Joensuun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategia

Transkriptio

1 Joensuun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategia

2 1 Joensuun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategia vuosille perustuu Suomen harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan strategialuonnokselle Koulun olemassa olevalle omalle laite- ja varustetasolle ja sosiaaliselle pääomalle Koulun käsitykselle tulevaisuuden opiskelu- ja oppimisympäristöstä 1. Visio ja tavoitteet Joensuun normaalikoulu on asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisö tieto- ja viestintätekniikan laajaalaisessa pedagogisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opiskelussa, ohjatussa harjoittelussa sekä (niiden) tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Joensuun normaalikoulu toimii pedagogiikan lisäksi myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijänä. Koulumme opettajilla, oppilailla ja opettajaopiskelijoilla on (erinomaiset) edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina. Joensuun normaalikoulu käyttää ja kehittää (laajamittaisesti) sähköisiä oppimateriaaleja. Koulun tvt -ympäristö varustetaan toiminnan edellyttämällä teknologialla. Joensuun normaalikoulu tarjoaa mahdollisuuksien mukaan kouluympäristössä toimiville pääsyn koulun langattomaan verkkoon heidän omilla laitteillaan. 2. Tavoitteet, hanketoiminta ja strategiaprosessin kuvaus 2.1 Tavoitteet Joensuun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaprosessin tavoitteena on ensisijaisesti keskeisten toimintojen yhtenäistäminen ja laadun edelleen kehittäminen. Strategiakauden konkreettisina tavoitteet ovat seuraavat: Koulumme jokaisella opettajalla on hyvät pedagogiset taidot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Tämä ilmenee teknologian ja siihen liittyvien palvelujen monipuolisena hyödyntämisenä, kokeiluna ja kehittämisenä. Jokainen opettajaopiskelija saa monipuolisia kokemuksia TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa harjoitteluiden aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. Jokainen koulumme oppilas saa opintojen aikana valmiuksia toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Strategiakaudella pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on tarvittaessa käytettävissään päätelaite monipuolisten sähköisten materiaalien hyödyntämiseen ja tuottamiseen. Lisäksi kouluissa siirrytään soveltuvin osin osalta sähköisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttöön. 2.2 Hankkeet Hankeverkostot ovat tärkeä osa harjoittelukoulujen TVT:n toimintaympäristöä. Strategiakaudella varmistetaan, että koulustamme on opettajia mukana verkoston hanketoiminnassa ja yhteisten hakemusten laadinnassa. Nämä henkilöt toimivat aktiivisesti Suomen harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan hankemaailmassa tutkien, kokeillen ja kehittäen mm. opetusmenetelmiä ja uusia teknisiä ratkaisuja. Toiminnan näkökulmina ovat niin oppilaiden, opettajien kuin opetusharjoittelijoiden roolit ja tehtävät. 2.3 Strategiaprosessi

3 2 Joensuun normaalikoulun tvt -strategia nojaa valtakunnalliseen harjoittelukoulujen tvt strategiaan. Koulun tietostrategiaryhmä päivittää ja tarkistaa tvt strategian jokaisen päättyvän lukukauden huhtikuussa. Tällöin tarkastelun kohteena ovat: laitekanta ja laiteympäristön toimivuus opettajien tvt osaamistilanne koulun sisäiset koulutustarpeet tvt tuen toimivuus; henkilöstötilanne ja aikaresurssi uudet innovaatiot ja kehittämistarpeet tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta strategiakauden tavoitteiden saavuttaminen Koulun tvt -strategiaan sovelletaan jatkuvan arvioinnin periaatetta ja sitä kehitetään, päivitetään ja tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. Tvt strategia kattaa ja ohjaa koulun toimintaa sekä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa että opettajankoulutustehtävässä. 2.4 Strategiatyöskentelyä ohjaavat dokumentit Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Arjen tietoyhteiskunta-strategia Opettajankoulutus raportti Aiemmat strategiat, yksikkökohtaiset arvioinnit Yliopiston tietostrategia kasvatustieteiden tiedekunnan tietostrategia Opettajankoulutuslaitoksen/-yksikön tietostrategia Opetushallituksena sosiaalisen median käyttösuositukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Lukion opetussuunnitelman perusteet 3. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 3.1 Laitteet ja verkko TVT-varustuksen taso Hyvät tekniset puitteet luovat perustan tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Strategiakauden aikana tavoitteena on varmistaa koulumme laitekannan korkea taso, riittävä määrä ja riittävän lyhyt kierto (20% laitteista uusitaan vuosittain, koko laitekanta noudattaa pääsääntöisesti viiden vuoden kiertoa) sekä monipuolisuus huomioiden koulun erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Koulun laite- ja varustetaso pidetään ajanmukaisena siten, että opettajaksi opiskelevat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana uusinta teknologiaa, joka on yleistymässä vasta heidän siirtyessään opettajan työhön opiskelun jälkeen. Pyrimme kehittämään koulun tvt -toimintaa niin, että toimimme osaavina pedagogisina tvt-asiantuntijoina. Pyrimme myös siihen, että olemme teknisissä asioissa edelläkävijöitä. Strategiakauden aikana kaikilla opettajilla on käytössään henkilökohtaiset kannettavat päätelaitteet, joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella tuntejaan sekä käyttää tietoverkkoa. Laitehankintojen perusteena on tietostrategiaryhmässä esitetty tvt tulevaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Oppilailla on oikeus opiskella monipuolisessa tvt ympäristössä riippumatta siitä, kenen opettajan opetuksessa hän kulloinkin opiskelee. Tämä periaate edellyttää opettajien systemaattista kouluttautumista ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamista. Päätelaitteet liitetään tarvittaessa luokkatilojen muuhun tietotekniseen varustukseen. Tilojen vähimmäisvarustukseen kuuluvat dataprojektori, dokumenttikamera, laadukas äänentoistolaitteisto sekä aktiivitaulu.

4 3 Henkilökohtainen laite tarkoittaa ja edellyttää tässä yhteydessä mahdollisuutta hallita omaa laitetta ylläpito-oikeuksin. Lisäksi annetaan säännöllistä käyttökoulutusta, sekä riittävää verkko-, laite- ja ohjelmistotukea. Koulutuksista ilmoitetaan aina kaikille koulun opettajille. Koulumme ei sitoudu yhteen käyttöjärjestelmään tai yhteen laitetoimittajaan Opiskelijoille annetaan mahdollisuus tutustua eri käyttöjärjestelmiin ja teknisiin ratkaisuihin. Kiinteiden koneiden rinnalle opetuskäyttöön hankitaan kannettavia laitteita ja liikuteltavia laitevaunukokonaisuuksia, jolloin mahdollistetaan TVT:n hyödyntäminen siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu ilman tarvetta erillisille tiloille. Tavoitteena on edesauttaa koulurakennuksen tilojen monimuotoista käyttöä. Lukio-opetuksen osalta on tavoitteena, että jokaisella lukion opiskelijalla on käytössään henkilökohtainen tietokone tai vastaava päätelaite, jota hän käyttää säännöllisesti ja luonnollisena opiskeluvälineenään (ns. 1:1 -malli). Perusopetuksen osalta tavoitteena on laitekanta, joka mahdollistaa TVT:n hyödyntämisen opettamisessa aina niin halutessa. Suhdelukuna oppilaiden käytössä olevien laitteiden osalta toimii perusasteella 1:3. Perinteisten pöytätyöasemien ja kannettavien tietokoneiden lisäksi rinnalla toteutetaan muita laiteratkaisuja, jollaisia ovat esimerkiksi erilaiset kevyet päätelaitteet, kuten tablet -laitteet sekä terminaalipääteratkaisut, jotka mahdollistavat vähintään www-selainpohjaisen työskentelyn (verkon avoimet sovellukset ja pilvipalvelut). Strategiakauden aikana lukioissa aloitetaan valmistautuminen ylioppilaskirjoitusten sähköiseen suorittamiseen valtakunnallisen aikataulun mukaan. Huolehditaan siitä, että lukion laite- ja verkkoinfrastruktuuri ovat toimivia. Opettajat ja opetusharjoittelijat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti ja suunnittelevat opetusta niin, että oppilaat voivat käyttää oppilaitoksen laitteita tai omia laitteitaan luonnollisena osana opiskelua Joensuu normaalikoulun erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Joensuun normaalikoulun laite- ja verkkoinfrastruktuuri on osa Itä-Suomen yliopiston tietohallintokokonaisuutta. Koulumme on solminut UEF:n Tietotekniikkakeskuksen kanssa palvelusopimuksen, jonka mukaan TIKE toimittaa vuosittain seuraavat peruspalvelut: 1. Tietoliikenneyhteydet ja WLAN. o Tietoliikennelaitteiden ja yhteyksien ylläpito, konfigurointi ja valvonta o Yhteys tietotekniikkakeskuksen palveluihin ja internetiin 2. Käyttäjätunnukset o Henkilökunnan UEFAD käyttäjätunnusten hallinta ja ylläpito. o Opiskelijoiden tunnusten ylläpito on normaalikoulun vastuulla. 3. Henkilökunnan sähköposti (Exchange) ja Lync o Henkilökunnan sähköpostitunnus sisältää 1GB varmistettua tallennustilaa 4. Työasemat o SCCM hallintatyökalu, asennus ja ylläpito normaalikoululla on oikeus hallita kaikkia omia Windows työasemiaan hallintatyökalun avulla. normaalikoululla on mahdollisuus liisata UEF vakioituja työasemia niin halutessaan 5. Kirjoittimet o Tulostinjonot normaalikoulun omia verkkokirjoittimia varten

5 4 o Normaalikoululla on mahdollisuus jonojen oikeuksien hallintaan ja mahdollisuus alkaa käyttämään Xerox monitoimilaitteita senttipohjaisella velotuksella niin halutessaan 6. Tiedostopalvelut o Henkilökunnalle tarjotaan 1GB varmistettua tallennuskapasiteettia/henkilökunnan jäsen koulu voi ostaa lisätilaa henkilökunnan kotikansioihin 7. Lisenssipalvelut o Keskitetty lisenssipalvelu 8. Etäkäyttö o Standardi UEF etäkäyttöpalvelu 9. WWW o Mahdollisuus käyttää UEF Liferay alustaa normaalikoulun www-palveluita varten TIKEn ja normaalikoulun välistä sopimusta tarkistetaan vuosittain osana koulun tietostrategiaa. Normaalikoulun johtava rehtori neuvottelee uudistettavasta sopimuksesta TIKEn kanssa keskusteltuaan ensin koulun tietostrategiaryhmän kanssa. Koulu suunnittelee ja päättää omista tvt laitteidensa hankinnasta. Tarvittaessa neuvotellaan TIKEn kanssa erityisesti niistä ratkaisuista, mitkä edellyttävät laajempaa, yliopistotason tarkastelua. 3.3 Riittävät ja tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Verkkoyhteyksien toimivuus ja kattavuus ovat entistä kriittisempiä opetuksen kannalta. Henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden ja mobiilien päätelaitteiden yleistyminen tuo uusia vaatimuksia verkon toimivuudelle. Strategiakaudella kehitetään erityisesti langattomia verkkoja (kattavuus, helppo ja turvallinen kirjautuminen, tunnistautuminen ja oikeustasojen hallinta). Näitä määritettäessä pitää ottaa huomioon se, että harjoittelukouluissa on muusta yliopistosta poiketen peruskoulun oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. Langattomat laitteet tuovat monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen kuin kiinteään lankaverkkoon sijoitettavat laitteet. Langattoman verkon tulee sallia opiskelijoiden omien laitteiden käyttö yhteisesti sovituilla tavoilla. Oppimisessa ja opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä ja ns. pilvipalveluita, kuten blogeja, wikejä, jaettuja dokumentteja, verkko-oppimisalustoja, videoneuvottelujärjestelmiä ja sähköisiä oppimateriaaleja sekä muita vastaavia välineitä ja palveluja. Opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemat verkkopalvelut pyritään toteuttamaan teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti myös koulun ja yliopiston ulkopuolelta. 3.4 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Tässä dokumentissa käsitteet sosiaalinen media ja yhteisöllinen media rinnastetaan toisiinsa. Koulumme toimii luontevasti sosiaalisen median ja erilaisten internet-pohjaisten verkostojen maailmassa. Koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaat tieto- ja innovaatioyhteiskunnan toimijoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sosiaalisen median tarkoituksenmukaista hyödyntämistä niin opetustyössä, opiskelussa kuin oppimisessakin. Mediasisältöjen huomioimista opetuksessa edellytetään myös opetusharjoittelijoita (esimerkiksi yhteisöpalvelut, wikit ja blogit). Koulussa opitaan hallitsemaan sosiaalisen median toimintatavat (netiketti), käyttöön liittyvät yksityisyys- ja avoimuusmääritykset sekä laaja-alainen hyödyntäminen niin pedagogisessa kuin oman työn ja opetuksen hallinnassa (esim. ajanhallinta). 3.5 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Koulumme opettajan osaavat käyttää (ja opettelevat käyttämään) työnsä kannalta tarkoituksenmukaisia sähköisiä oppimateriaaleja ja opiskeluympäristöjä sekä ohjaavat opiskelijoita käyttämään niitä tarkoituk-

6 5 senmukaisesti harjoittelujen aikana. Koulumme ottaa strategiakauden aikana käyttöön sähköisiä oppimateriaaleja ja e-kirjoja. Verkkopalveluiden monipuolinen käyttö valmistaa oppilaat toimimaan aktiivisina kansalaisina erilaisissa käyttötarpeissa ja elämäntilanteissa. Koulumme valitsee tarpeiden ja resurssien mukaan käyttöönsä verkkopohjaisia opiskeluympäristöjä, joita voidaan käyttää opetuksessa ja opetusharjoittelussa. Lisäksi käytetään sosiaalisen median verkkopalveluja, jotka ovat käytettävissä myös hankkeiden ja muun yhteistyön työvälineinä. Koulumme on joko suoraan tai enorssi-yhteistyön kautta mukana hankkeissa, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen opetuskäyttöä. Opiskeluympäristöjä kehitetään huomioiden jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja mahdollisuudet. 3.6 Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus Koulumme opettajille turvataan säännöllinen, tarvekartoituksiin perustuva taidollinen ja pedagoginen koulutus. Opettajien koulutustarpeet kartoitetaan säännöllisesti. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään sähköisten oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen pedagogista käyttöä. 3.7 Resurssit ja tukitoimet Koulun johto huolehtii yhdessä TVT ryhmän kanssa siitä, että koululla on TVT -strategian edellyttämä toimintaympäristö (laitteet ja varusteet) ja muut tarvittavat resurssit (tukipalvelut ja henkilöstön kouluttautumismahdollisuudet). Koulun johto päättää hankinnoista ja tietostrategiaryhmä TVT -strategian päivittämisestä ja tvt tulevaisuuden linjauksista. Henkilöstöresurssit atk suunnittelija (100%) koko koulu opetustehtävään liitetty tvt tuki erikoislaboratoriomestari laboratoriomestari erityyppiset harjoittelijat määräaikaisesti palkatut tukihenkilöt 3.8 TVT:n hyödyntäminen harjoittelun ohjauksessa Koulumme opetushenkilöstö koulutetaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa ohjatussa harjoittelussa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti ohjauksen ja reflektion apuvälineenä esimerkiksi harjoitustuntien video-otoksina. Näin harjoittelija saa palautetta kattavalla tavalla ja tutustuu samalla tietoja viestintätekniikkaan myös oman opetuksensa analysoinnin ja kehittämisen välineenä. Sosiaalisen median palveluiden tarjoamat mahdollisuudet otetaan laajamittaisesti käyttöön siten, että harjoittelujen aikana jokainen harjoittelija tutustuu sosiaalisen median palveluihin opetuksen ja ohjauksen välineenä sekä saa omakohtaisen kokemuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelussaan. Sosiaalisen median palveluilla mahdollistetaan oppiainerajat ylittävä harjoittelijoiden ja ohjaajien välinen pedagoginen keskustelu. 3.8 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä hyödynnetään oppilastietojärjestelmiä ja avoimia Suomen harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan strategia verkkopalveluja. Koulumme oppilailla ja huoltajilla on henkilökohtaiset tunnukset koulun ja kodin yhteistyössä käytettäviin järjestelmiin ja sosiaalisen median palveluihin. Oppilastietojärjestelmiä käytetään säännöllisesti tuomaan koulun ja oppilaiden toimintaa huoltajien näkyville, opettajien ja huoltajien kommunikaatiovälineenä sekä palautteen antamiseksi oppilaiden työskentelystä. Palveluja käytetään tilannekohtaisesti myös oppilaiden sähköisinä reissuvihkoina, kurssien tai opintojaksojen ilmoitustauluina ja perusopetuksen yleisen tai tehostetun tuen välineenä. 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät

7 6 Harjoittelukouluverkosto toimii tiiviissä yhteistyössä useiden eri julkishallinnon, järjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. kustantajien ja muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Sidosryhmiin lukeutuvat mm. seuraavat tahot: Harre OAJ ja SUHO OPH Eduskunnan sivistysvaliokunta OKM Edellisten lisäksi yksittäisen harjoittelukoulun lähiverkostoon kuuluu oma yliopisto, sen opettajankoulutuslaitos ja tiedekunta sekä alueelliset verkostot. 5. Arviointi Arviointidata kerätään opettajilta strategiakauden aikana. Tulokset analysoidaan ja ne liitetään osaksi tietostrategiaa.