INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä

Transkriptio

1 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä 1 (3) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Destia Oy Arto Kari Energiateollisuus ry Pertti Lindberg Koneyrittäjäjien liitto Kari Happonen Lemminkäinen Infra Oy Harri Kailasalo Liikennevirasto Ari Huomo Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Vaara Ramboll Finland Oy, MANK ry Mikko Leppänen Rautaruukki Oyj Hannu Jokiniemi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto ry Matti Kiiskinen Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry Osmo Seppälä Tilastokeskus Pekka Mäkelä TAMK Eero Nippala VTT Terttu Vainio (siht.) Hallinnollinen kokous klo Edellisen kokouksen pöytäkirja Pöytäkirjassa tehtäväksi annetut tarkennukset on tehty 2. Tilannekatsaus (kalvot 3 10) Projekti on edennyt aikataulun mukaisesti mutta ensimmäisen työkokonaisuuden tehtävien keskinäistä järjestystä on muutettu. Tehtävistä on aloitettu ennakointikonseptin kehittäminen, rakennetutkimukseen liittyvät insinöörityöt aloitetaan nyt syksyllä. Rakennetutkimuksessa on huomioitava vienti. Pitkän aikavälin aikajänteenä 20 vuotta pidettiin liian pitkänä aikavälinä, 10 vuotta sopivampi. 3. TEKES hakemus Infrarakentaminen muutoksessa järkeä infrarakentamiseen (kalvot 11 12) Tälle projektille on haettu lisärahoitusta Tekesiltä. Hakemus jätettiin jo tammikuussa. Tekes laati tutkimushankkeille uudet säännöt keväällä. Tutkimuksellisten hankkeiden rinnalle toivotaan tutkimustulosten käyttöön ottoon tähtääviä yritysten / organisaatioiden hankkeita. Tammikuussa jätetty hakemus tullaan käsittelemään uusien sääntöjen mukaisesti 2.9 päättyvässä rakentamisen tutkimushankkeiden haussa. Infra ry on kiinnostunut hakemaan Tekes rahoitusta projektiin, jossa kehitetään pienten ja mikrokokoluokan yrityksille liiketoiminnan suunnittelua jäntevöittävä koulutuspaketti. Se käyttäisi hyödyntäisi infrarakentaminen muutoksessa projektissa syntyviä tuloksia. Ohjausryhmän kokemusten mukaan Tekes rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät liiketoiminnan kehittymiseen mm. kasvuun, tehokkuuteen. Tekes hakemus pyydettiin kommentoivaksi.

2 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä 2 (3) 4. Seuraavat tehtävät ja seuraava kokous (kalvo 13) Ohjausryhmän panosta vaativat tehtävät: - Tekes hakemuksen kommentointi pikaisesti (takaraja ) - rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman kommentointi, jotta kommentit voidaan ottaa huomioon insinööritöiden sisällössä. Pasilan virastokeskus / Liikennevirasto klo 14 / tulokset Rakli klo 13 / hallinnollinen kokous, klo 13:30 / tulokset Tuloskokous klo Inframarkkinoiden seurantakonsepti, pilotti 1 (kalvot 15 18) Tässä projektissa uudistetaan Maa- ja vesirakentamisen näkymät raportti. Ensimmäinen uudistettu raportti julkaistiin toukokuussa 2011 ja luettavissa projektisivuilta ( Aiempaa tiiviimmin ja suhdannetilanteen visuaalisemmin esitettävää raporttia on pidetty hyvänä. Seuraava seurantaraportti (pilotti 2) laaditaan syyskuussa. 2. Kuntien infrarakentamisen tilastot (kalvot 19 27) Tässä projektissa on tavoitteena selvittää kuntakonsernitason infrarakentaminen. Tilastointisääntöjen mukaan kuntien liikelaitosten ja kuntien omistamien yritysten toiminta lasketaan yritystoiminnaksi, joten tilastoissa kuntien tai paikallishallinnon infrarakentaminen kattaa vain osan kuntien päätösvallassa olevasta tuotannosta. Viime vuosina tämä suppea osuus on ollut prosenttia. Liikelaitosten mukaanotto nostaa osuutta kolmanneksen, prosenttiin. Kuntien yritysten investointeihin ei ole vielä paneuduttu. Tehtävää jatketaan. 3. Rakennetutkimus (kalvot 28 34) Rakennetutkimuksesta esitettiin ja hyväksyttiin käytettävä aluejako. Lopputuote- ja työlajijaosta esitettiin keskustelun avaus. Ohjausryhmä herätti kysymyksen lopputuotteiden sisällöstä. Esimerkiksi metro: kuinka paljon se sisältää perinteistä infrarakentamista (louhinta, rata), muuta teknologiaa (automaatio, turvallisuus, ilmanvaihto, ) ja talonrakentamista (asemat). Miten käsitellään verkostot? Ohjausryhmässä keskusteltiin erityisesti työlajeista. Ehdotuksen pohjana olleet MAKU työlajit/rakenneosat nähtiin riittämättömänä ja siksi ongelmallisina. Sekä väylät että verkostot pitävät sisällään nykyisin runsaasti laitteita ja tietotekniikkaa, jota MAKU ei sisällä. Tähän kohtaan ohjausryhmältä toivotaan palautetta! Lopputuotteiden sisällön alustava määrittely: kalvot 53- sekä sivu 5 ja liitteen 2 sivut 1-2). Lähteet ja tietojen luotettavuuden arviointi lisätään lopulliseen versioon.

3 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä 3 (3) 4. Ennakointikonsepti (kalvot 35 51) Projektissa kehitetään infra-alalle ennakoiviin avainindikaattoreihin perustuva ennakointikonsepti. Kokouksessa esitettiin tästä tehtävästä alustavia tuloksia. Kuntasektorille ja yksityiselle sektorille on jo löydetty potentiaalisia avainindikaattoreita, valtion infrarakentamiseen ei. 5. Muita julkisia tutkimuksia (kalvot 52) Vuoden 2011 aikana on julkaistu tutkimuksia, joiden tuloksia voidaan hyödyntää tässä projektissa: Roti, Kuntien kadunpidon organisointi, Infrakuntoon!, C business, Koulutustarve, Rakennetun ympäristön roadmap. 6. Seuraavat tehtävä ja jatko (kalvo 13) Katso hallinnollisen kokouksen kohta 4. Liite: Kokouskalvot, infrarakentamisen määrittely, infra lopputuotteiden määrittely (alustava)

4 Liite: Kokouskalvot Infrarakentaminen muutoksessa ohjausryhmä

5 Hallinnollinen kokous 2 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Tilannekatsaus, seuraavat tehtävät ja suunnitelman tarkennukset 3. Tekes? 4. Muut asiat Seuraavat tehtävät Seuraava kokous

6 1.1 Projektin aikataulu 3 Ohjausryhmän kokoukset 4 kpl Julkistaminen (päätösseminaari) Vuosi 2011 Vuosi Infrarakentamisen rakenne ja suhdannekehityksen ennakointi Pilotit 1-4 Pitkän aikavälin näkymät Tekes projekti (ei vielä päätöstä)

7 1.2 Infrarakentamisen rakenteen määrittäminen 4 x tilaajaosuudet Infrarakentaminen - tilaajat VIENTI? - Varsinkin suunnitteluvienti Infrainvestoinnit ja kunnossapito lopputuotteittain Infrarakentamisen kokonaisvolyymi ( ) Infrarakentaminen alueittain x panosrakenteet Infrarakentaminen - työlajit 1/2011 8/2011 alustavat tulokset 1/2012 valmis

8 5 1.3 Infrarakentamisen rakenne - tilannekatsaus 8/2011 Lopputuotteet - tiet, kadut, radat, vesi- ja energia, Tilaajat kunnat, valtio, yksityinen Työlajit - kallio, pohja, maa, kunnossapito, Maantieteellinen sijoittuminen Vaihe Kesken Kesken Elokuun jory Alustava tulos Alustava tulos Tammikuun jory Lopputulos Lopputulos Kesken Tulosmalli Lopputulos Ei aloitettu Aluejakoehdotus Lopputulos Lähtötiedot Tilastokeskus LVM, LiVi, ELY:t Kunnat Yritykset Prosessointi Panos-tuotos analyysi Asiantuntija-arviot Kustannustutkimus Tulokset Tilaajat x lopputuotteet Lopputuotteet x työlajit Lopputuotteet x toimenpiteet Alueittain

9 1.4 Ennakointikonseptin kehittäminen 6 Sovelluksen kelpoisuuden varmistaminen Ennakointikonsepti Inframarkkinoiden Taloustieteen ennakointi sovellus teoriat ja menetelmät - Markkinakehityksen ennakointi - Markkinoiden muutoksen tutkiminen 1/2011 4/2011 4/ /2011 valmis 1/2012

10 1.5 Ennakointikonsepti- tilannekatsaus 8/ Vaihe Elokuun jory Teoria ja tutkimusmenetelmä Valmis Valmis Tammikuun jory Teorian soveltaminen inframarkkinoiden ennakointiin Sovelluksen kelpoisuuden varmistaminen Kesken Versio2 Valmis Kesken Versiot 1 & 2 Valmis Ennakointikonsepti Kesken Luonnos Valmis Lähtötiedot Taloustieteelliset julkaisut Euroconstruct MVR näkymät Prosessointi Asiantuntija-arviot Talous- ja tilastotieteen menetelmät Vertaisarviointi Tulokset Tieteellisesti pätevä ennakointikonsepti

11 1.6 Uusi seurantakonsepti 8 Maa- ja vesirakentamisen näkymät Infrarakentamisen rakenne Infrarakentamisen ennakointi Infrasuhdanteet 1/2011 xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx Infrasuhdanteet 2/2011 xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx Palaute Infrasuhdanteet 1/2012 xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx Infrasuhdanteet 2/2012 xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxx Pilotti 1 kevät 2011 Pilotti 2 syksy 2011 Pilotti 3 kevät 2012 Pilotti 4 syksy 2012

12 9 1.7 Rakennemuutokset ja haasteet pitkällä aikavälillä 1(2) Tarpeet -yhteiskunta -asiakas Kestävä kehitys - CO 2 - kierrätys - Ilmastonmuutos Työvoima - eläköityminen - ulkomaalaiset - osaaminen hankemäärä uudisinvestoinnit kunnossapito hoito hankesisältö korjaustarve Rakenteet - kunto - korjausvelka korjausrakentaminen Talous - rahoitus - verot><käyttömaksut Innovaatiot - tuotemalli - paikkatieto

13 Rakennemuutokset ja haasteet pitkällä aikavälillä 2(2) Tiivistetysti yhteenveto toimintaympäristöstä (kirjallisuustutkimus) Yleismaailmalliset trendit (talous-, väestö-, teknologian kehitys) Euroopan Unionin selviytymisstrategia ja Suomen ratkaisut Edelliseen peilaten infrarakentamisen (toimialaevoluutio) Asiakassektorien / toimialojen kehitys Sisäisen rakenteen muutokset / muutostarpeet Vaihtoehtoiset kehityspolut Entistä tietä Sopeutuminen Aktiivinen kehitys Innovatiivinen ote

14 3. Tekes - kiinteistö- ja rakennusalan ohjelmien vuoden 2011 rahoitushaku 11 Ensisijainen hankemuoto tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja/tai kuntien yhteishanke Yritykset ja kunnat hakevat hankkeitaan osana yhteishankkeita omilla hakemuksillaan Toissijainen hankemuoto tutkimusorganisaatioiden perinteinen Haku avataan ja julkistetaan 03/2011, Deadline 09/2011, Tekes-rahoitus n. 8.5 Meur Tutkimushankkeiden on tähdättävä tutkimustulosten liiketaloudelliseen ja yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen, kuten: 1. Käyttäjälähtöisen ja osallistuvan suunnittelun edistäminen rakennetussa ympäristössä ja rakennetun ympäristön palveluissa 2. Uudenlaisten palveluinnovaatioiden kehittäminen kiinteistö- ja rakennusalan loppukäyttäjille ja asiakkaille 3. Uudet omistajuus-, liiketoiminta-, rahoitus- ja hankintamallit 4. Kiinteistö ja rakennustoimialan kansainvälisen yritystoiminnan edellytysten kehittyminen

15 Tekesin toivomat yhteishankkeet organisointi 12 Tutkimus TUTKIMUSRESURSSIT Tutkimuslaitoksen tutkimushanke Yhteinen agenda Yhteistyömekanismit Kunta/yrit ys T&K Kunta/yrit ys T&K Kunta/yritys T&K Tekes Toimijat sitoutuvat yhteiseen agendaan Toimijakohtaiset projektit Toimijoilla oma budjetti ja kustannusraportointi ja Tekes-rahoitus

16 3. Seuraavat tehtävät ja kokous Tekes hakemusten sovittaminen 2.9 päättyvään hakuun Työkokoukset 2 kpl kuntasektorin ja valtiosektorin kanssa Tehtäväkokonaisuus Rakenne, seuranta- ja ennakointikonsepti (kahta pilottia vaille) valmiiksi Suhdanneseuranta pilottiraportti 2 syyskuussa 2011 Ennakointikonseptin kehitystyö jatkuu Tilastotietojen räätälöinti ja tarkennukset jatkuvat Käynnistetään insinöörityöt Tehtäväkokonaisuus Pitkän aikavälin rakennemuutokset ja työvoima aloitetaan myöhemmin syksyllä Seuraava kokous tammi-helmikuun vaihteessa Päivä, aika ja paikka: Pasilan virastokeskus / Liikennevirasto marraskuu 21. klo 14/tulos Rakli tammikuu 30. klo 13 / hallinto 30 min, klo 13:30 / tulos 13

17 Ohjausryhmän toinen kokous, tulosten esittely Seurantajärjestelmä, pilotti 1 2. Infrarakentamisen tilastot (Mäkelä) 3. Rakenne: lopputuote, työlajit, alue 4. Ennakointikonsepti 5. Tiedoksi muita saman aihepiirin hankkeita 6. Seuraavat tehtävä ja kokous

18 1. Infrasuhdanteet 1/2011 (seurantapilotti 1) 15 Tiivistetysti Maa- ja vesirakentamisen näkymät raportin tietosisältö Vaikeaselkoiset tekstit ja toisto karsittu Keskeisimmät aikasarjat säilytetty Laajuus 4x A4, internetistä tulostettavissa oleva pdf

19 Infrasuhdannetilanne tiivistetysti 16 Kuntien ja valtion rahoitustilanne on kireä. Elvytysvara on käytetty eikä uutta elvytystä ole luvassa Talouden näkymät epävarmat useiden Euroopan maiden velkaantuneisuuden takia. Suunnittelijoilla työkanta lyhentynyt ja uusia suuria hankkeita ei ole lähdössä liikkeelle. Urakoinnissa työkanta säilynyt viime vuoden tasolla, noin 4 kk:ssa Tarjoushinnat laskivat 2009 ja 2011 laskevat edelleen. Rakennuttajat saavat paljon tarjouksia ja hintakilpailu kireää rata- ja tieinvestoinnit kasvavat, 2013 ilman uusia päätöksiä investoinnit supistuvat paljon.

20 17 Urakoitsijoiden myyntihintojen kehitys (viim. 3 kk) 100 % 80 % Miinus 60 % Yhtäsuuri 40 % 20 % Plus 0 % Lähde: EK / II neljännes

21 Urakoitsijoiden tilauskannan pituus kuukausina kk Lähde: EK / II neljännes

22 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston investointitiedot ja niiden luokitukset Investointimenoista kerätään tietoja tehtäväluokittain ja tavaratyyppiluokitukseen perustuen Infrainvestoinnit sisältyvät tavaratyyppiluokkaan Kiinteät rakenteet ja laitteet 19 Sisältää mm. maarakenteiden eli katujen, teiden, pysäköintialueiden, siltojen sekä puistojen ja virkistysalueiden hankintamenot pl. maapohjan hankintamenot, vesirakenteiden eli patojen, kanavien ja altaiden hankintamenot, johtoverkostojen ja niiden laitteiden hankintamenot sekä muiden kiinteiden koneiden ja laitteiden hankintamenot, jotka eivät ole rakennuksen hankintamenoa. Myös vastaavien rakenteiden ja laitteiden perusparannusmenot. Tähän eivät kuulu viestintälaitteisiin sisällytettävät laitteet ja verkot tms. [2005]

23 Kunnat infran tilaajana - tilastotuotannon kannalta Kunta tai kuntayhtymä tilaajana (kysyntä) Investoinnit: Kuntien taloustilastoa varten kerättävästä aineistosta kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenot tehtäväluokittain, talonrakentamisen pohjatyöt arvioitavissa Tilastokeskuksen uudisrakentamisen tilastoaineiston perusteella 20 Kunnossapito: ehkä arvioitavissa kuntien taloustilaston perusaineistosta ja rakennusten ulkoalueiden hoidon osalta kuntien omistuksessa olevan rakennuskannan perusteella Kunnan tai kuntayhtymän liikelaitos tilaajana (kysyntä) Investoinnit: kultakin liikelaitokselta kerätään erikseen tietoja liikelaitoksen pysyvien vastaavien investointihyödykkeiden tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista (taulukko 15) mm. ryhmästä kiinteät rakenteet ja laitteet. [2005]

24 Kunnat infran tilaajana - kuntakonserniin kuuluva yritys 21 Kuntakonserniin kuuluva yritys tilaajana (kysyntä) Investoinnit: Yritysten kirjanpito? Kunnossapito: Yritysten kirjanpito?? Kuntakonserniin kuuluvan yrityksen tiedot eivät sisälly kuntien, kuntayhtymien eikä niiden liikelaitosten tietoihin. Kuntakonserniin kuuluvat infralan yritykset löytyvät Tilastokeskuksen konsernirekisterin tietojen avulla. Kuntakonserniin kuuluvilla yrityksillä voi olla myös tytäryrityksiä, jotka ovat myös tarvittaessa yksilöitävissä (näiden merkitys kokonaisuuden kannalta lienee vähäinen).

25 Kunnat infrapalveluiden tuottajana - tilastotuotannon kannalta 22 Kunta tai kuntayhtymä tuottajana (tarjonta) Investoinnit: Kuntien ja kuntayhtymien taloustilastossa investointihyödykkeiden ostot eritellään tavaratyypeittäin kolmeen luokkaan Rakennukset yhteensä, Kiinteät rakennelmat ja laitteet, sekä Muut investointihyödykkeet. Nämä luokat eritellään edelleen Omajohtoiseen rakentamiseen ja Rakennuttamiseen. Omajohtoisen rakentamisen investointimenot eritellään lisäksi neljään luokkaan: Henkilöstömenot, Palvelut, Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä Muut menot. Kunnan omajohtoisessa rakentamisessa tilaajana ja tuottajana on pääosin kunta. Kunnossapito: ehkä arvioitavissa kuntien taloustilaston tehtäväluokittaisten käyttötalousmenojen perusteella.

26 Investointihyödykkeiden ostojen erittely kuntien taloustilastossa 23 II Omajohtoinen rakentaminen yhteensä A. Rakennukset yhteensä B. Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Henkilöstömenot Palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut menot C. Muut investointihyödykkeet yhteensä III Rakennuttaminen yhteensä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut investointihyödykkeet

27 Paikallishallinnon prosenttiosuus koko kansantalouden maa- ja vesirakentamisen tuotannosta Tästä puuttuvat liikelaitosten ja kuntien omistamien yritysten infrarakentaminen Laitos, laitteet, kallionlouhinta: kaikki yhdessä S1313 Paikallishallinto

28 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston infra tehtäväluokat, suluissa kuntien ja liikelaitosten investoinnit 2008, milj. euroa. HUOM. Näiden lukujen päälle kunnan omistamien yritysten investoinnit 440 Ympäristön huolto (kunnat 22; liikelaitokset 0) 460 Liikenneväylät (kunnat 644, liikelaitokset 0) 470 Puistot ja yleiset alueet (kunnat 63; liikelaitokset 0) 610 Vesihuolto (kunnat 171; liikelaitokset 158) 620 Energiahuolto (kunnat 10; liikelaitokset 63) 640 Satama (kunnat 38; liikelaitokset 59) Edelliset yhteensä (kunnat 950 ~75%; liikelaitokset 280 ~25%) Listasta puuttuvat suunnittelusektoria kiinnostavat viranomaistehtävät, kuten mittaukset, rakentamiseen liittyvät rekisterit 25

29 Kuntien ja kuntien liikelaitosten mvr-investoinnit, milj euroa liikelaitokset kunnat

30 Kuntien/kuntayhtymien infratehtäväluokkien käyttömenot: palkat ja palkkiot, ostopalvelut, milj. euroa palvelujen ostot palkat ja palkkiot Suuntaa antava tieto oman työn ja ostopalvelujen suhteesta. Ei summaudu yhteen edellisen kalvon tietojen kanssa.

31 2. Infrarakentamisen rakenne - sisältö 28 Aluejakoehdotus Lopputuotteet Työlajit Lopputuotteet x työlajit Toimenpiteet

32 Aluejako 29 Etelä-Suomi (FI18) 50% Helsingin seutukunta 32% Turun seutukunta 8% Länsi-Suomi (FI19) 25% Tampereen seutukunta 7% Jyväskylän seutukunta 3% Itä-Suomi (FI13) 10% Kuopion seutukunta 3% Pohjois-Suomi (FI1A) 15% Oulun seutukunta 5%

33 30 Infrarakentaminen lopputuotteittain (alustava) milj. (CP) (7,6) 2010 (7,5) 2011 (7,7) * kaivosten perustaminen ** talorakentamisen pohjarakentaminen, pihat ja näiden korjaaminen *** kiinteistöjen ulkoalueiden hoito **** alkutuotannon infrarakenteet

34 MAKU 2005=100 työlajit 31

35 32 milj. (CP) Infrarakentaminen - työlajit (alustava)

36 Infrarakentaminen - työlajit (alustava) milj. (CP) 33

37 34 Infrarakentaminen - toimenpiteet (alustava) milj. (CP) ** * * ** * tiet:hoito; kadut: hoito + kunnossapito ** talojen piharemontit; kiinteistöjen ulkoalueiden hoito

38 4. Ennakointikonsepti esityksen sisältö 35 Lähtökohtana I kokouksen teoria: ennakointiin käytettävät muuttujat ovat toimintaympäristöön ja aikaan sidottuja. Kun toimintaympäristö muuttuu, muuttuvat myös ennakointimuuttujat. 1.Teoriaa on kehitetty ja esitelty kansainvälisissä konferensseissa: Eero Nippala: CIVIL ENGINEERING DRIVERS AND INDICATORS 6th Nordic Conference on Construction Economics and Organisation Eero Nippala & Pekka Tienhaara: DRIVERS OF CIVIL ENGINEERING MISBE Proceedings of the international Conference on Management and Innovation for a Sustainable Built Environment 2.Teoriaa on todennettu: tilastoanalyysit

39 Infrarakentamisen rakenteelliset muutokset 36 suljettu avoin kansallinen kansainvälinen julkinen yksityinen investoinnit kunnossapito

40 Kontekstualismi muutoksen tutkimusmenetelmänä 37 Kontekstualistisessa analyysissä pureudutaan tarkasteltavaan ilmiöön sekä horisontaalisesti (aika) että vertikaalisesti (ulkoinen toimintaympäristö, tarkasteltavan ilmiön sisäinen kehitys) toimintaympäristö toimintaympäristö toimintaympäristö Infrarakentaminen Infrarakentaminen Infrarakentaminen toimiala Historia toimiala Nykyisyys toimiala Tulevaisuus

41 38 Indikaattorit Ennakoivat eli avainindikaattorit reagoivat markkinoiden muutokseen etukäteen (suunnitelmat, talonrakentamisessa rakennusluvat, ) Seurausindikaattorit reagoivat markkinoiden muutokseen jälkikäteen (työttömyys, liikevoitto, ) Yhtäaikaiset indikaattorit reagoivat samaan aikaan markkinamuutoksen kanssa (tuotanto, liikevaihto, )

42 Suhdanneodotukset vaihtelevat vuodenajoittain - laskusuhdanteessa kesä muuttuu talveksi Urakointisektorin odotukset - keväisin - syksyisin

43 Muita havaintoja MVR barometrin vastauksista 40 Toteutunut suhdannekehitys on suhteessa barometrivastauksiin säännönmukaisesti parempi mutta saman suuntainen Tilaajat vastaukset ja toteuma (saldoluvut) balance figures - owner / view of coming business cycle toteuma realisation Suunnittelijoiden vastaukset ja toteuma (saldoluvut) balance figures - planning sector / view of coming business cycle toteuma arvioitu Forecast 1v aiemmin Realisation forecasted one year before

44 Ennakointi on vaikeaa myös Euroopan tasolla 41 6/2009 6/2011

45 Infrarakentamisen indikaattorit - Euroconstruct 42 Yleinen taloudellinen tilanne Julkisen sektorin taloudellinen tilanne (hyvä/huono: ylimääräisiä hankkeita) Lakisääteiset velvoitteet (veden/ilman laatu, jäteveden puhdistus, energian kulutus) Politiikkaohjelmat (TEN väylät, TEN energia, TEN tietoliikenne) Poliittiset päätökset (Maastricht, vapaa kilpailu, CO2) Paikallishallinnon vaalit Öljyn hinta Kulutuksen kasvu (liikennemäärät, energiankulutus, vedenkulutus) Infrastruktuurin kapasiteetti ja ikä

46 Analysointimenetelmä 43 Alkuperäiset arvot => Arvojen muutokset => Logaritmiasteikolle MVR BKT D(MVR) D(BKT) D(log(MVR)) D(log(BKT)) y y y aika Korrelaatiot Viiveet & korrelaatiot Korrelaatiokerroin >0,3 hyvä >0,7 erinomainen Grangerin testit aika aika

47 Infrarakentaminen avainindikaattorit testi 1 44 Infrarakentaminen yhteensä rakennusinvestoinnit Ennakoivia indikaattoreita BKT vuotta aiemmin toimitilat ½ vuotta aikaisemmin Yhtäaikaisia Investoinnit pois lukien rakennusinvestoinnit BKT, julkinen kulutus asunto- ja toimitilarakentaminen investoinnit pl. 0,3 => Tämä tarkastelu ei tuottanut avainindikaattoreita vuosineljännes

48 Valtion infrarakentaminen 45 Euribori FI BKT EU BKT Vienti Venäjä BKT Öljyn hinta Transitoliikenne Tavaraliikenne tonni-km % muutos Muuttoliike Työllisyys Verotulot Valtion infra rakentaminen Väestönkasvu Valtion talouden alijäämä % bkt Eduskuntavaalit

49 Valtion infrarakentaminen Testatut muuttujat: tieliikennesuorite, BKT, budjetin alijäämä, valtion verotulot, öljyn hinta, LVM hintaindeksi => Näistä yksikään ei ollut merkittävä. Kääntäen kohtalaisesti merkittäviä olivat BKT, valtiontalouden alijäämä ja öljyn hinta Korrelaatio Ennakoiva indikaattori? M2 edeltää - tieliikennesuorite - BKT - valtion tal. alijäämä - verotulot - öljyn hinta - LVM hintaindeksi M1 - M2 infra - tls infra - BKT infra - alijäämä infra - öljy infra - verot infra - LVM Seuraava M1 indikaattori? edeltää 46 Suhteellisista arvoista Aika (vuosi)

50 Kuntien infrarakentaminen 47 Väestön kasvu Väestön keskittyminen BKT Työllisyys Talonrakentaminen Pääomakannan muutos Kuntien infra rakentaminen Kunnan tulot - menot = vuosikate Kunnallisvaalit, valtionvaalit Lainanotto Korkotaso Verotulot Omaisuuden myynti Valtion apu kunnille

51 Kuntien infrarakentaminen Ennakoiva indikaattori? M2 edeltää Seuraava indikaattori? M1 edeltää 48 Testatut muuttujat: kuntien verotulot, alijäämä, velat, BKT, rakennusluvat => Näistä merkittäviä muuttujia olivat BKT ja talonrakentaminen (luvat) sekä kohtalaisesti merkittäviä kuntien verotulot Korrelaatio BKT - rakennusluvat - kuntien velkaantuneisuus - kuntatalouden alijäämä - kuntien verotulot M1 - M2 infra - bkt infra - rakennusluvat infra - velat infra - verot infra - alijäämä Suhteellisista arvoista Aika (vuosi)

52 Yksityisen sektorin infrarakentaminen 49 yksityisten velkaantuminen luottamus EU25? euribori väestönkasvu työllisyys maailman bkt eu bkt luottamus - teollisuus suomi Yksityinen - energia, tietoliikenne, kaivos, talojen pohjat & pihat rakennusluvat tulotaso (palkat?) fi bkt maailmankauppa värimetallien hinta maakaasun hinta öljyn hinta kuluttajahin taindeksi sähköhinta nordpool

53 Yksityinen infrarakentaminen Ennakoiva indikaattori? M2 edeltää Seuraava M1 edeltää indikaattori? 50 Testatut muuttujat: teollisuuden luottamus (Suomi, EU), maailmankauppa, rakennusluvat, BKT, öljyn hinta, EKP ohjauskorko ja inflaatio => Merkittävä näistä oli teollisuuden luottamus, kohtalaisesti merkittäviä BKT, talonrakentaminen sekä kääntäen inflaatio. Korrelaatio M1 - M2 infra - BKT infra - öljy infra - kul.hintaindeksi infra - korko infra - teol. luot. EU infra - teol. luot. S maailmankauppa rakennusluvat - BKT - öljyn hinta - inflaatio - teollisuuden luottamus EU - teollisuuden luottamus FI - maailman kauppa - rakennusluvat Suhteellisista arvoista Aika (vuosi)

54 Infrarakentamisen ennakointi - yhteenveto 51 Tavoitteena on löytää infrarakentamista ennakoivat avainindikaattorit ( korrelaatio > 0.7) Alustavat tulos 8/2011 Kohtalainen Valtio ( BKT ) ( öljyn hinta ) ( valtion talouden alijäämä ) Merkittävä - Kunta Kuntien verotulot BKT Rakennusluvat Yksityinen Teollisuuden luottamus BKT Rakennusluvat (Inflaatio)

55 5. Tiedoksi muita julkisia tutkimuksia 52 ROTI Kuntien kadunpidon organisoituminen 2010 (2011) Infra kuntoon sivusto (2011) Kiinteistö- ja rakennusalan nykytila ja tulevaisuuden näkymät sekä liiketoiminta-ympäristön yleiset trendit ja muutostekijät / julkaisut (5/2011) Financial performance of Finnish technical networks (osa C-business projektia 5/2011) Kiinteistö- ja rakennusalan osaamistarveraportti VOSE projekti (6/2011)

56 Infrarakentamisen määrittely 53 Talon-rakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoisalojen rakentaminen Teollisuus Maanalaiset tilat Talot Tilat Talojen pihat Liikenneväylät Verkostot Ympäristörakenteet Talojen ja infrarakenteidenp ohjarakenteet Kaivosten maarakenteet tms. TOL 2008 Maa- ja vesirakentaminen Infrarakentaminen Infrarakentaminen = maa- ja vesirakentaminen (TOL2008) + maanalaiset tilat, talojen piharakenteet + talojen ja infrarakenteiden pohjarakenteet +kaivosten rakenteet +alkutuotannon infrarakenteet

57 54 Infra lopputuotteita (% kertoo arvioidun osuuden infrakannasta) Tieverkosto tiet sillat alikulut, tunnelit kevyen liikenteen. väylät Katuverkosto kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet Raideliikenneverkosto 25% 20% 10% rautatiet metro raitiotiet Yksityistiet Metsäautotiet Vesiväylät satamat kanavat Lentokentät 1 2% 1 2% 2 3% Vesihuoltoverkosto vesijohdot viemärit puhdistamot 5 6% Energiahuoltoverkosto kaukolämpö sähkö maakaasu öljy 10 15% Tietoliikenneverkosto maa ja ilmakaapelit linkkitornit keskukset 15% TV,radio, puhelin, intenet, Ympäristörakenteet kaatopaikat hautausmaat läjitysalueet meluvallit 5 10% Vapaa-ajan rakenteet urheilukentät puistot, leikkikentät laskettelurinteet tennis, golf, pururadat Talojen piharakenteet 1 2% 3 5% nurmikot pysäköintialueet puut, pensaat (ei perustus).

58 Yleiset tiet ja kadut 55 SISÄLTÄÄ: Teiden ja katujen päällystystyöt Yleisten teiden ja katujen laajennus ja uudisrakentaminen (rakennuttaminen, suunnittelu, materiaalit, kone ja henkilötyö, kalustovuokraus, maalunastukset ja valvonta) Yleisten teiden ja katujen kunnossapito, mikäli toimi on vaikutukseltaan yli 1 vuosi Maa-ainesalueiden hankinta Kaikki tie ja katurakenteeseen kuuluvat laitteet mukaan lukien, alikulut, sillat, kaiteet, valaistus, ojat, rummut jne. EI SISÄLLÄ: Yksityisteitä, tonttiteitä, kauppojen, virastojen, koulujen tms. pysäköintialueita

59 Yksityis- ja metsäautotiet 56 Teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät suunnittelutyöt, rakennuttamistyöt, materiaalit, kone ja henkilötyöt pää ja aliurakoineen, erilaiset palvelut, kuten kone ja kalustovuokraus ja valvonta SISÄLTÄÄ: Yksityisteiden eli lähinnä omakotitalojen ja maatilojen tonttiteiden rakentaminen ja kunnostus Vapaa-ajan asuinrakennusten tonttiteiden rakentaminen ja kunnostus Valtion, kuntien, yritysten, yksityisten jne. metsäpalstoille johtavien teiden rakentaminen ja kunnostus EI SISÄLLÄ: esim. Liikerakennusten, erilaisten kenttien tai asuinkerrostaloalueiden pysäköintialueita tai kulkureittejä lyhyiden yksityisten teiden rakentamiskustannukset kirjautuvat usein talonrakentamisen kustannuksiin pihatöiden yhteydessä

60 Lentokentät 57 Lentokenttien rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät suunnittelutyöt, rakennuttamistyöt, materiaalit, kone ja henkilötyöt pää ja aliurakoineen, erilaiset palvelut, kuten kone ja kalustovuokraus ja valvonta SISÄLTÄÄ: mm. sotilas ja pienlentokenttien sekä lentoasemien kiitoratojen, rullausteiden ja lentokoneiden pysäköintialueiden, lentoaseman sisäisen liikenteen väylien rakenteiden rakentaminen ja kunnossapito Kiito ja rullausteiden valo-opasteet ja ohjausjärjestelmien kiinteästi lentokenttärakenteeseen liittyvät osat Ei SISÄLLÄ: Lentoasemarakennuksia Autojen parkkitaloja Lentoasemalle johtavien liikenneväylien rakenteita

61 Raideliikenneverkosto 58 Rautateiden, metron ja raitioteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät suunnittelutyöt, rakennuttamistyöt, materiaalit, kone ja henkilötyöt pää ja aliurakoineen, erilaiset palvelut, kuten kone ja kalustovuokraus ja valvonta SISÄLTÄÄ: mm. raiteiden perustusrakenteet, ratojen kuivatusrakenteet, kiskojen alusrakenne, kiskot, ratojen sähköistyksen laitteet ja varusteet, ratojen sillat ja eritasoristeykset, ratojen opastinlaitteet ja kulunvalvonnan rataan liittyvät rakenteet ja laitteet Ei SISÄLLÄ: rautatie tai metroasemarakennuksia tai varastoja autojen parkkitaloja tai parkkialueita rautatieasemalle johtavien liikenneväylien rakenteita

62 Satamat ja vesiliikenneväylät 59 Satamien, laitureiden, laivaväylien, uittoväylien ja kanavien rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät suunnittelutyöt, rakennuttamistyöt, materiaalit, kone ja henkilötyöt pää ja aliurakoineen, erilaiset palvelut, kuten kone ja kalustovuokraus ja valvonta SISÄLTÄÄ: mm. laitureiden perustusrakenteet, laitureiden kuivatusrakenteet, satama-altaat, aallonmurtajat, majakat, merimerkit, Ei SISÄLLÄ: energiahuollon patorakenteita satamaterminaalirakennuksia tai tavaravarastoja sataman autojen parkkitaloja tai parkkialueita satamaan johtavien liikenneväylien rakenteita