Turun normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Transkriptio

1 Turun normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Visio ja tavoitteet Tieto- ja viestintäteknologia on luonnollinen osa oppimista ja opettamista. Turun normaalikoulu toimii pedagogisena asiantuntijayhteisönä ja suunnannäyttäjänä tieto- ja viestintätekniikan laaja-alaisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on hyvät valmiudet toimia yhteiskunnassa aktiivisina monimuotoisen median käyttäjinä ja tuottajina. Oppijan rooli oman oppimisensa vastuunkantajana on kasvanut. Turun normaalikoulussa oppilaat ja opiskelijat saavat jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavia ja monipuolisia opiskelutaitoja. Oppimisympäristö on koulun ja ympäröivän maailman muodostama kokonaisuus. Oppimisessa hyödynnetään digitaalisia ympäristöjä ja oppimista tapahtuu kokonaisvaltaisesti oppiainerajoja ylittäen. Oppimisympäristö tukee yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Koulu huolehtii, että opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia. Teknologiaa hyödynnetään monipuolisesti, luovasti ja ennakkoluulottomasti. 2 Tieto- ja viestintäteknologian tavoitteet ja kehittämistoiminta TVT-strategian tavoitteena on ensisijaisesti yhtenäistää ja kehittää keskeisiä toimintoja ja niiden laatua. Strategiakauden konkreettisina tavoitteet ovat seuraavat: Jokaisella opettajalla on hyvät pedagogiset taidot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Tieto- ja viestintätekniikka käytetään laajasti myös työn suunnittelussa ja opettajien yhteistyössä. Jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia tvt:n hyödyntämisestä opetuksessa opetusharjoitteluiden aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. Jokainen harjoittelukoulun oppilas saa opintojen aikana valmiuksia toimia yhteiskunnassa niin

2 tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Koulussa etsitään oppilaan ja opiskelijan oppimisen, kokonaiskehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia tvt:n ja digitaalisten materiaalien käyttötapoja. Strategiakauden aikana valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon valtakunnallisen aikataulun mukaan. Turun normaalikoulun lukio on etujoukossa sähköisen arvioinnin kehittämisessä. 2.1 Tieto- ja viestintäteknologia koulun arjessa Tieto- ja viestintäteknologia on oppimisen kohde ja väline. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti koulun ja oppimisen ekosysteemissä (esim. Liljeström, A. ym. 2014) ja sen avulla vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Oppilaille ja opiskelijoille luodaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja käyttää omaan oppimiseen ja työskentelyyn parhaiten sopivia työtapoja ja -välineitä. Työskentelyssä huomioidaan ergonomia, ja käyttäjät saavat tietoa ja kokemusta hyvien työasentojen ja sopivan mittaisten työjaksojen merkityksestä terveydelle. TVT mahdollistaa tehokkaan tiedon prosessoinnin, opetuksen eriyttämisen ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen. Koulussa käytetään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita sekä ymmärretään niiden käyttö- ja toimintalogiikkaa. Turun normaalikoulussa tuetaan omaa aktiivisuutta ja tarjotaan mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Oppijat kehittävät jatkuvasti työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Koulun käyttöympäristöt ovat joustavia, jotta käyttäjät voivat itse rakentaa oman henkilökohtaisen oppimisympäristönsä (PLE, Personal Learning Environment). Koulussa otetaan käyttöön, kehitetään ja etsitään uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja oppimisen ja työskentelyn edistämiseksi ja tukemiseksi. Koulun tehtävänä on pyrkiä ennakoimaan ja tunnistamaan tulevaisuudessa tarvittavia tvt-taitoja sekä varmistaa oppijoiden valmiudet uuden oppimiseen ja soveltamiseen. Lisäksi opettajien tehtävänä on varmistaa, että koulun oppijat yltävät tämän dokumentin liitteenä esitellyn taitotasokuvauksen oman ikätason mukaiseen osaamiseen. Taitotasokuvauksen tarkoituksena on helpottaa opettajan tehtävää tietoja viestintätekniikan kokonaisuuden hahmottamisessa sekä oppilaiden taitotason arvioimisessa. 2.2 Tieto- ja viestintätekniikka oppiaineena Syventäviä tvt-tietoja ja -taitoja opetetaan peruskoulussa valinnaisena aineena yhteistyökursseina ja tietotekniikkakursseina. Lisäksi tvt-sisällöt voivat olla peruskoulussa kerhotoiminnan teemana. Lukiossa tvt-tietoja ja -taitoja opetetaan koulukohtaisina soveltavina kursseina. Kurssien ja kerhojen sisällöillä vahvistetaan tasa-arvoa. Peruskoulun valinnaisaineiden ja kerhotoiminnan kautta tarjotaan tietotekniikassa harrastuneille tai tietotekniikasta kiinnostuneille oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus syventää ja laajentaa osaamistaan. 2.3 Opettajien tvt-taitojen ylläpitäminen Henkilöstöltä edellytetään digitaalisten oppimateriaalien ja välineiden käyttöä sekä opetuksessa että opetusharjoittelun ohjauksessa. Koulu järjestää henkilöstölle mahdollisuuksia täydentää ja kehittää tvt- 2

3 osaamistaan. Koululla on käytössä sisäinen koulutustarjotin, ja koulussa kannustetaan osaamisen jakamiseen. Koulu varaa määrärahan tvt-täydennyskoulutukseen. epeda-työryhmä suunnittelee ja koordinoi sisäistä koulutustoimintaa. Koulu osallistuu enorssin yhteisiin tvt-hankkeisiin. 2.4 Tieto-ja viestintäteknologia ohjatussa harjoittelussa Ohjatussa harjoittelussa opettajaksi opiskelija saa monipuoliset tieto- ja viestintäteknologian pedagogisia käyttötaitoja. Ohjattujen harjoittelujen aikana opettajaksi opiskeleva oppii ymmärtämään omien tvttaitojensa jatkuvan kehittämisen tarpeellisuuden opettajan työssä. Hän oppii arvioimaan kriittisesti digitaalisia materiaaleja ja välineitä. 2.5 Tieto-ja viestintäteknologia ja hanketoiminta Turun normaalikoulu toimii aktiivisesti hankkeissa, joiden tavoitteena on tutkia, kehittää ja kokeilla opetukseen ja oppimiseen liittyviä malleja ja käytänteitä. Hankkeita toteutetaan monenlaisissa verkostoissa niin normaalikoulujen kesken kuin paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Yhteistyötä tehdään Turun kansainvälisen koulun, Turun yliopiston ja yritysten kanssa Tieto- ja viestintäteknologia ja viestintäsuunnitelma Turun normaalikoulussa laaditaan viestintäsuunnitelma, joka kuvaa koulun sisäistä ja ulkoista viestintää. Ulkoinen viestintä on näkyvää ja monipuolista. Sisäinen viestintä on selkeää ja tarkoituksenmukaista. 3 Toimintaedellytyksien varmistaminen Tietoteknisen ympäristön ajanmukaisuus ja toimintavarmuus luovat osaltaan perustan tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Tähän perustaan kuuluvat verkko, laitteistot, oppimisympäristöt, tukipalvelut sekä resurssit. 3.1 Verkko Turun normaalikoulun laite- ja verkkoinfrastruktuuri on osa Turun yliopiston tietohallintokokonaisuutta. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston tietohallinnon kanssa. Tietohallintoa tiedotetaan harjoittelukoulujen kehittämistehtävästä ja edelläkävijäroolista, jotka asettavat vaatimuksia koulun teknisille ratkaisuille. Toimintoja määritettäessä otetaan huomioon myös se, että harjoittelukouluissa on muusta yliopistosta poiketen peruskoulun oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. Langattomat laitteet ja verkkopalvelut tuovat yhä monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Mobiilit laitteet ja langattomat verkot mahdollistavat koulun tilojen joustavan käytön; langattoman verkon tulee ulottua kaikkiin koulun tiloihin ja oppijoiden, opiskelijoiden ja opettajien omien laitteiden käyttö sallitaan yhteisesti sovittavilla tavoilla. Langattomuutta kehitetään siihen suuntaan, että oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus hyödyntää tietoverkkoja myös koulurakennuksen ulkopuolella tapahtuvassa opiskelussa. 3

4 Sähköinen ylioppilastutkinto edellyttää, että laite- ja verkkoinfrastruktuuri on riittävää, toimivaa ja luotettavaa. Pystytys-, ylläpito- ja tukiresurssit ovat riittävät. 3.2 Laitteet Opettajilla, oppilailla ja opiskelijoilla on käytössään pedagogiikkaa tukeva ajanmukainen teknologia. Opettajaksi opiskelevat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana modernia teknologiaa. Laitekanta on monipuolinen ja tukee tieto- ja viestintäteknologian peruskäytön oppimista, opetussuunnitelmien toteutumista ja pedagogista kehittämistä sekä ohjatun harjoittelun sisältöjen toteutumista. Laitekanta pidetään ajanmukaisena ja hankinnoissa otetaan huomioon myös ne käyttäjät, joilla ei ole omaa päätelaitetta, kuten oman kielen opettajat, sijaiset ja opetusharjoittelijat. Henkilökunnalla on henkilökohtaiset laitteet riittävine ohjelmistoineen. Henkilökunnalla on riittävät ylläpito-oikeudet omiin laitteisiinsa. joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella ja toteuttaa opetusta ja ohjausta sekä käyttää tietoverkon palveluita. Kaikissa luokkatiloissa on päätelaite, joka mahdollistaa opetuksen toteuttamisen myös muille kuin vakituisille opettajille. Lukio-opetuksen osalta varmistetaan, että jokaisella lukion opiskelijalla on käytössään tarkoituksenmukainen tieto- kone tai vastaava päätelaite. Laite voi olla lukiolaisen itse hankkima tai jos laite on osittain tai kokonaan oppilaitoksen rahoituksella hankittu, käyttäjällä on riittävä mahdollisuus laitteen ylläpitoon ja käyttöön oppilaitoksen ulkopuolella. Lukiolaisten laitesuosituksissa ja lukion omissa laitehankinnoissa huomioidaan sähköisen ylioppilastutkinnon vaatimukset. Lukiolaiset voivat käyttää yo-kokeessa omia laitteitaan, mutta oppilaitos kykenee tarvittaessa antamaan käyttöön päätelaitteen kokeen tekemiseksi. Perusopetuksessa on käytössä 1:1-malli. Oppilaslaitteiden hankinnassa huomioidaan kestävyys, kierrätettävyys, ominaisuudet sekä laitteen mobiilikäyttö kuten kuljetettavuus ja akun kestävyys. Laitevalinnoissa on huomioitu pedagogiset tarpeet eri ikäryhmillä. Omien laitteiden opiskelukäyttö on mahdollista. 3.3 Digitaaliset oppimisympäristöt Laitteet ja verkkopalvelut mahdollistavat laajan digitaalisten oppimisympäristöjen käytön. Digitaalisissa oppimisympäristöissä hyödynnetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia yhteisöpalveluja, alustoja ja verkkosivustoja sekä pelejä. Jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus hyödyntää pilvipalveluja. Digitaalisiin oppimisympäristöt mahdollistavat kodin ja koulun yhteistyön esimerkiksi arvioinnissa. Oppimisympäristöihin tallennetut sisällöt ovat oppilaan ja opiskelijan käytettävissä myös opiskelun jälkeen. Lukiossa on käytössä verkkoympäristöjä, jotka mahdollistavat sähköisten kokeiden toteuttamisen ja monipuolisen arvioinnin. Kaikki käyttäjät ohjataan ikäkautensa ja tehtävänsä mukaisesti sosiaalisen median netikettiin, tekijänoikeuksien kunnioittamiseen, tietoturvan ja tietosuojan ylläpitämiseen ja yksityisyyden suojaamiseen. Henkilöstö saa säännöllisesti koulutusta em. asioista. 4

5 3.4 Tukitoimet Toimivaan tukirakenteeseen kuuluu keskeisesti riittävä pedagoginen ja tekninen tuki, nopea ja tehokas ylläpito, etätukipäivystys, vertaistukihenkilöt (oppilaat) sekä teknis-pedagoginen täydennyskoulutus. Tekninen tiimi vastaa koulun palveluiden, laitteistojen ym. käyttöönotoista, kehittämisestä ja ylläpidosta. Viestintä teknisen tiimin kanssa käydään tikettijärjestelmän avulla. Lisäksi koulussa toimii TVTtutoropettajia, jotka jakavat tietämystään eteenpäin muille opettajille ja oppilaille. Jokaiselta kouluasteelta valitaan myös vertaistuesta vastaavat oppilaat. Sähköisten arviointimenetelmien lisääntyminen lukioissa ja ylioppilastutkinnon sähköistyminen lisäävät tuen tarvetta henkilökunnalle. Sähköisen ylioppilastutkinnon sujuva, tasapuolinen ja häiriötön käyttöönotto edellyttää varautumista riittävään tukeen niin lukiolaisille kuin opettajillekin. 3.5 Resurssit Koulun johdolla on yhdessä epeda-työryhmän kanssa keskeinen rooli TVT-strategian edellyttämien resurssien hankkimisessa ja kohdentamisessa, kehittämistoimien saattamisessa käytäntöön sekä henkilöstön tukemisessa, kannustamisessa ja innostamisessa. TVT-strategian toteuttaminen edellyttää jatkuvaa resursointia niin laitteisiin, palveluihin kuin koulutukseenkin. epeda-työryhmä laatii käytännön tason toimeenpanosuunnitelman TVT-strategialle toimien yhdessä johdon kanssa ja näin varmistaa strategian edellyttämien käytännön toimien toteutumista. Toimintaympäristö suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä teknisen tiimin ja yliopiston IT-palvelujen kanssa. 4 Perusopetuksen osaamisen sisällöt ja tavoitteet Harjoittelukoulujen tieto- ja viestintästrategian liitteeksi on laadittu oppilaan osaamisen kuvaus. Taulukko löytyy liitteestä 1 ( Osaamistasoihin liittyy olennaisesti myös ohjelmointipolku, joka on laadittu OPS2016-tavoitteiden mukaisesti helpottamaan ohjelmoinnin huomioimista ja opettamista harjoittelukoulujen toiminnassa. Ohjelmointipolku löytyy liitteestä 2 ( 1/ohjelmointipolku). 5 Strategian arviointi Strategiakausi kestää , ja strategiaa arvioidaan, tarkennetaan sekä kehitetään strategiakauden aikana. 5

6 6 Toimeenpanosuunnitelmat 6.1 Perusopetuksen toimeenpanosuunnitelma TVT:n laaja-alainen pedagoginen hyödyntäminen tarkoittaa perusopetuksessa: Opiskelua ja oppimista yhdessä Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on luonnollinen ja jokapäiväinen osa kaikkea opiskelua, opetusta ja arviointia. Kukin opettaja opettaa oppilaansa käyttämään eri oppiaineissa tarvittavia välineitä ja sovelluksia. Opettaja ohjaa oppilaita ajatteluun ja kriittiseen tiedonhankintaan. Oppilas oppii arvottamaan tietoa ja jakamaan sitä eteenpäin. Opettajat suunnittelevat työtään yhdessä, jakavat keskenään materiaalia ja pedagogisia käytänteitä. Koululla on käytössä sekä avoimia että suljettuja oppimisympäristöjä, joita koulun linjauksen mukaisesti tuetaan ja opettajia täydennyskoulutetaan niiden käyttöön. Uuden teknologian kokeilua ja kehittämistä Opettajat toimivat opetusteknologian soveltamisen ja kehittämisen edelläkävijöinä osana omia asiantuntijaverkostojaan ja yhteistyössä esimerkiksi laite- ja sovellusvalmistajien kanssa. Toimivaa infrastruktuuria Sekä opettajilla että oppilailla on henkilökohtaiset laitteet. Koulussa on toimiva langaton verkko, joka mahdollistaa opiskelun laajenemisen luokkahuoneiden ulkopuolelle. Koulussa on ryhmätöitä ja oppimista tukevia työtiloja. Opiskelutiloissa voi oman laitteen liittää esityslaitteeseen, mikä mahdollistaa esitysten pitämisen suoraan oppilaiden koneilta. Oppilailla ja opettajilla on oma pilvitallennustila. Osaamisen kehittämistä Opettajat voivat kehittää osaamistaan käyttäen koulun omaa täydennyskoulutustarjotinta. Tarjotinta päivitetään vuosittain, ja kouluttajina ovat koulun omat opettajat. Lisäksi hyödynnetään muita alan asiantuntijoita. epeda-työryhmä suunnittelee myös järjestettäviä TVT-koulutuksia. Koulutustarjottimen kouluttajat voivat syventää osaamistaan talon ulkopuolisissa koulutuksissa. Tukea Tekniset palvelut, opettajat sekä muu henkilökunta auttavat TVT-ongelmissa ja mahdollisuuksien mukaan pedagogisissa ratkaisuissa. Oppilaista värvätyt digituutorit auttavat toisia oppilaita ja toimivat myös opettajien apuna. Koulun tekninen tuki auttaa opettajia ja oppilaita teknisissä ongelmissa. Ympäristöystävällisyyttä Kopioiden ja tulosteiden ottaminen on mahdollisimman vähäistä. Opettaja kopioi vain, kun se on aivan välttämätöntä. Viestintää Pääasiallinen viestintäkanava oppilaiden ja huoltajien kanssa on Wilma. Wilman lisäksi voidaan käyttää oppimisalustoja ja sosiaalisen median välineitä. 6

7 Toteuttaminen ja seurantaa TVT- ja epeda-työryhmät sopivat toteuttamisen ja seurannan toimintatavoista yhdessä laatutyöryhmän kanssa Lukion toimeenpanosuunnitelma TVT:n laaja-alainen pedagoginen hyödyntäminen tarkoittaa lukion toimintakulttuurissa: Opiskelua ja oppimista yhdessä Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on luonnollinen ja jokapäiväinen osa lukion jokaisen oppiaineen opiskelua, opetusta ja arviointia. Kukin opettaja opettaa tarvittaessa opiskelijansa käyttämään kurssilla tai oppiaineessaan tarvittavaa alustaa ja sovelluksia. Opettaja ohjaa lukiolaisia syvälliseen, analyyttiseen ajatteluun ja kriittiseen tiedonhankintaan. Lukiolainen osaa arvottaa tietoa ja jakaa sitä eteenpäin. Opettajat voivat käyttää myös digitaalisia oppimateriaaleja ohjatessaan lukiolaisen opiskelua. Osa lukion kursseista on monimuotokursseja. Jokaisessa oppiaineessa opettajat pitävät sähköisiä kurssikokeita. Opiskelijat voivat suorittaa kurssien kokeita myös tenttiakvaariossa. Plagioinnin ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi sekä arviointivälineenä voidaan myös käyttää plagiaatintunnistusohjelmaa. Opiskelijoita valmennetaan sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten. Opettajat suunnittelevat työtään yhdessä, jakavat keskenään materiaalia ja pedagogisia käytänteitä. Lukiolla on käytössään sekä avoimia että suljettuja oppimisympäristöjä, joita koulun linjauksen mukaisesti tuetaan ja opettajia täydennyskoulutetaan niiden käyttöön. Verkkokursseja Opiskelija osaa opiskella verkossa ja jokainen lukiolainen suorittaa ainakin yhden verkkokurssin lukioopiskelun aikana. Opettajilla on tukena verkkokurssiohje. Lukiolaiset suorittavat osana pakollista opintoohjauksen kurssia kokonaisuuden, jossa opetetaan lukiossa ja verkko-opiskelussa tarpeellisia opiskelutaitoja. Ympärivuotista opiskelua pyritään tukemaan verkkokursseilla. Uuden teknologian kokeilua ja kehittämistä Lukion opettajat toimivat opetusteknologian soveltamisen ja kehittämisen edelläkävijöinä osana omia asiantuntijaverkostojaan ja yhteistyössä esimerkiksi laite- ja sovellusvalmistajien kanssa. Toimivaa infrastruktuuria Sekä opettajilla että opiskelijoilla on henkilökohtaiset laitteet, jotka voivat olla myös heidän omiaan. Lukiossa on toimiva langaton verkko, joka mahdollistaa opiskelun laajenemisen luokkahuoneiden ulkopuolelle. Koulussa on ryhmätöitä ja oppimista tukevia työtiloja lukiolaisille.tavoitteena on, että lukiolaiset voivat kirjautua verkkopalveluihin samalla tavalla kuin yliopiston opiskelijat. Opiskelutiloissa voi oman laitteen liittää esityslaitteeseen, mikä mahdollistaa esitysten pitämisen suoraan opiskelijoiden koneilta. Opiskelijoilla ja opettajilla on oma pilvitallennustila. Osaamisen kehittämistä 7

8 Opettajat voivat kehittää osaamistaan käyttäen koulun omaa täydennyskoulutustarjotinta, jossa aiheina ovat tvt-pedagogiikka sekä eri laitteiden, sovellusten ja oppimisalustojen käyttö. Tarjotinta päivitetään vuosittain, ja kouluttajina ovat koulun omat opettajat. Lisäksi hyödynnetään muita alan asiantuntijoita. epeda-työryhmä suunnittelee myös järjestettäviä TVT-koulutuksia. Koulutustarjottimen kouluttajat voivat syventää osaamistaan talon ulkopuolisissa koulutuksissa. Tukea Tekniset palvelut, opettajat sekä muu henkilökunta auttavat TVT-ongelmissa ja mahdollisuuksien mukaan pedagogisissa ratkaisuissa. Opiskelijoista värvätyt digituutorit auttavat lukiolaisia ja toimivat myös opettajien apuna. Koulun tekninen tuki auttaa opettajia ja opiskelijoita teknisissä ongelmissa. Ympäristöystävällisyyttä Kopioiden ja tulosteiden ottaminen on mahdollisimman vähäistä. Opettaja tai lukiolainen kopioi vain, kun se on aivan välttämätöntä. Viestintää Pääasiallinen viestintäkanavana on lukiolaisten kanssa Wilma, jota käytetään myös kodin ja koulun välisessä viestinnässä. Wilman lisäksi voidaan käyttää oppimisalustoja ja sosiaalisen median välineitä. Toteuttaminen ja seurantaa Koulun tvt- ja epeda-työryhmät sopivat toteuttamisen ja seurannan toimintatavoista yhdessä laatutyöryhmän kanssa. 7. Liitteet ja taustadokumentit 7.1 Osaamistasot: Ohjelmointipolku: 8