1/2006. English pages STEVIS 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2006. English pages...22 39 STEVIS 1"

Transkriptio

1 1/2006 English pages STEVIS 1

2 Finnsteve magazine 1/2006 Sisältö PUBLISHED BY: FINNSTEVE OY AB P.O. Box 225 (Saukonkuja 5) FI Helsinki Finland Phone EDITOR-IN-CHIEF: Leena Liuskanto Assistant editor: Sari Tiiro, Optima Oy Pääkirjoitus... 3 Kotkan satama linkki idän ja lännen välillä... 4 Finnsteve osti TBE Systemin... 7 Talviolosuhteissa ahtaaja tarvitsee tervettä järkeä ja ammattitaitoa... 8 ENGLISH TRANSLATIONS: Translator and Interpreter Service Taina Saarinen Ltd. Ajankohtaista satamista...10 Asiointi Vuosaaressa Yhteistyöllä kohti parempaa asiakaspalvelua...13 LAY-OUT: Got You Oy PRINTED BY: STAR-OFFSET Oy, Helsinki, Finland Rainer Richter: Tämä on ollut haastava työ Finnsteven myyntitiimi esittäytyy...16 Esittelyssä Hampurin satama ISSN COVER PHOTO: Soile Kallio Iltavuorosta se alkoi...20 ENGLISH PAGES Finnsteve in a nutshell STEVIS

3 Pääkirjoitus Meidän on hereillä Meidän on pysyttävä hereillä ENGLISH PAGES Suomessa satamat toimivat hyvin ja ovat tehokkaita kansainvälisenkin mittapuun mukaan. Lisäksi kilpailu niiden välillä ja satamissa itsessäänkin on kovaa. Tämän olemme mekin huomanneet Turussa, Helsingissä ja varsinkin Kotkassa. Me näemme kilpailutilanteen siten, että se vaatii meitä jatkuvasti kehittämään palveluitamme kustannustehokkaasti. Tämä pitää meidät hereillä ja palvelee asiakkaiden etuja. Viimeisin direktiiviehdotus olisi mielestämme lisännyt byrokratiaa mm. lupahakemusmenettelyn osalta. Konsessioajalla olisi saattanut olla lisäksi vaikutusta esimerkiksi satamaoperaattorin investointihalukkuuteen. Vuoden vaihteessa M-real aloitti valtamerikontituksiensa keskittämisen Helsinkiin. Hyvä, että pääsimme aloittamaan suuremmassa mittakaavassa ennen Vuosaarta. Tämän projektin puitteissa olemme oppineet paljon tehtaiden logistiikasta ja toimintatavoista ja erittäin hyvässä hengessä olemme yhdessä parantaneet toimintaamme. Jos olemme rehellisiä, niin välillä tilanne näytti aika pahalta, mutta uskon, että viimeistään keväällä jokainen hymyilee. Tästä erityinen kiitos VR Cargon, M-realin ja Finnsteven työntekijöille, jotka näihin talkoisiin ovat antaneet hienon panoksen. Muutosvaihe on valitettavasti heijastunut, ainakin hetkellisesti, asiakastyytyväisyyteen. Otamme palautteen tosissamme ja korjaamme. Nyt oli vain pakko tehdä määrättyjä liikkeitä Vuosaarta varten. Tämän lehden ilmestyessä kylmin osa talvesta on varmaan ohitse. Toivottavasti yhtään lastia ei ole jäätynyt tai pilaantunut Helsingin Länsisatamassa. Ehkä tämä, välillä jo suhteettomankin huomion saanut aihe, on pakottanut meitä kaikkia logistiikkaketjussa miettimään prosessejamme uudestaan ja suoristamaan niitä. Ehkäpä kustannuksiakin on saatu alas. Pyrimme ensi talveksi parantamaan varastointimahdollisuuksia. Turun ja Kotkan osalta kehitys on alkuvuodesta ollut erittäin positiivista. Saman suunnan uskomme jatkuvan vielä pitkään. Lauhaa ja lauhkeaa lopputalvea toivottaen Janne Kangaste Markkinointijohtaja STEVIS 3

4 Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Hannu Laakso Kotkan satama linkk - Kotkan ja Mussalon sataman suurin vahvuus on, että siellä yhdistyvät Suomen ja Venäjän kansantaloudet: Suuri osa Venäjälle menevästä tavarasta tuodaan ensin laivoilla Kotkaan, josta tavarat lähtevät rekoilla itään, kertoo Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski. - Venäjän liikenne on meille tuontia ja Kotkasta ulos lähtevä tavara on vientiä. Kotka on maan johtava vientisatama, ja suurin vientikohteemme on Eurooppa. Vienti synnyttää tuontia ja päinvastoin, minkä vuoksi konttimme ovat lähes koko ajan täynnä. Ainoastaan kymmenisen prosenttia konteista kulkee tyhjinä, ja niitä on aina saatavilla, mikä on suuri etu, Naski selventää. Luvut tukevat Venäjän liikenteen vahvuutta: Kotkan sataman koko konttiliikenteestä 40 prosenttia on Venäjän liikennettä. Myös Hietasen satamaan tulevista uusista Fordeista, Hyundaista ja Kioista suurin osa matkaa itänaapuriin. Ainoastaan Fiatit jäävät Suomeen. Venäjän liikenne selittää myös Mussalon sataman logististen lisäarvopalvelujen nopeaa kasvua. Viime vuoden aikana yksityiset yritykset rakensivat kuusi uutta varastoterminaalia, jotka palvelevat lähinnä Venäjän liikenteen siirtokuormausta ja muuta logistista lisäarvotoimintaa. Terminaaleissa puretaan kontteja ja lastataan Venäjän rekkoihin arvotavaraa kuten elektroniikkaa ja autoja. - Mussalossa ovat lisääntyneet myös kontitusvarastot, joissa kontitetaan paperia viennin tarpeisiin. Viennissä päätuotteita ovat edelleen metsäteollisuuden tuotteet. Noin puolet koko satamaliikenteestä on sidoksissa metsäteollisuuteen, Kimmo Naski huomauttaa. Konttiliikenne kasvaa Mussalossa Kotkassa on neljä satamaa, joista vuonna 2001 valmistunut Mussalon satama on uusin ja palvelee pääosin overseas-liikennettä. Mussalossa on kolme terminaalia: neste-, kuivabulkki- ja konttiterminaali. Kuivabulkkiterminaalissa eli 15,3 metrin kulkusyvyisessä syväsatamassa hoidetaan metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksia. Konttiterminaalissa toimii kolme kilpailevaa operaattoria Finnsteve, Steveco ja Containerships jokainen omalla alueellaan. Mussalon satama on konttiliikennettä varten rakennettu satama, jossa infrastruktuuria on kehitetty ripeässä tahdissa. - Mussalossa nopeimmin kehittyvä ala on konttiliikenne, joka on vuosittain kasvanut keskimäärin 17 prosenttia viiden viime vuoden ajan. Kasvusta kertovat myös operaattoreiden tekemät laiteinvestoinnit: vielä vuosi sitten satama-alueella oli yhteensä viisi nosturia mutta nyt niitä on jo kahdeksan, Naski kuvaa. Kotkan Satama Oy panostanut Mussalossa myös toimistotalojen rakentamiseen. Satamassa on toimitilat 600 henkilölle ja runsaat tilat tullille. Stora Enso keskitti Hietaseen Hietasen satama palvelee Eurooppaan suuntautuvaa suuryksikköliikennettä. Hietasen satamassa tapahtui viime vuonna kaksi merkittävää asiaa, jotka ovat kääntäneet sataman hiljaiselosta täyskäyttöön. - Stora Enso keskitti heinäkuun alusta liikenteensä Kotkaan, mikä lisäsi Kotkan tavaraliikennettä yli miljoonalla tonnilla. Se oli tietojemme mukaan suurin yksittäinen siirto Suomessa kautta aikain. - Toinen merkittävä asia on tuontiautoliikenteen kasvu. Kaksi vuotta sitten lähdimme liikkeelle lähes nollasta ja viime vuonna meidän kauttamme kulki jo uutta autoa, Naski kertoo ja odottaa, että tänä vuonna rikkoutuu auton raja. Satama toimii yritystoiminnan koordinaattorina Kotkan Satama Oy:n perustehtävänä on asiakkaidensa toimintaedellytysten turvaaminen. Maa- ja vesialueiden, laitureiden, kenttien, teiden ja rautatien rakentaminen on tärkeä osa sataman infrastruktuuria. Lisäksi sataman tarjoamiin palveluihin kuuluvat muun muassa nosturi- ja aluspalvelut sekä 4 STEVIS

5 i idän ja lännen välillä reitti- ja toimialuemarkkinointi. - Kotkan satamissa toimii noin sata yritystä, joihin olemme sidoksissa. Satama kaikkine toimijoineen työllistää noin 5000 henkilöä: voi sanoa, että joka kymmenes kotkalainen on jollakin tapaa satamatoimintaan kytköksissä, Naski kertoo. Satamayhtiön ja sen toimitusjohtajan roolin Naski näkee yritystoiminnan koordinaattorina ja kokoonkutsujana yhteisen pöydän ääreen. Tarvittaessa satama on aloitteellinen ja sysää uudenlaista toimintaa käyntiin. - Reitin kehittäminen kilpailukykyisemmäksi on meidän kaikkien tahto ja asia, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Koordinoimme myös viranomaistoimintaa, jotta se palvelisi yritysten tarpeita. Olemme yhteinen nimittäjä kaikille yhteistyökumppaneille, Kimmo Naski kiteyttää. Satama on kotkalaisille kruunun jalokivi Kotkan satama on toiseksi suurin Helsingin jälkeen Suomen yleisistä satamista. Konttipuolella sillä on ollut maan nopein kasvu, ja se on suurimpien joukossa myös Itämerellä. Pystyäkseen vastaamaan yhä kovenevaan globaaliin kilpailuun satama ja Kotkan kaupunki kasvattavat vielä konttiliikenteen vaatimia tiloja maalla. Satama on varannut 150 hehtaaria lisää maa-alueita terminaalikäyttöön, jolloin Mussalon maa-alueet ovat yhteensä 500 hehtaaria. - Ylipäätään Kotkan satamassa halutaan panostaa yhteistyöhön Kotkassa toimivien ja tätä reittiä käyttävien yritysten kanssa. Pyrimme löytämään innovatiivisia logistisia ratkaisuja. Kilpailukyky on tärkeää, Kimmo Naski painottaa ja kertoo, että kotkalaiset nimittävät itselleen henkisestikin tärkeää satamaa kruunun jalokiveksi. Kotkan satama Kokonaisliikenne 8,43 miljoonaa tonnia Konttiliikenne TEU Liikevaihto 27,2 miljoonaa euroa Neljä satamaa: Mussalo, Hietanen, Kantasatama ja Puolan laituri, joka on pikkubulkkilaituri ja monitoimimurtajien kotisatama. Kansainvälistä matkustajaliikennettä Kotkan ja Sillamäen sekä Kotkan ja Pietarin välillä. Suomen yleisistä satamista toiseksi suurin Helsingin jälkeen Konttiliikenne nopeimmin kasvava ala; konttiliikenteestä 40 prosenttia on Venäjän-liikennettä Suomen suurimpia uusien autojen tuontisatamia Noin puolet satamaliikenteestä sidoksissa metsäteollisuuteen Luvut vuodelta 2005 STEVIS 5

6 Satama-alan konkari näkee kilpailun edut Kimmo Naski on syntyperäinen kotkalainen, joka palasi kotikaupunkinsa sataman toimitusjohtajaksi vuonna Tätä ennen hän toimi reilu neljä vuotta Porissa sataman johtajana ja veti kymmenen vuotta Viking Linen Manner-Euroopan ja Baltian toimintoja Saksan Lyypekissä. Vuosiin mahtui myös hallintotehtäviä Lyypekin satamassa. Uuttera mies opiskeli taloustieteitä työn ohessa Saksassa ja väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Rostockin yliopistossa vuonna Väitöksen aiheena olivat Itämeren satamien omistus- ja organisaatiomuodot. Harrastuksikseen kolmilapsisen perheen isä mainitsee lenkkeilyn, lukemisen ja talvella rautakankikävelyn. Reilu kilpailu hyödyttää loppuasiakasta Kimmo Naski kertoo viihtyneensä Kotkan sataman johtajana hyvin. Yhteistyötä Finnsteven kanssa hän kuvaa miellyttäväksi ja rakentavaksi. - Olemme innolla seuranneet, kuinka Finnsteve on investoinut Kotkaan. Kotkan satamassa on aina vallinnut satamien välinen kilpailutilanne johtuen maantieteellisestä sijainnistamme. Nyt uuden operaattorin myötä on auennut myös sataman sisäinen kilpailu, jonka näen vain positiivisena. - Loppuasiakkaan kannalta on vain hyvä, että on reilua kilpailua. Kilpailu tehostaa yritysten toimintoja, mikä auttaa menestymään myös kansainvälisesti. Kotkan konttisatamassa toimivat kaikki merkittävimmät operaattorit, mikä kertoo sen, että Kotkan kasvuun uskotaan, Naski toteaa. - Viime vuonna Kotkan konttiliikenteessä tuonti oli ensimmäistä kertaa suurempi kuin vienti, mikä on perinteiselle vientisatamalle erikoista, mutta antaa suuntaa tulevalle. Meillä on noin 20 konttilaivalähtöä per viikko, mikä on hyvä kuljetustiheys konttiliikenteessä, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Naski. 6 STEVIS

7 Teksti: Sari Tiiro Kuva: Hannu Laakso Finnsteve osti TBE Systemin Yrityskauppa vahvistaa Finnsteven palvelukykyä Kotkassa Finnsteve Oy Ab on ostanut TBE System Oy Ltd:n koko osakekannan Oy Saimaa Lines Ltd:ltä. TBE System on Kotkan Mussalon satamassa toimiva satamaoperaattori, joka tarjoaa sekä ahtaus- että terminaalipalveluja. - Yrityskauppa oli meille nopein tie palveluvalikoimamme täydentämiseen Kotkassa. Uskomme, että meillä on Kotkassa tulevaisuutta, ja TBE Systemin avulla varmistamme palvelukykymme myös tulevaisuudessa, sanoo Finnsteven toimitusjohtaja Hans Martin. TBE Systemin ostolla Finnsteve vahvistaa erityisesti maapuolen palvelutarjontaansa Kotkassa. TBE Systemillä on varastotiloja yhteensä noin neliömetriä. Lisäksi yritys tarjoaa huolintapalveluja. Maapuolen palvelut ovat tähän saakka puuttuneet Finnsteven palvelupaketista Kotkassa. Hans Martin pitää myönteisenä myös sitä, että TBE Systemillä on hyvä maine palvelualttiina yrityksenä. Henkilöstöllä positiiviset tunnelmat TBE System jatkaa toimintaansa Finnsteven 100-prosenttisesti omistamana tytäryhtiönä. Kaupalla ei ole vaikutusta yrityksen henkilöstön asemaan lukuun ottamatta toimitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa, joiden sopimukset päättyivät vuodenvaihteessa. Henkilöstö on ottanut yrityskauppauutisen positiivisesti vastaan, kertoo palvelujen myynnistä ja dokumentaatiosta TBE Systemissä vastaa- va Jukka Pellilä. - Saamme suuren konsernin tuen ja pääsemme kehittämään käytännön asioita, jotka ovat toimintamme nopeasti laajentuessa jääneet osin hoitamatta. Pojat terminaaleilla ovat innoissaan, kun saavat käyttöönsä parempia koneita ja enemmän resursseja. - Jatkuvuus on meille tärkeä asia, ja vaikka emme lopullisista suunnitelmista vielä tiedäkään, olemme tilanteeseen nyt tyytyväisiä, Pellilä sanoo. Vakituista henkilöstöä TBE Systemissä on noin 30, ja tilapäiset mukaan lukien yrityksessä työskentelee yhteensä noin 60 henkilöä. Yrityksen operatiiviseksi päälliköksi on nimitetty Jouko Paavola. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa Finnsteven toimitusjohtaja Martin. Yleiset satamaoperointiehdot 2006 Satamaoperaattorit ry:n laatimat Yleiset satamaoperointiehdot 2006 ovat valmistuneet. Ne korvaavat Suomen Lastauttajain Liiton General Conditions sekä Yleiset ahtausja terminaalimääräykset ehdot. Ehtojen englanninkielinen nimi on General Port Operating Conditions in Finland Ehdot on laadittu Satamaoperaattorit ry:n ja professori Hannu Hongan toimesta. Suomenkieliset Yleiset satamaoperointiehdot 2006 ja englanninkieliset General Port Operating Conditions 2006 ovat saatavilla pdf-tiedostona Satamaoperaattorit ry:n ja Finnsteve Oy Ab:n www-sivuilta ( tai Finnsteve Oy Ab sekä TBE System Oy Ltd ovat siirtyneet noudattamaan Yleiset satamaoperointiehdot ehtoja. STEVIS 7

8 Kova tuuli nollakelillä voi olla radiomanttelille pahempi yhdistelmä kuin paukkuva pakkanen tyynessä säässä, kuvaa Tero Jussila. Hän ei muista, että työt satamassa olisi jouduttu keskeyttämään pakkasen vuoksi. Talviolosuhteissa ahtaaja tarvitsee Tervettä järkeä ja ammattitaitoa Kaikkien sataman käyttäjien ja asiakkaiden on hyvä muistaa, että talven arktisissa oloissa työskentely satamassa on aina hitaampaa kuin muina aikoina, korostavat ahtaajat Tero Jussila ja Mauri Santamala. Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Eikö sinua palele, ihmettelee valokuvaaja, kun hän etsii Tero Jussilan kanssa sopivaa kuvauspaikkaa talvisena päivänä Helsingin Länsisatamassa. Miinusasteita on vain kymmenen pintaan, mutta tuulee reippaasti. Ei miestä palele, kun käyttää tervettä järkeä. - Tuulen ja tuiskun armoillahan tässä ollaan, mutta se on vain epämukavuustekijä, jota pystyy oikealla vaatetuksella kompensoimaan, Jussila sanoo. Paksut vaatteet tekevät ihmisestä tietystikin kömpelömmän. Enemmän jalkaisin liikkuvaa ahtaajaa kiusaa kuitenkin jään ja lumen aiheuttama liukkaus; sekä työturvallisuus että tehokkuus kärsivät. Jää ja tuuli haastavat jalkamiehen Tero Jussila työskentelee radiomanttelina. Mantteli on kontinkäsittelyssä avustava jalkamies, joka opastaa kontteja käsitteleviä nostureita ja lukkeja. Kun konttilaivaa puretaan tai lastataan, toinen mantteli on laivassa ja toinen maissa. Manttelin työkaluna on radiopuhelin, jolla hän kommunikoi koneenkuljettajien ja työparinsa kanssa. Kun kädessä on tuhdit talvirukkaset, sormi ei ehkä aina osu tarkasti radiopuhelimen näppäimeen, eikä mantteli voi olla varma, onko sanoma mennyt perille. Jää ja tuuli ovat manttelin työssä kriittisimpiä tekijöitä. Merimatkalla roiskunut vesi ja jäinen huuru ovat voineet jäätyä paksuksi kerrokseksi laivan kannella olevien konttien päälle, ja varsinkin pressukatteiset kontit saattavat olla erittäin liukkaita. Myös laivan kansirakenteet voivat olla jäässä. Tuuli lisää pakkasen purevuutta, ja kova tuuli yhdistettynä nollakeliin voi olla työskentelyn kannalta pahempi yhdistelmä kuin kunnon pakkanen tyynessä säässä. Jos tuuli yltyy yli 20 metriin sekunnissa, nosturit eivät enää voi sellaisessa myrskyssä työskennellä ja työ konttilaivoilla keskeytyy. Kymmenen vuotta Finnstevessä työskennellyt Tero Jussila ei muista, että pakkasen vuoksi työt olisi jouduttu keskeyttämään. Kun pakkanen kiristyy 30 asteen tienoille, ahtaajat pitävät tarvittaessa taukoja tiheämmin. - Se täytyy muistaa, että talvella satamassa työskentely on aina hitaampaa kuin kesällä, ja tämä saattaa heijastua asiakkaaseen asti. Jos on paha jäätalvi, laivat saattavat myöhästellä. Liukkaat kelit ja koneenkuljettajien näkyvyyttä heikentävä lumipyry tai räntäsade voivat hidastaa konttilaivojen purku- ja lastausprosessia, Jussila toteaa. Kuljettaja tarvitsee monenlaisia taitoja - Tehokkuuden kannalta olennaista ei ole, kuinka lujaa ajat, vaan miten tai- 8 STEVIS

9 tavasti ajat, tiivistää Mauri Santamala, joka kiipesi ensimmäisen kerran konttilukin ohjaksiin 1970-luvun lopulla. Lukkien lisäksi hän tuntee kurottajat, vetomestarit ja trukit ja on myös kouluttanut satamakoneiden kuljettajia ja mekaanikkoja ulkomaita myöten. - Varsinainen ajotaito on luonnollisesti tärkeää, mutta operoinnin tehokkuuden kannalta vielä merkityksellisempää on koneen, olosuhteiden ja paikkojen tuntemus. Kuljettajan on osattava suunnitella ajolinjansa, reittinsä, nostot, laskut ja monet pienemmätkin asiat saumattomasti yhteen, Santamala tähdentää. Talvi asettaa erityisvaatimuksia niin kuljettajille kuin kalustollekin, ja kokemus on valttia, kun olosuhteet pelaavat työskentelyn tehokkuutta vastaan. Kun konttikentät peittyvät lumeen ja jäähän, koneenkuljettajan on hallittava koneensa ääriolosuhteissa, joissa liukkaus, lumi ja pimeys sekä terminaalialueen muu liikenne synnyttävät jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. - Yksi työtä hidastava seikka on kenttämerkintöjen jääminen lumen alle piiloon. Kun kuljettajan silmä näkee vain valkoisen lumisen kentän, konttien paikalle vienti ja kentältä nouto jäävät kuljettajan tiedon ja muistin varaan, Santamala kuvaa. Hankalaa on sekin, jos konttien rekisterinumerot peittyvät. Konttien katoilla voi myös olla niin paljon lunta, että niihin tarttuminen koneella ei onnistu. Ja vaikka me muut kuinka ihastelemmekin talven aurinkoa, lukinkuljettajaa se voi häikäistä jopa vaarallisen paljon. Häikäisyä epäillään syyksi Ruotsissa sattuneeseen onnettomuuteen, jossa kaksi lukkia törmäsi toisiinsa vakavin seurauksin. Arktiset olosuhteet kuluttavat sekä konetta että ihmistä Talvi tuo myös tekijöitä, joille edes kokenut ja taitava kuljettaja ei mahda mitään. Koneen öljy tai polttoaine saattaa pakkasessa hyytyä ja jopa pysäyttää koneen. Sään lämpötilavaihteluiden vuoksi koneisiin ja komponentteihin kerrostuva jää voi aiheuttaa toimintahäiriöitä, ja vähintäänkin kuljettajan on varottava, ettei jalka liukastu, kun hän kiipeää koneeseensa tai siitä pois. Raskaat, isot koneet on pakko huoltaa sisätiloissa, mikä vaatii mittavat korjaamotilat ja pätevän henkilöstön. Mauri Santamala edustaa Suomessa ensimmäistä lukinkuljettajasukupolvea. Kun takana on neljännesvuosisata isojen satamakoneiden kuljettajana ja ikää viisikymmentä ja rapiat, alkaa mies tuntea työn vaatimukset myös nahoissaan. - Kuljettajat altistuvat vedolle, melulle, lämpötilanvaihtelulle ja kovalle tärinälle. Talvella kiristyvä pakkanen ja lumimyrskyt tuovat lisää haastetta, jolloin miestä ja kalustoa todella koetellaan. Mikä sitten on sataman koneenkuljettajan ihannekeli? - Valoisa ja kuiva. Valo on hyvin tärkeä, Santamala sanoo. - Kuljettajan on osattava suunnitella ajolinjansa, reittinsä, nostot, laskut ja joukko pieniä asioita saumattomasti yhteen, sanoo Mauri Santamala kurottajan vieressä. Talviolosuhteissa yhtälö on vielä haastavampi. Tiesitkö, että Ns. seitsemännen sukupolven dieselsähköinen konttilukki painaa tyhjänä 63 tonnia ja se pystyy nostamaan tonnia. Lukin huippunopeus on 28 km/h. Kurottaja painaa noin 87 tonnia ja lastia se voi ottaa noin 50 tonnia. Kurottaja saa ajaa korkeintaan 20 km/h. STEVIS 9

10 Ajankohtaista satamista Teksti: Jaana Rantalainen Kuva: Hannu Laakso Konttiliikenne Länsisatamassa nousujohteista Helsingin Länsisataman konttiliikenne oli vuonna 2005 edelleen nousutrendissä: laivoista purettavien ja lastattavien yksiköiden määrä kasvoi lähes yhdeksän prosenttia. - Määrien kasvu vaikutti jonkin verran feederlaivojen kapasiteetin kasvuun ja tonniston uusiutumiseen, mutta merkittävintä on ollut keskimääräisen vaihdon kasvu laivakohtaisesti, kertoo Finnsteven toiminnoista Länsisatamassa vastaava tuotantopäällikkö Ilkka Varsio. - Lähtökohtaisesti ja Finnsteven tekemien palvelusopimusten perusteella konttiliikenteen kasvu myös kuluvana vuonna on merkittävää tai vähintäänkin samaa tasoa kuin vuonna Varsion mukaan Finnsteven konttikentän kapasiteetti on joinakin päivinä joutunut kasvaneen konttimäärän vuoksi koetukselle ja ylittänyt optimikapasiteetin, mikä on jonkin verran haitannut joustavaa laiva- ja konttiterminaalioperointia. Konttikentän laajentamisesta on aloitettu keskustelut Helsingin Sataman kanssa. 10 STEVIS

11 Muutoksia Länsisataman infrastruktuuriin Länsisataman infrastruktuurissa tapahtuu vuoden 2006 aikana joitakin uudistuksia. Finnsteve sijoittaa L7-terminaalin eteläpäähän 3000 neliön suuruisen best hall -tyyppisen varaston. Varastoa käytetään saha-, levy- ja kappaletavaran varastointiin. Varasto on kevytrakenteinen rakennelma, joka voidaan helposti siirtää esimerkiksi Vuosaareen muuton yhteydessä. Helsingin Sataman omistama L6- varasto puretaan ja alue muutetaan Länsiterminaalin kasvavan matkustajaliikenteen tarpeisiin. Matkustajaputken ja transithallin rakennustyöt alkavat loppukesästä. Lisäksi aluetta tarvitaan Tallinnan ja Helsingin välillä kasvaneen rekka- ja puoliperävaunuliikenteen kentäksi. Sataman liikennejärjestelyjä muutetaan sekä sataman sisällä että Ruoholahden ja sataman välisillä risteysalueilla. Raideliikenteen kasvun myötä VR Cargo on lisännyt satamaan tulevien ja sieltä lähtevien vaunujen vaihtoja Pasilasta Länsisatamaan. Osa vaihdoista tapahtuu yöllä. Konttien lämpövarastointi siirtyi Hernesaareen Helsingin Länsisatamaan saapuvat lämpövarastointia tarvitsevat kontit sijoitetaan tänä talvena Oy Kuehne + Nagel Ltd:n väliaikaiseen varastoon Helsingin Hernesaareen. Aikaisemmin Finnstevellä itsellään on ollut mahdollisuus varastoida lämmintä tilaa tarvitsevat kontit omissa tiloissaan, mutta nyt Länsisataman varastokapasiteetti on täydessä käytössä eikä tilaa konttien lämpösäilytykseen enää ole, kertoo myyntipäällikkö Ilkka Kuusinen Finnstevestä. Lämpövarastointia tarvitsevat sellaiset kontit, joiden sisällä on kylmälle arkaa tavaraa. Tällaisia tuotteita ovat monet elintarvikkeet kuten esimerkiksi hedelmäsäilykkeet ja ruokaöljyt, jotka eivät saa jäätyä. Pakkanen ei saisi purra myöskään esimerkiksi teollisuuden käyttämiin kemikaaleihin. Tarve vaihtelee sään mukaan Lämpövarastointia tarvitsevien konttien määrä vaihtelee päivittäin parista kontista kymmeniin. Tarve saattaa myös muuttua nopeasti sään mukaan: asiakas on saattanut tilata kontilleen lämpösäilytyksen, mutta jos sää ehtii lauhtua nollan paremmalle puolelle, tarvetta lämpösäilytykseen ei enää olekaan. Nopeasti muuttuvat tilanteet vaativat ripeää reagointia sekä Finnsteveltä että Kuehne + Nagelilta, joka vastaa lämmintä varastotilaa tarvitsevien konttien kuljetuksesta satamasta Hernesaaren varastoon. Lämpövarastoitujen konttien nosto auton päälle tapahtuu myös Hernesaaressa. Kaikki asiakirja-asiat hoitaa Finnsteve, ja kun ne ovat kunnossa, Kuehne + Nagel luovuttaa kontin asiakkaalle. Lämpövarastointia Hernesaaressa jatketaan näillä näkymin huhtikuun loppuun asti. Sitten kevät onkin jo pitkällä ja pakkaset toivottavasti jo poissa. Konttien siirtopyynnöt tulee lähettää viimeistään aluksen saapumista edeltävänä päivänä Finnsteven konttiterminaaliin Länsisatamaan, telefax +358 (0) ja Kuehne + Nagelille, telefax +358 (0) Lisätietoja antaa Finnsteven tuotantopäällikkö Ilkka Varsio, puhelin ; ilkka.varsio@finnsteve.fi Puolan-liikenne vilkastunut Sompasaaressa Helsingin Sompasaaressa Puolaan suuntautuva roro-liikenne on lisääntynyt. Lähtöjä on nyt kuusi kertaa viikossa aiemman neljän lähdön sijaan. Pietariin lähtöjä on suunniteltu kaksi viikossa, joista toinen olisi sunnuntaina. Tällä hetkellä Pietarin laiva tulee maanantaisin Helsinkiin, josta se lähtee vielä samana iltana Muugaan Tallinnan lähelle. Takaisin Helsinkiin sama roro-alus palaa tiistaiaamuna ja jatkaa Pietariin, kertoo tuotantopäällikkö Martti Salokannel Finnstevestä. Pietarista tulee laiva myös perjantaisin Helsinkiin, josta alus jatkaa Tanskaan Århusiin. Sompasaaressa laivakäynnit ovat lisääntyneet tasaisesti. Finnsteve lastaa ja purkaa siellä noin 30 roro-laivaa viikossa. Vuositasolla puhutaan yli 1500 laivan operoinnista ja määrä kasvaa. Turussa iloitaan kasvaneesta Saksan-liikenteestä Turun sataman ja Saksan Travemünden välinen trailer-liikenne on lisääntynyt tämän vuoden alusta, kun väylälle on tullut yksi laiva lisää. - Linjalla kulkee nyt yhteensä kolme laivaa ja aikataulut ovat parantuneet. Finnstevelle siirtokuormaukset junavaunuista junavaunuihin, trailereihin ja rekkoihin ovat tuoneet lisää töitä: työllistämme nyt kymmenen miestä per päivä enemmän kuin aikaisemmin, kuvaa Finnsteven toiminnoista Turussa vastaava tuotantopäällikkö Erik Hacklin. Miinuspuolelle voidaan laskea, että junien telinvaihtotyöt loppuivat Turussa lähes kokonaan viime vuoden lopussa. Ainoastaan satunnaisia vaunuja vaihdetaan edelleen. Seitsemältä mieheltä loppuivat työt, mutta viisi heistä on siirtynyt Finnsteven ahtaajiksi. Baltic Line -varustamo on vaihtanut toisen Norjan-liikenteen laivansa modernimpaan ja isompaan, minkä Hacklin toivoo jatkossa lisäävän lastien määrää. STEVIS 11

12 Kantvikissa ympäristölupa-asia vielä kesken Vuonna 2000 muuttuneen lain mukaan kaikki Suomen 70 satamaa joutuvat hakemaan ympäristölupaa toiminnalleen. Kantvikin sataman osalta luvan myöntävä viranomainen on Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Kantvikin satamassa Finnsteven hakemaa ympäristölupaa ei ole vielä myönnetty. Viranomaiset vaativat lisäselvityksiä ja vastineita hakemusta vastaan esitettyihin huomautuksiin ja valituksiin. Kotkassa uusi laivalinja Finnsteven hoidettavaksi Finnsteven terminaalissa Kotkan Mussalossa laivakäynnit ovat lisääntyneet viime kesän kolmesta keskimäärin viiteen laivakäyntiin viikossa. Yksi uusi ja merkittävä tulokas on valtamerivarustamo OOCL, jonka Euroopanliikenteen laiva tulee Kotkaan keskimäärin kerran viikossa luvulta asti konttiliikennettä valtamerillä hoitanut OOCL valitsi tämän vuoden alusta käyntisatamaksi Kaakkois-Suomeen Mussalon ja operaattoriksi Finnsteven, iloitsee Finnsteven tuotantopäällikkö Paavo Mäntylä Kotkasta. - Palvelemme OOCL:n konttifeederit alusta loppuun asti, mikä tarkoittaa täysien konttien purkamista ja lastaamista laivoihin. Arvioni mukaan tämä sopimus lisää käsittelemiemme konttien määrää kontilla vuodessa. Se on huomattava luku, sillä vuonna 2005 kokonaiskonttivaihtomme oli konttia, Mäntylä täsmentää. Uutta laivalinjaa palvelee myös uusi nosturi, joka oli ensimmäisen kerran työkäytössä joulukuun puolivälissä. Kotkassa on oltu tyytyväisiä nosturiin, joka tuo lisävarmuutta toimintaan. Mussaloon lisätöitä TBE:n oston myötä Finnsteve osti joulukuussa kotkalaisen ahtausyrityksen TBE Systemin liiketoiminnot, mikä on myös lisännyt vipinää Finnsteven terminaalissa Mussalossa. - Saimme hoidettavaksemme TBE:n toimintaan liittyvien tyhjien ja lastattujen yksiköiden siirrot TBE:n varastoon, jossa tyhjät kontit lastataan. Hoidamme myös siirrot varastosta Finnsteven ja Stevecon terminaaleihin, Paavo Mäntylä kertoo. - Puhumme merkittävistä määristä, sillä päivittäin siirtoja on parisensataa, ja määrän odotetaan vielä kasvavan. Kaikki tällainen toiminta on tervetullutta ja työllistää henkilöstöämme merkittävästi, Mäntylä jatkaa ja toteaa, että toistaiseksi he ovat vielä pärjänneet ilman lisärekrytointeja. Vuodenvaihteen hiljaiselon ja Venäjällä vietetyn lomakauden jälkeen Venäjän liikenne on taas käynnistynyt täysillä. Keskimäärin terminaaleissa odottaa 1700 täynnä olevaa transitokonttia, mikä kertoo yhä lisääntyneestä Venäjälle suuntautuvasta liikenteestä. Konttivarikon toiminta kasvaa tasaisesti Finnsteven konttivarikkotoiminta on laajentunut Kotkaan, jossa yhtiö aloitti varikkotoiminnan OOCLvarustamon konteilla tämän vuoden alussa. - Tarkastamme OOCL:n tyhjät kontit ja säilytämme niitä toistaiseksi Finnsteven konttiterminaalialueella. Mikäli määrät lisääntyvät huomattavasti, tulemme vuokraamaan depolle aivan oman alueen, kertoo Finnsteven konttivarikkopalveluista vastaava tuotantopäällikkö Kari Alhojoki. Helsingin Länsisataman konttivarikkotoimintaa on vauhdittanut entisestään M-realin kanssa viime syksynä tehty sopimus yhtiön valtamerikontituksen keskittämisestä Helsinkiin. Finnsteven konttivarikkotoiminnan vilkkaudesta kertovat myös tuoreet ennätyslukemat vuodelta 2005: varikon käsittelemien konttien määrä kasvoi 7,3 prosenttia edellisestä vuodesta. 12 STEVIS

13 Havainnekuva Laivanrakentajan- ja Satamatien liittymästä. Havainnekuva Vuosaaren satamasta etelästä katsottuna. Asiointi Vuosaaressa Teksti: Veli Takanen Kuvat: Helsingin Satama Yhteistyöllä kohti parempaa asiakaspalvelua Vuosaaren sataman rakentaminen sujuu aikataulussa. Nyt kun aluetta katsoo talvimaisemassa, ei siitä oikein saa selvää kuvaa. Satamaoperoinnin osalta kuva puolestaan selkenee koko ajan. Finnstevessä hahmotellaan toimintaprosesseja vauhdikkaasti, ja myös henkilöstö on mukana aktiivisesti. Uuden sataman myötä monissa asioissa voidaan lähteä puhtaalta pöydältä, mikä mahdollistaa lennokkaatkin ideat. Käytännössä törmätäänkin sitten monenlaisiin reunaehtoihin, ja ratkaisuissa joudutaan tyytymään kompromisseihin. Yksi muutos jollakin osa-alueella kun aiheuttaa useampia muutoksia muualla. Jos kovin radikaaleja muutoksia Finnsteven nykyisiin malleihin tulisi, kertoisi se siitä, että nykyiset toimintamallit ovat huonoja. Suuryksikköliikenteen osalta Finnsteve on kuitenkin johtava satamaoperaattori Suomessa ja kestää vertailun myös Itämeren altaan äärellä oleviin satamiin. Yhteistyö ja prosessien hiominen avaavat uusia mahdollisuuksia Prosessien suunnittelussa lähdetään kuitenkin siitä, että suuretkin parannukset ovat mahdollisia. Osaltaan siihen tullaan pääsemään yhteistoiminnan lisäämisellä niin asiakkaiden kuin viranomaistenkin kanssa. Toisaalta myös omien osaprosessien hiominen palvelemaan paremmin kokonaisprosesseja auttaa muutoksessa kohti parempaa palvelua. Joustavasti mutta myös turvallisesti Satamien osalta tavaraturvallisuuden osuus korostuu päivä päivältä. Toisaalta asiakkaat arvostavat joustavuutta ja asioinnin yksinkertaisuutta. Näiden osalta on useasti kyseessä sovittamaton ristiriita, jonka asiakas kokee haittaavan omaa toimintaansa. Kun satamaoperaattorin vastuulla on päivittäin tuhansia arvokkaita lastiyksiköitä, yksikin virheellinen toimenpide aiheuttaa suuren luokan vahingon. Yksikön siirtymisen logistiikkaketjussa osapuolelta toiselle on oltava joustavaa, nopeaa ja mahdollisimman luotettavaa. Myös viranomaisten vaatimukset vaihdon yhteydessä on pystyttävä aukottomasti varmistamaan. Herkin tilanne on maapuolen kuljetuksissa. Niissä mukana on useita osapuolia, joista osa toimii valtakirjoilla. Vuosaarta kohti mennessä Finnsteve pyrkii testaamaan ja sisäänajamaan toimintamalleja. Yksi esimerkki tällaisesta on Länsisatamassa jo viime vuonna käyttöön otettu tuontiyksiköiden luovutusmalli. Se paransi sekä luovutusten tavaraturvallisuutta että yksiköitä noutavien autojen palvelun nopeutta. Näyttää siltä, että kuljetustiedon oikeellisuus ja oikea-aikaisuus nousevat yhä korostuneempaan rooliin asiakaspalvelun joustavuuden ja nopeuden osalta. Kun maapuolen palveluissa mukaan tulee Vuosaaren sataman varsinainen porttialue, jonka puomien ohjaus perustuu automaatioon, asettaa se myös maapuolen toimijoille vaatimuksia ja velvollisuuksia ilmoittaa lastitiedot satamaoperaattorille ennen auton tuloa satamaan. Finnsteven konttiterminaalin osalta hyvänä tavoitteena voidaan pitää tilannetta, jossa ulosmenoliikenteessä neljä viidestä ajoneuvosta kulkee pysähtymättä kertaakaan Vuosaaren satamasta poistuessaan. Silloin voidaan puhua jo läpivirtausterminaalista. STEVIS 13

14 Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Myyntipäällikkö Rainer Richter eläkkeelle Tämä on ollut ha - Aion nauttia elämästä, Rainer Richter sanoo ja hymyilee perään. Hänen mielestään on aina kuulostanut hassulta, kun ihmiset kysyvät eläkkeelle lähtevältä työtoveriltaan, mitä tämä aikoo ryhtyä tekemään. Rainerilla, 62, on paljon harrastuksia - jopa niin runsaasti, että jotkut kaverit ovat ihmetelleet, miten mies on töissä ehtinyt käydä. Hyvää seuraakin on tiedossa, sillä suurin osa parhaista kavereista on eläkkeellä. Eikä hyppäys eläkeläisen arkeen muutoinkaan kovin pitkä loikka ole: mies nimittäin on ennakoinut tulevaa tilannetta ja työskennellyt osa-aikaisesti parisen vuotta. Satama on kohtauspaikka Rainer tuli Finnsteveen 13 vuotta sitten. Logistiikka-ala oli hänelle tuttu entuudestaan. Mikä Finnstevessä kiinnosti? - Täällä oli kiinnostava työpaikka auki, Rainer lohkaisee, nauraa hieman ilkikurisesti, mutta vakavoituu sitten. - Tämä on ollut haastava työ. Olen päässyt myyntipäällikön tehtävissä läheiseen kontaktiin kuljetusalan eri yritysten kanssa ja saanut nähdä kuljetusketjun toimivan ja kehittyvän kokonaisuutena. - Täällä satamassa kohtaavat kaikki ne kuljetusketjun elementit, jotka saavat tavaran liikkumaan niin viennissä kuin tuonnissa, hän kiteyttää. Kosketuspintaa asiakkaisiin Pari viiimeistä työssäolokuukautta Rainer on valmentanut tuoretta kol- 14 STEVIS

15 legaa Jussi Kaalikoskea Finnsteven Finnstevessä syntyneitä kehitysideoita asiakkaille päin, sanoo Jussi ja lisää, maailmaan. Rainer vastasi Finnstevessä konttivarikkopalvelujen myynnistä, että myyntipäällikön työ on monitasoista vuorovaikutusta. hinnoittelusta ja asiakastyytyväisyydestä sekä solmi ahtauspalvelujen vuosisopimuksia feedervarustamoiden ja Satama muuttuu koko ajan valtameriagenttien kanssa. Nyt näiden Jos on Rainer Richter lähtevä myyntipäällikkö, niin Jussi Kaalikoskea voi asiakkuuksien hoito siirtyy Jussille. Miehet ovat kiertäneet yhdessä kuvata saapuvaksi. Kovin kaukaa Jussi tosin ei saavu, sillä mies on tehnyt asiakkaiden luona, käyneet messuilla ja ottaneet vastaan kansainvälisiä vieraita. - Pitää olla tatsia (touch) asiak- kuljetusalan myyntitehtävissä aloitta- lähes parinkymmenen vuoden uran kaisiin. Yhteistyötä asiakkaiden kanssa on jatkuvasti kehitettävä, Rainer sa, jossa hän vastasi osasta metsäteolen Railshipillä ja viimeksi Finnlinesis- toteaa. lisuusasiakassopimuksia. Kokemusta Myyjä on usein asiakkaille läheisin kontakti, ihminen, johon on helpvulla Rauma Stevedoringissa. satamatoiminnoista karttui 1980-lupo ottaa yhteyttä. Niinpä myyntipäälliköille tulee paljon palautetta, niin uudet haasteet kiinnostivat. Vaikka Jussi, 49, tuli Finnsteveen, koska risuja kuin ruusuja. - Jos kuljetusketjun jossain kohdassa tapahtuu jotain nelle varsin tuttu ympäristö, Finnste- satama ja merikuljetukset ovatkin hä- hyvää tai huonoa, me kuulemme siitä ven tarjoamat palvelut yksityiskohtineen vaativat tiivistä asioihin pereh- nopeasti, Rainer kertoo. - Ja meidän on osattava viestiä asiakkailta tulleesta palautteesta eteen- - Finnsteven tuottamat ja myymät tymistä. päin talon sisällä rakentavassa mielessä. Vastaavasti meidän tulee viedä tuotteina erilaisia verrattuna linjalii- ahtaus- ja konttivarikkopalvelut ovat astava työ kenteessä myytäviin palveluihin. Satamaoperaattorin asiakaskunta on erittäin laaja, ja asiakkaille räätälöitävät palvelupaketit voivat olla hyvinkin erilaisia, Jussi toteaa. Hän uskoo, että tulevaisuus tuo entistä enemmän haasteita. - Konttikuljetusbisnes on suurta kansainvälistä liiketoimintaa, ja kiristyvässä kilpailussa varustamot hakevat säästöjä muun muassa toimintaansa tehostamalla, mikä varmasti tulee heijastumaan kovenevina vaatimuksina myös satamaoperaattoreita kohtaan. Lähtevä myyntipäällikkö vahvistaa, että satama elää jatkuvassa muutoksessa. - Konttimäärät Finnsteven varikoissa ovat kasvaneet aivan valtaisasti, viimeisen kymmenen vuoden aikana tuplaantuneet. Koneita ja ihmisiä Finnstevessä taas on saman verran kuin silloin, kun minä tulin taloon. Lisäksi Finnstevellä on nykyisin tarkkaan määritellyt tavoitteet, missä ajassa sen pitää pystyä asiakkaitaan palvelemaan. Sellaisia ei ollut, kun työni yhtiössä aloitin, Rainer kuvaa. Kavereiden kanssa merelle ja kalaan Mutta palataan vielä hetkeksi tämän jutun päähenkilön tulevaisuuden suunnitelmiin. - Olen ulkoiluihminen. Kalastelen mökillä Turun saaristossa, käyn sienessä ja marjassa ja liikun viime kesänä hankitulla moottoriveneellä merellä perheeni kanssa, Rainer kertoo. Kun keskustelukumppani hieman hämmästelee, miten alkujaan helsinkiläispojalle, sittemmin espoolaistuneelle miehelle luonnon antimet nyt noin maistuvat, Richter paljastaa, että oikeastaan kaikilla hänen ja hänen vaimonsa ystävillä on samat harrastukset. - Ilmeisesti samanmieliset tuntevat vetoa toisiinsa, hän naurahtaa. Rainer Richter siirtyi eläkkeelle helmikuun lopussa. Satama on mielenkiintoinen paikka, koska siellä kohtaavat kuljetusketjun eri elementit, Rainer Richter kuvailee. Vieressä Finnstevessä myyntipäällikkönä aloittanut Jussi Kaalikoski. STEVIS 15

16 Finnsteven myyntitiimi esittäytyy Hyvä asiakaspalvelu syntyy asiakkaan kuuntelemisesta, yhteistyöstä ja oikeasta asenteesta. Takana vasemmalta Tuija Pulli, Janne Kangaste ja Jussi Kaalikoski. Edessä vasemmalta Jukka Pellilä, Jarmo Merisalo ja Ilkka Kuusinen. Ilkka Kuusinen Myyntipäällikkö, Helsinki Finnsteveen vuonna Vastuualueenani ovat toiminnot maahantuojien ja tukkukaupan suuntaan niin terminaalipalveluissa kuin muissakin tuontitoiminnoissa. - Hyvää asiakaspalvelua on asiakkaan tarpeiden ja Finnsteven omien mahdollisuuksien tunnistaminen. Myös asiakkaan toimialan tunteminen on tärkeää, samoin asiakkaan kuunteleminen. - Parasta työssäni on monipuolisuus; se on usean eri kulttuurin kohtaamista ja sovittamista toimivaksi kokonaisuudeksi. Samasta monipuolisuudesta kumpuavat myös työni suurimmat haasteet: erilaiset kulttuurit maittain ja yrityksittäin asettavat mitä moninaisempia odotuksia, jotka tulisi saada toteutumaan kaikille osapuolille mielekkäällä tavalla. Jarmo Merisalo Myyntipäällikkö, Helsinki Finnsteveen vuonna Vastaan myyntipalveluista vientiteollisuudelle, muun muassa metsä-, teräs- ja konepajateollisuuden yrityksille, jotka kuljettavat meriteitse erilaisia liikkuvia laitteita kuten maatalous- ja metsäkoneita, murskaimia ja kontinkäsittelylaitteita. - Hyvä asiakaspalvelu syntyy yhteistyöstä sekä sisäisestä että ulkoisesta. - Monipuolisuus on työssäni parasta. Toimintaympäriston kehittyessä oma työnikin myyntipäällikkönä uudistuu. Haasteellisinta on toimia eri asiakasryhmien intressien välissä ja sovittaa niitä yhteen. Jussi Kaalikoski Myyntipäällikkö, Helsinki Finnsteveen vuoden 2005 lopussa Jussin vastuualueista ja ajatuksista voi lukea jutusta, jossa on haastateltu eläkkeelle lähtevää myyntipäällikköä Rainer Richteriä ja saapuvaa myyntipäällikköä Jussia. Tuija Pulli Myyntiassistentti, Helsinki Finnsteveen vuonna Toimin myyntitiimissä tukihenkilönä ja olen mukana tarjouslaskennassa. Vastaan myynnin CRM-järjestelmän ylläpidosta ja tukimateriaalin hallinnasta. - Ammattitaito sekä joustava ja positiivinen asenne ovat hyvän asiakaspalvelun tärkeimpiä aineksia. - Parasta työssäni ovat vaihtelevat päivät, ehdottomasti. Vaikeinta taas on saada aika riittämään. Sähköpostikyselyjä ja puheluja tulee runsaasti, ja jokaiseen tulisi reagoida nopeasti. Mervi Raitmaa Osastosihteeri, Turku Finnsteveen Vastuualueenani Turun myyntiosastolla on hinnoittelu. Lisäksi työskentelen laivanselvityksessä. - Hyvästä asiakaspalvelusta voisi kirjoittaa esseen, mutta pelkistettynä se on ammattitaitoa, oikeaa asennetta ja aikaa asiakkaalle. - Mikäkö parasta työssäni? Vaikka mikä! Haasteellista taas on hahmottaa ja ymmärtää logistista ketjua kokonaisuutena. Kotkassa toimivan tytäryhtiön TBE Systemin myynnistä vastaa Jukka Pellilä Finnsteven myynti- ja markkinointiosastoa johtaa Janne Kangaste. Markkinointiviestintää koordinoi Leena Liuskanto, joka on muun muassa tämän Stevis-lehden päätoimittaja. 16 STEVIS

17 Värikäs Teksti: Sari Tiiro Hampurin Kuvat: Hampurin satama Hampurin satama kukoistaa. Joidenkin mielestä sillä menee jo niin lujaa, että se on vaarassa revetä liitoksistaan. Elbe-joen varteen levittäytynyt Hampurin satama on Saksan suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin konttisatama. Vaikka Saksan talous on junnannut paikoillaan, Hampurin satamassa siitä ei näy merkkejäkään. Varsinkin konttiliikenne on Hampurin satamassa kasvanut voimakkaasti viime aikoina prosentin vuosivauhtia; tuoreimpien arvioiden mukaan konttiliikenteen määrä oli viime vuonna noin 8 miljoonaa TEU (v noin 7 miljoonaa TEU). Kokonaistavaraliikenteen määrä on 15 vuodessa lähes kaksinkertaistunut; vuonna 2004 määrä oli noin 115 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi: Helsingin sataman konttiliikenne vuonna 2005 oli TEU. Kappaletavarakuljetusten määrä yhteensä tonneissa mitattuna oli noin 9,5 miljoonaa tonnia, mikä oli noin kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pudotus aiheutui kokonaan Venäjän jälleenlaivauskuljetusten vähenemisestä. STEVIS 17

18 Hampuri hyötyy Kiina-ilmiöstä Hampuri, Saksan toiseksi suurin kaupunki, oli vielä Saksan yhdistymiseen saakka EY:n koillisessa kolkassa, lähes kiinni itärajassa. Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden myötä Hampurista tuli unionin pohjois-etelä-liikenteen solmukohta, ja sittemmin Baltian maiden ja Puolan EU-jäsenyydet ovat vahvistaneet Hampurin asemaa Saksan suurimpana satamana. Uusien EU-maiden ohella Hampurin konttiliikenteelle antaa vauhtia Venäjän vahva talouskasvu. Voimakkaimmin Hampurin sataman liikenteen kasvuun ovat vaikuttaneet yhteydet Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Hampuri on Saksan satamista tärkein portti Aasiaan, kun taas maan toiseksi suurin satama Bremerhaven on pääsatama Atlantin ylittävälle liikenteelle. Shanghain ystävyyskaupunki Hampuri vaalii Kiina-yhteyksiään. Kaupungissa on yli 350 kiinalaista yritystä, ja niiden määrän on arvioitu kasvavan noin yhdellä viikossa. Hampurin talouden kehittämisvirastossa on oma yksikkönsä kiinalaisten yritysten maahantuloa varten. Itämeren-liikenne tärkeää Hampurille Lyypekki ja Rostock ovat Saksan suurimmat Itämeren satamat, mutta Hampurin satama ja Itämeren maat ovat toisilleen tärkeitä: noin joka kolmas Hampuriin tuleva kontti jatkaa matkaansa Itämerelle. Hampurin sataman transitoliikenteestä Itämeren maiden yhteenlaskettu osuus on noin puolet. Viikoittain Hampurin satama palvelee yli sataa Itämerellä liikennöivää alusta. Vielä reilu sata vuotta sitten Hampurista Itämerelle kulkevien alusten piti kiertää Tanska. Matka lyheni huomattavasti, kun nk. Kielin kanava, Nord-Ostsee-Kanal, avattiin liikenteelle vuonna Pienet feederalukset ruuhkauttavat sataman Kasvulla on myös varjopuolensa. Hampurin sataman kasvu on niin kovaa, ettei se kohta pysty ottamaan kaikkea lastia vastaan eikä palvelemaan feeder- eli syöttölaivaverkostoa. Hampurin sataman arkea on se, että feederalukset joutuvat odottelemaan vuoroaan. Joinakin päivinä ruuhka voi olla melkoinen. Merenkulun ammattilaisten mukaan Hampurin sataman ongelma on, että sinne tulee liikaa liian pieniä feeder-aluksia. Pienten alusten palvelemiseen menee käytännössä yhtä lailla aikaa kuin isojenkin. Ruuhkien helpottuminen edellyttäisi ennen kaikkea feederalusten koon suurentumista. Laitureitakin tarvittaisiin lisää. Uudesta konttiterminaalista ei olisi apua ihan heti, sillä sellaisen rakentaminen ja käyttöönotto kestää parisenkymmentä vuotta. Konttiterminaaleja laajennetaan ja automatisoidaan Hampurin satama pyrkii omilla keinoilla parantamaan palvelukykyään. Altenwerderin konttiterminaali (CTA) on täysin automatisoitu. Terminaalin kapasiteetti on tarkoitus puolitoistakertaistaa 3 miljoonaan TEU:hun tämän vuosikymmenen loppuun menessä. Burchardkai (CTB) on sataman vanhin ja suurin konttiterminaali, jota vielä toistaiseksi operoidaan perinteisesti. Suunnitelmissa on kuitenkin automatisoida sen konttikenttä vuoteen 2015 mennessä, mikä lähes tuplaisi käsittelykapasiteetin 5,2 miljoonaan TEU:hun. Hampurin sataman suurin satamaoperaattori HHLA ja suomalaisen Cargotec Oyj:n kontinkäsittelyratkaisuja tarjoava tytäryhtiö Kalmar ovat sopineet, että Kalmar toimittaa Burchardkai-terminaaliin 15 automaattista konttinosturia ja niiden valvontaja automatisointijärjestelmät vuosina Sopimukseen sisältyy myös optio 75 automaattisen konttinosturin toimittamisesta projektin edetessä. Toinen suuri satamaoperaattori Eurogate on parhaillaan kunnostamassa ja laajentamassa konttiterminaaliaan. 18 STEVIS

19 Kiel Canal Brunsbüttel Kiel Hampuri on paitsi merkittävä tavarasatama myös suosittu risteilysatama. Hampuri on viime vuosina panostanut paljon risteilyasiakkaiden viihtyvyyteen. Bremerhaven HAMBURG Berlin Kohti tulevaisuutta: Polttopisteessä Elbe-joen väyläsyvyys Kun katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, Hampurin satamalla on ruuhkautumistakin suurempi haaste edessään: kun laivat suurentuvat, ne eivät mahdu kulkemaan Elbe-joella, ellei joen laivaväylää syvennetä vielä nykyisestään. Suunnitelmien mukaan laivaväylää syvennetään metrillä 14,5 metriin. Tällä jatkosyvennyksellä on tarkoitus varmistaa, että Hampurin satama pystyy tulevaisuudessa palvelemaan yhä suuremmiksi kasvavia valtamerialuksia. Elben väylän syventämissuunnitelma on kuitenkin aiheuttanut kiistelyä. Se on tekijä, joka vaikuttaa Pohjanmeren puolella olevan Wilhelmshavenin sataman laajennussuunnitelmiin. Väylän syventämiseen liittyy myös monenlaisia juridisia, poliittisia, ympäristöllisiä ja rahoituksellisia ongelmia. Hampurin aseman säilyminen suomalaisten merikuljetusten keskeisenä tukisatamana riippuu myös Elben laivaväylän syvyydestä. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee Itämeren kautta, ja merkittävä osa tästä Pohjois-Saksan satamien kautta. Hampurin satamaa onkin kuvattu leikkimielellä Suomen eteläisimmäksi satamaksi. Suomi on tärkeä myös Hampurin satamalle: Kiinan ja Singaporen jälkeen Suomi on ollut kolmanneksi suurin asiakasmaa sataman nopeimmin kasvavalla sektorilla eli konttiliikenteessä. Artikkelia varten on haastateltu TeamLinesin saksalaista toimitusjohtajaa Jan Klüveriä. Finnlines-konserniin kuuluva TeamLines harjoittaa säännöllistä konttiliikennettä pääasiasta Hampurista ja Bremerhavenista noin 25 satamaan Itämeren alueella. Lisäksi artikkelissa on käytetty seuraavia lähteitä: Kauppapoliittiikka-lehti / Huomioita Pohjois-Saksan osavaltioista Suomen taloudellisesta ja liikenteellisestä näkökulmasta. Hampuri ja sen sataman merkitys Suomelle. Hampurin sataman Internet-sivut osoitteessa Cargotec Oyj:n Internet-sivut osoitteessa Hampurin satama pähkinänkuoressa Saksan suurin satama Perustettu vuonna 1189, josta alkaen vapaasatama Euroopan kolmanneksi suurin satama Rotterdamin ja Antwerpenin jälkeen Maailman kahdeksanneksi suurin konttisatama Saksan itäisin Pohjanmeren-satama, josta matkaa Pohjanmerelle Elbe-jokea pitkin noin 100 kilometriä Noin joka kolmas Hampuriin tuleva kontti jatkaa matkaansa Itämerelle Yhteys Itämerelle nk. Kielin kanavaa pitkin (Nord-Ostsee-Kanal), joka avattiin liikenteelle vuonna 1895 Satama-alueen kokonaispinta-ala hehtaaria Yli 320 laituripaikkaa, laitureiden yhteispituus 41 kilomteriä Kokonaisliikennemäärä noin 120 miljoonaa tonnia Konttiliikenteen määrä noin 8 miljoonaa TEU Neljä konttiterminaalia: CTB (Burchardkai), CTA (Altenwerder), Eurogate ja CTT (Tollerort) Suurin satamaoperaattori on Hampurin kaupungin omistama HHLA; toinen iso operaattori on yksityisesti omistettu Eurogate, joka toimii useissa eri satamissa maailmalla STEVIS 19

20 Boston T Iltavuorosta se alkoi Ahtaajat ovat painaneet lähtemättömän sormenjälkensä demokratian toteutumiseen niin uudella kuin vanhalla mantereella. Tarina alkaa Bostonista yli 200 vuotta sitten. Ahtaajien huomioarvo yhteiskunnallisessa arvoasteikossa ei perinteisesti ole ollut kovin korkealla. Kaiken lisäksi ahtaustoiminta sijoittuu logistisessa ketjussa vaikeahkosti määriteltävälle meri- ja maakuljetustoiminnan reunaalueelle. Ahtaustehtävissä mukana olevat kyllä tietävät toimintansa yhteiskuntastrategisen merkityksen, ja ulkopuolisillekin se selkeytyy varsin nopeasti silloin, kun satamien kautta kulkeva tavaravirta pysähtyy. Katsotaanpa asiaa hieman laajakantoisemmin ja palataan historiassa vuoteen Kyseessä on Bostonin kaupunki Yhdysvaltain itärannikolla ja eräs ilta, jonka tapahtumat historia tuntee nimellä Boston Tea Party. Verotus kiristi mieliä Britit kävivät menestyksellistä kauppaa teellä tuon ajan suosituimmalla nautintoaineella. Voittojensa maksimoimiseksi he halusivat järjestää kauppiailleen yksinoikeuden Pohjois-Amerikan markkinoille. Verotuksesta johtuen kauppasuhteet emämaan ja Pohjois-Amerikan siirtokuntien välillä olivat viilentyneet, eivätkä englantilaislaivat olleet enää tervetulleita kuin Bostoniin, jossa vielä tuolloin oli brittimyönteinen pormestari. Paikallishallinnon johdolla bostonilaiset olivat päättäneet, ettei teelastia pureta. Näin vältyttäisiin kruunulle menevästä verosta. Syyskuun 17. päivänä 1773, päivää ennen kuin teelasti oli määrä purkaa, kaupunkilaiset kokoontuivat keskustelemaan, miten asia hoidettaisiin. Pormestarilta oli pyydetty neuvoa, ja hän oli luvannut julkilausuman samana päivänä kello 17:ään mennessä. Määräajan umpeuduttua tuli tieto, että pormestari oli antanut teelaivoille luvan tulla Bostonin satamaan sotalaivojen saattamina ja sen jälkeen pormestari oli paennut kaupungista. Tieto nostatti kokousväessä vihaa ja levottomuutta, ja niinpä kaupunkilaiset lähtivät marssimaan kohti Griffin laituria, jonne teelasti oli määrä purkaa. Silminnäkijän kertomaa Näin illan tapahtumista kertoo tapahtumissa itse mukana ollut George Hewes: Pukeuduin intiaaniasuun mukanani pieni kirves tomahawk ja keihäs ja maalasin kasvot ja käteni sepän pajasta saadulla kivihiilellä. Kadulle päästyäni sulauduin samalla tavoin naamioituneeseen joukkoon. Muodostimme yhtenäisen ryhmän, jolla oli sama määränpää ja samat aikeet. Laiturilla meitä odotti kolme johtajaa, jotka jakoivat meidät omiin ryhmiinsä, jotta jokaiseen kolmeen teelaivaan päästäisiin samanaikaisesti käsiksi. Oman ryhmäni johtaja oli Leonard Pitt, muiden nimiä en koskaan saanut tietää. Ryhmänjohtajat antoivat käskyn kiivetä laivoihin samanaikaisesti. Empimättä noudatimme saamaamme käskyä uskollisesti. Meidän ryhmän johtaja osoitti minulle bryggaa ja käski hakea kapteenilta ruuman avaimet ja kynttilöitä valaistukseksi. Kapteeni antoi tarvikkeet ja pyysi, ettei laivaa eikä purjeita vahingoitettaisi. Johtajamme käski avata kansiluukut, nostaa kaikki teekollit ulos ruumasta ja heittää ne yli laidan. Löimme teekollit ensi rikki varmistaaksemme, että sisältö varmasti valuu mereen. Kolmen tunnin jälkeen kaikki löytämämme teekollit oli heitetty yli laidan. Brittilaivasto oli piirittänyt meitä koko ajan, mutta se ei puuttunut tapahtumien kulkuun. Palasimme koteihimme toisillemme sanaakaan vaihtamatta. Emme kysyneet toistemme nimiä enkä muista tietäneeni tapahtuman suunnittelijoiden nimiä lukuun ottamatta omaa pomoamme Pittiä. Vallalla näytti olleen sanaton yhteisymmärrys siitä, että jokainen oli ryhtynyt tehtävään vapaaehtoisesti ja kantoi myös mahdolliset seuraukset yksin. Jälkeenpäin todettiin, ettei Bostonissa ollut koettu moneen kuukauteen yhtä rauhallista yötä. Samalla kun heittelimme teetä yli laidan, muutamat asukkaat yrittivät kerätä teetä omaan käyttöönsä. Tilaisuuden tullen he noukkivat kaijalle tippuneita teenlehtiä taskuihinsa. Eräs kapteeni O Connor, jonka satuin tuntemaan, astui laivaan ja rohmusi teetä taskuihinsa ja takkinsa liehuksiin. Kerroin asiasta pomollemme, joka käski meidän vangita miehen. Kun tarrauduin kapteenin liehuksiin, ne repeytyivät ja mies pääsi karkuun. Laiturilla hän kuitenkin joutui väkijoukon saartamaksi ja sai kunnolla turpaansa. Havaitsin myös, että eräs muodikasta hattua ja peruukkia kantanut pitkä, vanha mies sujautti pieniä määriä teetä taskuihinsa. Saimme miehen kiinni itse teosta ja heitimme hänen hattunsa ja peruukkinsa yhdessä taskuista tyhjennetyn teen kanssa mereen. Vanhan äijän sallimme poistua paikalta vain herjojen saattelemana. Seuraavana aamuna huomattiin, että vedessä kellui vielä suuri määrä teetä. Tuhon varmistamiseksi merimiehet ja monet asukkaat lähtivät soutuveneillä viimeistelemään jälkeä. Airoilla ja kepeillä he hakkasivat vimmatusti veden pintaa, kunnes saattoivat olla varmoja asiasta. Alan miehiä Hewesin kertomusta voidaan pitää todennäköisenä. Hän lienee ollut niitä pioneereja, jotka muutamia vuosia 20 STEVIS

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät

Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät Valtakunnalliset vientikuljetus-ja laivauspäivät 22.3.2018 Kotka Kehityyssuunnat satamaoperaattorin kokonaisvaltaiselle palvelulle Steveco Oy l Kirkkokatu 1, PO BOX 44 l FI-48101 Kotka l Phone +358 (0)5

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla EUROPORTS FINLAND Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla EUROPORTS GROUP Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA

FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA FINNSTEVEN SATAMATOIMINNOT VUOSAARESSA GATEHOUSE Osoite Finnsteve Oy Ab Komentosilta 1, 00980 Helsinki PL 225, 00181 Helsinki Puhelin 010 56560, fax 09 685 7253 Finnsteven asiakaspalvelu on Gatehousen

Lisätiedot

Kiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen Oulun Satama 2013 Valtuustokoulutus Kari Himanen www.ouluport.com Visio Oulun Satama on pohjoisen Euroopan johtava satama www.ouluport.com Palvelut Hallinto Talous Henkilöstö Aluspalvelut 24/7 Nosturipalvelut

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta HaminaKotka Satama Oy:n omistavat Kotkan ja Haminan kaupungit Kotka 60% Hamina 40% 2018 henkilöstömäärä 66, liikevaihto noin 39,5 milj. Tavaraliikenne HaminaKotkan

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen 14.4.2016 OP Markets Johdannais- ja valuuttamyynti Jukka Rajavaara 040 526 6342 Jukka.rajavaara@op.fi Markets Agenda 1. Asiakkaiden

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1

Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari Thomas Franck Page 1 Meripelastusseuran 110-vuotisjuhlaseminaari 31.8.2007 31.8.2007 Page 1 Varustamotoiminta Itämerellä Bore 31.8.2007 Page 2 Bore on perustettu 1897 hoitamaan matkustajaliikennettä Suomen ja Ruotsin välillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG

1. 2. 3. 4. 5. 6. LNG 1. Meriskenaariot 2. Meriliikenteen strategia 3. Tieyhteydet 4. Rautatiet 5. Rikkidirektiivi 6. LNG 7. Merenkulun väylämaksut 8. Luotsaus 9. EU:n satamapolitiikka 10.Transito ja kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike

Lisätiedot

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016

Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016 Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016 Tarjoamme sinulle arvokkaimmat kontaktit LOGY Conference on johtava logistiikka- ja hankinta-alan kohtaamispaikka Pohjois-Euroopassa. Kontaktifoorumi

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Metallituotteiden valmistus. Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI 11/02 Ahtaaja jäi satamassa teräsaihioiden purkutyössä haarukkatrukin alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Satamassa purettiin 20 tonnin painoisia teräsaihioita laivasta. Teräsaihiot

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Lisäarvoa asiakkaalle

Lisäarvoa asiakkaalle Lisäarvoa asiakkaalle Hyvä kumppani tuo yritystoiminnalle selkeän lisäarvon. Mellano Oy:n toiminnan tavoitteena on olla asiakkaalleen paras lisäarvon tuottaja. Olemme Suomen johtava kodin kiintokalustekomponenttien

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE

OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE HN/AN/ES/JM ASIOINTIOHJE 29.06.2016 OHJEITA STEVECO OY:N HIETASEN TERMINAALISSA ASIOIVILLE Hietaseen saapuminen Kaikki tavaran tuojat ja hakijat ilmoittautuvat Stevecon autovastaanotossa Hietasen portilla.

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI

MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI MERI JA MAAILMA ULOTTUVILLASI HELSINKI SATAMAKSI SYNTYNYT Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550 satamaksi, kilpailemaan Itämeren merikuljetuksista. Kaupunki rakennettiin sataman ympärille.

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Yritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur

Yritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur Yritys Airamin historia alkaa vuodesta 1921 jolloin perustettiin Suomen Sähkölampputehdas Oy. Nimen alkuperästä on eri teorioita: Osram, Tungsram, ram-pääte kun raaka-aineena Volfram ai, ram vaiko naisten

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari PETRI LAITINEN

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari PETRI LAITINEN Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin konttipunnituksen jatkoseminaari 29.4.2016 PETRI LAITINEN Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry Vuonna 1906 perustettu toimialaliitto, jonka tehtävänä edistää huolinta-

Lisätiedot

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A KOTK AN SATAMA JA SISÄVESILIIKENNE P R O F. J O R M A T A I N A N V U O N N A 2 0 0 8 T E K E M Ä T A N A L Y Y S I T, A R V I O T J A E N N U S T U K S E T K Y M E N L A A K S O N V E S I L I I K E N

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN SATAMIEN INTERMODAALIKULJETUKSISSA. Tommy Ulmanen

KAAKKOIS-SUOMEN SATAMIEN INTERMODAALIKULJETUKSISSA. Tommy Ulmanen RISKIT JA HÄIRIÖHALLINTA KAAKKOIS-SUOMEN SATAMIEN INTERMODAALIKULJETUKSISSA Tommy Ulmanen Esityksen sisältö: 2/10 1. Intermodaalikuljetukset Kaakkois-Suomen satamissa 2. Suuryksikkökuljetuksien kehitys

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Multimodaalinen elintarvikekuljetus

Multimodaalinen elintarvikekuljetus Multimodaalinen elintarvikekuljetus Harjoitustyö MEK C3001 Kuljetusvälinetekniikka Ryhmä 6 Eetu Kivelä 429571 Kai Chen 473336 Kasper Tammi 481289 Mika Lundell 430366 Mikko Vääräniemi 476207 Tomi Wielert

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Metsäteollisuuden tarpeet

Metsäteollisuuden tarpeet Metsäteollisuuden tarpeet Ajankohtaista liikenteestä kutsuseminaari, Kuopio Jarkko Tehomaa 2 6.3.2018 Suomen merkittävimmät vientituotteet 2017 1. Paperi ja kartonki 6,9 mrd. EUR 5. Selluloosa 2,0 mrd.

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot