Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Rauman normaalikoulu Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma

2 Rauman normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelma 1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet Rauman normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelma sisältää kuvauksen yksikkömme tieto- ja viestintätekniikan nykytilanteesta sekä konkreettisen suunnitelman lähivuosien tavoitteista ja toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Toimeenpanosuunnitelman pohjana toimii harjoittelukoulujen yhteinen TVT-strategia. 1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Verkkomme toimialue (rnk.utu.fi) on Turun yliopiston (utu.fi) alidomain. Internet-verkossa olemme siten yliopiston kautta ja yhteysnopeus Rauman normaalikoulun ja Turun yliopiston välillä on 1 Gb/s. Koulun sisällä verkon nopeus on työasemista kytkimille pääsääntöisesti 100 Mb/s. Runkoverkossa ja palvelinten välillä verkon nopeus on niin ikään 100 Mb/s. Kannettavilla työskenneltäessä yksi tukiasema voi siirtää tietoa enimmillään 11 Mb/s. Näitä tukiasemia meillä on koulun joka kerroksessa, eli yhteensä kolme kappaletta (RNK-Wlan). Yliopiston langattomaan SPARK-verkkoon suunnitellut tukiasemat kykenevät toimimaan kukin nopeudella 54 Mbps. Vierailijoilla on mahdollisuus käyttää SPARK-verkkoa IT-tukihenkilöltä saamilla vierailijatunnusten avulla. Tunnukset ovat voimassa joko 24h tai 7vrk. Verkkoihin on tulossa muutoksia. RNK-Wlan tullaan vuoden 2013 puolella poistamaan. Tukiasemat vaihtuvat parempiin ja taakse tulee älykäs taustajärjestelmä. Tarjolla tulee olemaan kolme verkkoa; henkilökunnan langaton työasemaverkko UTU Staff, johon UTUtoimialueessa olevat koneet liittyvät automaattisesti. Eduroam tarjoaa UTU-tunnuksilla langattoman yhteyden internetiin ilmaiseksi. Lisäksi jää voimaan SPARK-Wlan, joka todennäköisesti toiminee vähän paremmin. Avoin langaton verkko työn alle Ohjelmistojen osalta kehitys- ja uusintatarve on jatkuva. Koululla tulee olla käytössä sekä hallinto- että opetuskäyttöön soveltuvien ohjelmistojen uusimmat versiot. Langattoman verkon osalta kouluun tarvitaan avoin vierailijaverkko, joka mahdollistaa myös oppilaiden omien laitteiden (BYOD) internet-yhteydet. Tavoitteena on, että kaikilla koulun oppilailla on mahdollisuus ja lupa hyödyntää koulun verkkoa opiskelussaan vuoden 2013 loppuun mennessä. 1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen Rauman normaalikoulun tekninen varustus on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Molemmissa mikroluokissa on uudehkot pöytätietokoneet. Toinen mikroluokka tulee vaihtumaan studioluokkaan, johon hankitaan uusia kannettavia tietokoneita. Luokkahuoneissa opetuksessa käytettävät tietokoneet ovat pääsääntöisesti melko uusia ja toimivia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tietoteknisten laitteiden vanhentuessa

3 nopeasti on tärkeää ylläpitää laitteiden määrä ja taso ennallaan - tämä edellyttää vuosittaisia laitteistohankintoja. Audiovisuaalisia laitteita uusitaan tarpeen ja opetuksellisten vaatimusten mukaan. Aktiivitaulujen määrää luokkahuoneissa pyritään lisäämään. Koulun sisäisiä ohjelmalähetyksiä antenniverkossa hyödynnetään ja kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että kaikissa luokkatiloissa ja työtiloissa on nopeat ja ajanmukaiset tietokoneet. Luokkiin tarvitaan mahdollisuus kytkeä oma kannettava laite vaivattomasti esityslaitteistoon. Lisäksi opettajilla tulee olla työnantajan tarjoamat ajanmukaiset välineet oman työnsä suunnitteluun ja valmisteluun ajasta ja paikasta riippumatta. Opetusryhmien käyttöön tulee olla varattavissa tietokoneluokkia tai siirrettäviä laitekokonaisuuksia riittävästi. Kannettavien tietokoneiden käyttökierto tulee vakiinnuttaa kolmeen/neljään vuoteen ja pöytätietokoneiden neljään/viiteen vuoteen. Näin ollen koulun tulee varustautua uusimaan vuosittain 1/4 pöytätietokoneista ja 1/3 kannettavista laitteista. Tulostimet ja oheislaitteet uusitaan tarpeen mukaan, mutta kuitenkin niin, että ajanmukaisuus koko laitekannassa taataan. Laitekannan tason säilyttämiseksi ja varmistamiseksi olisi perusteltua siirtyä tietokoneiden hankinnassa kokonaisuudessaan leasing-vaihtoehtoon. Vaikka tämä sitoo pääomia tuleville vuosille, tulee IT-kuluista näin helpommin budjetoitavia ja hallittuja. Leasingvaihtoehtoa tukee myös yliopiston tietohallinnon kokemus ja suositukset. Muiden laitteiden (tulostimet, projektorit, aktiivitaulut, dokumenttikamerat yms.) osalta pitäydytään laitehankinnoissa. 1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Oppilaiden kirjautumiskäytänteitä tulee kehittää niin, että Single Sign On -periaate voisi toteutua. Erityisesti alakoulun oppilaiden osalta yhden kirjautumisen malli helpottaa ja tehostaa työskentelyä. Yläkoulun oppilaille pitää mahdollistaa henkilökohtainen kirjautuminen työasemille ja tallentaminen henkilökohtaiseen verkkokansioon tai pilvipalveluun. Harjoittelukouluilla on perustehtävänään kehittää opetusta edelläkävijänä ja tämä edellyttää jatkuvia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa selvitetään erilaisten teknisten ja pedagogisten ratkaisujen soveltuvuutta kouluun. Tämä tarkoittaa yliopiston tietokoneiden hankintamalleista poikkeamista ja erilaisten mobiilien päätelaitteiden käyttöä opetus- ja opiskelukäytössä. 1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Rauman normaalikoulu toimii yhteistyössä Turun yliopiston tietohallinnon kanssa.

4 Normaalikoululla on tällä hetkellä yksi IT-tukihenkilö, visuaalisista laitteista vastaava laboratoriomestari ja oppilastietojärjestelmää hallinnoiva toimistosihteeri. IT-tukihenkilö toimii yhteistyössä OKL:n IT-tuen kanssa. IT-tukihenkilöillä tulee olla valmiudet antaa pedagogista tukea. Lisäksi kouluissa tulee jatkaa tukiopettajatoimintaa, jossa resursoidaan tukitunteja kollegoiden tukemiseen koulun omalla rahoituksella. Tukiopettajille on taattava mahdollisuus osallistua tehtävässä tarvittavaan koulutukseen. Tukipalvelutunnit tulee sisällyttää tukiopettajien vuosiviikkotunteihin tuntilaskutuksen sijaan. Koulun TVT-ryhmä kartoittaa vuosittain tukitarpeen ja esittää rehtorille tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä tarpeeseen vastaamiseksi. 2. Henkilöstön TVT-taidot ja täydennyskoulutus 2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen Syksyllä 2012 toteutetun valtakunnallisen osaamiskartoituksen tuloksia hyödynnetään suunniteltaessa kalenterivuoden 2013 koulutuksia. Rauman normaalikoululla toteutetaan vuosittain/kahden vuoden välein osaamiskartoitus/kysely, jonka myötä seurataan henkilöstön TVT-taitojen kehittymistä ja jonka avulla suunnitellaan vuosittaisia TVTkoulutuksia. Vuosittaisia TES-päiviä hyödynnetään myös TVT-koulutuksissa. Tällä tavoin kannustetaan henkilöstöä osallistumaan ko. koulutuksiin. 2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Opettajille ja tukihenkilöille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua oppimisympäristöjen sekä verkkoympäristöjen käyttöön henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Koulutuksia ja ohjausta järjestetään mahdollisuuksien mukaan omalla koululla, mutta työnantajan kustannuksella voi osallistua myös muiden koulutuksentarjoajien koulutuksiin. Osallistuminen muiden koulutuksentarjoajien koulutuksiin voidaan lukea TES-koulutukseksi esimiehen kanssa niin sovittaessa. Sähköisiä oppimisympäristöjä ja sähköisiä oppimateriaaleja hankitaan harkinnan ja tarpeen mukaan. 2.3 Sosiaalinen media opetuksessa Koulussa sovitaan yhteisistä pelisäännöistä sosiaalisen median hyödyntämisestä opetustyössä. Riittävällä koulutuksella ja tiedotuksella varmistetaan henkilöstön tekijänoikeustuntemus. Myös tietoturvallisuudesta järjestetään koulutusta. Opetushenkilöstön tulee huomioida mediaan liittyvät sisällöt sekä välineet omassa opetuksessaan ja hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia omassa opetustehtävässään.

5 3. TVT ohjatussa harjoittelussa sekä kodin ja koulun yhteistyössä 3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa Jokaisen koulumme opettajan tulee tarjota opetusharjoittelijoille mahdollisuus hyödyntää teknologiaa ja opetusympäristöjä opetusharjoittelussa. Ohjaavat opettajat tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen ja perusteltuun teknologian käyttöön harjoittelussa. Opettajat kannustavat ja tukevat harjoittelijoita toteuttamaan erilaisia kokeiluja teknologian käytössä. Laitteiston tulee mahdollista teknologiaa vaativa toiminta ohjatussa harjoittelussa. Harjoittelijoiden tilat varustetaan ajanmukaisilla tietokoneilla. 3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kodin ja koulun välinen sujuva yhteistyö edellyttää jokaiselta opettajalta oppilastietojärjestelmän hallintaa. Myös muita tarkoituksenmukaisia välineitä voidaan käyttää yhteistyön vahvistamiseen. Luokanopettajat ja -valvojat perehdyttävät huoltajat sekä yläkoulun oppilaat järjestelmän käytössä. 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät - Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus - Opetusalan ammattijärjestö, Suomen Harjoittelukoulujen Opettajat ry - enorssi - Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos ja kasvatustieteiden tiedekunta - Turun normaalikoulu - Rauman kaupunki 5. Arviointi Koulun TVT-strategiaa ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain, arvioinnin toteuttaa TVTryhmä. Oppilaiden osaamiselle määritellään tavoitetaso alakoulun ja yläkoulun päätteeksi. Opetusharjoittelijoiden osaamisen arviointia toteutetaan yhdessä opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Osaamiskartoituksen 2012 keskeiset tulokset Rauman normaalikoulun henkilökunnasta lähes kaikki (vastaajia 22) osallistuivat TVTosaamiskartoituskyselyyn syksyllä Edellinen kartoituskysely tehtiin syksyllä Ohessa esitämme joitakin havaintoja kyselyn tuloksista. Tekstinkäsittelyn perustaidot ovat hyvin hallussa, mutta tyylien ja automaattisen sisällysluettelon luomista muutamat haluaisivat vielä harjoitella. Sähköpostien lähettämiseen ja liitetiedostojen lisääminen ovat hyvin hallussa, eikä tähän kaivata koulutusta. Vain yksi henkilö ei sähköpostin ominaisuuksia osannut, mutta ei enää halua kouluttautua.

6 Taulukkolaskentataidoissa on tapahtunut edistystä verrattuna syksyyn Kuitenkin taulukkolaskennasta toivotaan edelleen perustoimintojen kaavojen osalta enemmän koulutusta. Kuvankäsittelyn kohdalla osaamisen taso on noussut, mutta muutama henkilöstön jäsen haluaa vielä kyselyn perusteella lisäkoulutusta. Tiedonhaussa osaaminen on kasvanut, ja kyselyn perusteella tiedonhaun perusteihin haluaa kolme henkilöä lisää koulutusta. Tiedonhaun perusteita, lähdekriittisyyttä ja tiedon luotettavuuden arviointia opettaa 55 % vastanneista. Kaikkihan eivät opeta tai oppiaineeseen kuten liikuntaan ei mielletä tietotekniikan opetusta. Neljä vastaajaa haluaisi koulutusta plagioinnin havaitsemiseen. Esitysgrafiikan (esim. PowerPoint) osaajia on ensimmäiseen kyselyyn verrattuna muutama enemmän. Vain yksi toivoi perustoimintojen koulutusta. Muutama vastaajaa toivoi animaatioiden ja ääniefektien tekoon sekä tiedostojen linkitykseen vielä koulutusta. Videomateriaalin siirtäminen tietokoneelle onnistuu 10 vastaajalta, viisi haluaisi siihen koulutusta. Videoeditointiohjelman (MovieMaker tai vastaava) käytön osaa kuusi ja kuusi haluaisi oppia taidon. Äänieditorin käyttö onnistuu viideltä vastaajalta ja kahdeksan toivoo koulutusta. Skannauksen hallitsee kyselyn perusteella 17 ja neljä haluaa oppia sen. Ääni ja videotiedostojen julkaisemisen verkossa hallitsee seitsemän, viisi haluaisi kouluttautua, mutta 10 vastaajaa ei kiinnostu aiheesta. 7 vastaajaa haluaisi koulutusta kosketustaulujen peruskäyttöä ja 6 vastaajaa ilmoittaa, etteivät osaa käyttää niitä lainkaan. Oppimateriaalin tuottamiseen kosketustaululle ilmoitti halukkuutensa kahdeksan vastaajaa. Kaikki ilmoittivat osaavansa käyttää opetustilojen teknisiä välineitä (dokumenttikamera, tietokone, dataprojektori ja AV-laitteet). Tietoturva-asioihin tarvitaan erityisesti roskapostin tunnistamiseen, haittasovelluksiin, tietoliikennehyökkäyksiin ja tietokoneviruksiin lisäkoulutusta. Samoin 10 vastaajaa toivoo opastusta verkossa olevan tiedostopalvelun käyttöön. Wilman käyttö on syksyn 2011 kyselyyn verrattuna opittu hyvin. Vain kaksi vastaajaa haluaa lisää koulutusta. Blogien, Wikin, Facebookin, Google+:n ja Doodlen kohdalla henkilökunnan osaaminen on hieman noussut. Wikin käytön haluaisi vielä oppia neljä vastaajaa.