SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY C

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY C VARKAUDEN KAUPUNKI VARKAUDEN KAUPUNGIN KANGASLAMMIN KAUPUNGINOSAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUOHJELMA LAATINUT: SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS ANNA SIPILÄ PÄIVITETTY

2 TEHDYT MUUTOKSET pvm tekijä kuvaus Anna Sipilä Ohjelman päivitys ympäristöluvan tarkistamishakemusta varten. Lisätty jätetietolomake ja ympäristöhaittojen seurantalomake Anna Sipilä Sakeutetun lietteen tarkkailutietojen muutos Anna Sipilä Sakeutetun lietteen tarkkailutietojen muutos, lisätty kompostoinnin tarkkailuohjelma liitteeksi Anna Sipilä Ohjelman päivitys ympäristölupapäätöksen PSA Y mukaiseksi Minna Kukkonen COD:n lisäys sekä mittausten menetelmä- ja epävarmuustietojen lisääminen

3 Sivu 3 / 7 VARKAUDEN KAUPUNKI Kangaslammin jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Yleistä 2. Lupaehdot Varkauden kaupungin Kangaslammin kaupunginosan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kangaslammin asumisjätevedet. Jätevedet johdetaan puhdistamolle 7 kilometrin verkostolla, jossa on myös kaksi pumppaamoa. Puhdistamo on yksilinjainen rinnakkaissaostuksella tehostettu aktiivilietelaitos, jossa poistetaan melko tehokkaasti myös ammoniumtyppeä. Puhdistamon pääyksiköt ovat välppäys, ilmastus, kemikalointi ja selkeytys. Ylijäämälietteet lahotetaan ja kuljetetaan Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Keskimääräinen vuorokausivirtaama on noin 60 m³/d. Fosforin saostukseen käytetään ferrosulfaattia noin kg vuodessa. Prosessin ph-arvoa säädetään ympärivuotisella kalkin syötöllä. Sakeutettua lietettä syntyy noin 600 m³ vuodessa. Instrumentointi ja hälytysjärjestelmä ovat pienpuhdistamolle kelvolliset. Kangaslammin jätevedenpuhdistamon toimintaa säätelee Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Dnro PSA-2009-Y , annettu Päätös velvoittaa Varkauden kaupungin tarkkailemaan tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, käytettyjen kemikaalien määriä, puhdistuslaitteiden tehoa, puhdistamolietteiden määrää ja käsittelyä sekä jätevesien vaikutuksia vesistössä. Numeeriset vaatimukset ovat seuraavat: Pitoisuus Reduktio % mg/l BOD 7-ATU -arvo < 15 > 90 Kokonaisfosfori < 0,8 > 90 COD Cr <125 tai >75 Kiintoaine <35 tai >90 Puhdistustulokset lasketaan puolivuosikeskiarvoina puhdistamolta ja muualta viemäriverkostoista mahdollisesti tapahtuvat ohitukset, häiriöt ja ylivuodot mukaan lukien. Lisäksi on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen nitrifikaatioon. Valtioneuvoston asetus N:o 888/2006 määrää seuraavat vähimmäisvaatimukset biologisen sekä kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen puhdistukseen jätevesistä: Pitoisuus mg/l Reduktio % BOD 7-ATU -arvo < 30 TAI > 70 COD Cr < 125 TAI > 75 Kokonaisfosfori < 3,0 TAI > 80 Kiintoaine < 35 TAI > 90 Koska Kangaslammin puhdistamon asukasvastineluku on < asukasta, kyseisiä puhdistustuloksia seurataan vuosikeskiarvoina. Ympäristöluvan vaatimukset ovat orgaanisen aineksen ja kokonaisfosforin osalta tiukemmat kuin asetuksen vaatimukset.

4 Sivu 4 / 7 VARKAUDEN KAUPUNKI Kangaslammin jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Jätevesien käsittely 3.1 Jätevesien määrä ja laatu Kangaslammin kaupunginosan kulutuskohteissa syntyvät jätevedet johdetaan seitsemän kilometriä pitkän viemäriverkoston ja kahden jätevedenpumppaamon välityksellä jätevedenpuhdistamolle. Kuivaniemen pumppaamolla ylärajahälytys hälyttää suoraan päivystäjälle, pumppaamossa ei ole ylivuotoputkea. Puhdistamon pumppaamo hälyttää puhdistamonhoitajalle tai päivystäjälle ajankohdasta riippuen, tarvittaessa ylivuoto tapahtuu Särkilahteen viimeisestä runkolinjakaivosta. Hulevesiverkostoa ei alueella ole. Käsiteltävän jäteveden määrä on vuositasolla m³ eli keskimäärin 60 m³/d. Vuotovesien määrä on hyvin kohtuullinen. Se vaihtelee välillä 0-80 m³/d ollen keskimäärin 10 m³/d. Tulevan orgaanisen kuorman vuosien prosenttipisteen mukaan laskettuna puhdistamon asukasvastineluku on 331 asukasta. Sakokaivolietteitä ei oteta vastaan tällä puhdistamolla. Tulevan jäteveden laatuun oleellisesti vaikuttavaa teollisuutta ei ole viemärin piirissä. Tulevan jäteveden laatu vastaa normaalia asumajätevettä. 3.2 Puhdistamon mitoitus Alun perin vuonna 1976 valmistuneen puhdistamon mitoitusarvot ovat: 34 kg/d - Q kesk 170 m³/d - Q max 430 m³/d - q mit 13 m³/h - q max 20 m³/h - L BOD - L P 1,2 kg/d Tulevat kuormat ovat selkeästi mitoitusta pienemmät, eli mitoitus on riittävä. 3.3 Puhdistusprosessi Puhdistusprosessi on yksilinjainen rinnakkaissaostusprosessi. Vuonna 1976 valmistunut laitos on kokonaan sisätiloissa. Esikäsittelynä on tehokas ja koteloitu porrasvälppä, joka asennettiin vuonna Ilmastustehon säätöautomaatiolaitteet asennettiin ja virtausmittari uusittiin vuonna Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia ja neutralointiin syötetään kalkkia kuiva-annostelukoneella. Ilmastusaltaan tilavuus on 58 m³ ja jälkiselkeyttämön pinta-ala 18 m². Prosessialtaat ovat teräsrakenteiset, ja ne suojattiin ruiskubetonoimalla vuonna Ylijäämälietteet tiivistetään lahottamossa, jossa on esiselkeytysosa. Painovoimaisesti tiivistetyt lietteet, kuiva-aine 2-3 %, viedään Varkauden kaupungin Akonniemen jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Prosessikaavio on liitteenä 1. Purkuputki johtaa Äimisvedelle noin 2,2 kilometriä puhdistamolta itäkaakkoon, kartta on liitteenä 2. Putki otettiin käyttöön

5 Sivu 5 / 7 VARKAUDEN KAUPUNKI Kangaslammin jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Kuormitustarkkailu 4.1 Näytteenotto Kuormitustarkkailua tehdään neljä kertaa vuodessa, jolloin laskentajaksoa kohti saadaan kaksi näytekertaa. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan asukkaan laitoksilla kuormitustarkkailukertojen vähimmäismäärä on 4 (VNa 888/2006). Vähintään työpäivää edustavat kokoomanäytteet tulevasta ja lähtevästä vedestä on kerätty Kangaslammin puhdistamolla käsin. Jätevesinäytteenotossa on ympäristölupapäätöksen mukaan käytettävä automaattista virtaamaohjattua näytteenotinta mennessä. Kaikilla tarkkailukerroilla otetaan lisäksi kertanäyte ilmastusaltaan aktiivilietteestä. Jätevesi- ja aktiivilietenäytteenoton yhteydessä täytetään näytepäiväkirja (liite 3). 4.2 Analyysivalikoima Kerätyistä kokoomanäytteistä määritetään seuraavat analyysit: Analyysi Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Aktiiviliete ph x x BOD 7-ATU mg/l x x COD Cr mg/l x x Kiintoaine mg/l x x x Kokonaisfosfori mg/l x x Rauta mg/l x Kokonaistyppi mg/l x x Ammoniumtyppi mg/l x Näytteiden määrityksissä käytetään ympäristöviranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Tulosten perusteella lasketaan erikseen tulokuormitus ja vesistökuormitus (kg/d) ja puhdistustehot sekä nitrifikaatioaste (%). Tiivistetty liete ajetaan Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Liete ajetaan sakokaivolietteen vastaanottopisteeseen ja Akonniemen puhdistamon prosessin läpi ennen kuivausta ja kompostointia. Vapo Oy Biotechin hoitamalla Akonniemen kompostointilaitoksella on oma tarkkailuohjelmansa (liite 8). Sen mukaan raakalietteen raskasmetallit tutkitaan kerran vuodessa VNP 282/94 mukaisesti. Lietteen laatua ei tutkita erikseen Kangaslammin puhdistamolla.

6 Sivu 6 / 7 VARKAUDEN KAUPUNKI Kangaslammin jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Mittausmenetelmät ja epävarmuudet Kuormitustarkkailussa käytettävät mittausmenetelmät ja epävarmuudet Savo-Karjalan Ympäristötutkimuksen Kuopion laboratoriossa ovat seuraavat: Määritys Rauta, ICP Menetelmän nimi ICP-MS, peruste SFS-EN ISO Rauta, AAS SFS 3044 ( ), AAS-liekki ph* SFS 3021 ( ), BOD7-ATU* SFS-EN ( ) *COD-Cr, dikromaattihapenkulutus Kiintoaine (myös liete)* Kokonaisfosfori (P)* Kokonaistyppi (N)* Ammoniumtyppi (NH4-N)* Pitoisuusalue > Mittausepävarmuus ±28 ±20 ±15 ±10 ±15 ±12 ±10 muunneltu 0-14 ±0, ± ± ±12 >500 ±10 fotom. ISO (2002), fotometrinen menetelmä SFS-EN 872 (2005), suodatin Whatman GF/C Sisäinen FIAmenetelmä (peruste SFS EN 1189, ) SFS 5055 ( ) SFS 5055 ( ), tislaus > > > >12 <12 >12 ±30 ±20 ±12 ±10 ±50 ±25 ±20 ±15 ±12 ±28 ±20 ±18 ±12 ±10 ±12 ±10 ±12 ±10 5. Käyttötarkkailu Laitokselle tehdään tarkastuskäynti arkipäivittäin. Laitoksella on käytössä räätälöity käyttöpäiväkirja. Hoitokäyntien yhteydessä kirjataan vuorokausivirtaama ja mahdollinen ohitus käyttöpäiväkirjaan. Lisäksi käyntien yhteydessä mitataan ja merkitään ainakin kahdesti viikossa poistuvan veden liukoisen fosforin määrä ja jälkiselkeyttämön näkösyvyys sekä tarkistetaan kemikaalin annostelu. Käyttöpäiväkirjaan merkitään laitoksen toimintaan oleellisesti vaikuttaneet seikat, kuten esim. prosessin lämpötila, kemikaalien kulutus, lietteen poistot, tehdyt parannukset, häiriöt, korjaukset, kaatosateet ym. Päiväkirjaa säilytetään puhdistamolla. Puhdistamolla pidetään kirjaa hyötykäyttöön tai muualle toimitetuista liete-eristä. Kuukausittaiset tiedot kootaan erikseen käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeelle (liite 4). Tiedot mahdollisista ohituksista eritellään vuorokausittain ohituslomakkeelle (liite 5).

7 Sivu 7 / 7 VARKAUDEN KAUPUNKI Kangaslammin jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma Käyttötarkkailussa on pidettävä kirjaa myös puhdistamolla syntyvistä jätteistä, kuten välppeistä, öljyistä ym. Kunta ilmoittaa jätteiden sijoituksen sähköisesti hyötykäyttöön ja jätteenkäsittelypaikkoihin vuoden lopussa ympäristöviranomaisen VAHTItiedostoon. Jätetiedot kerätään lomakkeelle, joka on liitteenä 6. Mahdolliset valitukset melusta, hajusta tai muista asioista merkitään ylös lomakkeelle, joka on liitteenä 7. Lomakkeelle kirjataan myös valitukseen johtaneet syyt ja tehdyt korjaavat toimenpiteet. Kaikki lomakkeet lähetetään laskentajakson päätyttyä valvovalle viranomaiselle sekä tarkkailun suorittajalle. 6. Tulosten käsittely ja raportointi Kunkin kuormitustarkkailukerran tulokset lähetetään lyhyin kommentein varustettuna mahdollisimman pian niiden valmistuttua, kuitenkin vähintään kuukauden sisällä näytteenotosta. Tulosten yhteydessä on esitettävä määritysmenetelmät ja mittausepävarmuudet. Tuloksista laaditaan puolivuosi- ja vuosiyhteenveto. Tulokset ja raportit lähetetään seuraavasti: - Varkauden kaupunki/vesilaitos - Varkauden kaupunki/kangaslammin puhdistamonhoitaja - Varkauden kaupunki/ympäristönsuojelusihteeri - Pohjois-Savon ely-keskus Tätä ohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Pohjois-Savon ely-keskuksen hyväksymällä tavalla. Laatinut SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Anna Sipilä ympäristöinsinööri LIITTEET 1. prosessikaavio 2. kartta puhdistamosta ja purkuputkesta 3. näytepäiväkirja 4. käyttötarkkailun yhteenvetolomake 5. ohitusten yhteenvetolomake 6. jätteiden seurantalomake 7. melu-, haju- tai muiden haittojen raportointilomake 8. Akonniemen kompostointilaitoksen tarkkailuohjelma

8

9

10 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y NÄYTEPÄIVÄKIRJA RINNAKKAISSAOSTUSPROSESSI Puhdistamo: N.ottaja: Näytepvm.: - Näytteenotto klo: automaattisesti virtaamaohjattuna käsin kello-ohjattuna Virtaamatiedot Käsitelty m 3 /d Vuotovettä % Kasitelty m 3 /näytteenotto Ohitus m 3 /d Lämpötila: q max m 3 /h Tuleva vesi o C Sakokaivoliete m 3 /d Läht.vesi o C linja/piste o C mg O 2 /l Ilmastusallas Lietteen laskeuma (ml/l) Lietteen käsittely pvm/klo ilmastus ½ h palautus ½ h Lietteenpoisto: ilmastus palautus 1.linja 2.linja 3.linja 1.linja 2.linja 3.linja Ylijäämäliete: m 3 /d Palautusliete: m 3 /d Kuivattu liete: m 3 /d Kemikaalit Ferrosulfaatti kg/d g/m 3 Polymeeria selkeytykseen g/m 3 Kalkki kg/d g/m 3 Liuk. fosfori mgp/l kg/d g/m 3 Sakeuttamo Kalkki kg/d g/m 3 Jälkiselkeytys Näkösyvyys (cm) 1.-linja 2. linja 3.-linja Lietettä pinnalla kyllä ei Kaasukuplia kyllä ei Lietettä karkaa kyllä ei Lietepatja korkealla kyllä ei Lisätietoja: Toimisto ja vesiyksikkö Elintarvikeyksikkö Joensuun yksikkö Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Neulaniementie 2 L 2 Jokikatu Kuopio Kuopio Joensuu Puhelin: Puhelin: Puhelin: vsy@skvsy.fi elintarvikelaboratorio.kuopio@skvsy.fi laboratorio.joensuu@skvsy.fi etunimi.sukunimi@skvsy.fi

11 KÄYTTÖTARKKAILUN YHTEENVETOLOMAKE Palautetaan käsittelyvaatimusten laskentajakson vaihduttua ympäristökeskukselle ja Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:lle Kunta: Puhdistamo: Vuosi: Jäteveden saostukseen Poiskuljetettu liete Sako- Käsitelty jätevesi Sähkönkulutus käytetyt kemikaalit Viherrakent. varast. paikk. liete Tilap. Kaatokaivo- Kk m 3 /d m 3 /kk Min. Kesk. Maks. Yht. kwh/kk kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä koko vuonna Keskimäärin vuorokautta kohti Koko vuosi: Polymeeri (jäteveteen): kg/a Puhdistamon toimintaan vaikuttaneet häiriöt ja muut seikat Neutralointikemikaalit: kg/a Kalkki (lietteeseen): kg/a Selvitetään kääntöpuolella Polymeeri (lietteeseen): kg/a Ohitustiedot ilmoitettu erillisellä lomakkeella Virtausmittarin kalibrointipäivä ja todetut virheet: Ei ohituksia Puhdistamonhoitajan nimi, osoite ja puhelinnumero: Lis ätie toja:

12 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Palautetaan välittömästi käsittelyvaatimusten laskentajakson vaihduttua ympäristökeskukselle sekä velvoitetarkkailua tekevälle konsultille PÄIVITTÄISTEN OHITUSTEN YHTEENVETOLOMAKE VUODELTA 200 Laskentajakso Puhdistamo Pvm. Käsitelty *)Ohitukset / m 3 /d Huom. m 3 /d *) Ohitukset: 1. Puhdistamolla kokonaan käsittelemätön 2. Puhdistamolla osittain käsitelty ( merkitse käsittelytapa ) 3. Verkostossa ja pumppaamolla Toimisto ja vesiyksikkö Elintarvikeyksikkö Joensuun yksikkö Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Neulaniementie 2 L 2 Jokikatu Kuopio Kuopio Joensuu Puhelin: Puhelin: Puhelin: vsy@skvsy.fi elintarvikelaboratorio.kuopio@skvsy.fi laboratorio.joensuu@skvsy.fi etunimi.sukunimi@skvsy.fi

13 LIITE 6 Varkauden kaupungin Kangaslammin jätevedenpuhdistamon jätteiden seuranta VÄLPPÄJÄTE sijoituspaikka pvm määrä SEKAJÄTE sijoituspaikka pvm määrä Vuosi: ÖLJYJÄTE sijoituspaikka pvm määrä sijoituspaikka pvm määrä

14 LIITE 7 Varkauden kaupungin Kangaslammin jätevedenpuhdistamon melu-, haju- tai muiden haittojen raportointilomake Vuosi: Pvm Raportoitu haitta (melu, haju ym) Raportoija Syy Tehdyt toimenpiteet

15 AKONNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO KOMPOSTOINNIN TARKKAILUSSUUNNITELMA 1. Jatkuva tarkkailu 1.1 Haju Biosuodattimelta tulevan ilman hajupitoisuus saa olla enintään 3000 ou E /m 3 tai hajureduktion tulee olla vähintään 90 %. Näytteet otetaan kompostointilaitoksen poistoilmasta kerran vuodessa touko-kesäkuussa ennen happopesuria ja biosuodattimen jälkeen. Ennen happopesuria näytteet otetaan ilmakanavassa olevasta näytteenottoyhteestä. Biosuodattimelta tulevasta poistoilmasta näytteet otetaan puolikatetun suodattimen kattoelementin alta suodatinmassan pinnan ja kattoelementin välitilasta korkeusmitan puolivälistä. Näytteitä otetaan kaksi kumpaakin, yhteensä neljä. Näytteet otetaan ilmatiiviisiin näytepusseihin ja ne analysoidaan hajun olfaktometrisen mittaamisen EN-standardia noudattavassa laboratoriossa. 1.2 Ammoniakki Biosuodattimelta tulevan ilman ammoniakkipitoisuus saa olla enintään 25 mg/m 3 tai ammoniakkireduktion tulee olla vähintään 90 %. Ammoniakki mitataan kompostointilaitoksen poistoilmasta kaksi kertaa vuodessa: toukokesäkuussa hajunäytteenoton yhteydessä sekä marras-joulukuussa. Mittaukset tehdään ennen happopesuria ja biosuodattimen jälkeen samoista pisteistä kuin hajunäytteet. Mittaukset tehdään kaasuilmaisinputkilla. 2. Poikkeukselliset päästöt Poikkeuksellisten päästöjen syyt selvitetään välittömästi ja laitos saatetaan mahdollisimman nopeasti toimintakuntoon. Vapo Oy Biotech Käyntiosoite / Street address Puh. (014) Kotipaikka Jyväskylä Yrjönkatu 42, FIN JYVÄSKYLÄ Tel Reg. Dom. Jyväskylä Postiosoite Faksi (014) Y-tunnus PL 22, JYVÄSKYLÄ Fax Alv. rek. Postal address etunimi.sukunimi@vapo.fi VAT FI P.O. Box 22, FIN JYVÄSKYLÄ firstname.lastname@vapo.fi Tulostettu :48

16 2(3) Päästöistä ilmoitetaan välittömästi ympäristönsuojelutoimistoon, jonne toimitetaan myös mahdollisimman nopeasti kirjallinen raportti tapauksen syistä ja tehdyistä toimenpiteistä. 3. Kompostin tarkkailu 3.1 Kompostin laatu Kompostin laatua seurataan erikseen laadittavan laadunseurantaohjelman mukaisesti. Kolme kertaa vuodessa otetaan näytteet tunnelin tyhjennyksestä, 1 kuukauden ikäisestä jälkikypsytettävästä kompostista ja seulotusta, noin 2 kuukauden ajan jälkikypsytetystä kompostista. Valmiista, yli 6 kuukauden ikäisestä kompostista otetaan kerran vuodessa kokoomanäyte tai useampia. Kompostimassan kypsyyttä mitataan Rottegrad-testillä, jossa mitataan massan itselämpenemispotentiaalia. Hygieenisyyden indikaattoriorganismeina käytetään Salmonellaa ja Escherichia colia. Massan fytotoksisuutta arvioidaan kasvatuskokeen avulla. Kasvatuskokeessa käytetään kiinankaalia ja verrataan sen taimettumista ja taimien painoa sekä ulkonäköä suhteessa vertailumullassa kasvatettuihin taimiin. Tyhjennysnäytteestä määritetään tuhkapitoisuus, ph-arvo, johtokyky, kosteus, tilavuuspaino, rottegrad-arvo sekäsalmonella jae.coli. 1 kk jälkikypsytysnäytteestä ja seulontanäytteestä määritetään tuhkapitoisuus, ph-arvo, johtokyky, kosteus, tilavuuspaino ja rottegrad-arvo. Valmiista kompostista määritetään tuhkapitoisuus, ph-arvo, johtokyky, kosteus, tilavuuspaino, rottegrad-arvo, liukoiset P ja K, NO 3 -N, NH 4 -N, kokonaisravinteet N, P ja K,Salmonella jae.coli sekä tehdään kasvatuskoe. Lisäksi määritetään raskasmetallit arseeni, kadmium, nikkeli, lyijy ja elohopea. Tilanteesta (näkyvissä oleva käyttötarkoitus) riippuen tehdään vielä täydentäviä tutkimuksia. Jos kompostoitava materiaali muuttuu oleellisesti, näytteenottoa tihennetään hetkellisesti. 3.2 Raakalietteen raskasmetallit Tutkitaan kerran vuodessa VNP 282/94 mukaisesti. 3.3 Ainetaseen seuranta Jätevesilietteen, biojätteen ja kompostin määrät Laitokselle tulevien sako- ja umpikaivolietteiden määrät ja tuoja kirjataan kuutioina päivit-

17 täin; tuottajaa (kunta) ei voi selvittää, koska loka-autot keräävät lietteitä usein rajojen molemmin puolin. Laitokselle tulevien muiden kuntien jätevedenpuhdistamoiden liete-erät kirjataan vastaavasti. Prosessissa syntyvän kuivatun lietteen määrä kirjataan päivittäin kuutioina. Lietteen kuivaainespitoisuutta tarkkaillaan viikoittain. Laitokselle tuotavan biojätteen määrä kirjataan tonneina päivittäin. Käytännössä biojätettä tuodaan vain yhtenä päivänä viikossa. Valmistettavan kompostierän jakeiden määrä (liete/biojäte/tukiaineet) punnitaan pyöräkuormaajan kauhavaa alla. Samoin punnitaan kentälle aumattavan kompostin määrä. Jälkikypysytyskentällä aumoissa olevasta kompostista pidetään kirjaa. Seulonnassa havainnoidaan ja kirjataan erottuvan muovin, lasin, metallin yms. määrät. Jälkikypsytyskentältä poiskuljetettavasta kompostista kirjataan määrä, kuljettaja ja kohde/käyttötarkoitus. 4. Vuosiraportti Laitoksella pidetään ajan tasalla olevaa tilastoa tarkkailuohjelmaan sisältyvistä asioista siten, että ympäristöviranomaisella on milloin tahansa mahdollisuus tutustua tilanteeseen. Tarkkailuohjelmasta tehdään vuosiraportti, joka toimitetaan ympäristönsuojelutoimistoon ja Pohjois-Savon ympäristökeskukseen yhdessä vesilain mukaisen tarkkailuraportin kanssa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kaikki mittaukset ja selvitykset sekä raporttien esitystapa toteutetaan siten, että niistä saa luotettavan kuvan kompostointilaitoksen toiminnasta ja ainetaseesta. 3(3)