Saarijärven kaupungin Saarilammen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 13/05/1 Dnro ISY-2004-Y-104 Annettu julkipanon jälkeen LUVAN HAKIJA Saarijärven kaupunki Osoite: PL 13, Saarijärvi Puhelin: (014) ASIA Saarijärven kaupungin Saarilammen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa

2 2 HAKEMUS Hakemuksen vireilletulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa Hakemusta on täydennetty ja Toimintaa koskevat luvat Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 19/Ym/78 myöntänyt Saarijärven kunnalle luvan johtaa kunnan kirkonkylän enintään noin m 3 /vrk määräiset jätevedet Saarilampeen ja siitä lammen lasku-uomaa myöten Saarijärven ja Kallinjärven väliseen jokeen Leuhunkosken yläpuolelle. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupapäätöksessä ei ole määrätty velvollisuutta panna vireille hakemus luvan ehtojen tarkistamiseksi. Vesioikeus on määrännyt, että Saarilammen lasku-uoma välillä Saarilampi Saarijärven ja Kallinjärven välinen joki katsotaan viemäriksi, joka luvan saajan on pidettävä kunnossa. Vesioikeuden päätöksessä on määrätty, että jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 -arvo on alle 25 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus alle 1,5 mg P/l. Sekä BHK 7 -arvon että kokonaisfosforipitoisuuden vähenemän tulee olla vähintään 80 %. Puhdistustulos on saavutettava puolivuosikeskiarvona. Kaavoitustilanne Laitos ei sijaitse yleiskaavoitetulla tai asemakaavoitetulla alueella. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa ei ole merkintöjä laitoksen sijaintikiinteistön kohdalla.

3 3 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 4 km Saarijärven keskustasta kaakkoon. Puhdistamoalueen ympäristö on maanviljelyskäytössä olevaa peltoa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitoksen itäpuolella noin 150 m:n päässä. Puhdistamosta koilliseen noin 1 km:n päässä on lähin asemakaavoitettu asuinalue, Hietalahden alue. Puhdistamosta itään noin 1,5 km:n päässä on Kusiaismäen lähivirkistysalue. Käsitellyt jätevedet johdetaan ojaa pitkin läheiseen Saarilampeen ja edelleen Saarijärven ja Kallinjärven väliseen Leuhunjokeen Myllykosken alapuolelle ennen Leuhunkoskea. Leuhunkoskesta vedet virtaavat edelleen Kallinjärveen ja Tarvaalanvirran kautta Summasjärveen. Puhdistamo sijaitsee Saarijärven kaupungin Hännilän kylässä olevalla Saarilampinimisellä tilalla RN:o 14:55. Saarijärven kaupunki omistaa tilan. Sillä ei ole puhdistamon lisäksi muita toimintoja. PUHDISTAMO JA SEN TOIMINTA Käsiteltävät jätevedet ja viemäröinti Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Saarijärven keskustan alueen jätevedet. Saarijärven kaupungissa on myös 5 muuta puhdistamoa. Hakemuksessa tarkoitetun puhdistamon viemäröinnin piiriin liitettyjä kiinteistöjä on noin ja niillä on noin asukasta.

4 4 Puhdistamolle vastaanotettavat lietteet Puhdistamolla vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietteitä, joiden määrä on vaihdellut m 3 ja m 3 välillä vuodessa. Lietteiden määrän arvioidaan vuoteen 2020 mennessä nousevan tasolle m 3 vuodessa. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan puhdistamolla välppäyksen ja lietevaraston kautta sakeuttamoon. Jäteveden käsittely Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Sitä on laajennettu toisella puhdistuslinjalla vuonna Vuosina on saneerattu esikäsittelylaitteet, vuonna 2002 on uusittu lietteenkuivauslaitteet, vuonna 2003 on uusittu sakokaivolietteen vastaanottolaitteet ja vuonna 2004 on toteutettu puhdistamorakennusten 1 ja 2 ilmastusjärjestelmän ja lietteen pumppauksen saneeraus. Hakemus koskee puhdistamoa sellaisena kuin se on uuden prosessisuunnitelman mukaan aktiivilieteprosessiin perustuvana rinnakkaissaostuslaitoksena. Typenpoistoa ei ole tarkoitus toteuttaa. Puhdistamo oli alun perin mitoitettu asukasvastinelukua noin varten. Uusi, asukasvastinelukua vastaava mitoituskuormitus on saneerauksen jälkeen seuraava:

5 5 mitoitusvirtaama Qkesk m 3 /d BHK 7-ATU kokonaisfosfori kiintoaine 300 kg/d 15 kg/d 500 kg/d. Paras käyttökelpoinen tekniikka Puhdistamon saneerauksen yhteydessä vanhat laitteet on uusittu nykyaikaisiksi energiaa säästäviksi laitteiksi. Lietteen kuivausta tehostamalla lietteen määrä ja kuljetuskustannukset vähenevät. PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Jätevedet ja päästöt vesistöön Vesistökuormitus Saneerauksen jälkeen saavutetaan seuraavat arvot lähtevässä jätevedessä, kun kuormitus on nykyistä tilannetta vastaava: BHK 7 kokonaisfosfori ammoniumtyppi kokonaistyppi kiintoaine 12 kg/d 0,75 kg/d 64 kg/d 56 kg/d 25 kg/d.

6 6 Typenpoistoa ei ole tarkoitus toteuttaa sen vuoksi, että investointikustannukset ja käyttökustannukset olisivat ainakin 20 % suuremmat kuin hakemuksen mukaisessa aktiivilieteprosessiin perustuvassa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Lisäksi typenpoiston hallitseminen on vaikeampaa ja lietettä saattaa karata helpommin kuin nykyisessä aktiivilieteprosessissa. Typenpoisto myös edellyttää tasaista virtausta eikä se onnistu toivotulla tavalla talvella kylmissä olosuhteissa. Ehdotus lupaehdoiksi Hakemuksessa on esitetty, että lupapäätöksessä annetaan seuraavat määräykset lähtevästä kuormituksesta ja puhdistustehosta puolivuosikeskiarvona laskettuna: - BHK 7ATU -pitoisuus enintään 15 mg/l ja puhdistusteho 90 % - fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l ja puhdistusteho 90 % - kiintoainepitoisuus 35 mg/l ja puhdistusteho 90 % - COD Cr 125 mg/l ja puhdistusteho 75 %. Vesistövaikutukset Jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on havaittavissa Saarilammesta lähtevän veden kohonneena sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina. Saarilammen purkuojasta vedet purkautuvat Myllykosken ja Leuhunkosken väliselle jokiosuudelle, missä puhdistetut jätevedet sekoittuvat muihin reittivesiin. Laimenemisolosuhteet ovat hyvät, sillä purkuojan ylä- ja alapuolisen veden laadun erot ovat varsin pieniä. Puhdistamon ylä- ja alapuolisten järvien Saarijärven ja Summasjärven vedenlaatu on pääpiirteittäin samankaltainen. Jätevedet kuormittavat Saarilampea. Laitoksen ylä- ja

7 alapuolisen vesistön tila on hyvin samankaltainen ja paikoitellen alapuolisen vesistön tarkkailutulokset ovat parempia kuin yläpuolisen vesistön vastaavat arvot. 7 Vesistössä on tavanomaista virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Purkuvesistöä ei käytetä yhdyskuntien vedenhankintaan. Käsitellyt jätevedet eivät alenna vesistön tavanomaista virkistyskäyttökelpoisuutta. Muut ympäristövaikutukset Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Jätevesi käsitellään osittain ja kemikaalit kokonaan sisätiloissa. Jäteveden kanssa tekemisissä olevat rakenteet ovat vesitiivistä materiaalia. Puhdistamon toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt rajoittuvat suhteellisen vähäisiin typpipäästöihin, orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyviin hiilidioksidipäästöihin ja hajuhaittoihin. Haju on paikallista, koska suurin osa puhdistusprosessista ja lietteen tiivistys tapahtuvat katetuissa sisätiloissa. Puhdistamon prosessista aiheutuva melu on vähäistä ja rajoittuu lähinnä sisätiloihin. Lisäksi aiheutuu melua huoltoliikenteestä. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Välppäjäte toimitetaan käsiteltäväksi Sammakkokankaan kaatopaikalle Saarijärvelle. Vuonna 2002 välppäjätettä muodostui 21 m 3. Muut puhdistamolla syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

8 8 Puhdistamolla syntyvä kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi ja käytettäväksi maataloudessa yrittäjälle, jolla on toimintaan lupa. Vuonna 2002 kuivattua lietettä toimitettiin kompostoitavaksi m 3. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen ei puhdistamon normaalin toiminnan aikana liity ympäristöriskiä. Toiminnan häiriötilanteet liittyvät laitoksen kapasiteetin mahdollisiin ylityksiin, biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin. Biologisen prosessinosan toimintaa saattaa häiritä mikrobeille myrkyllisen päästön kulkeutuminen puhdistamolle jäteveden mukana, jolloin puhdistamon mikrobikanta tuhoutuu osittain tai kokonaan. Prosessin elpymisen myötä korjaantuvat laitoksen vajaatoiminnasta aiheutuvat haitat, joita ovat lisääntyneet päästöt ja hajuhaitat. Puhdistamolla käytettävistä kemikaaleista ei aiheudu erityistä turvallisuusriskiä eikä kemikaalipäästöjä toimittaessa kemikaalien käsittelyohjeiden mukaisesti ja asianmukaisin suojavälinein varustautuneena. Laitoksen käyttöhenkilökunta vastaa sekä prosessin että puhdistamotilojen turvallisuudesta ja toimintaan liittyvien riskien hallinnasta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt, että puhdistamolla jatketaan käyttö-, päästö- ja vesistövaikutustarkkailua hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaan.

9 Päästötarkkailua varten puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä otetaan 12 kertaa vuoden aikana 24 tunnin virtaamapainotteiset kokoomanäytteet. 9 Vesistövaikutuksia tarkkaillaan tarkkailupisteissä, jotka sijaitsevat Saarilammen purkuojassa, Saarijärvessä, Summasjärvessä, Myllykoskessa, Tarvaalanvirrassa, Leuhunkoskessa ja Pajupurossa. Näytteet otetaan neljästi vuodessa. Puhdistamon hoidon ja käytön yhteydessä suoritetaan käyttötarkkailua. Käyttötarkkailusta ilmenevät mahdolliset viemäriverkossa tapahtuneet ylivuodot ja puhdistamolla tapahtuneet ohijuoksutukset. Hoitopäiväkirjasta selviää mm. puhdistamon prosessista poistetun ylijäämälietteen määrä ja sijoituspaikka. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta on pyydetty lausunto asianomaisilta viranomaisilta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Saarijärven kaupungissa. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu sanomalehdessä Keskisuomalainen. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että jätevedenkäsittelyn teho- ja pitoisuusvaatimukset voivat olla hakemuksen mukaiset. Puhdistusvaatimukset tulisi laskea hakemuksessa esitetyn puolivuosijakson sijasta neljännesvuosikeskiarvoina. Neljännesvuosikeskiarvoihin on sisällytettävä myös mahdolliset viemäriverkostojen ylivuodot ja puhdistamolla tapahtuneet ohijuoksutukset. Tarkkailun laskentajakson ollessa neljännesvuosi saadaan vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen erilaiset virtaamatilanteet sekä niiden vaikutukset puhdistamon toimintaan ja jäteveden käsittelyyn todennäköisesti paremmin havaittua.

10 10 Hakemuksen esitys päästötarkkailuohjelmaksi voidaan hyväksyä sellaisenaan muutoin, mutta lähtevästä jätevedestä analysoitavien parametrien luettelossa mainitun liuenneen hapen sijasta tulee luettelossa mainita liuennut rauta, mitä ilmeisesti on tarkoitettukin. Hakemuksen esitys vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaksi voidaan hyväksyä esitetyssä muodossa eräin korjauksin. Vesistötarkkailunäytteet on esitetty otettavaksi neljästi vuodessa, mutta ohjelmassa on todettu, että ne tulee sijoittaa lopputalveen, alkukesään ja loppukesään. Tarkkailuohjelmassa on todettu, että mineraaliravinteet ja a-klorofylli määritetään Summasjärven näytteenottopisteestä. Tällä hetkellä voimassa olevassa tarkkailuohjelmassa on myös määrätty analysoimaan Saarijärven tarkkailupisteestä mineraaliravinteet ja a-klorofylli. Lisäksi luettelossa on ilmeisesti virhe, kun mainitaan analysoitavan nitraattityppi ja nitraattitypen summa sekä toisessa kohdassa ammoniakkityppi (NH 3 ). Ilmeisesti on tarkoitettu nitraattitypen ja nitriittitypen summaa sekä ammoniumtyppeä (NH 4 ). Hakemuksessa esitetty käyttötarkkailu on riittävä tässä vaiheessa. Kaupungin tulee kuitenkin varautua siihen, että käyttötarkkailua on kehitettävä erilaisten tilanteiden vaatimuksia palvelevaksi ympäristöluvan määräyksistä riippumatta. Lisäksi on seurattava erilaisten käyttötarkkailua helpottavien käytänteiden sekä mittalaitteiden kehitystä ja ottaa tilanteen niin edellyttäessä niitä käyttöön. Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen tulee panna vireille viimeistään Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että hakemuksessa esitetyt pitoisuus- ja puhdistustehoarvot ovat riittävät. Päästötarkkailuohjelma on sekä jäteveden että vesistöseurannan osalta edustava. Päästötarkkailuun on kuitenkin lisättävä puhdistamolietteen analysointi. Lietteen laatu on analysoitava valtioneuvoston päätöksen /282 liitteen 2 mukaisesti.

11 11 3. Saarijärven-Karstulan terveydenhuollon kuntayhtymä on lausunut, että terveydensuojelulain 22 :n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Puhdistamoa uudistettaessa on kiinnitettävä huomiota ulkona ja sisällä olevasta toiminnasta aiheutuvien hajupäästöjen rajoittamiseen kattamalla ja teknisten ratkaisujen avulla. Kuivattu puhdistamoliete on kuljetettava puhdistamolta siten, että se ei pääse leviämään kuljetuslaitteista ja aiheuttamaan hajuhaittoja ympäristöön. Kuivaliete on käsiteltävä ja loppusijoitettava ympäristölainsäädännön mukaisesti. 4. Keski-Suomen TE-keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää määräaikaisena esim. 7 vuodeksi ehdolla, että luvan saaja velvoitetaan tarkkailemaan jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Jätevedet johdetaan varsin rehevöityneelle vesistöalueelle, minkä vuoksi niistä ei aiheudu kompensoitavaa kalataloudellista haittaa tai vahinkoa yleiselle kalatalousedulle. Vastaanottavan vesistön kalakanta ei poikkea tavanomaisesta sisävesien kalastosta. Tarkkailuvelvoitteen asettaminen on perusteltua, jotta kuormitusmuutoksen vaikutuksia kalastoon voidaan seurata. Luvan myöntäminen määräaikaisena tarjoaa luontevan mahdollisuuden lupaehtojen ajanmukaisuuden tarkastelulle. Muistutukset 1. A:t Saarijärven kaupungin Hännilän kylässä sijaitsevan Saarikosken tilan RN:o 14:56 omistajina ovat ilmoittaneet, että heidän omistamaansa ja viljelemäänsä peltoa rajoittuu jätevedenpuhdistamon piha-alueeseen noin 150 m:n matkalta ja lisäksi noin 550 m:n matkalta Saarilampeen. Osalle tästä peltoalueesta on kuljettava samasta liittymästä Pajupurontieltä kuin jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamorakennukset näkyvät muistuttajien pihaan.

12 12 Puhdistamon nykyisestä toiminnasta ei aiheudu kohtuuttoman suurta haju- tai meluhaittaa. Toiminnasta aiheutuva ääni kuuluu toisinaan muistuttajien pihaan ja hajua leviää tullen mukana heidän tilalleen asti. Jos puhdistamon toimintaa joudutaan tulevaisuudessa tehostamaan, ei siitä saa aiheutua nykyistä suurempia haju- tai meluhaittoja. 2. B:t Saarijärven kaupungin Hännilän kylässä sijaitsevan Pokelan tilan RN:o 14:113 omistajina ovat ilmoittaneet, että tila sijaitsee puhdistamon läheisyydessä ja puhdistamon purkuoja Leuhunjokeen virtaa tilan peltojen halki. Purkuoja on vuosien kuluessa osittain umpeutunut, mikä nostaa veden pintaa Saarilammessa ja ojan alkupäässä. Sen seurauksena osa muistuttajien pellosta on käynyt viljelykelvottomaksi ja osa niin pehmeäksi ja märäksi, että se eläinten laiduntaessa polkeentuu ja rapaantuu helposti. Myös koivut kuolevat lammen ympäristössä, kun vesi on liian korkealla. Kesäisin lammessa on paljon leväkasvustoa. Purkuojan streptokokki- ja kolibakteeripitoisuudet ovat suuret. Purkuojalla vedet johdetaan jokeen, joka on padottu noin 1 km:n päässä purkuojan suusta. Varsinkin kesäisin vesi seisoo joessa pitkiäkin aikoja, jolloin bakteerit lisääntyvät voimakkaasti ja joen vesi käy uimakelvottomaksi, koska uidessa iholle tarttuu ruskeaa limaa. Myös alapuolisten järvien vesi on kesäisin ja syksyisin samanlaista. Joen veden laatua huonontaa myös se, että kaupunki käyttää Saarilammen rantaa lumenkaatopaikkana. Avoin purkuoja on korvattava umpiputkella, jolla vesi johdettaisiin kauemmaksi vesistöön, jotta joki puhdistuisi uimakelpoiseksi. Koska typenpoistoa ei aiota toteuttaa, saastuminen pahenee. Purkuojan ja lammen vedenkorkeutta on laskettava, jotta pellot kuivuisivat ja puut voisivat elää. Lumenkaatoa ei tule sallia Saarilammen rannalla.

13 13 Hakijan selitys Hakija on lausunut Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, että se tulee analysoimaan lähtevästä jätevedestä liuenneen raudan eikä hapen, kuten hakemuksessa on mainittu. Vesistötarkkailu tullaan suorittamaan neljännesvuosittain ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Myös Saarijärven tarkkailupisteestä tullaan määrittämään mineraaliravinteet ja A-klorofyllit. Vesistövaikutusten näytteistä analysoidaan nitraattityppi ja nitriittitypen summa sekä ammoniumtyppi. Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että puhdistamolietettä tullaan edelleen analysoimaan valtioneuvoston päätöksen /282 liitteen 2 mukaisesti. Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että haitallisiin hajuhaittoihin on kiinnitetty huomiota saneerauksen yhteydessä. Mikäli haitallisia hajuhaittoja ilmenee, ne pyritään eliminoimaan. Saneerauksella on saatu nostettua puhdistamolietteen kuiva-ainepitoisuutta. Puhdistamoliete kuormataan ja kuljetetaan siten, ettei se pääse leviämään kuljetuslaitteista ympäristöön. Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että puhdistamon käsittelemä jätevesi ei sisällä vaarallisia kemikaaleja, koska Saarijärvellä ei ole kemianalan teollisuutta. Käsitellyt jätevedet kuormittavat alapuolista vesistöä ainoastaan ravinteiden osalta. Sekä laitoksen ylä- että alapuolinen vesistö on runsaasti ravinteita tuottavien viljelyspeltojen ympäröimää. Hakija on jo hakemuksessaan esittänyt aiempaa tiukempia lupaehtoja. Koska yksinomaan jäteveden vaikutusta kalastoon ja kalastukseen ei voida osoittaa, on hakijan velvoittaminen ko. tarkkailuun kohtuutonta. A:n muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että puhdistamon haju- ja meluhaittoja tarkkaillaan ja tarvittaessa niiden vähentämistä tehostetaan.

14 14 B:n muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että puhdistamon yläpuolinen vesistön on rehevää ja siinä esiintyy myös leväkasvustoa. Vesistötutkimustulosten perusteella Leuhunkosken ravinnepitoisuudet ovat reheville vesialueille tyypillisiä. Leuhunkosken klorofylli-a pitoisuus oli samaa tasoa kuin yläpuolisen Myllykosken. Leuhunkoskessa oli vuonna 2002 vähän bakteereja, joten vesi oli luokiteltavissa hyväksi uimavedeksi. Saarilammen purkuoja on vesioikeuden luvassa määrätty pidettäväksi viemärinä. Pokelan tilan peltojen salaojien putket laskevat purkuojaan. Muistutuksessa mainittujen kuivuneiden puiden ja Saarilammen happitilanteen parantamista tullaan selvittämään. Saarilammen ranta-alueen käyttäminen lumen läjitysalueena ei liity ympäristölupahakemukseen. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Saarijärven kaupungille ympäristöluvan Saarilammen jätevedenpuhdistamolle. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Saarijärven-Karstulan terveydenhuollon kuntayhtymän vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Keski-Suomen TE-keskuksen vaatimukset hylätään aiheettomina. Ympäristölupavirasto katsoo, että on olemassa edellytykset myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana. Lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite on riittävä, jotta lupaehtojen ajanmukaisuutta voidaan tarkastella. Puhdistamon saneerauksen ja tässä päätöksessä määrättävien aikaisempaa tiukempien lupamääräysten perusteella jätevedenpuhdistamon kuormitus tulee vähenemään aikaisemmasta, joten tarkkailua edellyttävää muutosta ei aiheudu. A:n muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että puhdistamon haju- ja melupäästöjen ei arvioida lisääntyvän aikaisemmasta. B:n muistutuksen Saarilammesta Leuhunjokeen johtavaa lasku-uomaa koskevien vaatimusten johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että uomaa on tämän päätöksen mukaan

15 15 edelleen pidettävä viemärinä. Luvan saajalla on vesilain 10 luvun 9 :n mukaan velvollisuus pitää viemäri kunnossa. Tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa kunnossapitoa koskevia määräyksiä. Ympäristölupavirasto katsoo, että ei ole perusteita määrätä, että Saarilammen tai sen lasku-uoman vedenkorkeutta olisi alennettava tai että luvan saajan on korvattava nykyinen avouoma umpiputkella, joka ulottuisi nykyistä lasku-uoman Leuhunjokeen laskukohtaa kauemmas. Vuoden 2002 vesistövaikutusten tarkkailutulosten perusteella Leuhunjoessa on ollut vähän bakteereja, joten vesi on ollut luokiteltava hyväksi uimavedeksi. Lumen läjitysalue ei kuulu nyt käsiteltävänä olevaan ympäristölupa-asiaan, joten sitä koskeva vaatimus jätetään tutkimatta. LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Jätevedet on johdettava puhdistamolta Saarilampeen ja siitä lammen lasku-uomaa myöten Leuhunjokeen Leuhunkosken yläpuolelle. Saarilammen lasku-uomaa on edelleen pidettävä viemärinä, joka luvan saajan on pidettävä sellaisessa kunnossa, että jätevesistä ei aiheudu Saarilammen vedenkorkeuden nousemista. 2. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: pitoisuusarvo enintään käsittelyteho vähintään BHK 7ATU -arvo 15 mg/l 90 % fosforipitoisuus 0,8 mg/l 90 % COD Cr -arvo 125 mg/l 75 % kiintoainepitoisuus 35 mg/l 90 %.

16 16 Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. 3. Viemäriverkkoon joutuvien hule- ja vuotovesien määrä on suunnitelmallisesti rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. 4. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, aiheuta haittaa viemäriverkostossa, vaikeuta lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta haittaa purkuvesistössä. Teollisuuslaitosten jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tulee olla liittymissopimukset. Sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/ :n mukaiset vaatimukset. Sopimukset on lähetettävä tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja niitä on valvontaviranomaisen kehotuksesta tarvittaessa tarkistettava. Melu 5. Melutaso häiriintyvien asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db klo 7-22 välisenä aikana eikä 50 db yöllä klo 22-7 välisenä aikana. Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Jätevedenpuhdistuksessa syntynyt, tiivistetty ja kuivattu liete on toimitettava käsiteltäväksi sellaiseen paikkaan, jossa käsittely tapahtuu asianmukaisen luvan perusteella. Puhdistamoliete voidaan hyödyntää maanviljelyksessä, jos liete käsitellään ja analysoidaan valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) edellytetyllä tavalla ja lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät siinä asetetut vaatimukset.

17 17 Välpejäte on toimitettava kaatopaikalle. Muut puhdistamolla syntyvät jätteet on lajiteltava ja toimitettava asianmukaisesti jatkokäsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikkoihin, joilla on näiden jätteiden käsittelemisen edellyttämät luvat. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Jos puhdistamolta tai viemäriverkosta on joutunut tai uhkaa joutua vesistöön tai maaperään laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tapahtumasta on heti ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Luvan saajalla on oltava toimintaohje, joka koskee toimintaa puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana. Lisäksi on pidettävä yllä toimintavalmiutta eritystilanteiden varalta. Ohjetta tulee säilyttää puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. TARKKAILU JA RAPORTOINTI 9. Päästötarkkailu Jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä on otettava 12 kertaa vuoden aikana 24 tunnin virtaamapainotteiset kokoomanäytteet. Näytteenottoajankohdat tulee sovittaa siten, että puhdistamon päästötarkkailun laskentajakson neljännesvuosikeskiarvoon tulee mukaan aina vähintään kahden kokoomanäytesarjan analyysitulokset. Kokoomanäytteistä on analysoitava ainakin seuraavat parametrit: - BOD 7ATU - COD Cr

18 18 - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - nitraattityppi - alkaliteetti - ph - kiintoaine - sähkönjohtavuus. Lähtevän jäteveden kokoomanäytteestä on lisäksi analysoitava ainakin seuraavat parametrit: - liuennut rauta - liukoinen fosfaattifosfori - rauta. Lisäksi on jokaisen kokoomanäytesarjan oton yhteydessä otettava ilmastusaltaista kertanäyte, josta on analysoitava ainakin ilmastusaltaiden kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. 10. Vesistövaikutusten tarkkailu Vesistövaikutustarkkailua on suoritettava tarkkailupisteissä, jotka sijaitsevat Saarilammen purkuojassa, Saarijärvessä, Summasjärvessä, Myllykoskessa, Tarvaalanvirrassa, Leuhunkoskessa ja Pajupurossa. Tarkkailupisteiden sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä 1 olevasta sijaintikartasta nro BJ.101. Tarkkailua on suoritettava vuosittain neljä kertaa vuodessa. Näytteiden ottoajankohdat sijoitetaan alkutalveen, lopputalveen, alkukesään ja loppukesään. Järvipisteiden näytteenottosyvyydet ovat 1, 5, 10, 15, 20 m jne. sekä 1 m pohjan yläpuolelta. A-klorofylli- ja mineraaliravinnenäytteet otetaan kuitenkin 0-2 m:n syvyydestä omalla tähän tarkoitukseen soveltuvalla näytteenottimellaan ja nämä parametrit analysoidaan ainoastaan loppukesän näytteistä. Mineraaliravinteet ja a-klorofyllit määritetään Saarijärven ja Summasjärven näytteenottopisteistä.

19 19 Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - happi - ph - sähkönjohtavuus - COD Mn - sameus - väri. 0-2 m:n näytteistä analysoidaan - ammoniumtyppi - nitraatti- ja nitriittitypen summa - fosfaattifosfori - a-klorofylli. Näytteenoton yhteydessä mitataan eri näytteiden lämpötilat. 11. Käyttötarkkailu Jätevedenpuhdistamolla on suoritettava käyttötarkkailua. Käyttötarkkailusta on ilmettävä myös mahdolliset viemäriverkossa tapahtuneet ylivuodot ja puhdistamolla tapahtuneet ohijuoksutukset. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä myös puhdistamon prosessista poistetun ylijäämälietteen määrä ja sijoituspaikat tai muu mahdollinen lietteen käsittelijä. 12. Yksittäiset päästötarkkailun ja vesistövaikutusten tarkkailun tulokset on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle välittömästi niiden valmistuttua. Päästötarkkailusta ja vesistövaikutusten tarkkailusta on laadittava vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Keski- Suomen ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

20 20 Käyttötarkkailusta ja viikkovirtaamista on laadittava yhteenveto. Lisäksi on laadittava selvitys mahdollisista vuorokautisista ylivuodoista viemäriverkossa ja ohijuoksutuksista puhdistamolla. Yhteenvedot ja selvitykset on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja velvoitetarkkailua suorittavalle tarkkailijalle tammikuun loppuun mennessä. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Keski-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailumääräyksiä. 13. Puhdistamolla on oltava riittävän koulutuksen saanut ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN 14. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä

21 noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. 21 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Saarilammen jätevedenpuhdistamo ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Sijoituspaikka on tarkoitukseensa soveltuva. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Määräykset Jätevesien johtamisesta vesistöön ei aiheudu edunmenetyksiä, joista olisi määrättävä korvauksia. Jäteveden johtamisesta ehkä aiheutuvien ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan 14. määräys. Jätevesien johtamista, melun torjuntaa ja jätehuoltoa sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n säännöksiin. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja valvontaa koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 :n säännöksiin.

22 22 Jäteveden käsittelytulosta koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :n vaatimukseen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä ja yhdyskuntajätevesiä koskevaan valtioneuvoston päätökseen 365/1994. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulain 41-43, 45-48, 52, 55, 56 ja 72 Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30, 36 ja 37 Vesilain 10 luvun 2 Jätelain 6, 12, 15, 51 ja 52 Jäteasetuksen 8 ja 10 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

23 23 Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TEkeskukselle, Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Saarijärven kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Saarijärven kaupungissa ja sanomalehti Keskisuomalaisessa.

24 24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy maanantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

25 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 13/05/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: (017) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.