TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1
|
|
- Saara Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 Käsitteitä: Tilastoja voidaan havainnollistaa: o Tilastokuvioilla eli diagrammeilla Tavallisimmin käytettyjä tilastokuvioita ovat pylväsdiagrammit Muodostuu erillisistä yhtä leveistä pylväistä Voivat olla pysty tai vaaka pylväitä o Piirakkakuvioilla eli sektoridiagrammeilla Voidaan käyttää osuuksien havainnollistamiseen Hankala hahmottaa lähes yhtä suurten osuuksien suuruusjärjestystä o 3D tilastokuviot Hankalia hahmottaa, varsinkin perspektiivisissä kuvissa Esiintymiskertojen lukumäärä eli frekvenssi o Yleisin esiintymiskerta on tyyppiarvo eli moodi o Keskiarvo on kaikkien esiintymiskertojen summa jaettuna esiintymiskertojen lukumäärällä Keskiarvo voidaan laskea kahdella tavalla: Ensimmäinen tapa on laskea kaikki yhteen ja jakaa lukumäärällä Toinen tapa on laskea summa siten, että jokainen esiintymiskerta kerrotan omalla frekvenssillään o Esiintymiskertojen jakaumaa voidaan havainnollistaa mm. pylväkuvioilla tai janakuvoilla. Janakuviossa jokaisen esiintymiskerran kohdalle piirretään jana, jonka korkeus vastaa frekvenssiä Jakauma o Tilastollisissa tutkimuksissa tutkitaan tilastollisen muuttujan jossain havaintoaineistossa saamien arvojen jakaumaa. Jakauma saadaan selville, kun havaintoarvoista laaditaan frekvenssitaulukko. o Jakaumaa kuvaillaan erilaisilla tilastollisilla tunnusluvuilla, kuten tyyppiarvolla ja keskiarvolla Tyyppiarvo eli moodi o On havaintoaineistossa yleisimmin esiintyvä muuttujan arvo Keskiarvo o On havaintoarvojen summa jaettuna havaintojen lukumäärällä Suhteellinen frekvenssi on tilastollisten muuttujien esiintymiskertojen suhde prosentteina o Haluttaessa laskea suhteellisesta frekvenssistä keskiarvo, voidaan toimia kuten tavallisen keskiarvolaskun kohdalla Luokittelu o Sopivan luokittelun valitseminen kannattaa aloitta etsimällä havaintoainestosta pienin ja suurin havainto o Valitaan tasalevyiset luokat havaintojakauman välille o Laaditaan frekvenssitaulukko, josta jätetään pois nolla havainnot o Riitävän hyvä arvio keskimääräiselle havaintojakaumalle, kun lasketaan keskiarvo luokitellusta aineistosta o Keskiarvon laskemista vartren jokaista luokkaa edustamaan valitaan yksi luku, ns. luokkakeskus. Luokkakeskus on luokan todellisten rajojen keskiarvo o Pyöristyksessä käytetään normaaleja pyöristyssääntöjä Histogrammi o Luokiteltua havaintoaineistoa havainnollistetaan histogrammilla. Histogrammi muodostuu toisissaan kiinni olevista pylväistä. Histogrammissa kunkin luokan todellisen ala- ja ylärajan väliin jäävä pinta-ala vastaa suhteellista frekvenssiä. Jos luokat ovat tasaväliset, myös pylväiden korkeudet vastaavat suhteellisia frekvenssejä
2 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. Kertymä Mediaani o On kohta, joka jakaa havaintoarvot järjestyksessä kahteen yhtä suureen osaan o Jos havaintoarvoja on äärellinen määrä, mediaani löydetään asettamalla havaintoarvot järjestykseen Jos havaintoarvojen lukumäärä on pariton, mediaani on keskimmäinen havaintoarvo Jos havaintoarvojen lukumäärä on parillinen, mediaani on kahden keskimmäisen havaintoarvon keskiarvo edellyttäen, että keskiarvo voidaan laskea (eli havaintoarvot ovat lukuja). Jos havaintoarvot eivät ole lukuja, molemmat keskimmäiset havaintarvot ovat mediaaneja o Havaintoarvojen jakaumaa voidaan havainnollistaa myös ilmoittamalla, minkä kohdan alatai yläpuolella jää neljäsosa, 10 prosenttia jne. havaintoarvoista o Tarkempi arvo mediaanille saadaan käyttämällä kertymäkuvaajia, jossa taulukoidaan suhteellisten frekvenssien kertymä käyttäen todellisia luokkarajoja Keskiluvut o Tyyppiarvo eli moodi, keskiarvo ja mediaani ovat ns. keskilukuja, jotka kukin omalla tavallaan luonnehtivat havaintoarvojen jakaumma (yleisin, keskimääräinen ja keskimmäinen havaintoarvo) Keskihajonta o Havaintoarvojen hajonnan mittaluku o Keskihajonta s on keskiarvosta laskettujen poikkeamien neliöiden keskiarvon neliöjuuri eli poikkeamien neliöiden summa jaettuna havaintojen lukumäärällä o Frekvennsitaulukosta poikkeamien neliöiden summa lasketaan siten, että jokainen poikkeaman neliö kerrotaan frekvenssillään o Keskihajonnalla on sama yksikkö kuin havaintoarvoilla Normitettu arvo o Havaintoarvoa vastaava normitettu arvo on havaintoarvojen poikkeama keskiarvosta jaettuna keskihajonnalla o Normitettu arvo ilmaisee, kuinka monen keskihajonnan verran ja mihin suuntaan havaintoarvo poikkeaa keskiarvosta o Kuvaa havaintoarvojen suhteellista sijaintia jakaumassa. Kun lasketaan normitetut arvot, saadaan samankaltaisista jakaumista poimitut havaintoarvot vertailukelpoisiksi Normaalijakauma o Monien tilastollisten muuttujien kokeellisesti havaittu jakauma noudattaa normaalijakaumaa. Normaalijakaumaa noudattavat likimain esim. eräät mittausvirheet, tuotteen painon ja koon vaihtelu sarjatuotannossa ja jotkin ihmisten ja muiden eliöiden ominaisuudet. o Normaalijakauman käyrää kutsutaan usein Gaussin käyräksi tai muotonsa puolesta kellokäyräksi. Jakauma on symmetrinen; se on samanlainen keskiarvon molemmin puolin o Normitettu normaalijakauma Kuvion prosenttiosuuksia voidaan käyttää minkä tahansa normaalijakaumaa noudattavan muuttujan yhteydessä, kun ensin suoritetaan normitus Poikkeama keskiarvosta jaettuna keskihajonnalla
3 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 3 Tehtävä 01 Television katselu kesä-elokuussa 005, 10-4 vuotiaat Kanava Keskim. min/pv YLE (TV1 ja TV) MTV3 9 Subtv 9 Nelonen 14 Muut 11 Yhteensä 5 Havainnollista a) katseluaikoja pylväskuviolla b) katseluosuuksia piirakkakuviolla Tehtävä 0 Laadi pylväskuvio, joka antaa oikean kuvan myynnin kehityksestä.
4 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 4 Tehtävä 03 Ajassa tapahtuvia muutoksia kuvataan usein ns. viivakuviolla. Etsi kuviosta ajanjaksot, jolloin a) tulojen kasvaessa tuloerot ovat kasvaneet b) tulojen kasvaessa tuloerot ovat pienentyneet c) tulojen laskiessa tuloerot ovat pienentyneet d) tulojen laskiessa tuloerot ovat kasvaneet a) , ja b) ja c) d)
5 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 5 Tehtävät 04 a) Minkä musiikkilajin kuuntelijoiden määrä kasvoi vuodesta 191 vuoteen 00 eniten ja minkä suhteellisesti eniten? b) Minkä musiikkilajin kuuntelijoiden määrä vähenin vuodesta 1991 vuoteen 00 eniten ja minkä suhteellisesti eniten? c) Kuinka suuri osa väestöstä kuunteli klassista musiikkia tutkimusvuosina? Kuinka osuus muuttui vuodesta 191 vuoteen 1991 ja kuinka vuodesta 1991 vuoteen 00? d) Suomen asukasluku vuonna 1991 oli 4,5 % suurempi kuin vuonna 191 ja vuonna 00, % suurempi. Kuinka monta prosenttia klassisen musiikin kuuntelijoiden lukumäärä suureni tai pieneni vuodesta 191 vuoteen 1991 ja kuinka monta prosenttia vuodesta 1991 vuoteen 00? a) eniten pop- ja rockmusiikin ja suhteellisesti eniten jazzmusiikin b) eniten kansanmusiikin ja suhteellisesti eniten myös kansanmusiikin c) vuonna 191 noin 16 %, vuonna 1991 noin 41 % ja vuonna 00 noin 31 %. Vuodesta 191 vuoteen 1991 osuus suureni noin 5 %, vuodesta 1991 vuoteen 00 osuus pieneni noin 10 %. d) Vuodesta 191 vuoteen 1991 suureni noin 10 %. Vuodesta 1991 vuoteen 00 pieneni noin 0 %. Merkitään Suomen väkilukua vuonna 191 esimerkiksi a:lla. Vuodesta 191 vuoteen 1991 kuuntelijoiden määrä kasvoi (noin) määrästä 0,16a määrään 0,41 1,045a. Vuonna 00 määrä oli (noin) 0,31 1,0a.
6 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 6 Tehtävä 05 Vastaa kuvioiden perusteella seuraaviin kysymyksiin, jos vastaaminen on mahdollista. a) Kuinka YLE:n televisiokanavien katseluosuus muuttui kesästä 004 kesään 005? b) Kuinka monta prosenttia kasvoi MTV3:n katseluun käytetty aika? c) Kuinka paljon suurempi YLE:n katseluosuus oli kesällä 004 kuin MTV3:n? Entä kesällä 005? d) Kuinka monta prosenttia suurempi YLE:n kanavien katseluun käytetty aika oli kesällä 004 kuin MTV3:n? Entä vuonna 005? e) Kuinka monta prosenttia pienempi Nelosen katseluun käytetty aika oli kesällä 004 kuin YLE:n kanavien katseluun käytetty aika? Entä vuonna 005? a) Pieneni 6 % b) Ei voida laskea c) 1 % suurempi vuonna 004, 5 % suurempi vuonna 005 d) 40 % suurempi vuonna 004, 16 % suurempi vuonna 005 e) 6 % vuonna 004 ja 56 % vuonna 005 Tehtävä 06 Piirrä pylväskuvio, joka havainnollistaa a) Kiinteän puhelinverkon ja matkapuhelinverkon puheluiden määrää vuosina b) Kiinteän puhelinverkon ja matkapuhelinverkon puheluiden keskipituutta vuosina
7 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. Tehtävä 0 Frekvenssi a) Selvitä arvosanojen jakauma. Mikä kurssiarvosana on kaikkein yleisin? b) Laske arvosanojen keskiarvo c) Havainnollista arvosanojen jakaumaa sopivalla diagrammilla
8 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. Ratkaisu: a) Laaditaan taulukko jokaisen arvosanan esiintymiskertojen lukumäärästä eli frekvenssistä. Taulukko on ns. frekvenssitaulukko Taulukosta nähdään, että yleisin arvosana on. Arvosana on arvosanojen tyyppiarvo eli moodi. 6 9 b) Keskiarvo on kaikkien annettujen arvosanojen summa jaettuna arvosanojen lukumäärällä Keskiarvo voidaan laskea kahdella tavalla: Tapa 1: Kaikki 6 arvosanaa lasketaan yhteen Tapa : Käytetään hyväksi frekvenssitaulukkoa ja lasketaan arvosanojen summa niin, että jokainen arvosana kerrotaan frekvenssillään. *10 4*9 * 5* 5*6 0*5 3* 4 19,3 6 6 c) Arvosanojen jakaumaa voidaan havainnollistaa pylväskuvioilla tai janakuvioilla. Janakuviossa jokaisen arvosanan kohdalle piirretään jana, jonka korkeus vastaa frekvenssi.,3 a) tyyppiarvo on b) keskiarvo on,3 Mikä on arvosanojen suhteellinen frekvenssi? Arvosana Frekvenssi f Suhteellinen frekvenssi f % YHTEENSÄ 6 100
9 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 9 Tehtävä 0 Erään oppilaan kurssiarvosanat lyhyen matematiikan seitsemältä kurssilta olivat: 9,,,, 9, 10 ja 9. Mikä oli kurssiarvosanojen a) moodi b) keskiarvo a) Tyyppiarvo eli on 9, joka esiintyy kolme kertaa b) Keskiarvo on,5 Tehtävä 09 Laske lämpötilojen: 3 C, - C, 0 C, -4 C ja 1 C keskiarvo Keskiarvo on -0,4 C Tehtävät 10 Tutkittiin erään opetusryhmän oppilaiden kotiin tilattavien sanomalehtien lukumäärää. Tuloksena olivat seuraavanlaiset havaintoarvot: a) Järjestä havaintoarvot frekvenssitaulukkoon b) Mikä on sanomalehtien lukumäärän tyyppiarvo ja keskiarvo? c) Määritä sanomalehtien lukumäärän suhteellinen jakauma d) Havainnollista suhteellista jakaumaa sopivalla tilastokuviolla 1 1
10 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 10 Tehtävä 11 Painotettu keskiarvo Teoriaa: Havaintoarvojen x 1, x,..., x n painoilla w 1, w,..., w n painotettu keskiarvo on w1 x1 w x... w w w... w n x n 1 n Jokainen havaintoarvo kerrotaan painollaan, tulot lasketaan yhteen ja summa jaetaan painojen summalla. Tehtävä: a) Laske matematiikan kurssiarvosanojen 10, 10, 10, 9, 6, 4 ja 4 painotettu keskiarvo, jos kolmen ensimmäisen kurssin paino on 1, kahden seuraavan paino on ja kahden viimeisen 3. b) Laske normaali keskiarvo ja vertaa tuloksia a) 6, b), 5 Tehtävä 1 Luokittelu Kyselyssä tiedusteltiin erään oppilaitoksen aloittaneiden oppilaiden kotien pinta-aloja. Vastauksina saatiin seuraavat neliömetrimäärät: 45, 51, 4, 1, 3, 10,, 9, 95,, 0, 4, 1,, 9, 105, 90, 10, 15, 5, 59, 5,, 0, 66, 65, 0, 4, 69, 49, 6, 4, 6, 54, 54, 6,, 3,, 6, 64,,, 5, 63, 59, 60, 1, 6, 63 ja 100 Lisäksi kahdeksan oppilasta ei tiennyt kotinsa pinta-alaa ja 1 jätti vastaamatta kyselyyn. a) Luokittele pinta-alat sopiviin luokkiin ja laadi frekvenssitaulukko b) Mikä on keskimääräinen pinta-ala? c) Määritä pinta-alojen suhteellinen jakauma d) Havainnollista pinta-alojen jakaumaa sopivalla diagrammilla
11 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 11 Ratkaisu: a) Sopivan luokittelun valitseminen kannattaa aloittaa etsimällä havaintoaineistosta pienin ja suurin havainto. Pienin pinta-ala on 3 m ja suurin on 15 m. Luokiksi valitaan tasalevyiset luokat 30-49, 50-69, jne.. Luokitellusta aineistosta laaditaan frekvenssitaulukko. Oppilaat, joilta tietoa ei saatu, jätetään laskuista pois. b) Riittävän hyvä arvio keskimääräiselle keskiarvolle saadaan, kun lasketaan keskiarvo luokittelusta aineistosta. Keskiarvon laskemista varten jokaista luokkaa edustamaan valitaan yksi luku, ns. luokkakeskus. Luokkakeskus on luokan todellisten rajojen keskiarvo. Pinta-ala on pyöristetty neliömetrin tarkkuuteen normaaleilla pyöristyssäännöillä. Luokan todellinen alaraja on 9,5 ja todellinen yläraja on 49,5. Luokkakeskus on (9,5 49,5) : 39,5 Luokan luokkakeskus on (49,5 69,5) : 59,5 jne... Frekvenssitaulukko täydennetään luokkakeskuksilla Keskiarvo lasketaan luokkakeskusten avulla: 4 *39,5 1 *59,5 3* 9,5 6 *99,5 1* x eli 3 m Jos 51 oppilaan keskiarvo m yleistetään koskemaan kaikkia 1 oppilasta, joudutaan olettamaan, että puuttuvien 0 oppilaan kotien pinta-ala on myös 3 m. Tämä heikentää tuloksen luotettavuutta.
12 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 c) Luokkien suhteelliset frekvenssit d) Luokiteltua havaintoaineistoa havainnollistetaan histogrammilla. Histogrammissa kunkin luokan todellisen ala- ja ylärajan väliin piirretään pylväs, jonka pinta-ala vastaa suhteellista frekvenssiä. Jos luokat ovat tasaväliset, kuten tässä tehtävässä, myös pylväiden korkeus vastaa suhteellisia frekvenssejä. Tehtävä 13 Mediaani a) Mikä Suomen väestön mediaani-ikä oli vuonna 150? b) Minkä ikäisiä vuonna 150 olivat nuorimmat 5 % Suomen väestöstä? Entä minkä ikäinen väestön vanhin neljännes oli?
13 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 13 a) On selvitettävä ikäraja, jota nuorempia (ja siis myös vanhempia) oli 50 % suomalaisista vuonna 150. Alle 5-vuotiaita oli 13,9 % Alle 15-vuotiaita oli 13,9 % 0,6 % 34,5 % Alle 5-vuotiaita oli 34,5 % 1, % 5, % 50 % ylittyy ikäluokassa Mediaani-ikä on jonkin verran iän 5 alapuolella. Tarkempi arvio mediaani-iälle saadaan kertymäkuvaajan avulla. Taulukoidaan suhteellisten frekvenssien kertymä käyttäen todellisia luokkarajoja. Piirretään kertymäkuvaaja koordinaatistoon, jonka vaaka-akselina on ikä ja pystyakselina suhteellisten frekvenssien kertymä. Kuvaaja ylittää 50 %:n rajan 4 vuoden kohdalla. Iän mediaani on siis noin 4 vuotta.
14 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 14 b) Kuvaaja ylittää 5 %:n rajan 10 vuoden kohdalla, joten nuorimmat 5 % suomalaisista olivat vuonna vuotiaita tai nuorempia. Kuvaaja ylittää 5 %:n rajan 4 vuoden kohdalla. Vanhimmat 5 % suomalaisista olivat 4- vuotiaita tai vanhempia. Tehtävä 14 Keskihajonta Henkilöt X ja Y ovat kumpikin suorittaneet samat seitsemän lyhyen matematiikan kurssia. Laske molemmille kurssiarvosanojen keskiarvo. Vertaa arvosanojen hajontaa. Keskihajonta on poikkeamien neliöiden keskiarvon neliöjuuri n x x x x x x s n 1 ) (... ) ( ) ( Lasketaan keskiarvot Oppilas X Oppilas Y 56 9 Keskihajontakaavan käyttö (Oppilas X): ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 1, ) ( 0 ) ( s s kurssi X Y 9
15 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 15 Keskiarvot ovat yhtä suuret, mutta jakaumat ovat erilaisia. Oppilaan Y arvosanat ovat keskittyneet lähelle keskiarvoa, kun taas oppilaan X arvosanat ovat enemmän hajallaan. Oppilas X Oppilas Y Etsitään keino ilmaista hajonta lukuarvona. Tätä varten lasketaan kurssiarvosanojen poikkeamat keskiarvosta. kurssi X Y Keskiarvosta laskettujen poikkeamien summa on aina nolla. Yleisimmin hajonnan mittana käytetään ns. keskihajontaa. Ensin lasketaan poikkeamien neliöiden keskiarvo. Keskihajonta on tämän keskiarvon neliöjuuri. Oppilaan X arvosanojen poikkeamien neliöiden keskiarvo on: ( ) 0 ( ) Oppilaan X arvosanojen keskihajonta on 1, Oppilaan Y arvosanojen poikkeamien neliöiden keskiarvo on: ( 1) Oppilaan Y arvosanojen keskihajonta on 0, 53
16 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 16 Tieliikenneonnettomuudet kuukausittain Onnettomuudet Menehtyneet Loukkaantuneet Onnettomuudet kuukausittain Yhteensä Vuosi Kuukausi Menehtymiseen johtaneet Yhteensä Jalankulkija Polkupyörä Mopo ja moottoripyörä Henkilöauto Yhteensä Jalankulkija Polkupyörä Mopo ja moottoripyörä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tilastokeskus /9/006 Henkilöauto
17 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 Tieliikenteessä menehtyneet ja loukkaantuneet vuosina Menehtyneet ja loukkaantuneet Menehtyneet Loukkaantuneet Yhteensä Taajamissa Yhteensä Taajamissa Vuosi henkilöä Tilastokeskus /9/006
18 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 Tehtävä 15: Sivun 16 materiaalista a) Piirrä kuvaaja, joka kuvaa mielestäsi parhaiten onnettomuuksien määrää kuukausittain tammikuusta vuodesta 005 heinäkuuhun vuoteen 006 b) Lisää kuvaajaan menehtyneiden osuus kuukausittaisesta onnettomuusmäärästä c) Mikä tai mitkä onnettomuusryhmät selittävät eniten loukkaantuneiden määrän vaihteluja kuukausittain? d) Kuinka monta prosenttia enemmän kuukausittain henkilöautoilijoita loukkaantui kuin mopo ja moottoripyöräilijöitä? Piirrä kuvaaja. Tehtävä 16: Sivun 1 materiaalista a) Kuinka loukkaantuneiden määrä on vuosien 1960 ja 005 välillä muuttunut? Piirrä kuvaaja loukkaantuneiden määrästä vuosien 1960 ja 005 väliltä b) Kuinka menehtyneiden osuus on vuosien 1960 ja 005 välillä muuttunut? Piirrä kuvaaja menehtyneiden määrästä vuosien 1960 ja 005 väliltä c) Onko piirtämilläsi kuvaajilla jotain yhteistä trendiä?
19 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 19 Tehtävä 15, vastaus:
20 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 0 Tehtävä 16, vastaus:
21 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 1 Tehtävä 1: 0-tuumaiset littunäytöt Testatut: Acer AL01 BenQ FP09 Fujitsu Siemens ScenicView P0- HP LP065 LaCie 10 LG L000C-SF Philips Brilliance 00P6IS Samsung SyncMaster 04B Sony SDM-S05K ViewSonic VP030b Tuote Keskiarvo Acer AL01ms (0") 5 BenQ FP09 (0") 5 Fujitsu-Siemens Scenic View P0- (0") 16 HP LP065 (0") 566 LaCie 10 (0") 4 LG L000C-SF (0") 49 Philips 00P6IS (0") 665 Samsung SyncMaster 04B (0") 466 Sony SDM-S05K (0") 1 ViewSonic VP030b (0") 631 Osa-alue Paino Acer BenQ Fujitsu Siemens HP LaCie LG Philips Samsung Sony ViewSonic Väritoisto 5 % Kirkkaat sävyt 15 % Tummat sävyt 15 % Nopeus 5 % Skaalaus 10 % Katselukulmat 10 % Säädöt 10 % Jalusta 10 % Painotettu keskiarvo: 100 %,6,5,6,6,9,9,6,0 9,1,9 Tehtävä a) Tee taulukko ja diagrammi, josta näkyy näytön hinta sekä kyseisen näytön painotettu keskiarvo b) Mikä näyttö on hinta-laatu suhteeltaan paras? c) Mikä on näyttöjen hinnan keskiarvo ja keskihajonta? d) Mikä on näyttöjen painotettujen keskiarvojen keskiarvo sekä keskihajonta e) Vertaa keskenään äsken laskemiasi keskihajontoja. Huomaatko mitään erityistä?
22 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. a) b) Hinta-laatu suhteeltaan paras näyttö on diagrammissa oikealla alhaalla oleva LG:n näyttö vastaavasti huonoin hinta-laatu suhteeltaan on vasemmalla ylhäällä olevan LaCie:n näyttö c) Näyttöjen hinnan keskiarvo on 635 euroa ja hajonta 90 euroa d) Painotettujen keskiarvojen keskiarvo on,4 ja hajonta 0,4 e) Suhteessa näyttöjen hinnan keskihajonta on 14 % kun painotettujen keskiarvojen keskihajonta on 5 %. Näin ollen voidaan katsoa, että näyttöjen laatu on lähempänä toisiaan kuin mitä hinnat ovat.
23 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 3 Tehtävä 1: Kokonaisindeksi Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Alkoholijuomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito Terveys Liikenne Viestintä Kulttuuri ja vapaa-aika Koulutus Ravintolat ja hotellit Muut tavarat ja palvelut Tehtävä a) Tee taulukko, johon sovitat tuoteryhmien hintaindeksin muutokset vuodesta 000 vuoteen 005 b) Laske tuotetyhmien hintaindeksin keskiarvo c) Minkä tuoteryhmän hinnan indeksi on muuttunut tarkasteluaikana eniten? d) Mikä on tämän eniten muuttuneen tuoteryhmän keskihajonta? Kuinka monta prosenttia se eroaa tuoteryhmän keskiarvosta? Vastausta ei ole annettu valmiiksi. Tunnilla käytyjen ja materiaalin avulla sinun tulisi voida jo laskea kyseinen tehtävä omatoimisesti.
24 TILASTO- JA TALOUSMATEMATIIKKA s. 4 Lisätehtäviä: (Lisätehtävien palautus ennen tilastomatematiikan koetta) (Lisätehtäville ei tule vastauksia yleiseen jakoon ollenkaan) LT01: Sama matematiikan koe pidettiin kahdelle ryhmälle, joista ensimmäisessä oli 36 oppilasta ja toisessa 4. Kokeen keskiarvot ryhmissä olivat,53 ja,9. Mikä oli kokeen keskiarvo kaikkien kokeeseen osallistujien kesken? LT0: Lyhyen matematiikan ensimmäisellä kurssilla oli 5 oppilasta. Kurssiarvosanojen keskiarvoksi tuli,4. Täsmälleen samat oppilaat osallistuivat toiseenkin kurssiin. Toiselta kurssilta 13 oppilasta sai saman arvosanan kuin ensimmäisestä, viiden oppilaan arvosana putosi yhdellä, kuuden nousi yhdellä ja kahden oppilaan arvosana nousi kahdella. Mikä oli kurssiarvosanojen keskiarvo toisessa kurssissa? LT03: Erään oppilaan kurssiarvosanat matematiikan seitsemältä kurssista olivat 9,,,, 9, 10 ja 9. Mikä oli kurssiarvosanojen a) Moodi b) Keskiarvo c) Keskihajonta LT04: Kuntien palveluksessa olevien ekonomien keskimääräinen kuukausiansio vuonna 004 oli 3404 euroa. Naisekonomien keskiansio oli 346 euroa ja miesekonomien 3634 euroa. Kuinka monta prosenttia kuntien palveluksessa olevista ekonomeista oli naisia? LT05: Erään oppilaan keskiarvo matematiikan viidestä pakollisesta kurssista on,. Oppilaan tavoite on saada pakollisten kurssien keskiarvoksi vähintään,5. Mikä arvosana oppilaan on saatava kuudennesta ja samalla viimeisestä kurssista? LT06: Laske mittaustuloksien 4 cm, 3 cm, 43 cm, 3 cm ja 39 cm keskiarvo ja keskihajonta. LT0: Kokoonpanotehtaalla työpisteessä A työntekijän vauhti on keskimäärin 136 suoritusta tunnissa, keskihajontana 3 suoritusta. Työpisteessä B keskiarvo on 40 suoritusta tunnissa ja keskihajonta 60 suoritusta. Erään kesäharjoittelijan tulos työpisteessä A on suoritusta tunnissa. Mikä on vastaava vauhti työpisteessä B? LT0: Äidinkieli (suomi) ylioppilaskoe, kevät 004, arvosanajakauma (L) 6 (E) 5 (M) 4 (C) 3 (B) (A) 0(I) 4 % 11 % 3 % 34 % 1 % 9 % 1 % Laske arvosanojen keskiarvo ja keskihajonta.
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
LisätiedotIndeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi
Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat
LisätiedotTilastolliset toiminnot
-59- Tilastolliset toiminnot 6.1 Aineiston esittäminen graafisesti Tilastollisen aineiston tallentamisvälineiksi TI-84 Plus tarjoaa erityiset listamuuttujat L1,, L6, jotka löytyvät 2nd -toimintoina vastaavilta
Lisätiedot1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
Lisätiedot1 TILASTOMATEMATIIKKA... 2 2 TILASTOTIETEEN PERUSKÄSITTEITÄ... 3 3 MUUTTUJAT... 6 4 FREKVENSSIJAKAUMA... 8 5 AINEISTON LUOKITTELU...
SISÄLLYSLUETTELO 1 TILASTOMATEMATIIKKA... 2 1.1 JOHDANTO... 2 1.2 LINKKEJÄ... 2 1.3 LÄHTEET... 2 2 TILASTOTIETEEN PERUSKÄSITTEITÄ... 3 2.1 HAVAINTOAINEISTO... 3 2.2 POPULAATIO... 3 2.3 OTOS... 3 2.4 HAVAINTOAINEISTON
Lisätiedot1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka
LisätiedotMatin alkuvuoden budjetti
1 TILASTOJEN TULKINTAA 1. euroa Matin alkuvuoden budjetti 600 500 400 300 200 100 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu a) Milloin Matti on kuluttanut eniten rahaa ostoksiin? Arvioi, kuinka paljon vaatteisiin
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen
LisätiedotEsimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu
GeoGebran LASKENTATAULUKKO Esimerkki 1: auringonkukan kasvun kuvailu Auringonkukka (Helianthus annuus) on yksivuotinen kasvi, jonka varren pituus voi aurinkoisina kesinä hyvissä kasvuolosuhteissa Suomessakin
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotJärvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas TEOREETTISISTA JAKAUMISTA Usein johtopäätösten teko helpottuu huomattavasti, jos tarkasteltavan muuttujan perusjoukon jakauma noudattaa
Lisätiedot14 Jatkuva jakauma. Käsitellään kuitenkin ennen täsmällisiä määritelmiä johdatteleva
4 Jatkuva jakauma Edellä määriteltiin diskreetiksi satunnaismuuttujaksi sellainen, joka voi saada vain (hyppäyksittäin) erillisiä arvoja. Jatkuva satunnaismuuttuja voi saada mitä hyvänsä arvoja yleensä
LisätiedotEsim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4
18.9.2018/1 MTTTP1, luento 18.9.2018 KERTAUSTA Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4 pyöristetyt todelliset luokka- frekvenssi luokkarajat luokkarajat keskus 42 52 41,5
LisätiedotKURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!
VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun
Lisätiedot1.1 Tilastotieteen peruskäsitteitä
Tilastotieteen peruskäsitteitä 1.1 Tilastotieteen peruskäsitteitä 1. Muodostetaan taulukon perusteella suhteellinen frekvenssijakauma. Lehti Levikki f % Helsingin 365994 365 994 0,13579... 13,6% Sanomat
LisätiedotMAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.
KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen
LisätiedotKuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja. Aki Taanila 2.2.2011
Kuvioita, taulukoita ja tunnuslukuja Aki Taanila 2.2.2011 1 Tilastokuviot Pylväs Piirakka Viiva Hajonta 2 Kuviossa huomioitavia asioita 1 Kuviolla tulee olla tarkoitus ja tehtävä (minkä tiedon haluat välittää
LisätiedotGeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus
GeoGebra tutkivan oppimisen välineenä: havainto-hypoteesi-testaus Mitä jäi mieleen viime viikosta? Mitä mieltä olet tehtävistä, joissa GeoGebralla työskentely yhdistetään paperilla jaettaviin ohjeisiin
LisätiedotMa8 Todennäköisyys ja tilastot
Ma8 Todennäköisyys ja tilastot H1 Tilastollisen aineiston kuvaaminen 1.1 Vastaa kuvaajan perusteella kysymyksiin. a) Kuinka paljon tarvitset kuvaajan mukaan unta? b) Paljonko 20-vuotias tarvitsee unta?
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotNostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu
Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus
Lisätiedot1. Matikan kurssin arvosanat jakautuivat seuraavalla tavalla:
MAA6.3 Loppukoe 9.11.01 Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! 1. Matikan
LisätiedotHuippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
8 TILASTOT ALOITA PERUSTEISTA 33A. Keskiarvo on pituuksien summan ja lukumäärän osamäärä, joten A ja III kuuluvat yhteen. Keskihajonta mittaa havaintoarvojen ryhmittymistä keskiarvon ympärille, joten B
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 11. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 11. lokakuuta 2007 1 / 15 1 Johdantoa tilastotieteeseen Peruskäsitteitä Tilastollisen kuvailun ja päättelyn menetelmiä
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
Lisätiedot1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i.
MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat 1.9 Harjoituksia 1.1 Ulkolämpömittari näytti eilen 10 C ja tänään 20 C. Onko tänään kaksi kertaa niin kylmä kuin eilen? Miksi tai miksi ei? 1.2 Minkä luokkien muuttujia
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden
LisätiedotKandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi
Kandidaatintutkielman aineistonhankinta ja analyysi Anna-Kaisa Ylitalo M 315, anna-kaisa.ylitalo@jyu.fi Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Jyväskylän yliopisto 2018 2 Havaintomatriisi Havaintomatriisi
LisätiedotTehtävät 1/11. TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden tiedekunta Valintakoe Matematiikka ja tilastotiede. Sukunimi (painokirjaimin)
1/11 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise
Lisätiedot3 Mittaamisen taso ja tilaston keskiluvut
3 Mittaamisen taso ja tilaston keskiluvut Tämä tutkimus on sellainen, että (jos nyt jänisten laskua voidaan mittaamiseksi kutsua) mittaamisessa on eroteltavissa neljä erilaista mittaamisen tasoa, mittausasteikkoa.
Lisätiedot5. Keskiluvut. luokan väliin, ei sen määrääminen tuota vaikeuksia. Näin on seuraavissa esimerkeissä:
22 5. Keskiluvut Kaikkein pisimmälle on informaation tiivistämisessä menty silloin, kun otosta kuvataan vain yhdellä luvulla, joka mahdollisimman hyvin edustaa kaikkia otoksen arvoja. Tällaisia lukuja
LisätiedotLASKUTOIMITUKSET. Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos:
LASKUTOIMITUKSET Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Nimi: 1 Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Jos laskit ötökät yksitellen, harjoittele ja mieti, miten voit tehdä laskun
LisätiedotMainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013
Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4
Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...
Lisätiedot7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut
7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,
LisätiedotTilastoja yleisurheillen
Koostanut Elina Viro Opettajalle Tilastoja yleisurheillen Kohderyhmä: Luokat 7-9 Esitiedot: Prosenttilaskenta Taustalla oleva matematiikka: Frekvenssi, suhteellinen frekvenssi, moodi, mediaani, keskiarvo,
Lisätiedot805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op
monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Lineaarinen erotteluanalyysi (LDA, Linear discriminant analysis) Erotteluanalyysin avulla pyritään muodostamaan selittävistä muuttujista
LisätiedotKOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003
Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419
LisätiedotHannu mies LTK 180 Johanna nainen HuTK 168 Laura nainen LuTK 173 Jere mies NA 173 Riitta nainen LTK 164
86118P JOHDATUS TILASTOTIETEESEEN Harjoituksen 3 ratkaisut, viikko 5, kevät 19 1. a) Havaintomatriisissa on viisi riviä (eli tilastoyksikköä) ja neljä saraketta (eli muuttujaa). Hannu mies LTK 18 Johanna
LisätiedotJohdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan
Johdatus Ammattikorkeakoulun matematiikkaan ja fysiikkaan ammattiopiston viimeisenä keväänä vahvistaa AMK:uun pyrkivien taitoja pääsykoetta varten saada jo etukäteen 5 op:n suoritus valinnaisiin Tulos:
Lisätiedot1 Jalkapallo 100 0,806 81 % Vastaus: 81 % Esimerkki 1. Desimaaliluvun muuntaminen prosenttiluvuksi: 0,81 = 81 % 2 Prosentti- ja potenssilaskenta
1 Jalkapallo Esimerkki 1 Desimaaliluvun muuntaminen prosenttiluvuksi: 0,81 = 81 % Tampere Utd:n maalivahti Mikko Kavén torjui 100 maalia kaudella 2004. Kohti maalia laukauksia oli 124. Kuinka monta prosenttia
LisätiedotA-OSA. Kyseessä on binomitodennäköisyys. 30 P(Tasan 10 sadepäivää ja muut 20 poutapäiviä) 0,35 (1 0,35) ,35 0, ,
MAB8-harjoituskoe RATKAISUT A-OSA 1. Eräänä kuukautena yksittäisen sadepäivän todennäköisyys on 35 %. Millä todennäköisyydellä kuukauden päivistä 10 on sadepäiviä ja 20 poutapäiviä, kun kuukaudessa on
LisätiedotMuista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin!
MAA6 Kurssikoe 1.11.14 Jussi Tyni ja Juha Käkilehto Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! A-OSIO: Laske kaikki
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotÄidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka
Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille
LisätiedotJuuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Juuri 0 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 9..08 Kertaus K. a) Alapaineiden pienin arvo on ja suurin arvo 74, joten vaihteluväli on [, 74]. b) Alapaineiden keskiarvo on 6676870774
LisätiedotMikä indeksissä muuttui
Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!
Lisätiedotb6) samaan perusjoukkoon kohdistuu samanaikaisesti useampia tutkimuksia.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I 1. välikoe 11.3.2011 (Jari Päkkilä) VALITSE VIIDESTÄ TEHTÄVÄSTÄ NELJÄ JA VASTAA VAIN NIIHIN! 1. Valitse kohdissa A-F oikea (vain yksi) vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 7.6.2011 Ratkaisut ja arvostelu
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 7.6.2011 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Noudattakoon satunnaismuuttuja X normaalijakaumaa a) b) c) d) N(5, 15). Tällöin P (1.4 < X 12.7) on likimain
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015
Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista
LisätiedotJohdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Havaintoarvojen jakauma Tunnusluvut Suhdeasteikollisten muuttujien tunnusluvut
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotTilastollisten aineistojen kuvaaminen
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kuvaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastollisten aineistojen kuvaaminen >> Havaintoarvojen jakauma Tunnusluvut Suhdeasteikollisten
Lisätiedot3. a) Mitkä ovat tilastolliset mitta-asteikot? b) Millä tavalla nominaaliasteikollisen muuttujan jakauman voi esittää?
Seuraavassa muutamia lisätehtäviä 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15, 4, 0,, 4,
Lisätiedot1. Matikan kurssin arvosanat jakautuivat seuraavalla tavalla:
MAA6. Loppukoe 8.11.01 Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! 1. Matikan
LisätiedotTieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa
Lisätiedot1. Fysiikan ylioppilaskokeessa jaettiin keväällä 2017 oheisen taulukon mukaisesti arvosanoja. Eri arvosanoille annetaan taulukon mukaiset lukuarvot.
MAB5-Harjoituskoe RATKAISUT 1. Fysiikan ylioppilaskokeessa jaettiin keväällä 2017 oheisen taulukon mukaisesti arvosanoja. Eri arvosanoille annetaan taulukon mukaiset lukuarvot. Fysiikka, kevät 2017, arvosanajakauma
LisätiedotKuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan
1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja
LisätiedotMatematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas MUITA HAJONNAN TUNNUSLUKUJA Varianssi, variance (s 2, σ 2 ) Keskihajonnan neliö Käyttöä enemmän osana erilaisia menetelmiä (mm. varianssianalyysi),
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotTilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo.
Kertaus Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Luokiteltu aineisto. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo. Hajontaluvut luokittelemattomalle
LisätiedotTilastotieteen kertaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastotieteen kertaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Reaalimaailman ilmiöihin liittyy tyypillisesti satunnaisuutta ja epävarmuutta Ilmiöihin liittyvien havaintojen ajatellaan usein olevan peräisin
LisätiedotMatematiikan kotitehtävä 2, MAA 10 Todennäköisyys ja tilastot
Matematiikan kotitehtävä 2, MAA 10 Todennäköisyys ja tilastot Sievin lukio Tehtävien ratkaisut tulee olla esim. Libre officen -writer ohjelmalla tehtyjä. Liitä vastauksiisi kuvia GeoGebrasta ja esim. TI-nSpire
LisätiedotSovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut
Lisätiedot4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:
Lisätehtäviä (siis vanhoja tenttikysymyksiä) 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15,
LisätiedotEnsimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille
1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,
LisätiedotA-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.
MAA6 koe 26.9.2016 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! A-osio: Ilman laskinta, MAOL:in taulukkokirja
LisätiedotSPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö
SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin
Lisätiedotikä (vuosia) on jo muuttanut 7 % 46 % 87 % 96 % 98 % 100 %
Testaa taitosi 1 1. Noppaa heitetään kahdesti. Merkitse kaikki alkeistapaukset koordinaatistoon. a) Millä todennäköisyydellä ainakin toinen silmäluvuista on 3? b) Mikä on a-kohdan tapahtuman vastatapahtuma?
LisätiedotMäärällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila
Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi
LisätiedotMatemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014
Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Valtakunnallinen kuudennen luokan matematiikan koe 2014 MFKA-Kustannus Oy Rautatieläisenkatu 6, 0020 HELSINKI, puh. (09) 102 378 http://www.mfka.fi Peruskoulun
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotTil.yks. x y z 1 2 1 20.3 2 2 1 23.5 9 2 1 4.7 10 2 2 6.2 11 2 2 15.6 17 2 2 23.4 18 1 1 12.5 19 1 1 7.8 24 1 1 9.4 25 1 2 28.1 26 1 2-6.2 33 1 2 33.
Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
Lisätiedot2. Aineiston kuvailua
2. Aineiston kuvailua Avaa (File/Open/Data ) aineistoikkunaan tiedosto tilp150.sav. Aineisto on koottu Tilastomenetelmien peruskurssilla olleilta. Tiedot osallistumisesta demoihin, tenttipisteet, tenttien
Lisätiedot¼ ¼ joten tulokset ovat muuttuneet ja nimenomaan huontontuneet eivätkä tulleet paremmiksi.
10.11.2006 1. Pituushyppääjä on edellisenä vuonna hypännyt keskimäärin tuloksen. Valmentaja poimii tämän vuoden harjoitusten yhteydessä tehdyistä muistiinpanoista satunnaisesti kymmenen harjoitushypyn
LisätiedotNäistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.
[MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Lisätiedottilastotieteen kertaus
tilastotieteen kertaus Keskiviikon 24.1. harjoitukset pidetään poikkeuksellisesti klo 14-16 luokassa Y228. Heliövaara 1 Mitä tilastotiede on? Tilastotiede kehittää ja soveltaa menetelmiä, joiden avulla
LisätiedotTilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille
Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja
Lisätiedot7. Normaalijakauma ja standardipisteet
33 7. Normaalijakauma ja standardipisteet Aiemmin olemme esittäneet joitakin variaabelin jakaumia histogrammien ja frekvenssipolygonien muodossa. Jos kuvittelemme, että mittaamme varsin tarkasti ja jatkuvaksi
LisätiedotTodennäköisyys (englanniksi probability)
Todennäköisyys (englanniksi probability) Todennäköisyyslaskenta sai alkunsa 1600-luvulla uhkapeleistä Ranskassa (Pascal, Fermat). Nykyisin todennäköisyyslaskentaa käytetään hyväksi mm. vakuutustoiminnassa,
LisätiedotTurun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011
Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotMS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotTILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS
TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2004 on vuosiluokille 6 9 määritelty tietyt tavoitteet koskien tilastoja ja todennäköisyyttä. Seuraavat keskeiset sisällöt tulevat
LisätiedotTarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa
1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet
LisätiedotIlkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset
LisätiedotMS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0503 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 3B Tilastolliset datajoukot Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi 2016
Lisätiedot