Suomen harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan strategia

Transkriptio

1 Suomen harjoittelukoulujen Hyväksytty enorssin johtoryhmän kokouksessa ja käsitelty johtavien rehtorien kokouksessa Prosessi verkossa: Mikko Horila Jari Sjölund Ari Myllyviita Jani Kiviharju Pentti Mankinen Tuomo Tammi

2 1. Visio ja tavoitteet Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tieto- ja viestintätekniikan laajaalaisessa pedagogisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulut toimivat pedagogiikan lisäksi myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijöinä. Harjoittelukoulun opettajilla, oppijoilla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita monipuolisesti hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina. Harjoittelukoulujen oppijat saavat harjoittelukoulussa tulevaisuuden jatko-opiskelun ja työelämän kannalta tarvittavat monipuoliset opiskelutaidot. Harjoittelukoulujen oppimisympäristö ja oppimisprosessi laajenevat ulos luokkahuoneesta ja tukevat yhteisöllistä oppimista ja oman osaamisen jakamista. Harjoittelukoulut käyttävät ja kehittävät laajamittaisesti sähköisiä oppimateriaaleja. Koulut varustavat opettajat ja oppijat toiminnan edellyttämällä teknologialla. Oppijoille mahdollistetaan omien päätelaitteiden (mm. tabletit, älypuhelimet) hyödyntäminen koulutyössä. Harjoittelukoulut tarjoavat oppilaille pääsyn koulun langattomaan verkkoon oppijoiden omilla laitteilla. 2. Tavoitteet, hanketoiminta ja strategiaprosessin kuvaus 2.1 Tavoitteet Yliopistojen harjoittelukoulujen yhteisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaprosessin pyrkimyksenä on ensisijaisesti harjoittelukoulujen TVT-ympäristöjen, osaamisen ja teknologian yhtenäistäminen sekä toiminnan laadun edelleen kehittäminen. Strategiakauden konkreettisina tavoitteet ovat seuraavat: Jokaisella harjoittelukoulun opettajalla on erinomaiset pedagogiset taidot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Tämä ilmenee olemassa olevan teknologian ja siihen liittyvien palvelujen monipuolisena hyödyntämisenä. Jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa opetusharjoitteluiden aikana ja kykenee hyödyntämään oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. jokainen harjoittelukoulun oppija (perusasteen oppilas ja lukion opiskelija) saa opintojen aikana erinomaiset valmiudet toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Strategiakaudella pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on käytettävissään päätelaite monipuolisten sähköisten materiaalien hyödyntämiseen. Lisäksi kouluissa siirrytään merkittävältä osalta sähköisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttöön. Suomen harjoittelukoulujen 2 (9)

3 2.2 Hankkeet Hankeverkostot ovat tärkeä osa harjoittelukoulujen TVT:n toimintaympäristöä. Strategiakaudella varmistetaan, että jokaisesta harjoittelukoulusta on opettajia mukana verkoston hanketoiminnassa ja hakemusten laadinnassa. Nämä henkilöt toimivat aktiivisesti hankemaailmassa tutkien, kokeillen ja kehittäen mm. opetusmenetelmiä ja uusia teknisiä ratkaisuja. Toiminnan näkökulmina ovat niin oppijoiden, opettajien kuin opetusharjoittelijoiden roolit ja tehtävät. 2.3 Strategiaprosessi Strategia on työstetty pääosin verkkotyöskentelynä siten, että alkuvaiheessa valittiin ryhmä kirjoittamaan strategialuonnosta yhdessä enorssi-verkoston projektivastaavan kanssa. Seuraavassa vaiheessa kaikkien harjoittelukoulujen TVT-vastaavat osallistuivat prosessiin kirjoittajina ja kommentoijina. Prosessi toteutettiin wiki-ympäristössä, johon kaikilla oli avoin pääsy. Prosessin vaiheista on tiedotettu harjoittelukoulujen henkilöstöä, ja jokainen henkilöstön jäsen on halutessaan voinut osallistua strategiatekstin tuottamiseen. Strategialuonnos toimitettiin Suomen harjoittelukoulujen rehtoreille kommentoitavaksi syyskuussa 2012 ja kommentit huomioitiin strategian lopullisessa versiossa. enorssin johtoryhmä hyväksyi strategian kokouksessaan Harjoittelukoulujen johtavat rehtorit käsittelivät strategiaa kokouksessaan Yhteisen strategiaprosessivaiheen jälkeen siirryttiin koulukohtaiseen toimeenpanosuunnitelman tuottamisen vaiheeseen. Koulukohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa tarkennetaan yksikön erityistarpeita ja kuvataan sitä, miten strategian tavoitteet ja visio viedään käytäntöön. Strategiaan sovelletaan jatkuvan arvioinnin periaatetta ja sitä kehitetään, päivitetään ja tarkennetaan tarvittaessa vuosittain. Strategia on kaikkien yliopiston harjoittelukoulujen yhteisesti laatima, ja se ohjaa koulujen toimintaa sekä perus- ja lukio-opetuksessa että opettajankoulutustehtävässä. 2.4 Strategiatyöskentelyä ohjaavat dokumentit - Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia - Arjen tietoyhteiskunta-strategia - Opettajankoulutus raportti - Aiemmat strategiat, yksikkökohtaiset arvioinnit - Yliopiston tietostrategia kasvatustieteiden tiedekunnan tietostrategia - Opettajankoulutuslaitoksen/-yksikön tietostrategia - Opetushallituksena sosiaalisen median käyttösuositukset - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet - Lukion opetussuunnitelman perusteet Suomen harjoittelukoulujen 3 (9)

4 3. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 3.1 Laitteet ja verkko TVT-varustuksen tason varmistaminen Hyvät tekniset puitteet luovat perustan tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Strategiakauden aikana tavoitteena on varmistaa kaikkien harjoittelukoulujen laitekannan korkea taso, riittävä määrä ja riittävän lyhyt kierto (25% laitteista uusitaan vuosittain, koko laitekanta noudattaa pääsääntöisesti neljän vuoden kiertoa) sekä monipuolisuus huomioiden koulujen erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Harjoittelukoulujen laite- ja varustetason pitää olla niin ajanmukainen, että opettajaksi opiskelevat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana uusinta teknologiaa, joka on yleistymässä vasta heidän siirtyessään opettajan työhön opiskelun jälkeen. Harjoittelukouluilla pitää olla mahdollisuus toimia parhaimpina pedagogisina asiantuntijoina ja lisäksi teknisinä edelläkävijöinä. Strategiakauden aikana kaikkien opettajien tulee saada käyttöönsä henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet, joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella tunteja sekä käyttää tietoverkkoa. Päätelaitteet liitetään tarvittaessa luokkatilojen muuhun tietotekniseen varustukseen. Tilojen vähimmäisvarustukseen kuuluvat dataprojektori, dokumenttikamera, laadukas äänentoistolaitteisto sekä suosituksena aktiivitaulu. Henkilökohtainen laite tarkoittaa ja edellyttää tässä yhteydessä mahdollisuutta hallita omaa laitetta ylläpito-oikeuksin. Lisäksi tarvitaan käyttökoulutusta, sekä riittävää verkko-, laite- ja ohjelmistotukea. Opettajien laitehankintojen perusteena ovat henkilökohtaiset tarpeet ja soveltuvuus mm. ainekohtaisten sovellutusten hyödyntämiseen ja kokeilemiseen. Harjoittelukoulut eivät sitoudu yhteen käyttöjärjestelmään tai yhteen laitetoimittajaan, jos edellinen linjaus vaarantuu. Opiskelijoille pitää antaa mahdollisuus tutustua eri käyttöjärjestelmiin ja teknisiin ratkaisuihin. Kiinteiden koneiden rinnalle tarvitaan opetuskäyttöön kannettavia laitteita ja liikuteltavia laitevaunukokonaisuuksia, jolloin mahdollistetaan TVT:n hyödyntäminen siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu ilman tarvetta erilliselle tilalle. Tavoitteena on edesauttaa koulurakennuksen tilojen monimuotoista käyttöä. Lukio-opetuksen osalta tavoitteena on se, että jokaisella lukion opiskelijalla on käytössään henkilökohtainen tietokone tai vastaava päätelaite, jota hän käyttää säännöllisesti ja luonnollisena opiskeluvälineenään (ns. 1:1 -malli). Perusopetuksen osalta tavoitteena on laitekanta, joka mahdollistaa TVT:n hyödyntämisen opettamisessa aina niin halutessa. Suhdelukuna oppilaiden käytössä olevien laitteiden osalta toimii perusasteella 1:3. Perinteisten pöytätyöasemien ja kannettavien tietokoneiden lisäksi rinnalla toteutetaan muita laiteratkaisuja, jollaisia ovat esimerkiksi erilaiset kevyet päätelaitteet, kuten tablet-laitteet sekä terminaalipääteratkaisut, jotka mahdollistavat vähintään www-selainpohjaisen työskentelyn (verkon avoimet sovellukset ja pilvipalvelut). Strategiakauden aikana lukioissa aloitetaan valmistautuminen ylioppilaskirjoitusten sähköiseen suorittamiseen valtakunnallisen aikataulun mukaan. Tämä tuo mukanaan suuria Suomen harjoittelukoulujen 4 (9)

5 kehittämistarpeita lukioiden laite- ja verkkoinfrastruktuurille tällä vuosikymmenellä, ja harjoittelukoulujen tulee olla etujoukossa sähköisten ylioppilaskirjoitusten alkaessa. Oppijoita kannustetaan ja opastetaan omien laitteiden hankintaan (ns. BYOD - Bring Your Own Device -periaatteen toteutuminen soveltuvin osin). Malli toimii erityisesti lukiossa, mutta myös perusopetuksessa, jossa pitää varmistaa ja olla hienovarainen siinä, ettei oppilaita saateta eriarvoiseen asemaan. Omia laitteita voidaan käyttää yhteisesti sovituilla tavoilla, esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen vihkon sijasta ja henkilökohtaisissa esityksissä. Opettajat ja opetusharjoittelijat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti ja suunnittelevat opetusta niin, että oppilaat voivat käyttää oppilaitoksen laitteita tai omia laitteitaan luonnollisena osana opiskelua. Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Harjoittelukoulujen laite- ja verkkoinfrastruktuuri on osa yliopistojen tietohallintokokonaisuutta. Yliopistoilla lienee strategiakauden aikana pyrkimys yhtenäistää infrastruktuuriaan. Tällöin pitää varmistaa, että otetaan huomioon harjoittelukoulujen muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja niiden merkitys tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulua ei näin voi sitoa laajoihin laiteratkaisuihin ja järjestelmävalintoihin. Harjoittelukoulujen oppilaiden ja henkilökunnan käyttäjätunnus- ja kirjautumisjärjestelmiä eri palveluihin pyritään suoraviivaistamaan yhdessä emoyliopistojen tietohallinnon kanssa. Tietohallintoa tiedotetaan harjoittelukoulujen kehittämistehtävästä ja edelläkävijäroolista, jotka asettavat vaatimuksia koulun teknisille ratkaisuille. Harjoittelukoulujen hallinnon, opetuksen ja oppijoiden erityistarpeet saatetaan yliopistojen tietohallinnon tietoon ja huomioidaan yliopistojen tietohallinnon toiminnassa. Opetusharjoittelujaksojen tulee sisältää erilaisten järjestelmien ja ohjelmistojen kokeilun, joten pitäytyminen yhdessä infrastruktuurissa ei ole käyttökelpoinen ratkaisu harjoittelukoulussa. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Verkkoyhteyksien toimivuus ja kattavuus ovat entistä kriittisempiä opetuksen kannalta. Henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden ja mobiilien päätelaitteiden yleistyminen tuo uusia vaatimuksia verkon toimivuudelle. Strategiakaudella pitää kehittää erityisesti langattomia verkkoja (kattavuus, helppo, mutta turvallinen kirjautuminen, tunnistautuminen ja oikeustasojen hallinta mielellään roolipohjaisesti). Näitä määritettäessä pitää ottaa huomioon se, että harjoittelukouluissa on muusta yliopistosta poiketen peruskoulun oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. Langattomat laitteet tuovat monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen kuin kiinteään lankaverkkoon sijoitettavat laitteet. Langattoman verkon tulee sallia oppijoiden omien laitteiden käyttö yhteisesti sovituilla tavoilla. Oppimisessa ja opetuksessa pitää pystyä hyödyntämään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä ja ns. pilvipalveluita, kuten blogeja, wikejä, jaettuja dokumentteja, verkko-oppimisalustoja, videoneuvottelujärjestelmiä ja sähköisiä oppimateriaaleja Suomen harjoittelukoulujen 5 (9)

6 sekä muita vastaavia välineitä ja palveluja. Opettajien, oppijoiden ja opiskelijoiden tarvitsemat verkkopalvelut pitää toteuttaa teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti myös koulun ja yliopiston ulkopuolelta. 3.2 Sosiaalinen (yhteisöllinen) media opetuksessa Tässä dokumentissa käsitteet sosiaalinen media ja yhteisöllinen media rinnastetaan toisiinsa. Kielitoimiston suositus on käyttää käsitettä yhteisöllinen media, mutta arkikielessä käyttöön on vakiintunut termi sosiaalinen media. Selvyyden vuoksi tässä dokumentissa käytetään käsitettä sosiaalinen media. Fyysisen opiskeluympäristön rinnalle on rakentunut niin formaalin kuin informaalin oppimisen näkökulmasta virtuaalisia opiskeluympäristöjä. Harjoittelukoulut toimivat luontevasti sosiaalisen median ja erilaisten internet-pohjaisten verkostojen maailmassa. Koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaat tieto- ja innovaatioyhteiskunnan toimijoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sosiaalisen median laajamittaista hyödyntämistä niin opetustyössä kuin oppimisessakin. Mediasisältöjen huomioimista opetuksessa edellytetään myös opetusharjoittelijoita (esimerkiksi yhteisöpalvelut, wikit ja blogit). Sosiaalisen median toimintatavat (netiketti), käyttöön liittyvät yksityisyys- ja avoimuusmääritykset sekä laaja-alainen hyödyntäminen niin pedagogisessa kuin oman työn ja opetuksen hallinnassa (esim. ajanhallinta) ovat hallussa. 3.3 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Jokaisen harjoittelukoulun opettajan tulee osata käyttää tai opetella käyttämään työnsä kannalta tarkoituksenmukaisia sähköisiä oppimateriaaleja ja opiskeluympäristöjä sekä ohjata opiskelijoita käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti harjoittelujen aikana. Harjoittelukoulut ottavat strategiakauden aikana laajamittaisesti käyttöön sähköisiä oppimateriaaleja ja e-kirjoja. Verkkopalveluiden monipuolinen käyttö valmistaa oppilaat toimimaan aktiivisina kansalaisina erilaisissa käyttötarpeissa ja elämäntilanteissa. Kukin harjoittelukoulu valitsee tarpeittensa ja resurssien mukaisesti käyttöönsä verkkopohjaisia opiskeluympäristöjä, joita voidaan käyttää opetuksessa ja opetusharjoittelussa. Lisäksi käytetään laajasti sosiaalisen median verkkopalveluja, jotka ovat käytettävissä myös hankkeiden ja muun yhteistyön työvälineinä. Koulut ovat joko suoraan tai enorssi-yhteistyön kautta mukana hankkeissa, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien ja opiskeluympäristötöjen opetuskäyttöä. Opiskeluympäristöjä tulee kehittää huomioiden jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja mahdollisuudet. 3.4 Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus Harjoittelukoulujen opettajille turvataan työnantajan toimesta säännöllinen, tarvekartoituksiin perustuva taidollinen ja pedagoginen koulutus. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisesti toteutettavaa taitotason kartoitusta ja sen perusteella toteutettavaa kunkin opettajan omaan taustaan ja tarpeeseen pohjaavaa koulutusta. Henkilöstöä kannustetaan kehittämään sähköisten oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen pedagogista käyttöä. Suomen harjoittelukoulujen 6 (9)

7 3.5 Resurssit ja tukitoimet Yksiköiden johdolla on yhdessä yhteistyöverkosto enorssin ja koulun TVT-ryhmän kanssa keskeinen rooli TVT-strategian edellyttämien resurssien hankkimisessa ja kohdentamisessa, kehittämistoimien saattamisessa käytäntöön sekä henkilöstön tukemisessa, kannustamisessa ja innostamisessa. Kussakin yksikössä tulee olla yksikön johdon valtuuttama nimetty TVT-työryhmä, joka laatii yksikkökohtaisen käytännön tason toimeenpanosuunnitelman käsillä olevalle TVT-strategialle toimien yhdessä yksikön johdon kanssa ja näin varmistaa strategian edellyttämien käytännön toimien toteutumista. Yksiköiden tulee varmistaa, että TVT-vastuuhenkilöillä on tarvittava osaaminen TVT-vastuuhenkilöt toimivat kiinteässä yhteistyössä emoyliopiston tietohallinnon tukipalveluiden kanssa. Yliopiston tietohallinto vastaa verkkoinfrastruktuurista ja yleisten sovellusten hankinnasta sekä ylläpidosta harjoittelukoulun erityistarpeet huomioiden. Harjoittelukouluilla on käytettävissään oma tietotekninen tukihenkilö ja lisäksi yliopiston tietohallinnon tukipalvelut. Opetushenkilöstöllä on tarvittava osaaminen. Yksiköillä on käytettävissään strategian mukainen, laadukas ja monipuolinen tieto- ja viestintätekninen varustus, joka kaikin tavoin edesauttaa opettajia työtehtävissä ja elinikäisessä oppimisessa, oppijoita oppimisessa ja opettajaopiskelijoita harjoitteluissa. Langaton verkko kattaa koko koulurakennuksen, ja opetustilat varustetaan aktiivitauluilla. Harjoittelukouluilla on käytettävissään luotettavat ja yhteensopivat videoneuvottelujärjestelmät neuvotteluja, kokouksia, verkko-opetusta ja verkostoyhteistyötä varten. Opetuskäytössä on pedagogisesti tarkoituksenmukaisia verkkooppimisympäristöjä. Harjoittelukoulut kohdentavat talousarvioissaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit TVT:n osaamisen kehittämiseen, ohjelmisto- ja laitehankintoihin, ylläpitoon sekä tekniseen ja pedagogiseen tukeen. Mahdolliset hanketoiminnan tuomat resurssit toimivat lisäresurssina. Harjoittelukoulut tarkastavat säännöllisesti koulukohtaisen tilanteen resurssien ja tukitoimien osalta. Ne hakevat aktiivisesti verkostona erilaisia TVT:n kehittämis- ja hankemäärärahoja sekä osallistuvat tarkoituksenmukaisiin hanketoimintoihin. 3.6 TVT:n hyödyntäminen harjoittelun ohjauksessa Harjoittelukoulun opetushenkilöstö koulutetaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa ohjatussa harjoittelussa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti ohjauksen ja reflektion apuvälineenä esimerkiksi harjoitustuntien video-otoksina. Näin harjoittelija saa palautetta kattavalla tavalla ja tutustuu samalla tieto- ja viestintätekniikkaan myös oman opetuksensa analysoinnin ja kehittämisen välineenä. Suomen harjoittelukoulujen 7 (9)

8 Sosiaalisen median palveluiden tarjoamat mahdollisuudet otetaan laajamittaisesti käyttöön siten, että harjoittelujen aikana jokainen harjoittelija tutustuu sosiaalisen median palveluihin opetuksen ja ohjauksen välineenä sekä saa omakohtaisen kokemuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelussaan. Sosiaalisen median palveluilla mahdollistetaan oppiainerajat ylittävä harjoittelijoiden ja ohjaajien välinen pedagoginen keskustelu. 3.7 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä hyödynnetään oppilastietojärjestelmiä ja avoimia verkkopalveluja. Oppijoilla ja huoltajilla on henkilökohtaiset tunnukset koulun ja kodin yhteistyössä käytettäviin järjestelmiin ja sosiaalisen median palveluihin. Oppilastietojärjestelmiä ja sosiaalisen median palveluja käytetään säännöllisesti tuomaan koulun ja oppilaiden toimintaa huoltajien näkyville, opettajien ja huoltajien kommunikaatiovälineenä sekä palautteen antamiseksi oppijoiden työskentelystä. Palveluja käytetään tilannekohtaisesti myös oppijoiden sähköisinä reissuvihkoina, kurssien tai opintojaksojen ilmoitustauluina ja perusopetuksen yleisen tai tehostetun tuen välineenä. 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät Harjoittelukouluverkosto toimii tiiviissä yhteistyössä useiden eri julkishallinnon, järjestöjen sekä alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. kustantajien ja muiden kaupallisten toimijoiden kanssa. Sidosryhmiin lukeutuvat mm. seuraavat tahot: Harre OAJ ja SUHO OPH Eduskunnan sivistysvaliokunta OKM Edellisten lisäksi yksittäisen harjoittelukoulun lähiverkostoon kuuluu oma yliopisto, sen opettajankoulutuslaitos ja tiedekunta sekä alueelliset verkostot. 5. Arviointi Käsillä olevan strategian kaudeksi on määritelty , mutta strategiaa tarkennetaan ja kehitetään myös strategiakauden aikana. Strategiaa arvioidaan vuosittain niin yksikkökohtaisesti, kuin verkostonakin. Strategian liitteenä (liite 1.) seuraa nykytilanteen arviointia, joka perustuu Norssiope.fi I ja II osaamiskartoituksien tuloksiin. Osaamiskartoitukset toteutettiin lokakuussa 2011 (N=407) ja lokakuussa 2012 (N=430). Tarkempi erittely toteutetaan yksiköittäin ja graafiset kuvaajat on saatavissa Norssiope.fi hankkeen raporteista. Suomen harjoittelukoulujen 8 (9)

9 6. Liitteet Liite 1: Katsaus nykytilaan (mm. tilastotietoa; yhteinen osa osaamiskartoituksen perusteella) Liite 2: Talokohtaiset tarkennukset ja toimeenpanosuunnitelma (nykytila ja toimenpiteet) Liite 3: Opettajien taitotasot (alku yhteinen) Liite 4: Oppilaiden TVT-taidot (talokohtainen) Suomen harjoittelukoulujen 9 (9)