Jyväskylän normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma"

Transkriptio

1 Jyväskylän normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma Strategiaprosessi koulussamme Normaalikoulun TVT-ryhmän suunnittelukokous. Koko koulun yhteisistä TVThankinnoista keskustelu Yläkoulun ja lukion pedagoginen opettajankokous, jossa päätettiin, että pyritään hankkimaan koulun varoin lukion 1. vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 2012 henkilökohtaiseen käyttöön ipadit. Lukukauden alussa elokuussa 2013 pyritään edelleen hankkimaan koulun varoin ipadit lukion 1. vuosikurssin opiskelijoille ja syksystä 2014 lähtien opiskelijat velvoitetaan hankkimaan itse käyttökelpoiset päätelaitteet Koko koulun TVT-ryhmässä päätettiin hankkia lukion 1. vuosikurssille ipadit ja lähteä toteuttamaan pedagogisen kokouksen linjaamaa strategiaa. Samalla päätettiin hankkia alakoululle ipadia kahteen kärryyn. TVT-asioita käsiteltiin laajasti yläkoulun ja lukion opettajienkokousessa IT-palveluiden asiakaspalaveri ja kaksi palaveria Miska Sulanderin kanssa ennen sitä. Alakoulun opettajakunnan kokous Keskustelua TVT-strategian kirjoittamisesta. Opettajakunnalta pyydettiin kommentteja, toiveita ja ajatuksia TVT-asioihin liittyen. Osaava-ryhmän kokous Tietostrategiaa ja toimeenpanosuunnitelmaa käsiteltiin koko koulun TVT-ryhmässä ja yläkoulun ja lukion TVT-ryhmässä Muistutus alakoulun opettajille TVT-toiveiden ja ajatusten lähettämisestä sähköpostitse. Yläkoulun ja lukion TVT-ryhmä Koko koulun TVT-ryhmä Alakoulun opettajakunnan kokous Alakoulun opettajakunnan kokous (hyväksyminen). Yläkoulun- ja lukion opettajakunnan kokous (hyväksyminen). Toimeenpanosuunnitelmaa ovat työstäneet Anna Laukkarinen, Päiviö Peltokorpi ja Markus Leppiniemi.

2 1. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet Jyväskylän normaalikoulun TVT-strategian toimeenpanosuunnitelmassa kuvataan koulumme tieto- ja viestintätekniikan nykytilanne ja luodaan konkreettinen suunnitelma strategiakaudelle tavoitteille. Koulun toimeenpanosuunnitelma mukailee harjoittelukoulujen yhteistä TVT-strategiaa. Suunnitelma on kirjoitettu harjoittelukouluverkoston laatiman yhteisen mallin mukaisesti ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Koulumme sijaitsee kahdessa erillisessä rakennuksessa: alakoulun rakennuksessa Pitkäkadulla ja yläkoulun ja lukion rakennuksessa Yliopistonkadulla. Toimenpiteitä tarkastellaan osittain kiinteistökohtaisesti. 1.1 Tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Lähtötilanne Alakoulu Koko kiinteistön kattava langaton verkko on ollut käytössä syksystä 2012 lähtien, sisältäen 15 kpl langattomia lähettimiä. Lähettimien tiedonsiirtokapasiteetin riittävyys on testattava jatkossa. Kiinteä verkko on 100 Mb/s ja se kattaa koko kiinteistön. Yläkoulu ja lukio Koko koulun kattava langaton verkko on ollut käytössä syksystä 2012 lähtien, sisältäen 40 kpl langattomia lähettimiä. Kiinteä verkko on suurimmaksi osaksi vanhentunut, koska vanha kaapelointi on 10Mb/s tasolla. Noin kolmasosa on uusittu 100Mb/s tasolle. Tunnukset ja kirjautuminen verkkoon Alakoulun oppilailla ei ole käytössä henkilökohtaisia tunnuksia. Verkkoon kirjaudutaan konekohtaisilla tunnuksilla. ATK-luokan oppilaskoneilta on pääsy yhteiselle S-asemalle, jonne oppilaat voivat tallentaa töitään omaan luokkakohtaiseen kansioon. Kaikki S-aseman luokkakohtaiset kansiot ovat avoinna koulun oppilaille. Alakoulun kieltenopetuksen hankkimilta kannettavilta tietokoneilta kirjautuminen tapahtuu konekohtaisilla tunnuksilla. Näiltä koneilta ei kuitenkaan ole pääsyä yhteiselle S-asemalle. Näin ollen oppilastyöt tallennetaan muistitikuille, joista opettaja siirtää ne sitten S-asemalle. Kaikilla yläkoulun oppilailla ja lukion ja opiskelijoilla on henkilökohtaiset yliopiston verkon tunnukset, joilla on kiinteän verkon ja langattoman verkon käyttöoikeudet. Käytössä henkilökohtainen kansio (U: levy) ja yhteiskäyttöön soveltuva verkkolevykansio (S: levy), jonka kautta voidaan jakaa opiskelumateriaalia ja jonne voidaan tehdä ryhmätöitä ja projekteja. Lisäksi heillä on käytössään tulostuspalvelut. Koko koulussa lainattavien ipadien osalta IT-palvelut ovat toimittaneet laitteisiin profiilin, joilla padit liittyvät langattomaan verkkoon laitetunnuksella. ipadeilla verkosta saadaan vain internet-yhteys, ei muita verkon palveluita. Opettajilla, henkilökunnalla ja opettajaharjoittelijoilla on yliopiston verkkotunnukset ja IT-palveluiden kaikki verkon peruspalvelut käytössään sekä kiinteässä että langattomassa verkossa. Langattomassa verkossa JYU Staff ja JYU Student. Lainalaitteiden osalta ensimmäinen kirjautuminen laitteella täytyy tehdä langallisesti, sen jälkeen laitetta voi käyttää langattomasti. Sekä henkilöstö että opettajaharjoittelijat voivat käyttää langattomassa verkossa myös omia laitteitaan lataamalla laitteeseensa tarvittavan profiilin. Vierailijoille voidaan hakea IT-palveluilta määräaikaiset vierailijatunnukset, joilla he pääsevät langalliseen ja langattomaan verkkoon.

3 1.1.2 Toimenpiteet Alakoulu Kiireellisin toimenpide on saada mahdollisuus tallentaa kaikilta koulun oppilaslaitteilta töitä yhteiselle S- asemalle. Oppilaiden tulostusmahdollisuuksia eri laitteilla tulee myös kehittää. Mikäli perusasteen oppilaille saadaan henkilökohtaiset tunnukset (kts. alta yläkoulu ja lukio), voidaan miettiä otetaanko käyttöön henkilökohtaiset verkkotunnukset myös alakoulun oppilaille. (esim lk.) Alakoulun oppilailla ei nykyisellään ole suurta tarvetta verkkotunnuksille, sillä koulu tarjoaa laitteet ja verkon opiskeluun. Mikäli kuitenkin esimerkiksi BYOD-opetus (bring your own device) lisääntyy strategiakauden aikana, on verkkotunnuksia pohdittava tuolloin uudestaan. Opettajat ja opiskelijat pääsevät verkkoon omilla tunnuksillaan. Yksi ratkaistava ongelma ovat kuitenkin yliopistoon kuulumattomat sijaiset, jotka eivät pääse kirjautumaan luokkien koneille ilman yliopiston tunnusta. Tällöin sijainen ei käytännössä käytä tietokonetta opetuksensa aikana. Tällaisia sijaisia varten tarvitaan toimiva järjestelmä vierailijatunnuksien saamiseksi. Nykyisin vierailijatunnukset on anottava hyvissä ajoin etukäteen IT-palveluista. Äkillisissä sairastapauksissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Yläkoulu ja lukio Langattoman verkon lähettimien riittävyyttä seurataan ja tarvittaessa lähettimiä lisätään siten, että langaton verkko toimii hyvin kaikissa tiloissa. Kiinteän verkon osalta ongelmallisin tilanne on opettajien työtiloissa, joissa ei ole tarvittavaa määrää verkkopistokkeita. Jokaisella opettajalla pitäisi olla työtilassaan oma verkkopistoke. Lisäksi joihinkin luokkiin kiinteän kaapeloinnin tiedonsiirtokapasiteetti on riittämätön. Näitä puutteita pyritään korjaamaan vähitellen. Erityinen ongelma on lainattavilla langattomilla laitteilla verkkoon kirjatuminen. Laitteessa on oltava henkilön käyttäjäprofiili, jotta sillä voi omalla tunnuksellaan kirjautua langattomaan verkkoon. Siksi kullakin laitteella ensimmäinen kirjautuminen on tehtävä langallisesti, jotta henkilön profiili saadaan koneeseen. Tämän ongelman ratkaisuksi kokeillaan käytävään perustettua kirjautumispistettä. Pisteessä on useampia oppilaskäyttöön sopivia verkkopistokkeita, että oppilas voi laitteen lainattuaan kirjautua siihen ja sitten jatkaa tilaan, jossa laitetta käyttää. Sama ongelma koskee myös opettajaharjoittelijoita, kun he lainaavat koulun mobiililaitteita. 1.2 TVT-varustuksen tason varmistaminen Lähtötilanne Alakoulu: Dokumenttikamera ja dataprojektori on käytettävissä kaikissa luokissa. Älytaulu on lähes kaikissa luokissa, joihin niitä on haluttu. Pöytäkoneita opetuskäytössä 45 kpl ja lainattavia kannettavia tietokoneita 12 kpl. Lisäksi alakoululla on opetuskäyttöön lainattavana ipadeja kaksi sarjaa (30+30). Kaikilla luokanopettajilla oma työhuone, jossa opettajalla on käytössään pöytäkone tai kannettava tietokone. Aineenopettajista liikunnanopettajilla on työhuoneessa oma kone. Kieltenopettajilla ei ole omaa konetta työhuoneessa vaan heillä on mahdollisuus käyttää työnsä tekemiseen opetustilan konetta. Lisäksi kaikilla alakoulun opettajilla on niin halutessaan opetus- ja ohjauskäytössä henkilökohtainen ipad. 27 päätoimisen + 8 yhteisen +1 sivutoimisen opettajan käytössä on yhteensä 35 pöytäkonetta ja 8 kannettavaa ja 23 ipadia. Oppilaiden käyttösuhde 116/397 eli n. 1:3,4.

4 Yläkoulu ja lukio: Dokumenttikamera ja dataprojektori kaikissa on kaikissa luokissa. Älytaulu on lähes kaikissa luokissa, joihin niitä on haluttu. Opetuskäytössä on kärryläppäriä, pöytäkoneita , yksittäisiä luokkakoneita jää 8, muista luokista ollaan poistamassa opettajan pöydän pöytäkoneet. Eli pöytäkoneita opetuskäytössä on yhteensä 71. ipadeja on lainakäytössä 20+20, lukion 1. ja 2. vuosikurssilla on koulun ipadit henkilökohtaisessa käytössä kpl. Kaikilla opettajilla on henkilökohtaisessa käytössä kannettava tietokone ja ipad. Siten kumpiakin on opettajien käytössä 65 kpl. Lisäksi yhteisessä työtilassa ja opettajanhuoneessa on opettajien käytössä neljä pöytäkonetta. Harjoittelijoille lainattavia kannettavia on 16 kpl ja ipadeja 10 kpl, lisäksi harjoittelijoiden tilassa on kaksi pöytäkonetta. Yläkoulun oppilaiden ja lukion 3- vuosikurssien opiskelijoiden käyttösuhde 141/( )=141/520eli n. 1:3,7. Lukion 1. ja 2. vuosikurssilla käyttösuhde on 1: Toimenpiteet Alakoulu: Laitteiden vanhentuessa ja rikkoutuessa koneet vaihdetaan uusiin tai kierrätettyihin. Tavoitteena on, että kaikissa luokkatiloissa ja työtiloissa on aina käytössä nopeat ja ajanmukaiset tietokoneet. Opettajien työhuoneiden koneita uusitaan normaalin konekierron (3-5 v.) mukaan. Mikäli työhuoneen kone on mahdollista muuttaa kannettavaksi, voidaan se normaalin konekierron yhteydessä sellaiseksi vaihtaa. Alakoulun oppilaat käyttävät pääosin koulun laitteita opiskelutilanteissa. Luokkien pöytäkoneita langallisessa verkossa, lainattavia kannettavia tai lainattavia ipadeja langattomassa verkossa. Vaikka alakoulun oppilaskoneiden käyttösuhde on 1:3,4 ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, että kokonaisella oppilasryhmällä olisi mahdollisuus niin halutessaan päästä työskentelemään tietokoneella. Oppilaita koulussamme n. 400, mikä tuo paineita mm. ATK-luokan varaustilanteeseen. Lisäksi ATK-luokassa on 12 pöytäkonetta, mikä tekee haasteelliseksi koko oppilasryhmän työskentelyn, varsinkin kun opettaja on velvollinen valvomaan opetusryhmäänsä. Oppilasryhmien koko vaihtelee oppilaan välillä. Koululle hankitut ipad laitteet ovat osaltaan helpottaneet tätä tilannetta. Tilasta riippumattomien eli langattomien laitteiden käyttö mahdollistaa koko oppilasryhmän työskentelyn ja opettajan valvonnan alaisuudessa toimimisen. Tieto- ja viestintäteknologia ja verkkoympäristöissä työskentely on nykypäivää. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti nopeasti kehittyvää teknologiaa, verkkoympäristöjä ja mediaa tulee käyttää monipuolisesti eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Koululla tulee olla ajanmukaiset ja tarvittavat välineet opetuksen ja opetusharjoittelun toteuttamiseen. Tästä syystä koululle hankitaan mm. ipad-laitteita riittävä määrä tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Yläkoulu ja lukio: Opettajilla on henkilökohtaisessa käytössään kannettava tietokone ja ipad. ipad on opettajan ylläpitämä ja kannettava voi olla opettajan ylläpitämä tai kokonaan IT-palveluiden ylläpitämä opettajan valinnan mukaisesti. Pääkäyttäjän oikeudet omaan kannettavaan täytyy hakea henkilökohtaisesti ja koulun rehtorin suosittelemana IT-palveluilta. Opettajat kuljettavat kannettavia laitteitaan joustavasti eri opetus- ja ohjaustilanteisiin, työmatkoille ja kotiin tarpeen mukaan. Luokkien perusvarustusta muutetaan siten, että opettajan pöydän tietokoneet pääosin poistetaan ja opetus tapahtuu opettajan tai harjoittelijan mukanaan tuomalla laitteella. Kaikissa opetustiloissa on dokumenttikamera, dataprojektori ja äänentoisto. Lähes kaikissa tiloissa on älytaulu ja pyritään tilanteeseen, että älytaulu on kaikissa tiloissa, joihin sellainen halutaan. Noin 10 luokassa on eri syistä lisäksi opettajanpöydällä

5 kiinteässä verkossa oleva pöytäkone. Näihin luokkiin asennetaan kytkin tai käyttöpaneeli, jonka avulla toisen tietokoneen liittäminen dataprojektoriin ja äänentoistoon on mahdollista ilman johtojen irrottelua. Yläkoulun oppilaat käyttävät pääosin koulun laitteita opiskelutilanteissa; luokkien pöytäkoneita langallisessa verkossa tai lainattavia kannettavia tai lainattavia ipadeja langattomassa verkossa. Nykyisellä laitekannalla yläkoulun käyttösuhde on n. 1:2,23, jos lukiolaisten käyttö jätetään kokonaan pois yläkoulun ja lukion laitteista eli jos lukiolaiset käyttäisivät pelkästään henkilökohtaisia laitteitaan. Tämä ei kuitenkaan ole tavoite, vaan lukiolaiset käyttävät myös lainalaitteita tarpeen mukaan. Yläkoulussa ei pyritä käyttösuhteeseen 1:1, vaan lainattavaa laitekantaa lisätään pedagogisen tarpeen mukaan. Toisaalta myös yläkoulun oppilaiden omien laitteiden pedagogisia käyttömahdollisuuksia selvitetään. Syksyllä 2014 tavoitteena on päästä tilanteeseen, jossa kaikilla lukiolaisilla on päivittäisessä henkilökohtaisessa käytössään opiskeluun soveltuva tablettilaite tai kannettava tietokone. Henkilökohtaisten laitteiden opiskelukäyttö pyritään saamaan sellaiselle tasolle lukiossamme, että laitteen hankkiminen on perusteltua ja kannattavaa. Tähän pyritään laitteiden monipuolisella ja runsaalla opiskelukäytöllä ja sähköisten oppimateriaalien käytöllä. Sähköinen ylioppilaskirjoitus on haaste, johon koulun on strategiakauden aikana vastattava. Siihen tarvittavat laitehankinnat selviävät vasta, kun toteutustapa ja laitteistovaatimukset päätetään ja tiedotetaan meille. Harjoittelijoita rohkaistaan ja kannustetaan omien kannettavien laitteiden käyttöön. Harjoittelijoiden käyttöön hankitaan koulun lainalaitteita (kannettavia, tabletteja) tarpeen mukaan. Tämä on välttämätöntä, koska luokan opetuskäyttö pääosin perustuu luokaan mukana tuotavaan laitteeseen. Toisaalta tuntien valmistelu helpottuu, kun sen voi tehdä luokan ulkopuolella ja harjoittelijan hallussa olevalla laitteella. Koulun laitekantaa lisätään merkittävästi strategiakauden alussa ja lisätyn laitekannan ajan tasalla pitäminen vaatii vuosittain 4 vuoden kierrolla n. 100 laiteen uusimista. Jos koulu hankkii jatkossakin lukiolaisten käyttöön koulun laitteet, niin siitä tulee hankittavaksi n. 90 laitetta vuosittain tämän lisäksi. Koulun johto ei voi sitoutua näin mittavaan vuosittaiseen resurssointiin, kun koulun rahoitus tulevaisuudessa ei ole selvillä. Eli koulun hankkiman laitekannan määrää täytyy varautua sopeuttamaan taloudellisen tilanteen mukaan. Toisaalta oppilaiden ja opiskelijoiden omien laitteiden käyttö on tehtävä strategiakauden aikana mahdolliseksi koulun langattomassa verkossa. Omien laitteiden käytön lisäämisellä voidaan tulevaisuudessa pienentää koulun laitekantaa. 1.3 Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Normaalikoululla on selkeä pedagoginen kehittämistehtävä ja edelläkävijän rooli koulumaailmassa. Meiltä edellytetään myös korkeatasoista ja monipuolista TVT:n opetuskäytön laitteistoa ja ohjelmistoja. Opettajaharjoittelijoiden pitää päästä harjoittelussaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa harjoitustunneillaan. Lisäksi normaalikoululla on opetuksen ja opetusharjoittelun lisäksi yhtenä perustehtävänä kehittää ja tutkia opetusta sen eri muodoissa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on yksi tämän ajan suurimpia tutkimuskohteita. Jotta tutkimus- ja kehittämishankkeille olisi riittävät edellytykset, on harjoittelukoulun oltava ajan tasalla mm. erilaisten mobiililaitteiden osalta. Tämä vaatii yliopiston vakiointimallista poikkeavien koulumaailmaan soveltuvien laitteiden, ohjelmistojen ja opiskeluympäristöjen käytön mahdollistamista. Esimerkkinä tästä on syksystä 2012 alkanut ipadien käyttö sillä periaatteella, että yläkoulun ja lukion puolella käyttäjät voivat vapaasti asentaa henkilökohtaisiin laitteisiinsa tarvitsemiaan sovelluksia. Yhteisessä käytössä oleviin ipadeihin voivat molempien yksikköjen vastuuopettajat asentaa tarvittavia sovelluksia. Näiden yhteisten laitteiden keskitettyyn ylläpitoon ja sovellus-

6 ten lisenssipohjaiseen hankintaan etsitään kouluympäristöön sopivia toimintamalleja. ipadien käytön myötä TVT:n käyttö opetuksessa on lisääntynyt ja kehittynyt merkittävästi. Erityisenä ongelmana IT palveluiden tuottamissa palveluissa on koulumme peruskoulun oppilaiden ja lukion opiskelijoiden rooli palveluiden käyttäjinä. Myös koululla käytettävät lainattavat mobiililaitteet ovat erikoisuus, jota ei esiinny muilla laitoksilla. 1.4 Tekninen ja pedagoginen tuki Jyväskylän normaalikoulu toimii TVT-asioissa kiinteässä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston tietohallinnon kanssa. Koulun mikrotuki on pääasiallisesti yhden henkilön varassa. Lisäksi koululla on yksi henkilö AV-tukea antamassa. Jo nyt osa laitteista on opetushenkilökunnan päivittämiä ja ylläpitämiä. Koko koulun (alakoulu, yläkoulu, lukio) laitemäärä on suuri yhden henkilön ylläpidettäväksi. Siksi on mietittävä ratkaisuja tilanteen selkiyttämiseksi ja helpottamiseksi yhdessä yliopiston IT-palveluiden kanssa. Tietohallinnon tuen ja koulun mikrotuen lisäksi on koululla TVT-tukea antavia opettajia, joita resursoidaan koulun omalla rahoituksella. Yksi tärkeä pedagogisen tuen muoto on myös kollegiaalinen tuki, jolla jaetaan osaamista ja käyttökokemuksia. Koko koulun TVT-ryhmän tehtävänä on kartoittaa vuosittain opetushenkilökunnan ja opetusharjoittelun teknisen- ja pedagogisen tuen tarve. TVT-ryhmä toimii tiiviisti yhteistyössä koulun johdon kanssa ja ehdottaa tarvittavia tukitoimia kartoitusten perusteella. 2. Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus 2.1 Teknisten ja pedagogisten perustaitojen varmistaminen Koulussa toteutetaan säännöllisesti henkilökunnan TVT:n osaamis-/tarvekartoitus. Kartoituksessa selvitetään taidot niin oman työlaitteen kuin myös opetuksessa käytettävien laitteiden ja sovellusten osalta. Opettajille järjestetään koulutusta kartoituksen pohjalta. Vuosittaisia TESO-päiviä voidaan hyödyntää myös TVTkoulutuksissa. TESO-päivien avulla varmistetaan jokaisen opettajan mahdollisuus osallistua ko. koulutuksiin. 2.2 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Koulumme opettajille ja mikro-/av-tukihenkilöille tarjotaan mahdollisuus kouluttautua erilaisten opetus- ja verkkoympäristöjen käyttöön. Näitä koulutuksia ja ohjausta tarjotaan resurssien puitteissa. Laitteiden sovelluksia, ohjelmistoja ja sähköisiä oppimisympäristöjä hankitaan harkinnan ja resurssien mukaan. 2.3 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Harjoittelukoulun rooli opetuksen tutkijana ja kehittäjänä edellyttää nykyaikaisten välineiden ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisen hallintaa. Koulutuksen avulla huolehditaan siitä, että niin opettajat, oppilaat kuin harjoittelijatkin ovat tietoisia opetukseen vaikuttavista tekijänoikeusasioista. Lisäksi koulutusta tarjotaan sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista opetuksessa ja ohjauksessa.

7 2.4 Mobiililaitteet ja turvallisuus Mobiililaitteiden lisääntyvä koulukäyttö vaatii huomioimaan asioita myös turvallisuusnäkökulmasta. Koulussamme noudatetaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeistuksia. Mobiilaitteiden kehoon kohdistuvaa radiosäteilyä voidaan STUK:n mukaan pienentää laitteiden oikealla käsittelyllä. Matkapuhelimet säteilevät eniten puhelukäytössä ja tiedonsiirrossa, jolloin suositellaan handsfree - laitteen käyttöä ja puhelimen pitämistä irti kehosta, esim. pöydällä. Tablettitietokoneiden osalta on vältettävä koskemasta verkkokäytön aikana laitteen WLANantennin sijaintikohtaan. Applen ipad-laitteissa antenni sijaitsee Koti-painikkeen oikealla puolella (kuva alla). Kannettavan tietokoneen verkkokäytön osalta on vältettävä koskemasta laitteen WLAN-antennia. Konetta suositellaan siksi pidettäväksi pöydällä tai pulpetilla käytön aikana, ei sylissä. Langattoman verkon WLAN-lähettimet pitää sijoittaa niin, ettei niihin pääse koskemaan. Lähettimien paikka on katossa tai riittävän korkealla seinissä. Mobiililaitteiden käytössä on huomioitava myös ergonomia ja ruututyöskentelyn pituuteen liittyvät suositukset. Niska- ja hartiakipujen välttämiseksi on laitetta hyvä pitää pulpetilla käytön aikana, eikä laitteiden käyttäminen saa olla yhtäjaksoisesti liian pitkäkestoista. KUVA: ipad-laitteen WLAN-antenni sijaitsee Koti-painikkeen oikealla puolella laitteen alareunassa. Lähde ja lisätietoja: Radioaallot ympäristössämme (STUK 2009) 3. TVT ohjatussa harjoittelussa, sekä kodin ja koulun yhteistyössä 3.1 TVT:n hyödyntäminen ohjatussa harjoittelussa Ohjaavat opettajat opastavat opetusharjoittelijat monipuoliseen ja perusteltuun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöön harjoittelujen aikana. Opiskelijoille neuvotaan mm. älytaulun pedagogista käyttöä ja

8 opastetaan harjoittelijoita eri oppikirjojen sähköisiin oppimismateriaaleihin. Harjoittelun aikana ohjaavat opettajat kannustavat ja rohkaisevat harjoittelijoita toteuttamaan opetusta TVT:n avulla. TVT ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Sen tehtävänä on monipuolistaa, tukea ja avustaa pedagogisesti mielekkäitä oppimisprosesseja. Harjoittelijoiden tilojen tietotekninen varustus pidetään kunnossa ja nykyaikaisena, jotta harjoittelijoilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa TVT:n opetuskäyttöä. Harjoittelijoiden koneille ladataan samat sovellukset kuin koulun muillakin koneilla. Koulun mobiililaitteiden määrässä huomioidaan myös opetusharjoittelijoiden tarve laitteen käytön harjoitteluun ja omien opetustuntien toteuttamiseen. 3.2 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kaikkien koulumme opettajien tulee hallita oppilastietojärjestelmän sujuva käyttö osana kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Uusien oppilaiden huoltajat perehdytetään oppilastietojärjestelmän käyttöön esimerkiksi vanhempainilloissa. 4. Arviointi TVT-strategian toimeenpanosuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti koulun TVT-ryhmien ja rehtoreiden toimesta.

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia 2016-2020 Isonkyrön kunnan sivistystoimi Sivistystoimi 1. Johdanto Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseon TVT-strategian toteutussuunnitelma 2016

Helsingin normaalilyseon TVT-strategian toteutussuunnitelma 2016 Helsingin normaalilyseon TVT-strategian toteutussuunnitelma 2016 Sisällys Helsingin normaalilyseon TVT-strategian toteutussuunnitelma 2016... 0 1. Tieto- ja viestintäteknologian (TVT) tavoitteet ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Sipoon koulutoimen tietostrategia

Sipoon koulutoimen tietostrategia 1 (9) Sipoon koulutoimen tietostrategia Hyväksytty: Päivitys: 2 (9) Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Edu-IT... 3 1.2. Edu-IT:n tehtäviä... 3 2. PEDAGOGISET TAVOITTEET... 4 2.1. Koulun henkilökunta... 4 2.2.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa

Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa Kaupunginhallitus 520 01.12.2014 Kaupunginvaltuusto 119 08.12.2014 Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa 1155/00.02.04.00/2014

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia 1 Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia 2017-2019 ver 23.11.2016 2 Sisällys 1. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tvt-visio. 3 2. Tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapuan kaupungin sivistystoimen TVT-suunnitelma

Lapuan kaupungin sivistystoimen TVT-suunnitelma Lapuan kaupungin sivistystoimen TVT-suunnitelma TVT-suunnitelma TVT-Suunnitelma Lapuan kaupunki 2 1. Nykytilanteen kuvaus Lapuan sivistystoimen ICT-työryhmä perustettiin maaliskuussa 2015. Työryhmän tavoitteena

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Uudenkaupungin yleissivistävän koululaitoksen tieto- ja viestintätekniikan strategia

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Uudenkaupungin yleissivistävän koululaitoksen tieto- ja viestintätekniikan strategia UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Uudenkaupungin yleissivistävän koululaitoksen tieto- ja viestintätekniikan strategia 2016-2021 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Muuttuva oppimiskäsitys 3 3. Laitteet, ohjelmistot

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke Päätösseminaari 21.1.2016 1 2 Opettajien osaamiskartoitus 2015 Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke 3 Osaamiskartoitus 2014 ja 2015 2014: Didaktiset

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma Turun normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön suunnitelma 2016-2018 1 Visio ja tavoitteet Tieto- ja viestintäteknologia on luonnollinen osa oppimista ja opettamista. Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa Nykytila opettajien ICT-ohjauksessa Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa on perustettu 40 opettajan vertaistukiverkosto.

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani 8.1.2014 Ajattelu ja oppiminen Oman oppimis-strategiansa Yläkoulussa oppivan yhteisön tuki Materiaalihysteria - Asian

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TVT-taidot ja taitajat henkilökohtaiset laitteet käyttöön kolmasluokkalaisille

TVT-taidot ja taitajat henkilökohtaiset laitteet käyttöön kolmasluokkalaisille TVT-taidot ja taitajat henkilökohtaiset laitteet käyttöön kolmasluokkalaisille Uuden opetussuunnitelman mukaan tieto- ja viestintäteknologiaa (TVT) hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014 HY:n Viikin normaalikoulu 20.10.2014 Reijo Honkanen, rehtori Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tervetuloa Viikin norssiin Viikin normaalikoulussa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu. - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch?

TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu. - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch? TVT koulun arjessa Tanskan benchmark-vierailu - Hellerupin koulu, Gentofte toukokuu 2010 http://www.youtube.com/watch?v=phdqwxi2x3i Koulun keskeisimmät toimintaperiaatteet Avoimuus Oppilaiden vastuu omasta

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti H1 Orientoiva harjoittelu 7.11. 2.12.2016 Heli Lepistö Mikko Ripatti Faktoja normaalikoulusta 369 oppilasta keskimääräinen luokkakoko 21 oppilasta 27 opettajaa, joista kolmasosa aineenopettajia 7 kaupungin/muun

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma. Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi

Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma. Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Joensuun seudun perusasteen OPS2016, suunnitelma Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi www.oph.fi/ops2016 Olli Kauppinen 2 Suunnitteluprosessi Seudun sivistysjohtajat perustivat

Lisätiedot

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA 1. Visio..3 2. Tavoitteet... 3 2.1 Laitteisto... 3 2.2 Ohjelmisto... 3 2.3 Osaaminen... 3 2.3.1 Oppilaskohtaiset tavoitteet... 4 2.4 Toiminnan varmistaminen... 4 2.5 Tietotekniikan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SUUNNITELMA

HYVINKÄÄN PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SUUNNITELMA HYVINKÄÄN PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SUUNNITELMA 2016-2020 Tämän perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan suunnitelman linjaukset koskevat soveltavin osin myös esiopetuksen oppilaita

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot