INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa

Transkriptio

1 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 1 (4) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry Kari Happonen Lemminkäinen Infra Oy Tarja Merikallio Liikennevirasto Ari Huomo Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Vaara Ramboll Finland Oy, MANK ry Mikko Leppänen SKOL ry Matti Kiiskinen VR Track Oy Jouni Kekäle Tekes Tom Warras Suomen Kuntaliitto ry Kirsi Rontu Suomen Kuntaliitto ry Hanne Lindqvist Tilastokeskus TAMK VTT Expert Service Oy VTT Poissa: NCC Infrapalvelut Destia Oy YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Morenia Oy Rautaruukki Oyj Vesilaitosyhdistys ry SKAL ry Pekka Mäkelä Eero Nippala (siht.) Pekka Tienhaara Terttu Vainio Juha Salminen Arto Kari Jarkko Salmenoja Eero Moilanen Hannu Jokiniemi Osmo Seppälä Jari Pietilä Hallinnollinen kokous klo Edellisen kokouksen pöytäkirja Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksin: Kiiskinen edustaa SKOL ry:tä ei Teknologiateollisuus ry:tä. Poikkeuksellisesti energiateollisuudesta oli paikalla Pertti Lindberg. 2. Tekes päätös Infrarakentaminen muutoksessa projektikokonaisuus muodostuu kolmesta projektista: - Rakennetutkimus, alan tilastot ja seurantakonsepti. - Infra-alan ja -teknologioiden muutokset, toimintaympäristön muutokset ja haasteet infra-alalle sekä alan ennakoinnin avainindikaattorit (Tekes-projekti). - Pienten ja mikroyritysten liiketoiminnan suunnittelun työkalut (Infra ry:n rinnakkainen Tekes-projekti). Tässä yhteydessä Tekes rahoituksella tarkoitetaan keskimmäiselle (vahvennettu) projektille myönnettyä Tekes rahoitusta. Ensimmäinen projekti viedään loppuun suunnitellusti keskimmäisen projektin rinnalla. Infra ry hoitaa kolmannen projektin omalla organisaatiollaan.

2 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 2 (4) 2.1 Tekes projektin johtoryhmä ja johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmä ohjaa projektia Tekes päätöksen esittämin reuna-ehdoin sekä tukee ja edistää tutkimuksen toteutusta. Hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa voidaan muuttaa johtoryhmän päätöksellä. Merkittävät päätökset on hyväksytettävä Tekesillä. Johtoryhmän kokouksissa on käsiteltävä: tulokset, talous ja aikataulu, asiakkaat ja verkottuminen, osaaminen ja tulosten jalkautus. Tom Warraksen kalvot liitteenä 1. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Tapani Karonen. Kokoonpanoksi todettiin: Tapani Karonen (pj) Matti Kuronen Arto Kari Veli-Pekka Sirola Kari Happonen Tarja Merikallio Ari Huomo Eero Moilanen Juha Salminen Mikko Leppänen Hannu Jokiniemi Maarit Mäkitalo Jari Pietilä Matti Kiiskinen Hanne Lindqvist Tom Warras Jouko Turto Osmo Seppälä Jouni Kekäle Jarkko Salmenoja Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Liikennevirasto Morenia Oy NCC Infrapalvelut Ramboll Finland Oy, MANK ry Rautaruukki Oyj Sandvik Oy SKAL ry SKOL ry Suomen Kuntaliitto ry Tekes Turun kaupunki & Kehtokunnat Vesilaitosyhdistys ry VR Track Oy YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Johtoryhmän jäsenyys on henkilökohtainen, joten se seuraa henkilöä työpaikan vaihdoksen tai eläkkeelle jäämisen mukana. Muutokset johtoryhmän jäsenyyksissä on hyväksytettävä Tekesissä.

3 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 3 (4) 2.1 Tekes projektin kustannusarvio, rahoitus ja tutkimussuunnitelma (kalvot 3-13) Johtoryhmä hyväksyi edellä esitetyn kustannusarvion sekä liitteessä 2 esitetyn rahoitus- ja tutkimussuunnitelman. 3. Rakennetutkimus, alan tilastot ja seurantakonsepti tilannekatsaus (kalvot 14 16) Syyskuussa julkaistiin seurantapilotti 2. Tilastokeskus on selvittänyt kuntakonsernien (peruskunnat + liikelaitokset + kuntien omistamat yritykset) investointeja. Kuntaliiton, Liikenneviraston ja kahden rakennusliikkeen kanssa on neuvoteltu projektin rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman täsmennyksistä. Projektissa on käynnistetty neljä insinöörityötä ja viides käynnistetään marraskuun aikana. 4. Seuraavat tehtävät (kalvo 17) Johtoryhmän panosta vaativat tehtävät: - rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman kommentointi. Seuraavaan kokoukseen mennessä tehtävät työt - lopputuotteet ja työlajit lajittelu valmistellaan päätettäväksi - alustavat lopputuotelaskelmat - käynnistetään yksi uusi insinöörityö - kirjallisuuskatsaus rakenne- ja teknologiamuutoksista - seurantapilotti 3 ehdotus hyväksyttäväksi Seuraava kokous: Rakli klo 13 / hallinnollinen kokous, klo 13:30 / tulokset Tuloskokous klo 15 16:30 1. Inframarkkinoiden seurantakonsepti, pilotti 2 (kalvot 19 24) Julkaistu syyskuussa 2011 ja luettavissa projektisivuilta (

4 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 4 (4) Tutkijat toivoivat ehdotuksia sisällön uudistamiseen. Johtoryhmässä toivottiin kannanottoja tulevasta kehityksestä esimerkiksi myös kuntien investointien osalta. Voisiko sisältää osia liikennepoliittisesta linjauksesta? 2. Kuntien infrarakentamisen tilastot (kalvot ) Normaalin tilastointikäytännön mukaan kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten toiminta luetaan yritystoiminnaksi. Tämä projekti on antanut Tilastokeskukselle toimeksiannon selvittää kuntien liikelaitosten ja (enemmistö)omistamien yritysten infrainvestoinnit. Tavoitteena on ollut selvittää kuntakonsernien rooli infrainvestoijina. Analyysin mukaan kuntien infrainvestoinnit edustavat puolta kaikista infrainvestoinneista. 3. Rakennetutkimus (kalvot 29 40) Edellisessä kokouksessa esitettiin ns. keskustelun avaus lopputuote- ja työlajivalikoimaksi. Tätä on kehitetty saatujen kommenttien ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Lopputuoteja työvalikoimaa ei vielä kiinnitetty, koska esitys arvioitiin liian haastavaksi. Esityksen työstämistä jatketaan. 4. Seuraavat tehtävä ja jatko (kalvo 18) Katso hallinnollisen kokouksen kohta 4. Liite: Tekesin ohjeistus johtoryhmätyöskentelystä, Tekes projektin suunnitelma, ja kokouskalvot.

5 Liite 1. Infrarakentaminen muutoksessa - projektin johtaminen ja jalkauttaminen Copyright Tekes

6 Johtoryhmän tehtävät Projektia johtamaan Tekes asettaa johtoryhmän: Projektin tulosten hyödyntäjiä, erityisesti projektin rahoittajat Tekesin edustaja Johtoryhmä johtaa projektia rahoituspäätöksen asettamin reunaehdoin Tukee tutkijoita projektin tavoitteiden saavuttamiseksi Edistää tulosten hyödyntämistä Päättää projektimuutosten esittämisestä Ensimmäisen kokouksen päätöksiin ja merkittäviin muutoksiin tarvitaan kaikkien rahoittajien hyväksyntä Johtoryhmän puheenjohtaja on projektipäällikön sparrauskumppani Jos tutkimusprojekti kuuluu Tekesin ohjelmaan, ovat ohjelmapäällikkö ja ohjelman koordinaattori projektipäällikön tukena Tekesin edustaja ohjaa ja valvoo, että rahoitusedellytykset pysyvät Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

7 Ensimmäinen johtoryhmän kokous Vahvistaa johtoryhmän kokoonpanon Tarkistaa ja hyväksyy projektille (yhteisprojekteissa osallistujakohtaisesti): Tutkimussuunnitelman Kustannusarvion Rahoitussuunnitelman Päättää projektikohtaisista tulostenjulkaisu- ja suojauskäytännöistä Käydään läpi Tekesin rahoitusehdot Mahdolliset teknologiaohjelmakohtaiset ehdot Oman hallinnon ohjeet Asialista, johtoryhmän 1 kokous Johtoryhmän tehtävät ja työskentelytavat, Tekesin alustus Johtoryhmän ja puheenjohtajan valinta Suunnitelman ja budjetin hyväksyntä Raportointikäytännöstä sopiminen Kokousaikataulu Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

8 Nämä asiat Jokaisen kokouksen asialistalla käydään läpi jokaisessa johtoryhmän 1. Tulokset kokouksessa Projektin teknisen sisällön eteneminen kohti tuloksia Mitä tulokset merkitsevät Projektin tulokset edellyttävät yleensä jatkojalostamista ennen kaupallista hyödyntämistä 2. Talous ja aikataulu Miten kustannuskertymä etenee suhteessa suunnitelmaan ja saavutettuihin tuloksiin? (mielellään graafisena esityksenä) Ollaanko aikataulussa? 3. Asiakkaat ja verkottuminen Ketkä ovat projektin tulosten asiakkaita/ käyttäjiä? Onko heihin läheinen yhteys ja ovatko tyytyväisiä projektin etenemiseen? Muodostaako projekti muuten verkostoansa hyvin? Myös kv? 4. Osaaminen ja tulosten jalkauttaminen Mitä osaamista ja tietoa projektissa syntyy? Miten se dokumentoidaan? Tulosten jalkauttaminen yritysten tuotekehitysprojektien avulla? Ulkoinen viestintä? Projektin aikana ja projektin jälkeen. Projektin tulosten siirto opetukseen? Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

9 1 (14) Projektin nimi: Projektin lyhyt nimi: Projektin numero: INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA - JÄRKEÄ INFRARAKENTAMISEEN INFRA2030 VTT diaari VTT Tekesin rahoituspäätös / 11 Hyväksytty projektin johtoryhmän kokouksessa Sisällys 1 Projektin tausta ja nykytila Tausta Nykytila Esitutkimus Tavoitteet Projektin tavoitteet Projekti edistää infra-alan yritysten liiketoiminnan uudistamista Projekti edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä Kansainvälinen yhteistyö Työpaketit: menetelmät, sisältö, tulokset Projektin tulokset Hyödyntämissuunnitelma Resurssit, organisaatio, raportointi Kustannukset ja rahoitus Projektin aikataulu

10 PROJEKTISUUNNITELMA 2 (14) 1 Projektin tausta ja nykytila 1.1 Tausta Rakennettu ympäristö on parhaimmillaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää edistävä. Se voi olla myös kehityksen hidaste, Sitä ei voi siirtää muuttavien työpaikkojen ja asukkaiden mukana kasvukeskuksiin. Palvelujen ja toimipaikkojen satunnainen sijoittuminen estää toimivan joukkoliikenteen tuottamisen. Tulevaisuudessa infran tulisi kuitenkin kyetä palvelemaan erilaista yhteiskuntaa kuin se tekee tänä päivänä. Olemassa oleva infrakanta on yksi reunaehto: mitä tehdä kasvavalle ja ikääntyvälle infrarakennekannalle, kun sen kunnossapidon ja korjausten tarve kasvaa mutta kunnossapitoon osoitetut määrärahat vähenevät absoluuttisesti. Infrarakentamisen sisältö on muuttunut 1990 luvulta lähtien kiihtyvässä tahdissa. Perinteisen maarakentamisen lisäksi infrarakentaminen sisältää tänä päivänä runsaasti erilaista teknologiaa. Muutos on analoginen talonrakentamisen kanssa. Talonrakentamista ovat muokanneet talotekniset järjestelmät ja tavoite tuottaa lisäarvoa tilojen käyttäjälle. Vastaavalla tavalla infrarakentamista ovat muokkaamassa sähköiset hallinta- ja valvontajärjestelmät sekä tavoite tuottaa lisäarvoa käyttäjille. Nykyisenlaisilla avoimilla markkinoilla kysyntä riippuu asiakastoimialojen tarpeista ja taloudellisista edellytyksistä. Tästä syystä myös liiketoimintatiedon merkitys on kasvanut. Tietoa markkinoista tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Globalisaation myötä tiedon tarve ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Asiakkaiden ei tarvitse tyytyä kotimaiseen palvelutarjontaan ja vaan mahdollisuus on hakea toimittajat kansainvälisiltä markkinoilta. Samalla tapaa tuottajapuolella voidaan aivan toisella tapaa erikoistua ja etsiä asiakkaita Suomen rajojen ulkopuolelta. Markkina-alueen laajentuminen motivoi tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. 1.2 Nykytila Infrarakentamisen tarkastelukehikko muotoutui nykyiseen malliinsa luvuilla, jolloin pääpaino oli perinteisessä maarakentamisessa kotimaan markkinoilla. Edelleenkin alaa seurataan ja sen kustannuskehitystä mitataan maarakennuskustannusindeksillä. Alalla toimivat yritykset ovat maarakentajia. Infrarakentaminen sisältää kuitenkin runsaasti myös muuta rakennusteknologiaa, laitteita ja ns. uutta teknologiaa. Monien rakennushankkeiden kustannusylitykset ja aikatauluviiveet sekä infran käyttökatkot ovat johtuneet juuri uusista teknisistä järjestelmistä. Vanhanaikaiseen teknologiaan viritetty infrarakennekannan ylläpito ja tuotanto eivät pärjää uudenaikaisen teknologian kanssa. Infrarakenteisiin tullaan yhdistämään entistä enemmän käytönaikaan liittyviä järjestelmiä ja odotettavissa on, että nämä tulevat lisäämään sekä vikaantumisia ja kunnossapitokustannuksia. Teknisten järjestelmien ylläpito tulee syömään osan rakenteiden ylläpidon resursseista. Yhdessä olemassa olevan, ikääntyvän infrarakennekannan korjausvelan ja supistuvien määrärahojen kanssa infrarakenteiden ylläpitäjät ovat haasteen edessä, josta on mahdollista selvitä vain innovatiivisillä ratkaisuilla ja infrarakentamisen tehokkuutta kasvattamalla.

11 PROJEKTISUUNNITELMA 3 (14) Vuoden 2010 aikana haastateltiin infrarakentamisen toimijoita heidän liiketoiminnan suunnitteluun liittyvistä tietotarpeista (raportti sähköisen hakemuksen liitteenä). Alan toimijat katsoivat tarvitsevansa tietoa infrarakentamisen rakenteellisista muutoksista sekä pitkällä aikavälillä ns. isoista asioista lopputuotenäkökulmasta. Toimintatavoissa ja teknologioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat omistaja/rakennuttajien päätöksentekoon ja lopputuotteisiin näkyvät rakenteellisina muutoksina palveluntuottajille. Tämä on oikea hetki tälle tutkimukselle. Ilmastotavoitteiden täyttäminen tulee muuttamaan infrastruktuuria tavalla, joka voi merkitä radikaalia muutosta itse infrarakenteissa. Tulevaisuuden infrarakentaminen tulee olemaan erilaista kuin nykyinen ja olemassa olevan infrarakennekannan korjaamiseksi ei enää riitä alkuperäiseen kuntoon saattaminen. Infrarakentamisen asiakassektoreiden (valtio, osa kunnista) suuret organisaatiomuutokset saadaan tällä erää tehtyä. Monissa kunnissa harkitaan teknisen toimen organisointia. Suuret kunnat ovat käynnistäneet yhteistyön (Kehto-kunnat) ja sen puitteissa on käynnissä mm. Kupera hanke. Tämä projekti auttaa alan tuottajia vastaamaan asiakkaiden asettamiin uusiin haasteisiin. 1.3 Esitutkimus Tämän projektiehdotuksen ovat laatineet VTT ja TAMK yhdessä alan toimijoiden kanssa. Esitutkimuksessa vuonna 2010 kerättiin alan tietotarpeita yhteistyössä Liikenneviraston, Kuntaliiton, Infra ry:n, Koneurakoitsijoiden, SKAL:n, KTK:n ja Raklin kanssa. Tutkimussuunnitelmaa tarkennettiin ja tietolähteitä kartoitettiin vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmään ja projektin tavoitteisiin sitoutuivat edellä mainittujen lisäksi Teknologiateollisuus/SKOL, Energiateollisuus, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, NCC, Destia, Lemminkäinen, VR Track, YIT, Ramboll, Sandvik, Ruukki ja Morenia. Tämän yhteistä ja julkista tutkimustietoa sekä seurantajärjestelmän tuottavan projektin takana on tällä hetkellä laajasti tilaajia, tuottajia, teollisuutta ja koulutusta edustavia tahoja. Projektin puitteissa tähän mennessä julkaistu aineisto sekä tulevat aineistot löytyvät osoitteesta Esitutkimus 2/2010-9/ tietotarpeet - alustava tutkimussuunnitelma Infrarakentaminen muutoksessa järkeä infrarakentamiseen - työpaketti nykytila 2/2011-6/2012 työpaja 1 (helmikuu 2011): tutkimussuunnitelman tarkentaminen työpaja 2 (elokuu 2011): alan tilastot, seurantapilotit 1 & 2, ennakointikonsepti Infrarakentaminen muutoksessa 10/ /2013 järkeä infrarakentamiseen (tämä TEKES hakemus) - työpaketti 1 - infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset - työpaketti 2 - toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle - työpaketti 3 avainindikaattorit ja mallinnus Infra-alan pienten- ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen työkalut 10/ /2013

12 PROJEKTISUUNNITELMA 4 (14) 2 Tavoitteet 2.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoite on saada alan toimijat tiedostamaan toimintaympäristön muutokset, infrarakentamisen sisällön ja teknologioiden muutokset sekä vastaamaan muutoksiin innovatiivisillä infrapalveluilla. Nämä tavoitteet tiivistyvät projektin otsikossa järkeä infrarakentamiseen Päätavoitteeseen johtavia osatavoitteita ovat: Osatavoite 1 rakennemuutokset ja teknologiamuutokset: Lopputuotevalikoimassa ja lopputuotteisiin sitoutuvissa teknologioissa/työlajeissa tapahtumassa olevat ja odotettavissa olevat muutokset. Osatavoite 2 toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle: Tunnistaa toimintaympäristön rakenteelliset muutokset, asiakaskentän muutokset ja vaatimusten muuttuminen sekä niiden vaikutus infrarakentamisen sisältöön ja organisointiin sekä miten muutokset vaikuttavat jo ennestään korjaustarpeessa olevan, olemassa olevan infrakannan pitoon. Osatavoite 3 Avainindikaattorit analysointi ja mallinnus: Tuottaa tieteellisin menetelmin mallinnus ja tulosteina tietotuotteita, joiden perusteella alalla toimijat ja sidosryhmät pystyvät tekemään järkeviä päätöksiä koskien toimintaansa kotimaassa ja vientimarkkinoilla Tutkimustulokset jalkautetaan mm. tämän projektin rinnakkaisessa hankkeessa Infra-alan pienten- ja mikroyritysten työkalut liiketoiminnan kehittämisen työkalut. Jalkauttamisen lisäksi siinä kehitetään pienille ja mikroyrityksille sopivia työkaluja liiketoiminnan suunnitteluun. 2.2 Projekti edistää infra-alan yritysten liiketoiminnan uudistamista Infra-alalla on hyvin erilaisia toimijoita. Osa projektiin sitoutuneista tilaajista, urakoitsijoista, suunnittelijoista ja teollisuudesta edustaa kotimaan tai kansainvälisesti alansa kärkeä. Näiden yritysten osalta tavoitteena on saada jatkossa käyttöönsä yksityiskohtaisempaa että laadultaan parempaa liiketoimintatietoa. Alalla on runsaasti pieniä ja mikroyrityksiä sekä tilaajina (pienet kunnat) että toteuttajina. Näiden kohdalla infrarakentamisen rakenteelliset ja teknologiamuutokset tulevat olemaan toiminnalle todellinen haaste. Tällä projektilla tuetaan pienten yritysten selviytymistä näistä haasteista. 2.3 Projekti edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä Monet infrarakenteisiin kohdistuvat vaatimusten muutokset kulminoituvat ilmastomuutoksen. Ne koskettavat joko suoraan tai toisten toimialojen kautta välillisesti infrarakentamista. Osa infrarakenteista liittyy suoraan energiaan tai niihin integroidulla teknologialla pystytään vaikuttamaan energiankulutukseen. Infrarakentamista voidaan käyttää työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Materiaali-intensiivisenä toimintana infrarakentamisessa on suuret mahdollisuudet säästää luonnonmateriaaleja ja myös kierrättää muiden toimialojen sivutuotteita. Teknologian kehitys on tuomassa uusia ratkaisuja.

13 PROJEKTISUUNNITELMA 5 (14) Infran ylläpidossa ollaan haasteen edessä: infrarakennekannan määrä kasvaa, teknistyy, ikääntyy ja vaatii entistä enemmän ylläpidolta. Samaan aikaan määrärahat niukkenevat. Tämän yhtälön ratkaiseminen edellyttää ylläpidon ja palvelujen tuottamisen tehostamista tai usean ongelman ratkaisuja yhden ratkaisun kustannuksin. 2.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti on liittynyt International Council for research and innovation in building and construction (CIB) TG81:hen. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on kansainvälisiä rakennusmarkkinoita koskevan tutkimustoiminnan edistäminen. Konkreettisena tavoitteena on tuottaa global construction data database and handbook. Yhteistyö on keino siirtää tutkimusmenetelmiä ja tietoja sekä saada pääsy benchmarking tietoon eri maiden markkinoista. Markkinatieto auttaa yritysten hakeutumista vientimarkkinoille. TG81 ryhmän tavoitteena on erityisesti lisätä tietoa kehittyvien ja kehitysmaiden rakentamisesta. Projekti tekee yhteistyötä myös Nordisk Vägforumin kanssa. Konkreettinen yhteistyön muoto on benchmarking maiden välillä. Tästä tuorein esimerkki on tutkimus Kuntien kadunpidon organisointi Paraikaa käynnissä on Pohjoismainen yhteinen indikaattoriprojekti. 3 Työpaketit: menetelmät, sisältö, tulokset Työpaketti 1 - Infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset Työpaketti 2 - Toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle Työpaketti 3 - Avainindikaattorit ja mallinnus Työpaketti 1 tutkimusorganisaation ja kentän yhteistyössä: - Alan rakenne- ja teknologiamuutokset Työpaketti 2 tutkimusorganisaation ja kentän yhteistyössä - Toimintaympäristön muutoksetja haasteet Työpaketti 3 tutkimuksellinen osuus - Avainindikaattorit ja mallinnus Yhteinen agenda: Järkeä infrarakentamiseen Infra ry tulosten jalkauttaminen: - Pienten ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen työkalut Kuva 1. Hankkeen sisältökokonaisuus

14 PROJEKTISUUNNITELMA 6 (14) Työpaketti 1 Infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset Lähtökohtana on tarkastella infrarakentamisesta tilaajien, lopputuotteiden ja teknologioiden/työlajien kannalta (kuva 2). Infrarakentaminen - tilaajat x tilaajaosuudet Infrainvestoinnit ja kunnossapito lopputuotteittain Infrarakentamisen kokonaisvolyymi ( ) Infrarakentaminen alueittain (kotimaassa) x panosrakenteet Infrarakentaminen - teknologiat/työlajit Infrarakentaminen - teknologiat/työlajit Infrarakentamisen vienti Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Tutkittavat asiakastoimialat, lopputuotteet ja teknologiat/työlajit päätetään yhteistyössä ohjausryhmän kanssa Sisältö Infrainvestointeja tutkitaan useasta näkökulmasta: mitä tahoja rakennuttajat edustavat, mitä ovat lopputuotteet ja teknologioita/työlajeja investoinnit sisältävät. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ns. uudet teknologiat sekä rakenteet, joita perinteiseen maarakentamiseen ei ole yhdistetty. Työpaketti 2. Toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle Tutkimusmenetelmä Infrarakennekannan ja infrarakentamisen tulevaisuutta (rakennemuutoksia) tarkastellaan evolutiivisen taloustieteen Saviotti & Pyka (2004) muotoileman teorian 1 kautta. Siinä, missä perinteinen talousteoria selittää kysyntää ja tarjontaa, evolutiivinen talousteoria selittää rakennemuutoksia. Rakennemuutokset johtuvat vanhojen alueiden/toimialojen/ tuotteiden kysynnän hiipumisesta ja uusien alojen/toimialojen/ tuotteiden kehittymisestä. Kehittymistä hidastavat aiemmat päätökset, jotka lukitsevat kehityksen ja estävät uudet ratkaisut. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää tukemaan tarkoitettua toimintaa. Tästä syystä evolutiivista talousteoriaa voidaan soveltaa sekä infrarakentamisen itsensä kehittymiseen että toimintaympäristön kehittymisen kautta muodostuvaan kysyntään. 1 Saviotti, P.P. & Pyka, A. 2004, "Economic development by the creation of new sectors", Journal of Evolutionary Economics, vol. 14, no. 1

15 PROJEKTISUUNNITELMA 7 (14) Monet muutostekijöistä ja haasteista ovat yhteisiä Euroopan maille. Näitä on tutkittu alueiden, toimialojen ja teknologioiden näkökulmasta. Tässä projektissa haetaan myös malleja muista maista, miten haasteisiin on tai tullaan vastaamaan ja arvioidaan ratkaisujen soveltumista Suomen oloihin. Muilla toimialoilla on nostettu kiinnostavaksi, innovatiiviseksi ideaksi cradle to cradle 2. Siinä jätteitä ei pidetä jätteinä vaan raaka-aineina, joita pyritään kierrättämään arvoa lisäävästi, ei vähentävästi. Ideaa sovelletaan jo infra-alalla mm. asfaltoinnissa. Toinen kiinnostava linja on ns. maximation idea, jolla pyritään yhdellä ratkaisulla selvittämään usea tarve. Myös yhdyskuntien energia- ja vesihuollon järjestämisestä löytyy esimerkkejä maailmalta. Sisältö Tarkastelun ulotetaan rakennemuutosten taustoihin, syihin ja niiden seurauksiin (kuva 3): - Asiakkaiden ja yleensä yhteiskunnan muutokset vaikuttavat? Voiko polttoaineiden hinnan korotukset kääntää liikennemäärät laskuun ja vaikuttaa väyläverkostoon, mitä vaatimuksia liikenneinfrarakenteille asettavat sähköautot. - Kestävä kehitys, energiansäästötavoitteet sekä kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet aiheuttavat infrarakentamiselle uusia vaatimuksia. Keskitettyjä vai hajautettuja yhdyskuntajärjestelmiä? Infrarakentaminen on hoitanut kohtuullisen hyvin materiaalien kierrätyksen mutta paljon on vielä tehtävissä. Toimenpiteet muilla toimialoilla voivat avata liiketoiminta mahdollisuuksia infra-alalle. Infrarakentaminen Tarpeet -yhteiskunta -asiakas Kestävä kehitys - CO 2 - kierrätys - Ilmastonmuutos Työvoima - eläköityminen - ulkomaalaiset - osaaminen korjaustarve hankemäärä korjausrakentaminen uudisinvestoinnit kunnossapito hoito hankesisältö Rakenteet - kunto - korjausvelka Talous - rahoitus - verot, käyttömaksut Innovaatiot - tuotemalli - paikkatieto Kuva 3. Infrarakenteiden palvelukykyyn, infrarakenteiden käyttäjien tarpeisiin sekä infrarakentamiseen vaikuttavia tekijöitä. - Työvoima infra-alalla ikääntyy ja eläköityy. Yritykset ja organisaatiot joutuvat varmistamaan henkilöresurssien saannin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Samasta työntekijästä 2 McDonough and Braungart, 2002, Cradle to Cradle: Remaking the way we make things.

16 PROJEKTISUUNNITELMA 8 (14) kilpailevat useat toimialat. Henkilöstön osaamisen ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisen koulutuksen jälkeen. - Innovaatiot ovat tutkimus ja kehitystoiminnan kaupallisesti hyödynnettyjä tuloksia. Innovaatiot aiheuttavat muutoksia yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Parhaiten menestyvät yritykset ja organisaatiot, jotka ottavat käyttöön uusia tuottavuutta parantavia teknologioita ja työtapoja. Uusia infra-alalla ovat mm. tietomallinnus ja paikkatiedot. Infrarakenteet itsessään sisältävät runsaasti uutta, käyttöä palvelevaa tekniikkaa. - Työvoima infra-alalla ikääntyy ja eläköityy. Yritykset ja organisaatiot joutuvat varmistamaan henkilöresurssien saannin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Samasta työntekijästä kilpailevat useat toimialat. Henkilöstön osaamisen ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisen koulutuksen jälkeen. - Rahoitus on ollut infra-alalla perinteisesti julkisen sektorin verovaroin keräämää. Nykyään ja tulevaisuudessa siirrytään kunkin infrarakenteen käyttömaksuihin ja verovaroin rahoitetut hankkeet vähenevät. Elinkaarihankkeet saattavat estää tulevaisuuden investointeja. Nämä aiheuttavat tilaajaorganisaatioille haasteita tulevaisuudessa. - Rakennemuutos koskettaa koko maailmaa ja Suomen tulevaisuuden luotaamiseksi on syytä selvittää myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron sekä Venäjän tulevaisuuden suunnitelmat karkeasti. Tulokset Kuvaus infrarakentamisen lopputuotteiden, teknologioiden/työlajien, organisoitumisen muutoksista, alan toimijoiden haasteista, kehitys- ja osaamistarpeista raporttina ja koulutusaineistona. Työpaketti 3. Avainindikaattorit ja mallinnus Tutkimusmenetelmä Inframarkkinoita koskeva teoreettinen olettamus on, että siirtyminen suljetuilta markkinoilta avoimille markkinoille on muuttanut markkinoiden dynamiikkaa. Ne toimivat aiempaa enemmän markkinalähtöisesti ja ovat alttiimpia kansainvälisen talouden muutoksille. Liiketoimintoihin liittyvässä päätöksenteossa on opittava toimimaan avoimilla ja entistä monimutkaisemmilla markkinoilla. Markkinamuutosten analysointiin ja kuvaamiseen käytetään Pettigrewin 3 kehittämää kontekstuaalista otetta (kuva 4). Sen tavoitteena on ns. ottaa muutos kiinni jo sen tapahtuessa. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena on infrarakentaminen liiketoimintana. Sen muutosta tarkastellaan ajassa sekä sisältä että toimintaympäristöstä käsin. Työpaketti 1 tuottaa tähän tehtävään lähtötietoja. 3 Pettigrew, A.M Longitudinal Field Research on Change: Theory and Practice. Organization Science, Vol. 1, No. 3, Special Issue: Longitudinal Field Research Methods for Studying Processes of Organizational Change, pp. pp

17 PROJEKTISUUNNITELMA 9 (14) toimintaympäristö toimintaympäristö toimintaympäristö Infrarakentaminen Infrarakentaminen Infrarakentaminen toimiala Historia toimiala Nykyisyys toimiala Tulevaisuus Kuva 4. Kontekstualismi tutkimusotteena. Infrarakentamisen tilan analysointiin kehitetään indikaattorit. Teorian mukaan indikaattorit ovat joko ennakoivia, samanaikaisia tai tapahtunutta seuraavia. Liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa on pystyä ennakoimaan tulevia tapahtumia, joten tavoitteena on löytää infrarakentamiselle vahvoja, ennakoivia indikaattoreita, ns. avainindikaattoreita. Niiden pätevyys teorian osalta varmistetaan vertaisarvioinneilla ja toimivuus korrelaatioanalyyseillä ja grangerin testeillä. Tulevaisuuden kehityspolkuja testataan yksinkertaisella systeemidynaamisella mallinnuksella. Sisältö Avainindikaattoreilla (esim. Snyman ) kuvataan infrarakentamisen ja sen toimintaympäristön vuoro-vaikutusta. Indikaattorijärjestelmän karkeat tasot viennin kohdemaiden infrarakentamisen analysointiin. Talous - Kansainvälinen talous - Kohdemaan yleinen talous - Asiakassektoreiden talous Käyttäjä- / asiakastoimialojen kehitys. - Liikenne, energia, vesi, tietoliikenne - Kaivosteollisuus - Talonrakentaminen - Väestökehitys Infrarakentamisen sisäinen kehitys - Elinkaarivastuumallien sitoma rahoitus - Panosten (öljy, kiviaines, työ, jne.) hintakehitys Tulokset Avainindikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan analysoida ja ennakoida kohteena olevaa markkinaa. Systeemidynaaminen mallinnus vaihtoehtoisten kehityspolkujen vaikutuksesta inframarkkinoihin. 4 Snyman J. 2009, "Leading indicators and business cycles" in Economics for Modern Built Environment, ed. L. Ruddock

18 PROJEKTISUUNNITELMA 10 (14) Infra ry:n rinnakkaishanke: Infra-alan pienten- ja mikroyritysten työkalut liiketoiminnan kehittämiseen Sisältö Järkeä infrarakentamiseen -lausumalla tarkoitetaan pienten ja mikroyritysten kohdalla sitä, että yritykset seuraisivat aikaansa ja ottaisivat harkitusti ja hallitusti käyttöön uutta teknologiaa kyetäkseen toimimaan esim. kärkiyritysvetoisissa hankkeissa alihankkijoina. Pienet ja mikroyritykset kokevat, että liiketoimintasuunnitelmista on vain vähän hyötyä suhteessa sen laatimisen viemään aikaan ja työmäärään. Liiketoimintasuunnitelmat puuttuvat kokonaan tai niiden päivityksestä on aikaa ja markkinat ovat ehtineet muuttua. Rinnakkaisprojektin tavoitteena on kehittää kokonaan uudelta pohjalta pienille- ja mikroyrityksille soveltuva liiketoimintasuunnitteluproseduuri, jonka avulla yritys kykenee käsittelemään muutoksen perinteisestä maansiirtopainotteisesta rakentamisesta tulevaisuuden infrarakentamiseen (kuva 5). Kuva 5. Järkeä infrarakentamiseen liiketoimintasuunnitelman ja muiden työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto pienissä ja mikroyrityksissä.

19 PROJEKTISUUNNITELMA 11 (14) 4 Projektin tulokset Projektin tuloksena syntyy: Internet sivusto, jossa julkaistaan: Suomen infrarakentamisen määrä ja rakenneraportti. (lopputuotteet, teknologiat/työlajit, asiakkaat, muutokset). Suomen infrarakentamisen suhdanteet -raportit (4 kpl) Suomen infrarakentamisen toimintaympäristön muutokset vuoteen 2030 ja niiden aiheuttamat haasteet infra-alalle sekä tarkennus vuoteen 2020 tuottajakentän näkökulmasta katsottuna. Infra-alan avainindikaattorit järjestelmä. Avainindikaattorijärjestelmä eli liiketoiminnan ennakointikonsepti tulee olemaan osa jatko-opinnäytettä. Siihen liittyen projektin viedään vertaisarvioitaviksi kansainvälisiin konferensseihin. Sopivia konferensseja ovat: CIB W55 (Construction economics) konferenssi Vancouverissa kesäkuussa 2012 ja 7 th Nordic Construction Economic and management konferenssi Trondheimissä huhtikuussa Projektin välitulokset esitellään ohjausryhmälle 3-6 kk välein pidettävissä kokouksissa ja kootaan yhteen loppuraportiksi (nettijulkaisu). Tutkimuksen tuloksia esitellään toimialalle laajasti ½ vuoden välein tuotettavilla julkaisuilla. Tuloksista pidetään esityksiä toimialajärjestöjen koulutustilaisuuksissa esim. maarakennuspäivässä, alueellisilla urakointipäivillä, kiviainespäivillä ja muissa tämän tyyppisissä alan tilaisuuksissa. 5 Hyödyntämissuunnitelma Tutkimuksen tulosten avulla yritykset kykenevät suunnittelemaan liiketoimintaansa pitemmällä aikajänteellä. Tämä edistää liiketoimintamahdollisuuksia sekä kykyä tasata kysyntähuippuja ja kuoppia. Yritykset pystyvät paremmin keskittymään ja erikoistumaan tietyille liiketoiminta-alueille ja maantieteellisille alueille ja siten parantaa niiden kilpailukykyä. Maantieteellisen markkinajakauman avulla yritykset voivat verkottua ja luoda uusia liiketoimintaketjuja. Tällä mm. voidaan työllistää alueellisesti