Infra-teknologiaohjelman päätösseminaari

Transkriptio

1 Infra-teknologiaohjelman päätösseminaari Jaakko Heikkilä Ramboll Finland Oy

2 Rakennus- ja kiinteistöalan klusteri Suomessa Energia Hyvinvointi Infra ja vesi Talonrakennusala Kiinteistöala Talotekniikkaala Rakennustuoteteollisuus Metsä Metalli ja kaivos Elintarvike Tietoliikenne Kuljetus Rakennetun ympäristön asiantuntijat

3 Infraan kuuluvia rakenteita Tieverkosto Tieverkosto Katuverkosto Katuverkosto Raideliikenneverkosto Raideliikenneverkosto tiet sillat alikulut, tunnelit kevyen liikenteen väylät 25 % 20 % 10 % kadut sillat, alikulut liikennevalot pysäköintialueet rautatiet metro raitiotiet Yksityistiet Yksityistiet Metsäautotiet Metsäautotiet Vesiväylät Vesiväylät Lentokentät Lentokentät 1-2 % 1-2 % 2-3 % Vesihuoltoverkosto Vesihuoltoverkosto vesijohdot viemärit puhdistamot 5-6 % Energiahuoltoverkosto Energiahuoltoverkosto Tietoliikenneverkosto Tietoliikenneverkosto kaukolämpö sähkö maakaasu öljy 10-15% 15 % maa- linkkitornit ja ilmakaapelit keskukset TV,radio, puhelin, internet jne Ympäristörakenteet Ympäristörakenteet kaatopaikat hautausmaat läjitysalueet meluvallit 5-10 % Vapaa-ajan Vapaa-ajan rakenteet rakenteet Talojen Talojen piharakenteet piharakenteet urheilukentät puistot, leikkikentät laskettelurinteet tennis, golf, pururadat 1-2 % 3-5 % nurmikot, pysäköintialueet puut, pensaat

4 MVR-alan analyysi 3/99 -> 9/02 -> 3/06 KOULUTUS IMAGO KEHITTÄMINEN ELINKEINOELÄMÄ ALAN KÄYTÄNNÖT Puutteet - Ala ei houkuttele opiskelijoita - Opetuksen taso - Koulutus uuden järjestelyn edessä - Älä Ala pelkää muutosta - Määrärahojen Pienuus pienuus - Miksi ala on olemassa; hyötyä ei tiedosteta - Hyvien asioiden ja uutisten heikko uutisarvo - Ansiokehitys - Korkea mediakynnys - Taustamateriaalin puute -Kansainvälisten kykyjen puute - Korkeakoulujen ja yrityselämän välinen kuilu - Yritysten mukanaolo vähäistä - Ilmapiiri ei kannusta kehittämään - Perusrahoituksen vähäisyys - Laatuasiat - Käyttäjät (elinkeinoelämä) liian vähän mukana osallistumassa - Kunnat ja valtio vastaa - mentaliteetti - Julkisen puolen murros - Infran hallintakeinot (kunnat) - Kehittymättömät mittaristot - Ala ei kykene osallistumaan sitä koskevaan päätöksentekoon - Teettämismenettelyt puutteellisia (kokonaistuotteiden suuntaan) - Heikot eväät viennille - Sirpaloituminen, ei yhtenäisyyttä - Määrärahojen pienentyminen - Verkottumisen vähäisyys -Näköalattomuus, lyhytjänteisyys - Hinnoittelu/epäterve markkina

5 Alan vision saavuttaminen Alan tapa = kulttuuri markkinat rakennusprosessit säännöt, ohjeet, käytännöt hankintamenettelyt perustutkimus koulutus kestävä kehitys, ym Alan tapa tukee liiketoimintaa - liiketoiminta edistää alan tapaa Visio 2010 Liiketoiminta (ala, yritykset) / tuottavuus kannattavuus henkilöstöjohtaminen investoinnit T&K, koulutus verkostoituminen vienti, ym.

6 Infra-teknologiaohjelman liittyminen alan tavoitteisiin Laatu ja tuoteominaisuudet ostokriteerejä Yritysten hyvä kannattavuus ja kv. kilpailukyky Alan myönteinen imago Muita klustereita hyödyntävää osaamista Suomalainen infraosaaminen kansainväliselle huipputasolle Osaamisen ja koulutuksen korkea taso Visio Ministeriöt, hallintovirastot Tutkimusyksiköt Ohjelman strategiset tavoitteet Ohjelman painopistealueet Yritykset Projektit Järjestöt Kaupungit, kunnat DM Copyright Tekes

7 Infra-ohjelma vaikuttaa koko alaan Infra-ohjelman tuloksena vuosikymmenen loppupuoliskolla: Hankintamenettelyt vastaavat avautuneita markkinoita ja tukevat yritysten osaamista ja kansainvälistymistä. Uusia osaamisalueita on kehittynyt, yritysten toimialat ovat laajentuneet ja kumppanuuksia on syntynyt runsaasti. Informaatioteknologiaa sovelletaan kaikissa alan toiminnoissa. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintatapoja. Alalla on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista ja keihäänkärkituotteita ydinteknologioiden alueella.

8 Ohjelman johto- ja ohjausryhmät Ohjelman johtoryhmä Puheenjohtaja Jaakko Heikkilä, rakennusneuvos, toimitusjohtaja, Ramboll Finland Oy Jäsenet Juhani Kuusisto, johtaja, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut Reijo Korhonen, rakennusneuvos, (HKR) ( ) Hannu Leinonen, toimitusjohtaja, YIT Primatel Oy ( ) Matti A. Mantere, toimitusjohtaja, LEMCON OY ( ) Matti Räinä, kaupungininsinööri, Oulun kaupunki ( ) Tom Schmidt, toimitusjohtaja, Skanska /Tieyhtiö Nelostie Oy Juhani Tervala, rakennusneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö Tom Warras, teknologia-asiantuntija, Tekes ( ) Osmo Rasimus, teknologia-asiantuntija, Tekes ( ) Asiantuntijaklubit Hankintaklubi: Juhani Kuusisto ( 2003), Matti-Pekka Rasilainen (2003 ) IT-klubi: Tom Warras Elinkaariklubi Aarno Valkeisenmäki Osaamisklubi Heikki Jämsä

9 Tekesin INFRA-teknologian johtoryhmä

10 Projektien lukumäärän jakautuminen ohjelman painopistealueille Laajuus 112 projektia 32 M

11 Infra-teknologiaohjelman vaikuttavuusarviointia Lowtechista Hightechiin Koko alan t&k-aloitteellisuus on lisääntynyt Hankintatavat ovat monipuolistuneet. Hankintatapojen muutoksella ja markkinoiden avaamisella on saatu kilpailuttamisen kautta säästöjä. Tiedonhallinnan kehittäminen etenee nopeasti (InfraModel, e-hankinta, tietomallit ) Elinkaaritekniikan systematiikka on luotu. Pilottityökalut on olemassa. Langaton, automatisoitu työmaa etenee. Perusta on luotu. Koneautomaatiossa konkreettisia tuloksia Haave alan yhteisestä `kielestä` toteutuu, InfraRYL nimikkeistö, laatumääritykset ja kustannusten hallintamenettelyt ovat käytössä. Uusia osaamisalueita ja palveluita on synnytetty, verkottuminen yleistä Alan luonne muuttunut virastokulttuurista yrityskulttuuriksi. Luonnonvaroja säästävä materiaaliteknologia on vahvasti tulossa

12 Infra-teknologiaohjelman Top10 -tuloksia Huipputekniikan soveltamista Automatisoitu tuotantoteknologia - suunnittelun, mittausten ja työkoneiden langaton tiedonsiirto - työkoneiden automatisointi Rakenteiden reaaliaikainen monitorointi ja käyttöiän hallinta - uudet maanalaiset mittausteknologiat (sensoriverkot) Laserskannaustekniikat rakenteiden mittauksissa - viemärikuvaus, tunneli- ja siltamittaus, tienpinnan mittaus Tekniikoita alan uuteen toimintatapaan Uudet hankintamallit InfraRYL - nimikkeet, tuoterakenteet, laatuvaatimukset, määrämittaus Projekti- ja kustannushallintajärjestelmät Tuotemallinnus, tiedonsiirto Elinkaarilaskenta (LCC/ LCA) Uusia teknisiä ratkaisuja Hiljaiset päällysteet Uusiomateriaalien käyttötekniikat

13 Infra Rakentaminen ja palvelut Infra 2010 (LVM) Uusi materiaaliteknologia (YM) Sensoriteknologia Hankintamenetelmät (RAKLI) Tuotetietomalli Elinkaaritekniikka Älykäs työmaa Kansainvälistyminen Ohjelman evaluointi 2006 Loppuseminaari Loppujulkaisu

14 Tuotemallipohjainen infrakohteen elinkaarenaikainen hallinta ELINKAAREN KATTAVA HALLINTAPROSESSI INVESTOINTI YLLÄPITO Toteutusmuoto elinkaarimalli ST T LÄHTÖ- TIETOJEN HANKINTA SUUN- NITTELU RAKEN- TAMINEN JA RAKENNETUN TODENTA- MINEN TOIMIVUUS- JA RAKENNE- MITTAUKSET LUOVUTUS- MITTAUKSET LÄHTÖTIETO- MALLI TUOTEMALLI GEOMETRIAMALLI RAKENNEMALLI TIETOMALLI TOTEUTUS- MALLI RAKENNEMALLI TIETOMALLI TOTEUMA- MALLI YLLÄPITO- MALLI JÄÄNNÖS- ARVO- MALLI 3D simulointi ja visualisointi työmaaautomaatio TUOTETIETOMALLI

15

16 Eko- ja kustannustehokkaassa rakentamisessa on kysymys hankkeen/ kohteen haluttujen ominaisuuksien (vaatimusten) toteuttamisesta tietyin elinkaaren aikaisin ympäristöpainein ja elinkaarikustannuksin Toimivuus, kelpoisuus Taloudellisuus - elinkaarikustannukset Ekologisuus -ympäristövaikutukset Kustannustehokkuus Ekotehokkuus

17 Käyttäjän/ omistajan/ yhteiskunnan tarpeet Toimivuustavoitteet Olosuhteet Rasitukset Käyttökokemukset Kokeelliset menetelmät Laskelmat Tuotetiedot Laatu Talous Ympäristö Vaati- Ratkaisun mukset (tuotteen) ja ominai- kriteerit suudet Todentaminen n ja ja valinta Työmenetelmät Materiaalit Toimivuustarkastelu Tuotehyväksyntä Ratkaisun kehittäminen Tuotteistus Tutkimus, tuotekehitys

18 Lentokoneesta tai helikopterista tehtävät skannaukset. Kevyillä laitteilla myös sisätiloissa Sisätilojen laserskannaus / E Härö & V-P Koskela

19 VTT BUILDING AND TRANSPORT Copyright VTT

20 Kansallisia osaamiskeskittymiä Metsä Metalli ja kone Hyvinvointi ja terveys Rakennettu ympäristö? Energia ICT