PROJEKTISUUNNITELMA ORDER PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA ORDER PROJEKTI"

Transkriptio

1 Laadittu pvm Ver 2.0. / Mikko Kettunen Tiedoston nimi projektisuunnitelma_order_mk_ Dokumentit tila Rahoitushakemuksen liite: Päivitetty Mikko Kettunen PROJEKTISUUNNITELMA ORDER PROJEKTI

2 2 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto 4 2. Hankeen tausta ja tarve Tausta ja lähtökohtatilanteen kuvaus Kehitystarpeiden kuvaus Hankkeen liittyminen laajempiin alueellisiin tai toimialakohtaisiin kehitysohjelmiin Hankeen varsinaiset kohderyhmät Hankkeen muut hyödynsaajat 8 3. Tavoitteet ja mittarit Osallistuvat yritykset ja niiden lukumäärä Kartoitukset, valmennukset ja koulutusvolyymit Eri toimijoiden välinen yhteistyö Koulutuspalautteet Asiakastyytyväisyys Tuotokset (palvelut yrityksille, informaatio kumppaneille) Kehittämis- ja koulutustarpeiden kerääminen ja analysointi Uusi ja tehokas paikallinen verkostomainen tapa toimia Yritysten tarpeen mukaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Tuottavuusohjelma Innovatiiviset toimenpiteet Ennakointitiedot eri toimijoille Yritysten valmennusohjelmat ja koulutukset Koulutusten määritelmät ja tukitasot Projektin toteutusmalli Hankeen toteutuksen kuvaus Hankeen toteutuksen kannalta tärkeät toimintatavat Kumppaneiden roolit Hankkeen toteutusohjeita Dokumenttien hallinta Projektitietojen kerääminen, analysointi ja hallinta Kilpailuttaminen ja lainsäädäntö Koulutussuunnittelu Tiedotus ja viestintä Työsuunnitelma Koulutus- ja neuvontapalveluiden suunnitelma Arviointisuunnitelma Resurssit Henkilötyö Kumppanuusverkosto 21

3 3 (28) 7.3. Ostopalvelut Laitteet ja ohjelmistot Matkat Kustannusarvio Riskit ja oletukset Yritysyhteistyö Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteistyö rahoittajan kanssa ESR-ohjeistukseen liittyvät muutokset Rahoitukseen liittyvät riskit Henkilöriskit Tietoturvaan ja yritystietoihin liittyvät riskit Projektinhallinta ja yhteistyön koordinointi Raportointi ja seuranta Liiteluettelo 28

4 4 (28) 1. Yhteenveto Tämä projektisuunnitelma on rahoittajalle toimitettavan rahoitushakemuksen liite. Tätä suunnitelmaa päivitetään ja korjataan sen jälkeen, kun hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Lopullinen suunnitelman päivitys ja GANT kaavio (aikataulu) tehdään, kun projektipäällikkö on rekrytoitu 08/2009. Tässä suunnitelmassa on ollut tarkoitus kuvata kohtuullisen suppeasti ne keskeiset toimenpiteet, menetelmät ja toimintatavat, joita projektissa tullaan toteuttamaan. Menestyminen markkinoilla edellyttää sitä, että yrityksen liiketoimintaa johdetaan ammattimaisesti. Menestyminen riippuu karkeasti ottaen yrityksen johdon liiketoiminatosaamisesta ja henkilöstön ammatillisesta kyvykkyydestä. Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Muutos tuo paineita kaiken kokoisten yritysten toimintaan. Tämä heijastuu välittömästi yritysten henkilöstön osaamisvaatimuksiin. Työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen edellyttää yritysjohdolta parempaa johtamista sekä esimies- ja vuorovaikutustaitoja. Koulutus ja valmennus on yksi keino parantaa näitä asioita. Kainuulaiset yritykset tarvitsevat lähellä olevaa korkealaatuista ja yritysten tarpeiden mukaista koulutustarjontaa sekä koulutustarjonnan koordinointia. Projektin tavoitteena on mukaan lähtevien asiakasyritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sitä kautta yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Projekti kohdistuu seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka, 2) Metalliala, 3) Palveluala (b-tob/yrityspalvelut), 4) Matkailu- ja elämystuotantoala, 5) Puutoimiala ja 6) Kivi- ja kaivannaisala. Kohderyhmänä on pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Lisäksi koulutuksiin voivat osallistua ns. isojen yritysten henkilöstöä, jos koulutus palvelee verkostojen ja/tai toimialaklusterin kehittymistä. Tavoitteena on saada mukaan noin 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 työntekijää. 2. Hankeen tausta ja tarve 2.1. Tausta ja lähtökohtatilanteen kuvaus Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Muutos tuo paineita kaiken kokoisten yritysten toimintaan. Tämä heijastuu välittömästi yritysten henkilöstön osaamisvaatimuksiin. Kainuussa on saatavilla hyvää koulutusta nuorille sekä ammatillisella että korkeakoulutason puolella. Yliopistotasoinen koulutus on jo vakiintunut alueelle (TOL) ja lisäksi on mm. DI-tason muuntokoulutusta. Myös avoin korkeakouluopetus täydentää hyvin ammatillista koulutusta. TE-keskuksen pitkäkestoiset (yli 10 pv) työvoimapoliittiset koulutukset sekä muu yrittäjyysvalmennus mukaan lukien koulutustarjonta Kainuussa on yleisesti ottaen laaja-alaista, mutta sen saatavuus yrittäjän näkökannalta katsottuna on hajanaista. Myös selkeä tieto koulutuksen kokonaistarjonnasta on puutteellista yritysten on hankala laajasta tietomäärästä löytää omaa yritystään palveleva tarjonta. Asiakasvaatimuksista ja siitä tarpeesta nousevaa toimialakohtaista sekä yritysten nopeasti muuttuvat

5 5 (28) tarpeet huomioon ottavaa valmennusta ja koulutusta, joka on nopeasti ja joustavasti toteutettavissa, tarvitaan etenkin mikro- ja pk-yrityksissä. Voimakas yrityskohtainen koulutustarve koskee ennen kaikkea Kainuun kasvualoja, joita ovat matkailu ja ICT-ala. Sama tarve on myös puutoimialalla, joka elää erityisen voimakasta rakennemuutosta. Kainuun asteittainen työvoiman väheneminen ikääntymisen ja poismuuton vuoksi aiheuttaa osaajien resurssivajetta eri toimialoilla. Olemassa olevalta työvoimalta vaaditaan entistä enemmän osaamista ja tehokkuutta. Vain korkeaan osaamiseen nojaamalla voimme saavuttaa pysyvää kilpailukykyä ja -etua. Työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen edellyttää yritysjohdolta parempaa johtamista sekä esimiesja vuorovaikutustaitoja. Koulutus ja valmennus on keino parantaa näitä asioita. Kainuulaiset yritykset tarvitsevat lähellä olevaa korkealaatuista ja yritysten tarpeiden mukaista koulutustarjontaa sekä tarjonnan koordinointia. Pk-yritysten johdolle on suunnattu ja tarjolla moninaista koulutusta. Pääongelmaksi on koettu pkyritysten henkilöstön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvän koulutuksen vähäisyys ja saatavuus Kehitystarpeiden kuvaus Kehitystarpeet on saatu pääosin toteutetun SYKE esiselvitysprojektin aikana. Lisäksi IT-pooli on päättänyt jo kevään 2007 aikana laatimassaan strategiassa keskittyä omassa kehityshankkeessa IT Pooli Group markkinointikonseptin testaamiseen. Koulutusasiat on haluttu hoitaa omana projektina. Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointihanke ja sen toimijat ovat Kainuun kasvusopimukseen liittyvässä foorumityöskentelyssä toivoneet koulutushanketta, joka tukee kansainvälistymisvalmiuksien nostoa. Kansainvälistymisvalmennukset pitäisivät sisällään erityisesti tapa- ja liikekulttuurikoulutukset ja palvelujen laatuun liittyvät koulutukset koko yrityksen henkilöstölle. Syksyn 2008 aikana MEK on ilmoittanut, että se vaatii kaikilta niiltä yrityksiltä ja toimijoilta laatusertifikaattia, jotka ovat mukana kansainvälisessä markkinoinnissa. MEK edellyttää vähintään heidän oman laatusertifikaattinsa mukaista toimintaa. Projektin tavoitteena onkin pystyä tarjoamaan kainuulaisille matkailualan yrityksille MEK:in edellyttämä koulutus ja sertifikaatin saamiseen tähtäävä valmennus. Puualaan kohdistuva Puusteri projekti toimi aikana. Sen tyyppiselle toiminnalle on tilausta puutoimialan yrityksissä. Koulutushanketta on lisäksi esitelty Metapart metalliverkoston yrityksille heidän ohjausryhmän kokouksessa. SYKE esiselvityksen yhteenveto (laatinut: Arffman Consulting Oy) SYKE-esiselvitykseen liittyen kainuulaisia eri toimialojen yrityksiä haastateltiin sekä Kainuun Etu Oy:n että Arffman Consulting Oy:n puolesta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 39 yritystä ICT- ja elektroniikka-, matkailu-, metalli- ja puualoilta sekä teollisuuspalveluyrityksistä. Haastateltavana oli kunkin organisaation johtajia tai hallituksen ja johtoryhmän jäseniä. Haastattelun runkona käytettiin vakioitua kyselylomaketta, jossa käytiin läpi 11 yrityksen toimintaan liittyvää osa-aluetta. Sähköinen kysely piirsi vastauksina annetuista numeroarvoista timanttikuvion, joka havainnollisti yrityksen tilanteen kunkin osa-alueen kohdalla. Haastattelun pohjana käytetty kyselypatteristo oli varsin laaja. Ajallisesti haastattelu kesti 1,5-4 tuntia, riippuen yrityksen johdon innokkuudesta ja halusta paneutua asiaan.

6 6 (28) TULOKSET Kehittämistarpeet jakaantuivat varsin tasaisesti kaikille osa-alueille. Suurimmaksi kehittämistarpeeksi nousi markkinoiden kasvattaminen sekä kotimaisesti että kansainvälisesti. Myynnin ja markkinoinnin kehittämistarpeet liittyivät suunnitelmien tekoon ja päivitykseen sekä kokonaiskonseptien valmistelemiseen. Esimies-, johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyyn haluttiin tehokkuutta lisää useissa yrityksissä. Yritykset näkivät johdon kehittämisen kautta saavutettavan parhaan tuloksen yrityksen kehittämisessä. Tuotteiden osalta ylivoimainen kehittämistarve löytyi projektiosaamisen tehostamisessa. Myös tuote/palvelukehitysprosessit kaipaavat tehostamista. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen ja päivitys oli usean yrityksen kehittämistarpeissa korkealla. Liiketoimintasuunnitelmaan liittyviin puutteet tulivat esille erityisesti haastattelijoiden osalta, yritysten edustajat näkivät kehittämistarpeita siinä vähemmän. Tuotannon- ja toiminnan ohjausjärjestelmän hankkiminen oli yritysten kehittämistoiveissa korkealla. Muuten teknologiaan liittyviä kehittämistarpeita nähtiin yllättävän vähän. Henkilöstöön liittyvistä kehittämistarpeista suurimmaksi nousi rekrytointiprosessin kehittäminen. Tulevaisuuden kilpailuun työntekijöistä halutaan valmistautua. Teknisillä aloilla rekrytointiongelmia on jo nyt. Talouteen ja rahoitukseen liittyvät kehitystarpeet liittyivät erilaisten rahoitusinstrumenttien- ja kanavien tehostettuun käyttöön. Koulutustarpeita käytiin haastatteluissa läpi kyselyn lisäksi erillisen koulutustarvekaavakkeen avulla. Yleisesti oli huomattavissa, etteivät kaikki kehitystarpeet ole vielä tiedostettu koulutustarpeiksi. Joissakin yrityksissä johto tarvitsee erityistä apua kehitystarpeiden jalostamisessa koulutuksiksi. Haastatteluissa kävi ilmi, etteivät yritykset ole valmiita käyttämään työtunteja yleisiin koulutuksiin, vaan yritykset haluavat oman organisaationsa tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Silloin koulutukset ovat tehokkaimmillaan sekä oppimisen että taloudelliselta kannalta. Koulutustarpeista tärkeimmiksi nousivat esimieskoulutukset sekä projektijohtamisen koulutukset. Useassa haastatteluun osallistuneessa on tapahtunut äskettäin organisaatiomuutoksia jolloin esimiesten osaaminen on avainasemassa. Samoin muun johdon kouluttamista pidettiin tärkeänä ja tarpeellisena mahdollistaakseen yrityksen kehittämisen. Projektijohtamisen merkitys on kasvanut viime vuosina kun useilla aloilla asiakkaille tuotetaan erilaisia tuotteita tai palveluita projektimuodossa. Projektijohtamisen koulutuksien kautta yritykset hakevat tehokkuutta, asiakaspalvelun parantamista, taloudellista menestystä ja toiminnan jäntevöitymistä. Haastatellut yritys kaipasivat täsmäkoulutuksia uusien teknologioiden oppimiseen. Nämä koulutukset ovat usein laite- tai ohjelmistotoimittajien järjestämiä. Joissakin tapauksissa on mahdollista järjestää useamman yrityksen työntekijöille samoja teknologiakoulutuksia. Myynnin ja markkinoinnin osalta kaivattiin teknisen myynnin ja markkinoinnin tehokoulutusta, joka olisi yrityskohtaista täsmäkoulutusta. Yleiset koulutukset eivät saaneet mainittavaa kannatusta.

7 7 (28) Muita koulutustarpeita tuli vähemmän mutta epäilemättä nekin koulutukset ovat kyseisten yritysten kohdalla tärkeitä toteuttaa. Haastattelun yhteydessä yrityksille esiteltiin Kainuun maakuntakorkeakoulu koulutustarjontaa sekä esimerkinomainen SYKE-koulutustarjotin. Yritykset tunsivat tarjolla olevia koulutuksia yllättävän vähän. Useimmat yritykset löysivät tarjonnasta heille sopivia koulutuksia. Kainuun maakuntakorkeakoulun tarjonnasta suurin kysyntä on kieli- ja kulttuurikoulutuksille sekä työyhteisön kehittämiskoulutuksille. SYKE-koulutustarjottimen koulutukset koettiin liian yleiskoulutuksiksi. Tarjottimen koulutuksista suositumpia olivat projektijohtamisen sekä kielikoulutukset. Haastattelutilanteessa koulutustarjonta esiteltiin viimeisenä, joten ajoittain haastateltavat eivät jaksaneet enää keskittyä niin intensiivisesti tähän osioon. Yhteenvetona voi todeta, että yrityksillä on runsaasti kehitys- että koulutustarpeita. Tarpeiden jalostamisessa toteutuneiksi koulutuksiksi yritykset tarvitsevat apua ja kannustusta Hankkeen liittyminen laajempiin alueellisiin tai toimialakohtaisiin kehitysohjelmiin Maakuntaohjelma Kainuun maakuntaohjelmassa ja Uudistuva Kainuu 2012 sopimuksessa on ICT- ja elektroniikka-ala sekä matkailu nimetty avaintoimialoiksi, joihin panostetaan. Koulutusprojekti tukee näiden toimialojen kehittymistä. Uudistuva Kainuu 2012 sopimuksen sisältämien, toimialoittain kirjattujen kärkihankkeiden eräs tavoitteista ja tavoitelluista vaikuttavuuksista on ohjata pk-yrityksiä kehittämään yrityksen sisäisiä, yleiseen kilpailukykyyn liittyviä valmiuksia henkilöstön kehittämisen kautta. Metalliala Metapart verkoston kehityshanke NetInPro ( ) keskittyy verkottumiseen, kansainvälistymiseen ja tuotteistamiseen. Kaikki nämä toiminnot vaativat erityisesti yritysjohdon ja avainhenkilöiden koulutusta. ICT-ala IT-poolin yrityksiin kohdistuva kehityshanke IT Pooli Group ( ) keskittyy markkinointi- ja myyntiyhtiökonseptin rakentamiseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen. Kehitysprojektissa ei ole varattu varoja verkostoyritysten henkilöstön kouluttamiseen. Koulutushanke tukee siten erinomaisesti IT-poolin jäsenyrityksiä sekä meneillään pyörivää kehityshanketta. Syksyn 2008 aikana IT-poolin toiminnassa on noussut esille erityisesti tarve tuotteistamiseen ja teknologioihin liittyville koulutuksille. IT-poolin ns. isot yritykset ovat ilmaisseet voimakkaasti halukkuutensa koulutuksiin ja sitä kautta varmistaa toiminnan säilyminen Kainuussa. Puuala Projektin I vaihe käynnistyi toukokuussa 2007 Kainuun puutuoteteollisuuden neuvottelukunnan kokouksissa esiin tulleiden koulutus- ja kehittämistarpeiden johdosta. Kainuun puutuoteteollisuuden neuvottelukunta antoi Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelmalle tehtäväksi valmistella ja koordinoida toimialalle koulutusprojekti, joka suunniteltiin kaksivaiheiseksi. Puusteri I aikana toteutettiin useita koulutuksia. Vuoden 2007 aikana tehdyn alustavan tarvekartoituksen tuloksena yli 70 yritystä ilmoitti kiinnostuksensa projektin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Projektin I vaihe on osittain ylittänyt sille asetetut tavoitteet, joten II vaiheen käynnistäminen on perusteltua. Projektin tulokset ja tavoitteet (tavoitteet suluissa) Koulutuspäiviä 33,5 (7h/pv), joiden lisäksi 6 päivää ATEX konsultointeja, yht. 39,5 (20)

8 8 (28) Koulutustapahtumia 21 kpl Aloittavia henkilöitä 257 (190), joista naisia 21 (10) Aloittavia yrityksiä/organisaatioita 71 (32) Henkilötyöpäiviä 519 (430) Osallistujien määrä/koulutus 15 (15) Puusterin jatkosuunnitelmia PUUSTERIn toimintaa pyritään jatkamaan Kainuussa mahdollisesti käynnistyvän koulutusprojektin avulla (SYKE). PUUSTERI-projektissa aktiivisimpia yrityksiä ohjataan osallistumaan tulevaan projektiin, jonka mahdollinen aloitus on syksyllä Projektin nettisivuja pidetään yllä syksyyn asti. Koulutusprojektin aikana olisi syytä pohtia ja löytää ratkaisu, miten yritykset hoitavat henkilöstön koulutuksen projektin päätyttyä. Projektin toiminnan olisi tähdättävä osaltaan myös siihen, että yhteistyömalleja, työkaluja ja verkostoja luotaisiin projektin aikana, jotta yritykset pärjäisivät omillaan projektin jälkeenkin ja jatkaisivat henkilöstön kehittämistä suunnitelmallisesti jatkossa. Matkailu Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointihanke ja sen toimijat ovat Kainuun kasvusopimukseen liittyvässä foorumityöskentelyssä toivoneet koulutushanketta, joka tukee kansainvälistymisvalmiuksien nostoa. Kansainvälinen asiakas odottaa ja vaatii rahalleen vastinetta. Kainuun matkailun kärkihankkeen tavoitteiden saavuttaminen ja sitä kautta koko toimialan kasvun turvaaminen edellyttävät ammatillisten valmiuksien kehittämistä kautta koko yrityksen henkilöstön Hankeen varsinaiset kohderyhmät Projekti kohdistuu seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka, 2) Metalliala, 3) Palveluala (b-to-b/yrityspalvelut), 4) Matkailu- ja elämystuotantoala, 5) Puutoimiala ja 6) Kivi- ja kaivannaisala. Kohderyhmänä on pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Hanketta ei suunnata ja markkinoida nk. suurille yrityksille, vaan suurten yritysten henkilöstön osallistuminen hankkeen koulutuksiin mahdollistetaan erityistapauksissa silloin, kun ne toimivat verkoston osana ja/tai ovat olennainen osa toimialaklusterin kehittymistä ja ovat näin edesauttamassa verkostossa oppimisen kehittymistä. Koulutuksiin osallistuminen palvelee siten koko toimialan verkostomaisen toiminnan ja klusterin kehittymistä Hankkeen muut hyödynsaajat Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat myös eri koulutusorganisaatioiden henkilöstöt. Hankkeen partneriverkoston kautta yhteistoiminta alueellisesta koulutustarjonnasta tiedottamiseen yrityksille paranee mikä vastaavasti tehostaa kokonaisvaltaisen kehittämistarjonnan avaamista yrityksille. Koulutusorganisaatioiden henkilöstö voi osallistua rajoitetusti (omarahoitusosuutensa puitteissa) erikseen etukäteen sovittuihin koulutuksiin. Jos koulutusorganisaatio on mukana omarahoituksella ja jos rahoittaja katsoo sen ns. hyödynsaajaksi, niin osallistuminen koulutuksiin mahdollista ihan normaalisti. Tällaisen kouluttautumisen kautta voidaan rakentaa osaamisen siirtoa muualta Suomesta tai maailmalta Kainuuseen. Koulutuksiin voi osallistua myös Kainuun Etu Oy:n henkilöstö.

9 9 (28) Koko koulutuskentän osalta hyödynsaajia ovat myös mukana olevat koulutuskumppanit ja Kainuun TEkeskus. Projektin avulla toteutuva tiivis yhteistyö helpottaa ajantasaisen tiedon vaihtoa, ennakointi ja koulutusten suuntaamista yritysten tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. 3. Tavoitteet ja mittarit Hankkeen yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite saavutetaan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista erityiskoulutusta (koulutussuunnittelu) ja asiantuntijapalveluita sekä koordinoimalla valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (TE-keskus) pk-yrityksille. Tavoitteena on hankekumppanuuden kautta (Kainuun Etu Oy, TE-keskus, koulutusorganisaatiot (AMK, KAO/Edukai) juurruttaa alueelle systemaattinen toimintamalli yrityksille jo suunnitellun ja erityistarpeisiin suunniteltavan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden paremmaksi hyödyntämiseksi. Toimintamallin rakentamisen 1. vaiheessa projektin aikana koordinaatiovastuu on Kainuun Etu Oy:llä. Hankkeen aikana tulee yhteisesti selvittää se, kuka vastaa toimintamallin koordinoinnista hankkeen päättymien jälkeen Osallistuvat yritykset ja niiden lukumäärä Tavoitteena on saada mukaan yrityksiä seuraavilta toimialoilta: kpl ennen ICT- ja elektroniikka (IT-poolissa jäsenenä 22 yritystä) Metalli (Metapartissa 12 yritystä) Teollisuuspalveluyritykset 10 5 Matkailu Puuala Kivi- ja kaivannaisala 5 6 Yhteensä: 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä. Arvio, että noin 70% henkilöistä osallistuu koulutuksiin eli yli 700 henkilöä. Projektilla on 35 yrityksen kanssa aiesopimukset, kun hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Näissä yrityksissä työskentelee noin 450 henkilöä Kartoitukset, valmennukset ja koulutusvolyymit Olemassa oleva jo tuettu koulutustarjonta Osa koulutuksista toteutetaan jo olemassa olevilla rahoitusinstrumenteilla ja olemassa olevalla koulutustarjonnalla sekä tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden kautta. Tällöin yritykset maksavat jo tuetun koulutuksen hinnan suoraan kouluttajalle (hanke ei tue näitä koulutuksia). Projektin yksi tehtävä onkin tiedottaa ja markkinoida jo olemassa olevia, toteutuksessa pyöriviä koulutuksia ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia yrityksen kehittämistyössä. Kehittämis- ja koulutustarvekartoitukset

10 10 (28) Kainuun Etu Oy vastaa jatkuvasta ja systemaattisesta yhteydenpidosta yrityksiin. Nyt esiselvitysvaiheessa on tehty selvitys 39 yrityksestä. Jatkossa vastaava esiselvitys tehdään kaikissa projektiin mukaan lähtevissä yrityksissä. Tehtävää hoitavat projektipäällikkö, projektisuunnittelija, Kainuun Etu Oy:n toimialapäälliköt ja sovitusti Kainuun Etu Oy:n kehityshankkeiden projektipäälliköt. Tämän toiminnan kautta yritysten tarpeet tulevat tietoon koko toimijaverkostolle. Kouluttavien yritysten ja henkilöiden lukumäärät Alustava tavoite on saada mukaan 75 yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 1000 henkilöä (eli yrityksessä keskimäärin noin hlöä). Jos osallistumisprosentti koulutuksiin on 70% ja jokainen henkilö osallistuu keskimäärin noin 4 päivää koulutuksiin (KIVASSA oli 6 pv), saadaan koulutuspäiviä (Rahoitushakemuksen luku 4190). Näillä arvioilla myös hankkeen laskennallinen omarahoitus (koulutettavien palkkakustannukset) täyttyy erittäin suurella varmuudella. Koulutus, valmennus, konsultointi Koska hankeen yhtenä tavoitteena on myös ohjata yritysten henkilöstöä jo olemassa oleviin ja vahvasti tuettuihin koulutuksiin ja esim. TE-keskuksen tuotteistettujen palveluiden käyttöön, niin koulutukset painottuvat lyhytkestoisiin (alle 10 pv) yrityskohtaisiin yleiskoulutuksiin, valmennukseen ja hankkeen kautta tuotettuihin asiantuntijapalveluihin. Koulutuksia järjestetään yritysten tarpeen mukaan mm. seuraaviin liiketoiminnan kehitystarpeisiin liittyen: Henkilöstövalmennus, mm. johtaminen, esimiestaidot ja tiimityö Markkinointikoulutukset, mm. myynti ja markkinointi, asiakaspalvelu ja esiintymistaito Projektiosaamisen koulutukset Tietotekniikan hyödyntäminen viestinnässä Laki- ja rahoitusosaaminen Kansainvälistyminen, kulttuurintuntemus ja kv-valmiudet sisältäen oppimisjaksot ulkomaan kohteessa Verkosto-osaaminen, mm. osto, logistiikka, sähköiset tilaus-toimitusjärjestelmät Toimintojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen + toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottokoulutukset niiltä osin, kun laite/sovellustoimittajan koulutus ei takaa järjestelmän tehokasta hyödyntämistä yrityksessä Laatukoulutukset, erityisesti matkailuala Tarpeen mukaiset muut, toimialakohtaiset, yritysverkostoihin kohdistuvat koulutukset, yrityskohtaiset ja yksilölliset koulutukset. Projekti keskittyy lyhyiden max 10 pv. kestävien täsmäkoulutusten järjestämiseen. Projektin suunnitteluvaiheen arvio on, että projektissa toteutetaan vuositasolla noin erilaista koulutusta. Koulutusvolyymit, valmennukset ja konsultoinnit tarkentuvat vuosittain tehtävässä koulutus-

11 11 (28) suunnitelmassa Eri toimijoiden välinen yhteistyö Tavoitteena on rakentaa uusi toimintatapa: Tuottaa yritysten tarpeen mukaisia, korkeatasoisia koulutus- ja neuvontapalveluita oikeaan aikaan ja joustavasti lähellä yrityksiä tavoitteena kustannustehokkuus ja tehokas ajankäyttö Pitää systemaattisesti ja koordinoidusti yhteyttä alueen yrityksiin Kerätä, analysoida ja hyödyntää yrityksiltä tulleita kehittämistarpeita ennakoinnissa, kehittämistoimenpiteiden ja koulutusten suunnittelussa Rakentaa tietoturvallinen tapa välittää ennakointitietoa projektin toimijoille (koulutusorganisaatiot), TE-keskus ja Kainuun Etu Oy. Organisoida yhteistyö siten, että jokaiselle toimijalla on vastuullaan heidän organisaationsa nykyisin vahvimmat osa-alueet o Kainuun Etu Oy Projektin johtaminen, rahoitusasiat, sopimukset, koordinointi Projektipäällikön ja projektisuunnittelijan rekrytointi ja työn ohjaus Yrityskontaktointi, toimialatuntemus, kehittämistarpeiden kerääminen ja tiedon tuottaminen Ostopalvelujen kilpailuttaminen Tiedotus ja viestintä Valittujen koulutusten suunnittelu ja organisointi Koulutusten toteutuksen seuranta ja mittaaminen Raportointi o EDUKAI/KAO Yrityksille räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutukset. EDUKAI on projektin koulutuskumppani, jonka osaamista ovat yrityksille räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutukset. Kohderyhmä on "tekevät osaajat". o Kajaanin AMK Kajaanin AMK toteuttaa hankkeessa sen luontaiseen rooliin ja osaamisalueeseen kuuluvia koulutuskokonaisuuksia ja niiden suunnittelua. Toteutettavat osiot valitaan erikseen hankkeen käynnistyessä. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on määritelty mahdollisiksi kohteiksi mm. kielikoulutukset, tapa- ja liikekulttuurin koulutukset ja matkailualan laatukoulutukset. o Kajaanin yliopistokeskus Ohjausryhmätoiminta ja suunnitteluryhmän jäsen Koulutuspalautteet Koulutuspalautteet kerätään jokaisen koulutuksen jälkeen. Koulutuspalautteen kerääminen on kouluttajan tehtävä. Kouluttaja raportoi ja toimittaa alkuperäiset lomakkeet projektille laskutuksen yhteydessä. Isommissa koulutuksissa palautetta voidaan tarpeen mukaan kerätä toteutusosioittain. Projekti ylläpitää ajantasaista tietoa seuraavasti: o koulutuksittain o kouluttajittain

12 12 (28) o koko projektin osalta 3.5. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä seurataan pääsääntöisesti koulutuspalautteiden avulla. Lisäksi hankkeessa toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely seuraavalla tavalla: o Miten o Sähköinen kohderyhmäkysely o Milloin / kuinka usein o 1) Vuoden 2009 lopussa ohjausryhmälle o 2) 06/2010 yritysjohdon kysely o 3) 12/2010 jokaiselle koulutuksiin osallistuneille henkilöille o Miten raportoidaan o Projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle ja tiedottaa kyselyn tuloksista yrityksille o Miten ohjaa toimintaa o Tulokset käydään läpi ohjausryhmässä ja koulutusten suunnitteluryhmässä. o Palautteen perusteella kehitetään parempia toimintamalleja ja kehitetään alueen toimijoiden palvelutarjontaa. 4. Tuotokset (palvelut yrityksille, informaatio kumppaneille) 4.1. Kehittämis- ja koulutustarpeiden kerääminen ja analysointi Kainuun Etu Oy vastaa jatkuvasta ja systemaattisesta yhteydenpidosta yrityksiin. Hankkeelle hankittava tietojärjestelmä on varauksena hankkeelle. Järjestelmän hankinta täsmentyy myöhemmin, kun tiedetään muiden järjestelmien ominaisuudet (TE-keskus, KAO, AMK, Edukai). Projektin toimesta rakennetaan tietoturvallinen selainpohjainen extranet -järjestelmä, johon kehittämisja koulutustarpeet kirjataan. Tähän osioon kannattaa panostaa, koska se on projektin aikana se työkalu, jonka avulla kokonaisuutta hallitaan. Työkalun on tarkoitus jäädä elämään projektin jälkeen yhteiseksi kanavaksi hallita yritysten kehitys- ja koulutustarpeita. Järjestelmään rakennetaan palautekanava kouluttajille ja konsulteille tietojen syöttöä varten. Järjestelmään on oikeudet projektin kouluttajaorganisaatioiden edustajilla, Kainuun Etu Oy:n valituilla työntekijöillä ja Kainuun TE-keskuksen valituilla työntekijöillä. Kehittämis- ja koulutustarpeet analysoidaan projektin koulutusten suunnitteluryhmässä 2 kk:n välein Uusi ja tehokas paikallinen verkostomainen tapa toimia Tavoitteena on luoda uusi ja tehokas verkosto ja foorumi yritysten, projektin, koulutusorganisaatioiden ja Kainuun TE-keskuksen välille. Yhteistoiminnan tulee näkyä joustavana toimintana yrityksiin päin niin, että asiakasyritykset saavat korkealaatuista koulutusta, valmennusta ja konsultointia oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti. Yhtenä

13 13 (28) tärkeänä tavoitteena on myös jo olemassa olevan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden markkinointi ja tiedottaminen asiakasyrityksille. Projekti tuottaa ajantasaista ennakointitietoa alueen toimijoille. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrityskoulutuksiin liittyvien organisaaioiden ja kehityshankkeiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä tehdään TE-keskuksen työvoimakoulutuksen hankkeiden kanssa, jotta resurssit voidaan suunnata asiakastarpeen mukaan mahdollisimman tehokkaasti Kainuun alueella Yritysten tarpeen mukaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Ensimmäisen vuoden 8 kuukauden aikana toteutettavat ( ) koulutukset on pääosin suunniteltu esiselvitysvaiheen aikana. Suunnitellut koulutukset eivät ole vielä kaikki valmiita, vaan osa niistä kaipaa loppuviimeistelyä. Nämä koulutukset ovat kuitenkin esiinnousseita yleiskoulutuksia, joiden kautta saadaan tuettua yrityksien sisällä olevaa rakennemuutoksesta tai kilpailutilanteen muutoksesta johtuvaa kehittämistarvetta. Koulutusten suunnittelu ja toteutus tullaan toteuttamaan projektin suunnitteluryhmässä, joka kokoontuu 2 kk:n välein. Suunnitteluryhmää johtaa projektipäällikkö. Suunnitteluryhmässä jaetaan jokaisen organisaation vahvuuksien ja osaamisen perusteella toteutusvastuut. Suunnitteluryhmään kutsutaan asiantuntijat partnerikonsortiosta sekä Kainuun TE-keskuksesta. 1. vaiheen koulutussuunnittelun koulutukset on esitelty hankkeen markkinointiliitteessä. Osa projektin koulutuksista suunnitellaan ja toteutetaan projektihenkilöiden toimesta. Kilpailuttamisohjeet huomioidaan hankkeen rahoittajalta saatujen ohjeiden mukaisesti Tuottavuusohjelma Projektiyrityksistä valitaan erilliseen tuottavuusohjelmaan 5 yritystä, joissa toteutetaan myöhemmin suunniteltava tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelmaan hakeutuvan/valitun yrityksen rahoitusosuudessa huomioidaan tämä lisäpalvelu. Tuottavuusohjelman toteuttaminen hankkeen yhteydessä antaa kuvaa systemaattiseen kehittämiseen tarvittavasta prosessista. Tulosten yhteydessä kuvataan lopputulemana ideaali prosessi, joka voidaan monistaa yrityskehittämisen käyttöön yleisemmin. Tuottavuusohjelmassa keskitytään mm seuraaviin asioihin: Yrityksen johdon liiketoiminnallisen osaamisen arviointi suhteessa tavoitteisiin Organisaation keskeiset menestystekijät (lähde: Van Ark & De Jong, 2004) 1. Organisaation toiminnot ( mitä tehdään ) 2. Tavaroiden ja palveluiden osto- ja myyntihinnat ( mistä hinnasta tehdään ) 3. Millä tuottavuuden panokset muutetaan tuotoksiksi ( miten tehdään ) Tuottavuusanalyysi Kannattavuuslaskelmat Palkkausjärjestelmät Yrityskohtainen toimenpide-ohjelma

14 14 (28) Tuottavuusohjelman yrityskohtaisten asiantuntijapäivien määrä on rajattu 20 pv/yritys. Yleiskoulutusta 5 pv Valmennusta (yleiskoulutus) 5 pv Konsultointia 1-5 pv (Yritysten maksuosuus 50%) Yrityskohtaista erityiskoulutusta 1-5 pv (Yritysten maksuosuus 65%) 4.5. Innovatiiviset toimenpiteet Yhteistoimintaverkosto Tavoitteena on luoda uusi ja tehokas verkosto ja foorumi yritysten, projektin, koulutusorganisaatioiden ja Kainuun TE-keskuksen välille. Foorumitoimintaa tukee yhteinen, tietoturvallinen ja helppokäyttöinen tietojärjestelmä. Verkkopalveluiden käyttäminen osana toteuttavia koulutuksia Pitkien etäisyyksien Kainuussa tulee panostaa verkossa tapahtuvaan itsenäiseen oppimiseen. Projektissa tullaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia tietyissä valituissa koulutusohjelmissa Ennakointitiedot eri toimijoille Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä tullaan hyödyntämään kainuulaisissa yritysverkostoissa ja niiden kehittämisessä (Metapart, IT-pooli, puualan neuvottelukunta, matkailualan kv-matkailumarkkinointihanke ja sen laadullinen kehittäminen). Mukana olevat oppilaitokset voivat suunnata tarjontaansa yritystarpeen mukaan ja kasvattaa esim. sisäänottoaan eri linjoille (KAO, Edukai, AMK), TE-keskus saa tietoa toimialojen yleisestä koulutustarpeesta myös tämän projektin kautta. Projektin kautta välitettävä tieto yritysten kehittämistarpeista palvelee koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä mm. ohjaamalla opintojensa loppuvaiheissa olevia opiskelijoita toteuttamaan yritysten sisäisiä kehityshankkeita. Näin yritykset saavat lisäresursseja ja opiskelijat mielekkäitä harjoittelupaikkoja Yritysten valmennusohjelmat ja koulutukset Projektin tulokset ovat pääasiassa korkealaatuiset ja yritysten tarpeiden mukaiset koulutukset ja valmennusohjelmat, jotka toteutetaan lähellä yrityksiä tai yrityksissä. Valmennusohjelmien osatuloksina syntyy yrityksiin lisäksi projektin tuloksena: työpaikkakouluttajia ja ohjaajia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia rekrytointi- ja perehdytyssuunnitelmia laatujärjestelmien käyttöönottosuunnitelmia kansainvälistymissuunnitelmia Koulutusten määritelmät ja tukitasot Projektin koulutuksista arvioidaan olevan noin 80% ns. yleiskoulutuksia (yritysten maksuosuus 30%).

15 15 (28) Asiantuntijapalveluita ja erityiskoulutusta arvioidaan olevan molempia noin 10% kaikista koulutusohjelmista (yritysten maksuosuudet 50% ja 65%) KOMISSION ASETUS (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008 (http://www.tem.fi/files/20010/yleinen_ryhmapoikkeusasetus.pdf) 8 JAKSO, Koulutustuki, 38 artikla, Määritelmät 1) erityiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille; 2) yleiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Koulutus katsotaan yleiskoulutukseksi, jos esimerkiksi: a) useat eri riippumattomat yritykset järjestävät sitä yhdessä tai koulutukseen voivat osallistua eri yritysten työntekijät; b) sen on hyväksynyt viranomainen tai julkinen laitos taikka muu laitos tai elin, jolle jäsenvaltio tai yhteisö on antanut tarvittavat valtuudet. Yritysten maksuosuudet eri koulutusten mukaan. Suunnitellut maksuosuudet noudattavat alla kuvattuja, hankesuunnitteluprosessissa kirjattuja linjauksia, jotka on hyväksytty yhteistyössä hankkeen partnerikonsortion sekä Kainuun TE-keskuksen kanssa o Yleiskoulutukset maksuosuus 30% (osa voi olla laskennallista) Yleiskoulutusta voi siis olla myös yrityksessä tapahtuva koulutus ja valmennus, joka täyttää yleiskoulutuksen ehdot o Konsultointi maksuosuus 50% (osassa TE-keskuksia on linjattu, että tässä ei voi olla laskennallista. Kainuussa linjaus tekemättä) o Erityiskoulutus maksuosuus 65% (osa voi olla laskennallista) o Tämän pohjalta saadaan määriteltyä hankkeelle yksityisen rahoituksen osuus. o Erityiskoulutuksesta varsinaisesti perittävät maksut tarkentuvat koulutuskohtaisesti, kun niitä järjestetään. o Yleiskoulutukset laskutetaan könttänä ja erityiskoulutus sekä konsultointi sekä peritään erikseen. Yrityskohtaiset koulutukset katsotaan tarvittaessa tapauskohtaisesti 5. Projektin toteutusmalli 5.1. Hankeen toteutuksen kuvaus Kainuun Etu Oy Projektin toteutuksesta vastaavat kaikki osapuolet yhdessä. Kainuun Etu Oy johtaa projektia.

16 16 (28) Projektin hallinnoinnista ja koordinaatiosta vastaa Kainuun Etu Oy. Kainuun Etu Oy tekee yrityssopimukset projektiin mukaan lähtevien yritysten kanssa. Kainuun Etu Oy tekee sopimukset hankkeen partnereiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoijan tehtävänä projektissa on huolehtia oman rahoitusosuutensa lisäksi mukaan tulevien yritysten omarahoitusosuuksien laskutuksesta, hoitaa maksatushakemukset, vastata seuranta-, väli- ja loppuraporteista, huolehtia projektin maksuliikenteestä, kirjapidosta ja tarvittavista selvityksistä viranomaisille, vastata projekti budjetin toteumasta ja huolehtia tiedottamisesta. Yritykset Mukaan lähtevät yritykset tekevät sopimuksen Kainuun Etu Oy:n kanssa, jossa he sitoutuvat pitkäjänteiseen liiketoimintansa ja henkilöstönsä kehittämiseen. Yritys päättää ja priorisoi, mihin koulutuksiin se osallistuu. Mukana olevat kumppanuusyritykset tuottavat projektille ja projektissa mukana oleville organisaatioille informaatiota sekä asiantuntijapalveluja tavoitteena vahvistaa toimintamallia, jolla pyritään alueelliseen tehokkaaseen kehittämis- ja koulutusyhteistyöhön. Yritykset tuottavat mm. projektin tuloksellisuuden mittaamiseen liittyviä seurantatietoja, työrahoitusosuuden seuraamiseen liittyviä tilastoja (projektiin käytettyjen työaikojen tilastot, maksetut palkat). Koulutus- ja konsultointiorganisaatiot Kumppaneina olevilta organisaatiolta (KAO/Edukai, Kajaanin Ammattikorkeakoulu) sekä ohjausryhmätyössä toimivalta Kajaanin yliopistokeskukselta saadaan yritysten kehittämiseen ja yritysten henkilöstön kouluttamiseen sekä koulutuksen suunnitteluun liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Organisaatiot tuottavat koulutus- ja neuvontapalvelujaan hankkeeseen osallistuvien yritysten tarpeiden mukaisesti, tuotavat tietoa edellä mainittujen palvelujen arviointiin ja seurantaan liittyen sekä osallistuvat hankkeesta tiedottamiseen. Muut sidosryhmät Mukana olevat järjestöt ja ammattiosastot (Kainuun Yrittäjät ry ja SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry) esittävät projektille näkökulmia alueellisen työelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, edesauttavat toimenpiteiden toteutumista omien verkostojensa kautta, tarjoavat projektille informaatiota, osaamista ja näkemystä mm. alueen kehityksestä, kehittämistarpeista. Lisäksi ne osallistuvat projektin ohjausryhmätyöhön. TE-keskus TE-keskus toimii hankeen rahoittajana, ohjausryhmän ja suunnitteluryhmän jäsenenä, asiantuntijapalveluiden tuottajana yleisesti (markkinoilla jo olevat tuotteistetut asiantuntijapalvelut, joiden tehokkaampaan käyttöön asiakasyrityksiä hankkeen toimesta ohjataan) sekä ennakointitiedon hyödyntäjänä Hankeen toteutuksen kannalta tärkeät toimintatavat Ohjausryhmä Osapuolet nimeävät projektille ohjausryhmän, jonka asettaa lopullisesti hallinnoivana organisaationa Kainuun Etu Oy. Ohjausryhmään kuuluu kunkin sopijapuolen nimeämä edustaja ja Kainuun TE-keskuksen kaksi edustajaa: rahoittajan valvojana (1 hlö) sekä asiantuntijajäsenenä (1 hlö). Lisäksi ohjausryhmään voi ilmoittautua yksittäisten aktiivisten yritysten edustajat. Kaikille ohjausryhmän jäsenille täytyy nimetä vara-

17 17 (28) edustajat. Sopimusosapuolella on oikeus korvata edustajansa ohjausryhmässä sopivaksi katsomallaan henkilöllä. Edustajan vaihdoksesta on ilmoitettava muille osapuolille. Ohjausryhmän tehtäviä ovat seuraavat asiat: - ohjausryhmän tehtävä on valvoa ja ohjata hankkeen toimintaa - projektin puolesta maksatushakemusten ja tilitysten allekirjoitusoikeuksien toteaminen (koordinoivan organisaation virallinen nimenkirjoittaja), - tiedotussuunnitelman hyväksyminen, - mahdollisten muutosten ehdottaminen projektisuunnitelmaan esim. sopimusosapuolen irtautuminen hankkeesta tai uuden sopimusosapuolen mukaan ottaminen hankkeeseen, - hyväksyä projektin puolesta seurantaraportit, väliraportit ja loppuraportit, o maksatushakemukset, kustannusseuranta ja maksatuspäätökset toimitetaan tiedoksi ohjausryhmälle - sopimuksen purkaminen yksittäisten sopimusosapuolten osalta, jos sopimusosapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen, - muut hankkeen kannalta olennaiset ja vaikutuksiltaan merkittävät päätökset. Ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän toiminnassa noudatetaan rahoittajalta saatavaa ohjeistusta. Ohjausryhmässä TE-keskuksen asiantuntijaedustajalla on äänioikeus. Rahoittajan valvojan edustajalla on läsnäolo-oikeus. Muilla ohjausryhmän jäsenillä on mahdollisissa äänestystilanteissa käytettävissään yksi ääni jäsentä tai hänen poissa ollessaan varajäsentä kohti. Ohjausryhmän päätöksissä äänestystilanteessa noudatetaan enemmistöpäätöstä. Hankkeesta mahdollisesti erotettavan osapuolen suostumusta ei vaadita. Mikäli sopimusosapuoli haluaa irtaantua hankkeesta on sen tehtävä asiasta kirjallinen hakemus ohjausryhmälle. Samoin on meneteltävä, mikäli projektiin hakeutuu uusia jäseniä sen toiminnan aikana. Suunnitteluryhmä Osapuolet nimeävät projektille suunnitteluryhmän, jonka asettaa lopullisesti hallinnoivana organisaationa Kainuun Etu Oy. Suunnitteluryhmän tehtäviä on: o varmistaa aito yhteistyö o parantaa tiedonkulkua o varmistaa nopeus reagoida yrityksistä tuleviin tarpeisiin o organisoida kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus o oppia ja kehittää verkostomaista yhteistyötä Suunnitteluryhmän toimintaa johtaa projektipäällikkö. Ryhmä kokoontuu 2 kk välein. Suunnitteluryhmä hyödyntää aktiivisesti tietojärjestelmää, johon kirjataan yritysten liiketoiminnan kehitys- ja koulutustarpeet.

18 18 (28) 5.3. Kumppaneiden roolit Kajaanin AMK toteuttaa hankkeessa sen luontaiseen rooliin ja osaamisalueeseen kuuluvia koulutuskokonaisuuksia ja niiden suunnittelua. Toteutettavat osiot valitaan erikseen hankkeen käynnistyessä. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on määritelty mahdollisiksi kohteiksi mm. kielikoulutukset, tapa- ja liikekulttuurin koulutukset ja matkailualan laatukoulutukset. EDUKAI on projektin koulutuskumppani, jonka osaamista ovat yrityksille räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutukset. Kohderyhmä on "tekevät osaajat". Kajaanin yliopistokeskus on projektin ohjausryhmän jäsen Hankkeen toteutusohjeita Dokumenttien hallinta Kainuun Etu Oy:n sisällä toimitaan Kainuun Etu Oy:n laatukäsikirjan mukaisesti. Kumppaniverkoston koulutussuunnittelun dokumenttien hallinta päätetään myöhemmin. Todennäköisesti asia hoidetaan projektille hankittavan tietojärjestelmän avulla Projektitietojen kerääminen, analysointi ja hallinta Projektitietojen kerääminen, analysointi ja ja hallinta tullaan kuvaamaan myöhemmin tehtävässä Projektitietojen keräämissuunnitelmassa Kilpailuttaminen ja lainsäädäntö Projektissa noudatetaan ESR-projekteille annettuja ohjeita sekä Kainuun Etuun sovellettavia ohjeita julkisena toimijana hankinnoissa. Kilpailuttaminen Kainuun Etu Oy:n toimesta hoidetaan laatukäsikirjan ohjeiden mukaisesti. Kilpailuttamiseen liittyvät työlomakkeet ja sopimusmallit tarkistutetaan tarvittaessa lakimiehellä ennen niiden käyttöönottamista. Lisätietoja hankintalaista: Koulutussuunnittelu Osa koulutuksista, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta, toteutetaan verkoston toimesta (arvio 40%). Osa koulutussuunnittelusta ja kilpailuttamisesta toteutetaan projektihenkilöstön toimesta (arvio 60%). Osapuolet nimeävät projektille suunnitteluryhmän, jonka asettaa lopullisesti hallinnoivana organisaationa Kainuun Etu Oy. Projektin suunnitteluvaiheen arvio koulutusten jakautumisesta on seuraava: Jo olemassa oleva tarjonta ja nykyiset rahoitusmahdollisuudet (näitä koulutuksia ei rahoiteta projektin kautta, vaan ovat siis täydentävää koulutustarjontaa)

19 19 (28) (arvio ) Edukai /v AMK /v Ostopalveluiden hankinta ja nettokustannuksella toteutettavat (%) Ostopalvelut 60% Nettokust. periaate 40% Projektin varoin toteutettavat koulutukset, valmennukset ja konsultoinnit Projektin tarjonta (% jakauma palvelujen ostojen kokonaisbudjetista) Kehitystarpeiden kart. 5% on osa projektipäällikön työtä Koulutukset % Valmennukset % Konsultointi % Suunnitteluryhmän tehtäviä on: o varmistaa aito yhteistyö o parantaa tiedonkulkua o varmistaa nopeus reagoida yrityksistä tuleviin tarpeisiin o organisoida kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus o oppia ja kehittää verkostomaista yhteistyötä Suunnitteluryhmän toimintaa johtaa projektipäällikkö ja siihen kutsutaan asiantuntijaedustajat partnerikonsortiosta ja Kainuun TE-keskuskesta. Ryhmä kokoontuu 2 kk välein. Koulutusorganisaatio voi osallistua myös avoimen kilpailutuksen kautta normaalisti tarjouskilpailuun, mutta silloin se ei voi itse olla suunnittelemassa ko. koulutusta Tiedotus ja viestintä Heti projektin käynnistyessä käynnistyy projektitiedotus, jossa hyödynnetään seuraavia tiedotuskanavia: 1) Projektin internet-sivut (perusasiat projektista ja tuleva koulutustarjonta) a. Internet-sivujen tulee olla käytössä 6 viikkoa projektipäällikön palkkauksen jälkeen 2) Sähköpostitiedotus yritysjohdolle ja yritysten nimeämille yhteyshenkilöille 3) Kampanjamainonta paikallislehdissä 4) Väkeä vetävä aloitusseminaari 08-09/2009 5) Projektijulisteet yrityksiin ja mahd. muihin julkisiin tiloihin (oppilaitokset ja ilmoitustaulut) Muuten tiedotus hoidetaan erillisen myöhemmin tehtävän viestintäsuunnitelman mukaan, jossa määritellään projektitiedotteet lehdistölle, yrityksille, sidosryhmille, ohjausryhmälle, mahdolliset messuesiintymiset, give-away markkinointimateriaalin hyödyntäminen mm. kannustekilpailuissa. Tietojärjestelmä Hankkeelle hankittava tietojärjestelmä on varauksena hankkeelle. Järjestelmän hankinta täsmentyy myöhemmin, kun tiedetään muiden järjestelmien ominaisuudet (TE-keskus, KAO, AMK, Edukai).

20 20 (28) Tärkeä osa verkoston tiedotusta ja viestintää on projektille hankittava tietojärjestelmä. Projektin toimesta rakennetaan tietoturvallinen selainpohjainen extranet -järjestelmä, johon kehittämis- ja koulutustarpeet kirjataan. Järjestelmään rakennetaan palautekanava kouluttajille ja konsulteille tietojen syöttöä varten. Järjestelmään on oikeudet projektin kouluttajaorganisaatioiden edustajilla, Kainuun Etu Oy:n valituilla työntekijöillä ja Kainuun TE-keskuksen valituilla työntekijöillä. Tietojärjestelmä on uuden toimintamallin yksi osa, joka helpottaa viestintää, tiedonhallintaa ja tiedon jalostamista sekä tuo parhaimmillaan työvälineen tulevaisuuden yhteistyön tarpeita varten. Tietojärjestelmä on välttämätön työkalu, joka tehostaa toimijaverkoston toimintaa, parantaa tiedonkulkua ja poistaa turhaa työtä. Tietojärjestelmä auttaa projektin raportointitietojen hallinnassa ja vapauttaa projektityöntekijät käsipelillä toteutettavasta rutiinityöstä oikeisiin töihin. Tietojärjestelmän määrittely tehdään ennen kilpailuttamista. Järjestelmän tulee olla käytössä 3 kuukautta sen hankkimisesta. Väliaika hoidetaan Excel-pohjaisella systeemillä. Tietojärjestelmän käsitemalli ja järjestelmämalli on suunniteltu hankkeen hakemusvaiheessa. Ote rahoittajan ja hallinnoijan suunnittelukokouksen muistiosta Jos järjestelmä tulee yleiseen käyttöön (myös muiden, kuin hankkeessa mukana olevien), niin 5 v pysyvyys sääntö ei voimassa Tuotteen kehittäjä ei saa myydä ESR-rahoituksella kehitettyä tuotetta omaan lukuunsa, toki voidaan periä käyttömaksu käyttäjiltä. - Tulottamiseen liittyen on tulossa joitain muutoksia; TEM ohjeistaa rahoittajia tästä. Mikäli järjestelmä kehitetään nimenomaan toteuttajien käyttöön, tulee sen olla pysyvyyssäännön mukaan käytössä vielä 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeenkin. Tällöin oletuksena on myös se, että järjestelmä ei ole vain tekninen apuväline, vaan sen avulla luodaan esim. uusia yhteistyömalleja osatoteuttajien välille. 6. Työsuunnitelma Työsuunnitelmaa tullaan tarkentamaan koko projektin ajan yrityksille suunnattujen kehittämis- ja osaamistarvekartoitusten perusteella saatujen tietojen ja yritysten tarpeiden perusteella. Työsuunnitelman laatiminen on projektipäällikön ensimmäisiä tehtäviä Koulutus- ja neuvontapalveluiden suunnitelma Osana työsuunnitelmaa on Koulutussuunnitelman osio. Suunnitelman 2. versio päivitetään heti projektin rahoituspäätöksen ja projektipäällikön rekrytoinnin jälkeen Arviointisuunnitelma Projektissa toteutetaan ulkoinen arviointi, joka toteutetaan kilpailuttamisen kautta. Tähän toimenpiteeseen varataan Ulkoinen arviointi toteutetaan koko projektin ajalla, jolloin se parhaimmillaan ohjaa projektin toimintaa ja jäntevöittää asiakaspalautteen käsittelyä ja hallintaa.

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

PK-REKRYKOULUTUS 11 Salo

PK-REKRYKOULUTUS 11 Salo PK-REKRYKOULUTUS 11 Salo 24.10.2016 15.3.2017 Mikä on PK-rekrykoulutus? PK-rekrykoulutusohjelma on jo 9 kertaa toteutettu projekti- ja kehitysosaamisen koulutusohjelma, jossa mukaan lähteneet PK-yritykset

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Yhteistyöseminaari Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa 25.11.2010 Tuula Honkanen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus. Henkilöstöä 19 Budjetti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Myy Paremmin RekryKoulutus: ICT-palveluiden myyjä KOULUTUSINFO YRITYKSILLE

Myy Paremmin RekryKoulutus: ICT-palveluiden myyjä KOULUTUSINFO YRITYKSILLE Myy Paremmin RekryKoulutus: ICT-palveluiden myyjä KOULUTUSINFO YRITYKSILLE Tarvitsetteko ratkaisumyyjää tai key account manageria? Keväällä 2016 yrityksellänne on mahdollisuus osallistua koulutukseen,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

PK-REKRYKOULUTUS 10. Turku

PK-REKRYKOULUTUS 10. Turku PK-REKRYKOULUTUS 10 Turku 13.10.2016 6.3.2017 Mikä on PK-rekrykoulutus? PK-rekrykoulutusohjelma on jo 9 kertaa toteutettu projekti- ja kehitysosaamisen koulutusohjelma, jossa mukaan lähteneet PK-yritykset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot