KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 versio 2 Heidi Ilmanen Nro

2 2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) Sisällys 1. YLEISTÄ Sääolot tutkimusvuonna TULOKUORMITUS Puhdistamo Saostus- ja umpikaivolietteet sekä tuodut ylijäämälietteet Abloy Oy Björkbodan tehtaan jätevedet PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS Ympäristölupa Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS TUNNUSLUVUT TULOSTEN TARKASTELU Lupaehtojen täyttyminen Tulokuorma Puhdistamon toiminta Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Kunnostustoimenpiteet... 23

3 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (23) Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun vuosiyhteenvetolomake Liite 2. Jätevesitarkkailun tulosten yhdistelmätaulukko Liite 3. Jätevesitarkkailun tulosten vuosiraportti Liite 4. Jäte- ja lietetiedot Liite 5. Lietetutkimuksen tulokset Liite 6. Viikkovirtaamat Liite 7. Yksikköprosessien tulokset Liite 8. Abloy Oy Björkbodan tehtaan jätevesitarkkailun tulokset Jakelu Abloy Oy/Björkbodan tehdas Kemiönsaaren kunta/ympäristönsuojelulautakunta/ympäristösihteeri Sonja Lindström Kemiönsaaren kunta/sonja.lindstrom@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/Roger Hakalax Kemiönsaaren Vesi/roger.hakalax@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/Tyskaholmin jätevedenpuhdistamo Kemiönsaaren Vesi/stefan.gustavsson@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/jan.sjoholm@kimitoon.fi Kemiönsaaren Vesi/kaj.henriksson@kimitoon.fi Ramboll Finland Oy/tomi.lahti@ramboll.fi Ramboll Finland Oy/niko.rissanen@ramboll.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat Varsinais-Suomen ELY-keskus/heikki.elomaa@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/marja-riitta.koivisto@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Yhteystiedot (Y ) Telekatu 16, 236 TURKU puh , sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

4 4 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213)

5 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 5 (23) 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren kunnan Taalintehtaalla sijaitseva Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuoden 28 lokakuussa. Taalintehtaan vanha puhdistamo oli vuonna 1976 valmistunut rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostettiin ferrosulfaatilla. Vanha laitos lopetti toimintansa Uusittu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo on kaksilinjainen aktiivilietemenetelmään perustuva rinnakkaissaostuslaitos täydennettynä flotaatiojälkiselkeytyksellä. Aktiivilieteprosessi (2 ilmastuslinjaa) on toteutettu typen poiston tehostamiseksi DND-prosessina. Fosforin saostukseen käytetään ferrisulfaattia (PIX 15A). Alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi voidaan tarvittaessa syöttää soodaa. Lisäksi prosessiin voidaan tarpeen vaatiessa syöttää polymeeria väliselkeytykseen menevään jäteveteen selkeytystuloksen parantamiseksi sekä flotaatioselkeytykseen flotaatiokäsittelyn tehostamiseksi. Tyskaholmenin puhdistamon mitoituskuormitusarvot vuodelle 22 ovat seuraavat: Lämpötila 6 C Keskimääräinen virtaama (Q kesk ) 795 m 3 /d Esikäsittelyn maksimivirtaama (q max ) 2 m 3 /h Kemiallisen saostuksen maksimivirtaama (q max ) 16 m 3 /d Biologisen käsittelyn maksimivirtaama (q max ) 12 m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) 59 m 3 /h BOD 7ATU -kuorma 2 kg/d Typpikuorma 43 kg/d Yllä esitettyjen mitoitusarvojen perusteella puhdistamolle mitoitettu asukasvastineluku on noin 2 9 asukasta (1 AVL=BOD 7 g/d). Vuoden 29 kuntaliitoksen myötä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi. Tyskaholmenin puhdistamon toiminnasta on vastannut vuoden 29 alusta Kemiönsaaren kuntaan perustettu liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Entisen Dragsfjärdin kunnan kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet on tästä lähtien johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Abloy Oy (ent. Björkboda Lås Oy Ab) Björkbodan tehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle lähtien. Tyskaholmenin puhdistamon jätevedenpuhdistamon toimintaa, vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan päivätyn käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaehdotuksen mukaisesti (, ). Puhdistamon vesistövaikutuksien velvoitetarkkailua tehdään Turun vesipiirin kirjeessä , nro 55/5 Tuv 1985 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistövaikutusten tarkkailussa ovat olleet mukana myös FNsteel Oy ab:n valssaamo ja FNsteel Dalwire Ab:n vetämön jätevesien vesistövaiktusten tarkkailu (ent. Fundia/Ovako). Valssaamon ja vetämön vesistövaikutuksia on tarkkailtu Turun vesipiirin kirjeessä , nro 49/5 Tuv 1985 esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Valssaamo (FNsteel Oy Ab:n) meni konkurssiin kesällä 212 ja toiminta lopetettiin FNsteel Dalwire Ab:n vetämö on tähän saakka jatkanut samalla tontilla toimintaansa nor-

6 6 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) maalisti. Taalintehtaan merialueella on tehty vuosina kalataloustarkkailu. Tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämiin lupiin, joiden mukaan jätevesien vaikutuksia merialueen kalatalouteen on tarkkailtava Turun maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on päivätty Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamassaan päätöksessä nro 11 YLO myöntänyt Dragsfjärdin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan viemäriverkostoon johdettavien jätevesien käsittelemiseen ja johtamiseen edelleen Falkofjärdenin merialueelle nykyiseen purkupaikkaan. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamisesta. Kemiönsaaren kunta ja Kemiönsaaren Vesi hakevat jättämällään ympäristölupahakemuksella ympäristölupaa Taalintehtaan uuden (Tyskaholmenin) jätevedenpuhdistamon toiminnalle (ESAVI/195/4.8/21). Kemiönsaaren vesi haki peruutusta ympäristölupahakemukseen (vesiliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjaote ). Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen 18/214/2 (ESAVI/195/4.8/21) mukaan asian käsittely jätetään sikseen. Peruutuksen yhteydessä Kemiönsaaren Vesi ilmoitti jättävänsä uuden Tyskaholmenin puhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen liitteen 3/2113 mukaisesti. Kemiönsaaren kunta ja Kemiönsaaren Vesi hakevat jättämällään ympäristölupahakemuksella lupaa Taalintehtaan jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamiselle ja ympäristöluvan määräysten tarkistamisella (ESAVI/243/4.8/213). Lupahakemuksen kuulutus on nähtävillä välisenä aikana kunnan ja aluehallintoviraston ilmoitustauluilla sekä osoitteessa teki puhdistamon tarkkailututkimukset 15.1., 12.3., 13.5., 22.7., 2.9. ja Näytteet kunnan puhdistamolle tulevasta ja puhdistamolta lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisesti koko vuorokauden ajan virtaaman suhteen painottaen. Esiselkeytyksestä ja väliselkeytetystä jätevedestä kerättiin osanäytteet noin tunnin välein työpäivän aikana. Tulevan jäteveden näyte kerätään ennen välppää ja lähtevän jäteveden näyte flotaatioaltaan jälkeen. Puhdistamon jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T11, joka täyttää standardin ISO/IEC 1725 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen nro 11 YLO mukaan luvan saajan on kehitettävä ja kunnostettava viemäriverkostoa siten, että sade-, vuotoja kuivatusvesien pääsy jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Luvan saajan on liitettävä jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimusten vuosiyhteenvetoihin selvitys vuoden aikana tehdyistä viemäriverkoston kunnostustoimenpiteistä sekä niiden kustannuksista ja vaikutuksista jäteveden määrään ja laatuun.

7 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 7 (23) Kuormitustiedot on laskettu Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeen (Nro 14/5 199) mukaisesti. Koko vuoden keskimääräiset puhdistustulokset ja kuormitukset on laskettu vesi- ja ympäristöhallinnon valvontaohjeen 42 esittämän laskentatavan mukaisesti puolivuosijaksojen keskiarvoja käyttäen (liite 3). Ohituslaskennassa on käytetty ohitusvirtaaman ja kokonaisvirtaaman suhdetta ja tulokuormaa. on lähettänyt puhdistamon vuoden 213 päästötiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin Sääolot tutkimusvuonna 213 Talvi 212/213 alkoi Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan varhain, sillä joulukuun alussa vuonna 212 oli hyvin kylmää. Lämpötila oli pakkasen puolella kuun loppupuolelle asti, ja lunta saatiin toistuvasti. Vuodenvaihteessa lämpötilat nousivat nollan yläpuolelle ja lumi alkoi huveta. Tammikuun alkupäivinä sää kylmeni uudelleen, mutta kuukauden aikana pakkaslukemat vaihtelivat suuresti, ja Turussa keskilämpötila oli hieman alempi kuin normaalijaksolla (vuodet , taulukko 1). Lunta satoi useana päivänä. Tammi-helmikuun vaihteessa sää lauhtui jälleen. Helmikuussa lämpötila vaihteli nollan tuntumassa, ja keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Lunta satoi useana päivänä, ja kuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän. Maaliskuun alussa sää kylmeni, ja kuukausi oli loppupuolelle saakka keskimääräistä kylmempi, sillä etenkin yöt olivat kylmiä. Aurinkoisina tuulisina päivinä lumipeite hupeni mutta säilyi lumisateiden johdosta. Talvinen sää jatkui Turun seudulla pitkään, sillä myös huhtikuu oli keskimääräistä kylmempi, ja kuun puolivälissä lunta oli selvästi keskimääräistä enemmän. Yöpakkasten väistyttyä lumi alkoi hävitä erittäin nopeasti. Toukokuun alkupuoli oli viileä, mutta loppukuu oli poikkeuksellisen lämmin ja helteinen. Sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi. Kesäkuun alussa ilma viileni, mutta lämpötila oli ajankohdalle tavanomainen. Loppukuu oli lämmin, ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen monta. Heinäkuun alkupuolella sää viileni kesälle tyypillisiin lukemiin, mutta kuun keskivaiheesta lähtien oli useita hellepäiviä. Elokuussa sää oli kesäisen lämmin koko kuukauden. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Turussa etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussa lämpötila oli varsin keskimääräinen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Turussa etenkin kesä- ja heinäkuussa sateita saatiin selvästi keskimääräistä vähemmän. Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli lauha. Syyskuun puolivälin tietämille päivälämpötila oli noin 2 ºC, mutta kuun lopulla sää viileni. Lokakuun puolivälissä oli pakkasöitä, mutta ennen kuun loppua sää lämpeni. Marraskuussa oli etenkin loppupuolella yöpakkasta mutta päivälämpötilat olivat yli ºC, joten talvi sai odottaa. Sademäärä oli syyskuussa Turun seudulla selvästi keskimääräistä pienempi. Lokakuussa sademäärä vaihteli paikallisesti, ja Turussa satoi hieman keskimääräistä vähemmän kun taas Kaarinassa Yltöisissä selvästi keskimääräistä enemmän. Marraskuu puolestaan oli sateinen sekä Turun että Kaarinan tietojen perusteella. Joulukuun alussa lämpötila painui pakkasen puolelle muutamaksi päiväksi, jolloin Turun seudulla satoi hieman lunta ja vesistöihin muodostui riite. Loppukuu oli kuitenkin lauha ja sateinen; ohut lumi- ja jääkerros suli nopeasti pois, eikä vesistöjen jäätyminen päässyt alkuun. Kovat tuulet ja etenkin Seija-myrsky kuun puolivälissä aiheutti laajalti tuhoa ja sähkökatkoksia.

8 8 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) Turun koko vuoden keskilämpötila oli 6,8 astetta, mikä oli 1,3 astetta vertailujakson keskiarvoa korkeampi (taulukko 1). Tavanomaista kuivemman vuoden sadekertymä oli Turussa 569 mm. Vuorokauden maksimisademäärä (15,4 mm) saatiin TAULUKKO 1. Turun säätietoja vuodelta 213 ja normaalijaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. Lämpötilat lokakuun 21 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 26 alusta lähtien Artukaisista. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila 213-5, -2, -5,7 2,7 13,4 17,2 17,7 17,3 12, 7, 4,3 2,3 6,8* (ºC) ,4-5,2-1,6 4, 1,2 14,5 17,5 16, 1,9 5,9,8-2,6 5,5* Sademäärä # (mm) # * lämpötilojen keskiarvo # sademäärien summa 2. TULOKUORMITUS 2.1. Puhdistamo Koko vuoden puhdistettu vesimäärä oli m 3 eli keskimäärin 64 m 3 /d (liitteet 1 2). Vuoden aikana ei ollut ohituksia. (Kuvat 1 2). 8 Vesimäärät virtaama ohitus m 3 /d vuosi KUVA 1. Puhdistetun veden määrä (m 3 /d) ja ohitus (m 3 /d) vuosina

9 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 9 (23) m 3 /vko Viikkovirtaamat ja viikon maksimivirtaama virtaama (m3/vko) biologisen käsittelyn maksimivirtaama mitoitusvirtaama QMAX (m3/d) m 3 /d viikko KUVA 2. Viikkovirtaamat (m 3 /vko) ja viikon maksimivirtaama (m 3 /d) vuonna 213 (liite 6). Puhdistamon mitoitusvirtaama on 1416 m 3 /d (59 m 3 /h) ja biologisen käsittelyn maksimivirtaama 288 m 3 /d (12 m 3 /h). Kuormitustarkkailukertojen keskimääräinen puhdistamolla käsitellyn jäteveden virtaama oli 626 m 3 /d, mikä oli 98 % vuoden keskimääräisestä virtaamasta (liite 2, kuva 3). Kemiönsaaren kunnan kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa , josta lähtien Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet (n. 1 m 3 /d) on johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. m 3 /d Tarkkailukertojen virtaamat päivä KUVA 3. Tarkkailukertojen virtaamat (m 3 /d) vuosina Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset koko vuoden ja molempien puolivuosijaksojen osalta ovat liitteellä 3. Puhdistamon tulokuormitus on kehittynyt taulukon 2 mukaisesti

10 1 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) TAULUKKO 2. Puhdistamon tulokuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d 4,3 4,9 6,6 6,5 13 Kok. typpi kg/d Kiintoaine kg/d Saostus- ja umpikaivolietteet sekä tuodut ylijäämälietteet Ympäristöluvan (Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 11 YLO) mukaan jätevedenpuhdistamolla voidaan ottaa vastaan saostus- ja umpisäiliölietettä Dragsfjärdin kunnan keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolisilta alueilta. Lietteitä voidaan ottaa vastaan vähäisessä määrin myös muiden kuntien alueelta. Tarvittaessa lietteille on järjestettävä asianmukainen esikäsittely. Lietteet eivät saa sisältää viemäriverkoston tai puhdistamon toimintaa haittaavia aineita. Luvan saajan on oltava selvillä lietteiden määrästä ja laadusta. Puhdistamolla on saostuskaivolietteen vastaanottoasema, joka sisältää saostuskaivolietevälpän (säleväli 3 mm) ja vastaanottoaltaan (V=6 m 3 ). Vastaanottoaltaasta on mahdollista johtaa lietteet hallitusti prosessin alkuun. Saostuskaivolietteet voidaan syöttää tarvittaessa myös suoraan tiivistämöön. Puhdistamolle tuotiin vuoden aikana saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3 eli keskimäärin 13,3 m 3 /d (liite 1). Tämä oli 2,1 % puhdistamon tulovirtaamasta. Taulukossa 3 on esitetty arvio saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttamasta kuormituksesta puhdistamolle. Lietteet sisältyvät puhdistamolle tulevaan vesimäärään. Lietteiden aiheuttama kuormitus on huomattava ja näkyy osittain tulevan veden kuormituksessa. Puhdistamolle tuotiin myös Lammalan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä yhteensä 866 m 3 vuoden aikana, mikä oli keskimäärin 2,4 m 3 /d. TAULUKKO 3. Saostus- ja umpikaivolietteen puhdistamolle aiheuttama arvioitu keskimääräinen kuormitus ja osuus puhdistamon keskimääräisestä tulokuormasta vuonna 213. Pitoisuus* [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta [%] BOD 7ATU COD Cr Fosfori 66 14,88 1, Kokonaistyppi ,8 6, Kiintoaine * Biovakka Suomi Oy:n Topinojan saostus- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasemalle vuosina tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden vuosikeskiarvopitoisuuksien vaihteluväli Lähde: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailututkimukset, vuosiraportit (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) 2.3. Abloy Oy Björkbodan tehtaan jätevedet Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsitellyt prosessijätevedet on johdettu kunnan viemäriverkostoon ja Tyskaholmenin puhdistamolle lähtien. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 72 YLO myöntänyt Björkboda Lås Oy Ab:lle (nykyisin Abloy Oy) ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lukkotehtaan toiminnalle. Luvan mukaan laitoksen toiminnassa

11 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 11 (23) syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä siten, että niissä olevat pitoisuudet ja niistä aiheutuva kuormitus kalenterivuosittain laskettuna ovat enintään seuraavat: Parametri Pitoisuus, mg/l Kuormitus, kg/a kokonaiskromi,5 5 kuusiarvoinen kromi,1 1 sinkki 2, 2 nikkeli 1, 8 Lupamääräykset koskevat jätevesilaitokselta poistuvaa prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut jäähdytys-, sade- tai saniteettivesiä tai muita laimentavia vesiä. Muidenkin haitallisten aineiden päästöt on rajoitettava mahdollisimman pieniksi. Jätevesien erillissopimuksen (Kemiönsaaren Vesi ja Björkboda Lås Oy Ab ) mukaan jäteveden ph:n tulee olla välillä 6-11 sekä raja-arvo kromille on,5 mg/l, kuudenarvoiselle kromille on,1 mg/l, nikkelille on,5 mg/l ja sinkille on 2, mg/l. Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin vuoden aikana Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon yhteensä m 3, eli keskimäärin 18,3 m 3 /d. Tämä oli 2,9 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Liitteessä 8 on esitetty viemäriin johdettujen prosessijätevesien tarkkailutulokset vuodelta 213. Prosessijätevettä tutkittiin kuusi kertaa vuoden aikana. Prosessijätevesinäytteet kerättiin automaattisella näytteenottimella viiden tai seitsemän vuorokauden ajalta. Kaikilla näytekerroilla ( , , , , ja ) näytteiden pitoisuudet täyttivät sekä ympäristöluvan että jätevesien erillissopimuksen vaatimukset. Taulukossa 4 on esitetty Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien kuormituslaskelma vuodelta 213. Laskelma on laadittu Abloy Oy Björkbodan tehtaan toimesta. TAULUKKO 4. Abloy Oy Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien viemäriverkostoon ja puhdistamolle aiheuttama kuormitus vuonna 213 sekä jätevesikuormituksen osuus puhdistamon tulokuormasta. Määritys Kuorma* [kg/a] Osuus puhdistamon tulokuormasta [%] Lupaehdot LOS [kg/a] COD Cr 141,4 TOC ** Kokonaisfosfori 3,,6 Kokonaistyppi 33,2 Kiintoaine 3,5,1 Kromi (Cr),22 5 Kuudenarvoinen kromi (Cr 6+),6 1 Nikkeli (Ni),4 8 Sinkki (Zn) 8, 2 LOS = Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 72 YLO *Lähde: Abloy Oy Björkbodan tehdas, Martti Kanervisto, sähköposti , ** ei raportoitu Abloy Oy:n Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien vuosikuormitukset kromin, kuudenarvoisen kromin, nikkelin ja sinkin osalta täyttivät ympäristöluvan vaatimukset.

12 12 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3. PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS 3.1. Ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Taalintehtaan vanhalle puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen nro 11 YLO mukaan jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan lupamääräyksen 2) mukaiset puhdistustulokset ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ja lietteen käsittelystä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevedet on käsiteltävä siten, että mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat saakka puolivuosikeskiarvona laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat sekä käsittelytehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 2 mg/l 9 % COD Cr 125 mg/l 75 % Fosfori 1, mg/l 9 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Vuoden 27 alusta alkaen pitoisuusarvojen on oltava enintään ja käsittelytehojen vähintään seuraavat puolivuosikeskiarvoina laskettuna: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 1 mg/l 95 % COD Cr 6 mg/l 9 % Fosfori,3 mg/l 95 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Lisäksi kokonaistypen poistotehon on vuoden 27 alusta lukien oltava vähintään 5 % vuosikeskiarvona laskettuna mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet Biologis-kemiallisesti puhdistettu jätevesi Falköfjärdeniin Björkholmenin ja Tallholmenin väliselle merialueelle johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistamon puhdistustehot puolivuosittain ja koko vuodelta on esitetty taulukossa 5 (liite 3).

13 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 13 (23) TAULUKKO 5. Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot koko vuoden ja kummankin puolivuosijakson osalta. Arvot, jotka eivät täyttäneet lupaehtoja, on esitetty punaisella. Pitoisuus (mg/l) Lupamääräykset I/213 II/213 Vuosikeskiarvo LSY BOD 7ATU 17 4, COD Cr Kokonaisfosfori,8,28,55,3 Liukoinen fosfori,54 1) Kokonaistyppi Ammoniumtyppi 32 5,8 19 Kiintoaine LOS = L-S ympäristökeskus nro 11 YLO (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) 1) arvo liitteestä 2 Puhdistusteho (%) Lupamääräykset I/213 II/213 Vuosikeskiarvo LSY BOD 7ATU COD Cr Kok.fosfori Kok.typpi ) Nitrifikaatioaste Kiintoaine LOS = L-S ympäristökeskus nro 11 YLO (vaatimukset täytettävä puolivuosikeskiarvoina) 2) vaatimus täytettävä vuosikeskiarvona Puhdistamo täytti luvan vaatimukset ensimmäisellä puolivuosijaksolla COD Cr :n, BOD 7ATU :n ja fosforin puhdistustehojen osalta (liite 3). Ensimmäisen puolivuosijakson vesistöön johdetun jäteveden COD Cr - sekä BOD 7ATU -arvot ja fosfori- sekä kiintoainepitoisuudet olivat korkeita eivätkä täyttäneet luvan vaatimuksia. Myöskään kiintoaineen puhdistusteho ei täyttänyt vaatimusta. Toisella puolivuosijaksolla luvan vaatimukset täytettiin lukuun ottamatta vesistöön johdettua kiintoainepitoisuutta, joka oli raja-arvoa suurempi. Kokonaistypen puhdistustehon vaatimus ( 5 % vuosikeskiarvona laskettuna) saavutettiin. Nitrifikaatio oli ensimmäisellä puolivuosijaksolla vähäistä ja toisella puolivuosijaksolla voimakasta. Vuoden keskimääräinen nitrifikaatio oli kohtalaista. Puhdistamon toiminta tarkkailukerroilla on esitetty kuvissa 4 11 (liite 2). 35 Tuleva BOD7ATU-kuorma 2 Lähtevä BOD7ATU-arvo 37 3 kg/d mitoitusarvo mg/l 15 1 raja-arvo % kuukausi kuukausi KUVA 4. Tulevan veden BOD 7ATU -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden BOD 7ATU -arvo (mg/l). Puhdistamolle tulevan BOD 7ATU -kuorman mitoitusarvo on 2 kg/d.

14 14 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 16 Tuleva CODCr-kuorma 8 Lähtevä CODCr-arvo raja-arvo 1 5 kg/d 8 6 mg/l kuukausi kuukausi KUVA 5. Tulevan veden COD Cr -kuorma (kg/d) ja lähtevän veden COD Cr -arvo (mg/l). BOD7ATU:n puhdistusteho CODCr:n puhdistusteho raja-arvo raja-arvo % 8 % kuukausi KUVA 6. BOD 7ATU :n ja COD Cr :n puhdistustehot (%). kuukausi kg/d Tuleva fosforikuorma mg/l,6,5,4,3,2 Lähtevä fosforipitoisuus 1,8 kokonaisfosfori liukoinen fosfori raja-arvo , kuukausi kuukausi KUVA 7. Tulevan veden fosforikuorma (kg/d) ja lähtevän veden fosforipitoisuus (mg/l).

15 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 15 (23) 12 Tuleva kiintoainekuorma 25 Lähtevä kiintoainepitoisuus raja-arvo kg/d 6 4 mg/l kuukausi kuukausi KUVA 8. Tulevan veden kiintoainekuorma (kg/d) ja lähtevän veden kiintoainepitoisuus (mg/l). Fosforin puhdistusteho Kiintoaineen puhdistusteho raja-arvo 95 9 raja-arvo % 8 % kuukausi KUVA 9. Fosforin ja kiintoaineen puhdistustehot (%). kuukausi 7 Tuleva typpikuorma 6 Lähtevä typpipitoisuus kokonaistyppi 6 5 ammoniumtyppi kg/d mitoitusarvo mg/l kuukausi kuukausi KUVA 1. Tulevan veden typpikuorma (kg/d) ja lähtevän veden typpipitoisuus (mg/l). Puhdistamolle tulevan typpikuorman mitoitusarvo on 43 kg/d.

16 16 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) Typen puhdistusteho Nitrifikaatioaste % raja-arvo % kuukausi kuukausi KUVA 11. Typen puhdistusteho ja nitrifikaatioaste (%). Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus on kehittynyt taulukon 6 mukaisesti (kuvat 12 13, liite 3). TAULUKKO 6. Jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus vuosina BOD 7ATU kg/d 1,1 2,3 4,8 7,5 7, COD Cr kg/d Kok. fosfori kg/d,25,1,14,27,35 Kok. typpi kg/d Ammoniumtyppi kg/d 2,7 4,5 5, Kiintoaine kg/d 1,7 3,4 9, Lähtevä BOD7ATU-kuorma Lähtevä fosforikuorma 8,4 7,35 kg/d vuosi kg/d,3,25,2,15,1, vuosi KUVA 12. Jäteveden vesistöön aiheuttama BOD 7ATU - ja fosforikuorma (kg/d) vuosina

17 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 17 (23) kg/d NH4-N kok.typpi Lähtevä typpikuorma vuosi kg/d Lähtevä kiintoainekuorma KUVA 13. Jäteveden vesistöön aiheuttama typpi- ja kiintoainekuorma (kg/d) vuosina vuosi 3.3. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 mukainen tarkastelu Yhdyskuntajätevesien tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/26) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/26 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2) 28 :n mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 edellytetään vuositasolla taulukon 7 mukaisia tuloksia. TAULUKKO 7. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 vuositasolla edellytetyt tulokset. Pitoisuus Poistoteho Huom. mg/l % BOD 7ATU 3 7 1, 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3/2/1 8 1, 2, 4 Kokonaistyppi 15/1 7 1, 3, 4, 5 Huom 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Huom 2. 3 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle 2. 2 mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli 1. Huom 4. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Huom 5 Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 2 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmastoolosuhteiden huomioon ottamiseksi. Huom 6. Puhdistamoita, joiden AVL 2, tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoita, joiden AVL < 2, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden tai poistotehon vaatimukset. Huom 7. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 1 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 15 %:iin asti Asetuksen 888/26 mukaan vesistöön laskettavaa jätevettä koskevien vaatimusten tarkkailemiseksi on samoista kohdista kerättävä jätevesimäärään verrannolliset 24 tunnin kokoomanäytteet puhdistamolta lähtevästä ja tarvittaessa puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on enintään 499, tarkkailu voidaan kuitenkin tehdä päiväajan vähintään kahdeksan tunnin kokoomanäytteestä. Näytteiden vähimmäismäärä

18 18 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL enintään näytettä/vuosi, AVL näytettä/vuosi, AVL näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset), AVL näytettä/vuosi ja AVL vähintään 5 24 näytettä/vuosi. Lisäksi asetuksen 888/26 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon AVL on yli 2 mutta alle 1, joten VN asetuksen mukaista tulosta tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta (taulukko 6). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 2 mg/l. BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tuloksia tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Fosforin osalta näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää vaatimukset. Jätevedenpuhdistamon VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 (liitteet 2 ja 3). TAULUKKO 8. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti tarkasteltuna (liite 2). Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Sallittu määrä näytteitä, jotka eivät täytä vaatimuksia, on 1/6. Saavutettu pitoisuus* Saavutettu teho* [kpl/tarkkailukertaa] [kpl/tarkkailukertaa] BOD 7ATU 6/6 6/6 5/6 COD Cr 6/6 6/6 5/6 Kiintoaine 5/6 6/6 5/6 * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Vaadittu määrä [kpl/tarkkailukertaa] TAULUKKO 9. VN asetuksen 888/26 mukaisen tarkastelun tulokset fosforin osalta vuosikeskiarvona laskettuna (liite 3). Arvot, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia, on esitetty punaisella. Saavutettu pitoisuus [mg/l] Saavutettu teho [%] Pitoisuusvaatimus [mg/l]* Puhdistustehovaatimus [%]* Kokonaisfosfori, * Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia. Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta (liitteet 2 3). 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS Valtionneuvoston asetus jätteistä 179/212 (astui voimaan ja kumosi VN asetuksen 282/1994 puhdistamolietteiden käytöstä maataloudessa) velvoittaa yhdyskuntajätevesilietteen tuottajaa pitämään kirjaa lietteen laatua koskevista tiedoista. Lisäksi yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on vuosittain raportoitava valvontaviranomaiselle tuotetun lietteen määrä, lietteen esikäsittely taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi, lietteen laatu sekä hyödynnetyn tai loppukäsitellyn lietteen määrä ja hyödyntämis- tai loppukäsittelytapa, mukaan lukien maanviljelykäyttöön toimitetun lietteen määrä (VN asetus 179/212 liite 5 kohta 2). Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on määritettävä lietteen sisältämien raskasmetallien (Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) ja tarvittaessa muiden haitallisten aineiden pitoisuudet sekä kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Lietteen laatu on tutkittava asetuksen 179/212 liitteen 5 mukaisesti.

19 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 19 (23) Jos tutkittua lietettä tai lietteestä valmistettua lannoitevalmistetta käytetään maa- tai puutarhataloudessa, maisemoinnissa, viherrakentamisessa tai metsätaloudessa, tulee sen täyttää maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteasetuksessa (MMM asetus 24/11 ja asetuksen muutos 12/12) asianomaiselle tyyppinimelle asetetut vaatimukset. Sellaisenaan käytettävän lietelannoitevalmisteen on täytettävä myös lannoitevalmisteasetuksen nojalla asetetut hygieniavaatimukset (Salmonella kpl/25 g ja Escherichia coli <1 kpl/g). Lannoitevalmisteasetus ei kuitenkaan koske kaatopaikkojen tai muiden suljettujen alueiden maisemoinnissa käytettäviä lannoitevalmisteita. Biologisessa prosessista, esiselkeytyksestä ja flotaatiosta syntyvä sekaliete tiivistettiin ja kuivattiin lingolla polymeerilisäyksen jälkeen. Tiivistysaltaan ylivuoto ja lingon rejektivedet johdettiin laitoksen alkuun. Puhdistamolla syntyi vuoden aikana arviolta noin 5 m 3 lingolla kuivattua lietettä, mikä kompostoitiin (liite 4). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tammikuussa lietteen kuivaainepitoisuus oli 22, %. Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteista 24/11, korvasi alkaen MMM:n asetuksen lannoitevalmisteista 12/7). Linkokuivattu liete vietiin kompostoitavaksi Kemiöön, missä se sekoitetaan Kemiön puhdistamon kuivatun lietteen joukkoon ja kompostoidaan laitoksen vieressä. Kompostoitu liete varastoidaan vanhalle kaatopaikalle, josta sitä käytetään tarpeen vaatiessa esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen maisemoinnissa. 5. TUNNUSLUVUT Puhdistamon tunnusluvut vuodelta 213 on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Puhdistamon tunnusluvut vuosilta Käsitelty vesimäärä kesk. m 3 /d Käsitelty vesimäärä max m 3 /d Ohitus keskimäärin m 3 /d 1,78 33,2 38,3 5,6, Saostus- ja umpikaivoliete m 3 /a AVL keskimäärin asukasta AVL maksimi asukasta Tuleva BOD-kuorma kesk. kg/d Tuleva BOD-kuorma max kg/d Tuleva fosforikuorma kesk. kg/d 4,3 4,9 6,3 6,4 13 Tuleva fosforikuorma max kg/d 7,3 13 9, Tuleva typpikuorma kesk. kg/d Tuleva typpikuorma max kg/d Lietekuorma (L MLSS) 1-linja kesk. 1) kgbod/kgmlss*d,77,57,15,14,22 Lietekuorma (L MLSS) 2-linja kesk. 1) kgbod/kgmlss*d,98,41,1,85,18 JS pintakuorma kesk. 1-linja ja 2-linja 1) m/h,16,22,29,29,53 Ferrisulfaatti (PIX-15) syöttömäärä g/m Polymeeri jäteveteen syöttömäärä g/m ,1 Sooda syöttömäärä g/m 3 17 Linkokuivatun lietteen määrä m 3 /a ~5 Kuivattu lietemäärä kgts/m 3 jätevettä,38,35,32,28,47 Kokonaissähkönkulutus kwh/m 3 3,5 2,9 2,1 2,6 ei tied. 1) Oletus, että molemmat linjat olivat käytössä ja että virtaama jakaantui tasaisesti vuorokauden aikana

20 2 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 6. TULOSTEN TARKASTELU 6.1. Lupaehtojen täyttyminen Puhdistamo täytti luvan vaatimukset toisella puolivuosijaksolla lukuun ottamatta kiintoainepitoisuutta (taulukko 5, liite 3). Ensimmäisellä puolivuosijaksolla luvan vaatimukset täytettiin COD Cr :n, BOD 7ATU :n ja fosforin puhdistustehojen osalta. Pitoisuudet olivat koholla eikä kiintoaineen puhdistustehoa saavutettu ensimmäisellä puolivuosijaksolla. Kokonaistypen puhdistustehon vaatimus ( 5 % vuosikeskiarvona laskettuna) saavutettiin. Puhdistamo toimi hyvin tammi-, maalis- sekä syyskuun tarkkailukerroilla ja melko hyvin heinä- sekä marraskuun tarkkailukerroilla (kuvat 4 11). Toukokuussa puhdistamo toimi melko huonosti. Tarkkailukertojen lukumäärä oli 6. Prosessilämpötila vaihteli tarkkailukerroilla välillä 4,8 18,8 C (liite 2). Prosessilämpötilat mitattiin puhdistamonhoitajan toimesta ilmastusaltaista (lämpötilojen keskiarvo). Nitrifikaatio vaihteli tarkkailukerroilla puolittaisesta täydelliseen (kuva 11, liite 2). Vuoden keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 57 % (liite 3). Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/26 mukaiset tulokset BOD 7ATU :n, COD Cr :n, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta (taulukot 8 9, liitteet 2 3). Kuivatun lietteen laatua tutkittiin tammikuussa (liite 5). Tutkitun lietenäytteen raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus 24/11 lannoitevalmisteista, korvasi alkaen MMM:n asetuksen lannoitevalmisteista 12/7) Tulokuorma Puhdistamon keskimääräinen tulovirtaama vuoden aikana oli 81 % puhdistamolle lasketusta keskimääräisestä virtaamasta ja 45 % puhdistamon mitoitusvirtaamasta. Puhdistamolle tullut keskimääräinen BOD 7ATU -kuorma oli 12 % mitoitusarvosta ja typpikuorma oli 17 % puhdistamon mitoitusarvoista. Mitoitusarvot: virtaama (Q kesk ) 795 m 3 /d, mitoitusvirtaama (q mit ) 59 m 3 /h = m 3 /d, BOD 7 -kuorma 2 kg/d, typpikuorma 43 kg/d. Puhdistamon asukasvastineluku AVL oli keskimääräisen BOD 7ATU -kuorman mukaan laskettuna noin 3 4 asukasta ja maksimi BOD 7ATU -kuorman ( ) mukaan laskettuna noin 4 6 asukasta. Vuoden aikana puhdistamolla otettiin vastaan saostus- ja umpikaivolietteitä yhteensä m 3 eli keskimäärin 13,3 m 3 /d, mikä oli 2,1 % puhdistamon tulovirtaamasta (liite 1). Saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttama arvioitu kuormitus oli BOD 7ATU :n osalta noin 9 17 %, fosforin osalta noin 7 15 % ja typen osalta noin 1 15 % puhdistamon tulokuormasta (taulukko 3). Puhdistamolle tuotiin myös Lammalan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietettä yhteensä 866 m 3 vuoden aikana, mikä oli keskimäärin 2,4 m 3 /d. Lietteiden aiheuttama kuormitus oli huomattava ja näkyi osittain myös tulevan veden kuormituksessa. Kemiönsaaren kunnan kirkonkylän puhdistamo lopetti toimintansa , josta lähtien Kirkonkylän viemäröintialueen jätevedet (n. 1 m 3 /d) on johdettu Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi.

21 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 21 (23) Abloy Oy:n Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjä prosessijätevesiä johdettiin Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle yhteensä m 3 vuoden aikana, eli keskimäärin 18,3 m 3 /d. Tämä oli 2,9 % puhdistamon koko vuoden tulovirtaamasta. Prosessijätevesiä on johdettu puhdistamolle lähtien. Abloy Oy:n Björkbodan tehtaan esikäsiteltyjen prosessijätevesien vuosikuormitukset kromin, kuudenarvoisen kromin, nikkelin ja sinkin osalta täyttivät ympäristöluvan vaatimukset (taulukko 4). On tärkeää, että teollisuuden esikäsittelyjen toimivuutta ja jätevesiä tarkkaillaan säännöllisesti, jotta lietteen puhtaus ja samalla hyötykäyttömahdollisuudet esim. lannoitevalmisteen raaka-aineena voidaan varmistaa. Teollisuusjätevesien tarkkailun avulla varmistetaan myös, ettei viemäreihin johdeta asumisjätevesistä poikkeavia ja viemäriverkostolle sekä jäteveden puhdistusprosessille haitallisia jätevesipäästöjä tai muita haitallisia aineita. Kaikkien puhdistamon viemäriverkostoon liittyneiden ja asumajätevedestä laadultaan tai määrältään poikkeavaa jätevettä tuottavien teollisuuslaitosten kanssa tulisi tehdä teollisuusjätevesisopimus Puhdistamon toiminta Liitteellä 8 on puhdistamon yksikköprosessien tulokset tarkkailukerroittain. Tammikuussa ( ) lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä sekä puhdistustehot korkeita. Puhdistamolle tuleva jätevesi oli COD Cr :n ja kiintoaineen osalta väkevää. Hule- ja vuotovesien osuus oli noin 3 % tulevasta vesimäärästä. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana umpikaivolietteitä 12,6 m 3. Maaliskuussa ( ) lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat pieniä sekä puhdistustehot korkeita. Puhdistamolle tuleva jätevesi oli erittäin väkevää ja väriltään mustaa. Osa tuloviemäristä oli tukossa aamulla. Tukos saatiin auki päivän aikana. Virtaama oli tukoksen vuoksi noin puolet normaalivirtaamasta. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana umpikaivolietteitä 8,3 m 3. Tulevan jäteveden COD Cr -arvo oli noin seitsen-, fosforipitoisuus seitsen-, typpipitoisuus noin nelin- ja kiintoainepitoisuus noin kahdeksankertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Toukokuussa ( ) COD Cr :n puhdistusteho oli korkea ja saavutti luvan vaatimuksen. Mereen lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeita ja BOD 7ATU :n, fosforin sekä kiintoaineen puhdistustehot olivat heikkoja. Kokonaistypen puhdistusteho oli 45 %, eikä täyttänyt luvan vaatimusta (puhdistusteho 5 % tulee saavuttaa vuosikeskiarvona laskettuna). Puhdistamolle tuleva jätevesi oli väkevää ja tummaa. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana sakokaivolietteitä 12,1 m 3 ja umpikaivolietteitä 23,9 m 3. Lähtevän veden liukoisen fosforin arvo oli korkea, mikä kertoo saostuskemikaalin riittämättömyydestä. Liukoinen fosforipitoisuus ei saisi ylittää arvoa,25 mg/l. Puhdistamolta karkasi kiintoainetta, mikä nosti lähtevän veden pitoisuuksia ja huononsi puhdistustehoja. Heinäkuussa ( ) lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot sekä fosforipitoisuus olivat pieniä ja COD Cr :n, BOD 7ATU :n, fosforin sekä kiintoaineen puhdistustehot olivat korkeita. Lähtevän veden kiintoainepitoisuus oli kuitenkin koholla. Puhdistamolle tuleva jätevesi oli erittäin väkevää ja tummaa. Tulevan jäteveden pitoisuusarvot olivat 2-6 -kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Puhdistamolle tuo-

22 22 (23) KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) tiin tarkkailun aikana sakokaivolietteitä 13,1 m 3 ja umpikaivolietteitä 12,8 m 3. Myös esiselkeytetty jätevesi oli tummaa ja näyteveden pinnalla oli rasvakalvo. Väliselkeytyksestä lähtevän veden alkaliteetti oli laskenut alhaiseksi. Suuret lietemäärät ja kuormituspiikit kuluttavat happea prosessista. Lähtevän vedessä oli hieman flotaatiosta karannutta lietettä. Flotaatiokäsittely huononsi hieman puhdistustulosta COD Cr :n ja kiintoaineen osalta. Lähtevän veden rautapitoisuus oli koholla, mikä viittaa saostuskemikaalin ylisyöttöön flotaatiossa. Myös alhainen alkaliteetti aiheuttaa raudan vapautumista veteen. Syyskuussa ( ) lähtevän veden pitoisuudet olivat pieniä ja puhdistustehot korkeita. Puhdistamolle tuleva jätevesi oli BOD 7ATU :n osalta väkevää ja muilta osin erittäin väkevää. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana sakokaivolietteitä 11,9 m 3. Marraskuussa ( ) lähtevän veden COD Cr - ja BOD 7ATU -arvot olivat pieniä ja COD Cr :n, BOD 7ATU :n, fosforin sekä kiintoaineen puhdistustehot korkeita. Lähtevän veden fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeita, eivätkä saavuttaneet luvan vaatimuksia. Puhdistamolle tuleva jätevesi vastasi COD Cr :n ja kiintoaineen osalta väkevää ja BOD 7ATU :n sekä typen osalta laimeaa puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Virtaamien mukaan arvioituna puhdistamolle tuli tarkkailun aikana hule- ja vuotovesiä yli 2 %. Puhdistamolle tuotiin tarkkailun aikana sakokaivolietteitä 22,7 m 3 ja umpikaivolietteitä 19,2 m 3 /d. Puhdistamolta karkasi hieman kiintoainetta. Karkaava kiintoaine nostaa lähtevän veden pitoisuuksia ja huonontaa puhdistustehoja. Puhdistamolle otetaan vastaan runsaasti saostus- ja umpikaivolietteitä, lietteiden osuus oli keskimäärin 2,1 % tulovirtaamasta. Puhdistamolle tuotiin jokaisella tarkkailukerralla saostus- ja umpikaivolietteitä. Lietteiden määrä vaihteli välillä 8,3 42 m 3. Lietteiden aiheuttama kuormitus on huomattavaa ja näkyy tulevassa kuormituksessa (taulukko 3). Riittävän tehokas ilmastus ja riittävä saostuskemikaalin syöttömäärä tulee varmistaa. Onnistunut kokonaistypenpoisto vaatii voimakkaan nitrifikaation. Nitrifikaatio on riippuvainen lämpötilasta. Kun lämpötila laskee alle 1 C:een, on nitrifikaatiobakteerien lisääntyminen erittäin hidasta. Nitrifikaation parantamiseksi tulisi lieteiän olla vähintään 2 vuorokautta, koska hidaskasvuiset nitrifikaatiobakteerit vaativat korkean lieteiän jotta ne ehtivät lisääntyä. Esimerkiksi lämpötilan ollessa 4 C on lieteiän täydellisessä nitrifikaatiossa oltava 25 vuorokautta. Ympärivuotinen nitrifikaatio vaatii lietekuorman arvoksi <,1 kgbod 7 /kg MLSS /d. Lisäksi lietepitoisuuden tulisi olla tasolla 3-5 g/l nitrifikaation varmistamiseksi. Lietepitoisuutta ja -ikää voidaan kohottaa vähentämällä ylijäämälietteen poistoa ja lisäämällä palautuslietteen määrää. Typenpoiston tehostamiseksi ja nitrifikaation ylläpitämiseksi alkalointikemikaalin syöttö voimakkaasti nitrifioivan jakson aikana tulisi olla noin 15 g/m 3. Alkalointikemikaalin syöttömäärää tulee lisätä, jos alkaliteetti ja ph lähtevät laskemaan. Denitrifikaatioprosessin aikana ilmastusaltaan loppuvaiheesta tulisi kierrättää riittävästi nitraattipitoista lietettä alkupään denitrifikaatiovaiheeseen. Kierrätyssuhteen olisi hyvä olla 15 2 %. Denitrifikaatiovaiheessa happipitoisuuden tulisi olla <,1 mg/l (anoksiset olosuhteet). Heinäkuun tarkkailukerralla puhdistamonhoitajan ilmoituksen mukaan kesäkuussa viikolla 23 II-väliselkeytysaltaan laahain hajosi ja viikolla 24 myös I-väliselkeytyksen laahain oli hajonnut. Laahaimet oli saatu korjattua Huhti-toukokuussa tiesillan huonon kunnon takia lietteen kuivauksessa sekä poisajossa oli

23 KEMIÖNSAAREN VEDEN TYSKAHOLMENIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUS (213) 23 (23) kahden viikon tauko. Lietteen kuivaus aloitettiin uudelleen toukokuun alussa. Ennen toukokuun tarkkailukertaa lietettä oli kuivattu noin viikon ajan. Puhdistamon jäte- ja lietetiedot vuodelta 213 ovat liitteellä Hule- ja vuotovedet sekä ohitukset Puhdistamolle tuli hule- ja vuotovesiä tammikuun alussa, sulamisvesien aikaan maalishuhtikuussa sekä sateiden aikaan marras-joulukuussa (kuva 2, liite 6). Viikon päivittäinen maksimivirtaama ylitti kahdeksalla (8/52) kerralla puhdistamon mitoitusvirtaaman (1 416 m 3 /d) vuoden aikana. Suurin puhdistamolle tullut vesimäärä, m 3 /d, tuli viikolla 16/213. Kaiken kaikkiaan vuosi 213 oli melko kuiva ja lämmin vuosi, esimerkiksi joulukuussa Turun seudulla ei ollut vielä pysyvää lumipeitettä. Puhdistamolla ei ollut ohituksia vuoden aikana (liite 1). Runsaista vuotovesistä johtuvat suuret virtaamat aiheuttavat laimean tulevan veden, lietteenkarkaamista puhdistamolta ja ohijuoksutuksia. Lisäksi puhdistustehot jäävät yleensä heikoiksi ja kylmät sulamisvedet vaikeuttavat nitrifikaatiota ja kokonaistypenpoistoa. Puhdistamon hyvän toiminnan takaamiseksi on sade- ja vuotovesien osuutta puhdistamolle tulevasta jätevedestä saatava pienennettyä. Tällöin viemäriverkoston kunnossapito on asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Mm. vuotavat viemärit ja kaivot tulisi saada tiivistettyä sekä kiinteistöjen kuivatus-, katto- ja salaojavedet tulisi saada pois jätevesiviemäristä Kunnostustoimenpiteet Kemiönsaaren vedeltä (sposti Hakalax ) saadun tiedon mukaan vuoden aikana Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoa kunnostettiin korjaamalla yli 1 vuotavaa viettoviemärikaivoa. Lisäksi Taalintehtaalla on tutkittu savukokeilla Tordalenin viemäri- ja hulevesiverkostoa. Vuonna 213 puhdistamolle johdettiin edellistä vuotta vähemmän jätevettä, mikä osaltaan selittyy kuivalla vuodella, mutta myös viemäriverkoston kunnostustoimenpiteet ovat osaltaan vähentäneet puhdistamolle johdettavaa jätevettä. Tämä raportti korvaa 11. maaliskuuta 214 päivätyn raportin, josta kappale 6.5. jäi epähuomiossa raportoimatta, ja lisäksi kappaleen 3.2. taulukon 5 alla olevaa lupaehtojen täyttymistekstiä muokattiin selkeämmäksi. Turussa 24. maaliskuuta 214 Heidi Ilmanen ympäristösuunnittelija

24 Liite 1

25

26 JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko #2 Liite 2 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 123 TARKKAILUJAKSO: Tulokset/tarkk.kerrat Jakso Raja Tavoite Virtaama Puhd.tuleva m³/d Käsitelty m³/d Ohitus m³/d, Vesistöön m³/d pros.lämpö Tuleva (vl) C Käsitelty C 5, 4,8 7,8 14,5 18,8 1,4 1,2 Ohitus C Vesistöön C 5, 4,8 7,8 14,5 18,8 1,4 alkal. Tuleva (vl) mmol/l Käsitelty mmol/l,8 1, 2,9,7 1,3 1,6 1,5 Ohitus mmol/l Vesistöön mmol/l,8 1, 2,9,7 1,3 1,6 sähkönjoht Tuleva (vl) ms/m Käsitelty ms/m Ohitus ms/m Vesistöön ms/m ph Tuleva (vl) 7,5 7,5 7,4 7,4 7,5 7,1 Käsitelty 6,8 7,2 7,4 7,2 7,4 7,2 7,2 Ohitus Vesistöön 6,8 7,2 7,4 7,2 7,4 7,2 CODCr Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 15 5, , Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 15 5, , Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BOD7ATU Tuleva (vl) kg/d Käsitelty kg/d 3,1,54 2 3,1,47 7,9 6, Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d 3,1,54 2 3,1,47 7,9 6, Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l 4,7 3, 37 7,4 1,2 5, 9,3 1 Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l 4,7 3, 37 7,4 1,2 5, 9,4 1 Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva (vl) kg/d 8, Käsitelty kg/d,97,2,97,8,16,58,3 Ohitus kg/d, Vesistöön kg/d,97,2,97,8,16,58,3 Tuleva (vl) mg/l ,5 2 Käsitelty mg/l,15,11 1,8,19,41,37,47,3 Ohitus mg/l, Vesistöön mg/l,15,11 1,8,19,41,37,47,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % liuk.p Tuleva (vl) mg/l Käsitelty mg/l,29,22,3,22,16,25,54 Ohitus mg/l Vesistöön mg/l,29,22,3,22,16,25