PROJEKTISUUNNITELMA ORDER PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA ORDER PROJEKTI"

Transkriptio

1 Laadittu pvm Ver 2.0. / Mikko Kettunen Tiedoston nimi projektisuunnitelma_order_mk_ Dokumentit tila Rahoitushakemuksen liite: Päivitetty Mikko Kettunen PROJEKTISUUNNITELMA ORDER PROJEKTI

2 2 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto 4 2. Hankeen tausta ja tarve Tausta ja lähtökohtatilanteen kuvaus Kehitystarpeiden kuvaus Hankkeen liittyminen laajempiin alueellisiin tai toimialakohtaisiin kehitysohjelmiin Hankeen varsinaiset kohderyhmät Hankkeen muut hyödynsaajat 8 3. Tavoitteet ja mittarit Osallistuvat yritykset ja niiden lukumäärä Kartoitukset, valmennukset ja koulutusvolyymit Eri toimijoiden välinen yhteistyö Koulutuspalautteet Asiakastyytyväisyys Tuotokset (palvelut yrityksille, informaatio kumppaneille) Kehittämis- ja koulutustarpeiden kerääminen ja analysointi Uusi ja tehokas paikallinen verkostomainen tapa toimia Yritysten tarpeen mukaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Tuottavuusohjelma Innovatiiviset toimenpiteet Ennakointitiedot eri toimijoille Yritysten valmennusohjelmat ja koulutukset Koulutusten määritelmät ja tukitasot Projektin toteutusmalli Hankeen toteutuksen kuvaus Hankeen toteutuksen kannalta tärkeät toimintatavat Kumppaneiden roolit Hankkeen toteutusohjeita Dokumenttien hallinta Projektitietojen kerääminen, analysointi ja hallinta Kilpailuttaminen ja lainsäädäntö Koulutussuunnittelu Tiedotus ja viestintä Työsuunnitelma Koulutus- ja neuvontapalveluiden suunnitelma Arviointisuunnitelma Resurssit Henkilötyö Kumppanuusverkosto 21

3 3 (28) 7.3. Ostopalvelut Laitteet ja ohjelmistot Matkat Kustannusarvio Riskit ja oletukset Yritysyhteistyö Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Yhteistyö rahoittajan kanssa ESR-ohjeistukseen liittyvät muutokset Rahoitukseen liittyvät riskit Henkilöriskit Tietoturvaan ja yritystietoihin liittyvät riskit Projektinhallinta ja yhteistyön koordinointi Raportointi ja seuranta Liiteluettelo 28

4 4 (28) 1. Yhteenveto Tämä projektisuunnitelma on rahoittajalle toimitettavan rahoitushakemuksen liite. Tätä suunnitelmaa päivitetään ja korjataan sen jälkeen, kun hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Lopullinen suunnitelman päivitys ja GANT kaavio (aikataulu) tehdään, kun projektipäällikkö on rekrytoitu 08/2009. Tässä suunnitelmassa on ollut tarkoitus kuvata kohtuullisen suppeasti ne keskeiset toimenpiteet, menetelmät ja toimintatavat, joita projektissa tullaan toteuttamaan. Menestyminen markkinoilla edellyttää sitä, että yrityksen liiketoimintaa johdetaan ammattimaisesti. Menestyminen riippuu karkeasti ottaen yrityksen johdon liiketoiminatosaamisesta ja henkilöstön ammatillisesta kyvykkyydestä. Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Muutos tuo paineita kaiken kokoisten yritysten toimintaan. Tämä heijastuu välittömästi yritysten henkilöstön osaamisvaatimuksiin. Työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen edellyttää yritysjohdolta parempaa johtamista sekä esimies- ja vuorovaikutustaitoja. Koulutus ja valmennus on yksi keino parantaa näitä asioita. Kainuulaiset yritykset tarvitsevat lähellä olevaa korkealaatuista ja yritysten tarpeiden mukaista koulutustarjontaa sekä koulutustarjonnan koordinointia. Projektin tavoitteena on mukaan lähtevien asiakasyritysten henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sitä kautta yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Projekti kohdistuu seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka, 2) Metalliala, 3) Palveluala (b-tob/yrityspalvelut), 4) Matkailu- ja elämystuotantoala, 5) Puutoimiala ja 6) Kivi- ja kaivannaisala. Kohderyhmänä on pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Lisäksi koulutuksiin voivat osallistua ns. isojen yritysten henkilöstöä, jos koulutus palvelee verkostojen ja/tai toimialaklusterin kehittymistä. Tavoitteena on saada mukaan noin 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 työntekijää. 2. Hankeen tausta ja tarve 2.1. Tausta ja lähtökohtatilanteen kuvaus Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeasti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Muutos tuo paineita kaiken kokoisten yritysten toimintaan. Tämä heijastuu välittömästi yritysten henkilöstön osaamisvaatimuksiin. Kainuussa on saatavilla hyvää koulutusta nuorille sekä ammatillisella että korkeakoulutason puolella. Yliopistotasoinen koulutus on jo vakiintunut alueelle (TOL) ja lisäksi on mm. DI-tason muuntokoulutusta. Myös avoin korkeakouluopetus täydentää hyvin ammatillista koulutusta. TE-keskuksen pitkäkestoiset (yli 10 pv) työvoimapoliittiset koulutukset sekä muu yrittäjyysvalmennus mukaan lukien koulutustarjonta Kainuussa on yleisesti ottaen laaja-alaista, mutta sen saatavuus yrittäjän näkökannalta katsottuna on hajanaista. Myös selkeä tieto koulutuksen kokonaistarjonnasta on puutteellista yritysten on hankala laajasta tietomäärästä löytää omaa yritystään palveleva tarjonta. Asiakasvaatimuksista ja siitä tarpeesta nousevaa toimialakohtaista sekä yritysten nopeasti muuttuvat

5 5 (28) tarpeet huomioon ottavaa valmennusta ja koulutusta, joka on nopeasti ja joustavasti toteutettavissa, tarvitaan etenkin mikro- ja pk-yrityksissä. Voimakas yrityskohtainen koulutustarve koskee ennen kaikkea Kainuun kasvualoja, joita ovat matkailu ja ICT-ala. Sama tarve on myös puutoimialalla, joka elää erityisen voimakasta rakennemuutosta. Kainuun asteittainen työvoiman väheneminen ikääntymisen ja poismuuton vuoksi aiheuttaa osaajien resurssivajetta eri toimialoilla. Olemassa olevalta työvoimalta vaaditaan entistä enemmän osaamista ja tehokkuutta. Vain korkeaan osaamiseen nojaamalla voimme saavuttaa pysyvää kilpailukykyä ja -etua. Työssä jaksaminen ja työssä viihtyminen edellyttää yritysjohdolta parempaa johtamista sekä esimiesja vuorovaikutustaitoja. Koulutus ja valmennus on keino parantaa näitä asioita. Kainuulaiset yritykset tarvitsevat lähellä olevaa korkealaatuista ja yritysten tarpeiden mukaista koulutustarjontaa sekä tarjonnan koordinointia. Pk-yritysten johdolle on suunnattu ja tarjolla moninaista koulutusta. Pääongelmaksi on koettu pkyritysten henkilöstön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvän koulutuksen vähäisyys ja saatavuus Kehitystarpeiden kuvaus Kehitystarpeet on saatu pääosin toteutetun SYKE esiselvitysprojektin aikana. Lisäksi IT-pooli on päättänyt jo kevään 2007 aikana laatimassaan strategiassa keskittyä omassa kehityshankkeessa IT Pooli Group markkinointikonseptin testaamiseen. Koulutusasiat on haluttu hoitaa omana projektina. Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointihanke ja sen toimijat ovat Kainuun kasvusopimukseen liittyvässä foorumityöskentelyssä toivoneet koulutushanketta, joka tukee kansainvälistymisvalmiuksien nostoa. Kansainvälistymisvalmennukset pitäisivät sisällään erityisesti tapa- ja liikekulttuurikoulutukset ja palvelujen laatuun liittyvät koulutukset koko yrityksen henkilöstölle. Syksyn 2008 aikana MEK on ilmoittanut, että se vaatii kaikilta niiltä yrityksiltä ja toimijoilta laatusertifikaattia, jotka ovat mukana kansainvälisessä markkinoinnissa. MEK edellyttää vähintään heidän oman laatusertifikaattinsa mukaista toimintaa. Projektin tavoitteena onkin pystyä tarjoamaan kainuulaisille matkailualan yrityksille MEK:in edellyttämä koulutus ja sertifikaatin saamiseen tähtäävä valmennus. Puualaan kohdistuva Puusteri projekti toimi aikana. Sen tyyppiselle toiminnalle on tilausta puutoimialan yrityksissä. Koulutushanketta on lisäksi esitelty Metapart metalliverkoston yrityksille heidän ohjausryhmän kokouksessa. SYKE esiselvityksen yhteenveto (laatinut: Arffman Consulting Oy) SYKE-esiselvitykseen liittyen kainuulaisia eri toimialojen yrityksiä haastateltiin sekä Kainuun Etu Oy:n että Arffman Consulting Oy:n puolesta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 39 yritystä ICT- ja elektroniikka-, matkailu-, metalli- ja puualoilta sekä teollisuuspalveluyrityksistä. Haastateltavana oli kunkin organisaation johtajia tai hallituksen ja johtoryhmän jäseniä. Haastattelun runkona käytettiin vakioitua kyselylomaketta, jossa käytiin läpi 11 yrityksen toimintaan liittyvää osa-aluetta. Sähköinen kysely piirsi vastauksina annetuista numeroarvoista timanttikuvion, joka havainnollisti yrityksen tilanteen kunkin osa-alueen kohdalla. Haastattelun pohjana käytetty kyselypatteristo oli varsin laaja. Ajallisesti haastattelu kesti 1,5-4 tuntia, riippuen yrityksen johdon innokkuudesta ja halusta paneutua asiaan.

6 6 (28) TULOKSET Kehittämistarpeet jakaantuivat varsin tasaisesti kaikille osa-alueille. Suurimmaksi kehittämistarpeeksi nousi markkinoiden kasvattaminen sekä kotimaisesti että kansainvälisesti. Myynnin ja markkinoinnin kehittämistarpeet liittyivät suunnitelmien tekoon ja päivitykseen sekä kokonaiskonseptien valmistelemiseen. Esimies-, johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyyn haluttiin tehokkuutta lisää useissa yrityksissä. Yritykset näkivät johdon kehittämisen kautta saavutettavan parhaan tuloksen yrityksen kehittämisessä. Tuotteiden osalta ylivoimainen kehittämistarve löytyi projektiosaamisen tehostamisessa. Myös tuote/palvelukehitysprosessit kaipaavat tehostamista. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen ja päivitys oli usean yrityksen kehittämistarpeissa korkealla. Liiketoimintasuunnitelmaan liittyviin puutteet tulivat esille erityisesti haastattelijoiden osalta, yritysten edustajat näkivät kehittämistarpeita siinä vähemmän. Tuotannon- ja toiminnan ohjausjärjestelmän hankkiminen oli yritysten kehittämistoiveissa korkealla. Muuten teknologiaan liittyviä kehittämistarpeita nähtiin yllättävän vähän. Henkilöstöön liittyvistä kehittämistarpeista suurimmaksi nousi rekrytointiprosessin kehittäminen. Tulevaisuuden kilpailuun työntekijöistä halutaan valmistautua. Teknisillä aloilla rekrytointiongelmia on jo nyt. Talouteen ja rahoitukseen liittyvät kehitystarpeet liittyivät erilaisten rahoitusinstrumenttien- ja kanavien tehostettuun käyttöön. Koulutustarpeita käytiin haastatteluissa läpi kyselyn lisäksi erillisen koulutustarvekaavakkeen avulla. Yleisesti oli huomattavissa, etteivät kaikki kehitystarpeet ole vielä tiedostettu koulutustarpeiksi. Joissakin yrityksissä johto tarvitsee erityistä apua kehitystarpeiden jalostamisessa koulutuksiksi. Haastatteluissa kävi ilmi, etteivät yritykset ole valmiita käyttämään työtunteja yleisiin koulutuksiin, vaan yritykset haluavat oman organisaationsa tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia. Silloin koulutukset ovat tehokkaimmillaan sekä oppimisen että taloudelliselta kannalta. Koulutustarpeista tärkeimmiksi nousivat esimieskoulutukset sekä projektijohtamisen koulutukset. Useassa haastatteluun osallistuneessa on tapahtunut äskettäin organisaatiomuutoksia jolloin esimiesten osaaminen on avainasemassa. Samoin muun johdon kouluttamista pidettiin tärkeänä ja tarpeellisena mahdollistaakseen yrityksen kehittämisen. Projektijohtamisen merkitys on kasvanut viime vuosina kun useilla aloilla asiakkaille tuotetaan erilaisia tuotteita tai palveluita projektimuodossa. Projektijohtamisen koulutuksien kautta yritykset hakevat tehokkuutta, asiakaspalvelun parantamista, taloudellista menestystä ja toiminnan jäntevöitymistä. Haastatellut yritys kaipasivat täsmäkoulutuksia uusien teknologioiden oppimiseen. Nämä koulutukset ovat usein laite- tai ohjelmistotoimittajien järjestämiä. Joissakin tapauksissa on mahdollista järjestää useamman yrityksen työntekijöille samoja teknologiakoulutuksia. Myynnin ja markkinoinnin osalta kaivattiin teknisen myynnin ja markkinoinnin tehokoulutusta, joka olisi yrityskohtaista täsmäkoulutusta. Yleiset koulutukset eivät saaneet mainittavaa kannatusta.

7 7 (28) Muita koulutustarpeita tuli vähemmän mutta epäilemättä nekin koulutukset ovat kyseisten yritysten kohdalla tärkeitä toteuttaa. Haastattelun yhteydessä yrityksille esiteltiin Kainuun maakuntakorkeakoulu koulutustarjontaa sekä esimerkinomainen SYKE-koulutustarjotin. Yritykset tunsivat tarjolla olevia koulutuksia yllättävän vähän. Useimmat yritykset löysivät tarjonnasta heille sopivia koulutuksia. Kainuun maakuntakorkeakoulun tarjonnasta suurin kysyntä on kieli- ja kulttuurikoulutuksille sekä työyhteisön kehittämiskoulutuksille. SYKE-koulutustarjottimen koulutukset koettiin liian yleiskoulutuksiksi. Tarjottimen koulutuksista suositumpia olivat projektijohtamisen sekä kielikoulutukset. Haastattelutilanteessa koulutustarjonta esiteltiin viimeisenä, joten ajoittain haastateltavat eivät jaksaneet enää keskittyä niin intensiivisesti tähän osioon. Yhteenvetona voi todeta, että yrityksillä on runsaasti kehitys- että koulutustarpeita. Tarpeiden jalostamisessa toteutuneiksi koulutuksiksi yritykset tarvitsevat apua ja kannustusta Hankkeen liittyminen laajempiin alueellisiin tai toimialakohtaisiin kehitysohjelmiin Maakuntaohjelma Kainuun maakuntaohjelmassa ja Uudistuva Kainuu 2012 sopimuksessa on ICT- ja elektroniikka-ala sekä matkailu nimetty avaintoimialoiksi, joihin panostetaan. Koulutusprojekti tukee näiden toimialojen kehittymistä. Uudistuva Kainuu 2012 sopimuksen sisältämien, toimialoittain kirjattujen kärkihankkeiden eräs tavoitteista ja tavoitelluista vaikuttavuuksista on ohjata pk-yrityksiä kehittämään yrityksen sisäisiä, yleiseen kilpailukykyyn liittyviä valmiuksia henkilöstön kehittämisen kautta. Metalliala Metapart verkoston kehityshanke NetInPro ( ) keskittyy verkottumiseen, kansainvälistymiseen ja tuotteistamiseen. Kaikki nämä toiminnot vaativat erityisesti yritysjohdon ja avainhenkilöiden koulutusta. ICT-ala IT-poolin yrityksiin kohdistuva kehityshanke IT Pooli Group ( ) keskittyy markkinointi- ja myyntiyhtiökonseptin rakentamiseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen. Kehitysprojektissa ei ole varattu varoja verkostoyritysten henkilöstön kouluttamiseen. Koulutushanke tukee siten erinomaisesti IT-poolin jäsenyrityksiä sekä meneillään pyörivää kehityshanketta. Syksyn 2008 aikana IT-poolin toiminnassa on noussut esille erityisesti tarve tuotteistamiseen ja teknologioihin liittyville koulutuksille. IT-poolin ns. isot yritykset ovat ilmaisseet voimakkaasti halukkuutensa koulutuksiin ja sitä kautta varmistaa toiminnan säilyminen Kainuussa. Puuala Projektin I vaihe käynnistyi toukokuussa 2007 Kainuun puutuoteteollisuuden neuvottelukunnan kokouksissa esiin tulleiden koulutus- ja kehittämistarpeiden johdosta. Kainuun puutuoteteollisuuden neuvottelukunta antoi Kainuun metsä- ja puutalouden työohjelmalle tehtäväksi valmistella ja koordinoida toimialalle koulutusprojekti, joka suunniteltiin kaksivaiheiseksi. Puusteri I aikana toteutettiin useita koulutuksia. Vuoden 2007 aikana tehdyn alustavan tarvekartoituksen tuloksena yli 70 yritystä ilmoitti kiinnostuksensa projektin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Projektin I vaihe on osittain ylittänyt sille asetetut tavoitteet, joten II vaiheen käynnistäminen on perusteltua. Projektin tulokset ja tavoitteet (tavoitteet suluissa) Koulutuspäiviä 33,5 (7h/pv), joiden lisäksi 6 päivää ATEX konsultointeja, yht. 39,5 (20)

8 8 (28) Koulutustapahtumia 21 kpl Aloittavia henkilöitä 257 (190), joista naisia 21 (10) Aloittavia yrityksiä/organisaatioita 71 (32) Henkilötyöpäiviä 519 (430) Osallistujien määrä/koulutus 15 (15) Puusterin jatkosuunnitelmia PUUSTERIn toimintaa pyritään jatkamaan Kainuussa mahdollisesti käynnistyvän koulutusprojektin avulla (SYKE). PUUSTERI-projektissa aktiivisimpia yrityksiä ohjataan osallistumaan tulevaan projektiin, jonka mahdollinen aloitus on syksyllä Projektin nettisivuja pidetään yllä syksyyn asti. Koulutusprojektin aikana olisi syytä pohtia ja löytää ratkaisu, miten yritykset hoitavat henkilöstön koulutuksen projektin päätyttyä. Projektin toiminnan olisi tähdättävä osaltaan myös siihen, että yhteistyömalleja, työkaluja ja verkostoja luotaisiin projektin aikana, jotta yritykset pärjäisivät omillaan projektin jälkeenkin ja jatkaisivat henkilöstön kehittämistä suunnitelmallisesti jatkossa. Matkailu Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointihanke ja sen toimijat ovat Kainuun kasvusopimukseen liittyvässä foorumityöskentelyssä toivoneet koulutushanketta, joka tukee kansainvälistymisvalmiuksien nostoa. Kansainvälinen asiakas odottaa ja vaatii rahalleen vastinetta. Kainuun matkailun kärkihankkeen tavoitteiden saavuttaminen ja sitä kautta koko toimialan kasvun turvaaminen edellyttävät ammatillisten valmiuksien kehittämistä kautta koko yrityksen henkilöstön Hankeen varsinaiset kohderyhmät Projekti kohdistuu seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka, 2) Metalliala, 3) Palveluala (b-to-b/yrityspalvelut), 4) Matkailu- ja elämystuotantoala, 5) Puutoimiala ja 6) Kivi- ja kaivannaisala. Kohderyhmänä on pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Hanketta ei suunnata ja markkinoida nk. suurille yrityksille, vaan suurten yritysten henkilöstön osallistuminen hankkeen koulutuksiin mahdollistetaan erityistapauksissa silloin, kun ne toimivat verkoston osana ja/tai ovat olennainen osa toimialaklusterin kehittymistä ja ovat näin edesauttamassa verkostossa oppimisen kehittymistä. Koulutuksiin osallistuminen palvelee siten koko toimialan verkostomaisen toiminnan ja klusterin kehittymistä Hankkeen muut hyödynsaajat Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat myös eri koulutusorganisaatioiden henkilöstöt. Hankkeen partneriverkoston kautta yhteistoiminta alueellisesta koulutustarjonnasta tiedottamiseen yrityksille paranee mikä vastaavasti tehostaa kokonaisvaltaisen kehittämistarjonnan avaamista yrityksille. Koulutusorganisaatioiden henkilöstö voi osallistua rajoitetusti (omarahoitusosuutensa puitteissa) erikseen etukäteen sovittuihin koulutuksiin. Jos koulutusorganisaatio on mukana omarahoituksella ja jos rahoittaja katsoo sen ns. hyödynsaajaksi, niin osallistuminen koulutuksiin mahdollista ihan normaalisti. Tällaisen kouluttautumisen kautta voidaan rakentaa osaamisen siirtoa muualta Suomesta tai maailmalta Kainuuseen. Koulutuksiin voi osallistua myös Kainuun Etu Oy:n henkilöstö.

9 9 (28) Koko koulutuskentän osalta hyödynsaajia ovat myös mukana olevat koulutuskumppanit ja Kainuun TEkeskus. Projektin avulla toteutuva tiivis yhteistyö helpottaa ajantasaisen tiedon vaihtoa, ennakointi ja koulutusten suuntaamista yritysten tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. 3. Tavoitteet ja mittarit Hankkeen yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite saavutetaan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista erityiskoulutusta (koulutussuunnittelu) ja asiantuntijapalveluita sekä koordinoimalla valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (TE-keskus) pk-yrityksille. Tavoitteena on hankekumppanuuden kautta (Kainuun Etu Oy, TE-keskus, koulutusorganisaatiot (AMK, KAO/Edukai) juurruttaa alueelle systemaattinen toimintamalli yrityksille jo suunnitellun ja erityistarpeisiin suunniteltavan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden paremmaksi hyödyntämiseksi. Toimintamallin rakentamisen 1. vaiheessa projektin aikana koordinaatiovastuu on Kainuun Etu Oy:llä. Hankkeen aikana tulee yhteisesti selvittää se, kuka vastaa toimintamallin koordinoinnista hankkeen päättymien jälkeen Osallistuvat yritykset ja niiden lukumäärä Tavoitteena on saada mukaan yrityksiä seuraavilta toimialoilta: kpl ennen ICT- ja elektroniikka (IT-poolissa jäsenenä 22 yritystä) Metalli (Metapartissa 12 yritystä) Teollisuuspalveluyritykset 10 5 Matkailu Puuala Kivi- ja kaivannaisala 5 6 Yhteensä: 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä. Arvio, että noin 70% henkilöistä osallistuu koulutuksiin eli yli 700 henkilöä. Projektilla on 35 yrityksen kanssa aiesopimukset, kun hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Näissä yrityksissä työskentelee noin 450 henkilöä Kartoitukset, valmennukset ja koulutusvolyymit Olemassa oleva jo tuettu koulutustarjonta Osa koulutuksista toteutetaan jo olemassa olevilla rahoitusinstrumenteilla ja olemassa olevalla koulutustarjonnalla sekä tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden kautta. Tällöin yritykset maksavat jo tuetun koulutuksen hinnan suoraan kouluttajalle (hanke ei tue näitä koulutuksia). Projektin yksi tehtävä onkin tiedottaa ja markkinoida jo olemassa olevia, toteutuksessa pyöriviä koulutuksia ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia yrityksen kehittämistyössä. Kehittämis- ja koulutustarvekartoitukset

10 10 (28) Kainuun Etu Oy vastaa jatkuvasta ja systemaattisesta yhteydenpidosta yrityksiin. Nyt esiselvitysvaiheessa on tehty selvitys 39 yrityksestä. Jatkossa vastaava esiselvitys tehdään kaikissa projektiin mukaan lähtevissä yrityksissä. Tehtävää hoitavat projektipäällikkö, projektisuunnittelija, Kainuun Etu Oy:n toimialapäälliköt ja sovitusti Kainuun Etu Oy:n kehityshankkeiden projektipäälliköt. Tämän toiminnan kautta yritysten tarpeet tulevat tietoon koko toimijaverkostolle. Kouluttavien yritysten ja henkilöiden lukumäärät Alustava tavoite on saada mukaan 75 yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 1000 henkilöä (eli yrityksessä keskimäärin noin hlöä). Jos osallistumisprosentti koulutuksiin on 70% ja jokainen henkilö osallistuu keskimäärin noin 4 päivää koulutuksiin (KIVASSA oli 6 pv), saadaan koulutuspäiviä (Rahoitushakemuksen luku 4190). Näillä arvioilla myös hankkeen laskennallinen omarahoitus (koulutettavien palkkakustannukset) täyttyy erittäin suurella varmuudella. Koulutus, valmennus, konsultointi Koska hankeen yhtenä tavoitteena on myös ohjata yritysten henkilöstöä jo olemassa oleviin ja vahvasti tuettuihin koulutuksiin ja esim. TE-keskuksen tuotteistettujen palveluiden käyttöön, niin koulutukset painottuvat lyhytkestoisiin (alle 10 pv) yrityskohtaisiin yleiskoulutuksiin, valmennukseen ja hankkeen kautta tuotettuihin asiantuntijapalveluihin. Koulutuksia järjestetään yritysten tarpeen mukaan mm. seuraaviin liiketoiminnan kehitystarpeisiin liittyen: Henkilöstövalmennus, mm. johtaminen, esimiestaidot ja tiimityö Markkinointikoulutukset, mm. myynti ja markkinointi, asiakaspalvelu ja esiintymistaito Projektiosaamisen koulutukset Tietotekniikan hyödyntäminen viestinnässä Laki- ja rahoitusosaaminen Kansainvälistyminen, kulttuurintuntemus ja kv-valmiudet sisältäen oppimisjaksot ulkomaan kohteessa Verkosto-osaaminen, mm. osto, logistiikka, sähköiset tilaus-toimitusjärjestelmät Toimintojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen + toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottokoulutukset niiltä osin, kun laite/sovellustoimittajan koulutus ei takaa järjestelmän tehokasta hyödyntämistä yrityksessä Laatukoulutukset, erityisesti matkailuala Tarpeen mukaiset muut, toimialakohtaiset, yritysverkostoihin kohdistuvat koulutukset, yrityskohtaiset ja yksilölliset koulutukset. Projekti keskittyy lyhyiden max 10 pv. kestävien täsmäkoulutusten järjestämiseen. Projektin suunnitteluvaiheen arvio on, että projektissa toteutetaan vuositasolla noin erilaista koulutusta. Koulutusvolyymit, valmennukset ja konsultoinnit tarkentuvat vuosittain tehtävässä koulutus-

11 11 (28) suunnitelmassa Eri toimijoiden välinen yhteistyö Tavoitteena on rakentaa uusi toimintatapa: Tuottaa yritysten tarpeen mukaisia, korkeatasoisia koulutus- ja neuvontapalveluita oikeaan aikaan ja joustavasti lähellä yrityksiä tavoitteena kustannustehokkuus ja tehokas ajankäyttö Pitää systemaattisesti ja koordinoidusti yhteyttä alueen yrityksiin Kerätä, analysoida ja hyödyntää yrityksiltä tulleita kehittämistarpeita ennakoinnissa, kehittämistoimenpiteiden ja koulutusten suunnittelussa Rakentaa tietoturvallinen tapa välittää ennakointitietoa projektin toimijoille (koulutusorganisaatiot), TE-keskus ja Kainuun Etu Oy. Organisoida yhteistyö siten, että jokaiselle toimijalla on vastuullaan heidän organisaationsa nykyisin vahvimmat osa-alueet o Kainuun Etu Oy Projektin johtaminen, rahoitusasiat, sopimukset, koordinointi Projektipäällikön ja projektisuunnittelijan rekrytointi ja työn ohjaus Yrityskontaktointi, toimialatuntemus, kehittämistarpeiden kerääminen ja tiedon tuottaminen Ostopalvelujen kilpailuttaminen Tiedotus ja viestintä Valittujen koulutusten suunnittelu ja organisointi Koulutusten toteutuksen seuranta ja mittaaminen Raportointi o EDUKAI/KAO Yrityksille räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutukset. EDUKAI on projektin koulutuskumppani, jonka osaamista ovat yrityksille räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutukset. Kohderyhmä on "tekevät osaajat". o Kajaanin AMK Kajaanin AMK toteuttaa hankkeessa sen luontaiseen rooliin ja osaamisalueeseen kuuluvia koulutuskokonaisuuksia ja niiden suunnittelua. Toteutettavat osiot valitaan erikseen hankkeen käynnistyessä. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on määritelty mahdollisiksi kohteiksi mm. kielikoulutukset, tapa- ja liikekulttuurin koulutukset ja matkailualan laatukoulutukset. o Kajaanin yliopistokeskus Ohjausryhmätoiminta ja suunnitteluryhmän jäsen Koulutuspalautteet Koulutuspalautteet kerätään jokaisen koulutuksen jälkeen. Koulutuspalautteen kerääminen on kouluttajan tehtävä. Kouluttaja raportoi ja toimittaa alkuperäiset lomakkeet projektille laskutuksen yhteydessä. Isommissa koulutuksissa palautetta voidaan tarpeen mukaan kerätä toteutusosioittain. Projekti ylläpitää ajantasaista tietoa seuraavasti: o koulutuksittain o kouluttajittain

12 12 (28) o koko projektin osalta 3.5. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä seurataan pääsääntöisesti koulutuspalautteiden avulla. Lisäksi hankkeessa toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely seuraavalla tavalla: o Miten o Sähköinen kohderyhmäkysely o Milloin / kuinka usein o 1) Vuoden 2009 lopussa ohjausryhmälle o 2) 06/2010 yritysjohdon kysely o 3) 12/2010 jokaiselle koulutuksiin osallistuneille henkilöille o Miten raportoidaan o Projektipäällikkö raportoi ohjausryhmälle ja tiedottaa kyselyn tuloksista yrityksille o Miten ohjaa toimintaa o Tulokset käydään läpi ohjausryhmässä ja koulutusten suunnitteluryhmässä. o Palautteen perusteella kehitetään parempia toimintamalleja ja kehitetään alueen toimijoiden palvelutarjontaa. 4. Tuotokset (palvelut yrityksille, informaatio kumppaneille) 4.1. Kehittämis- ja koulutustarpeiden kerääminen ja analysointi Kainuun Etu Oy vastaa jatkuvasta ja systemaattisesta yhteydenpidosta yrityksiin. Hankkeelle hankittava tietojärjestelmä on varauksena hankkeelle. Järjestelmän hankinta täsmentyy myöhemmin, kun tiedetään muiden järjestelmien ominaisuudet (TE-keskus, KAO, AMK, Edukai). Projektin toimesta rakennetaan tietoturvallinen selainpohjainen extranet -järjestelmä, johon kehittämisja koulutustarpeet kirjataan. Tähän osioon kannattaa panostaa, koska se on projektin aikana se työkalu, jonka avulla kokonaisuutta hallitaan. Työkalun on tarkoitus jäädä elämään projektin jälkeen yhteiseksi kanavaksi hallita yritysten kehitys- ja koulutustarpeita. Järjestelmään rakennetaan palautekanava kouluttajille ja konsulteille tietojen syöttöä varten. Järjestelmään on oikeudet projektin kouluttajaorganisaatioiden edustajilla, Kainuun Etu Oy:n valituilla työntekijöillä ja Kainuun TE-keskuksen valituilla työntekijöillä. Kehittämis- ja koulutustarpeet analysoidaan projektin koulutusten suunnitteluryhmässä 2 kk:n välein Uusi ja tehokas paikallinen verkostomainen tapa toimia Tavoitteena on luoda uusi ja tehokas verkosto ja foorumi yritysten, projektin, koulutusorganisaatioiden ja Kainuun TE-keskuksen välille. Yhteistoiminnan tulee näkyä joustavana toimintana yrityksiin päin niin, että asiakasyritykset saavat korkealaatuista koulutusta, valmennusta ja konsultointia oikeaan aikaan ja kustannustehokkaasti. Yhtenä

13 13 (28) tärkeänä tavoitteena on myös jo olemassa olevan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden markkinointi ja tiedottaminen asiakasyrityksille. Projekti tuottaa ajantasaista ennakointitietoa alueen toimijoille. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden yrityskoulutuksiin liittyvien organisaaioiden ja kehityshankkeiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä tehdään TE-keskuksen työvoimakoulutuksen hankkeiden kanssa, jotta resurssit voidaan suunnata asiakastarpeen mukaan mahdollisimman tehokkaasti Kainuun alueella Yritysten tarpeen mukaisten koulutusten suunnittelu ja toteutus Ensimmäisen vuoden 8 kuukauden aikana toteutettavat ( ) koulutukset on pääosin suunniteltu esiselvitysvaiheen aikana. Suunnitellut koulutukset eivät ole vielä kaikki valmiita, vaan osa niistä kaipaa loppuviimeistelyä. Nämä koulutukset ovat kuitenkin esiinnousseita yleiskoulutuksia, joiden kautta saadaan tuettua yrityksien sisällä olevaa rakennemuutoksesta tai kilpailutilanteen muutoksesta johtuvaa kehittämistarvetta. Koulutusten suunnittelu ja toteutus tullaan toteuttamaan projektin suunnitteluryhmässä, joka kokoontuu 2 kk:n välein. Suunnitteluryhmää johtaa projektipäällikkö. Suunnitteluryhmässä jaetaan jokaisen organisaation vahvuuksien ja osaamisen perusteella toteutusvastuut. Suunnitteluryhmään kutsutaan asiantuntijat partnerikonsortiosta sekä Kainuun TE-keskuksesta. 1. vaiheen koulutussuunnittelun koulutukset on esitelty hankkeen markkinointiliitteessä. Osa projektin koulutuksista suunnitellaan ja toteutetaan projektihenkilöiden toimesta. Kilpailuttamisohjeet huomioidaan hankkeen rahoittajalta saatujen ohjeiden mukaisesti Tuottavuusohjelma Projektiyrityksistä valitaan erilliseen tuottavuusohjelmaan 5 yritystä, joissa toteutetaan myöhemmin suunniteltava tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelmaan hakeutuvan/valitun yrityksen rahoitusosuudessa huomioidaan tämä lisäpalvelu. Tuottavuusohjelman toteuttaminen hankkeen yhteydessä antaa kuvaa systemaattiseen kehittämiseen tarvittavasta prosessista. Tulosten yhteydessä kuvataan lopputulemana ideaali prosessi, joka voidaan monistaa yrityskehittämisen käyttöön yleisemmin. Tuottavuusohjelmassa keskitytään mm seuraaviin asioihin: Yrityksen johdon liiketoiminnallisen osaamisen arviointi suhteessa tavoitteisiin Organisaation keskeiset menestystekijät (lähde: Van Ark & De Jong, 2004) 1. Organisaation toiminnot ( mitä tehdään ) 2. Tavaroiden ja palveluiden osto- ja myyntihinnat ( mistä hinnasta tehdään ) 3. Millä tuottavuuden panokset muutetaan tuotoksiksi ( miten tehdään ) Tuottavuusanalyysi Kannattavuuslaskelmat Palkkausjärjestelmät Yrityskohtainen toimenpide-ohjelma

14 14 (28) Tuottavuusohjelman yrityskohtaisten asiantuntijapäivien määrä on rajattu 20 pv/yritys. Yleiskoulutusta 5 pv Valmennusta (yleiskoulutus) 5 pv Konsultointia 1-5 pv (Yritysten maksuosuus 50%) Yrityskohtaista erityiskoulutusta 1-5 pv (Yritysten maksuosuus 65%) 4.5. Innovatiiviset toimenpiteet Yhteistoimintaverkosto Tavoitteena on luoda uusi ja tehokas verkosto ja foorumi yritysten, projektin, koulutusorganisaatioiden ja Kainuun TE-keskuksen välille. Foorumitoimintaa tukee yhteinen, tietoturvallinen ja helppokäyttöinen tietojärjestelmä. Verkkopalveluiden käyttäminen osana toteuttavia koulutuksia Pitkien etäisyyksien Kainuussa tulee panostaa verkossa tapahtuvaan itsenäiseen oppimiseen. Projektissa tullaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia tietyissä valituissa koulutusohjelmissa Ennakointitiedot eri toimijoille Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä tullaan hyödyntämään kainuulaisissa yritysverkostoissa ja niiden kehittämisessä (Metapart, IT-pooli, puualan neuvottelukunta, matkailualan kv-matkailumarkkinointihanke ja sen laadullinen kehittäminen). Mukana olevat oppilaitokset voivat suunnata tarjontaansa yritystarpeen mukaan ja kasvattaa esim. sisäänottoaan eri linjoille (KAO, Edukai, AMK), TE-keskus saa tietoa toimialojen yleisestä koulutustarpeesta myös tämän projektin kautta. Projektin kautta välitettävä tieto yritysten kehittämistarpeista palvelee koulutusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä mm. ohjaamalla opintojensa loppuvaiheissa olevia opiskelijoita toteuttamaan yritysten sisäisiä kehityshankkeita. Näin yritykset saavat lisäresursseja ja opiskelijat mielekkäitä harjoittelupaikkoja Yritysten valmennusohjelmat ja koulutukset Projektin tulokset ovat pääasiassa korkealaatuiset ja yritysten tarpeiden mukaiset koulutukset ja valmennusohjelmat, jotka toteutetaan lähellä yrityksiä tai yrityksissä. Valmennusohjelmien osatuloksina syntyy yrityksiin lisäksi projektin tuloksena: työpaikkakouluttajia ja ohjaajia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia rekrytointi- ja perehdytyssuunnitelmia laatujärjestelmien käyttöönottosuunnitelmia kansainvälistymissuunnitelmia Koulutusten määritelmät ja tukitasot Projektin koulutuksista arvioidaan olevan noin 80% ns. yleiskoulutuksia (yritysten maksuosuus 30%).

15 15 (28) Asiantuntijapalveluita ja erityiskoulutusta arvioidaan olevan molempia noin 10% kaikista koulutusohjelmista (yritysten maksuosuudet 50% ja 65%) KOMISSION ASETUS (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä elokuuta 2008 (http://www.tem.fi/files/20010/yleinen_ryhmapoikkeusasetus.pdf) 8 JAKSO, Koulutustuki, 38 artikla, Määritelmät 1) erityiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille; 2) yleiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille. Koulutus katsotaan yleiskoulutukseksi, jos esimerkiksi: a) useat eri riippumattomat yritykset järjestävät sitä yhdessä tai koulutukseen voivat osallistua eri yritysten työntekijät; b) sen on hyväksynyt viranomainen tai julkinen laitos taikka muu laitos tai elin, jolle jäsenvaltio tai yhteisö on antanut tarvittavat valtuudet. Yritysten maksuosuudet eri koulutusten mukaan. Suunnitellut maksuosuudet noudattavat alla kuvattuja, hankesuunnitteluprosessissa kirjattuja linjauksia, jotka on hyväksytty yhteistyössä hankkeen partnerikonsortion sekä Kainuun TE-keskuksen kanssa o Yleiskoulutukset maksuosuus 30% (osa voi olla laskennallista) Yleiskoulutusta voi siis olla myös yrityksessä tapahtuva koulutus ja valmennus, joka täyttää yleiskoulutuksen ehdot o Konsultointi maksuosuus 50% (osassa TE-keskuksia on linjattu, että tässä ei voi olla laskennallista. Kainuussa linjaus tekemättä) o Erityiskoulutus maksuosuus 65% (osa voi olla laskennallista) o Tämän pohjalta saadaan määriteltyä hankkeelle yksityisen rahoituksen osuus. o Erityiskoulutuksesta varsinaisesti perittävät maksut tarkentuvat koulutuskohtaisesti, kun niitä järjestetään. o Yleiskoulutukset laskutetaan könttänä ja erityiskoulutus sekä konsultointi sekä peritään erikseen. Yrityskohtaiset koulutukset katsotaan tarvittaessa tapauskohtaisesti 5. Projektin toteutusmalli 5.1. Hankeen toteutuksen kuvaus Kainuun Etu Oy Projektin toteutuksesta vastaavat kaikki osapuolet yhdessä. Kainuun Etu Oy johtaa projektia.

16 16 (28) Projektin hallinnoinnista ja koordinaatiosta vastaa Kainuun Etu Oy. Kainuun Etu Oy tekee yrityssopimukset projektiin mukaan lähtevien yritysten kanssa. Kainuun Etu Oy tekee sopimukset hankkeen partnereiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Koordinoijan tehtävänä projektissa on huolehtia oman rahoitusosuutensa lisäksi mukaan tulevien yritysten omarahoitusosuuksien laskutuksesta, hoitaa maksatushakemukset, vastata seuranta-, väli- ja loppuraporteista, huolehtia projektin maksuliikenteestä, kirjapidosta ja tarvittavista selvityksistä viranomaisille, vastata projekti budjetin toteumasta ja huolehtia tiedottamisesta. Yritykset Mukaan lähtevät yritykset tekevät sopimuksen Kainuun Etu Oy:n kanssa, jossa he sitoutuvat pitkäjänteiseen liiketoimintansa ja henkilöstönsä kehittämiseen. Yritys päättää ja priorisoi, mihin koulutuksiin se osallistuu. Mukana olevat kumppanuusyritykset tuottavat projektille ja projektissa mukana oleville organisaatioille informaatiota sekä asiantuntijapalveluja tavoitteena vahvistaa toimintamallia, jolla pyritään alueelliseen tehokkaaseen kehittämis- ja koulutusyhteistyöhön. Yritykset tuottavat mm. projektin tuloksellisuuden mittaamiseen liittyviä seurantatietoja, työrahoitusosuuden seuraamiseen liittyviä tilastoja (projektiin käytettyjen työaikojen tilastot, maksetut palkat). Koulutus- ja konsultointiorganisaatiot Kumppaneina olevilta organisaatiolta (KAO/Edukai, Kajaanin Ammattikorkeakoulu) sekä ohjausryhmätyössä toimivalta Kajaanin yliopistokeskukselta saadaan yritysten kehittämiseen ja yritysten henkilöstön kouluttamiseen sekä koulutuksen suunnitteluun liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Organisaatiot tuottavat koulutus- ja neuvontapalvelujaan hankkeeseen osallistuvien yritysten tarpeiden mukaisesti, tuotavat tietoa edellä mainittujen palvelujen arviointiin ja seurantaan liittyen sekä osallistuvat hankkeesta tiedottamiseen. Muut sidosryhmät Mukana olevat järjestöt ja ammattiosastot (Kainuun Yrittäjät ry ja SAK:n Kainuun Ammatillinen Paikallisjärjestö ry) esittävät projektille näkökulmia alueellisen työelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, edesauttavat toimenpiteiden toteutumista omien verkostojensa kautta, tarjoavat projektille informaatiota, osaamista ja näkemystä mm. alueen kehityksestä, kehittämistarpeista. Lisäksi ne osallistuvat projektin ohjausryhmätyöhön. TE-keskus TE-keskus toimii hankeen rahoittajana, ohjausryhmän ja suunnitteluryhmän jäsenenä, asiantuntijapalveluiden tuottajana yleisesti (markkinoilla jo olevat tuotteistetut asiantuntijapalvelut, joiden tehokkaampaan käyttöön asiakasyrityksiä hankkeen toimesta ohjataan) sekä ennakointitiedon hyödyntäjänä Hankeen toteutuksen kannalta tärkeät toimintatavat Ohjausryhmä Osapuolet nimeävät projektille ohjausryhmän, jonka asettaa lopullisesti hallinnoivana organisaationa Kainuun Etu Oy. Ohjausryhmään kuuluu kunkin sopijapuolen nimeämä edustaja ja Kainuun TE-keskuksen kaksi edustajaa: rahoittajan valvojana (1 hlö) sekä asiantuntijajäsenenä (1 hlö). Lisäksi ohjausryhmään voi ilmoittautua yksittäisten aktiivisten yritysten edustajat. Kaikille ohjausryhmän jäsenille täytyy nimetä vara-

17 17 (28) edustajat. Sopimusosapuolella on oikeus korvata edustajansa ohjausryhmässä sopivaksi katsomallaan henkilöllä. Edustajan vaihdoksesta on ilmoitettava muille osapuolille. Ohjausryhmän tehtäviä ovat seuraavat asiat: - ohjausryhmän tehtävä on valvoa ja ohjata hankkeen toimintaa - projektin puolesta maksatushakemusten ja tilitysten allekirjoitusoikeuksien toteaminen (koordinoivan organisaation virallinen nimenkirjoittaja), - tiedotussuunnitelman hyväksyminen, - mahdollisten muutosten ehdottaminen projektisuunnitelmaan esim. sopimusosapuolen irtautuminen hankkeesta tai uuden sopimusosapuolen mukaan ottaminen hankkeeseen, - hyväksyä projektin puolesta seurantaraportit, väliraportit ja loppuraportit, o maksatushakemukset, kustannusseuranta ja maksatuspäätökset toimitetaan tiedoksi ohjausryhmälle - sopimuksen purkaminen yksittäisten sopimusosapuolten osalta, jos sopimusosapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen, - muut hankkeen kannalta olennaiset ja vaikutuksiltaan merkittävät päätökset. Ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän toiminnassa noudatetaan rahoittajalta saatavaa ohjeistusta. Ohjausryhmässä TE-keskuksen asiantuntijaedustajalla on äänioikeus. Rahoittajan valvojan edustajalla on läsnäolo-oikeus. Muilla ohjausryhmän jäsenillä on mahdollisissa äänestystilanteissa käytettävissään yksi ääni jäsentä tai hänen poissa ollessaan varajäsentä kohti. Ohjausryhmän päätöksissä äänestystilanteessa noudatetaan enemmistöpäätöstä. Hankkeesta mahdollisesti erotettavan osapuolen suostumusta ei vaadita. Mikäli sopimusosapuoli haluaa irtaantua hankkeesta on sen tehtävä asiasta kirjallinen hakemus ohjausryhmälle. Samoin on meneteltävä, mikäli projektiin hakeutuu uusia jäseniä sen toiminnan aikana. Suunnitteluryhmä Osapuolet nimeävät projektille suunnitteluryhmän, jonka asettaa lopullisesti hallinnoivana organisaationa Kainuun Etu Oy. Suunnitteluryhmän tehtäviä on: o varmistaa aito yhteistyö o parantaa tiedonkulkua o varmistaa nopeus reagoida yrityksistä tuleviin tarpeisiin o organisoida kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus o oppia ja kehittää verkostomaista yhteistyötä Suunnitteluryhmän toimintaa johtaa projektipäällikkö. Ryhmä kokoontuu 2 kk välein. Suunnitteluryhmä hyödyntää aktiivisesti tietojärjestelmää, johon kirjataan yritysten liiketoiminnan kehitys- ja koulutustarpeet.

18 18 (28) 5.3. Kumppaneiden roolit Kajaanin AMK toteuttaa hankkeessa sen luontaiseen rooliin ja osaamisalueeseen kuuluvia koulutuskokonaisuuksia ja niiden suunnittelua. Toteutettavat osiot valitaan erikseen hankkeen käynnistyessä. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on määritelty mahdollisiksi kohteiksi mm. kielikoulutukset, tapa- ja liikekulttuurin koulutukset ja matkailualan laatukoulutukset. EDUKAI on projektin koulutuskumppani, jonka osaamista ovat yrityksille räätälöidyt ja toimialakohtaiset lisä- ja täydennyskoulutukset. Kohderyhmä on "tekevät osaajat". Kajaanin yliopistokeskus on projektin ohjausryhmän jäsen Hankkeen toteutusohjeita Dokumenttien hallinta Kainuun Etu Oy:n sisällä toimitaan Kainuun Etu Oy:n laatukäsikirjan mukaisesti. Kumppaniverkoston koulutussuunnittelun dokumenttien hallinta päätetään myöhemmin. Todennäköisesti asia hoidetaan projektille hankittavan tietojärjestelmän avulla Projektitietojen kerääminen, analysointi ja hallinta Projektitietojen kerääminen, analysointi ja ja hallinta tullaan kuvaamaan myöhemmin tehtävässä Projektitietojen keräämissuunnitelmassa Kilpailuttaminen ja lainsäädäntö Projektissa noudatetaan ESR-projekteille annettuja ohjeita sekä Kainuun Etuun sovellettavia ohjeita julkisena toimijana hankinnoissa. Kilpailuttaminen Kainuun Etu Oy:n toimesta hoidetaan laatukäsikirjan ohjeiden mukaisesti. Kilpailuttamiseen liittyvät työlomakkeet ja sopimusmallit tarkistutetaan tarvittaessa lakimiehellä ennen niiden käyttöönottamista. Lisätietoja hankintalaista: Koulutussuunnittelu Osa koulutuksista, niiden suunnittelusta ja toteutuksesta, toteutetaan verkoston toimesta (arvio 40%). Osa koulutussuunnittelusta ja kilpailuttamisesta toteutetaan projektihenkilöstön toimesta (arvio 60%). Osapuolet nimeävät projektille suunnitteluryhmän, jonka asettaa lopullisesti hallinnoivana organisaationa Kainuun Etu Oy. Projektin suunnitteluvaiheen arvio koulutusten jakautumisesta on seuraava: Jo olemassa oleva tarjonta ja nykyiset rahoitusmahdollisuudet (näitä koulutuksia ei rahoiteta projektin kautta, vaan ovat siis täydentävää koulutustarjontaa)

19 19 (28) (arvio ) Edukai /v AMK /v Ostopalveluiden hankinta ja nettokustannuksella toteutettavat (%) Ostopalvelut 60% Nettokust. periaate 40% Projektin varoin toteutettavat koulutukset, valmennukset ja konsultoinnit Projektin tarjonta (% jakauma palvelujen ostojen kokonaisbudjetista) Kehitystarpeiden kart. 5% on osa projektipäällikön työtä Koulutukset % Valmennukset % Konsultointi % Suunnitteluryhmän tehtäviä on: o varmistaa aito yhteistyö o parantaa tiedonkulkua o varmistaa nopeus reagoida yrityksistä tuleviin tarpeisiin o organisoida kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus o oppia ja kehittää verkostomaista yhteistyötä Suunnitteluryhmän toimintaa johtaa projektipäällikkö ja siihen kutsutaan asiantuntijaedustajat partnerikonsortiosta ja Kainuun TE-keskuskesta. Ryhmä kokoontuu 2 kk välein. Koulutusorganisaatio voi osallistua myös avoimen kilpailutuksen kautta normaalisti tarjouskilpailuun, mutta silloin se ei voi itse olla suunnittelemassa ko. koulutusta Tiedotus ja viestintä Heti projektin käynnistyessä käynnistyy projektitiedotus, jossa hyödynnetään seuraavia tiedotuskanavia: 1) Projektin internet-sivut (perusasiat projektista ja tuleva koulutustarjonta) a. Internet-sivujen tulee olla käytössä 6 viikkoa projektipäällikön palkkauksen jälkeen 2) Sähköpostitiedotus yritysjohdolle ja yritysten nimeämille yhteyshenkilöille 3) Kampanjamainonta paikallislehdissä 4) Väkeä vetävä aloitusseminaari 08-09/2009 5) Projektijulisteet yrityksiin ja mahd. muihin julkisiin tiloihin (oppilaitokset ja ilmoitustaulut) Muuten tiedotus hoidetaan erillisen myöhemmin tehtävän viestintäsuunnitelman mukaan, jossa määritellään projektitiedotteet lehdistölle, yrityksille, sidosryhmille, ohjausryhmälle, mahdolliset messuesiintymiset, give-away markkinointimateriaalin hyödyntäminen mm. kannustekilpailuissa. Tietojärjestelmä Hankkeelle hankittava tietojärjestelmä on varauksena hankkeelle. Järjestelmän hankinta täsmentyy myöhemmin, kun tiedetään muiden järjestelmien ominaisuudet (TE-keskus, KAO, AMK, Edukai).

20 20 (28) Tärkeä osa verkoston tiedotusta ja viestintää on projektille hankittava tietojärjestelmä. Projektin toimesta rakennetaan tietoturvallinen selainpohjainen extranet -järjestelmä, johon kehittämis- ja koulutustarpeet kirjataan. Järjestelmään rakennetaan palautekanava kouluttajille ja konsulteille tietojen syöttöä varten. Järjestelmään on oikeudet projektin kouluttajaorganisaatioiden edustajilla, Kainuun Etu Oy:n valituilla työntekijöillä ja Kainuun TE-keskuksen valituilla työntekijöillä. Tietojärjestelmä on uuden toimintamallin yksi osa, joka helpottaa viestintää, tiedonhallintaa ja tiedon jalostamista sekä tuo parhaimmillaan työvälineen tulevaisuuden yhteistyön tarpeita varten. Tietojärjestelmä on välttämätön työkalu, joka tehostaa toimijaverkoston toimintaa, parantaa tiedonkulkua ja poistaa turhaa työtä. Tietojärjestelmä auttaa projektin raportointitietojen hallinnassa ja vapauttaa projektityöntekijät käsipelillä toteutettavasta rutiinityöstä oikeisiin töihin. Tietojärjestelmän määrittely tehdään ennen kilpailuttamista. Järjestelmän tulee olla käytössä 3 kuukautta sen hankkimisesta. Väliaika hoidetaan Excel-pohjaisella systeemillä. Tietojärjestelmän käsitemalli ja järjestelmämalli on suunniteltu hankkeen hakemusvaiheessa. Ote rahoittajan ja hallinnoijan suunnittelukokouksen muistiosta Jos järjestelmä tulee yleiseen käyttöön (myös muiden, kuin hankkeessa mukana olevien), niin 5 v pysyvyys sääntö ei voimassa Tuotteen kehittäjä ei saa myydä ESR-rahoituksella kehitettyä tuotetta omaan lukuunsa, toki voidaan periä käyttömaksu käyttäjiltä. - Tulottamiseen liittyen on tulossa joitain muutoksia; TEM ohjeistaa rahoittajia tästä. Mikäli järjestelmä kehitetään nimenomaan toteuttajien käyttöön, tulee sen olla pysyvyyssäännön mukaan käytössä vielä 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeenkin. Tällöin oletuksena on myös se, että järjestelmä ei ole vain tekninen apuväline, vaan sen avulla luodaan esim. uusia yhteistyömalleja osatoteuttajien välille. 6. Työsuunnitelma Työsuunnitelmaa tullaan tarkentamaan koko projektin ajan yrityksille suunnattujen kehittämis- ja osaamistarvekartoitusten perusteella saatujen tietojen ja yritysten tarpeiden perusteella. Työsuunnitelman laatiminen on projektipäällikön ensimmäisiä tehtäviä Koulutus- ja neuvontapalveluiden suunnitelma Osana työsuunnitelmaa on Koulutussuunnitelman osio. Suunnitelman 2. versio päivitetään heti projektin rahoituspäätöksen ja projektipäällikön rekrytoinnin jälkeen Arviointisuunnitelma Projektissa toteutetaan ulkoinen arviointi, joka toteutetaan kilpailuttamisen kautta. Tähän toimenpiteeseen varataan Ulkoinen arviointi toteutetaan koko projektin ajalla, jolloin se parhaimmillaan ohjaa projektin toimintaa ja jäntevöittää asiakaspalautteen käsittelyä ja hallintaa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Kaipaatko apua ja osaavia kumppaneita yrityksesi kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen? Ratkaisun tarjoaa ORDER liiketoiminnan kehityshanke Yhteistyössä Kainuun Etu Oy, Kainuun TE-keskus, Kajaanin

Lisätiedot

...Osaajat pärjäävät...

...Osaajat pärjäävät... ...Osaajat pärjäävät... Hanki yrityksellesi todellista pääomaa henkilöstöä kouluttamalla Pk-yrityksen tarpeista lähtevät lyhytkoulutukset Toteutettavissa nopeasti ja joustavasti Aidosti saavutettua hyötyä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana

Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Räätälöity TäsmäKoulutus yhteishankintana Työ- ja elinkeinokeskus Arbets- och näringscentralen Yhteishankinnan kolme tuotetta RekryKoulutus uudelle henkilöstölle - kesto 10 pv 2 v. - työssäoppimisjakso

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017

YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 Liite 3 YHTEISTYÖSOPIMUS 2015 2017 SOPIJAOSAPUOLET Hallinnoija Skills Finland ry Simonkatu 12 B 24 00100 Helsinki Yhteyshenkilö Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila puhelinnumero +358 40 455 2020 sähköposti

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi

Tehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Mihin seurantalomakkeita tarvitaan? Euroopan komission edellytys, jäsenvaltio

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAPALVELUT pk-yrityksille osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen

ASIANTUNTIJAPALVELUT pk-yrityksille osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen ASIANTUNTIJAPALVELUT pk-yrityksille osaamisen ja yritystoiminnan kehittämiseen Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 7.5.2010 Hämeen ELY-keskus, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Vuori Tiina

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA

TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA TARKENNETTU PROJEKTISUUNNITELMA Rucola Plus/Internet markkinointi ja myynti -toteutus Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelma (OSKE) SISÄLLYS 1 Yhteenveto... 3 2 Rucola Plus/Internet-markkinointi

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä

Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä TARJOUS: Helsingin kaupungin kestävien hankintojen edistämiseen liittyvästä konsulttityöstä Tilaaja: Helsingin kaupungin Ympäristökeskus Y- tunnus: 2021256-6 PL 500 Helsingin kaupunki 00099 Tarjottavan

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Mikko Hytönen ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 15.3.2012 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut vuosittain Maksatushakemus 31.10. (ajalta 1.5.-31.8.)

Lisätiedot

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot