Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue."

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 15/10/1 Dnro ISAVI/12/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Ilomantsin jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Ilomantsi HAKIJA Ilomantsin kunta Soihtulantie Ilomantsi HAKEMUS Hakemus koskee Ilomantsin kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Puhdistamo ja sen toimintaan liittyvä kompostointilaitos sijaitsevat Ilomantsin kunnan Ilomantsin kylässä kiinteistöllä Jätevedenpuhdistamo ( ) osoitteessa Iljantie. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ja sitä on täydennetty LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätevedenpuhdistamon toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) nojalla oltava ympäristölupa. Jätteen laitosmainen käsittely kompostoimalla on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4) nojalla. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen valtioneuvoston ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta antaman asetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin nojalla aluehallintovirasto ratkaisee kaikkien samaan kokonaisuuteen kuuluvien toimintojen lupa-asian, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. Jätevesien vesistöön johtamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 57/99/2 ( ) mukaisesti hakijan on tullut jättää vuonna 2008 lokakuun loppuun mennessä jätevesien vesistöön johtamisluvan lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaisesti hakemus käsitellään koko toimintaa koskevana ympäristölupana.

2 2 AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET Itä-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen nro 57/99/2, joka koskee kunnan puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamista Ilomantsinjärveen. Lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen BHK 7ATU -arvo on enintään 15 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 0,7 mg P/l. Orgaanisen aineen vähenemän tulee olla vähintään 92 % ja fosforin vähenemän 93 %. Ilomantsin kunnan ympäristö- ja terveyslautakunta on antanut jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen sekä haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteiden kompostoinnille toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ( 29). PUHDISTAMON SIJAINTI JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistö ja sen tila Alueella on voimassa 1970-luvulla hyväksytty rakennuskaava, jossa puhdistamon tontti on merkitty kunnallisteknisten laitosten ja rakennusten alueeksi (YT). Puhdistamoalue rajautuu länsi- ja itäsivuilta maatalousalueeseen (M) sekä etelässä luonnontilassa säilytettävään puistoalueeseen (PL). Puhdistamoalue sijaitsee Ilomantsin keskustan läheisyydessä sen pohjoispuolella. Ilomantsinjärvi on puhdistamon luoteis- ja länsipuolella. Koillispuolella on Pötönjoki, joka laskee Ilomantsinjärveen. Noin 80 m:n päässä idässä on lähin yksittäinen asuinrakennus, pohjoispuolella 170 m:n päässä on kaksi pientaloa ja rivitaloalue alkaa noin 170 m:n päässä etelässä. Kaakkoispuolella 120 m:n etäisyydellä on hautausmaa. Jätevedenpuhdistamon ja Ilomantsinjärven välissä noin 150 m:n päässä puhdistamosta on kirkko ja pappila. Lounaassa on uimaranta noin 700 m:n päässä ja kuntoutuskeskus noin 800 m:n päässä. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Ilomantsin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella (VHA1) Koitajoen valuma-alueella ja siellä tarkemmin Mekrijärven Nuorajärven alueen Ilomantsinjärven valuma-alueella (04.926). Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuojassa noin 400 m jätevedenpuhdistamolta luoteeseen Ilomantsinjärveen. Purkupaikka on noin 150 m:n etäisyydellä Pötönjoen suusta etelään. Vesien purkupaikasta on noin 1,5 km Ilomantsinjoen luusuaan. Ilomantsinjärven pinta-ala on 9,2 km 2, keskisyvyys on 1,57 m ja suurin syvyys 2,3 m. Valuma-alueen pinta-ala on 141,72 km 2 ja järvisyys 6,7 %. Valuma-alueesta 46 % on metsää, 36 % suota ja peltoa 10 %. Ilomantsinjärvestä vedet laskevat Ilomantsinjoessa noin 6 km:n päähän Kätkäjärveen ja siitä Ryökkylänsalmen kautta Mekrijärveen ja edelleen Koitajokeen. Mekrijärven Nuorajärven alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 11,56 %. Koitajoen valuma-alueen pinta-ala Rahkeenveteen ja Jäsysjärveen saakka on km 2 ja järvisyys 10,42 %. Ilomantsinjärven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Väriluku on kohonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Järvi on ollut 2000-luvun alussa erittäin rehevä. Kokonaisfosforipitoisuus on laskenut 2000-luvulla ja kuvaa nykyisin rehevää järveä. Levätuotantoa kuvaava klorofylli-a -pitoisuus on ollut yleisesti erittäin rehevän veden tasolla. Kokonaistyppipitoisuus on suovaltaisesta valuma-alueesta johtuen luontaisesti korkea Ilomatsinjärvessä. Happitilanne Ilomantsinjärvessä on ollut pääsääntöisesti kohtalai-

3 Kalasto ja kalastus sen hyvä. Joinakin talvina pitkä jääpeitteinen aika on huonontanut kevään happitilannetta. Levämääritys on tehty Ilomantsinjärvestä vuosina 2006 ja Lajisto oli monipuolinen ja runsas, mikä viittaa rehevään veden laatuun. Erot eri havaintoasemien välillä olivat vähäisiä. Kalastus Ilomantsinjärvellä on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalastavia ruokakuntia on enimmillään noin 50 avovesikaudella kesällä. Verkkopyynti on suosituinta ja kesäisin kalastetaan myös katiskoilla ja uistimilla. Talvisin järvellä on pilkkijöitä. Ahven- ja särkikannat ovat runsaita, hauki- ja lahnakannat melko hyviä sekä kuha- ja madekannat kohtalaisia. Siikakanta on taantunut istutusten vähennyttyä. 3 TOIMINNAN KUVAUS Yleistä toiminnasta Viemäriverkko Puhdistamo Ilomantsin kunnan jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna Laitosta on laajennettu ja peruskorjattu useaan otteeseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kunta omistaa puhdistamokiinteistön. Laitos on mitoitettu asukkaan jätevesille ja m³/d virtaamalle. Viemäriverkoston piirissä on noin 800 kiinteistöä ja noin asukasta. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VELVET) mukaan puhdistamolle tulevan veden määrä on ollut vuosina keskimäärin m³. Vuotovesimäärä on ollut vuosina keskimäärin m³. Vuoden 2007 keskimääräinen orgaaninen tulokuormitus vastasi asukkaan ja maksimikuormitus asukkaan kuormitusta. Keskimääräinen tulovirtaama on noin m³/d. Ennusteen mukaan puhdistamon piirissä oleva asukasmäärä tulee hieman vähenemään. Vuosina puhdistamolle tulevan jätevesimäärän arvioidaan olevan noin 960 m³/d. Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotetaan noin m³ vuodessa. Viemäriverkon pituus on 51,8 km, josta 40,7 km on muoviputkea ja 11,1 km betoniputkea. Sekaviemäröintiä ei ole käytössä. Toiminnassa olevista kuudesta pumppaamosta kolme on kaukovalvonnan piirissä ja toiset kolme pumppaamoa käydään tarkistamassa päivittäin. Vanhoja viemäreitä saneerataan vuosittain m. Huonokuntoisimmat viemärit voidaan kunnostaa 5 10 vuoden ajanjaksolla. Vuosina on saneerattu sujuttamalla m betoniputkea. Samalla aikavälillä on rakennettu m uutta viemäriverkkoa, josta suurin osa on paineviemäriä. Suunnitteilla on joidenkin uusien alueiden viemäriverkostojen rakentaminen. Jätevedenpuhdistamo on yksilinjainen, kokonaan sisätiloissa oleva biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Sen prosessin vaiheet ovat välppäys, rasvan- ja hiekanerotus, kemikalointi ferrosulfaatilla, ilmastus ja selkeytys. Ilmastusaltaan tilavuus on 446 m³. Selkeytysaltaan pinta-ala on 180 m² ja tilavuus on 590 m³. Prosessin ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan turpeeseen sekoitettuna ruuvipuristimella ja kompostoidaan. Sako- ja umpikaivoliete otetaan vastaan 60 m³:n säiliöön, josta se pumpataan tuloveden välppäysyksikköön.

4 Lietteen käsittely Laitos on liitetty kunnan vesijohtoverkkoon ja laitoksen jätevedet johdetaan suoraan puhdistamon puhdistusprosessiin. Prosessissa käytetään huuhtelu- ja pesuvetenä pääosin teknistä vettä. Verkostoveden kulutus on vähäistä. Jätevedenpuhdistamon mitoitustietoja vuodelle 2020 ja tulevan kuormituksen keskiarvo vuosilta : Mitoitus Keskiarvo vuosilta Q kesk m 3 /d Q max m 3 /d q kesk m 3 /h 120 BHK 7ATU kg/d kokonaisfosfori kg/d 15 kokonaistyppi kg/d 56 kiintoaine kg/d 626 Laitokselle tuleva kuormitus on pääosin mitoitusarvojen alapuolella. Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla käsitellään omassa puhdistamoprosessissa syntyvä jätevesiliete. Lietteen käsittelyn vaiheet ovat sekoittaminen turpeeseen, flokkaus, koneellinen kuivaus ja kompostointi. Vuonna 2007 syntyi kompostoitavaa kuivattua lietettä tonnia. Lietteeseen sekoitetaan turvetta kahdessa sekoitussäiliössä. Liete turvesekoitussuhde on 1000/180. Seos lasketaan flokkaussäiliöön, johon lisätään polymeeriliuosta veden erottumista parantamaan. Tämän jälkeen seos kuivataan ruuvipuristimella %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Osa kuivatusta lietteestä (10 %) siirretään 50 m 3 :n rumpukompostoriin ja 90 % suoraan kompostointikentälle. Rumpukompostorin käyttö on nykyisin vähäistä siitä aiheutuvien hajuhaittojen, käsiteltävän lietteen määrän ja turpeen laatuvaihteluiden takia. Kompostoitumisen optimaalinen lämpötila on ºC ja kompostorin läpimenoaika on 5 7 vrk. Kompostorin läpi mennyt seos siirretään kuljettimella kuljetuslavalle ja siitä edelleen kompostointikentälle aumaan jälkikypsytykseen 2 3 kuukaudeksi. Asfaltoidun kompostointikentän koko on noin m 2. Kentän suoto-, valuma- ja sulamisvedet johdetaan kallistuksin alueen keskellä olevaan kaivoon ja edelleen puhdistamoprosessiin. Raakakompostia kuljetetaan 2 4 kertaa vuodessa jälkikompostoitavaksi Varissuon maankaatopaikalle, jolla on ympäristölupa kyseessä olevaan toimintaan. Kemikaalit ja niiden varastointi Energian käyttö Saostuskemikaalina käytetään vuodessa noin 80 t ferrosulfaattia. Kemikaali tulee laitokselle kuorma-autolla kiinteässä muodossa ja se liuotetaan veteen 50 m³:n varastoeli liuotusaltaassa. Sähköenergiaa kuluu lämmitykseen, lietteen kuivaukseen, kompressoreiden ja laitteiden käyttämiseen, pumppauksiin ja ilmanvaihdon ylläpitämiseen. Puhdistamon sähkön kulutus on noin 267 MWh/a, mikä on 2,4 kwh käsiteltyä jätevesikuutiota kohti. Sähkölämmityksestä johtuen sähkönkulutuksen vertaaminen muihin vastaaviin laitoksiin on mahdotonta. 4

5 5 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt vesiin ja puhdistamon puhdistusteho Ilomantsin kunnan jätevedenpuhdistamolta johdetaan puhdistettua jätevettä Ilomantsinjärveen m³ vuodessa. Vuosina vesistöön purkuvesien mukana tullut fosforikuormitus oli noin 7 % ja typpikuormitus 23 % Ilomantsinjärveen tulevasta kokonaiskuormituksesta. Jätevedenpuhdistamon typpikuormituksesta 80 % oli ammoniumtyppeä. Puhdistamon vesistökuormitus ja puhdistustehot vuosina ympäristönsuojelun tietojärjestelmän (VAHTI) mukaan olivat seuraavat: kg/d % BHK 7ATU 6,2 13, fosfori 0,26 0, typpi 34,5 62, kiintoaine 3,3 15, Käsitellyn veden BHK- ja fosforipitoisuudet ja vastaavat reduktiot ovat vastanneet puhdistusvaatimuksia koko lupajakson ajan. Pitoisuustasot ovat säilyneet ennallaan pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Myöskään kokonaistyppikuormassa tai -pitoisuudessa ei ole selkeää muutossuuntaa. Ammoniumtypen pitoisuus ja kuorma pienenivät nitrifikaatiokoeajon lopulla syksyllä Vaikutukset vesistöön ja kalastoon Vesistötarkkailutulosten mukaan jätevedenpuhdistamon purkuvesillä on ollut vähäisiä vaikutuksia Ilomantsinjärven veden laatuun. Päästöt eivät tule muuttumaan, joten vaikutukset pysyvät samana. Tarkkailutuloksissa vuosina 2003 ja 2008 lopputalven havaintokerroilla on näkynyt lievä kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuden kohoaminen. Happitilanne on heikentynyt ja sähkönjohtavuus on ollut hieman koholla. Ammoniumtypen hapenkulutusvaikutus kulkeutuu Ilomantsinjärvestä Kaunislahden ja Muikunlahden kautta Ilomantsinjokeen ja sieltä Mekrijärveen. Loppukesän vesistönäytteiden tuloksissa ei ole ollut yleensä havaittavissa selvää puhdistamon jätevesien vaikutusta. Vuonna 2008 vaikutukset näkyivät jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla. Kesien nitraatti- ja nitriittityppipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Veden hygieeninen laatu on ollut pääsääntöisesti hyvä, paitsi kesällä 2003, jolloin tulokset viittasivat jätevedenpuhdistamon vaikutuksiin. Puhdistamon purkuvesistä aiheutuvia selviä kalataloudellisia haittoja ei ole haastattelutietojen mukaan esiintynyt. Verkot likaantuvat ajoittain, mutta likaantuminen ei ole ollut erityisen voimakasta. Kaloissa ei ole todettu makuhaittoja. Jätteet ja niiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä (jätetunnus G) syntyy t vuodessa. Määrässä on mukana lietteeseen sekoitussuhteessa 100/18 lisättävä turve. Lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat alle valtioneuvoston päätöksessä lietteen käytöstä maanviljelyksessä annettujen raja-arvojen. Valmista kompostia on käytetty kunnan omiin viherrakennuskohteisiin ja osittain myyty kuntalaisille. VAHTI-tietojen mukaan vuonna 2007 syntyi välpejätettä noin 40 tonnia (jätetunnus ) ja hiekkajätettä (jätetunnus ) 78 tonnia. Välpejäte kuljetetaan kaatopaikalle ja hiekkajäte kompostoidaan puhdistamoalueella. Vuosittain syntyy vähäinen määrä öljyjätteitä (jätetunnus ), jotka toimitetaan ongelmajätekeräykseen.

6 Muut päästöt ja liikenne Syntyvän jätevesilietteen ja välppeen määrä ja laatu riippuvat laitokselle tulevan jäteveden koostumuksesta, mihin ei asumajäteveden kyseessä ollessa pystytä juurikaan vaikuttamaan. Mitä tehokkaampi jätevedenpuhdistusprosessi on, sitä suurempi määrä jätteitä syntyy laitoksella. Merkittävin osa jätteistä kompostoidaan ja saadaan siten hyötykäyttöön. Lietteen kertyminen läjitysalueelle on ollut ongelma. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu hiukkaspäästöjä eikä normaalitilanteessa tontin ulkopuolelle yltäviä hajupäästöjä. Sakokaivolietteen purkutilanteessa voi syntyä hetkellistä hajuhaittaa. Myös kompostorin ylikuormittumistilanteessa voi syntyä hajua. Kompostorin hajuhaittoja vähennetään estämällä ylikuormitustilanteet johtamalla osa lietteestä kompostorin ohi suoraan aumakompostointiin. Tällöin kompostointiaikaa aumoissa pidennetään. Eloperäisen aineen hajotessa ilmastusaltaissa ja kompostin palaessa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Toiminnasta ei tule päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Sillä ei ole vaikutusta Natura alueisiin. Haittaavaa tärinää ei synny eikä joudu ympäristöön jätevedenpuhdistamon toiminnoista. 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Puhdistamon tarkkailu toteutetaan laaditun jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaan. Puhdistamolla täytetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin tiedot puhdistamon toiminnasta, jäteveden määrä, ohitukset, häiriöt, kemikaalikulutus ym. Kuukausittaiset tiedot kootaan käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeelle. Lomake sekä viikkovirtaamat ja tiedot ohituksista lähetetään laskentajakson päätyttyä tarkkailua hoitavalle konsultille ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Laitoksella on käytössä atkpohjainen valvonta- ja raportointijärjestelmä. Tarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa automaattisesti virtaaman suhteessa 24 tunnin kokoomanäytteinä laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Jokaisella tarkkailukerralla otetaan kertanäytteet molemmista ilmastusaltaista sekä palautuslietteestä. Lietettä ei kuivata näytteenoton aikana. Jokaisen näytteenottokerran yhteydessä kirjataan: tulevan veden määrä käsitellyn veden määrä ohituksen määrä ferrosulfaatin määrä palautuslietteen määrä ylijäämälietteen määrä pois kuljetetun lietteen määrä ilmastusaltaiden happipitoisuudet ilmastusaltaiden ½ h laskeumat selkeytysaltaan näkösyvyys

7 Poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi jos vedet johdetaan puhdistamon ohi lammikkoalueelle, käynnistetään ylimääräinen näytteenotto Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Eri näytteistä määritetään seuraavat parametrit: Määritys tuleva vesi lähtevä vesi ilmastusallas palautusliete ph x x sähkönjohtavuus x x kiintoaine x x x x BHK 7ATU x x COD Cr x x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori x kokonaistyppi x x ammoniumtyppi x alkaliniteetti x x rauta x Puhdistamolietteen tarkkailu Vesistötarkkailu Puhdistamon kuivatusta lietteestä kerätään näytteet kaksi kertaa vuodessa kuormitustarkkailun näytteenoton yhteydessä. Näyte on mahdollisuuksien mukaan kolmen vuorokauden kokoomanäyte. Lietenäytteestä määritetään: kuiva-aine ja hehkutushäviö ph kokonaistyppi kokonaisfosfori kadmium (Cd) kromi (Cr) kupari (Cu) nikkeli (Ni) lyijy (Pb) sinkki (Zn) elohopea (Hg). Tarvittaessa kerätään näytteet sakeutetusta ja kuivatusta lietteestä sekä kuivaimen rejektivesistä lietteenkäsittelyn toiminnan seuraamiseksi. Vesinäytteitä otetaan yhteensä neljästä pisteestä, joista kolme on Ilomantsinjärvessä ja yksi Ilomantsinjoessa. Näytteet otetaan maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa. Näytesyvyys on 1 m. Kesällä otetaan kokoomanäytteenä a-klorofyllinäyte 0 1 metristä. Siitä tehdään myös kasviplanktonin valtalajimääritys mikroskooppisesti. Näytteistä tai näytepisteestä määritetään seuraavat parametrit: 7

8 8 maalis-huhtikuu heinä-elokuu lämpötila x x näkösyvyys x x happi x x ph x x sähkönjohtavuus x x väri x x COD Mn x x kokonaisfosfori x x fosfaattifosfori x kokonaistyppi x x nitraatti ja nitriittityppi x ammoniumtyppi x x fekaaliset kolibakteerit x klorofylli-a x kasviplanktonin valtalajit x Kaikki määritykset tehdään SFS standardien mukaisesti tai muilla viranomaisen hyväksymillä menetelmillä. Raportointi Tarkkailutulokset toimitetaan kuukauden kuluessa Ilomantsin kunnan tekniseen toimistoon, Ilomantsin terveys- ja ympäristölautakunnalle sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Kaikista tarkkailuista koottu vuosiyhteenveto toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Ilomantsin kunnalle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Vuosiyhteenveto sisältää myös tiedot viemäriverkossa tehdyistä saneerauksista ja viemärien uusimisesta. Vesistökuormitus lasketaan voimassa olevien laskentaohjeiden mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamoprosessissa on käytössä hälytysjärjestelmä, joka tavoittaa päivystäjän puhelimitse ympäri vuorokauden. Järjestelmä valvoo muun muassa virtaamia, laitteiden toimintaa ja pinnankorkeuksia. Poikkeustilanteissa on mahdollista johtaa tuleva vesi suoraan puhdistamon vierellä olevalle allasalueelle. Sen koko on noin m² ja tilavuus noin m³. Altaiden kunto tarkistetaan useamman kerran vuodessa. Vesakon raivaus ja muuta puuston poistoa tehdään tarpeen mukaan. Puhdistettu jätevesi johdetaan lyhytaikaisesti allasalueen kautta, jos purkuoja sortuu tai muuten vaurioituu. Häiriö- ja poikkeustilanteista ilmoitetaan välittömästi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Perinteinen hyvin toimiva aktiivilietelaitos on parasta käyttökelpoista tekniikkaa puhdistustuloksen ja kokonaistaloudellisuuden osalta. Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla

9 käytetyillä tekniikoilla haitalliset ympäristövaikutukset pystytään minimoimaan ja puhdistusvaatimukset täyttämään laitoksen taloudellisen käyttöiän ajan. 9 PUHDISTUKSEN TEHOSTAMINEN Vesistön kannalta ammoniumtyppi on ongelma talvella, kun vesistö on muutenkin vähähappinen. Tilannetta parantaisi ympärivuotinen nitrifikaatio Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla. Kesällä 2007 tehtiin Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla nitrifikaatiokoeajo. Nitrifikaatio ei kuitenkaan toiminut koeajossa suunnitellusti. Jatkuvatoiminen nitrifikaatio vaatisi lisää allastilavuutta, jatkuvatoimisen kalkinsyötön ja ammoniumtypen mittauksen. Puhdistamolla ei ole tällä hetkellä riittävästi kapasiteettia hapettaa ammoniumtyppeä järkevällä tavalla ympärivuotisesti. Typen tehokas poisto aiheuttaa yleensä ongelmia puhdistamon muussa toiminnassa. Aktiiviliete muuttuu siten, että sen laskeutuminen jälkiselkeyttimessä voi olla heikompaa. Pieneen lietekuormaan pyrkiminen voi aiheuttaa lietteen karkaamista, mikä heikentää kokonaisfosforin ja orgaanisen aineksen poistotehoa. Prosessin ohjattavuus ja hallittavuus saattaa kärsiä tehostetusta typenpoistosta. Hyödyt tehostamisesta voivat jäädä vesistön kannalta vähäisiksi, koska fosfori on pääasiallinen minimiravinne Suomen sisävesissä. Hakemukseen on liitetty vuonna 2005 laadittu nitrifikaation prosessitekninen tehostamisselvitys, jossa on tarkasteltu aktiivilieteprosessiin perustuvaa vaihtoehtoa (=alkalointi nykyisissä allastiloissa) ja kantoaineprosessivaihtoehtoa (=kantoaine, allasjärjestelyt ja tertiäärikäsittely). Selvityksen mukaan aktiivilieteprosessiin perustuvan nitrifikaation investointikustannukset olisivat euroa nykyisellä allastilavuudella. Kantoaineprosessin kustannukset olisivat euroa. Nitrifikaation tehostamiseksi tulisi ensisijaisesti kunnostaa viemäriverkko, jotta vuotovesien joutuminen laitokselle estettäisiin. Vuotovedet aiheuttavat nitrifikaatiota häiritsevää jäteveden ja prosessin kylmenemistä sekä virtaaman ja kuormituksen vaihtelua. KORVAUKSET Puhdistamon purkuvesien vaikutukset ovat hakijan arvion mukaan vähäisiä. Niistä ei aiheudu vesialueiden tai rantakiinteistöjen omistajille korvattavaa haittaa. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuva haitta kompensoidaan Ilomantsin kunnan ja Ilomantsin kalastuskunnan välillä lokakuussa 2008 uusitulla istutussopimuksella. Sen mukaan kunta istuttaa vuosittain euron arvosta kalastuskunnan hyväksymiä kalanpoikasia Ilomantsinjärveen. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ilomantsin kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pogostan Sanomat -nimisessä lehdessä

10 10 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta, Pohjois-Karjalan TE-keskukselta sekä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Puhdistamon toimintaa on tehostettu saneeraamalla lietteenkäsittelyosa vuosina Vuosina on kunnostettu rakenteita ja koneita. Laitoksella on käytössä atk-pohjainen valvonta- ja raportointijärjestelmä, johon kirjataan automaattisesti vuorokausivirtaamat, mahdolliset ohijuoksutukset, laitoksen tärkeimmät sisäiset pumppaukset ja kiinteiden mittareiden mittaustulokset, mm. lämpötilat, ph, happipitoisuudet. Laitoksen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina yksivuorotyönä, jonka lisäksi on kiertävä viikkovarallaolo. Hälytykset ohjautuvat tekstiviestinä puhelimiin. Ilomantsin jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on ollut ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmän mukaan vuosina keskimäärin ja se on vaihdellut välillä Asukasvastineluku on ollut vuosina keskimäärin ja vaihteluväli on ollut Asukasvastineluvun ns. 90 % - persentiiliarvojen perusteella Ilomantsin jätevedenpuhdistamon vuoden 2008 asukasvastineluku oli Ekologisen tilan määrittelyssä Ilomantsinjärvi on asiantuntija-arviona luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi lähinnä veden laadun perusteella. Tietoja biologisista laatutekijöistä ei ole ollut käytettävissä. Ilomantsinjärven uimarannalla todetaan toistuvasti sinileväesiintymiä. Happitilanne on matalassa järvessä sekä Ilomantsinjoessa ajoittain talvisin heikko. Purkuvesistön typpipitoisuudet ovat korkeat. Ilomantsinjoki on arvioitu tilaltaan hyväksi, vaikka typpipitoisuuden perusteella joki luokittuu tyydyttäväksi. Kätkäjärven ja Mekrijärven tilaa ei ole voitu määritellä mm. vedenlaatutietojen vähäisyyden vuoksi. Ilomantsinjärven tilan parantuminen edellyttää vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentämistä. Järven fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi on arvioitu Pohjois- Karjalan vesienhoidon toimenpidesuunnitelmassa noin 10 % nykyiseen verrattuna. Jätevedenpuhdistamolla on saavutettu puolivuosikeskiarvoina asetetut lupavaatimukset hyvin. Vuosina BHK 7ATU -puolivuosikeskiarvo on ollut 6,9 mg/l (vaihteluväli 5,4 9,2 mg/l) ja poistoteho 96 % (vaihteluväli %) sekä kokonaisfosforipitoisuus 0,26 mg/l (vaihteluväli 0,22 0,31 mg/l) ja poistoteho 97 % (vaihteluväli %). Puhdistamolta lähtevän veden BHK 7ATU - ja fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selkeää nousevaa tai laskevaa suuntausta. Kuormitustarkkailua on tehty vain neljä kertaa vuodessa. Ympäristökeskus on liittänyt hakemuksesta puuttuneet selvitykset jätevedenpuhdistamon jätevesien nitrifioinnin tarpeesta sekä lausuntonsa edellä mainituista selvityksistä liitteeksi. Nitrifioinnin toteuttaminen Ilomantsin jätevedenpuhdistamolla parantaisi purkuvesistön happitilannetta talviaikana. Nitrifioinnin tehostaminen edellyttäisi vähintään kalkin annostelulaitteen hankkimista ja ympärivuotinen nitrifiointi edellyttäisi lisäyksiköiden rakentamista jätevedenpuhdistamolle. Järkevää olisi tehostaa jätevedenpuhdistamon toimintaa fosforin ja BHK 7ATU :n suhteen. Samalla todennäköisesti saavutettaisiin myös hieman parempi nitrifikaatio. Mahdollisia tehostustoimenpiteitä voisivat olla mm. kemikaloinnin ja ilmastuksen tehostaminen, allastilavuuden lisääminen, vuotovesien vähentäminen sekä nitrifioinnin

11 tehostaminen. Jätevedenpuhdistamon tehostamismahdollisuuksia koskeva selvitysvelvoite on ollut jo voimassa olevassa lupapäätöksessä. Ympäristökeskus ei hyväksy enää selvitysvelvoitteen siirtämistä nyt annettavaan lupapäätökseen. Minimiravinnetta voidaan arvioida suuntaa antavasti purkuvesistöstä mitattujen ravinnesuhteiden perusteella. Kokonaisravinnesuhde (Ntot/Ptot) kuvaa tilannetta karkeasti. Mineraaliravinnesuhde ja ravinteiden tasapainosuhde ovat tarkempia, mutta tuloksia on ollut käytettävissä niukemmin. Kokonaisravinnesuhteen mukaan typestä saattaa tulla rajoittava ravinne loppukesäisin. Mineraaliravinnesuhteen ja ravinteiden tasapainosuhteen perusteella fosfori on Ilomantsinjärvessä selvästi tuotantoa rajoittava tekijä. Ravinnesuhteiden antamiin tuloksiin tulee suhteutua varauksella, sillä ne voivat antaa runsashumuksisissa järvissä virheellisen kuvan minimiravinnetilanteesta. Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen (1999) mukaan typpirajoitteiset järvet olivat tyypillisesti runsashumuksisia. Asia vaatisi Ilomantsinjärvessä tarkempia selvityksiä. Ympäristölupahakemusta on täydennettävä lupakäsittelyn aikana nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisella selvityksellä jätevesien käsittelyn tehostamismahdollisuuksista kustannusarvioineen ja toteuttamisaikatauluineen. Lupapäätöksessä tulee selvityksen perusteella edellyttää jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamista vesistöön johdettavan kuormituksen vähentämiseksi ja purkuvesistön tilan parantamiseksi. Jätevedenpuhdistamon voimassa olevia lupaehtoja tulee tiukentaa vähintään siten, että jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU - arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. BHK 7ATU :n poistotehon tulee olla vähintään 94 % ja kokonaisfosforin poistotehon vähintään 96 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon on lisäksi edellä mainittujen parametrien sekä kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Puhdistustuloksen laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ylivuodot. Puhdistamoa on edellä mainittuja puhdistusvaatimuksia vaarantamatta käytettävä ja hoidettava niin, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa myöskään sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Hakemuksessa ei mainita mahdollisia jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon sopimuksella liittyneitä viemäriverkostoja. Jätevedenpuhdistamo ja sen piirissä oleva viemäriverkosto muodostavat selkeän toiminnallisen kokonaisuuden. Ympäristölupa tulee antaa Ilomantsin kirjonkylän jätevedenpuhdistamoa ja koko sen piirissä olevaa viemäriverkkoa koskien. Luvan saajan tulee huolehtia mm. asianmukaisin sopimuksin, että myös jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon sopimuksella liittyneiden viemäriverkostojen alueella toimitaan lupavelvoitteiden mukaisesti. Jätevedenpuhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on hoidettava ja käytettävä niin, että tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden saavutetaan paras mahdollinen puhdistusteho. 11

12 Jätevedenpuhdistamoa ja viemäriverkkoa tulee ylläpitää ja saneerata suunnitelmallisesti. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemäriverkoston kapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Tarkkailun vuosiyhteenvetojen mukaan jätevedenpuhdistamolla ei ole tapahtunut ohijuoksutuksia eikä verkostossa ole tapahtunut ylivuotoja. Hakemuksessa ei ole tietoa viemäriverkoston ylivuotokohdista eikä ylivuotojen seurannan järjestämisestä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot lisäävät vesistökuormitusta. Niiden määrän seuraaminen luotettavin menetelmin on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Se on tarpeen myös toiminnan luvanmukaisuuden valvonnan kannalta. Jätevedenpumppaamot tulee määrätä liitettäväksi kaukovalvontaan. Viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat tulee varustaa viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä laitteilla, jotka rekisteröivät ohijuoksutus- ja ylivuodon keston. Vuoden 2008 tarkkailun vuosiyhteenvedon mukaan jätevedenpuhdistamolle tulee vuotovesiä jatkuvasti jopa 40 % kokonaisvirtaamasta. Huhtikuussa 2008 vuotovesien osuus kokonaisjätevesimäärästä oli arviolta 65 %. Puhdistamon mitoitusvirtaama ylitettiin vuonna 2008 hetkellisesti kaikkina muina kuukausina paitsi helmi-, maalis- ja syyskuussa. Vuoden maksimivuorokausivirtaama m³/d oli huhtikuussa. Hakemuksessa ei esitetä tarkempaa selvitystä vuoto- ja hulevesien määristä, tehtävästä seurannasta, tehdyistä vuotovesiselvityksistä tai viemäriverkostoa koskevista toimenpideohjelmista. Verkoston vuotovesitilanne on ympäristönsuojelun tietojärjestelmän mukaan huonontunut 2000-luvulla. Vuotovesikerroin (n v ) on ollut keskimäärin 1,9 ja maksimivuotovesikerroin (n max ) on ollut keskimäärin 3,3. Vuotovesikertoimien tulisi olla alle 1,7 (n v ) ja alle 2,5 (n max ). Viemäriverkoston kunnolla on keskeinen vaikutus jätevedenpuhdistamon toimintaan ja sen aiheuttaman vesistökuormituksen suuruuteen. Puhdistamolle tulevan virtaaman tulisi olla mahdollisimman tasainen. Puhdistusteho heikkenee, kun hydraulinen kuorma kasvaa liikaa. Liete voi huuhtoutua yli tai pahimmillaan viemärivesiä ohjautuu puhdistamon ohi. Ilomantsin jätevedenpuhdistamon viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkon kunnosta tulee laatia selvitys ja sen perusteella kunnostusohjelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen. Maksimivuotovesikertoimen (n max ) tulisi olla pysyvästi alle 2,5. Kunto- ja toimenpideselvitys tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle mennessä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain selvitys edellisen vuoden aikana toteutetuista puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon kunnostustoimenpiteistä sekä vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien määristä. Hakemuksessa ei ole mainintaa puhdistamolle johdettavista yhdyskuntajätevesistä poikkeavista vesistä. Siinä ei myöskään esitetä käytäntöjä edellä mainittujen vesien selvittämiseksi ja erityisten liittymissopimusten laatimiseksi. Teollisuusjätevesien johtaminen voi aiheuttaa haittaa viemäriverkon rakenteille tai laitteille, puhdistamon toiminnalle tai laitteille tai puhdistamon työntekijöiden terveydelle. Vesihuoltolaitos voi kieltäytyä vastaanottamasta jätevesiä, jos edellä mainittuja haittoja voi aiheutua. Myös valvontaviranomaisen tulee olla selvillä puhdistamolle johdettavista vesistä. 12

13 Ympäristöluvassa tulee edellyttää, että luvan saaja on riittävästi selvillä talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä koko jätevedenpuhdistamoon liitetyn viemäriverkon alueella. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien teollisuuden jätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisilla esikäsittely-, tasaus- tai muilla toimenpiteillä sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Viemäriverkkoon ei saa päästä öljyjä, rasvoja tai muita haitallisia aineita. Talousjätevesistä poikkeavien jätevesien ja lietteiden johtamisesta viemäriverkostoon ja niiden toimittamisesta suoraan jätevedenpuhdistamolle tulee olla vesihuoltolain mukainen liittymissopimus, jonka sisältö vastaa ympäristönsuojelusasetuksen (muutettu 889/2006) 3 ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vaatimuksia jäteveden esikäsittelystä, johtamisesta sekä määrän ja laadun tarkkailusta. Jäljennökset uusista liittymissopimuksista on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viipymättä. Hakemus ei sisällä riittävää selvitystä riskienhallinnasta sekä varautumisesta häiriöja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin puhdistamolla ja viemäriverkossa. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristöriskeistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaan yhdyskuntajätevesiin liittyvät häiriötilanteet estetään ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja vahinkotilanteisiin varaudutaan ennakolta riittävän hyvin. Jätevedenpuhdistamon ja koko puhdistamoon liitetyn viemäriverkoston toimintaa koskevat riskit ja toimintavalmius on kartoitettava ja poikkeustilanteita koskien laadittava toimintasuunnitelma. Luvan saaja tulee velvoittaa mennessä toimittamaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan riskinhallintaa kokonaisuudessaan koskeva ja poikkeuksellisissa häiriötilanteissa vesistöön johdettavien jätevesien käsittelyä sekä kuormitus- ja vaikutusten tarkkailua koskeva suunnitelma. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja olennaisista muutoksista on ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille. Puhdistamolla sijaitsevan lammikkoaltaan käyttöä koskeva lupamääräys tulee sisällyttää myös uuteen ympäristölupaan. Ympäristön tilaa uhkaavista tai vaarantavista puhdistamo- tai viemäröintitoiminnan häiriöistä on ilmoitettava ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesti Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriöiden syyt on selvitettävä välittömästi ja viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Häiriö- ja poikkeustilanteet on kirjattava laitoksen käyttöpäiväkirjaan. Hakemuksen mukaan kompostoinnista on tehty lannoitelain mukainen ilmoitus Elintarviketurvallisuusvirastolle (Evira). Eviran internet-sivujen perusteella laitoksella ei ole, eikä sille ole haettu Eviran hyväksyntää. Orgaanisia lannoitevalmisteita tai niiden raaka-aineita valmistavan tai teknisesti käsittelevän toiminnanharjoittajan on haettava Eviralta hyväksyntä toiminnalleen. Hyväksynnästä määrätään lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja sivutuoteasetuksessa (EY 1774/2002). Hakemus ei sisällä selvitystä aumakompostoinnin tukiaineista, aumojen kääntämisestä, kypsytysajasta ja tarkkailusta. Rumpukompostoria on käytetty vähän. Ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, kuinka kauan liete on käsitelty aumassa kompostoimalla. Rumpukompostoria tulisi käyttää 13

14 lietteen mahdollisimman hyvän kompostoinnin järjestämiseksi. Liete on tarpeen kompostoida tai stabiloida muulla tavoin ennen jatkokäsittelyyn toimittamista terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Varissuon maankaatopaikalla jälkikompostoitavat lietteet ovat aiheuttaneet hajuhaittaa. Aumakompostointi puhdistamon kompostointikentällä ei ole ollut riittävän tehokasta. Varissuon maankaatopaikan ympäristöluvan (Dnro 0799Y , ) mukaan alueella varastoidaan ja käsitellään ruokamultaa ja kompostoitua lietettä enintään m³/a. Sinne saa siis viedä ainoastaan hyötykäyttökelpoista kompostoitua lietettä. Kaatopaikalla ei ole tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteita. Sinne ei saa loppusijoittaa esimerkiksi jätevesilietettä tai siitä tehtyä kompostia. Mikäli Varissuolle viedään kompostia varastoitavaksi, tulee sen olla hyötykäyttökelpoista. Varastointiaika ei saa olla yli kolme vuotta. Tarvittaessa puhdistamoliete tulee toimittaa esimerkiksi lähimmälle toiminnassa olevalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai muuhun asianmukaisen luvan omaavaan käsittelyyn. Luvassa tulee antaa tarpeelliset lietteen käsittelyä koskevat määräykset. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haju- ja terveyshaittojen ehkäisyyn. Ilomantsin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on laadittu Hakija esittää tarkkailua jatkettavan sen mukaisesti. Ympäristökeskus on esittänyt kuormitustarkkailun ja vesistötarkkailun täydentämistä aiemmin lausunnoissaan ja , mutta tarkkailuja ei ole täydennetty esitysten mukaisesti. Tarkkailujen päivittäminen on tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :ään. Tarkkailua tulee tarkistaa seuraavasti: Luvan hakija tulee velvoittaa seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä ja hankkimaan tarvittaessa riittävän luotettavia käyttötarkkailuun liittyviä uusia laitteita ja mittavälineitä sekä päivittämään prosessiautomaatiota tarvittaessa. Koko puhdistamon piiriin liitetyn viemäriverkon viemärivedenpumppaamot tulee liittää kaukovalvontaan vuoto- ja hulevesien määrän ja mahdollisten ylivuotojen seuraamiseksi edellä lausunnossa esitetyn mukaisesti. Käyttötarkkailua koskevaa osaa on täydennettävä/päivitettävä selostuksella puhdistamolla käytettävistä mittaus- ja kalibrointimenetelmistä, puhdistamolle vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden, puhdistamolla syntyvien jätteiden ja lietteiden kirjanpidosta sekä mahdollisten melu-, haju- tai muista haitoista tehtyjen havaintojen ja ilmoitusten sekä näiden päästöjen syiden ja korjaustoimenpiteiden seurannalla sekä raportoinnilla. Kompostoitavasta lietteestä, kompostin tukiaineista sekä valmiista kompostituotteesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenevat niiden määrä, laatu sekä toimitusaika ja -paikka. Kuormitus- ja käyttötarkkailusuunnitelmaan on lisäksi sisällytettävä selostus puhdistamolla tapahtuvien ohitusten ja viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen tarkkailun järjestämisestä sekä tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailusta ja näiden tietojen raportoinnista. Ohijuoksutukset ja ylivuodot on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Kuormitustarkkailua tulee tehdä vähintään 6 kertaa vuodessa. 14

15 Kuormitustarkkailun vuosiraportissa on esitettävä BHK 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vuosiraportissa tulee esittää havaitut puhdistamon tulevan jäteveden mitoitusparametrien, biologisen hapenkulutuksen (BHK 7ATU ) ja kokonaisfosforin, maksimiarvot (kg/d) sekä virtaaman maksimiarvo (m 3 /d). Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Muun muassa metallien tarkkailu puhdistamolta lähtevästä jätevedestä voitaneen toteuttaa esim. joka toinen vuosi tehtävin kertaluonteisin tarkkailuin. Puhdistamolta johdetun jäteveden mahdollisesti sisältämien, ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun esitetyn mukaisesti on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien määrän kehittymisestä tulee raportoida edellä lausunnossa esitetyn mukaisesti vuosittain. Ko. raporttiin tulee liittää myös tiedot viikkovirtaamista tai vaihtoehtoisesti viikkovirtaamat voidaan raportoida sähköisesti Tyvi-operaattorin kautta. Vesistötarkkailua tulee tehdä maalis huhtikuun havaintokerralla myös asemilta Ilomantsinjoki 103 (laskukohta Kätkäjärveen,) ja Ryökkylänsalmi 104 (Kätkäjärvi Mekrjjärvi). Vesistötarkkailun näytteistä tulee määrittää maalis huhtikuussa ohjelman mukaisen analyysivalikoiman lisäksi fosfaattifosfori ja nitraatti-nitriittityppi, kuten elokuun näytteenottokerrallakin. Vesistötarkkailua tulee täydentää valtioneuvoston vesienhoidon järjestämisestä antaman asetuksen mukaisen seurannan järjestämiseksi biologisten tekijöiden, ainakin kasviplanktonin tarkkailulla (lajikoostumus ja biomassa, Ilomantsinjoessa pohjalevästö) ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Nykyinen purkuvesistön kasviplanktonin suppea valtalajiston tarkkailu ei ole vesien tilan ja siinä tapahtuvien muutosten arviointiin riittävä eikä vesienhoidosta annetun asetuksen mukainen. Täydennetty käyttö- kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa luvan tultua lainvoimaiseksi. Ympäristökeskukselle tulee antaa oikeus muuttaa tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. Pohjois-Karjalan TE-keskus 15 Hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. Puhdistamolta tuleva jätevesikuormitus kuitenkin heikentää omalta osaltaan jo ennestään rehevän Ilomantsinjärven fysikaalis-kemiallista ja biologiasta tilaa ja vaikuttaa kielteisesti alueen kalastoon ja kalastusoloihin. Jätevesistä aiheutuvan kalataloudellisen vahingon korvaamiseksi Ilomantsin kunta on tehnyt sopimuksen Ilomantsin kalastuskunnan/koitajoen kalastusalueen kanssa. Yk-

16 sityisen tahon kanssa tehty kalaistutussopimus ei kuitenkaan välttämättä täytä yleisen kalatalousedun valvontavaatimuksia. Tarkoituksenmukainen kalaveden hoito voi vaatia kuitenkin muitakin toimenpiteitä kuin istutuksia. Kalatalousviranomaisen näkökulmasta olemassa oleva sopimusjärjestely on epäkäytännöllinen. Yleisen kalatalousedun turvaamiseksi luvan saajalle tulee asettaa Pohjois-Karjalan TE-keskukselle osoitettava vuosittainen euron kalatalousmaksu käytettäväksi jätevesien johtamisesta purkuvesistössä aiheutuvan kalataloudellisen haitan ja vahingon estämistoimenpiteiden kustantamiseen. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalastukseen. Jätevesien puhdistus tulee tehdä parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä noudattaen. Hyvä puhdistustulos tulee varmistaa huolellisella laitoshoidolla. Ilomantsin ympäristölautakunta 1. Viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdollisimman pieneksi. Viemäriverkon kunnosta on laadittava selvitys ja sen perusteella verkoston vuotovesien vähentämiseen tähtäävä ohjelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen. 2. Ympäristölupahakemusta on täydennettävä lupakäsittelyn aikana nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksen 16 mukaisella selvityksellä jätevesien käsittelyn tehostamismahdollisuuksista kustannusarvioineen sekä typen poiston tehostamisen tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia koskeva tarkastelu kustannusarvioineen ja toteuttamisaikatauluineen Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Ilomantsinjärven fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi on arvioitu noin 10 % nykyiseen kuormitukseen verrattuna. Jätevesipäästöjen luparajoja tulee tiukentaa ainakin biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta. Puhdistustuloksia laskettaessa tulee ottaa huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ylijuoksutukset ja puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ylivuodot. 4. Pintavesien ekologisen tilan arvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä. Luokittelussa verrataan planktonlevien, vesikasvien, pohjalevien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa kuvaavien muuttujien arvoja oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Mikäli tiedot biologisista laatutekijöistä ovat vähäisiä, on vesien tilasta tehty asiantuntija-arvio, jossa otetaan huomioon fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät sekä kuormitus ja muu muuttava toiminta. Jatkossa näistä vesistöistä pyritään keräämään biologista aineistoa varsinaisen ekologisen tilan määrittämiseksi. Vesistötarkkailua tulee täydentää valtioneuvoston vesienhoidon järjestämisestä antaman asetuksen mukaisen seurannan järjestämiseksi biologisten tekijöiden, ainakin kasviplanktonin, tarkkailulla. 5. Jätevedenpuhdistamon yhteydessä oleva kenttä on mitoitettu rumpukompostoinnin tarpeisiin eikä aumakompostointiin. Kompostoinnin ympäristöluvan mukaan rumpukompostoriin laitettavaan lietteeseen lisätään kasvuturvetta tai haketta. Ainoastaan jälkikompostointi tapahtuu aumoissa sille varatulla asfaltoidulla kentällä. Onnistuneessa prosessissa taudinaiheuttajat häviävät. Hygienisoituminen saavutetaan huomattavasti luotettavammin rumpukompostorissa. Kompostointiprosessi on herkkä häi-

17 riintymään ja vaatii jatkuvaa tarkkailua. Suljetussa prosessissa ilmapäästöt, kuten hajuyhdisteet ja ammoniakki, on helpompi hallita. Aumakompostit houkuttelevat rottia ja lokkeja. Kompostoitavaksi toimitettujen viemärilaitoslietteiden sekä käytettyjen tukiaineiden määristä, aumojen perustamis- ja jälkikypsytysaumojen muodostamisen ajankohdista ja käännöistä on pidettävä kirjaa. Lupapäätökseen tulee sisällyttää myös lietteiden käsittelyä koskevia määräyksiä: - Rumpukompostointilaitoksen käyttöastetta tulee lisätä puhdistamolietteen mahdollisimman hyvän kompostoitumisen ja hygienisoitumisen onnistumiseksi. Luvan saajan tulee laatia selvitys rumpukompostorin käyttöasteen nostamisesta. - Muun muassa kompostin tukiaineista, aumojen kääntämisistä, kypsytysajoista ja tarkkailuista mahdollisen aumakompostoinnin käyttöönotossa. 6. Kompostoinnille tulee hakea laitoshyväksyntä Elintarviketurvallisuusvirastolta. 17 Muistutus Hakijan selitys AA Puhdistamon yhteydessä oleva kenttä (5 6 aaria) ja sillä olevat jätteet näkyvät metrin päähän muistuttajien kotitalon pihaan. Näköesteeksi on ollut tarkoitus rakentaa tai istuttaa näkösuoja. Luvan hakija ei ole sitä kuitenkaan rakentanut. Muistuttajat vaativat, että näkösuoja tulee rakentaa. Kentän rakentamisen yhteydessä ei ole kuultu naapureita riittävästi. Sementistä valetulta tasaiselta reunattomalta kentältä pääsee esteettömästi sateiden liuottamia aineita luontoon. Aineet kulkeutuvat vesistöön esteettömästi. Puhdistamon lähialueelle nousee tulva helposti. Vuonna 2008 koko syksyn ajan rankat sateet nostivat veden pinnan yli puoli metriä normaalin yläpuolelle. Jätevedenpuhdistamon avoaltaat ovat noin 100 m:n päässä kompostointikentästä ja rajoittuvat Pötönjoen rantaan. Ilomantsinjärven ranta, johon jätevedet johdetaan, on liettynyt ja mutautunut pahoin. Vesikasvillisuus on runsasta ja pinnalla kelluu kesäisin keltavihreää limaa. Ennen jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamista ranta on ollut kirkasvetinen, hienohiekkainen ja lapsille sopivan matala. Puhdistamo on rakennettu liian lähelle kirkkoa, kalmistoja ja ihmisten asumuksia. Puhdistamon hajut häiritsevät kesäisin kirkolla olevia juhlia. Muistuttajat vaativat, että kaikki edellä mainitut epäkohdat poistetaan ja korjataan. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ilomantsin kunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan parantamaan ja tehostamaan jätevedenpuhdistamon toimintaa, viemäriverkkoa, tarkkailua, automaatiota ja pumppaamojen valvontaa. Ilomantsin kunta toivoo, että annetut velvoitteet eivät kustannusten osalta nousisi kohtuuttomiksi. Jätevedenpuhdistamo on kuitenkin saavuttanut sille annetut lupaehdot muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta edellisellä lupakaudella.

18 18 Pohjois-Karjalan TE-keskus Ilomantsin kunta on jatkossakin valmis osallistumaan kalataloudellisen haitan ja vahingon estämiseen liittyvien toimenpiteiden kustantamiseen eurolla (alv 0 %) vuosittain. Ilomantsin ympäristölautakunta Viemäriverkoston saneerauksia on tehty viimeisten vuosien ajan säännöllisesti. Sillä on pyritty vähentämään vuotovesien määrää. Vuosi 2008 oli poikkeuksellisen sateinen ja sulamisvesiä oli avo-ojissa vielä joulukuun alkupuolella. Puhdistamo toimi kuitenkin lupaehtojen mukaisesti, eikä ohituksia tarvittu. Lietteen rumpukompostointia ei ole saatu toimimaan. Syynä ovat turpeen laadun vaihtelut ja ilmastus. Liete ei kompostoidu rummussa vaan aiheuttaa hajuhaittoja ympäristöön, vaikka syntyvät hajukaasut käsitellään biosuotimessa pesemällä hajut typpihapolla. Hajuhaittoja ei synny, kun kuivattu liete ajetaan ohi kompostorin ja kuljetetaan kompostointikentälle. Tämä on ollut hajuhaittojen kannalta parempi ratkaisu ja hajusta ei ole tullut valituksia. Muistuttajat Kompostoitava materiaali ajetaan kompostikentälle siten, että matkaa muistuttajien pihapiiriin on metriä. Näkösuojaksi on istutettu pihlajia. Kunta on valmis tarvittaessa lisäämään puita näkösuojaksi. Kompostituotteelle varattu kenttä on asfaltoitu. Kentän reunoilta on kallistukset kentän keskiosassa olevaan sadevesikaivoon. Kaikki sadevedet johdetaan kentältä jätevedenpuhdistamoon. Tulvavesi ei ole noussut niin korkealle, että se tulisi jätevedenpuhdistamon kentälle. Vanhat puhdistamon altaat eivät ole käytössä kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi remontin aikana. Altaisiin on viimeksi johdettu vettä vuonna 1995 jätevedenpuhdistamon peruskorjauksen yhteydessä. Silloin toimenpiteelle oli haettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lupa. Ilomantsinjärvi on matala ja vesi humuspitoista. Jätevedenpuhdistamon vaikutukset eivät aiheuta kaikkea rantojen rehevöitymistä tai sinilevien esiintymisiä. Lämmin sää lisännee myös sinilevien esiintymistä. Ilomantsin kunta on aikoinaan saanut luvan jätevedenpuhdistamon rakentamiseen nykyiselle paikalle. Toiminnan sijoittumista ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella tämän lupahakemuksen yhteydessä. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 57/99/2 ( ) perusteena olleet asiakirjat.

19 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 19 Aluehallintovirasto myöntää Ilomantsin kunnalle ympäristöluvan, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon ja kompostointilaitoksen toimintaa kiinteistöllä Jätevedenpuhdistamo ( ) Ilomantsin kunnassa. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 57/99/2 ( ) mukaisesti avo-ojaa pitkin Ilomantsinjärveen. Toiminnasta aiheutuvien kalatalousvahinkojen kompensoimiseksi määrätään kalatalousmaksu. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan määräys. LUPAMÄÄRÄYKSET Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1. Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU -arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg/l. Molempien parametrien poistotehon tulee olla vähintään 94 %. Vuoden 2013 alusta alkaen fosforin poistotehon tulee olla vähintään 96 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelyvaatimuksia vaarantamatta niin, että lisäksi saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho ja kokonaistypen poisto. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehojen prosentuaalisten arvojen on lisäksi edellä mainittujen parametrien sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 2. Jätevedenpuhdistukseen käytettävää tekniikkaa on parannettava mennessä siten, että puhdistamolla saavutetaan lupamääräyksessä 1 edellytetty käsittelytulos. Tehostamistoimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava ottaen huomioon ammoniumtypen hapetustehon parantaminen. Suunnitelma toimenpiteistä on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Puhdistamon ja viemäriverkon hoito ja käyttö 3. Puhdistamoa ja viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että ympäristöpäästöt ja aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Jätevesistä ei saa aiheutua terveyshaittaa. Puhdistamon hoidosta ja kompostointilaitoksesta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä koulutus ja pätevyys. Luvan saajan on huolehdittava, että puhdistamon hoidosta ja kompostoinnista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot ovat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa.

20 4. Luvan saajan on huolehdittava viemäriverkon suunnitelmallisesta kunnostamisesta niin, että vuoto- ja hulevesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Viemärit pumppaamoineen on sijoitettava ja rakennettava siten, että niistä ei aiheudu hajuhaittaa, häiritsevää melua tai muuta vältettävissä olevaa haittaa. Jäteveden pumppaamot on liitettävä kaukovalvontaan ja viemäriverkon ohijuoksutus- ja ylivuotokohdat on varustettava laitteilla, jotka rekisteröivät ohijuoksutusten kestoajan. Ylivuodot on rajoitettava mahdollisimman tehokkaasti. Jäteveden pumppaamot on liitettävä kaukovalvontaan ja ohijuoksutusten rekisteröinti on toteutettava mennessä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportoinnin yhteydessä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tehdyistä viemäriverkon rakentamis- ja kunnostustoimista ja niiden vaikutuksesta. Selvitys viemäriverkoston kunnosta ja tämän perusteella tehty vuotovesien vähentämiseen tähtäävä suunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely Jätteet Kompostointi 5. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen ja valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 vaatimukset. Luvan saajan on oltava selvillä teollisuusjätevesien ja muiden poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Vesiä koskevat tiedot ja tehdyt liittymissopimukset on toimitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi sopimuksen tekemisen jälkeen. 6. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava vähintään kerran vuodessa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Ylijäämäliete, jota ei voida käsitellä puhdistamon omassa kompostointilaitoksessa, tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa käsitellä ko. jätettä. 7. Viemärilaitoksella on otettava vastaan ja käsiteltävä haja-asutusalueiden saostuskaivo- ja umpisäiliöjätevedet nykyistä järjestelmää tai vaihtoehtoisesti jotakin muuta vastaavan tehoista järjestelmää käyttäen. 8. Laitoksella saa kompostoida jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä, hiekkajätettä ja puhdistamolle vastaanotettuja sako- ja umpikaivolietteitä. Lietteet tulee kompostoida ensisijaisesti rumpukompostorissa. Kompostointilaitosta on käytettävä siten, että siitä aiheutuvat haju- ja muut haitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Kompostointiprosessista tulevat poistokaasut on puhdistettava. Tukiainetta on käytettävä riittävästi. 20

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.02.2014 Sivu 1 / 1 460/11.01.00/2014 16 Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö koskien Rinnekoti-säätiön hakemusta Rinnekodin jätevedenpuhdistamon ja jätevesilietteen kompostointialueen

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Saarijärvi

Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Saarijärvi YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 161/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/526/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2012 ASIA HAKIJA Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017 1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.

Lisätiedot

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY C 1704.5

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY C 1704.5 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY C 1704.5 VARKAUDEN KAUPUNKI VARKAUDEN KAUPUNGIN KANGASLAMMIN KAUPUNGINOSAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUOHJELMA LAATINUT: SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Saarijärven kaupungin Saarilammen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa

Saarijärven kaupungin Saarilammen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa PÄÄTÖS Nro 13/05/1 Dnro ISY-2004-Y-104 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2005 LUVAN HAKIJA Saarijärven kaupunki Osoite: PL 13, 43101 Saarijärvi Puhelin: (014) 4598 208 ASIA Saarijärven kaupungin Saarilammen

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO VUOSIYHTEENVETO 29.1.2016 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015 1 YLEISTÄ Heinolan jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro ISY-2008-Y-85 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2008. Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Joensuu LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro ISY-2008-Y-85 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2008. Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Joensuu LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 112/08/2 Dnro ISY-2008-Y-85 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2008 ASIA Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Joensuu LUVAN HAKIJA Joensuun kaupunki (Joensuun Vesi) HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Kuhasalon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Jätevesien käsittely toteutetaan jälkiselkeytystä

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

Lohjan kaupungin Peltoniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus,

Lohjan kaupungin Peltoniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 68/2013/2 Dnro ESAVI/444/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2013 ASIA HAKIJA Lohjan kaupungin Peltoniemen jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Lohja. Lohjan kaupunki

Lisätiedot

BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO

BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KIRKONKYLÄN PUHDISTAMO

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KIRKONKYLÄN PUHDISTAMO JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KIRKONKYLÄN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Nurmijärven kirkonkylän puhdistamo

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 211 Nina Leino 26.3.212 Nro 238-12-1412 2 (15) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (211)

Lisätiedot

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna.

Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen, Hämeenlinna. Etelä-Suomi Päätös Nro 99/2010/2 Dnro ESAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2010 ASIA Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan nro 35/2005/1 (21.9.2005) muuttaminen,

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 versio 2 Heidi Ilmanen 24.3.214 Nro 325-14-134 2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

Helsinki 25.10.2004. No YS 1251

Helsinki 25.10.2004. No YS 1251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (18) Helsinki 25.10.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 143 121 No YS 1251 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Puolustushallinnon

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 2.10.2015

KERTARAPORTTI 2.10.2015 s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan

Lisätiedot

Nro 123/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/524/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2012

Nro 123/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/524/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 123/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/524/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2012 ASIA Pälkäneen kunnan vesihuoltolaitoksen Sappeen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 1 määräajan pidentäminen, Evijärvi

PÄÄTÖS. Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 1 määräajan pidentäminen, Evijärvi PÄÄTÖS Nro 12/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/96/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 1 määräajan pidentäminen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-304 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-304 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2009 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 61/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-304 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2009 ASIA Alavuden kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015

Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Raportti 11/216 Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 215 Jari Männynsalo Raportti 11/216 Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo. Käyttö- ja päästötarkkailun

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO

PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2018 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VIEMÄRÖINTIALUE... 4 3 TULOKUORMITUS... 4 4 PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS... 5 4.1

Lisätiedot

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta.

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta. TAIVASSALON UNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2/2017, 3.5.2017 (taiva8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana hyvin. Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 95/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/189/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013

PÄÄTÖS. Nro 95/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/189/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013 PÄÄTÖS Nro 95/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/189/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013 ASIA Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ilmajoki

Lisätiedot

Nro 141/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/521/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012

Nro 141/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/521/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 141/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/521/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA Paappasenniemen vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 11/2016, 23.11.2016 (5kanka). Kankaanpään jvp:lle tulevan jäteveden tulovirtaama oli kasvanut lokakuun tarkkailukertaan (27.10.2016) verrattuna 90%, mutta oli

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun Ympäristökeskus PÄÄTÖS PL 115 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 87101 Kajaani Dnro: 1297Y0008-121 puh. 08-61631 ASIA Päätös hakemuksesta, joka koskee

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2017 1 (5) 8 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2016 HEL 2017-003570 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006

KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2006 4.4.27 proj.nro: 512a KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 LAPIN VESITUTKIMUS OY KITKAJOEN YHTEISTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 26 Aki Nurkkala, ins. Miia Savolainen, FM Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KLAUKKALAN PUHDISTAMO

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KLAUKKALAN PUHDISTAMO JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KLAUKKALAN PUHDISTAMO VUOSIYHTEENVETO 2011 JA JAKSORAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) Puhdistettu jätevesi johdetaan ojaa pitkin Luhtajokeen. 1. Yleistä

Lisätiedot

Oravin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Savonlinna

Oravin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Savonlinna Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 79/2011/1 Dnro ISAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2011 ASIA HAKIJA Oravin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-17 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-17 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 44/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-17 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2009 ASIA Kokemäen kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätösten nrot 6/2008/1

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ

VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ Vesiosasto/HKO 11.8.2014 Kirjenumero 615/14 Virtain kaupunki Vesihuoltolaitos PL 85 34801 VIRRAT VIRTAIN KAUPUNGIN KESKUSJÄTEVEDENPUHDIS- TAMON KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2013 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Elintarvikelaitoksen ympäristöluvan esikäsiteltyjä jätevesiä koskevan lupamääräyksen muuttaminen, Juuka

Elintarvikelaitoksen ympäristöluvan esikäsiteltyjä jätevesiä koskevan lupamääräyksen muuttaminen, Juuka PÄÄTÖS Nro 95/2014/1 Dnro ISAVI/80/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 5.12.2014 ASIA Elintarvikelaitoksen ympäristöluvan esikäsiteltyjä jätevesiä koskevan lupamääräyksen muuttaminen, Juuka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Heidi Ilmanen 6.3.214 Nro 238-14-1217 2 (18) KEMIÖNSAAREN VEDEN LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213)

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 127/11/1 Dnro PSAVI/144/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 127/11/1 Dnro PSAVI/144/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/11/1 Dnro PSAVI/144/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011 ASIA HAKIJA Maasydämen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Sievi Metsähallitus, Laatumaa

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta.

Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta. POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖNSUOJELU Luparyhmä YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2002-Y-305-121 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2004 Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999)

Lisätiedot

Puh. (013)* Dnro 0795Y0215 (121)

Puh. (013)* Dnro 0795Y0215 (121) POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 Joensuu Puh. (013)*1411 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2004 Dnro 0795Y0215 (121) 1 ASIA Ympäristölupa, joka koskee Rääkkylän kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 22.10.2015 Sivu 1 / 1 77/11.01.03/2013 93 Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 89/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/209/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 89/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/209/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.5.2014 PÄÄTÖS Nro 89/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/209/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.5.2014 ASIA HAKIJA Korpilahden kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa Asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2007. Diaarinumero ASIA

... YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa Asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2007. Diaarinumero ASIA L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh.

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet

Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet Vesienhoidon toimenpideohjelma Kaakkois Suomessa vesihuoltolaitosten kannalta Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois Suomen ELY keskus Kaakkois Suomen ELY keskus, Visa Niittyniemi 14.2.214 Vesipolitiikan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI TAIVASSALON UNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 3/2017, 30.8.2017 (taiva8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana hyvin. Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2007 ASIA Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamon tehostamista koskevien määräaikojen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 4/2017, 26.4.2017 (5JATUR). Tulokuormitus oli orgaanisen aineen osalta noin 20 % pienempi kuin vuoden 2016 keskimääräinen tulokuorma, mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot