2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A."

Transkriptio

1 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja, eikä niiden käyttö poikkea merkittävästi luonnonmateriaalien käytöstä. Osa uusiomateriaaleista sen sijaan on käyttöominaisuuksiltaan erittäin vaativia ja niiden hyödyntämisen eri vaiheissa vaaditaan huolellisuutta. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. Luokittelu raaka-ainelähteen perusteella: Uusiomateriaaleja voidaan luokitella erilaisilla perusteilla. Materiaalit voidaan luokitella esim. teollisuuden tai toiminnan, josta materiaali on peräisin, mukaisesti (esim. taulukossa 2.1). Taulukossa 2.1 on lähtökohtana standardin liitteen A taulukko (standardia ei ole toistaiseksi vahvistettu). Taulukon oikeanpuoleisimmassa sarakkeessa on arvioitu ko. materiaalin asemaa Suomessa. Taulukossa 2.2 on pohjana taulukossa 2.1 esitetyt materiaalit ja materiaalien tunnukset. Lisäksi taulukossa on esitetty materiaaleille vakiintuneet lyhenteet tai UUMA2-hankkeessa ehdotetut lyhenteet materiaaleille. Lisäksi taulukossa on esitetty ko. materiaalien vuosittaiset määrät. Luokittelu materiaalin teknisten ominaisuuksien perusteella: UUMA-materiaalit voidaan luokitella teknisten ominaisuuksiensa mukaan viiteen erilaiseen materiaalityyppiin (Taulukko 2.3). - Rakeinen - Rakeinen sitoutuva - Massiivinen lujittunut, stabiloitu (lisäaine + runkoaine) - Joustava (liikennekuormitettu) - Tiivistemateriaali

2 Taulukko 2.1 EN standardin mukainen uusiomateriaalien listaus ja ko. uusiomateriaalien hyödyntäminen Suomessa. Taulukko on suomennettu ja täydennetty UUMA2-hankkeessa, joten on mahdollista, että siinä on korjaus- ja täydennystarpeita. Tunnus Raaka-aineen lähde Alatunn. Materiaali Käyttöhistoria Standardi asettaa materiaalille erityisiä vaatimuksia Sisällytettävä täydentäviä vaatimuksia UUMA-materiaalina Suomessa P Luonnonkiviainekset P Kaikki EN 932-3:n sisältämät kivilajityypit kyllä kyllä ei ei luokitella uusiomateriaaliksi A B C D E F G H I Rakennus- ja purkujätteen kierrätystoiminta Jätteenpolttoteollisuus Hiilivoimateollisuus Rauta- ja terästeollisuus Vähärautainen terästeollisuus Valimoteolllisuus Kaivos- ja louhostoiminta Kunnossapitoruoppaus Muut A1 Asfalttijäte kyllä kyllä ei x A2 Betonimurske kyllä kyllä ei x A3 Tiilimurske kyllä kyllä ei x A4 Asfalttijätteen sekä betoni- ja tiilimurskeen seos (A1, A2, A3) kyllä kyllä ei ei tiettävästi valmisteta B1 Jätteenpolton pohjatuhka 1 (poislukien lentotuhka) kyllä ei kyllä x B2 Jätteenpolton lentotuhka ei - - ei hyötykäyttömerkitystä C1 Kivihiilen pölypolton lentotuhka kyllä ei kyllä x C2 Kivihiililen leijupetipolton lentotuhka kyllä ei ei x C3 Kivihiilen kattilakuona kyllä ei kyllä ei muodostu C4 Kivihiilen arinapolton pohjatuhka kyllä ei kyllä x C5 Kivihiilen leijupetipolton pohjahiekka kyllä ei ei x D1 Granuloitu masuunikuona kyllä kyllä ei x D2 Ilmajäähdytetty masuunikuona kyllä kyllä ei x D3 Konvertterikuona kyllä kyllä ei x D4 Valokaariuunin masuunikuona (hiiliteräksen tuotannosta) kyllä kyllä ei x D5 Valokaariuunin masuunikuona (ruostumattoman/runsasseosteisen teräksen tuotannosta) ei - - x D6 Ferrokromikuona kyllä kyllä ei x E1 Kuparikuona kyllä ei ei x E2 Molybdeenikuona ei - - x E3 Sinkkikuona kyllä ei ei x E4 Fosforikuona kyllä ei ei x F1 Kaavaushiekka kyllä ei ei x F2 Kupu-uunin masuunikuona kyllä ei kyllä x G1 "Punainen kivihiililiuske" (engl. Red coal shale) kyllä ei ei ei muodostu G2 Antrasiittikaivoksen jäte kyllä ei kyllä ei muodostu G3 Sivukivi kyllä ei ei x G4 Palavan kiven jäte kyllä ei ei ei muodostu H1 Ruoppausmassa, hiekka kyllä ei ei x H2 Ruoppausmassa, savi ei - - x I1 Ylijäämämaa, savi ei - - x I2 Paperilietteen polton tuhka kyllä ei kyllä x I3 Vedenkäsittelyn jätteenpolton tuhka kyllä ei kyllä x I4 Biomassatuhka 2 kyllä ei kyllä x I5 Lasimurske kyllä kyllä ei x I6 Paisutettu savi kts. EN ei luokitella uusiomateriaaliksi 1 Jättenpolton pohjatuhkan vaatimukset pohjautuvat arinaperusteisiin rakenteisiin 2 Sisältää mm. turpeen, puun ja seospolton tuhkan

3 Taulukko 2.2 Suomessa hyödynnettävät uusiomateriaalit, niistä käytetyt lyhenteet ja vuosittaiset tuotantomäärät. Osa lyhenteistä on UUMA2-hankkeen ehdottamia ja niillä ei ole virallista asemaa. Taulukko on osin kesken ja se täydentyy myöhemmin.

4 Taulukko 2.3 UUMA-materiaalien jaottelu materiaalityyppeihin materiaalien ominaisuuksien suhteen. Jaottelu on laadittu UUMA2-hankkeessa. 1. Rakeinen: 2. Rakeinen sitoutuva 3. Massiivinen lujittunut, stabiloitu 4. Joustava 5. Tiivistemateriaali Täyteaine* + runkoaine Asfalttirouhe Betonimurske (III, IV) Tiilimurske Jätteenpolton pohjakuona Pohjatuhka Pohjahiekka Valimohiekka Sivukivet Kivituhka Rikastushiekat Asfalttirouhe Betonimurske (I, II) Granuloitu masuunikuona Masuunihiekka Muut kuonat Lentotuhka (hiili-, bio-, jne.) Sementti aktivoitu LT Tuhkaseokset Granuloitu masuunikuona Rikinpoiston lopputuote *Täyteaine = runkoaineen ja/tai seoksen ominaisuuksia jalostava "lisä". Ylijäämämaat Kasatuhka (kostea) Ruoppausmassat Kuitusavi Olemassa olevat rakennekerrokset (= päällyste + kantavan yläosa) - kerrosstabilointi Kuitutuhka Metsäteollisuuden prosessijätteet Rengasrouhe (kevenne) Kuitusavi Ylijäämämaat Metsäteollisuuden prosessijätteet Stabiloidut ruoppausmassat Kuitusavi Luokittelu hyötykäyttökohteen mukaisesti: Alla on esitetty esimerkkejä eri luonnonkiviaineksia korvaavista uusiomateriaaleista (LiVi 2014): 1. Pengermateriaaleiksi soveltuvat uusiomateriaalit - rakennuskivilouhimoiden sivukivet - malmikaivosten sivukivet - kivihiilen lentotuhka (soveltuu käytettäväksi kuivissa penkereissä) - puupohjaisista tuhkista ja turvetuhkista voidaan tehdä kuivia penkereitä, kun materiaaleilta ei edellytetä routimattomuutta - muut teknisesti korkealaatuisemmat materiaalit. 2. Hiekkaa korvaavia uusiomateriaaleja - kivihiilen polton pohjatuhka - leijupetihiekka - masuunihiekka - OKTO-eriste (lämpöeriste, valmistettu ferrokromikuonasta, Tornio) - OKTO-JT-murske (valmistettu teräskuonasta) - kaivosteollisuuden ympäristökelpoinen rikastushiekka. 3. Mursketta korvaavia uusiomateriaaleja - betonimurske (BeM) - masuunikuonamurske (MaKu) - kappalekuona (KapKu) - teräskuonamurske (tietyt teräskuonamurskeet myös päällystekiviaineksena) - OKTO-murske (valmistettu ferrokromikuonasta, myös päällystekiviaineksena) - OKTO-JT-murske (jakavassa kerroksessa) - masuunihiekka (MaHk) - asfalttimurske (ensisijaisesti pyritään hyödyntämään uusiopäällysteessä) - rakennuskiviteollisuuden sivukivet soveltuvat yleisesti samoihin käyttökohteisiin kuin alueiden normaalit kiviainekset. 4. Stabiloitua kerrosta korvaavia uusiomateriaaleja - asfalttimurske ja -rouhe (sitoutumista lisätään bitumilla) - lentotuhka (tarvittava sementin tai kalkin lisäys on tutkittava ennakkokokeilla). 5. Stabiloinnin sideaineena käytettäviä uusiomateriaaleja (sitoutuminen varmistetaan tarvittaessa sementillä tai kalkilla) - masuunihiekka - OKTO-filleri (teräskuona)

5 - lentotuhka. 6. Päällystemassaa korvaavia uusiomateriaaleja - asfalttirouhe - tuhka täytejauheena - hematiittifilleri - OKTO-filleri. 7. Kevennysrakenteet - vaahtolasimurske - rengasrouhe, rengaspaalit - maisemointitäytöissä ja meluvalleissa myös kokonaiset renkaat - OKTO-kevytkivi (valmistettu teräskuonasta) - masuunihiekka - tuhkat. 2.2 Uusiomateriaalien parametrit Parametrien määrittäminen, periaatteita Uusiomateriaalien käyttökohteiden vaatimukset ovat lähtökohtana uusiomateriaalien mitoitusparametreille. Joillakin uusiomateriaaleilla voidaan mitoitus tehdä käyttäen suoraan nykyisissä ohjeissa esitettyjä parametrivaatimuksia. Uusiomateriaalien materiaalikohtaisissa opasjulkaisuissa on esitetty myös vaatimuksia materiaaleille ja vaatimusten toteutuessa mitoituksessa käytettäviä parametreja. Osalle uusiomateriaaleista perinteisille materiaaleille asetetut parametrivaatimukset eivät lähtökohtaisesti sovellu ja ko. tapauksissa parametrivaatimukset ja parametrit on määritettävä erikseen laboratorio- ja kenttätutkimuksilla (kohteesta ja materiaaleista riippuen ko. tutkimusvaiheen kesto saattaa olla vuosia). Jos uusiomateriaalien laatuvaatimuksia ei ole käytettävissä (esim. koerakennuskohteessa), materiaalivaatimukset on määritettävä hankekohtaisessa suunnittelussa. Uusiomateriaalien mitoitusparametrien tilanne vaihtelee suuresti materiaalikohtaisesti. Osalla materiaaleista on pitkäaikainen käyttökokemus korkealuokkaisissa käyttökohteissa ja niille on tehty merkittävä määrä tutkimustoimintaa ko. käyttöolosuhdetta ajatellen (esim. betonimurske ja masuunihiekka). Osalla materiaaleista käyttöhistoria on lyhyempi ja vaihtelevampi ja niille ei ole pystytty toistaiseksi määrittämään ( virallisia ) parametreja, joita voitaisiin käyttää ilman laajoja materiaali- ja kohdekohtaisia tutkimuksia (esim. metsäteollisuuden jätejakeet). Osa materiaaleista on lähtökohtaisesti runkoaineen ja sideaineen yhdistelmiä, jolloin niiden parametrit on (lähes) aina määritettävä materiaali- ja kohdekohtaisesti laboratoriossa ennakkokokeilla (esim. stabiloitu ylijäämämaa). Alla on esitetty esimerkin omaisesti joidenkin uusiomateriaalien parametreja. Joidenkin uusiomateriaalien parametrit on esitetty Liikenneviraston ohjeissa taulukon 2.4 mukaisesti (BeM, MaHk, MaKu, KapKu). Betonimurskeen osalta vastaavat parametrit on esitetty mm. Tielaitoksen betonimurskeohjeessa (Tielaitos 2000) ja Ruduksen Betoroc-esitteessä (Rudus Oy 2008). Ko. julkaisuissa on esitetty myös betonimurskeiden indeksiominaisuudet yms. Lisäksi ko. ohjeissa on esitetty parametreja alhaisemman laatuluokan betonimurskelajitteille. Betonimurskeelle ja masuunikuonatuotteet ovat mukana InfraRYL 2015 päivityksessä ja siellä on esitetty ko. materiaaleille parametreja ja laatuvaatimuksia.

6 Taulukko 2.4 Odemarkin mitoituksessa käytettäviä uusiomateriaalien moduuleja (Tiehallinto 2005) Betonimurskeiden luokat pitäisi esittää roomalaisilla numeroilla esim. BeM2 => BeM II. Energiantuotannon ja metsäteollisuuden tuhkien indeksiominaisuuksia ja mitoitusparametreja on esitetty tällä hetkellä kattavimmin Tuhkakäsikirjassa (Kiviniemi et al. 2012). Ko. materiaaleille on työn alla Infra-ohjekortti, mutta sen valmistumis- ja hyväksymisajankohta ei ole tiedossa (mahdollisesti 2016?). Sivukivestä murskattujen materiaalien mitoitusparametrit voidaan arvioida kuten normaalin kiviaineksen parametrit Liikenneviraston ja InfraRYL:n ohjeiden mukaisesti. Arvioinnissa on luonnollisesti otettava huomioon sivukivien erityisominaisuudet (esim. rapautumisherkkyys). Stabiloidun ylijäämämaan parametrien osalta toimivaan tällä hetkellä pitkälti samalla periaatteella kuin syvästabiloinnissa eli stabiloidun maan suunnitellun leikkauslujuuden saavuttamiseksi tarvittava sideainemäärä ja sideaineen laatu (sideaineresepti) määritetään ennakkoon tehtävillä laboratoriotutkimuksilla. Ko. menettelytavat on esitetty mm. Liikenneviraston ohjeessa Syvästabiloinnin suunnittelu (LiVi 2010) ja Massastabilointikäsikirjassa (Forsman et al. 2014). Vaatimukset väylärakentamisen materiaaleille InfraRYL: Väylärakenteiden materiaalivaatimukset on esitetty materiaalikohtaisesti InfraRYL:ssä. Voimassa olevassa InfraRYL:ssä (2010) ei ole esitetty uusiomateriaalien yksityiskohtaisia materiaalivaatimuksia. Esimerkiksi sitomattomalle kantavalle kerrokselle on kuitenkin esitetty seuraava yleinen ohje: "Uusiomateriaalien käyttö edellyttää yleensä materiaalikohtaisia ennakkokokeita. Uusiomateriaalien laatuvaatimuksina käytetään soveltuvin osin vastaavia luonnonkiviaineksille annettuja laatuvaatimuksia. Maarakenteissa käytettävien uusiomateriaalien on teknisiltä ominaisuuksiltaan ja maarakennuskelpoisuudeltaan sovelluttava käyttökohteeseen ja oltava riittävän tasalaatuisia. Jos uusiomateriaaleja käytetään kuormitettuihin maarakenteisiin, niiden pitkäaikaiskestävyys on testattava sillä rasitusmäärän ja -tason yhdistelmällä, joka maarakenteeseen voi kohdistua käyttöaikanaan. Uusiomateriaalien käytöstä ei saa aiheutua rakennuspaikalla tai sen ympäristössä pohjaveden tai maapohjan pilaantumisen vaaraa, kanssaan kosketuksiin tuleville rakenteille korroosiota eikä muita vaurioita". InfraRYL on päivittymässä InfraRYL 2015:ksi, jossa osa uusiomateriaaleista on mukana ohjetekstissä perinteisten kiviainesten rinnalla. InfraRYL 2015:ssa on esitetty (tässä vaiheessa luonnos). Esimerkkinä sitomattomalle kantavalle kerrokselle esitetty vaatimus (ja alempana ohje): Tuotteen kelpoisuus osoitetaan standardin SFS-EN mukaisella CE-merkinnällä, suoritustasoilmoituksella ja rakeisuuden tutkimustuloksilla, kun laadunvarmistus on tehty standardin SFS-EN mukaisesti. Jos tuotetta ei voi CE-merkitä, toisin sanoen tuote valmistetaan rakennuskohteessa suoraan käyttöön, laadunvarmistuksen on täytettävä standardin SFS-EN vaatimukset ja tuoteominaisuudet ovat tässä luvussa esitettyjen vaatimusten mukaiset. Sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuusvaatimukset perustuvat standardiin SFS-EN ja kiviainesvaatimukset standardiin SFS-EN Sitomaton kantava kerros rakennetaan kalliomurskeesta, soramurskeesta tai uusiomateriaalista. Kiviaines ei sisällä epäpuhtauksia tai ympäristölle haitallisia aineita eikä ole rapautunutta tai rapautumisherkkää. Materiaalit soveltuvat teknisiltä

7 ominaisuuksiltaan käyttökohteeseen ja ovat riittävän tasalaatuisia. Murskeen valmistaja suorittaa standardin SFS-EN mukaiset tyyppitestaukset ja tehtaan sisäistä laadunvalvontaa varmistuakseen, että tuote on standardin ja kyseeseen tulevien ilmoitettujen arvojen vaatimusten mukainen. Tutkittavat kiviainesnäytteet otetaan standardin SFS-EN ja näytteenottosuunnitelman mukaisesti. InfraRYL 2015, ohje (tässä vaiheessa luonnos): Luonnon kiviainesta korvaavina materiaaleina voidaan käyttää uusiomateriaaleja. Standardin EN soveltamisalaan kuuluvat materiaalit, joilla on käyttöhistoria Suomessa, voidaan CE-merkitä ja niitä voidaan käyttää rakenteessa luonnon kiviainesten tavoin, mikäli ne täyttävät tekniset- ja ympäristökelpoisuusvaatimukset kohteessa. Uusiomateriaalien, joiden käyttöhistorialla ei ole osoitettu riittävää teknistä kelpoisuutta, käyttö edellyttää yleensä materiaali- tai rakennekohtaisia ennakkokokeita. Uusiomateriaalien laatuvaatimuksina käytetään soveltuvin osin luonnon kiviaineksille asetettuja laatuvaatimuksia. Kirjallisuus: Forsman J., Jyrävä H., Lahtinen P., Niemelin T. & Hyvönen I Massastabilointikäsikirja. 63 s. Kaartinen T., Laine Ylijoki J., Koivuhuhta A., Korhonen T., Luukkanen S., Mörsky P., Neitola R., Punkkinen H. & Wahlström M Pohjakuonan jalostus uusiomateriaaliksi. VTT tiedotteita Kiviniemi O., Sikiö J., Jyrävä H., Ollila S., Autiola M., Ronkainen M., Lindroos N., Lahtinen P. & Forsman J Tuhkarakentamisen käsikirja, Energiantuotannon tuhkat väylä, kenttä ja maarakenteissa. 88 s. Liikennevirasto Syvästabiloinnin suunnittelu, Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet. Mäkelä, H. & Höynälä, H. (ed.) 2000 Sivutuotteet ja uusiomateriaalit maarakenteissa, Materiaalit ja käyttökohteet. TEKES, Teknologiakatsaus 91/2000, Helsinki ISSN x, ISBN , 109 s. RT 38464, Masuunihiekka, LD Masuunihiekka, Ruukki Metals Oy Rudus Oy Betoroc murskeohje Käyttöohje rakentamiseen ja suunnitteluuun. Helsinki, Tiehallinto Tietoa tiensuunnitteluun nro 71D. 13 s. Tielaitos Betonimurskeen käyttö tien päällysrakennekerroksissa. Mitoitus ja työohjeet. Helsinki, Oy Edita Ab. ISBN

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

UUMA 2 SELVITYS JOIDENKIN UUMA- MATERIAALIEN TEKNISEN KELPOI- SUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVISTÄ TESTAUSSTANDARDEISTA JA -MENETELMISTÄ

UUMA 2 SELVITYS JOIDENKIN UUMA- MATERIAALIEN TEKNISEN KELPOI- SUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVISTÄ TESTAUSSTANDARDEISTA JA -MENETELMISTÄ UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013 2015 Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.05.2016 LOPPURAPORTTI UUMA 2 SELVITYS JOIDENKIN UUMA- MATERIAALIEN TEKNISEN KELPOI- SUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVISTÄ

Lisätiedot

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari 7.10.2014. Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 7.10.2014 UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL 1. Uuma-käsikirjasto www-sivuilla 2. InfraRYL järjestelmä 3. UUMA-materiaalit InfraRYL-järjestelmään, vaihtoehtoja 4. Uusiomateriaalien nimitykset

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA Hankesuunnittelupäivä 2018 Elina Ahlqvist, Ramboll Finland Oy JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA, MARA JA MASA-ASETUSTEN MAHDOLLISUUDET MARA-ASETUS (843/2017) Valtioneuvoston

Lisätiedot

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT J. Forsman / Ramboll Finland Oy Maarakentamisen kiertotalouden tekniset ratkaisut 10.10.2018 Turun kaupungin Puutarhakadun auditorio Puutarhakatu

Lisätiedot

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA Juha Forsman ja Katja Lehtonen Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä SISÄLTÖ 1. MATERIAALI

Lisätiedot

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA2 lähtökohta 2013 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä 4. UUMA2-käsikirjasto 2 Ohjeryhmän

Lisätiedot

TEKNISET RATKAISUT JA OPPAAT UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEEN MAARAKENTAMISESSA

TEKNISET RATKAISUT JA OPPAAT UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEEN MAARAKENTAMISESSA TEKNISET RATKAISUT JA OPPAAT UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEEN MAARAKENTAMISESSA YLIJÄÄMÄ- JA UUSIOMAA-AINEKSET OSAKSI KIERTOTALOUTTA VARSINAIS-SUOMESSA ti 28.11.2017, klo 12-16 Turun kaupungin auditorio,

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI UUSIOMATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖ LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISESSA Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden

Lisätiedot

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA SUUNNITTELUN JA RAKENNUTTAMISEN NÄKÖKULMASTA SISÄLTÖ 1. Historia 2. Soveltuvuus ja käyttökohteet 3. Ohjeet 4. Parametrit 5. Työselostus Betonituoteteollisuusta

Lisätiedot

Kiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas

Kiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas Kiviainesten CE merkintä Infra alan laatupäivä 2017 27.9.2017 Tuuli Kunnas Rakennustuotteiden kelpoisuus Kohteessa käytettäviltä rakennustuotteilta edellytetään kelpoisuutta. Kelpoisuus on tuotteen soveltuvuutta

Lisätiedot

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Betoroc- murskeet Tuomo Joutsenoja 18.10.2012 Rudus Oy lyhyesti Emoyhtiö irlantilainen CRH plc CRH plc liikevaihto 2010: 17,2 mrd henkilöstö2010: noin 80 000 toimipaikkoja 2010: yli 3700, 35 maassa Rudus

Lisätiedot

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa Pehmeikön massastabilointi

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa

Lisätiedot

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Tierakenteissa käytettävien UUMA - materiaalien tuotehyväksyntä. Tärkeimmät ohjeet. UUMA- materiaalien käyttöön

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Luonnos 28.2.2014 koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen

Luonnos 28.2.2014 koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen 2014 Uusiomateriaaliopas UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN UUMA2-OHJELMAN VÄYLÄHANKKEILLA LUONNOS 28.2.2014 Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa Vaatimukset Ominaisuudet, tutkiminen Uusiomateriaalin

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa Martti Eerola, fil.lis. Asiantuntija, Tieliikelaitos martti.eerola@tieliikelaitos.fi Materiaalien tarve maarakentamisessa Yhteiskunnan toiminta tukeutuu varsin vahvasti maaperän, kallioperän ja näistä

Lisätiedot

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen uudistus Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari 2.11.2015, Helsinki MARA-asetuksen (591/2006) ilmoitusmenettely Sovelletaan tietyissä käyttökohteissa

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS J. Forsman / Ramboll Finland Oy SISÄLTÖ: 1. UUMA-käsikirjasto 2. Uusiomaarakentamisessa sovellettavia ohjeita 3. Ohjeiden sisältöesimerkkejä

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys Vesa Virtanen 28.11.2017 Uusiomateriaaliselvityksen tausta Liikennevirasto on määritellyt tavoitteita uusiomateriaalien

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö Betonin valmistajan näkökulma By 43 Mika Autio, Kehityspäällikkö Sisältö Tärkeimmät muutokset Betonin valmistajan tarpeet kiviaineisnormilta Kooste, kierrätys, keino ja uusiokiviainekset Avoin keskustelu

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa Liikuntapaikka Hyödynnetään Päällysrakenne Teollisuuden sivutuotteita Mahdollinen penger Teollisuuden sivutuotteita tai ylijäämämaita Pohjamaa

Lisätiedot

Sideaineet (UUMA) SFS-EN 451-2 tai SFS-EN 933-10. SFS-EN 451-2 tai SFS-EN 933-10. suunnitelman mukainen. suunnitelman mukainen suunnitelman mukainen

Sideaineet (UUMA) SFS-EN 451-2 tai SFS-EN 933-10. SFS-EN 451-2 tai SFS-EN 933-10. suunnitelman mukainen. suunnitelman mukainen suunnitelman mukainen LIITE 3 A. Materiaalit (sideaine, täyteaine, runkoaine) B. Stabiloitu materiaali, ennakkokoe 6) C. Stabiloitu materiaali, laadunvalvonta 14130 STABILOITU MAARAKENNE JA STABILOITU Vaatimuksen tilanne Tutkimusmentelmän

Lisätiedot

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2 pentti.lahtinen@ramboll.fi harri.jyrava@ramboll.fi Alueella syntyvät UUMA-materiaalit 1000 t/vuosi 10000 10498 1000 t/vuosi 50 46 8000 40 40 6000 5442 30 4000

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy 28.3.2019 Ohjeen päivittämisen lähtökohtia Väyläviraston ohjeet Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa,

Lisätiedot

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE Luonnos uudeksi MARAasetukseksi Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, 22.11.2016, SYKE Esityksen sisältö Soveltamisala Määritelmät Jätteen hyödyntämisen ja siihen liittyvän välivarastoinnin

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 26.10.2017 Tampereen kaupunki H I E D A N R A N TA 4 km keskustasta länteen alueen

Lisätiedot

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.

21210 Jakavat kerrokset. 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. 1 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa. Kuva 21210:K2. Jakavan kerroksen leveys katurakenteessa. 21210.1.2 Jakavan kerroksen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA Jani Bergström 26.5.2016 Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa projekti (11.1.2016-31.12.2017) Projektin tuloksena Itä-Suomen

Lisätiedot

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy Uuden MARAn mahdollisuudet Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy 26.4.2018 MARA-ASETUS (843/2017) Annettiin joulukuussa 2017 pitkän valmistelun jälkeen Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista Tuli voimaan

Lisätiedot

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa 3.10.2017 Tampereen kaupunki HIEDANRANTA 4 km keskustasta länteen alueen koko 115

Lisätiedot

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 1 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Kuva 21310:K1. Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. Kuva 21310:K2. Kantavan kerroksen sijainti reunatuellisessa rakenteessa. 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

InfraRYL, mikä muuttuu?

InfraRYL, mikä muuttuu? InfraRYL, mikä muuttuu? Laura Pennanen, Liikennevirasto Kiviaines- ja murskauspäivät 21.-22.1.2016 Esityksen sisältö 1. InfraRYL, Kiviainesluvut Kiviaineslukujen valmistelu Tavoitteita Esimerkkejä valmistelluista

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät

Lisätiedot

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN UUMA2 ALUESEMINAARI ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE Taavi Dettenborn / Ramboll Finland Oy ABSOILS PÄHKINÄNKUORESSA Aloitettu:

Lisätiedot

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy Päivityksen tarve Käyttäjäystävällisemmäksi kiviainesvalmistajan näkö- kulmasta Ei tunnista

Lisätiedot

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 Emmi Pajunen, Pirkanmaan ELY-keskus 6.11.2018 MARA-asetus ja sen tarkoitus MARA-asetus = valtioneuvoston

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015. Marjo Ronkainen, Ramboll UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalit maarakentamisessa 23.10.2015 Marjo Ronkainen, Ramboll -ohjelma 2 Työntöä markkinoille Yritykset Vetoa markkinoille Julkinen taho 3 Toteutus 1.Tiedon

Lisätiedot

MARA-asetuksen soveltamisohje

MARA-asetuksen soveltamisohje MARA-asetuksen soveltamisohje Lakimies Marko Nurmikolu MARA-asetus (Vna 843/2017) Uusi asetus voimaan 1.1.2018» Aikaisempi MARA-asetus (Vna 591/2006) kumottiin samalla => aiemmat hyväksytyt projektit saa

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos 18.3.2019 Energiantuottajien kommentti luonnokseen Heidi Lettojärvi, Energiateollisuus ry Energiantuotanto polttamalla Lauhdetuotanto ja kapasiteetti

Lisätiedot

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus Else Peuranen, ympäristöministeriö 25.9.2017, Rakennusteollisuus RT, Helsinki Esityksen sisältö MARA-sisältöä Jätteen ympäristökelpoisuus ja laadunhallinta MARAn

Lisätiedot

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten Rakennusjätteistä kohti kierrätysmateriaaleja Käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen Vuokra-alue 140 ha. Käytössä 30 ha Jätteitä 180 000 t Ympäristölupa n. 50 ha

Lisätiedot

4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT

4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT 4. SOVELLUKSET JA TEKNOLOGIAT 4.1 Infra- ja maarakentamisen ohjeistus Infra- ja maarakentamista (kuten muutakin rakentamista) ohjaa lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen kuntakohtainen rakennusjärjestys,

Lisätiedot

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy

MARA-ASETUS. Jätehuoltopäivät Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS Jätehuoltopäivät 3. - 4.10.2018 Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy MARA-ASETUS, VNA 843/2017 VALTIONEUVOSTON ASETUS ERÄIDEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA; Tavoitteena on lisätä

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Kiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö CE-merkinnän perusperiaatteet ja dokumentit Suoritustasoilmoitus ja AVCP-luokka

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa Uusimateriaalit maanrakentamisessa Etelä-Pohjanmaan UUMA2 -alueseminaari 21.4.2016 Kari Havunen, 20.4.2016 Uusiomateriaalien käyttö Seinäjoen

Lisätiedot

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa Building for tomorrow - seminaari, Kulttuuritalo, HKI, 18.1.2018 Annika Sormunen Esityksen sisältö Suomen Erityisjäte Oy Jätteenpoltto

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA DEMONSTRAATIO-OHJELMA 2013-2017 TUOTEKEHITYS SUUNNITTELU -RAKENNUTTAMINEN 1 -ohjelman sisältö 2 UUMA-materiaalit maarakennuskäytössä

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset Else Peuranen, ympäristöministeriö Kiertotalous kuntien maarakentamisessa - seminaari 7.6.2017, Lahti Esityksen sisältö Jätteen ympäristökelpoisuus

Lisätiedot

Käytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte!

Käytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte! 6.2.2013 Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Vanha asfaltti Tuote vai jäte? Kierrätysmenetelmät Lars Forstén Vanha Asfaltti Vanhaa asfalttia syntyy rakennuskohteissa kun esimerkiksi: - katu-, tie- ja piharakenteita

Lisätiedot

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö

MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen. hyödyntämisestä maarakentamisessa. Asetusluonnoksen esittelytilaisuus , Ympäristöministeriö MASA - valtioneuvoston asetus maaainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa Asetusluonnoksen esittelytilaisuus 14.12.2018, Ympäristöministeriö Jussi Reinikainen jussi.reinikainen@ymparisto.fi MASA-asetus

Lisätiedot

Lahti JHG\Hämeenkoski\20339\Piirustukset\20339_1.dwg / 20339_1.ctb (2133 09) TUTKIMUSKOHDE Tampere Hämeenlinna 1 KOKO ALUEELLA: Maanvaraiset anturaperustukset, anturoiden alla vähintään 0.3m paksu anturanalustäyttö

Lisätiedot

MASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus

MASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus MASA-asetus Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.11.2018 Asetuksen soveltamisala Maa-ainesjätteiden suunnitelmallinen ja ammattimainen hyödyntäminen

Lisätiedot

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

Betonimurskeen hankinta ja käyttö Betonimurskeen hankinta ja käyttö HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA Turku 9.10.2018 Jani Pieksemä, Rudus Oy Betoroc-murske Rudus Oy valmistaa CE-merkittyä betonimursketta noin

Lisätiedot

REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA

REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) 1A. HYÖDYNTÄMISPAIKAN HALTIJA Haltijan nimi Laskutusosoite

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUMA 2 KENTAMISESSA Tämä opas on koekäyttövaiheessa / kommenttikierroksella. Opas on vapaasti tutustuttavissa ja käytettävissä. Palautetta, kommentteja

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä) ja jätteet Juha Forsman Ramboll Finland Oy vuosiseminaari 10.09.2015 Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2 OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2 OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi projektipäällikkö: marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Hankinnan kehittäminen Väylät Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari, 14.11.2013 Tausta Liikenneviraston (Tiehallinnon) sivutuoteohje on ollut 6 v käytössä Uusiomateriaalien käyttö kangertelee

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Vuosiseminaari 10.9.2015 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi

Lisätiedot

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN LIISA PEKKI VAHANEN ENVIRONMENT OY 23.5.2017 Teollisen kierrätyksen teemaseminaari ESITTELY Liisa Pekki nuorempi suunnittelija Vahanen Environment Oy, Tampere Ins. amk, ympäristöbiotekniikka

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013

Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Rakennustuoteasetus ja asfalttien CE-merkintä voimaan 7/2013 Jussi Tuominen Laatupäällikkö 24.1.2013 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. Tausta ja asfalttimassan CE-merkintään liittyvät vaatimukset 2. Tuottajan

Lisätiedot

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin Hankinnat ylijäämä- ja uusiomaa-aineksiin liittyvien ratkaisujen mahdollistajana Varsinais-Suomen liitto Katja Lehtonen Ytekki Oy 27.11.2017

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa 6.10.2017 Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa on jaettu kahteen lomakkeeseen. Lomake

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA LIFE09 ENV/FI/575 ABSOILS Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Satakunnan -aluehankeseminaari 29.10.2014

Lisätiedot

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa Tieinfran kestävyys ja kiertotalous päivä 15.5.2019 Jyväskylä Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö Betonimurskeen työmaavalvonta Materiaalin laatuasiat

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? 15.5.

TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? 15.5. TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEITA ON KÄYTETTY JO KAUAN TIEN JA MAAN RAKENTAMISESSA - MILLAISIA KOKEMUKSIA NIIDEN KÄYTÖSTÄ ON? MARJO KOIVULAHTI SUOMEN TIEYHDISTYS 15.5.2019 JYVÄSKYLÄ JÄTEHIERARKIA VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA2 22.9.2014 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA 2013-2017. UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA2 22.9.2014 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA 2013-2017. UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA DEMONSTRAATIO OHJELMA 2013 2017 TUOTEKEHITYS SUUNNITTELU RAKENNUTTAMINEN UUSIOMATERIAALIT

Lisätiedot

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Ominaisuudet 3. Tuhkien aiheuttama korroosio 4. Tutkimus: Palamatta jääneen hiilen

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa 12.5.2017 Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika Sormunen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, Suomen Erityisjäte

Lisätiedot

Mara-koulutus. Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry ja Infra ry Fennia auditorio Katja Lehtonen Ytekki Oy

Mara-koulutus. Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry ja Infra ry Fennia auditorio Katja Lehtonen Ytekki Oy Mara-koulutus Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry ja Infra ry Fennia auditorio 12.4.2018 Katja Lehtonen Ytekki Oy Sisältö 1. Mara asetus 2. Mara materiaalit 3. Hyödyntämiskohteet 4. Mara materiaalien

Lisätiedot

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään

Lisätiedot

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 15.5.2012 Betoni Workshop Kim Johansson Kim Johansson 1(12) Taustaa 1. Esistandardi ENV 206-1990 2. SFS-EN 206-1 - 2000 3. Voimaansaattaminen

Lisätiedot

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET

LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET LAADUNHALLINTA MARA- ASETUKSESSA KESKEISET UUDISTUSEHDOTUKSET Neuvottelupäivä 22.11.2016 Jani Salminen Kulutuksen ja tuotannon keskus SYKE 1 Laadunvarmistusjärjestelmästä Jätteen tuottajalla on oltava

Lisätiedot

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit 2017 Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kiviaineksen laatuvaatimukset Mitä ja miksi? Asfalttinormit 2017 Muutokset kiviaineksen laatuvaatimuksissa

Lisätiedot

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

Väyläviraston materiaalihyväksyntä Väyläviraston materiaalihyväksyntä Kari Lehtonen 28.3.2019 Väyläviraston materiaalihyväksyntä, esityksen sisältö 1. Miten materiaalihyväksyntää kehitetään? 2. Materiaalihyväksynnän tarkoitus 3. Hyväksyntämenettelyn

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot