INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous 21.11.2011 klo 14 15 Liikennevirastossa Pasilassa"

Transkriptio

1 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 1 (4) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry Kari Happonen Lemminkäinen Infra Oy Tarja Merikallio Liikennevirasto Ari Huomo Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Vaara Ramboll Finland Oy, MANK ry Mikko Leppänen SKOL ry Matti Kiiskinen VR Track Oy Jouni Kekäle Tekes Tom Warras Suomen Kuntaliitto ry Kirsi Rontu Suomen Kuntaliitto ry Hanne Lindqvist Tilastokeskus TAMK VTT Expert Service Oy VTT Poissa: NCC Infrapalvelut Destia Oy YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Morenia Oy Rautaruukki Oyj Vesilaitosyhdistys ry SKAL ry Pekka Mäkelä Eero Nippala (siht.) Pekka Tienhaara Terttu Vainio Juha Salminen Arto Kari Jarkko Salmenoja Eero Moilanen Hannu Jokiniemi Osmo Seppälä Jari Pietilä Hallinnollinen kokous klo Edellisen kokouksen pöytäkirja Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksin: Kiiskinen edustaa SKOL ry:tä ei Teknologiateollisuus ry:tä. Poikkeuksellisesti energiateollisuudesta oli paikalla Pertti Lindberg. 2. Tekes päätös Infrarakentaminen muutoksessa projektikokonaisuus muodostuu kolmesta projektista: - Rakennetutkimus, alan tilastot ja seurantakonsepti. - Infra-alan ja -teknologioiden muutokset, toimintaympäristön muutokset ja haasteet infra-alalle sekä alan ennakoinnin avainindikaattorit (Tekes-projekti). - Pienten ja mikroyritysten liiketoiminnan suunnittelun työkalut (Infra ry:n rinnakkainen Tekes-projekti). Tässä yhteydessä Tekes rahoituksella tarkoitetaan keskimmäiselle (vahvennettu) projektille myönnettyä Tekes rahoitusta. Ensimmäinen projekti viedään loppuun suunnitellusti keskimmäisen projektin rinnalla. Infra ry hoitaa kolmannen projektin omalla organisaatiollaan.

2 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 2 (4) 2.1 Tekes projektin johtoryhmä ja johtoryhmän puheenjohtaja Johtoryhmä ohjaa projektia Tekes päätöksen esittämin reuna-ehdoin sekä tukee ja edistää tutkimuksen toteutusta. Hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa voidaan muuttaa johtoryhmän päätöksellä. Merkittävät päätökset on hyväksytettävä Tekesillä. Johtoryhmän kokouksissa on käsiteltävä: tulokset, talous ja aikataulu, asiakkaat ja verkottuminen, osaaminen ja tulosten jalkautus. Tom Warraksen kalvot liitteenä 1. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Tapani Karonen. Kokoonpanoksi todettiin: Tapani Karonen (pj) Matti Kuronen Arto Kari Veli-Pekka Sirola Kari Happonen Tarja Merikallio Ari Huomo Eero Moilanen Juha Salminen Mikko Leppänen Hannu Jokiniemi Maarit Mäkitalo Jari Pietilä Matti Kiiskinen Hanne Lindqvist Tom Warras Jouko Turto Osmo Seppälä Jouni Kekäle Jarkko Salmenoja Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Liikennevirasto Morenia Oy NCC Infrapalvelut Ramboll Finland Oy, MANK ry Rautaruukki Oyj Sandvik Oy SKAL ry SKOL ry Suomen Kuntaliitto ry Tekes Turun kaupunki & Kehtokunnat Vesilaitosyhdistys ry VR Track Oy YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut Johtoryhmän jäsenyys on henkilökohtainen, joten se seuraa henkilöä työpaikan vaihdoksen tai eläkkeelle jäämisen mukana. Muutokset johtoryhmän jäsenyyksissä on hyväksytettävä Tekesissä.

3 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 3 (4) 2.1 Tekes projektin kustannusarvio, rahoitus ja tutkimussuunnitelma (kalvot 3-13) Johtoryhmä hyväksyi edellä esitetyn kustannusarvion sekä liitteessä 2 esitetyn rahoitus- ja tutkimussuunnitelman. 3. Rakennetutkimus, alan tilastot ja seurantakonsepti tilannekatsaus (kalvot 14 16) Syyskuussa julkaistiin seurantapilotti 2. Tilastokeskus on selvittänyt kuntakonsernien (peruskunnat + liikelaitokset + kuntien omistamat yritykset) investointeja. Kuntaliiton, Liikenneviraston ja kahden rakennusliikkeen kanssa on neuvoteltu projektin rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman täsmennyksistä. Projektissa on käynnistetty neljä insinöörityötä ja viides käynnistetään marraskuun aikana. 4. Seuraavat tehtävät (kalvo 17) Johtoryhmän panosta vaativat tehtävät: - rakennetutkimuksen lopputuote- ja työlajivalikoiman kommentointi. Seuraavaan kokoukseen mennessä tehtävät työt - lopputuotteet ja työlajit lajittelu valmistellaan päätettäväksi - alustavat lopputuotelaskelmat - käynnistetään yksi uusi insinöörityö - kirjallisuuskatsaus rakenne- ja teknologiamuutoksista - seurantapilotti 3 ehdotus hyväksyttäväksi Seuraava kokous: Rakli klo 13 / hallinnollinen kokous, klo 13:30 / tulokset Tuloskokous klo 15 16:30 1. Inframarkkinoiden seurantakonsepti, pilotti 2 (kalvot 19 24) Julkaistu syyskuussa 2011 ja luettavissa projektisivuilta (http://www.vtt.fi/sites/infra2030/infra2030_julkaisut.jsp).

4 INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 3. kokous klo Liikennevirastossa Pasilassa 4 (4) Tutkijat toivoivat ehdotuksia sisällön uudistamiseen. Johtoryhmässä toivottiin kannanottoja tulevasta kehityksestä esimerkiksi myös kuntien investointien osalta. Voisiko sisältää osia liikennepoliittisesta linjauksesta? 2. Kuntien infrarakentamisen tilastot (kalvot ) Normaalin tilastointikäytännön mukaan kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten toiminta luetaan yritystoiminnaksi. Tämä projekti on antanut Tilastokeskukselle toimeksiannon selvittää kuntien liikelaitosten ja (enemmistö)omistamien yritysten infrainvestoinnit. Tavoitteena on ollut selvittää kuntakonsernien rooli infrainvestoijina. Analyysin mukaan kuntien infrainvestoinnit edustavat puolta kaikista infrainvestoinneista. 3. Rakennetutkimus (kalvot 29 40) Edellisessä kokouksessa esitettiin ns. keskustelun avaus lopputuote- ja työlajivalikoimaksi. Tätä on kehitetty saatujen kommenttien ja käytyjen neuvottelujen perusteella. Lopputuoteja työvalikoimaa ei vielä kiinnitetty, koska esitys arvioitiin liian haastavaksi. Esityksen työstämistä jatketaan. 4. Seuraavat tehtävä ja jatko (kalvo 18) Katso hallinnollisen kokouksen kohta 4. Liite: Tekesin ohjeistus johtoryhmätyöskentelystä, Tekes projektin suunnitelma, ja kokouskalvot.

5 Liite 1. Infrarakentaminen muutoksessa - projektin johtaminen ja jalkauttaminen Copyright Tekes

6 Johtoryhmän tehtävät Projektia johtamaan Tekes asettaa johtoryhmän: Projektin tulosten hyödyntäjiä, erityisesti projektin rahoittajat Tekesin edustaja Johtoryhmä johtaa projektia rahoituspäätöksen asettamin reunaehdoin Tukee tutkijoita projektin tavoitteiden saavuttamiseksi Edistää tulosten hyödyntämistä Päättää projektimuutosten esittämisestä Ensimmäisen kokouksen päätöksiin ja merkittäviin muutoksiin tarvitaan kaikkien rahoittajien hyväksyntä Johtoryhmän puheenjohtaja on projektipäällikön sparrauskumppani Jos tutkimusprojekti kuuluu Tekesin ohjelmaan, ovat ohjelmapäällikkö ja ohjelman koordinaattori projektipäällikön tukena Tekesin edustaja ohjaa ja valvoo, että rahoitusedellytykset pysyvät Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

7 Ensimmäinen johtoryhmän kokous Vahvistaa johtoryhmän kokoonpanon Tarkistaa ja hyväksyy projektille (yhteisprojekteissa osallistujakohtaisesti): Tutkimussuunnitelman Kustannusarvion Rahoitussuunnitelman Päättää projektikohtaisista tulostenjulkaisu- ja suojauskäytännöistä Käydään läpi Tekesin rahoitusehdot Mahdolliset teknologiaohjelmakohtaiset ehdot Oman hallinnon ohjeet Asialista, johtoryhmän 1 kokous Johtoryhmän tehtävät ja työskentelytavat, Tekesin alustus Johtoryhmän ja puheenjohtajan valinta Suunnitelman ja budjetin hyväksyntä Raportointikäytännöstä sopiminen Kokousaikataulu Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

8 Nämä asiat Jokaisen kokouksen asialistalla käydään läpi jokaisessa johtoryhmän 1. Tulokset kokouksessa Projektin teknisen sisällön eteneminen kohti tuloksia Mitä tulokset merkitsevät Projektin tulokset edellyttävät yleensä jatkojalostamista ennen kaupallista hyödyntämistä 2. Talous ja aikataulu Miten kustannuskertymä etenee suhteessa suunnitelmaan ja saavutettuihin tuloksiin? (mielellään graafisena esityksenä) Ollaanko aikataulussa? 3. Asiakkaat ja verkottuminen Ketkä ovat projektin tulosten asiakkaita/ käyttäjiä? Onko heihin läheinen yhteys ja ovatko tyytyväisiä projektin etenemiseen? Muodostaako projekti muuten verkostoansa hyvin? Myös kv? 4. Osaaminen ja tulosten jalkauttaminen Mitä osaamista ja tietoa projektissa syntyy? Miten se dokumentoidaan? Tulosten jalkauttaminen yritysten tuotekehitysprojektien avulla? Ulkoinen viestintä? Projektin aikana ja projektin jälkeen. Projektin tulosten siirto opetukseen? Copyright Tekes 10/2009 Copyright Tekes

9 1 (14) Projektin nimi: Projektin lyhyt nimi: Projektin numero: INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA - JÄRKEÄ INFRARAKENTAMISEEN INFRA2030 VTT diaari VTT Tekesin rahoituspäätös / 11 Hyväksytty projektin johtoryhmän kokouksessa Sisällys 1 Projektin tausta ja nykytila Tausta Nykytila Esitutkimus Tavoitteet Projektin tavoitteet Projekti edistää infra-alan yritysten liiketoiminnan uudistamista Projekti edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä Kansainvälinen yhteistyö Työpaketit: menetelmät, sisältö, tulokset Projektin tulokset Hyödyntämissuunnitelma Resurssit, organisaatio, raportointi Kustannukset ja rahoitus Projektin aikataulu

10 PROJEKTISUUNNITELMA 2 (14) 1 Projektin tausta ja nykytila 1.1 Tausta Rakennettu ympäristö on parhaimmillaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää edistävä. Se voi olla myös kehityksen hidaste, Sitä ei voi siirtää muuttavien työpaikkojen ja asukkaiden mukana kasvukeskuksiin. Palvelujen ja toimipaikkojen satunnainen sijoittuminen estää toimivan joukkoliikenteen tuottamisen. Tulevaisuudessa infran tulisi kuitenkin kyetä palvelemaan erilaista yhteiskuntaa kuin se tekee tänä päivänä. Olemassa oleva infrakanta on yksi reunaehto: mitä tehdä kasvavalle ja ikääntyvälle infrarakennekannalle, kun sen kunnossapidon ja korjausten tarve kasvaa mutta kunnossapitoon osoitetut määrärahat vähenevät absoluuttisesti. Infrarakentamisen sisältö on muuttunut 1990 luvulta lähtien kiihtyvässä tahdissa. Perinteisen maarakentamisen lisäksi infrarakentaminen sisältää tänä päivänä runsaasti erilaista teknologiaa. Muutos on analoginen talonrakentamisen kanssa. Talonrakentamista ovat muokanneet talotekniset järjestelmät ja tavoite tuottaa lisäarvoa tilojen käyttäjälle. Vastaavalla tavalla infrarakentamista ovat muokkaamassa sähköiset hallinta- ja valvontajärjestelmät sekä tavoite tuottaa lisäarvoa käyttäjille. Nykyisenlaisilla avoimilla markkinoilla kysyntä riippuu asiakastoimialojen tarpeista ja taloudellisista edellytyksistä. Tästä syystä myös liiketoimintatiedon merkitys on kasvanut. Tietoa markkinoista tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Globalisaation myötä tiedon tarve ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Asiakkaiden ei tarvitse tyytyä kotimaiseen palvelutarjontaan ja vaan mahdollisuus on hakea toimittajat kansainvälisiltä markkinoilta. Samalla tapaa tuottajapuolella voidaan aivan toisella tapaa erikoistua ja etsiä asiakkaita Suomen rajojen ulkopuolelta. Markkina-alueen laajentuminen motivoi tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. 1.2 Nykytila Infrarakentamisen tarkastelukehikko muotoutui nykyiseen malliinsa luvuilla, jolloin pääpaino oli perinteisessä maarakentamisessa kotimaan markkinoilla. Edelleenkin alaa seurataan ja sen kustannuskehitystä mitataan maarakennuskustannusindeksillä. Alalla toimivat yritykset ovat maarakentajia. Infrarakentaminen sisältää kuitenkin runsaasti myös muuta rakennusteknologiaa, laitteita ja ns. uutta teknologiaa. Monien rakennushankkeiden kustannusylitykset ja aikatauluviiveet sekä infran käyttökatkot ovat johtuneet juuri uusista teknisistä järjestelmistä. Vanhanaikaiseen teknologiaan viritetty infrarakennekannan ylläpito ja tuotanto eivät pärjää uudenaikaisen teknologian kanssa. Infrarakenteisiin tullaan yhdistämään entistä enemmän käytönaikaan liittyviä järjestelmiä ja odotettavissa on, että nämä tulevat lisäämään sekä vikaantumisia ja kunnossapitokustannuksia. Teknisten järjestelmien ylläpito tulee syömään osan rakenteiden ylläpidon resursseista. Yhdessä olemassa olevan, ikääntyvän infrarakennekannan korjausvelan ja supistuvien määrärahojen kanssa infrarakenteiden ylläpitäjät ovat haasteen edessä, josta on mahdollista selvitä vain innovatiivisillä ratkaisuilla ja infrarakentamisen tehokkuutta kasvattamalla.

11 PROJEKTISUUNNITELMA 3 (14) Vuoden 2010 aikana haastateltiin infrarakentamisen toimijoita heidän liiketoiminnan suunnitteluun liittyvistä tietotarpeista (raportti sähköisen hakemuksen liitteenä). Alan toimijat katsoivat tarvitsevansa tietoa infrarakentamisen rakenteellisista muutoksista sekä pitkällä aikavälillä ns. isoista asioista lopputuotenäkökulmasta. Toimintatavoissa ja teknologioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat omistaja/rakennuttajien päätöksentekoon ja lopputuotteisiin näkyvät rakenteellisina muutoksina palveluntuottajille. Tämä on oikea hetki tälle tutkimukselle. Ilmastotavoitteiden täyttäminen tulee muuttamaan infrastruktuuria tavalla, joka voi merkitä radikaalia muutosta itse infrarakenteissa. Tulevaisuuden infrarakentaminen tulee olemaan erilaista kuin nykyinen ja olemassa olevan infrarakennekannan korjaamiseksi ei enää riitä alkuperäiseen kuntoon saattaminen. Infrarakentamisen asiakassektoreiden (valtio, osa kunnista) suuret organisaatiomuutokset saadaan tällä erää tehtyä. Monissa kunnissa harkitaan teknisen toimen organisointia. Suuret kunnat ovat käynnistäneet yhteistyön (Kehto-kunnat) ja sen puitteissa on käynnissä mm. Kupera hanke. Tämä projekti auttaa alan tuottajia vastaamaan asiakkaiden asettamiin uusiin haasteisiin. 1.3 Esitutkimus Tämän projektiehdotuksen ovat laatineet VTT ja TAMK yhdessä alan toimijoiden kanssa. Esitutkimuksessa vuonna 2010 kerättiin alan tietotarpeita yhteistyössä Liikenneviraston, Kuntaliiton, Infra ry:n, Koneurakoitsijoiden, SKAL:n, KTK:n ja Raklin kanssa. Tutkimussuunnitelmaa tarkennettiin ja tietolähteitä kartoitettiin vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmään ja projektin tavoitteisiin sitoutuivat edellä mainittujen lisäksi Teknologiateollisuus/SKOL, Energiateollisuus, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, NCC, Destia, Lemminkäinen, VR Track, YIT, Ramboll, Sandvik, Ruukki ja Morenia. Tämän yhteistä ja julkista tutkimustietoa sekä seurantajärjestelmän tuottavan projektin takana on tällä hetkellä laajasti tilaajia, tuottajia, teollisuutta ja koulutusta edustavia tahoja. Projektin puitteissa tähän mennessä julkaistu aineisto sekä tulevat aineistot löytyvät osoitteesta Esitutkimus 2/2010-9/ tietotarpeet - alustava tutkimussuunnitelma Infrarakentaminen muutoksessa järkeä infrarakentamiseen - työpaketti nykytila 2/2011-6/2012 työpaja 1 (helmikuu 2011): tutkimussuunnitelman tarkentaminen työpaja 2 (elokuu 2011): alan tilastot, seurantapilotit 1 & 2, ennakointikonsepti Infrarakentaminen muutoksessa 10/ /2013 järkeä infrarakentamiseen (tämä TEKES hakemus) - työpaketti 1 - infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset - työpaketti 2 - toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle - työpaketti 3 avainindikaattorit ja mallinnus Infra-alan pienten- ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen työkalut 10/ /2013

12 PROJEKTISUUNNITELMA 4 (14) 2 Tavoitteet 2.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoite on saada alan toimijat tiedostamaan toimintaympäristön muutokset, infrarakentamisen sisällön ja teknologioiden muutokset sekä vastaamaan muutoksiin innovatiivisillä infrapalveluilla. Nämä tavoitteet tiivistyvät projektin otsikossa järkeä infrarakentamiseen Päätavoitteeseen johtavia osatavoitteita ovat: Osatavoite 1 rakennemuutokset ja teknologiamuutokset: Lopputuotevalikoimassa ja lopputuotteisiin sitoutuvissa teknologioissa/työlajeissa tapahtumassa olevat ja odotettavissa olevat muutokset. Osatavoite 2 toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle: Tunnistaa toimintaympäristön rakenteelliset muutokset, asiakaskentän muutokset ja vaatimusten muuttuminen sekä niiden vaikutus infrarakentamisen sisältöön ja organisointiin sekä miten muutokset vaikuttavat jo ennestään korjaustarpeessa olevan, olemassa olevan infrakannan pitoon. Osatavoite 3 Avainindikaattorit analysointi ja mallinnus: Tuottaa tieteellisin menetelmin mallinnus ja tulosteina tietotuotteita, joiden perusteella alalla toimijat ja sidosryhmät pystyvät tekemään järkeviä päätöksiä koskien toimintaansa kotimaassa ja vientimarkkinoilla Tutkimustulokset jalkautetaan mm. tämän projektin rinnakkaisessa hankkeessa Infra-alan pienten- ja mikroyritysten työkalut liiketoiminnan kehittämisen työkalut. Jalkauttamisen lisäksi siinä kehitetään pienille ja mikroyrityksille sopivia työkaluja liiketoiminnan suunnitteluun. 2.2 Projekti edistää infra-alan yritysten liiketoiminnan uudistamista Infra-alalla on hyvin erilaisia toimijoita. Osa projektiin sitoutuneista tilaajista, urakoitsijoista, suunnittelijoista ja teollisuudesta edustaa kotimaan tai kansainvälisesti alansa kärkeä. Näiden yritysten osalta tavoitteena on saada jatkossa käyttöönsä yksityiskohtaisempaa että laadultaan parempaa liiketoimintatietoa. Alalla on runsaasti pieniä ja mikroyrityksiä sekä tilaajina (pienet kunnat) että toteuttajina. Näiden kohdalla infrarakentamisen rakenteelliset ja teknologiamuutokset tulevat olemaan toiminnalle todellinen haaste. Tällä projektilla tuetaan pienten yritysten selviytymistä näistä haasteista. 2.3 Projekti edistää yhteiskunnan kestävää kehitystä Monet infrarakenteisiin kohdistuvat vaatimusten muutokset kulminoituvat ilmastomuutoksen. Ne koskettavat joko suoraan tai toisten toimialojen kautta välillisesti infrarakentamista. Osa infrarakenteista liittyy suoraan energiaan tai niihin integroidulla teknologialla pystytään vaikuttamaan energiankulutukseen. Infrarakentamista voidaan käyttää työkaluna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Materiaali-intensiivisenä toimintana infrarakentamisessa on suuret mahdollisuudet säästää luonnonmateriaaleja ja myös kierrättää muiden toimialojen sivutuotteita. Teknologian kehitys on tuomassa uusia ratkaisuja.

13 PROJEKTISUUNNITELMA 5 (14) Infran ylläpidossa ollaan haasteen edessä: infrarakennekannan määrä kasvaa, teknistyy, ikääntyy ja vaatii entistä enemmän ylläpidolta. Samaan aikaan määrärahat niukkenevat. Tämän yhtälön ratkaiseminen edellyttää ylläpidon ja palvelujen tuottamisen tehostamista tai usean ongelman ratkaisuja yhden ratkaisun kustannuksin. 2.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti on liittynyt International Council for research and innovation in building and construction (CIB) TG81:hen. Työryhmän yhteisenä tavoitteena on kansainvälisiä rakennusmarkkinoita koskevan tutkimustoiminnan edistäminen. Konkreettisena tavoitteena on tuottaa global construction data database and handbook. Yhteistyö on keino siirtää tutkimusmenetelmiä ja tietoja sekä saada pääsy benchmarking tietoon eri maiden markkinoista. Markkinatieto auttaa yritysten hakeutumista vientimarkkinoille. TG81 ryhmän tavoitteena on erityisesti lisätä tietoa kehittyvien ja kehitysmaiden rakentamisesta. Projekti tekee yhteistyötä myös Nordisk Vägforumin kanssa. Konkreettinen yhteistyön muoto on benchmarking maiden välillä. Tästä tuorein esimerkki on tutkimus Kuntien kadunpidon organisointi Paraikaa käynnissä on Pohjoismainen yhteinen indikaattoriprojekti. 3 Työpaketit: menetelmät, sisältö, tulokset Työpaketti 1 - Infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset Työpaketti 2 - Toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle Työpaketti 3 - Avainindikaattorit ja mallinnus Työpaketti 1 tutkimusorganisaation ja kentän yhteistyössä: - Alan rakenne- ja teknologiamuutokset Työpaketti 2 tutkimusorganisaation ja kentän yhteistyössä - Toimintaympäristön muutoksetja haasteet Työpaketti 3 tutkimuksellinen osuus - Avainindikaattorit ja mallinnus Yhteinen agenda: Järkeä infrarakentamiseen Infra ry tulosten jalkauttaminen: - Pienten ja mikroyritysten liiketoiminnan kehittämisen työkalut Kuva 1. Hankkeen sisältökokonaisuus

14 PROJEKTISUUNNITELMA 6 (14) Työpaketti 1 Infrarakentamisen rakenne- ja teknologiamuutokset Lähtökohtana on tarkastella infrarakentamisesta tilaajien, lopputuotteiden ja teknologioiden/työlajien kannalta (kuva 2). Infrarakentaminen - tilaajat x tilaajaosuudet Infrainvestoinnit ja kunnossapito lopputuotteittain Infrarakentamisen kokonaisvolyymi ( ) Infrarakentaminen alueittain (kotimaassa) x panosrakenteet Infrarakentaminen - teknologiat/työlajit Infrarakentaminen - teknologiat/työlajit Infrarakentamisen vienti Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Tutkittavat asiakastoimialat, lopputuotteet ja teknologiat/työlajit päätetään yhteistyössä ohjausryhmän kanssa Sisältö Infrainvestointeja tutkitaan useasta näkökulmasta: mitä tahoja rakennuttajat edustavat, mitä ovat lopputuotteet ja teknologioita/työlajeja investoinnit sisältävät. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ns. uudet teknologiat sekä rakenteet, joita perinteiseen maarakentamiseen ei ole yhdistetty. Työpaketti 2. Toimintaympäristön muutokset ja haasteet alalle Tutkimusmenetelmä Infrarakennekannan ja infrarakentamisen tulevaisuutta (rakennemuutoksia) tarkastellaan evolutiivisen taloustieteen Saviotti & Pyka (2004) muotoileman teorian 1 kautta. Siinä, missä perinteinen talousteoria selittää kysyntää ja tarjontaa, evolutiivinen talousteoria selittää rakennemuutoksia. Rakennemuutokset johtuvat vanhojen alueiden/toimialojen/ tuotteiden kysynnän hiipumisesta ja uusien alojen/toimialojen/ tuotteiden kehittymisestä. Kehittymistä hidastavat aiemmat päätökset, jotka lukitsevat kehityksen ja estävät uudet ratkaisut. Rakentaminen ei ole itsetarkoitus vaan yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää tukemaan tarkoitettua toimintaa. Tästä syystä evolutiivista talousteoriaa voidaan soveltaa sekä infrarakentamisen itsensä kehittymiseen että toimintaympäristön kehittymisen kautta muodostuvaan kysyntään. 1 Saviotti, P.P. & Pyka, A. 2004, "Economic development by the creation of new sectors", Journal of Evolutionary Economics, vol. 14, no. 1

15 PROJEKTISUUNNITELMA 7 (14) Monet muutostekijöistä ja haasteista ovat yhteisiä Euroopan maille. Näitä on tutkittu alueiden, toimialojen ja teknologioiden näkökulmasta. Tässä projektissa haetaan myös malleja muista maista, miten haasteisiin on tai tullaan vastaamaan ja arvioidaan ratkaisujen soveltumista Suomen oloihin. Muilla toimialoilla on nostettu kiinnostavaksi, innovatiiviseksi ideaksi cradle to cradle 2. Siinä jätteitä ei pidetä jätteinä vaan raaka-aineina, joita pyritään kierrättämään arvoa lisäävästi, ei vähentävästi. Ideaa sovelletaan jo infra-alalla mm. asfaltoinnissa. Toinen kiinnostava linja on ns. maximation idea, jolla pyritään yhdellä ratkaisulla selvittämään usea tarve. Myös yhdyskuntien energia- ja vesihuollon järjestämisestä löytyy esimerkkejä maailmalta. Sisältö Tarkastelun ulotetaan rakennemuutosten taustoihin, syihin ja niiden seurauksiin (kuva 3): - Asiakkaiden ja yleensä yhteiskunnan muutokset vaikuttavat? Voiko polttoaineiden hinnan korotukset kääntää liikennemäärät laskuun ja vaikuttaa väyläverkostoon, mitä vaatimuksia liikenneinfrarakenteille asettavat sähköautot. - Kestävä kehitys, energiansäästötavoitteet sekä kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet aiheuttavat infrarakentamiselle uusia vaatimuksia. Keskitettyjä vai hajautettuja yhdyskuntajärjestelmiä? Infrarakentaminen on hoitanut kohtuullisen hyvin materiaalien kierrätyksen mutta paljon on vielä tehtävissä. Toimenpiteet muilla toimialoilla voivat avata liiketoiminta mahdollisuuksia infra-alalle. Infrarakentaminen Tarpeet -yhteiskunta -asiakas Kestävä kehitys - CO 2 - kierrätys - Ilmastonmuutos Työvoima - eläköityminen - ulkomaalaiset - osaaminen korjaustarve hankemäärä korjausrakentaminen uudisinvestoinnit kunnossapito hoito hankesisältö Rakenteet - kunto - korjausvelka Talous - rahoitus - verot, käyttömaksut Innovaatiot - tuotemalli - paikkatieto Kuva 3. Infrarakenteiden palvelukykyyn, infrarakenteiden käyttäjien tarpeisiin sekä infrarakentamiseen vaikuttavia tekijöitä. - Työvoima infra-alalla ikääntyy ja eläköityy. Yritykset ja organisaatiot joutuvat varmistamaan henkilöresurssien saannin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Samasta työntekijästä 2 McDonough and Braungart, 2002, Cradle to Cradle: Remaking the way we make things.

16 PROJEKTISUUNNITELMA 8 (14) kilpailevat useat toimialat. Henkilöstön osaamisen ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisen koulutuksen jälkeen. - Innovaatiot ovat tutkimus ja kehitystoiminnan kaupallisesti hyödynnettyjä tuloksia. Innovaatiot aiheuttavat muutoksia yritysten ja organisaatioiden toiminnassa. Parhaiten menestyvät yritykset ja organisaatiot, jotka ottavat käyttöön uusia tuottavuutta parantavia teknologioita ja työtapoja. Uusia infra-alalla ovat mm. tietomallinnus ja paikkatiedot. Infrarakenteet itsessään sisältävät runsaasti uutta, käyttöä palvelevaa tekniikkaa. - Työvoima infra-alalla ikääntyy ja eläköityy. Yritykset ja organisaatiot joutuvat varmistamaan henkilöresurssien saannin aivan eri tavalla kuin aiemmin. Samasta työntekijästä kilpailevat useat toimialat. Henkilöstön osaamisen ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota myös ammatillisen koulutuksen jälkeen. - Rahoitus on ollut infra-alalla perinteisesti julkisen sektorin verovaroin keräämää. Nykyään ja tulevaisuudessa siirrytään kunkin infrarakenteen käyttömaksuihin ja verovaroin rahoitetut hankkeet vähenevät. Elinkaarihankkeet saattavat estää tulevaisuuden investointeja. Nämä aiheuttavat tilaajaorganisaatioille haasteita tulevaisuudessa. - Rakennemuutos koskettaa koko maailmaa ja Suomen tulevaisuuden luotaamiseksi on syytä selvittää myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron sekä Venäjän tulevaisuuden suunnitelmat karkeasti. Tulokset Kuvaus infrarakentamisen lopputuotteiden, teknologioiden/työlajien, organisoitumisen muutoksista, alan toimijoiden haasteista, kehitys- ja osaamistarpeista raporttina ja koulutusaineistona. Työpaketti 3. Avainindikaattorit ja mallinnus Tutkimusmenetelmä Inframarkkinoita koskeva teoreettinen olettamus on, että siirtyminen suljetuilta markkinoilta avoimille markkinoille on muuttanut markkinoiden dynamiikkaa. Ne toimivat aiempaa enemmän markkinalähtöisesti ja ovat alttiimpia kansainvälisen talouden muutoksille. Liiketoimintoihin liittyvässä päätöksenteossa on opittava toimimaan avoimilla ja entistä monimutkaisemmilla markkinoilla. Markkinamuutosten analysointiin ja kuvaamiseen käytetään Pettigrewin 3 kehittämää kontekstuaalista otetta (kuva 4). Sen tavoitteena on ns. ottaa muutos kiinni jo sen tapahtuessa. Tässä tapauksessa tarkastelun kohteena on infrarakentaminen liiketoimintana. Sen muutosta tarkastellaan ajassa sekä sisältä että toimintaympäristöstä käsin. Työpaketti 1 tuottaa tähän tehtävään lähtötietoja. 3 Pettigrew, A.M Longitudinal Field Research on Change: Theory and Practice. Organization Science, Vol. 1, No. 3, Special Issue: Longitudinal Field Research Methods for Studying Processes of Organizational Change, pp. pp

17 PROJEKTISUUNNITELMA 9 (14) toimintaympäristö toimintaympäristö toimintaympäristö Infrarakentaminen Infrarakentaminen Infrarakentaminen toimiala Historia toimiala Nykyisyys toimiala Tulevaisuus Kuva 4. Kontekstualismi tutkimusotteena. Infrarakentamisen tilan analysointiin kehitetään indikaattorit. Teorian mukaan indikaattorit ovat joko ennakoivia, samanaikaisia tai tapahtunutta seuraavia. Liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa on pystyä ennakoimaan tulevia tapahtumia, joten tavoitteena on löytää infrarakentamiselle vahvoja, ennakoivia indikaattoreita, ns. avainindikaattoreita. Niiden pätevyys teorian osalta varmistetaan vertaisarvioinneilla ja toimivuus korrelaatioanalyyseillä ja grangerin testeillä. Tulevaisuuden kehityspolkuja testataan yksinkertaisella systeemidynaamisella mallinnuksella. Sisältö Avainindikaattoreilla (esim. Snyman ) kuvataan infrarakentamisen ja sen toimintaympäristön vuoro-vaikutusta. Indikaattorijärjestelmän karkeat tasot viennin kohdemaiden infrarakentamisen analysointiin. Talous - Kansainvälinen talous - Kohdemaan yleinen talous - Asiakassektoreiden talous Käyttäjä- / asiakastoimialojen kehitys. - Liikenne, energia, vesi, tietoliikenne - Kaivosteollisuus - Talonrakentaminen - Väestökehitys Infrarakentamisen sisäinen kehitys - Elinkaarivastuumallien sitoma rahoitus - Panosten (öljy, kiviaines, työ, jne.) hintakehitys Tulokset Avainindikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan analysoida ja ennakoida kohteena olevaa markkinaa. Systeemidynaaminen mallinnus vaihtoehtoisten kehityspolkujen vaikutuksesta inframarkkinoihin. 4 Snyman J. 2009, "Leading indicators and business cycles" in Economics for Modern Built Environment, ed. L. Ruddock

18 PROJEKTISUUNNITELMA 10 (14) Infra ry:n rinnakkaishanke: Infra-alan pienten- ja mikroyritysten työkalut liiketoiminnan kehittämiseen Sisältö Järkeä infrarakentamiseen -lausumalla tarkoitetaan pienten ja mikroyritysten kohdalla sitä, että yritykset seuraisivat aikaansa ja ottaisivat harkitusti ja hallitusti käyttöön uutta teknologiaa kyetäkseen toimimaan esim. kärkiyritysvetoisissa hankkeissa alihankkijoina. Pienet ja mikroyritykset kokevat, että liiketoimintasuunnitelmista on vain vähän hyötyä suhteessa sen laatimisen viemään aikaan ja työmäärään. Liiketoimintasuunnitelmat puuttuvat kokonaan tai niiden päivityksestä on aikaa ja markkinat ovat ehtineet muuttua. Rinnakkaisprojektin tavoitteena on kehittää kokonaan uudelta pohjalta pienille- ja mikroyrityksille soveltuva liiketoimintasuunnitteluproseduuri, jonka avulla yritys kykenee käsittelemään muutoksen perinteisestä maansiirtopainotteisesta rakentamisesta tulevaisuuden infrarakentamiseen (kuva 5). Kuva 5. Järkeä infrarakentamiseen liiketoimintasuunnitelman ja muiden työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto pienissä ja mikroyrityksissä.

19 PROJEKTISUUNNITELMA 11 (14) 4 Projektin tulokset Projektin tuloksena syntyy: Internet sivusto, jossa julkaistaan: Suomen infrarakentamisen määrä ja rakenneraportti. (lopputuotteet, teknologiat/työlajit, asiakkaat, muutokset). Suomen infrarakentamisen suhdanteet -raportit (4 kpl) Suomen infrarakentamisen toimintaympäristön muutokset vuoteen 2030 ja niiden aiheuttamat haasteet infra-alalle sekä tarkennus vuoteen 2020 tuottajakentän näkökulmasta katsottuna. Infra-alan avainindikaattorit järjestelmä. Avainindikaattorijärjestelmä eli liiketoiminnan ennakointikonsepti tulee olemaan osa jatko-opinnäytettä. Siihen liittyen projektin viedään vertaisarvioitaviksi kansainvälisiin konferensseihin. Sopivia konferensseja ovat: CIB W55 (Construction economics) konferenssi Vancouverissa kesäkuussa 2012 ja 7 th Nordic Construction Economic and management konferenssi Trondheimissä huhtikuussa Projektin välitulokset esitellään ohjausryhmälle 3-6 kk välein pidettävissä kokouksissa ja kootaan yhteen loppuraportiksi (nettijulkaisu). Tutkimuksen tuloksia esitellään toimialalle laajasti ½ vuoden välein tuotettavilla julkaisuilla. Tuloksista pidetään esityksiä toimialajärjestöjen koulutustilaisuuksissa esim. maarakennuspäivässä, alueellisilla urakointipäivillä, kiviainespäivillä ja muissa tämän tyyppisissä alan tilaisuuksissa. 5 Hyödyntämissuunnitelma Tutkimuksen tulosten avulla yritykset kykenevät suunnittelemaan liiketoimintaansa pitemmällä aikajänteellä. Tämä edistää liiketoimintamahdollisuuksia sekä kykyä tasata kysyntähuippuja ja kuoppia. Yritykset pystyvät paremmin keskittymään ja erikoistumaan tietyille liiketoiminta-alueille ja maantieteellisille alueille ja siten parantaa niiden kilpailukykyä. Maantieteellisen markkinajakauman avulla yritykset voivat verkottua ja luoda uusia liiketoimintaketjuja. Tällä mm. voidaan työllistää alueellisesti

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 4. kokous 30.1.2012 klo 13 15:30 Raklissa 1 (4) Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Destia Oy Arto Kari Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Lemminkäinen

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous 18.9.2012 klo 13 15:25 Liikennevirastossa Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä Paikalla: Infra ry Lemminkäinen Infra Oy NCC Infrapalvelut Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Liikennevirasto

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous 17.2.2011 klo 12 14 Otaniemessä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous 17.2.2011 klo 12 14 Otaniemessä INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Ohjausryhmän 1. kokous 17.2.2011 klo 12 14 Otaniemessä 1 (2) Paikalla: Infra ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjäjien liitto Kuntaliitto Liikennevirasto Liikennevirasto

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla 1 ( ) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla Paikalla: Infra ry Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Rautaruukki Oyj Asunto-,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä 1 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä Paikalla: Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 5/5 Raportti Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista /4 Yhteenveto

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Pidetään infra kunnossa

Pidetään infra kunnossa Pidetään infra kunnossa Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT Wanha Satama 4.3.2013 Toimiva infra pitää suomalaiset lämpimänä, liikkeellä, linkitettynä ja kasvu-uralla. Kylmässä ilmanalassa ja pitkien

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 KUOPION KAUPUNGIN YRITYSPALVELU KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE 1.1.2011 Kuopion työpaikka- ja elinkeinorakennetiedot perustuvat Kuopion kaupungin yrityspalvelun ylläpitämään yritys- ja toimipaikkarekisteriin.

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset

Miten InfraRYL palvelee. Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset Miten InfraRYL palvelee Infrarakenteiden ja -töiden yleiset laatuvaatimukset InfraRYL -hanke 3.3.2006 1 Kenelle InfraRYL Toimijat: omistajat, rakennuttajat, suunnittelijat, rakentajat, huoltajat ja ylläpitäjät

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot