INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous 21.11.2011 klo 14 15 Liikennevirastossa Pasilassa"

Transkriptio

1 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 1 (4) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry Kari Happonen Lemminkäinen Infra Oy Tarja Merikallio Liikennevirasto Ari Huomo Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Vaara Ramboll Finland Oy, MANK ry Mikko Leppänen SKOL ry Matti Kiiskinen VR Track Oy Jouni Kekäle Tekes Tom Warras Suomen Kuntaliitto ry Kirsi Rontu Suomen Kuntaliitto ry Hanne Lindqvist Tilastokeskus TAMK VTT Expert Service Oy VTT Poissa: NCC Infrapalvelut Destia Oy YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Morenia Oy Rautaruukki Oyj Vesilaitosyhdistys ry SKAL ry Pekka Mäkelä Eero Nippala (siht.) Pekka Tienhaara Terttu Vainio Juha Salminen Arto Kari Jarkko Salmenoja Eero Moilanen Hannu Jokiniemi Osmo Seppälä Jari Pietilä Hallinnollinen kokous klo Edellisen kokouksen pöytäkirja Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksin: Kiiskinen edustaa SKOL ry:tä ei Teknologiateollisuus ry:tä. Poikkeuksellisesti energiateollisuudesta oli paikalla Pertti Lindberg. 2. Tekes päätös Infrarakentaminen muutoksessa projektikokonaisuus muodostuu kolmesta projektista: - Rakennetutkimus, alan tilastot ja seurantakonsepti. - Infra-alan ja -teknologioiden muutokset, toimintaympäristön muutokset ja haasteet infra-alalle sekä alan ennakoinnin avainindikaattorit (Tekes-projekti). - Pienten ja mikroyritysten liiketoiminnan suunnittelun työkalut (Infra ry:n rinnakkainen Tekes-projekti). Tässä yhteydessä Tekes rahoituksella tarkoitetaan keskimmäiselle (vahvennettu) projektille myönnettyä Tekes rahoitusta. Ensimmäinen projekti viedään loppuun suunnitellusti keskimmäisen projektin rinnalla. Infra ry hoitaa kolmannen projektin omalla organisaatiollaan.

2 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 2 (4) 2.1 Tekes projektin johtoryhmä ja johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmä ohjaa projektia Tekes päätöksen esittämin reuna-ehdoin sekä tukee ja edistää tutkimuksen toteutusta. Hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa voidaan muuttaa johtoryhmän päätöksellä. Merkittävät päätökset on hyväksytettävä Tekesillä. Johtoryhmän kokouksissa on käsiteltävä: tulokset, talous ja aikataulu, asiakkaat ja verkottuminen, osaaminen ja tulosten jalkautus. Tom Warraksen kalvot liitteenä 1. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Tapani Karonen. Kokoonpanoksi todettiin: Tapani Karonen (pj) Matti Kuronen Arto Kari Veli-Pekka Sirola Kari Happonen Tarja Merikallio Ari Huomo Eero Moilanen Juha Salminen Mikko Leppänen Hannu Jokiniemi Maarit Mäkitalo Jari Pietilä Matti Kiiskinen Hanne Lindqvist Tom Warras Jouko Turto Osmo Seppälä Jouni Kekäle Jarkko Salmenoja Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Liikennevirasto Morenia Oy NCC Infrapalvelut Ramboll Finland Oy, MANK ry Rautaruukki Oyj Sandvik Oy SKAL ry SKOL ry Suomen Kuntaliitto ry Tekes Turun kaupunki & Kehtokunnat Vesilaitosyhdistys ry VR Track Oy YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Johtoryhmän jäsenyys on henkilökohtainen, joten se seuraa henkilöä työpaikan vaihdoksen tai eläkkeelle jäämisen mukana. Muutokset johtoryhmän jäsenyyksissä on hyväksytettävä Tekesissä.

3 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 3 (4) 2.1 Tekes projektin kustannusarvio, rahoitus ja tutkimussuunnitelma (kalvot 3-13) Johtoryhmä hyväksyi edellä esitetyn kustannusarvion sekä liitteessä 2 esitetyn rahoitus- ja tutkimussuunnitelman. 3. Rakennetutkimus, alan tilastot ja seurantakonsepti tilannekatsaus (kalvot 14 16) Syyskuussa julkaistiin seurantapilotti 2. Tilastokeskus on selvittänyt kuntakonsernien (peruskunnat + liikelaitokset + kuntien omistamat yritykset) investointeja. Kuntaliiton, Liikenneviraston ja kahden rakennusliikkeen kanssa on neuvoteltu projektin rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman täsmennyksistä. Projektissa on käynnistetty neljä insinöörityötä ja viides käynnistetään marraskuun aikana. 4. Seuraavat tehtävät (kalvo 17) Johtoryhmän panosta vaativat tehtävät: - rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman kommentointi. Seuraavaan kokoukseen mennessä tehtävät työt - lopputuotteet ja työlajit lajittelu valmistellaan päätettäväksi - alustavat lopputuotelaskelmat - käynnistetään yksi uusi insinöörityö - kirjallisuuskatsaus rakenne- ja teknologiamuutoksista - seurantapilotti 3 ehdotus hyväksyttäväksi Seuraava kokous: Rakli klo 13 / hallinnollinen kokous, klo 13:30 / tulokset Tuloskokous klo 15 16:30 1. Inframarkkinoiden seurantakonsepti, pilotti 2 (kalvot 19 24) Julkaistu syyskuussa 2011 ja luettavissa projektisivuilta (http://www.vtt.fi/sites/infra2030/infra2030_julkaisut.jsp).

4 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 4 (4) Tutkijat toivoivat ehdotuksia sisällön uudistamiseen. Johtoryhmässä toivottiin kannanottoja tulevasta kehityksestä esimerkiksi myös kuntien investointien osalta. Voisiko sisältää osia liikennepoliittisesta linjauksesta? 2. Kuntien infrarakentamisen tilastot (kalvot ) Normaalin tilastointikäytännön mukaan kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten toiminta luetaan yritystoiminnaksi. Tämä projekti on antanut Tilastokeskukselle toimeksiannon selvittää kuntien liikelaitosten ja (enemmistö)omistamien yritysten infrainvestoinnit. Tavoitteena on ollut selvittää kuntakonsernien rooli infrainvestoijina. Analyysin mukaan kuntien infrainvestoinnit edustavat puolta kaikista infrainvestoinneista. 3. Rakennetutkimus (kalvot 29 40) Edellisessä kokouksessa esitettiin ns. keskustelun avaus lopputuote- ja työlajivalikoimaksi. Tätä on kehitetty saatujen kommenttien ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Lopputuoteja työvalikoimaa ei vielä kiinnitetty, koska esitys arvioitiin liian haastavaksi. Esityksen työstämistä jatketaan. 4. Seuraavat tehtävä ja jatko (kalvo 18) Katso hallinnollisen kokouksen kohta 4. Liite: Tekesin ohjeistus johtoryhmätyöskentelystä, Tekes projektin suunnitelma, ja kokouskalvot.

5 Liite 1. Infrarakentaminen muutoksessa - projektin johtaminen ja jalkauttaminen Copyright Tekes

6 Johtoryhmän tehtävät Projektia johtamaan Tekes asettaa johtoryhmän: Projektin tulosten hyödyntäjiä, erityisesti projektin rahoittajat Tekesin edustaja Johtoryhmä johtaa projektia rahoituspäätöksen asettamin reunaehdoin Tukee tutkijoita projektin tavoitteiden saavuttamiseksi Edistää tulosten hyödyntämistä Päättää projektimuutosten esittämisestä Ensimmäisen kokouksen päätöksiin ja merkittäviin muutoksiin tarvitaan kaikkien rahoittajien hyväksyntä Johtoryhmän puheenjohtaja on projektipäällikön sparrauskumppani Jos tutkimusprojekti kuuluu Tekesin ohjelmaan, ovat ohjelmapäällikkö ja ohjelman koordinaattori projektipäällikön tukena Tekesin edustaja ohjaa ja valvoo, että rahoitusedellytykset pysyvät Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

7 Ensimmäinen johtoryhmän kokous Vahvistaa johtoryhmän kokoonpanon Tarkistaa ja hyväksyy projektille (yhteisprojekteissa osallistujakohtaisesti): Tutkimussuunnitelman Kustannusarvion Rahoitussuunnitelman Päättää projektikohtaisista tulostenjulkaisu- ja suojauskäytännöistä Käydään läpi Tekesin rahoitusehdot Mahdolliset teknologiaohjelmakohtaiset ehdot Oman hallinnon ohjeet Asialista, johtoryhmän 1 kokous Johtoryhmän tehtävät ja työskentelytavat, Tekesin alustus Johtoryhmän ja puheenjohtajan valinta Suunnitelman ja budjetin hyväksyntä Raportointikäytännöstä sopiminen Kokousaikataulu Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

8 Nämä asiat Jokaisen kokouksen asialistalla käydään läpi jokaisessa johtoryhmän 1. Tulokset kokouksessa Projektin teknisen sisällön eteneminen kohti tuloksia Mitä tulokset merkitsevät Projektin tulokset edellyttävät yleensä jatkojalostamista ennen kaupallista hyödyntämistä 2. Talous ja aikataulu Miten kustannuskertymä etenee suhteessa suunnitelmaan ja saavutettuihin tuloksiin? (mielellään graafisena esityksenä) Ollaanko aikataulussa? 3. Asiakkaat ja verkottuminen Ketkä ovat projektin tulosten asiakkaita/ käyttäjiä? Onko heihin läheinen yhteys ja ovatko tyytyväisiä projektin etenemiseen? Muodostaako projekti muuten verkostoansa hyvin? Myös kv? 4. Osaaminen ja tulosten jalkauttaminen Mitä osaamista ja tietoa projektissa syntyy? Miten se dokumentoidaan? Tulosten jalkauttaminen yritysten tuotekehitysprojektien avulla? Ulkoinen viestintä? Projektin aikana ja projektin jälkeen. Projektin tulosten siirto opetukseen? Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

9 1 (14) Projektin nimi: Projektin lyhyt nimi: Projektin numero: INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA - JÄRKEÄ INFRARAKENTAMISEEN INFRA2030 VTT diaari VTT Tekesin rahoituspäätös / 11 Hyväksytty projektin johtoryhmän kokouksessa Sisällys 1 Projektin tausta ja nykytila Tausta Nykytila Esitutkimus Tavoitteet Projektin tavoitteet Projekti edistää infra-alan yritysten liiketoiminnan uudistamista Projekti edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä Kansainvälinen yhteistyö Työpaketit: menetelmät, sisältö, tulokset Projektin tulokset Hyödyntämissuunnitelma Resurssit, organisaatio, raportointi Kustannukset ja rahoitus Projektin aikataulu

10 PROJEKTISUUNNITELMA 2 (14) 1 Projektin tausta ja nykytila 1.1 Tausta Rakennettu ympäristö on parhaimmillaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää edistävä. Se voi olla myös kehityksen hidaste, Sitä ei voi siirtää muuttavien työpaikkojen ja asukkaiden mukana kasvukeskuksiin. Palvelujen ja toimipaikkojen satunnainen sijoittuminen estää toimivan joukkoliikenteen tuottamisen. Tulevaisuudessa infran tulisi kuitenkin kyetä palvelemaan erilaista yhteiskuntaa kuin se tekee tänä päivänä. Olemassa oleva infrakanta on yksi reunaehto: mitä tehdä kasvavalle ja ikääntyvälle infrarakennekannalle, kun sen kunnossapidon ja korjausten tarve kasvaa mutta kunnossapitoon osoitetut määrärahat vähenevät absoluuttisesti. Infrarakentamisen sisältö on muuttunut 1990 luvulta lähtien kiihtyvässä tahdissa. Perinteisen maarakentamisen lisäksi infrarakentaminen sisältää tänä päivänä runsaasti erilaista teknologiaa. Muutos on analoginen talonrakentamisen kanssa. Talonrakentamista ovat muokanneet talotekniset järjestelmät ja tavoite tuottaa lisäarvoa tilojen käyttäjälle. Vastaavalla tavalla infrarakentamista ovat muokkaamassa sähköiset hallinta- ja valvontajärjestelmät sekä tavoite tuottaa lisäarvoa käyttäjille. Nykyisenlaisilla avoimilla markkinoilla kysyntä riippuu asiakastoimialojen tarpeista ja taloudellisista edellytyksistä. Tästä syystä myös liiketoimintatiedon merkitys on kasvanut. Tietoa markkinoista tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Globalisaation myötä tiedon tarve ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Asiakkaiden ei tarvitse tyytyä kotimaiseen palvelutarjontaan ja vaan mahdollisuus on hakea toimittajat kansainvälisiltä markkinoilta. Samalla tapaa tuottajapuolella voidaan aivan toisella tapaa erikoistua ja etsiä asiakkaita Suomen rajojen ulkopuolelta. Markkina-alueen laajentuminen motivoi tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. 1.2 Nykytila Infrarakentamisen tarkastelukehikko muotoutui nykyiseen malliinsa luvuilla, jolloin pääpaino oli perinteisessä maarakentamisessa kotimaan markkinoilla. Edelleenkin alaa seurataan ja sen kustannuskehitystä mitataan maarakennuskustannusindeksillä. Alalla toimivat yritykset ovat maarakentajia. Infrarakentaminen sisältää kuitenkin runsaasti myös muuta rakennusteknologiaa, laitteita ja ns. uutta teknologiaa. Monien rakennushankkeiden kustannusylitykset ja aikatauluviiveet sekä infran käyttökatkot ovat johtuneet juuri uusista teknisistä järjestelmistä. Vanhanaikaiseen teknologiaan viritetty infrarakennekannan ylläpito ja tuotanto eivät pärjää uudenaikaisen teknologian kanssa. Infrarakenteisiin tullaan yhdistämään entistä enemmän käytönaikaan liittyviä järjestelmiä ja odotettavissa on, että nämä tulevat lisäämään sekä vikaantumisia ja kunnossapitokustannuksia. Teknisten järjestelmien ylläpito tulee syömään osan rakenteiden ylläpidon resursseista. Yhdessä olemassa olevan, ikääntyvän infrarakennekannan korjausvelan ja supistuvien määrärahojen kanssa infrarakenteiden ylläpitäjät ovat haasteen edessä, josta on mahdollista selvitä vain innovatiivisillä ratkaisuilla ja infrarakentamisen tehokkuutta kasvattamalla.

11 PROJEKTISUUNNITELMA 3 (14) Vuoden 2010 aikana haastateltiin infrarakentamisen toimijoita heidän liiketoiminnan suunnitteluun liittyvistä tietotarpeista (raportti sähköisen hakemuksen liitteenä). Alan toimijat katsoivat tarvitsevansa tietoa infrarakentamisen rakenteellisista muutoksista sekä pitkällä aikavälillä ns. isoista asioista lopputuotenäkökulmasta. Toimintatavoissa ja teknologioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat omistaja/rakennuttajien päätöksentekoon ja lopputuotteisiin näkyvät rakenteellisina muutoksina palveluntuottajille. Tämä on oikea hetki tälle tutkimukselle. Ilmastotavoitteiden täyttäminen tulee muuttamaan infrastruktuuria tavalla, joka voi merkitä radikaalia muutosta itse infrarakenteissa. Tulevaisuuden infrarakentaminen tulee olemaan erilaista kuin nykyinen ja olemassa olevan infrarakennekannan korjaamiseksi ei enää riitä alkuperäiseen kuntoon saattaminen. Infrarakentamisen asiakassektoreiden (valtio, osa kunnista) suuret organisaatiomuutokset saadaan tällä erää tehtyä. Monissa kunnissa harkitaan teknisen toimen organisointia. Suuret kunnat ovat käynnistäneet yhteistyön (Kehto-kunnat) ja sen puitteissa on käynnissä mm. Kupera hanke. Tämä projekti auttaa alan tuottajia vastaamaan asiakkaiden asettamiin uusiin haasteisiin. 1.3 Esitutkimus Tämän projektiehdotuksen ovat laatineet VTT ja TAMK yhdessä alan toimijoiden kanssa. Esitutkimuksessa vuonna 2010 kerättiin alan tietotarpeita yhteistyössä Liikenneviraston, Kuntaliiton, Infra ry:n, Koneurakoitsijoiden, SKAL:n, KTK:n ja Raklin kanssa. Tutkimussuunnitelmaa tarkennettiin ja tietolähteitä kartoitettiin vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmään ja projektin tavoitteisiin sitoutuivat edellä mainittujen lisäksi Teknologiateollisuus/SKOL, Energiateollisuus, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, NCC, Destia, Lemminkäinen, VR Track, YIT, Ramboll, Sandvik, Ruukki ja Morenia. Tämän yhteistä ja julkista tutkimustietoa sekä seurantajärjestelmän tuottavan projektin takana on tällä hetkellä laajasti tilaajia, tuottajia, teollisuutta ja koulutusta edustavia tahoja. Projektin puitteissa tähän mennessä julkaistu aineisto sekä tulevat aineistot löytyvät osoitteesta Esitutkimus 2/2010-9/ tietotarpeet - alustava tutkimussuunnitelma Infrarakentaminen muutoksessa järkeä infrarakentamiseen - työpaketti nykytila 2/2011-6/2012 työpaja 1 (helmikuu 2011): tutkimussuunnitelman tarkentaminen työpaja 2 (elokuu 2011): alan tilastot, seurantapilotit 1 & 2, ennakointikonsepti Infrarakentaminen muutoksessa 10/ /2013 järkeä infrarakentamiseen (tämä TEKES hakemus) - työpaketti 1 - infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset - työpaketti 2 - toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle - työpaketti 3 avainindikaattorit ja mallinnus Infra-alan pienten- ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen työkalut 10/ /2013

12 PROJEKTISUUNNITELMA 4 (14) 2 Tavoitteet 2.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoite on saada alan toimijat tiedostamaan toimintaympäristön muutokset, infrarakentamisen sisällön ja teknologioiden muutokset sekä vastaamaan muutoksiin innovatiivisillä infrapalveluilla. Nämä tavoitteet tiivistyvät projektin otsikossa järkeä infrarakentamiseen Päätavoitteeseen johtavia osatavoitteita ovat: Osatavoite 1 rakennemuutokset ja teknologiamuutokset: Lopputuotevalikoimassa ja lopputuotteisiin sitoutuvissa teknologioissa/työlajeissa tapahtumassa olevat ja odotettavissa olevat muutokset. Osatavoite 2 toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle: Tunnistaa toimintaympäristön rakenteelliset muutokset, asiakaskentän muutokset ja vaatimusten muuttuminen sekä niiden vaikutus infrarakentamisen sisältöön ja organisointiin sekä miten muutokset vaikuttavat jo ennestään korjaustarpeessa olevan, olemassa olevan infrakannan pitoon. Osatavoite 3 Avainindikaattorit analysointi ja mallinnus: Tuottaa tieteellisin menetelmin mallinnus ja tulosteina tietotuotteita, joiden perusteella alalla toimijat ja sidosryhmät pystyvät tekemään järkeviä päätöksiä koskien toimintaansa kotimaassa ja vientimarkkinoilla Tutkimustulokset jalkautetaan mm. tämän projektin rinnakkaisessa hankkeessa Infra-alan pienten- ja mikroyritysten työkalut liiketoiminnan kehittämisen työkalut. Jalkauttamisen lisäksi siinä kehitetään pienille ja mikroyrityksille sopivia työkaluja liiketoiminnan suunnitteluun. 2.2 Projekti edistää infra-alan yritysten liiketoiminnan uudistamista Infra-alalla on hyvin erilaisia toimijoita. Osa projektiin sitoutuneista tilaajista, urakoitsijoista, suunnittelijoista ja teollisuudesta edustaa kotimaan tai kansainvälisesti alansa kärkeä. Näiden yritysten osalta tavoitteena on saada jatkossa käyttöönsä yksityiskohtaisempaa että laadultaan parempaa liiketoimintatietoa. Alalla on runsaasti pieniä ja mikroyrityksiä sekä tilaajina (pienet kunnat) että toteuttajina. Näiden kohdalla infrarakentamisen rakenteelliset ja teknologiamuutokset tulevat olemaan toiminnalle todellinen haaste. Tällä projektilla tuetaan pienten yritysten selviytymistä näistä haasteista. 2.3 Projekti edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä Monet infrarakenteisiin kohdistuvat vaatimusten muutokset kulminoituvat ilmastomuutoksen. Ne koskettavat joko suoraan tai toisten toimialojen kautta välillisesti infrarakentamista. Osa infrarakenteista liittyy suoraan energiaan tai niihin integroidulla teknologialla pystytään vaikuttamaan energiankulutukseen. Infrarakentamista voidaan käyttää työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Materiaali-intensiivisenä toimintana infrarakentamisessa on suuret mahdollisuudet säästää luonnonmateriaaleja ja myös kierrättää muiden toimialojen sivutuotteita. Teknologian kehitys on tuomassa uusia ratkaisuja.

13 PROJEKTISUUNNITELMA 5 (14) Infran ylläpidossa ollaan haasteen edessä: infrarakennekannan määrä kasvaa, teknistyy, ikääntyy ja vaatii entistä enemmän ylläpidolta. Samaan aikaan määrärahat niukkenevat. Tämän yhtälön ratkaiseminen edellyttää ylläpidon ja palvelujen tuottamisen tehostamista tai usean ongelman ratkaisuja yhden ratkaisun kustannuksin. 2.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti on liittynyt International Council for research and innovation in building and construction (CIB) TG81:hen. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on kansainvälisiä rakennusmarkkinoita koskevan tutkimustoiminnan edistäminen. Konkreettisena tavoitteena on tuottaa global construction data database and handbook. Yhteistyö on keino siirtää tutkimusmenetelmiä ja tietoja sekä saada pääsy benchmarking tietoon eri maiden markkinoista. Markkinatieto auttaa yritysten hakeutumista vientimarkkinoille. TG81 ryhmän tavoitteena on erityisesti lisätä tietoa kehittyvien ja kehitysmaiden rakentamisesta. Projekti tekee yhteistyötä myös Nordisk Vägforumin kanssa. Konkreettinen yhteistyön muoto on benchmarking maiden välillä. Tästä tuorein esimerkki on tutkimus Kuntien kadunpidon organisointi Paraikaa käynnissä on Pohjoismainen yhteinen indikaattoriprojekti. 3 Työpaketit: menetelmät, sisältö, tulokset Työpaketti 1 - Infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset Työpaketti 2 - Toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle Työpaketti 3 - Avainindikaattorit ja mallinnus Työpaketti 1 tutkimusorganisaation ja kentän yhteistyössä: - Alan rakenne- ja teknologiamuutokset Työpaketti 2 tutkimusorganisaation ja kentän yhteistyössä - Toimintaympäristön muutoksetja haasteet Työpaketti 3 tutkimuksellinen osuus - Avainindikaattorit ja mallinnus Yhteinen agenda: Järkeä infrarakentamiseen Infra ry tulosten jalkauttaminen: - Pienten ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen työkalut Kuva 1. Hankkeen sisältökokonaisuus

14 PROJEKTISUUNNITELMA 6 (14) Työpaketti 1 Infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset Lähtökohtana on tarkastella infrarakentamisesta tilaajien, lopputuotteiden ja teknologioiden/työlajien kannalta (kuva 2). Infrarakentaminen - tilaajat x tilaajaosuudet Infrainvestoinnit ja kunnossapito lopputuotteittain Infrarakentamisen kokonaisvolyymi ( ) Infrarakentaminen alueittain (kotimaassa) x panosrakenteet Infrarakentaminen - teknologiat/työlajit Infrarakentaminen - teknologiat/työlajit Infrarakentamisen vienti Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Tutkittavat asiakastoimialat, lopputuotteet ja teknologiat/työlajit päätetään yhteistyössä ohjausryhmän kanssa Sisältö Infrainvestointeja tutkitaan useasta näkökulmasta: mitä tahoja rakennuttajat edustavat, mitä ovat lopputuotteet ja teknologioita/työlajeja investoinnit sisältävät. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ns. uudet teknologiat sekä rakenteet, joita perinteiseen maarakentamiseen ei ole yhdistetty. Työpaketti 2. Toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle Tutkimusmenetelmä Infrarakennekannan ja infrarakentamisen tulevaisuutta (rakennemuutoksia) tarkastellaan evolutiivisen taloustieteen Saviotti & Pyka (2004) muotoileman teorian 1 kautta. Siinä, missä perinteinen talousteoria selittää kysyntää ja tarjontaa, evolutiivinen talousteoria selittää rakennemuutoksia. Rakennemuutokset johtuvat vanhojen alueiden/toimialojen/ tuotteiden kysynnän hiipumisesta ja uusien alojen/toimialojen/ tuotteiden kehittymisestä. Kehittymistä hidastavat aiemmat päätökset, jotka lukitsevat kehityksen ja estävät uudet ratkaisut. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää tukemaan tarkoitettua toimintaa. Tästä syystä evolutiivista talousteoriaa voidaan soveltaa sekä infrarakentamisen itsensä kehittymiseen että toimintaympäristön kehittymisen kautta muodostuvaan kysyntään. 1 Saviotti, P.P. & Pyka, A. 2004, "Economic development by the creation of new sectors", Journal of Evolutionary Economics, vol. 14, no. 1

15 PROJEKTISUUNNITELMA 7 (14) Monet muutostekijöistä ja haasteista ovat yhteisiä Euroopan maille. Näitä on tutkittu alueiden, toimialojen ja teknologioiden näkökulmasta. Tässä projektissa haetaan myös malleja muista maista, miten haasteisiin on tai tullaan vastaamaan ja arvioidaan ratkaisujen soveltumista Suomen oloihin. Muilla toimialoilla on nostettu kiinnostavaksi, innovatiiviseksi ideaksi cradle to cradle 2. Siinä jätteitä ei pidetä jätteinä vaan raaka-aineina, joita pyritään kierrättämään arvoa lisäävästi, ei vähentävästi. Ideaa sovelletaan jo infra-alalla mm. asfaltoinnissa. Toinen kiinnostava linja on ns. maximation idea, jolla pyritään yhdellä ratkaisulla selvittämään usea tarve. Myös yhdyskuntien energia- ja vesihuollon järjestämisestä löytyy esimerkkejä maailmalta. Sisältö Tarkastelun ulotetaan rakennemuutosten taustoihin, syihin ja niiden seurauksiin (kuva 3): - Asiakkaiden ja yleensä yhteiskunnan muutokset vaikuttavat? Voiko polttoaineiden hinnan korotukset kääntää liikennemäärät laskuun ja vaikuttaa väyläverkostoon, mitä vaatimuksia liikenneinfrarakenteille asettavat sähköautot. - Kestävä kehitys, energiansäästötavoitteet sekä kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet aiheuttavat infrarakentamiselle uusia vaatimuksia. Keskitettyjä vai hajautettuja yhdyskuntajärjestelmiä? Infrarakentaminen on hoitanut kohtuullisen hyvin materiaalien kierrätyksen mutta paljon on vielä tehtävissä. Toimenpiteet muilla toimialoilla voivat avata liiketoiminta mahdollisuuksia infra-alalle. Infrarakentaminen Tarpeet -yhteiskunta -asiakas Kestävä kehitys - CO 2 - kierrätys - Ilmastonmuutos Työvoima - eläköityminen - ulkomaalaiset - osaaminen korjaustarve hankemäärä korjausrakentaminen uudisinvestoinnit kunnossapito hoito hankesisältö Rakenteet - kunto - korjausvelka Talous - rahoitus - verot, käyttömaksut Innovaatiot - tuotemalli - paikkatieto Kuva 3. Infrarakenteiden palvelukykyyn, infrarakenteiden käyttäjien tarpeisiin sekä infrarakentamiseen vaikuttavia tekijöitä. - Työvoima infra-alalla ikääntyy ja eläköityy. Yritykset ja organisaatiot joutuvat varmistamaan henkilöresurssien saannin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Samasta työntekijästä 2 McDonough and Braungart, 2002, Cradle to Cradle: Remaking the way we make things.

16 PROJEKTISUUNNITELMA 8 (14) kilpailevat useat toimialat. Henkilöstön osaamisen ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisen koulutuksen jälkeen. - Innovaatiot ovat tutkimus ja kehitystoiminnan kaupallisesti hyödynnettyjä tuloksia. Innovaatiot aiheuttavat muutoksia yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Parhaiten menestyvät yritykset ja organisaatiot, jotka ottavat käyttöön uusia tuottavuutta parantavia teknologioita ja työtapoja. Uusia infra-alalla ovat mm. tietomallinnus ja paikkatiedot. Infrarakenteet itsessään sisältävät runsaasti uutta, käyttöä palvelevaa tekniikkaa. - Työvoima infra-alalla ikääntyy ja eläköityy. Yritykset ja organisaatiot joutuvat varmistamaan henkilöresurssien saannin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Samasta työntekijästä kilpailevat useat toimialat. Henkilöstön osaamisen ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisen koulutuksen jälkeen. - Rahoitus on ollut infra-alalla perinteisesti julkisen sektorin verovaroin keräämää. Nykyään ja tulevaisuudessa siirrytään kunkin infrarakenteen käyttömaksuihin ja verovaroin rahoitetut hankkeet vähenevät. Elinkaarihankkeet saattavat estää tulevaisuuden investointeja. Nämä aiheuttavat tilaajaorganisaatioille haasteita tulevaisuudessa. - Rakennemuutos koskettaa koko maailmaa ja Suomen tulevaisuuden luotaamiseksi on syytä selvittää myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron sekä Venäjän tulevaisuuden suunnitelmat karkeasti. Tulokset Kuvaus infrarakentamisen lopputuotteiden, teknologioiden/työlajien, organisoitumisen muutoksista, alan toimijoiden haasteista, kehitys- ja osaamistarpeista raporttina ja koulutusaineistona. Työpaketti 3. Avainindikaattorit ja mallinnus Tutkimusmenetelmä Inframarkkinoita koskeva teoreettinen olettamus on, että siirtyminen suljetuilta markkinoilta avoimille markkinoille on muuttanut markkinoiden dynamiikkaa. Ne toimivat aiempaa enemmän markkinalähtöisesti ja ovat alttiimpia kansainvälisen talouden muutoksille. Liiketoimintoihin liittyvässä päätöksenteossa on opittava toimimaan avoimilla ja entistä monimutkaisemmilla markkinoilla. Markkinamuutosten analysointiin ja kuvaamiseen käytetään Pettigrewin 3 kehittämää kontekstuaalista otetta (kuva 4). Sen tavoitteena on ns. ottaa muutos kiinni jo sen tapahtuessa. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena on infrarakentaminen liiketoimintana. Sen muutosta tarkastellaan ajassa sekä sisältä että toimintaympäristöstä käsin. Työpaketti 1 tuottaa tähän tehtävään lähtötietoja. 3 Pettigrew, A.M Longitudinal Field Research on Change: Theory and Practice. Organization Science, Vol. 1, No. 3, Special Issue: Longitudinal Field Research Methods for Studying Processes of Organizational Change, pp. pp

17 PROJEKTISUUNNITELMA 9 (14) toimintaympäristö toimintaympäristö toimintaympäristö Infrarakentaminen Infrarakentaminen Infrarakentaminen toimiala Historia toimiala Nykyisyys toimiala Tulevaisuus Kuva 4. Kontekstualismi tutkimusotteena. Infrarakentamisen tilan analysointiin kehitetään indikaattorit. Teorian mukaan indikaattorit ovat joko ennakoivia, samanaikaisia tai tapahtunutta seuraavia. Liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa on pystyä ennakoimaan tulevia tapahtumia, joten tavoitteena on löytää infrarakentamiselle vahvoja, ennakoivia indikaattoreita, ns. avainindikaattoreita. Niiden pätevyys teorian osalta varmistetaan vertaisarvioinneilla ja toimivuus korrelaatioanalyyseillä ja grangerin testeillä. Tulevaisuuden kehityspolkuja testataan yksinkertaisella systeemidynaamisella mallinnuksella. Sisältö Avainindikaattoreilla (esim. Snyman ) kuvataan infrarakentamisen ja sen toimintaympäristön vuoro-vaikutusta. Indikaattorijärjestelmän karkeat tasot viennin kohdemaiden infrarakentamisen analysointiin. Talous - Kansainvälinen talous - Kohdemaan yleinen talous - Asiakassektoreiden talous Käyttäjä- / asiakastoimialojen kehitys. - Liikenne, energia, vesi, tietoliikenne - Kaivosteollisuus - Talonrakentaminen - Väestökehitys Infrarakentamisen sisäinen kehitys - Elinkaarivastuumallien sitoma rahoitus - Panosten (öljy, kiviaines, työ, jne.) hintakehitys Tulokset Avainindikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan analysoida ja ennakoida kohteena olevaa markkinaa. Systeemidynaaminen mallinnus vaihtoehtoisten kehityspolkujen vaikutuksesta inframarkkinoihin. 4 Snyman J. 2009, "Leading indicators and business cycles" in Economics for Modern Built Environment, ed. L. Ruddock

18 PROJEKTISUUNNITELMA 10 (14) Infra ry:n rinnakkaishanke: Infra-alan pienten- ja mikroyritysten työkalut liiketoiminnan kehittämiseen Sisältö Järkeä infrarakentamiseen -lausumalla tarkoitetaan pienten ja mikroyritysten kohdalla sitä, että yritykset seuraisivat aikaansa ja ottaisivat harkitusti ja hallitusti käyttöön uutta teknologiaa kyetäkseen toimimaan esim. kärkiyritysvetoisissa hankkeissa alihankkijoina. Pienet ja mikroyritykset kokevat, että liiketoimintasuunnitelmista on vain vähän hyötyä suhteessa sen laatimisen viemään aikaan ja työmäärään. Liiketoimintasuunnitelmat puuttuvat kokonaan tai niiden päivityksestä on aikaa ja markkinat ovat ehtineet muuttua. Rinnakkaisprojektin tavoitteena on kehittää kokonaan uudelta pohjalta pienille- ja mikroyrityksille soveltuva liiketoimintasuunnitteluproseduuri, jonka avulla yritys kykenee käsittelemään muutoksen perinteisestä maansiirtopainotteisesta rakentamisesta tulevaisuuden infrarakentamiseen (kuva 5). Kuva 5. Järkeä infrarakentamiseen liiketoimintasuunnitelman ja muiden työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto pienissä ja mikroyrityksissä.

19 PROJEKTISUUNNITELMA 11 (14) 4 Projektin tulokset Projektin tuloksena syntyy: Internet sivusto, jossa julkaistaan: Suomen infrarakentamisen määrä ja rakenneraportti. (lopputuotteet, teknologiat/työlajit, asiakkaat, muutokset). Suomen infrarakentamisen suhdanteet -raportit (4 kpl) Suomen infrarakentamisen toimintaympäristön muutokset vuoteen 2030 ja niiden aiheuttamat haasteet infra-alalle sekä tarkennus vuoteen 2020 tuottajakentän näkökulmasta katsottuna. Infra-alan avainindikaattorit järjestelmä. Avainindikaattorijärjestelmä eli liiketoiminnan ennakointikonsepti tulee olemaan osa jatko-opinnäytettä. Siihen liittyen projektin viedään vertaisarvioitaviksi kansainvälisiin konferensseihin. Sopivia konferensseja ovat: CIB W55 (Construction economics) konferenssi Vancouverissa kesäkuussa 2012 ja 7 th Nordic Construction Economic and management konferenssi Trondheimissä huhtikuussa Projektin välitulokset esitellään ohjausryhmälle 3-6 kk välein pidettävissä kokouksissa ja kootaan yhteen loppuraportiksi (nettijulkaisu). Tutkimuksen tuloksia esitellään toimialalle laajasti ½ vuoden välein tuotettavilla julkaisuilla. Tuloksista pidetään esityksiä toimialajärjestöjen koulutustilaisuuksissa esim. maarakennuspäivässä, alueellisilla urakointipäivillä, kiviainespäivillä ja muissa tämän tyyppisissä alan tilaisuuksissa. 5 Hyödyntämissuunnitelma Tutkimuksen tulosten avulla yritykset kykenevät suunnittelemaan liiketoimintaansa pitemmällä aikajänteellä. Tämä edistää liiketoimintamahdollisuuksia sekä kykyä tasata kysyntähuippuja ja kuoppia. Yritykset pystyvät paremmin keskittymään ja erikoistumaan tietyille liiketoiminta-alueille ja maantieteellisille alueille ja siten parantaa niiden kilpailukykyä. Maantieteellisen markkinajakauman avulla yritykset voivat verkottua ja luoda uusia liiketoimintaketjuja. Tällä mm. voidaan työllistää alueellisesti

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous 18.9.2012 klo 13 15:25 Liikennevirastossa Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous 17.2.2011 klo 12 14 Otaniemessä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous 17.2.2011 klo 12 14 Otaniemessä INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous 17.2.2011 klo 12 14 Otaniemessä 1 (2) Paikalla: Infra ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjäjien liitto Kuntaliitto Liikennevirasto Liikennevirasto

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 9.9.2014 Sisältö: Taustaa: Oulun sitoutuminen INKA/ Älykäs kaupunki ohjelman toteuttamiseen ja ohjelmien

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174

Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Kunnossapidon merkityksestä ja näkymistä lehtori Eero Nippala, TAMK, puh 040 5460174 Ne9sivusto INFRA KUNTOON Perussisältö: KäsiFeet Teoria: - pieni vaurio = pieni kunnossapitokustannus, - iso vaurio=

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab

Pöytäkirja. Klaus Lindberg, CSC. Kokousmateriaalit löytyvät JulkICT Wikistä: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab Pöytäkirja JulkICTLab 24.6.2015 JulkICTLab ohjausryhmän kokous 3/2015 Aika To 11.6.2015, klo 10:00 12:00 Paikka Valtiovarainministeriö, Mariankatu 9, Helsinki, nvh. Tienhaara Kutsutut: Jäsenet: Sihteeristö:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun?

Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun? Miten Infra-alan tuottavuus kasvuun? Infra 2010 kehittämisohjelman loppuseminaari 5.11.2008 Helsinki Lauri Merikallio Jatkuvasti tuottavuuttaan parantava tilaus-toimitusketju Miten toivotut palvelut

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot