INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä

Transkriptio

1 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä 1 (2) Paikalla: Infra ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjäjien liitto Kuntaliitto Liikennevirasto Liikennevirasto Ramboll Finland Oy, MANK ry Sandvik Oy Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry VTT Expert Service Tilastokeskus TAMK VTT Poissa: SKAL ry Lemminkäinen Infra Oy Morenia Oy Oy VR-Track Ab YIT Rakennus / Infrapalvelut Rautaruukki Oyj Tapani Karonen (pj) Arto Kari Veli-Pekka Sirola Kari Happonen Marika Kämppi Ari Huomo Magnus Nygård Mikko Leppänen Maarit Mäkitalo Osmo Seppälä Pekka Tienhaara Pekka Mäkelä Eero Nippala (siht.) Terttu Vainio (siht.) Jari Pietilä Harri Kailasalo Eero Moilanen Jouni Kekäle Jarkko Salmenoja Hannu Jokiniemi 1. Projektin esittely (kalvot 3-9) Projektin nettisivujen osoite Projektia edeltänyt esitutkimusraportti (tutkimussuunnitelma) sekä tulevat dokumentit mukaan lukien kokousaineistot jaetaan tätä kautta. Yhteydenpito ensisijaisesti terttu.vainio@vtt.fi tai Ohjaus- ja tuloskokouksia tullaan pitämään kolme. Kokouksissa käsitellään aluksi tunti hallinnollisia asioita ja kaksi tuntia tuloksia. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tapani Karonen. Projekti aloitetaan infrarakentamisen rakennetutkimuksella ja suhdanneseurantakonseptin kehitystyöllä (sisältö kalvo 5, aikataulu kalvo 6). 2. Rakennetutkimus, seuranta- ja ennakointikonsepti (10-20) Rakennetutkimuksessa puhutti aluejako. Esitettyä NUTS2 jakoa (kalvo 14) ei hyväksytty, koska alueiden sisälle mahtuu markkinoiden kehityksen kannalta keskenään täysin päinvastaisia alueita. Kokouksessa ehdotettiin mm. kasvukeskuksia (seutukuntia), koska infrarakentamisen investointien ja myös korjausten ennakoidaan keskittyvän niihin. Muita ehdotettuja alueita olivat ELY keskusten alueet, maakunnat tai maakuntien yhdistelmät. Yhteensä noin 10 aluetta. Aluejaosta ei tehty päätöstä vaan tutkijat selvittävät, miten tietoja on mahdollista saada.

2 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous klo Otaniemessä 2 (2) Esitettyyn viitekehykseen (mm. kalvo 17) kommentointiin, että vesihuoltolaitokset kuuluvat kunnallisen päätöksenteon piiriin, vaikka näyttävät ulospäin itsenäisiltä toimijoilta. Kunnat rakentavat edelleen katuja itse. Tutkimuksen tavoitteena on uudistaa Maa- ja vesirakentamisen näkymät raportti. Projektissa tullaan pilotoimaan erilaisia sisältöjä (kalvo 16). Kokemusten perusteella laaditaan uusi ennakointikonsepti. Kokous kehotti pitämään huolen siitä, ettei vuodesta 1993 kerätyistä aikasarjoista lopeteta tilaajille tärkeitä. Rakennuttajakysely on tuottanut tilaajamittarin, ns. toisen näkökulman suhdannetilanteeseen. Sisältöideoina esitettiin ketju: suunnittelu ennakoi rakentamista sekä indikaattori BKT / infrarakentaminen korrelaatio (vastaava kuin esitetty BKT / rakentaminen). Tutkimukselta odotetaan paljon ja on panostettava tietojen oikeellisuuteen. Kyselyihin on pyrittävä saamaan vastaus taholta, joka todella tietää kysymyksin vastaukset. Tutkimuksen raportointikieli on suomi. 3. Infrarakentamisen tilastot (kalvot 21-32) - verkkopalvelun sisältämiin tilastoihin voi tutustua käyttötunnuksella RAK908 ja salasanalla AS96V. Ohjausryhmää pyydettiin tutustumaan palveluun ja antamaan palautetta käyttöliittymästä (kalvot 24 28) Tilastokeskukselle (pekka.makela@stat.fi). Projektin yhtenä tehtävänä on tilastojen käytettävyyden parantaminen. Kansainvälinen tilastoluokitusmuutos (TOL2002 => TOL2008) muuttaa perustilastojen sisältöä (kalvo 29). Maa- ja vesirakentamisen yrityksistä lähes 90 % muuttuu erikoisalojen rakentamiseksi. Esimerkiksi yritystilastot, työvoimatilastot ja liikevaihtoindeksi tulevat kattamaan vain suppean osan entisestä maa- ja vesirakentamisesta. Kansantalouden tilinpito on perustilastoista johdettu tilasto ja siinä säilytetään toistaiseksi vanhan luokituksen mukainen sisältö. Myös käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto tuo haasteita tilastojen aikasarjojen jatkuvuudelle (kalvot 29 32). Aikaa myöten se tulee selkeyttämään tilastoja, koska yritysten päällekkäiset, alihankinnoista johtuvat liikevaihdot karsiutuvat pois. 4. Seuraavat tehtävä ja jatko Suunnitellun mukaisesti aloitetaan projektin osa: infrarakentamisen rakennetutkimus ja Infrarakentamisen näkymät ensimmäinen pilotti. Seuraava kokous VTT:llä Otaniemessä os. Vuorimiehentie 3. Hallinnollinen kokous klo 12 13, tulosten esittely klo Liite: Kokouskalvot

3 Liite: Kokouskalvot Infrarakentaminen muutoksessa ohjausryhmä

4 2 Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 1. Projektin esittely (kalvot 3-9) 2. Seuranta- ja ennakointikonsepti (10-20) 3. Infrarakentamisen tilastotuotanto (kalvot 21-32) 4. Seuraavat tehtävät ja kokouksen päätös

5 3 Käytännön järjestelyt Ohjausryhmä pj Tapani Karonen kokoukset 2/2011, 9/2011, 2/2012, 6/2011 raportointi/ohjaus (1h) + tulokset (2h) Projektin nettisivu Projektiryhmä VTT: Terttu Vainio & Pekka Tienhaara; Päivi Julin TAMK: Eero Nippala & Jouni Sivenius; Liisa Niemikallio; Joonas Kilpinen; Matias Viren Tilastokeskus: Pekka Mäkelä & www asiantuntija; pääomakanta asiantuntija

6 Projektin tavoitteet 4 1 Selventää alan käsitteitä ja 2 tuottaa käsitteen infrarakentaminen mukainen markkinatietoraportti 3 Parantaa alan tilastointia 4 Uudistaa suhdanneraportti infrarakentamisen näkymiksi. 5 Konkretisoida alan toimintaympäristön muutosten vaikutukset infra-alaan. 6 Selvittää tulevaisuuden infrarakentamisen osaamis- ja työvoimatarve.

7 Tutkimukset osat ja sisältö 5 POIKKILEIKKAUS JA LÄHIVUODET PITKÄ AIKAVÄLI 1 2 Esitutkimus, määritelmät Lopputuotteet / omistaminen, rakennuttaminen, rakentaminen - kunnat, valtio, yksityinen Rakennemuutokset - toimintaympäristön muutokset - alan haasteet - toimenpiteet 5 - toimenpiteet, työlajit, alueet 3 Ennakointikonsepti ja seuranta 4 Pilottiraportti - näkymät 2012 Työvoima - määrä, ikärakenne - ulkomaalaiset ja - osaaminen 6 Räätälöidyt, luottamukselliset selvitykset yrityksille ja organisaatioille

8 Aikataulu 6 Ohjausryhmän kokoukset 4 kpl Julkistaminen (päätösseminaari) Vuosi 2011 Vuosi Infrarakentamisen rakenne ja suhdannekehityksen ennakointi Pilotit 1-4 Pitkän aikavälin näkymät Tekes projekti (ei vielä päätöstä)

9 Toiminnan suunnittelu ja ohjaus 1-4 Suomen markkinarakenne ja seurantakonsepti Strategia ja kehittäminen 7 7 Paikallisilta markkinoilta kansainvälisille markkinoille Tehtävät, joihin haettu Tekes rahoitusta 3 Inframarkkinoiden avainindikaattorit 5 Inframarkkinoiden rakennemuutokset 6 Työvoima ja osaaminen

10 Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentamisen rakenne 1 Määritelmiä 2 Kuntien ja yhtymien infrarakentaminen 3 Valtion infrarakentaminen 4 Yksityisten infrarakentaminen 5 Kokonaiskuva: toimenpiteittäin, työlajeittain ja alueittain 6 Seuranta ja ennakointikonsepti Pitkän aikajänteen näkymät 7 Alan muutokset ja niiden vaikutukset 8 Työvoima ja uudet osaamistarpeet Räätälöidyt toimeksiannot Infrarakentamisen Infrarakentamisen näkymät 2012 Infrarakentamisen Pilot näkymät Infrarakentamisen Pilot näkymät Pilot näkymät Pilot 4 Räätälöity projekti Räätälöity projekti Räätälöity projekti Räätälöity projekti International Conference International paper Conference paper Key Key indicators forecasting forecasting development development Seminaariesitelmä Seminaariesitelmä Seminaariesitelmä Seminaariesitelmä 8

11 Rakennemuutokset pitkällä 9 aikavälillä Tarpeet -yhteiskunta -asiakas Kestävä kehitys -CO 2 -kierrätys - Ilmastonmuutos Työvoima - eläköityminen - ulkomaalaiset - osaaminen hankemäärä uudisinvestoinnit kunnossapito hoito hankesisältö korjaustarve Rakenteet - kunto - korjausvelka korjausrakentaminen Talous - rahoitus - verot><käyttömaksut Innovaatiot - tuotemalli -paikkatieto

12 Infrarakentamisen määrittely 10 Talon-rakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Erikoisalojen rakentaminen Teollisuus Maanalaiset tilat Talot Tilat Talojen pihat Liikenneväylät Verkostot Ympäristörakenteet Talojen ja infrarakenteidenp ohjarakenteet Kaivosten maarakenteet tms. TOL 2008 Maa- ja vesirakentaminen Infrarakentaminen Infrarakentaminen = maa- ja vesirakentaminen (TOL2008) + maanalaiset tilat, talojen piharakenteet + talojen ja infrarakenteiden pohjarakenteet +kaivosten rakenteet

13 11 Tarkasteltavat lopputuotteet omistajittain maantiet kadut radat raitio, metro vesiväylät vesihuolto energiahuolto tietoliikenneverkko muut maanalaiset tilat kaivokset talojen pohjarakennus Kunnat (a) Valtio (b) Yritykset (c)

14 Tarkasteltavat toimenpiteet 12 investoinnit suuret investoinnit (yli 30 milj. eur) muut investoinnit (ml. saneeraus- ja korjausinvestoinnit) ylläpito kunnossapito hoito (talvi ja kesä). HUOM! Tie-,katu- ja ratakäsite-erot

15 Tarkasteltavat työlajit (maa-rki) 13 pohjarakennetyöt maarakennetyöt kunnallistekniikan työt Tämä on lopputuote, muut aidosti työlajeja pintarakenteet vesirakenteet kalliorakenteet erikoisrakenteet suunnittelu rakennuttaminen ja projektinjohto.

16 Tarkasteltavat alueet 14 Maantieteellinen alue voisi olla esimerkiksi: NUTS2 aluejako ohessa. Ohjausryhmän päätös: - ei tätä aluejakoa - kasvukeskukset ja PKS saatava esiin, koska sinne keskittyvät sekä investoinnit että kunnossapito

17 15 Suhdanneseuranta Maa- ja vesirakentamisen näkymät raportissa esitetään tietoa ottamatta kantaa tiedon merkittävyyteen tai muuttujien keskinäisiin riippuvuuksiin Tulevassa raportissa esitetään ns. avainindikaattorit, jotka ennakoivat tulevaa kehitystä Ohjausryhmä: esille ketju suunnittelusta rakentamiseen

18 Uuden raportin (pilot 1-4) sisällön testausta 16 Infrarakentamisen näkymät - sisältö 2010 (vanha) 2011 (pilot 1 & 2) 2012 (pilot 3 & 4) K S K S K S Toimintaympäristö Kustannukset Rakennuttaminen (VTT) Suunnittelu (VTT) Urakointi (EK) Teema Koneyrittäjät SKOL ry Lopputuotteittain Tilaajittain Ohjausryhmä: - tuonut tarpeellisen toisen näkökulman inframarkkinoihin ns. tilaajaindikaattorin - tilaajille tärkeitä aikasarjoja ei pidä katkaista Indikaattorit Työlajeittain Toimenpiteittäin

19 The Finnish Civil Engineering Market Structure Changes Private Public Private or public orderer contractor orderer contractor orderer contractor Roads Railway Streets * Waterpipes * Building foundation *Ohjausryhmä ei yhtynyt esitettyyn. Vesihuoltolaitokset ovat osa julkista sektoria ja kunnat rakentavat edelleen katuja Public budget GDP forecast Region politics, subsidies Key indicators Public budget GDP forecast Outsize projects Inquiries to orderers and planners GDP forecast Private sector demand forecast Outsize projects Expert opinion (RAKSU) Inquires to orderers and planners?

20 The civil engineering market share in Finland order sector % private 50 public Eero Nippala, TAMK 2010

21 GDP and construction investments In Finland percent %- change compared to previous year GDP Construction investments % level Copyright EERO NIPPALA 2006 Lähde: Tilastokeskus if GDP growth remains below 3 % => construction growth is negative, what about in the future?

22 Toimistorakentaminen Pääkaupunkiseudulla 20 2,0 milj. m3 1,5 1,0 0,5 0, Lähde: Tilastokeskus Talonrakentamisen heilahtelut vaikuttavat paikallisesti, merkittävästi varsinkin pienten koneyrittäjien työkantaan.

23 21 Infrarakentamisen tilastoinnin kehittäminen Pekka Mäkelä

24 22 Infra-alan tilastointi, yhteenveto Tilastot ovat monipuoliset ja melko kattavat. Infra-alasta tuotetaan toimialatilastoja, tuotetilastoja (mm. investoinnit, maa-aineksen kuljetukset), kustannusindeksejä. Koska infra-alasta ei ole hintatilastoa, ei siitä myöskään voi olla aitoa tuotantotilastoa. Tilanne tältä osin samanlainen Pohjoismaissa ja monissa Euroopan maissa. Tuotettavat tilastot kootaan alan rahoituksella Maa- ja vesirakentamisen verkko-palveluun ( sekä neljästi vuodessa vuosi paperijulkaisuksi. Palveluun voi tutustua ilmaiseksi kuukauden ajan tunnuksella RAK908, salasanalla AS96V Tilastokeskuksessa tai Pohjoismaissa ei ole tällä hetkellä menossa Maa- ja vesirakentamisen tilastointiin kohdistuvia kehittämishankkeita

25 23 Kuntien infrarakentamisen investoinnit ja kunnossapito Investoinnit: Kuntien taloustilastoa varten kerättävästä aineistosta sekä erillisellä kyselyllä kuntien kirjanpidosta erotetuilta liikelaitoksilta. Kunnossapito: ehkä eroteltavissa taloustilaston perusaineistosta. Sitä ei tehdä, koska kirjauskäytännöt vaihtelevat kunnittain. Kunnossapito on toki mukana kokonaistason menoissa. Kunnan/kuntayhtymän taloustilastoissa kysytään investointimenoja tehtävittäin Suomen kuntaliiton tekemän luokituksen mukaisesti. Investointimenot otsikolla Kiinteät rakennelmat ja laitteet, sisältää mm. maa- ja vesirakennustoiminnan

26 24 Maa- ja vesirakentamisen verkkopalvelu Palveluun voi tutustua ilmaiseksi kuukauden ajan käyttäjätunnus RAK908 - salasana AS96V

27 Maa- ja vesirakentamisen verkkopalvelu sisältö esimerkki 1 25

28 Maa- ja vesirakentamisen verkkopalvelu sisältö esimerkki 2 26

29 Maa- ja vesirakentamisen verkkopalvelu sisältö esimerkki 3 27

30 28 TOL 2002, TOL 2008 Luokitusmuutos siirtää 2009 verottajan maksuvalvonta-aineistossa 8900 yrityksestä 7800 yritystä erikoisalojen rakentajaksi. TOL2008 mukaan maaja vesirakennusalalla yrityksiä toimii enää 1100 (luokka 42) Liikevaihdolla mitattuna muutos on TOL2002 noin 6,5 mrd. eurosta TOL2008 noin 3,7 mrd. euroon Muutos katkaisee perustilastojen aikasarjat ja heikentää ratkaisevasti vertailtavuutta Kansantalouden tilinpito tulee käyttämään omaa luokitusta, jossa TOL 2008 luokkaan 42 Maa- ja vesirakentaminen, yhdistetään luokasta 43 erikoistunut rakennustoiminta luokka 431, Rakennusten ja rakennelmien purku ja rakennuspaikan valmistelutyöt Suhdannetilastoissa ei toistaiseksi noudateta KT tilinpidon jakoa

31 29 Käänteinen arvonlisävero Rakentamispalveluiden käänteinen arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön Ostaja maksaa veron Koskee Suomessa myytävää rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Sovelletaan jos ostaja muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Soveltamisala: Mitä on rakentamispalvelu? AVL 31 Kiinteistöön kohdistuva rakennus- ja korjaustyö sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttaminen. Mitä tarkoittaa muutoin kuin satunnaisesti?

32 30 Tilastot, joihin käänteinen vero vaikuttaa Rakentamisen liikevaihtokuvaaja Kuukausittainen liikevaihdon arvoindeksi 41 Talonrakentaminen 42 Maa- ja vesirakentaminen 43 Erikoistunut rakennustoiminta F Rakentaminen Rakentamisen myynnin määrä Saadaan deflatoimalla liikevaihtoindeksit Liikevaihtoindeksien lähdeaineistoja ovat Myyntitiedustelu: noin 200 liikevaihdoltaan suurinta rakennusalan yritystä Kausiveroaineisto: Arvonlisäveroa maksavat rakennusalan yritykset

33 31 Rakentamisen käänteinen arvonlisävero tilastojen kannalta Tavoite (1) Lähdeaineiston muuttuessa turvata nykyisen tilastotuotannon vertailukelpoisuus suhteessa aiempaan Lähdeaineiston vertailukelpoisuus yritystasolla Verokertymän kasvun vaikutus tilastoaineistoon? =>Tarvittaessa eliminoida verokertymän kasvun vaikutus tilastoista Tavoite (2) Suunnitella ja toteuttaa verouudistuksen edellyttämät tekniset ratkaisut Tiedonsiirto Muutokset laskentaohjelmiin

34 32 Tavoite (3) Rakentamisen tuotantomuuttujan kehittäminen Käänteinen alv: urakkaketjuissa pääurakoitsija ilmoittaa ja maksaa veron. Vero suoritetaan vain kerran. Ennen jokainen aliurakoitsija ilmoitti omalta osaltaan myynnin ja vähennykset sekä maksoi vastaavan veron. Uudistuksen myötä on mahdollista puhdistaa tuotantomuuttujasta raportoinnin moninkertaisuus? Ongelma: Pystytäänkö huomioimaan toimialan erityispiirteet / toimintamallit kuten perustajaurakoinnin?