Infra pilotti:

Transkriptio

1 1(12) Infra pilotti: Ylläpito- ja hoitoprosessin testaaminen yhteisurakassa - Kuusamon pilotti

2 2(12) 1. TAUSTA Infra pilottien suuntaaminen siten, että tarkastellaan kokonaisuutta, sen osia sekä tehdään prosessin kuvausta ja mallintamista että testataan käytännön kentällä, on tärkeää. Eri hankkeet ja pilotit on siksi syytä katsoa myös kokonaisuutena ja näin varmistaa kehittämistyön eteneminen koko infra-prosessin alueella Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen Infra pilotissa Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen tuotetaan kuvaus siitä, kuinka infra -prosessia voidaan kehittää, kun yhteiset tuotetietomallit ovat olemassa. Pilotin tavoitteeksi on asetettu: Tutkimushankkeessa Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen?? kuvataan tuotemalleja hyödyntävä rakennetun infrastruktuurin koko elinkaaren kattava prosessi?? määritellään prosessin eri vaiheissa tarvittava ja syntyvä tieto määritellään tuotemallipohjaisen tiedonhallinnan vaikutukset eri osapuolten toimintaan. ELINKAAREN KATTAVA HALLINTAPROSESSI INVESTOINTI YLLÄPITO Toteutusmuoto elinkaarimalli ST T LÄHTÖ- TIETOJEN HANKINTA SUUN- NITTELU RAKEN- TAMINEN JA RAKENNETUN TODENTA- MINEN TOIMIVUUS- JA RAKENNE- MITTAUKSET LUOVUTUS- MITTAUKSET LÄHTÖTIETO- MALLI TUOTEMALLI GEOMETRIAMALLI RAKENNEMALLI TIETOMALLI TOTEUTUS- MALLI RAKENNEMALLI TIETOMALLI TOTEUMA - MALLI YLLÄPITO- MALLI JÄÄNNÖS- ARVO- MALLI 3D simulointi ja visualisointi työmaaautomaatio TUOTETIETOMALLI Kuva 1. Tutkimushankkeen Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen kuvaus määriteltävästä prosessista. Kehittämistarpeet kohdistuvat tutkimussuunnitelman mukaan

3 3(12)?? infrahankkeen kokonaisprosessin hallinnan kehittämiseen (sekä investointi- että ylläpitovaihe) ja osaprosessien uudenlaiseen yhteensovittamiseen?? eri osapuolten omien prosessien kehittämiseen.?? uuden osaamisen luomiseen joko tilaajaorganisaatioihin, suunnittelijoille, urakoitsijoille tai palveluliiketoimintana markkinoille Pilotin keskeinen toimija on TKK / Rakentamistalous Rakentamistalous ja työ tehdään Infra 2010 osa-alueen Toimintaprosessit ohjauksessa. 1.2 Tieväylien rakenteen parantamisen automaation kehittäminen - CASE VT4-Haurukylä-Haaransilta (3D-ROAD) Infra pilotissa Tieväylien rakenteen parantamisen automaation kehittäminen - CASE VT4-Haurukylä-Haaransilta (3D-ROAD) testataan infra-prosessia käytännössä lähtien suunnitteluvaiheesta ja päätyen lopputuotemalliin. Hanke sisältää myös toteutuksen aikaisen koneautomaation testaamisen. ylläpito ja hoito hankevalmistelu suunnittelu hankinta Automa- - tisoitu työmaa Kuva 2. Tutkimushankkeen Tieväylien rakenteen parantamisen automaation kehittäminen - CASE VT4-Haurukylä-Haaransilta (3D-ROAD) toiminta-alue infra-prosessissa. Tavoitteena on kehittää tieväylien rakenteen parantamiseen tarvittava automaatiota hyödyntävä 3D-toimintaprosessi, jolla voidaan parantaa suunnittelu- ja rakentamisprosessin tehokkuutta ja laatua. Tiehallinnon tavoitteena on kehittää osavaihekohtaisia vaatimuksia, joilla automaation ja uuden teknologian käyttöönotto nopeutuu. Testauskohde luo yrityksille tarvittavat automaatioteknologian kehitys- ja testausmahdollisuudet. Tavoitteena on toteuttaa projektiin osoitettu todellinen testauskohde koko maailman mittapuussa mahdollisimman edistyksellisesti 3D-automaatiota käyttäen. Läpiviennissä hyödynnetään tällä hetkellä parasta saatavilla teknologiaa ja osaamista. Tavoitteena on aktivoida yritykset automaatioteknologian kehittämistyöhön. Tavoitteena on hankkia normaalia kattavammat ja tarkemmat lähtötiedot tarkkaa 3D-paikannusta hyödyntäen. Tavoitteena on että RP -hankkeessa suunnitellaan ja mallinnetaan uusi 3D-tiegeometria ja muut uudet rakenteet. Tavoitteena on että pilottihankkeen rakentamisessa käytetään työkoneiden 3D-koneohjausta. Pilotin keskeinen toimija on Oulun Yliopisto / Rakentamisteknologian tutkimusyksikkö.

4 4(12) 1.3 Ylläpito ja hoitoprosessin testaaminen Viimeisenä osana infra-prosessin testaamisessa on ylläpito- ja hoito prosessin testaaminen käytännön toiminnassa. Tähän testaukseen parhaiten sopii konkreettinen alueurakkasopimus, jossa mukana on yleiset tiet, kadut ja yksityistiet eli käytännössä verkko, joka tienkäyttäjälle näkyy kokonaisuutena. Samalla tulee testattua useamman tilaajan näkökulmat, kuva 3. ylläpito ja hoito Tuote - mallit hankevalmistelu suunnittelu hankinta Automa- - tisoitu työmaa Kuva 3. Tutkimushankkeen Kunnossapitoprosessin testaaminen yhteisalueurakassa toimintaalue infra-prosessissa. Tällainen sopiva kohde on mm. Kuusamon yhteisalueurakka, jossa Tiehallinto ja Kuusamon kaupunki ovat yhdessä kilpailuttaneet alueurakan sisältäen yleiset tiet, kadut ja yksityistiet. Urakka on alkanut ja urakan kesto on saakka. Jo urakkaa valmisteltaessa sovittiin, että mikäli muutoin on mahdollista pyritään urakan puitteilta tekemään toimintamallien kehittämistä hyödyntäen erityisesti ICT:n mahdollisuuksia. Tätä tukee Kuusamon kaupungin tietoyhteiskunta-strategia. Urakoitsija on ilmoittanut omalta osaltaan olevan valmis prosessin testaamiseen ja toimintamallien kehittämiseen. Tätä varten urakoitsija on panostanut mm. mobiilien toimintamallien kehittämiseen ja käyttöön ottamiseen urakan ensimmäisinä kahtena vuotena. Yhteisalueurakka antaa erinomaiset mahdollisuudet tarkastella ja testata infraprosessin viimeistä osaa kokonaisvaltaisesti myös mahdollisia tulevaisuuden yhteistoimintamuotoja ajatellen (infra-alan toimijoiden yhteistyön kehittäminen, yhteiskilpailutukset, infra-alan rekisterien hallinta, asiakastarpeiden hallinta, mobiilit toimintamallit, toimijoiden management-järjestelmien kehittäminen, sopimusten yhteisvalvonta, jne.). Kesäkautena 2006 pidetyissä neuvotteluissa on yhteisalueurakan päätoimijat yhdessä todenneet valmiuden esittää hanketta Infra ohjelmaan siten, että vuosien aikana testataan ylläpito- ja hoitoprosessia pyrkien noudattamaan Infra ohjelman mukaisia tavoitteita ja ennakoitua tuotetietomallia, perusrekisterien kehityssuuntia sekä hyödyntämään ja testaamaan DIGIROAD -aineistoa verkkotason lähtökohtana. Samoin toimijajoukko on sitoutunut tulosten avoimuuteen siltä osin kuin ne eivät ole suoraan toimijoiden organisaatio- tai yrityssalaisuuksia. Keskeiset tulokset eli toimintamallikuvaukset ovat julkista materiaalia. Tältä pohjalta on tehty tämä hanke- ja toteutussuunnitelma, jonka toteuttamiseksi on koottu toimijaverkko eri osa-alueiden osaajista. Pilotin keskeinen toimija on SK-Yhtiöt Oy, joka toimii projektikoordinaattorina.

5 5(12) 2. Ylläpito ja hoitoprosessin testaaminen yhteisalueurakassa -pilotin kokonaiskuvaus Infra pilotissa ylläpito- ja hoitoprosessin testaaminen yhteisalueurakassa testataan infra-prosessia käytännössä automatisoidun ylläpidon ja hoidon osalta. Infra-prosessin loppuosa eli ylläpito ja hoito muodostavat aivan oman kokonaisuuden. Ylläpidon ja hoidon toimintamallia voidaan tarkastella toimijoittain tai verkottain. Kuusamon yhteisalueurakka muodostaa ainutlaatuisen lähtökohdan prosessin kehittämiselle, koska yhteisalueurakassa ovat mukana yleiset tiet, kadut ja yksityistiet. Sopimuksessa toimijoina ovat Tiehallinto, kaupunki, tiekunnat ja urakoitsija. Automatisoidussa ylläpito- ja hoitoprosessissa tarvitaan hyvät perusrekisterit, verkkoja yhdistävä rakenne (DIGIROAD), toimijoiden sovellukset ja näiden väliset tiedon hallintamallit sekä hyvät tietoverkkopohjaiset välineet sisältäen myös mobiiliteknologiat. Kuvassa 4 on esitetty kuvaus perusrekistereiden, digiroadin, suunnitelma/toteutumatiedon, tuote- ja tietomallipalvelun sekä eri toimijoiden sovellusten välisistä suhteista. TUOTETIETO- MALLI-palvelu Tilaajien Tilaajien sovellukset Palvelu- sovellukset Palvelutuottajetuottajen sovellukset sovellukset Muiden Muiden toimijoiden toimijoiden sovellukset sovellukset jne... jne... DIGIROAD - - infraverkko SUUNNITELMA/ TOTEUTUMA - tieto (3D) Tie- ja tiestö tietorekisteri Rata- ja ratatietorekisteri Katu- ja katutietorekisteri Yksityistie- ja yksityistie tiestötietorekisteri Kuva 4. Kuvaus perusrekistereiden, digiroadin, suunnitelma/toteutumatiedon, tuote- ja tietomallipalvelun sekä eri toimijoiden sovellusten välisistä suhteista.

6 6(12) Kuusamon Infra pilotissa on tavoitteena testata erityisesti - digiroadin käyttämistä verkkojen runkona - tie- ja tiestötietorekisteriä - katu- ja katutietorekisteriä - yksityistie- ja yksityistietietorekisteriä - eri toimijoiden sovelluksia, jossa erityisesti vielä mobiileja toimintamalleja toimijaverkon ja tienkäyttäjäasiakkaiden tarpeiden näkökulmasta Siltä osin kuin osoittautuu mahdolliseksi (optio-osa) testataan myös suunnitelma- ja toteutumatiedon hallintaa (tie- ja katuverkko tieto 3-ulotteisena tietokannoissa). Erityisinä tekniikoina testataan internet -pohjaista tiedon välitystä ja kanssakäymistä eri toimijoiden välillä, mobiilien toimintamallien edellyttämiä ratkaisuja, maatutkausta rakennetietojen kartoittamiseksi, oliopohjaista katu- ja yksityistierekisteriä. Pilotissa on itseasiassa tavoitteena hakea näkemyksiä ja käytännön kokemuksia DIGI- INFRAsta eli infra-alalle tarvittavista yhteisistä määrittelyistä, kuva 5. hankevalmistelu suunnittelu hankinta Automa- - tisoitu työmaa hoito ja kunnossapito Infra-alan yhteiset ict - teknologia linjaukset (mm. mobiilisuus, tietotekniset alustat) DIGI-INFRA (infran digitaalinen kuvaus ja sen käyttöperusteet) Infra-alan etoiminta - mallit Infra-alan yhteiset etoiminta periaatteet ja kehittämisaskellukset Kuva 5. DIGI-INFRA kuvaus tarvittavista infra-alan yhteisistä määrittelyistä. Infa-alan toimijaverkkoa voidaan kuvata kuvan 6 mukaisesti. Kuusamon pilotissa toimijaverkko koostuu juuri näistä toimijoista eli pilotissa voidaan testata käytännön toiminnassa toimijaverkon uutta sähköistä toimintamallia. Perinteisiä toimijoita ovat tilaajat, urakoitsijat ja aliurakoitsijat. Uusia toimijoita ovat tietopalvelujen tuottajat ja uusien teknologioiden kehittäjät. Uusien toimijoiden rooli sopii erityisen hyvin myös Kuusamon tietoyhteiskunta strategiaan.

7 7(12) Tilaaja (t) ALI- PALVELUSOPIMUKSET URAKOITSIJAT TOIMITTAJAT PALVELUN TUOTTAJA(T) HANKINTAPALVELUJEN, TIETOPALVELUJEN TUOTTAJA(T) UUDET TOIMIJAT TEKNOLOGIOIDEN KEHITTÄJÄT Toimijaverkossa kukin keskittyy omaan ydinosaamiseensa koko verkko hyödyntää tietopalvelumarkkinoita Kuva 6. Infra-alan toimijaverkon kuvaus. 3. Pilotin tavoitteet 3.1 Yleiset tavoitteet ENSISIJAINEN / ENSIMMÄISEN VAIHEEN TAVOITE: - Pilotin ensisijaisen tavoitteena on testata infra-prosessista ylläpito ja hoito-osuutta. Lähtökohtana on, että taustalla käytetään tie-, katu- ja yksityisrekisteriä sekä verkkotasolla digiroad -aineistoa yhdistämään perusrekisterit. - ensimmäisessä vaiheessa tehdään myös optiovaiheen toteuttamiseksi tuotetietomallinnusosa sekä rekisterivaatimusten määrittäminen - ensimmäisessä vaiheessa infra-prosessien testaus voidaan toteuttaa pääosin olemassa olevilla ohjelmistotyökaluilla ja järjestelmillä, jotka eivät vielä ole välttämättä tulevan infraalan tuotetietomallin määrittelyjen mukaisia mutta antavat mahdollisuuden testata/kehittää ylläpito- ja hoitoprosessia - ensimmäisessä vaiheessa tehdään myös optiovaiheen toteuttamisen mahdollistavat rekisteritietojen tuotetietomallinnusosa sekä rekisterivaatimusten määrittäminen. Tuotemallinnus pyritään toteuttamaan ISO/TC211 standardien määrittämällä tavalla, jotta varmistetaan yhteensopivuus optiovaiheen infra-alan tuotetietomallin pohjalta toteutettaviin järjestelmin. Nämä tavoiteosat ovat ensisijaisia koska se voidaan tehdä kohtuullisen pienellä panostuksella vuosien aikana.

8 8(12) OPTIO- / TOISEN VAIHEEN TAVOITE: - Pilotissa luodaan Kuusamon alueelle infra-alan tuotetietomalliin pohjautuva katu- ja yksityistierekisteri, jotta prosessin testaaminen tältä osin on mahdollista. Samoin tavoitteeseen sisältyy katu- ja yksityisrekisterin perustamisen ja ylläpidon kuvaaminen yleisellä tasolla. Tämä tavoite toteutuu, mikäli Kuusamon kaupunki päättää sijoittaa katurekisterin kehittämiseen. Pilotti on väylärekisteriin liittyvien tehtävien osalta loogista jatkoa ja täydennystä infra-alan tuotetietomalliselvitykselle, joka valmistuu syksyllä Palvelusopimuksen toimintamalliin liittyvät tavoitteet ensisijainen / ensimmäisen vaiheen tavoite Hoidon palvelusopimusten kestoa pidennetään ja sisältöä laajennetaan tarpeen mukaan nykyisestä 5 ja 7 vuodesta aina 10 vuoteen saakka. Hoidon palvelusopimuksiin voidaan erillisten sopimusten mukaan sisällyttää maanteiden lisäksi myös kuntien katujen ja yksityisten teiden hoitoa nykyisiä kokeiluja laajemmin. Hoidon ja ylläpidon hankinnoissa Tiehallinto siirtyy sähköiseen hankintamenettelyyn. Tavoitteena on, että sähköinen hankintamenettely on käytössä täydessä laajuudessa vuoteen 2010 mennessä, jolloin se on kaksisuuntaista ja vuorovaikutteista Tiehallinnon ja palveluntuottajien välillä. Hoidon palvelusopimuksessa systemaattisen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet liittyvät rakenteiden ja laitteiden ominaisuustietoihin. Kuntotilan kehityksen seuranta ja tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja toimenpiteiden rekisteröinnissä luovat perustan urakoitsijan laadukkaalle toiminnalle. Nämä tiedot mahdollistavat myös tilaajalle toteutuksen aikaisen seurantamahdollisuuden kuntotilan kehittymisestä ja urakan uudelleen kilpailuttamisesta. Pilotissa on tavoitteena määritellä toimintamalli ja tietotarpeet urakoitsijan ja tilaajan näkökulmasta automatisoidun hoidon toteuttamiseksi. Pilotti siten tukee Infra projektia kokonaisprosessin tietotarpeiden määrittämiseksi. Tiedon vaihto tilaajan ja urakoitsijan kesken perustuu yhteiseen tieverkon tietomalliin. Infra projekti antaa mahdollisuuden määrittää ja testata tietotarpeita käytännön pilotissa. Pilotissa yhteisesti käytettävän osoitteiston luomisessa on tarkoitus käyttää Digiroad tietovarastoa. Pilotin tavoitteena on siten myös testata Digiroad tietovaraston käytettävyyttä geometria ja osoitejärjestelmän luomiseen katu- ja yksityistieverkolle. Ominaisuustietojen hallinnalle automatisoitu hoito asettaa omat tarpeensa. Pilotissa ominaisuustiedot on inventoitava katu- ja yksityistieverkolta. Kohteiden sijaintitietojen hallinta perustuu yhteiseen tieverkon tietomalliin sekä tie- ja katuosoitejärjestelmään. Tilaajalla ominaisuustietojen tallennuksessa käytetään katu- ja yksityistierekisteriä. Urakoitsijan toiminnassa testataan tietomallia ja toimintamallia mobiilin tiedonhallinnan osalta. Automaattinen toimenpiteiden rekisteröinti tapahtuu työsuorituksen aikana ja tieto välittyy langattomasti urakoitsijan pilotissa käytettävään urakkatietokantaan. Urakkatietokannan kautta tapahtuva reaaliaikainen raportointi ja tienkäyttäjä tiedottaminen tapahtuu yleisissä tietoverkoissa hyödyntäen internet -teknologiaa. Karttapohjaisella tiedonhallinnalla testataan pilotissa yhteistoimintamallia laadunvalvonnan ja urakan sopimuksen hallinnan näkökulmasta. Toimintamallin testauksella pyritään

9 9(12) löytämään esiin tietotarpeet automatisoidulle hoito ja ylläpitotoiminnalle tukemaan Infra kokonaisprosessia. 3.2 Katu- ja yksityistierekisteriin liittyvät tavoitteet optio- /toisen vaiheen tavoite Katu- ja yksityistierekisterin osalta tavoitteena on?? luoda toimiva katu- ja yksityistierekisteri, joka mahdollistaa sähköisen ja automatisoidun toimintamallin käytön katujen ja yksityisten teiden hoidossa ja ylläpidossa osana Tiehallinnon maanteiden hoidon ja ylläpidon palvelusopimusta.?? luoda toimiva katu- ja yksityistierekisteri, joka rakennetaan digiroad -aineiston pohjalle ja sitä hyödyntäen.?? kehittää tuotetietomallipohjaista toimintamallia, jossa rekisterijärjestelmä perustuu ISO/TC211 -standardeihin, joiden pohjalta tarjotaan pilottiprojektin osapuolten käyttöön keskitetty tietovarasto, paikalliset tietokannat ja avoin sovelluskehitysrajapinta (API)?? selvittää, miten rekisterien hallinnointi tulee järjestää, jotta sen on mahdollisimman taloudellinen ja tehokas.?? selvittää, miten rekisterien ylläpito ja päivitys tulee järjestää.?? selvittää rekisteritietojen omistajuuteen liittyvät kysymykset. 4. Pilotin tehtävät ja tulokset 4.1 Ensisijainen / ensimmäisen vaiheen tavoite Pilotissa ensimmäinen tehtävä on tutkia Digiroad-aineistoa ja luoda looginen malli, jolla siitä voidaan prosessoida osoitejärjestelmä myös katu ja yksityistieverkolle. Osoitejärjestelmän perusteella luotavaa verkkomallia tarvitaan käytännön pilotin suoritusvaiheessa. Urakoitsijan käytännön pilotoinnin vuoksi katuverkosta luodaan osoitteellinen verkko (DI- GIROAD-aineisto) mobiililaitteisiin ja urakkatietokantaan, jotta toimintamalli voidaan viedä urakoitsijan käytännön testiin. Kokonaisuuden hallinnointimallin suunnittelussa määritellään toimintamalli ja roolit tilaajalle, kokonaispalvelun hallinnoijalle, teknisen palvelun tuottajalle, urakoitsijoille ja tietoja tuottaville sekä hyödyntäville konsulteille. Tuloksena pilotista saadaan raportoitua malli Digiroad-aineistosta luotavalle osoitejärjestelmälle. Raportissa on myös kuvattu katurekisterin ja yksityistierekisterin tarvittavat tietolajit hoito- ja ylläpitopitotoiminnassa. Urakoitsijan toiminnasta kuvataan toimintamalli ominaisuustietojen automatisoituun ylläpitoon urakan toteutuksen aikana. Kokonaisuuden hallinnointimalli kuvaa toimintamallin ja eri tahojen roolit, jolla jatkossa saadaan kokonaisuus hallittua.

10 10(12) 4.2 Optio- /toisen vaiheen tavoite Tietotarpeiden selvittämisen perusteella voidaan tehdä suunnitelma tietojen inventoimiseksi ja katurekisterin rakenteen rakentamiseksi. Optiotavoitteen tuloksena on tuotetietomallin mukainen katurekisteri, sen tuottamiseksi tarvittavat kuvaus sekä kuvaus siitä, kuinka katurekisterien luominen ja ylläpitäminen tulisi tehdä. Inventointityö Kuusamon katuverkolta kuuluu kaupungin rahoitettaviin tehtäviin. Kuva 7. Katu- ja yksityisrekisterikokonaisuuden hallinta. 5. Aikataulu, osapuolet ja resurssit 5.1. Aikataulu Pilotin kokonaiskesto on runsaat 2 vuotta alkaen ja päättyen Pilotin tulee olla valmis siihen mennessä, kun Kuusamon hoidon palvelusopimus kilpailutetaan alkuvuodesta Pilotin keskeisten työvaiheiden aikataulu ilmenee oheisesta kaaviosta.

11 11(12) Taulukko 1. Aikataulukaavio ENSISIJAINEN / ENSIMMÄISEN VAIHEEN TAVOITE. Työvaihe A) Hoidon ja ylläpidon prosessi - urakoitsijan toimintamallin suunnittelu ja testaus B) Raportointi d) Tuotetietomallinnusosa e) Rekisterivaatimusten määrittäminen Taulukko 2. Aikataulukaavio - OPTIO- / TOISEN VAIHEEN TAVOITE Työvaihe a) Katu- ja yksityistierekisteri - rekisterin sisällön ja järjestelmän suunnittelu - mittaukset ja tutkaukset - rekisterin perustaminen ja käyttöönotto -rekisterin hallinnoinnin ja ylläpidon suunnittelu c) Raportointi 5.2. Osapuolet Pilotin osapuolia ovat Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Kuusamon kaupunki, tiekunnat sekä urakoitsija ja muut palveluntoimittajat. Pilotin suunnittelua ja toteutusta varten palveluntoimittajat ovat muodostaneet seuraavan liittouman:?? SK-Yhtiöt Oy projektin johto ja koordinointi, sähköinen toimintamalli, rekisterien ylläpidon ja hallinnoinnin suunnittelu, raportointi?? Tietomekka Oy mobiilit toimintamallit, tieverkon osoitteiston luominen, tienkäyttäjien palvelut, urakan aikaisten tietojen ylläpito?? Vianova Oy katu- ja yksityistierekisterin tuottaminen, rekisterien ylläpidon ja hallinnoinnin suunnittelu, infra-alan tuotetietomallikonseptin koulutus ja ohjelmointiympäristön käyttöönoton tuki, tuotetiedon mallintaminen ja testaaminen?? Roadscanners Oy rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon analyysit ja kestoennusteet (ylläpitosuunnitelmat), tutka- ja muut mittaukset, kuntotietojen keruun, analysoinnin ja varastoinnin kehittäminen ja niihin liittyvien kuvausten teleminen

12 12(12) Katurekisterin luomiseen liittyvät maastomittaukset tekee pääasiallisesti Kuusamon kaupunki kustannuksellaan. Liittouman vastuuhenkilöt ja työhön käytettävät henkilöt ovat seuraavat:?? SK-Yhtiöt Oy - dipl.ins Martti Perälä, projektin johto - suunnittelija?? Tietomekka Oy - dipl.ins. Matti Pikkarainen, vastuuhenkilö - suunnittelijat?? Vianova Oy - dipl.ins. Heikki Halttula, vastuuhenkilö - suunnittelijat?? Roadscanners Oy - FM Timo Saarenketo, vastuuhenkilö - suunnittelijat Pilottiin osallistuvien henkilöiden referenssit on esitetty liitteessä Resurssit Pilotille perustetaan johtoryhmä, johon alustavasti kuuluvat seuraavat henkilöt: - Markku Tervo, Tiehallinto, puheenjohtaja vaiheessa 1 - Mika Mankinen, Kuusamon kaupunki, puheenjohtaja vaiheessa 2 - Martti Perälä, SK-yhtiöt, sihteeri - Juhani Määttä, Kuusamon kaupunki - Keijo Pulkkinen, Tiehallinto - Jouni Määttä, Koillistie Määttä Oy - Matti Pikkarainen, Tietomekka Oy - Heikki Halttula, Vianova oy - Timo Saarenketo, Roadscanners Oy - Mahdolliset asiantuntijat Projektissa käytetään tarvittavassa määrin eri alojen asiantuntijoita.