaatuindeksi vuonna 9 ERITTÄIN HUO NO 15 ERITTÄIN HUO NO 15 HUONO HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna 9 Mitattavat komponentit TRS (Hajurikkiyhdisteet) SO (Rikkidioksidi) Nox (Typenoksidit) PM1 (Hengitettävät hiukkaset) PM,5 (Pienhiukkaset) TSP (Kokonaisleijuma) Laskeuma Säätiedot 1 VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

2 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Joutseno liittyi Lappeenrantaan vuonna 9. Tässä raportissa Joutsenon tuloksia on käsitelty omana Joutsenon alueena. Vuonna 9 mittausverkossa oli mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsaannin ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran kaupungin ympäristö- ja tutkimusyksikkö (aikaisemmin ympäristötoimi) yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa noin vuoden ajan. Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli enimmäkseen hyvä vuoden 9 aikana. Ilmanlaatuun vaikutti eniten keväinen katupölyepisodi, joka heikensi ilmanlaatua kaikilla mittausverkon mittauspisteillä. Ilmatieteenlaitos julkaisee valtakunnallista ilmanlaadun verkkopalvelua osoitteessa Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti 5:n Suomen paikkakunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1: Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalin sivuilla reaaliaikaista ilmanlaatutietoa 5 paikkakunnalta ja 7 eri mittausasemalta. 1

3 . Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidin päästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP), hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja pienhiukkasia (PM,5) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Kokonaisleijuma eli TSP on kooltaan alle,1 mm hiukkaset, hengitettävät hiukkaset eli PM1 on kooltaan alle 1 µm hiukkaset ja pienhiukkaset eli PM,5 on kooltaan alle,5 µm hiukkaset. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kolmella eri sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.

4 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 711/1 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. Koska PM,5:lla ei ole Suomessa ohjeeikä raja-arvoa, on PM,5 pitoisuuksia verrattu WHO:n vuorokausiohjearvoon 5 µg/m³. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m 3) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) Hengitettävät hiukkaset - vuorokausi (. suurin/kk) 7 (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet - vuorokausi (. suurin/kk) 1 (TRS) (µg(s)/m³) Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (711/1) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) 1 tunti vuosi 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi Sallittujen ylitysten määrä Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä

5 . Imatran ilmanlaatutulokset 9 Imatran ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna vuonna 9 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan välttävää, huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatua ei mitattu Imatran mittauspisteillä lainkaan. Imatralla ilmanlaatu heikkeni eniten huhti-toukokuussa keväisen tiepölyajanjakson aikana, sekä joulukuussa alkutalven tiepölyjakson aikana. Mansikkalassa ilmanlaatuun vaikutti lisäksi liikenteen typenoksidipäästöt. Pelkolassa Rajan mittauspisteellä ilmanlaatua heikensi rajaliikenteen kasvattamat typpidioksidien pitoisuudet ja Svetogorskin tehtaan ilmaan päästämät hajurikkiyhdisteet. Rautionkylässä ilmanlaatua heikensi pölypitoisuuksien lisäksi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta Rautionkylään kantautuneet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet. Myös kaukokulkeuman mukana tulleet epäpuhtaudet heikensivät ilmanlaatua koko Imatran alueella..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n eli hajurikkiyhdisteiden ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä vuonna 9. Pelkolassa Rajan mittauspisteellä mitattiin Imatran suurimmat TRS:n pitoisuudet. Rajan mittauspisteellä hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin 57 tuntina, Rautionkylässä 31 tuntina ja Mansikkalassa 5 tuntina vuoden 9 aikana. Vuoden 9 Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä neljänä vuotena, mutta pitoisuudet ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19-9 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na % Kuva : Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19 9.

6 . Imatran rikkidioksidi (SO ) Rikkidioksidin pitoisuudet Imatran mittauspisteillä olivat vuonna 9 alle ohje- ja rajaarvojen. Rautionkylässä mitattiin huhtikuussa 9 poikkeuksellisen korkeita rikkidioksidin pitoisuuksia Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden alasajon yhteydessä. Imatran mittauspisteistä Rautionkylässä mitattiin vuoden 9 suurimmat rikkidioksidin pitoisuudet Imatralla. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa enimmäkseen Stora Enson Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan Rajan pitoisuuksiin Svetogorskin tehtaan päästöt. Mansikkalan mittauspisteellä pitoisuuksia kasvattaa enimmäkseen lähiasutuksen päästöt. Lisäksi kaikilla mittauspisteillä pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman seurauksena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen ja 5 9. Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 19-9 vuosikeskiarvo Rautio vuosikeskiarvo suurin 99%:n arvo µg/ m³ Raja vuosikeskiarvo µg/ m³ 1 Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo Kuva 3: Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Imatran typpidioksidi (NO ) Vuonna 9 Imatran suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Mansikkalan mittauspisteellä. Pitoisuudet olivat suurimmillaan helmikuussa ja joulukuussa. Rajan mittauspisteen pitoisuudet olivat alhaisempia kuin edellisenä vuonna rekkaliikenteen vähenemisen seurauksena. Vuoden 9 typpidioksidien pitoisuudet Imatralla olivat % ohje- ja raja-arvoista. Typpidioksidipitoisuudet kohosivat liikenteen vaikutuksesta aamu- ja iltaruuhkien aikana. 5

7 . Imatran hiukkaset (TSP, PM1 ja PM,5) Imatralla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet (PM1) kohosivat maalis- ja huhtikuussa kevätpölyepisodin aikana. Kevätpölyepisodin aikana talven aikana teiden pinnalle levitetty liukkaudenestohiekka kohoaa tuulen mukana ilmaan, ja heikentää ilmanlaatua. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ei ylittynyt Mansikkalan eikä Teppanalan mittauspisteillä. PM1 pitoisuudet vuonna 9 olivat hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena. µg/ m³ Teppanalan ja Mansikkalan PM1 Teppanala vuosikeskiarvo 1 Mansikkalan vuosikeskiarvo vuorokausiohjearvo 7 µg/ m³ Teppanalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Mansikkalan suurin vrkohjearvoon verrattava arvo Kuva : Mansikalan ja Teppanalan PM1 vuosikeskiarvot ja ohjearvoon verrattavat pitoisuudet Imatrankosken kokonaisleijuman (TSP) pitoisuudet kohosivat huhti- touko- ja kesäkuussa. TSP-pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuotena. TSP:n mittaus lopetettiin Imatralla joulukuussa 9. Rautionkylän pienhiukkaspitoisuudet PM,5 olivat alle WHO:n ohjearvon vuonna 9.

8 .5 Imatran rikkilaskeuma Imatran laskeumapisteiden kokonaisrikkilaskeuma oli vuonna 9 pienempi kuin edellisinä kolmena vuotena. Pelkolan ja Rautionkylän rikkilaskeuma ylitti valtioneuvoston tavoitetason, kuten aina aikaisemminkin. Kaiken kaikkiaan rikkilaskeuma on pienentynyt kahdenkymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuma mg/m²/a tavoitetaso 3 mg/m Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva 5: Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina Kuva : Imatran ilmanlaadun mittalaitteita: Kokonaisleijuma keräin, Rautionkylän mittauspisteen SO -analysaattorit ja TRS-konvertteri, ja laskeumakeräin. 7

9 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset 9 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna 9 enimmäkseen hyvää. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Joutsenossa ilmanlaatua heikensi eniten kevätpölyajanjakso, jolloin talvenaikainen liukkauden estoon levitetty hiekoitushiekka nousi ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta kasvattaen hiukkaspitoisuuksia. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 9 haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 5 tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 1 tunti. Vuoden 9 TRS pitoisuudet olivat hiukan pienempiä kuin edellisenä vuotena. TRS-yhdisteet; Palolaitos ja Pulp µg(s)/ m³ % Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/ m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/ m³ Kuva 7: Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina

10 5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 9 alle ohje- ja raja-arvojen. Joutsenon SO pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuotena. Rikkidioksidi; Pulp ja Palolaitos vuosikeskiarvo µg/ m³ suurin 99% tuntiarvo µg/ m³ ohjearvo 5 1 raja-arvo µg/ m³ µg/ m³ Pulp vuosikeskiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva : Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet olivat suurimmillaan kevätpölyepisodin aikana maalishuhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten eli PM1 ohjearvo ylittyi huhtikuussa. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan toukokuussa siitepölyaikana. TSP:n ohjearvo ei ylittynyt. 5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ja Etelä-Karjalan taustataso ei ylittynyt Joutsenon laskeumapisteillä vuonna 9. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten 1 vuoden aikana. mg/m²/a Rikkilaskeuma tavoitearvo 3 mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso Kuva 9: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina

11 . Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 9 Vuonna 9 Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Huonoja päiviä mitattiin kaksi, ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Ilmanlaatua heikensi Lappeenrannassa eniten keväinen katupölyajanjakso. Kuva 1: Keskustan mittauspiste on sijainnut Kauppahallin tiloissa kesäkuusta alkaen..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa vuonna 9 kolmessa mittauspisteessä; Tirilässä, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. TRS:n ohjearvo ei ylittynyt vuoden 9 aikana. Tirilän ja Lauritsalan suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteille päin, Ihalaisen suurimmat pitoisuudet tuulensuunnan ollessa Ihalaisen teollisuusalueelta mittauspisteelle päin. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Tirilässä 9 tuntia ja Lauritsalassa 19 tunti. Ihalaisessa ei hajutunteja mitattu lainkaan. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuustaso vuonna 9 oli pienempi kuin aikaisempina vuosina. 1

12 µg(s)/m³ TRS: Tirilä ja Lauritsala Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % Kuva 1: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Vuonna 9 rikkidioksidia mitattiin Lappeenrannan keskustassa ja Tirilässä. Rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 9 hiukan edellistä vuotta alhaisemmat. Pitoisuudet ovat pienentyneet vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten, tehtaiden toimintahäiriöiden sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. Rikkidioksidi: Tirilä 199-9, Lauritsala 199- suurin 99% tuntiarvo vuosikeskiarvo µg/m³ µg/m ³ 1 Tirilä vuosikeskiarvo 1 1 Lauritsala vuosikeskiarvo 1 1 Tirilä suurin 99% tuntiarvo 1 1 Lauritsala suurin 99% tuntiarvo Kuva 13: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina Tirilässä 199-9, ja Lauritsalassa

13 .3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Vuonna 9 typpidioksidia mitattiin Keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Ihalaisessa NO - mittaukset aloitettiin syyskuussa 9. Lappeenrannan keskustan ja Lauritsalan pitoisuudet olivat vuonna 9 hiukan pienemmät kuin edellisenä 15 vuotena. Ihalaisen pitoisuudet olivat neljän kuukauden mittausjaksolla suurempia kuin Keskustassa ja Lauritsalassa. Suurimmillaan pitoisuudet olivat joulukuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamu- ja iltaruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat Keskustassa 1-53 %, Lauritsalassa 1 % ja Ihalaisessa 7-7 % ohje- ja raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (PM1 ja PM,5) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 9 hengitettäviä hiukkasia eli PM1:ä kolmessa pisteessä: Lappeenrannan keskustassa, Lauritsalassa ja Ihalaisessa. Pienhiukkasia eli PM,5 mitattiin Tirilässä ja Keskustassa. Hiukkaspitoisuudet kohosivat Lappeenrannassa maalis-huhtikuussa kevytpölyajanjakson seurauksena. Teiden kuivettua talvella teille levitetty liukkaudenestohiekka kohosi liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi Ihalaisessa maaliskuussa, ja Keskustassa ja Lauritsalassa huhtikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM1) raja-arvo ei ylittynyt vuoden 9 aikana. µg/ m³ Lpr:n Keskustan PM , Lauritsalan ja Ihalaisen PM Keskustan vuosikeskiarvo Lauritsalan vuosikeskiarvo Ihalainen vuosikeskiarvo Lauritsalan maks ts-vrkarvo Ihalainen maks ts-vrkarvo Keskustan maks ts-vrkarvo 1 1 vrk-ohjearvo 7 µg/ m³ 199*) *) Kuva 1: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ja vuosien suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 199 9, Lauritsalan ja Ihalaisen vuosikeskiarvot ja suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 7-9. Pienhiukkasten (PM,5) pitoisuuksien mittaus aloitettiin Lappeenrannassa kesällä Tirilässä ja Keskustassa. Vuonna 9 Tirilässä mitattiin suurempia pitoisuuksia kuin Keskustassa. PM,5 pitoisuuksille ei ole suomalaista ohjearvoa, joten tuloksia verrattiin kansainväliseen WHO:n ohjearvoon. Tirilässä ohjearvo ylittyi joulukuussa 9. 1

14 Tirilän ja Keskustan pienhiukkasten PM,5 vuorokausikeskiarvot 9 3 WHO:n vrk-ohjearvo 5 µg/m³ µg/m³ 5 15 Tirilä PM,5 Keskusta PM,5 1 5 tammi helmi maali huhti touko kesä heinä elo syys loka marr joulu Kuva 15: Tirilän ja Keskustan mittauspisteiden pienhiukkaspitoisuuksien (PM,5) vuorokausikeskiarvot vuonna 9..5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä. Tirilän rikkilaskeuma oli pienempi kuin tavoitetaso sekä pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Laskeuman vertailupiste sijaitsi Äitsaarella. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuma mg/m²/a Äitsaari Ihalainen Tirilä 1 1 Tavoitetaso Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina

15 7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 9 Vuonna 9 Svetogorskissa mitattiin ilmanlaatua yhdessä mittauspisteessä, joka sijaitsi Svetogorskin hotellin parkkipaikalla. Ilmanlaatu Svetogorskissa on parantunut vuosienvarrella. Vuonna 9 mittalaitteita ei ollut Svetogorskin mittauspisteellä samassa laajuudessa kuin aikaisemmin. 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) TRS pitoisuudet olivat vuonna 9 samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä kahtena vuotena, mutta selvästi pienempiä kuin edellisinä 15 vuotena. Svetogorskin tehtaan prosessimuutokset ovat vähentäneet TRS päästöjä ilmaan. Pitoisuuksien pienenemiseen vaikutti myös mittauspisteen sijaintipaikan muutos päiväkodin pihalta Svetogorskin hotellin parkkipaikalle vuonna 7. Vuoden 9 TRS pitoisuudet Svetogorskissa sivusivat Suomen valtioneuvoston TRS:n ohjearvoa, mutta ohjearvo ei ylittynyt. Suurimmat pitoisuudet mitattiin syyskuussa. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin mittauspisteellä tuntia eli,5 % mittausajasta. µg(s)/m³ TRS Svetogorskissa µg(s)/m³ vuosi ka µg(s)/m³ % tunti-ka > 1 µg(s)/m³ Kuva 17: Svetogorskin TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 1 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskissa ei mitattu rikkidioksidia vuonna 9 toimintakuntoisen mittalaitteen puuttumisen vuoksi. Rikkidioksidia mitattiin Svetogorskissa 199. Pitoisuudet pienenivät vuoteen mennessä vuoden 199 tasosta Svetogorskin tehtaan prosessimuutosten ansiosta. 1

16 7.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Vuonna 9 pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin edellisenä vuotena. Typpioksidien pitoisuudet kohosivat liikennemäärien mukaan aamu- ja ilta-aikoina. 7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Svetogorskissa ei mitattu hiukkaspitoisuuksia vuonna 9 toimintakuntoisen mittalaitteen puuttumisen vuoksi. Hengitettävienhiukkasten pitoisuuksia mitattiin Svetogorskssa Suomen valtioneuvoston ohjearvo ylittyi Svetogorskissa vuosina 1999 ja vuonna 7. 15

17 . YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 9 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväinen katupölyajanjakso heikensi ilmanlaatua eniten kaikilla Etelä-Karjalan mittauspisteillä. Myös joulukuussa alueella oli kevätpölyajanjakson kaltainen pölyjakso, jolloin teille liukkauden estoon levitetty hiekka nousi tuulen ja liikenteen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua hetkittäin jopa erittäin huonoksi. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana ajoittain on edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleenkin osassa mittauspisteistä. Ilmatieteenlaitos julkaisi huhtikuussa 7 valtakunnallisen verkkopalvelun ilmanlaatuportaali, jonka sivuilta on mahdollista seurata Etelä-Karjalan ja kaiken kaikkiaan 5 Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti ( Uutisvuoksessa julkaistaan ilmanlaatuindeksitiedotetta tiistain ja lauantain lehdissä. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan ajoittain torstain lehdissä. Imatran kaupungin Imatran seudun ympäristötoimen ilmanlaadunvalvonnan kotisivuilta on luettavissa Etelä- Karjalan vuosiraportit vuodelta alkaen ( 1

18 Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristö- ja tutkimusyksikkö Tainionkoskentie IMATRA puh: 1 731, ymparistotoimi@imatra.fi 17