JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KLAUKKALAN PUHDISTAMO

Transkriptio

1 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU NURMIJÄRVI, KLAUKKALAN PUHDISTAMO VUOSIYHTEENVETO 2011 JA JAKSORAPORTTI 4/2011 ( ) Puhdistettu jätevesi johdetaan ojaa pitkin Luhtajokeen.

2 1. Yleistä Nurmijärven Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle johdetaan käsiteltäviksi Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän taajamien ja niiden välisen haja-asutuksen jätevesiä sekä Altia Oyj:n tehdasalueen jätevedet. Puhdistamo on kokonaistypenpoistoon suunniteltu 3-linjainen mekaaniskemiallis-biologisesti toimiva rinnakkaissaostuslaitos. Fosforin saostamiseksi prosessiin syötetään ferrosulfaattia ja lietteen laskeutumisen parantamiseksi jälkiselkeytykseen menevään lietevirtaan polymeeria. Rajamäki-Röykkä-Klaukkala siirtolinjaan hajuhaittojen ehkäisemiseksi syötettävä ferrinitraattisulfaatti vähentää rautakemikaalin tarvetta puhdistamolla. Puhdistamolla on mahdollisuus myös biologisen fosforinpoiston tehostamiseen. Kokonaistypenpoistoon tarvittava hiili saadaan puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Lisähiilenlähteelle ei ole ollut tarvetta. Klaukkalan puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupa (ympäristölupa nro 20/2002/1, ) johtaa puhdistetut jätevedet Luhtajokeen. Puhdistamon uuden ympäristöluvan käsittely on tällä hetkellä meneillään. Jätevedenpuhdistusvaatimukset on esitetty taulukossa 1. Puhdistamon hoidosta vastasi Eero Salonen. Taulukko 1. Nurmijärven Klaukkalan jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset. Pitoisuus enintään (mg/l) Käsittelyteho vähintään (%) BOD 7ATU COD Cr Kokonaisfosfori 0,5 95 Kokonaistyppi - 70 Ammoniumtyppi 4 90 Kiintoaine Laskentajaksot ovat kokonais- ja ammomiumtypelle yksi vuosi, muille em. parametreille neljännesvuosi. Tarkkailututkimukset ja näytteenotto Puhdistamon tarkkailu perustui päivättyyn käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaan. Puhdistamolta otettiin vuoden aikana käyttö- ja päästötarkkailuun liittyviä näytteitä yhteensä 12 kertaa eli yhteen neljännesvuoden mittaiseen tarkkailujaksoon sisältyi kolme näytteenottokertaa (taulukko 2). Näytteet kerättiin tulevasta, esiselkeytetystä ja lähtevästä jätevedestä virtaamaohjattuna automaattisilla näytteenottimilla 24 tunnin kokoomanäytteinä. Näytteet analysoitiin MetropoliLabissa. Taulukko 2. Nurmijärven Klaukkalan jätevedenpuhdistamon näytteenottopäivät tarkkailujaksoittain vuonna Tarkkailujakso Näytteenottopäivä I ( ) 10.1., 8.2. ja II ( ) 5.4., ja III ( ) 13.7., ja IV ( ) 4.10., ja

3 2. Puhdistamon toiminta tarkkailujaksolla 4/2011 ( ) Jakson 4/2011 näytepäivien keskimääräinen jäteveden tulovirtaama oli m 3 /d ja koko jakson aikainen keskivirtaama m 3 /d. Jakson aikana oli ohituksia runsaiden vesisateiden takia yhtenä päivänä (18.12.) esiselkeytyksen jälkeen 423 m 3 ja viemäriverkostosta (Isoniityn pumppaamo) 1400 m 3. Vaikka tarkkailujakson viimeisen näytteenottokerran (13.12.) runsaat sateet ja vuotovedet heikensivät ko. tarkkailukerran ja koko jakson puhdistustehoja (%), lupavaatimukset saavutettiin kaikkien parametrien osalta. Puhdistetun jäteveden jaksokeskiarvot olivat BOD 7 -atu:n osalta 4,4 mg/l (98 %), COD Cr :n osalta 31 mg/l (93 %), kokonaisfosforin osalta 0,24 mg/l (95 %) ja kiintoaineen osalta 11 mg/l (95 %). Kokonaistypenpoisto toimi erittäin hyvin tarkkailujakson kahdella ensimmäisellä näytteenottokerralla. Kokonaistypenpoistotehon jaksokeskiarvo oli 73 % (vuosikeskiarvovaatimus 70 %). Ammoniumtypen poisto onnistui myös hyvin. Lähtevän jäteveden ammoniumtyppipitoisuuden jaksokeskiarvo oli 0,48 mg/l (nitrifikaatioaste 99 %) (taulukko 5). Tarkkailujakson 4/2011 tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä Puhdistamon toiminta vuonna Jätevesimäärät ja tulokuormitus Vuonna 2011 puhdistamolla käsitelty vesimäärä oli m 3, mikä oli 6 % enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden keskimääräinen vuorokausivirtaama oli m 3 /d (taulukko 3). Suurin vuorokausivirtaama m 3 /d mitattiin joulukuussa ja pienin m 3 /d helmikuussa. Puhdistamolle tuotiin käsiteltäväksi vuoden aikana yhteensä m 3 sako- ja umpikaivolietteitä, mikä oli 9 % enemmän kuin vuonna Puhdistamon asukasvastineluvuksi (AVL) saatiin , kun laskennassa käytettiin yhden henkilön kuormitusarvona 70 g BOD 7 -atu ja puhdistamolle tulevaa koko vuoden keskimääräistä BOD 7 -atu-vuorokausikuormitusta kg/d (1900 kg / 0,07 kg ). Vuoden aikana otettujen näytteiden suurimman tulokuorman mukaan laskettu AVL oli Vuoden suurin tulokuorma kg BOD 7 -atu/d laskettiin otetusta näytteestä. 2

4 Taulukko 3. Nurmijärven Klaukkalan puhdistamon jakeluverkkoalueelle pumpatun talousveden määrä, puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä ja maksimivirtaama vuorokaudessa sekä ohitukset vuosina Pumpattu talousvesi Käsitelty jätevesimäärä m 3 /d Ohitukset Vuosi m 3 /d koko vuosi max m * ¹ ¹ ** *** *puhdistamo-ohituksia 1700 m 3, puhdistamo-ohituksia esiselkeytyksen jälkeen m 3, verkosto-ohituksia 5200 m 3 ** puhdistamo-ohituksia esiselkeytyksen jälkeen m 3, verkosto-ohituksia m 3 *** puhdistamo-ohituksia esiselkeytyksen jälkeen m 3, verkosto-ohituksia m 3 ¹ kaikki ohitukset verkostosta Puhdistamolle tulevan jäteveden kuormat (kg/d) olivat edellisvuosien tasolla. Vuoden 2010 suuri tulokuorma johtui puhdistamon sisäisten kiertojen (rejektivedet sekä välpe- ja hiekkapesurin vedet) ja lokakuormien vaikutuksesta puhdistamolle tulevaan näytteeseen tietyillä tarkkailukerroilla (taulukko 4). Taulukko 4. Puhdistamolle tulevan jäteveden kuormitus ja pitoisuudet vuosina BOD 7 -atu Fosfori Typpi Vuosi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l (54) (8,5) (410) (65) , , * 500* 54 8, , ( ) = tulokset ovat epäluotettavia laboratorion liian pitkien säilytysaikojen vuoksi * BOD 7 -atu-tulokset olivat 2400 kg/d ja 400 mg/l ilman näytteen poikkeuksellisen suurta tulopitoisuutta / -kuormitusta 3.2. Prosessikemikaalit Fosforin saostamiseen käytettiin ferrosulfaattia keskimäärin 69 g / käsitelty jätevesikuutio. Rajamäki-Röykkä-Klaukkala siirtolinjaan hajuhaittojen ehkäisemiseksi syötetty ferrinitraattisulfaatti vähentää ferrosulfaatin tarvetta puhdistamolla. Polymeeriä käytettiin vuoden aikana keskimäärin 1,11 g/m 3 lietteen laskeutuvuuden tehostamiseen jälkiselkeytyksessä. 3

5 3.3. Puhdistustulos ja vesistökuormitus Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli vuonna 2011 vaatimusten mukainen jaksoilla 1, 3 ja 4. Jaksolla 2 vaatimuksiin ei ylletty BOD 7 -atu-pitoisuuden sekä kokonaisfosfori- ja kiintoainetulosten osalta. Ko. jaksolla ei ylletty myöskään kokonais- ja ammoniumtypen vuosikeskiarvovaatimuksiin (taulukko 5). Tulokseen vaikutti huhtikuun alun lumen nopea sulaminen ja suuret vuotovesimäärät, joiden takia puhdistamolla jouduttiin tekemään ohituksia esiselkeytyksen jälkeen m 3 ( ). Ohituksia tapahtui myös pumppaamoilta yhteensä m 3. Kylmät vuotovedet heikensivät puhdistustulosta huhtikuun tarkkailukerralla erityisesti BOD 7 -atu:n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta ja niiden vaikutus tuntui puhdistamolla ammoniumtypen ja kokonaistypen poistossa vielä toukokuun tarkkailukerralla. Taulukko 5. Jätevedenkäsittelyvaatimusten täyttyminen jaksoittain ohitukset mukaan luettuna vuonna BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Kiintoaine mg/l teho-% mg/l teho-% mg/l teho-% mg/l *) teho-% mg/l teho-% Jakso 1/11 4,1 99 0, ,12 99,8 8,1 98 Jakso 2/ , , Jakso 3/11 5,1 99 0, ,4 89 0,07 99, Jakso 4/11 4,4 98 0, , Vaatimus , , Kokonais- ja ammoniumtypelle on vuosikeskiarvovaatimus, muille neljännesvuosikeskiarvovaatimus. Kokonaistypen poistotehon vuosikeskiarvo oli 78 %. *) teho-% = nitrifikaatioaste. Nitrifikaation vuosikeskiarvo oli 94 % ja NH 4 -N-pit. vuosikeskiarvo oli 2,8 mg/l Kokonais- ja ammoniumtypenpoiston vuosikeskiarvovaatimukset saavutettiin. Kokonaistypenpoistotehon vuosikeskiarvo (ohitukset huomioitu) oli 78 % (vaatimus 70 %). Ammoniumtyppipitoisuuden vuosikeskiarvo oli puolestaan 2,8 mg/l (vaatimus 4,0 mg/l) ja nitrifikaatioaste 94 %. Kokonaisfosforipitoisuuden vuosikeskiarvo oli 0,39 mg/l (95 %) ja BOD 7 atupitoisuuden 6,9 mg/l (98 %). Ohituksia oli koko vuoden aikana yhteensä m 3. Ne tapahtuivat pääosin suurten vuotovesimäärien takia jakson 2 alussa ( ), jolloin verkosto-ohituksia oli yhteensä m 3 ja puhdistamo-ohituksia esiselkeytyksen jälkeen m 3. Tarkemmat ohitustiedot ovat tämän raportin kappaleessa 4. yhteenveto ja liitteessä 5. Vuoden 2011 vesistökuormitus nousi edellisvuodesta kaikkien parametrien osalta (taulukko 6). Vuositason puhdistustulosta heikensi ja vesistökuormitusta lisäsivät ohitukset ja huhtikuun vuotovesien puhdistusprosessille aiheuttamat vaikeudet, jotka jatkuivat vielä toukokuussa. 4

6 Taulukko 6. Käsitellyn jäteveden vesistökuormitus ohitukset mukaan luettuna vuosina BOD 7 -atu Fosfori Typpi Ammoniumtyppi kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,4 (1,5) (0,24) (62) (9,8) (3,6) (0,57) ,4 1,2 0, ,2 2,8 0, ,9 0,9 0, ,1 3,4 0, ,8 1,5 0, ,3 8,7 1, ,9 2,5 0, ,8 ( ) = tulokset ovat epäluotettavia laboratorion liian pitkien säilytysaikojen vuoksi Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen tarkastelu Puhdistamon jätevedenkäsittelytuloksen tulee täyttää oman ympäristöluvan vaatimusten lisäksi myös valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukaiset vaatimukset. Asetus 888/2006 tuli voimaan ja kumosi samalla valtioneuvoston päätökset 365/1994 ja 757/1998. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 edellytetään vuositasolla taulukon 7 mukaisia tuloksia. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 vuositasolla edellytetyt vaatimukset. Pitoisuus (mg/l) Poistoteho (%) Huom. BOD 7 -atu , 6, 7 COD Cr , 6, 7 Kiintoaine , 6, 7 Kokonaisfosfori 3 / 2 / , 2, 4 Kokonaistyppi 15 / , 3, 4, 5 Huom. 1. Pitoisuus ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on alle mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli Huom mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on mg/l on puhdistamoille, joiden AVL on yli Huom. 4. Huom. 5. Huom. 6. Huom. 7. Ravinteiden (fosfori ja typpi) osalta arvot on saavutettava vuosikeskiarvoina. Typpeä koskevien vaatimusten mukaisuus saadaan kuitenkin varmistaa käyttämällä päivittäisiä keskiarvoja, jos voidaan osoittaa tämän liitteen mukaisesti, että vastaava suojelun taso saavutetaan. Tällöin jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus voi olla enintään 20 mg/l, kun veden lämpötila laitoksen biologisessa prosessissa on vähintään 12 C. Lämpötilarajan asettamisen sijasta voidaan rajoittaa typpeä koskevien vaatimusten voimassaoloaikaa alueellisten ilmasto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Puhdistamoilla, joiden AVL 2000 tarkastellaan tarkkailukertakohtaisesti. Puhdistamoiden, joiden AVL < 2000, näytteiden vuosikeskiarvojen tulee täyttää pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset. Enimmäispitoisuus voidaan ylittää tavanomaisissa käyttöolosuhteissa enintään 100 %:lla. Kiintoainepitoisuuden osalta voidaan kuitenkin hyväksyä ylitykset 150 %:iin asti. 5

7 Näytteiden vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan seuraavasti: AVL < 499: 2 näytettä vuodessa AVL : 4 näytettä vuodessa AVL : 12 näytettä ensimmäisen vuoden aikana ja neljä näytettä seuraavina vuosina (jos voidaan osoittaa tulosten täyttävän ensimmäisen vuoden aikana vaatimukset) AVL : 12 näytettä vuodessa AVL : 24 näytettä vuodessa Lisäksi asetuksen 888/2006 mukaan veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon, jos ne johtuvat poikkeuksellisista tilanteista, kuten rankkasateista. Klaukkalan puhdistamon asukasvastineluku (AVL) oli vuoden 2011 tarkkailukertojen tulevan keskimääräisen BOD 7 -atu-kuorman perusteella Puhdistamoa tarkkailtiin vuoden aikana vaaditut 12 kertaa. Kaikki näytteenotot ja analysointi laboratoriossa onnistuivat puhdistetun jäteveden osalta ohjelman mukaisesti, eikä uusintanäytteenottoja tarvittu. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisia tuloksia tarkastellaan Klaukkalan puhdistamolla BOD 7 -atu:n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisesti (taulukko 7., huom 6.). Fosforin ja typen osalta tarkastelu tehdään vuosikeskiarvoina (taulukko 7, huom 4.). Pitoisuusvaatimus on fosforin osalta 2 mg/l (taulukko 7, huom. 2.) ja typen osalta 15 mg/l (taulukko 7, huom 3.). Pitoisuus- ja poistotehot voivat olla vaihtoehtoisia (taulukko 7, huom 1). BOD 7 -atu, COD Cr ja kiintoaine Puhdistamo saavutti VN asetuksen 888/2006 mukaiset vaatimukset BOD 7 -atu:n ja COD Cr :n osalta vuoden 2011 kaikilla tarkkailukerroilla (pitoisuus- ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia). Sen sijaan kiintoaineen pitoisuus- ja poistotehovaatimukseen ei yletty tarkkailukerralla 4/2011 ( ). Puhdistetun jäteveden kiintoainepitoisuus oli tuolloin 48 mg/l ja puhdistusteho 64 %. Syynä heikkoon tulokseen olivat suuret vuotovesimäärät. Asetuksen mukaan 8-16 kertaa vuodessa tarkkailtavat puhdistamot voivat ylittää vaaditut raja-arvot enintään 2 tarkkailukerralla. Kokonaisfosfori ja kokonaistyppi Kokonaisfosforin ja typen osalta VN asetuksen 888/2006 vaatimusten täyttyminen lasketaan vuosikeskiarvoina. Kummankin vaatimus saavutettiin sekä pitoisuuden että poistotehon osalta (fosfori 0,39 mg/l, 95 % ja typpi 11 mg/l, 78 %) (liite 2). Puhdistetun jäteveden kokonaistyppipitoisuuden ja tehon (%) vuosikesiarvot olivat niin hyvällä tasolla, ettei alle 12 C prosessilämpötilan lievennettyä pitoisuusrajaa (taulukko 7, huom. 5) tarvinnut huomioida. 6

8 3.4. Jätevesilietteen käsittely, määrä, laatu ja sijoitus Lietteen käsittelyyn kuuluu sakeutus syvissä esiselkeytysaltaiden lietetaskuissa, esikuivatus lingolla, esikuivatun lietteen lämmitys, mädätys, linkokuivaus, varastointi siiloissa ja kuljetus kompostoitavaksi. Kuivattua lietettä muodostui vuonna 2011 yhteensä tn, joka kuljetettiin Metsä-Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi. Kuivatun lietteen laatua tutkittiin vuoden aikana kaksi kertaa valtioneuvoston päätöksen Puhdistamolietteen käyttö maanviljelyksessä 282/94 ja maa- ja metsätalousministeriön asetuksen lannoitevalmisteista 12/07 mukaisesti. Näytteet olivat vaatimusten mukaisia tutkittujen parametrien osalta (liite 3). 4. Yhteenveto Vuosi 2011 oli tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti joulukuu oli runsassateinen. Sateisia kuukausia olivat myös heinä-, elo- ja syyskuu. Vähäsateisinta oli sydäntalvella sekä marraskuussa. Lumien nopea sulaminen ja niiden aiheuttamat vuotovedet nostivat puhdistamolle tulevat vesimäärät korkeiksi huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla ja runsaat vesisateet joulukuun keskivaiheilla. Tarkkailujaksolla 1 ( ) vallitsivat talviset olosuhteet. Sateet tulivat pääosin lumena. Lumen sulaminen alkoi maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta se ei vielä nostanut juurikaan puhdistamolle tulevan veden määrää. Maaliskuun viimeisellä viikolla lunta satoi vielä lisää ja sää pysyi kylmänä kuun loppuun asti. Kylmistä olosuhteista huolimatta nitrifikaatio toimi hyvin koko jakson ajan. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli lupaehtojen mukainen. Myös kokonais- ja ammoniumtypen poiston vuosikeskiarvovaatimukset saavutettiin. Jakson aikana oli pumppaamo-ohituksia kolmena päivänä ( ) yhteensä 450 m 3. Ohitukset tapahtuivat Isoniityn pumppaamolta Luhtajokeen hieman ennen puhdistamoa. Niiden syynä oli tekninen vika (pinnanmittaushäiriö). Tarkkailujakso 2 ( ) oli jätevedenpuhdistukselle ongelmallinen talven runsaan lumimäärän sulamisen takia. Puhdistamolle tuli paljon kylmiä vuotovesiä, jotka vaikeuttivat puhdistusprosessin toimintaa ja nostivat puhdistamolle tulevan virtaaman yli kolminkertaiseksi normaaliin nähden. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos ei ollut jaksovaatimusten mukainen BOD 7 -atu-pitoisuuden sekä kokonaisfosfori- ja kiintoainetulosten osalta. Tulokseen vaikutti huhtikuun alun lumen nopea sulaminen ja suuret vuotovesimäärät, joiden takia puhdistamolla jouduttiin tekemään ohituksia esiselkeytyksen jälkeen m 3 ( ). Ohituksia tapahtui myös pumppaamoilta yhteensä m 3. Puhdistamolle tuleva virtaama laski lähes normaalille tasolleen huhtikuun loppuun mennessä. Kylmistä vuotovesistä heikentynyt nitrifikaatio palautui täysin normaaliksi kuitenkin vasta kesäkuun alussa. Tarkkailujakso 3 ( ) oli keskimääräistä sateisempi. Puhdistamon tulovirtaama oli kuitenkin yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta normaalilla tasolla. Rankatkin kesäsateet ovat yleensä lyhytkestoisia, eivätkä nosta tulovirtaamaa kevään sulamisvesien tai syyssateiden tasolle. Puhdistamon jätevedenkäsittelytulos oli kaikilta osin lupaehtojen mukainen. Myös ammonium- ja kokonaistypen poisto toimi erittäin hyvin ja niille asetetut vuosikeskiarvovaatimukset saavutettiin. Jakson aikana ei ollut ohituksia. 7

9 Tarkkailujakson 4 ( ) lokakuu- ja marraskuu olivat sadeolosuhteiltaan keskimääräisiä ja joulukuu jopa ennätyksellisen sateinen. Jakson aikana oli ohituksia runsaiden vesisateiden takia yhtenä päivänä (18.12.) esiselkeytyksen jälkeen 423 m 3 ja viemäriverkostosta (Isoniityn pumppaamo) 1400 m 3. Jakson puhdistusvaatimukset saavutettiin kaikkien parametrien osalta. Myös ammonium- ja kokonaistypen poiston vuosikeskiarvovaatimukset täyttyivät. Valtioneuvoston päätöksen nro 888/2006 mukaiset BOD 7 -atu:n ja COD Cr :n poistovaatimukset täyttyivät kaikilla tarkkailukerroilla (pitoisuus- ja poistoteho voivat olla vaihtoehtoisia). Kiintoaineen osalta tarkkailukertakohtaisen vaatimukseen ei yletty tarkkailukerralla 4/2011 ( ). Kokonaisfosforin ja -typen vuosikeskiarvovaatimukset täyttyivät sekä pitoisuuden että poistotehon osalta. Helsingissä Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Jari Männynsalo ympäristöasiantuntija LIITTEET - jaksoraportti, yhdistelmätaulukko (1) - vuosiraportti, yhdistelmätaulukko 2011 (2) - kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet 2011 (3) - käyttötarkkailun yhteenvetolomake 2011 (4) - päivittäisten ohitusten yhteenvetolomake 2011 (5) - viikkovirtaamataulukko (6) - kuvaajia näytepäivien tuloksista (7-12) JAKELU - Nurmijärven Vesi - Nurmijärven Vesi / Klaukkalan jätevedenpuhdistamo - Altia Oyj, Rajamäen tehtaat - Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelulautakunta - Nurmijärven kunnan terveyslautakunta - Uudenmaan Ely-keskus / ympäristönhoito ja vesien käyttö - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus - Helsingin kaupungin ympäristökeskus - Uudenmaan Ely-keskus / kalatalouspalvelut 8

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25