Finanssikriisin vaikutukset Euroopan maiden eläkejärjestelmiin

Transkriptio

1 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 1 (10) Finanssikriisin vaikutukset Euroopan maiden eläkejärjestelmiin Tässä muistiossa tehdään yleiskatsaus, miten finanssikriisi on vaikuttanut muutamien Euroopan maiden eläkejärjestelmiin ja mihin toimenpiteisiin näissä maissa on ryhdytty kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Muistiossa täydennetään ja päivitetään joulukuussa 2008 tehtyä katsausta aiheeseen 1. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna finanssikriisi on laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi ja toteutetut sekä suunnitellut toimenpiteet eläkejärjestelmien rahoitustilanteen parantamiseksi ovat selvemmin nähtävissä. OECDmaiden eläkerahastojen reaalituotot olivat vuonna 2008 keskimäärin 23 % miinuksella (ks. kuvio 1). Alhaisimmat tuotot on saatu niissä maissa, joissa on sijoitettu eniten osakkeisiin. Suhteellisesti suurimman tappion kärsi Irlanti, missä keskimääräinen osakepaino oli OECDvertailun korkein (>60 %). Suomessa työeläkevarojen vuosituotto oli noin 19 prosenttia. Kuvio 1. Eläkerahastojen reaalituottoja OECDmaissa vuonna 2008, %. Lähde: OECD, Pensions at Glance 2009 Rahastojen arvon väheneminen on asettanut ahtaalle monet rahastoivat eläkejärjestelmät. Toistaiseksi finanssikriisistä ovat kärsineet eniten eläkejärjestelmät, joiden lähtökohtaisena toimintaa ohjaavina sääntöinä ovat vaatimukset täysin rahastoiduista eläkevastuista. EUmaista esimerkiksi Alankomaissa, Britanniassa, Irlannissa ja Sveitsissä monet lisäeläkerahastoista ovat tällä hetkellä alijäämäisiä eivätkä täytä niille asetettuja sääntöjä vakavaraisuudesta. Etuusperusteisissa täysin rahastoivissa eläkejärjestelmissä, joissa etuus on määritelty etukäteen, rahastojen arvon lasku näkyy maksutason nousuna ja sovellettavien eläkeindeksien heikennyksenä. Esimerkiksi Alankomaissa eläkerahaston taloudellinen tila vaikuttaa sekä maksuun että eläkkeiden tarkistuksiin. Lisäksi monissa maissa etuusperusteisia lisäeläkejärjestelmiä on suljettu tai muunnettu maksuperusteisiksi. Tämä kehitys on ollut selkeästi nähtävissä jo ennen finanssikriisiä. 1 Finanssikriisin vaikutuksista muiden maiden eläkejärjestelmiin. Mika Vidlund. ETK/SU. Muistio

2 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 2 (10) Maksuperusteisissa järjestelmissä, joissa eläke määräytyy maksettujen maksujen ja niille saatujen tuottojen perusteella, sijoitustuotot vaikuttavat suoraan eläkkeen tasoon. Esimerkiksi Ruotsin lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä vakuutetun omaan sijoitusvalintaan perustuva yksilöllinen rahastoeläke on täysin riippuvainen sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Ruotsi on yksi niitä harvoja maita, joissa rahastot vaikuttavat myös jakojärjestelmäperiaatteella rahoitettavaan osaan työeläkkeestä. Ruotsissa finanssikriisi leikkaa lakisääteisiä työeläkkeitä Ruotsissa lakisääteinen työeläkejärjestelmä määräytyy maksuperusteisesti. Vaikka työeläkejärjestelmästä vain osa (rahastoeläke) määräytyy suoraan rahastomarkkinoilla, vaikuttaa kriisi ja puskurirahastojen arvon aleneminen myös jakojärjestelmäperiaatteella rahoitettavaan työeläkkeen osaan, ns. ansaintaeläkkeeseen. Tämä tapahtuu soveltamalla indeksiä, joka perustuu vanhuuseläkejärjestelmän tulojen ja menojen väliseen tasapainoon. Puskurirahastojen (APrahastot) markkinaarvo väheni noin 22 prosenttia vuonna 2008, jonka seurauksena järjestelmä kääntyi noin 3,3 prosenttia alijäämäiseksi. Järjestelmän maksutulojen ja varallisuuden suhdetta eläkevastuisiin kuvaava tasapainoluku painui ensimmäistä kertaa alle yhden (0,9672) (ks. taulukko 1). Tasapainoluvulla on merkitystä eläkkeiden indeksikorotuksiin. Työeläkkeiden indeksoinnissa tulee vuonna 2010 sovellettavaksi ansiokehitystä seuraavan tuloindeksin sijaan indeksikorotuksia jarruttava ja järjestelmän tasapainon palauttava tasapainoindeksi, joka huomioi tuloindeksistä tasapainoluvun osoittaman suhteellisen osuuden. Taulukko 1. Ruotsin työeläkejärjestelmän tulojen ja menojen (mrd. SEK) sekä tasapainoluvun kehitys vuosina Puskurirahastot* Vanhuuseläkemaksutulo Tulot yhteensä Vastuuvelka Yli /alijäämä Tasapainoluku 0,9672 1,0026 1,0149 1,0044 1,0014 1,0097 1,0105 1,03 *1.4. ja 6. APrahasto Lähde: Försäkringskassan Järjestelmän alijäämän (243 mrd. SEK) korjaamiseksi eläkkeitä tulisi siis leikata ensimmäisen kerran vuonna Kyseiselle vuodelle ja vuodelle 2011 tasapainoluku indikoi 3,5 4,0 %:n eläkkeiden leikkaustarvetta järjestelmän taloudellisen tasapainon palauttamiseksi. Kriisin realisoituminen eläkkeiden tason leikkauksina on käynnistänyt poliittisen keskustelun erilaisista toimenpiteistä eläkevähennyksen kompensoimiseksi. Esillä ovat olleet niin verotukselliset muutokset kuin järjestelmän tukeminen siirtämällä valtion varoja eläkerahastoihin. Keskustelua ovat osaltaan vauhdittamassa vuoden 2010 eduskuntavaalit. Tällä hetkellä konkreettisiin toimiin on johtanut ehdotus indeksin lieventämisestä sen määräytymisperusteita muuttamalla. Vakuutuskassa on alkuvuodesta ilmestyneessä selvityksessään 2 selvittänyt mahdollisuuksia muuttaa tasapainoluvun laskentamallia, jotta nykyisen mallin mukaisilta eläkkeiden voimakkailta vuosivaihteluilta vältyttäisiin. Vakuutuskassa laski nykyisin voimassa olevan mallin rinnalle kaksi ensisijaista vaihtoehtomallia. Ensimmäiseksi vertailuvaihtoehdoksi valittiin laskentamalli, jossa APrahastojen markkinaarvo määräytyisi 3 vuoden keskiarvona nykyisen 1 vuoden sijasta. Toiseksi vertailuvaihtoehdoksi otettiin malli, jossa tasapainoluvun sallittaisiin vaihdella + 1,5 % ja 1,5 % putkessa kolmen vuoden aikajaksolla. Raportissa vakuutuskassa käsitteli myös mahdollisuuden nostaa ansaintaeläkkeisiin menevää eläkemaksua 0,5 prosenttiyksiköllä 16,5 %:iin, jolloin rahastoeläkkeen osuus 18,5 %:n kokonaismaksusta olisi 2 prosenttiyksikköä. Kyseinen jako oli voimassa vuosina Försäkringskassan. Analys av balanstalets konstruktion och funktion. Svar på regeringsuppdrag

3 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 3 (10) Vakuutuskassan mukaan mikään esitetyistä vaihtoehdoista ei ole nykyistä parempi: Balanstalet är en väsentlig del av pensionssystemet som analyserades genomgripande när systemet utformades. Utjämningar gör, oavsett utformning, att dess funktion riskerar att försämras. Därför bör tekniska justeringar göras med stor försiktighet. Vakuutuskassan mukaan tasapainoluvun vaikutuksen jakaminen useammalle vuodelle lieventää shokkivaikutusta ja tuottaa eläkeläisille tasaisemman tulokehityksen. Sen sijaan eläkejärjestelmän taloudellisen tasapainon saavuttaminen kestää pidempään nykyiseen verrattuna. Lisäksi eläkeläisten tulokehitys jää jälkeen työssäkäyvästä väestön osasta, kun indeksointi jatkaa tuloindeksiä matalammalla tasolla useamman vuoden ajan. Vakuutuskassan mukaan alijäämän kompensoiminen ja lykkääminen ajassa eteenpäin heikentää sukupolvien välistä tasaarvoa. Taulukossa 2 on esitetty laskentamallien vaikutukset ansaintaeläkkeeseen. Hallitus on eduskunnalle jättämässä esityksessään (Regeringens proposition 2008/09:219 3 ) päätynyt vaihtoehtoon, jossa APrahastojen markkinaarvo määräytyy 3 vuoden keskiarvon perusteella. Lakimuutos tulee voimaan ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran tasapainolukua vuodelle 2010 määrättäessä. Taulukko 2. Tasapainoluvun eri mallien vaikutus ansaintaeläkkeeseen (sopeutusindeksiin*), prosenttia (nimellismuutos). Sopeutusindeksin muutos: Ilman tasapainolukua 1,6 2,8 4,5 0,2 1,3 2,2 2,2 2,2 1,5 Nykyinen laskenta 3,5 4,0 0,2 3,7 3,3 0,1 3 vuoden rahastojen kes 2,0 4,3 0,8 2,3 2,9 0,4 kiarvolla Tasapainoluku rajaarvoin /+ 1,0 %yks. /+ 1,5 %yks. 1,2 1,7 Inflaatio, vuosikeskiarvo 0,8 1,7 2,8 2,0 2,0 * Maksussa olevia ansaintaeläkkeitä ja vanhan järjestelmän lisäeläkkeitä (ATP) tarkistetaan ns. sopeutusindeksillä (följsamhetsindex). Sopeutusindeksi lasketaan tuloindeksin (inkomstindex) vuosimuutoksen perusteella niin, että muutoksesta vähennetään oletettu kiinteä 1,6 prosenttiyksikön reaalipalkkakehitys. 0,3 0,2 1,1 0,6 1,2 0,7 1,2 0,7 0,5 0,0 Rahastoeläkejärjestelmästä negatiivista tuottoa Ruotsin työeläkejärjestelmän täysin rahastoidun osan, rahastoeläkkeen määrä on täysin riippuvainen sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Vakuutetulla on mahdollisuus sijoittaa 2,5 prosenttia ansiokaton (n e/kk) alittavasta tulon osasta enintään viiteen valitsemaansa rahastoon. Enimmillään vakuutettu voi sijoittaa noin 900 euroa vuonna Mikäli vakuutettu ei tee valintaa, sijoitetaan varat valtiollisen rahastoyhtiön (AP7.rahasto) hallinnoimaan Premiesparfondeniin, mikä on markkinaarvoltaan suurin rahasto tällä hetkellä. Vakuutetuilla on vuodesta 2000 ollut mahdollista sijoittaa rahastoeläkevarojaan haluamiinsa rahastoihin. Rahastoeläkemaksuja on tosin peritty jo vuodesta 1995 alkaen. Vajaan kymmenen olemassaolovuoden aikana järjestelmä on kokenut kaksi voimakasta laskusuhdannetta. Näistä ensimmäinen tuli heti järjestelmän käynnistyttyä ITosakkeiden arvon romahduksen myötä ja nyt sijoitusten arvo on alentunut finanssikriisin seurauksena. Viime vuosi oli historian synkin. Rahastoeläkejärjestelmän keskimääräinen vuosituotto oli 34,5 % (kaikki rahastot) vuonna Oletusrahaston (AP7.rahasto) vuosituotto oli 36,2 %. Vuoden lopussa rahastojen markkinaarvo oli PPM:n tilastojen mukaan 230 mrd. kruunua, kun vuoden 2007 lopussa rahastojen arvo oli 308 mrd. kruunua. Rahastoeläkejärjestelmässä sijoitusten osakepaino on ollut prosenttia (PPM). 3 Regeringens proposition 2008/09:219. Utjämnat värde för buffertfonden vid beräkning av balanstalet.

4 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 4 (10) Kuvio 2. PPMrahastojen ja Premiesparfondenin vuosituotto ja (PPMindex, aikapainotettu). 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % PPMrahastojen vuosituotto Premiesparfondenin vuosituotto Lähde: PPM Keskimääräinen (pääomapainotettu) vuosituotto oli negatiivinen (0,8 prosenttia), kun tarkastellaan tuottokehitystä järjestelmän alkuvaiheista lähtien vuoden 2008 loppuun. Tilanne on jonkin verran parantunut sijoitusten lähdettyä kasvuun alkuvuodesta. Keskimääräinen vuosituotto on viimeisimmän tilastotiedon mukaan noussut +1,1 %:iin (ks. kuvio 3). Kuvio 3. PPMrahastojen keskimääräinen pääomapainotettu (IRR) vuosituotto järjestelmän voimaantuloajankohdasta (1995) lähtien. 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % Lähde: PPM Kapitalviktad årsavkastning (IRR)

5 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 5 (10) Lisäeläkejärjestelmät alirahastoituja Alankomaat Alankomaissa kriisi vaikuttaa erityisesti lisäeläkejärjestelmien toimintaan. Lisäeläkejärjestelmät ovat Alankomaissa työmarkkinasopimusten kautta pakollisia ja kattavat yli 90 prosenttia palkansaajista. Lisäeläkejärjestelmien toimintaa ohjaavat vaatimukset täysin rahastoiduista eläkevastuista. Kriisin seurauksena eläkerahastot ovat luopuneet indeksikorotuksista ja korottaneet maksuja vaadittavien vakavaraisuusrajojen saavuttamiseksi. Eläkerahastoja määrittelevien vakavaraisuussääntöjen mukaan rahaston vakavaraisuusasteen on oltava vähintään 105 %. Mikäli näin ei ole, rahaston tulee pyrkiä maksutasojen korotusten ja indeksikorotusten leikkaamisen kautta tälle tasolle viimeistään 3 vuoden sisällä. Finanssikriisin seurauksena em. sääntöjä on lievennetty. Eläkerahastoille annettua aikaa toipumissuunnitelman tekemiseen on määräaikaisesti pidennetty 5 vuoteen. Keskuspankille toimitettavassa suunnitelmassa on kerrottava, miten 5 vuoden kuluessa saavutetaan vähimmäistaso ja 15 vuodessa 125 %:n taso. Keskuspankki arvioi parhaillaan (määräaika ) eri rahastojen toimittamien toipumissuunnitelmien realistisuutta. Keskuspankin (DNB) tilastotietojen mukaan keskimääräinen vakavaraisuusaste oli 95 % vuoden 2008 lopussa, kun suhdeluku oli 144 % vuoden 2007 lopussa (ks. taulukko 3). Muutoksen voimakkuutta vuodesta 2007 kuvaa hyvin taulukon 4 tilastotiedot, joiden mukaan vuoden 2008 lopussa suurin osa eläkerahastoista ja vakuutetuista alittavat rahastoille määritellyn 105 %:n alarajan (ks. taulukko 4). Lisäeläkkeitä hallinnoi kaikkiaan 656 eläkerahastoa vuoden 2008 lopussa. Taulukosta 4 puuttuvat maksuperusteiset sekä fully reinsured tyyppiset rahastot. Kaiken kaikkiaan eläkemarkkinoilla on tapahtunut selvää keskittymistä. Eläkerahastoja oli kymmenen vuotta sitten yli Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana eläkerahastojen määrä on vähentynyt 636:een. Taulukko 3. Alankomaiden lisäeläkerahastojen keskimääräinen rahastointiaste (sijoituspääoma/eläkevastuut) vuosina Kaikki rahastot Yrityskohtaiset rahastot Toimialakohtaiset rahastot 132 % 135 % 131 % 118 % 123 % 116 % 101 % 110 % 97 % 104 % 117 % 99 % 119 % 123 % 118 % 125 % 130 % 123 % 135 % 138 % 134 % 144% 147% 142 % 95 % 102 % 93 % Lähde: DNB Taulukko 4. Alankomaiden lisäeläkerahastot ja vakuutetut keskimääräisen rahastointiasteen (sijoituspääoma/eläkevastuut) mukaan ryhmiteltynä. 2007Q1 2007Q2 2007Q3 2007Q4 2008Q1 2008Q2 2008Q3 2008Q4 Eläkerahastojen lkm Rahastointiaste < 105 % % > 130% Vakuutettujen lkm < 105 % % > 130% Lähde: DNB

6 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 6 (10) Lisäeläkejärjestelmissä eläkkeitä indeksoidaan palkkojen nousun mukaan, mikäli rahaston vakavaraisuus sen sallii. Vastaavasti eläkkeitä ei indeksoida lainkaan, mikäli vakavaraisuus painuu alle määrätyn alarajan. Välimaastossa toimitaan lineaarisesti tarkistamalla eläkkeitä osittain palkkojen mukaan. Keskimäärin tämä tarkoittaa, että eläkkeet indeksoidaan ansioiden nousun mukaan, kun rahaston vakavaraisuus nousee 135 %:iin (puskurirahat ylittävät vastuuvelan 35 %). Tällöin voidaan maksaa myös ylimääräisiä hyvityksiä. Vastaavasti indeksointia ei suoriteta, jos rahastoissa on alle 105 % vastuista. Eläkemaksuihin kohdistuvat korotukset voivat olla suuriakin. Edellisen eläkkeiden rahoitusta horjuttaneen kriisin aikana eläkemaksuja nostettiin prosenttia vuosina (ks. kuvio 4). Kuvio 4. Eläkerahastojen ja eläkevakuutusyhtiöiden eläkemaksutulon kehitys vuosina Lähde: Delsen Kyseinen trendi näkyy hyvin myös seuraavissa esimerkkitaulukoissa (5a ja 5b), joissa on verrattu Alankomaiden suurimman (ABP:n) ja toiseksi suurimman (PGGM:n) toimialakohtaisen eläkerahaston maksujen kehitystä vuosina Näiden kahden rahaston yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on ollut yli 40 % kaikkien eläkerahastojen yhteenlasketusta sijoitusvarallisuudesta. Nyt käsillä olevan kriisin seurauksena esimerkiksi ABP:n vakavaraisuus putosi 90 prosenttiin vuoden 2008 lopussa vuotta aiemmalta 140 prosentin tasolta. Alkuvuodesta 2009 rahaston vakavaraisuusaste painui lähelle 80 %, mutta nousi huhtikuussa vuoden 2008 lopun tasolle. ABP on indeksitarkistuksista luopumisen lisäksi ilmoittanut nostavansa eläkemaksua 1 prosenttiyksiköllä ja edelleen 2 prosenttiyksiköllä vuoden 2010 alusta. Taulukko 5a. PGGM:n nimelliset maksutasot Vuosi Vanhuus ja perheeläkemaksu Työkyvyttömyyseläkemaksu Varhaiseläkemaksu 5,1 % 3,7 % 4,2 % 5,8 % 3,9 % 4,4 % 9,8 % 3,9 % 4,9 % 13,6 % 3,3 % 5,4 % 18,8 % 2 % 4,9 % 22,5 % 0,8 % 22,5 % 0,8 % 22,5 % 0,5 % Maksutaso yht. 13 % 14,1 % 18,6 % 22,3 % 25,7 % 23,3 % 23,3 % 23,0 % Eläkkeiden indeksitarkistus 5,9 % 4,6 % 2,1 % 0 % 0,36 % 1,86 % 1,82 % Lähde: PGGM; Mielonen Delsen Lei. Distribution of risk in Dutch pension funds. 15 April Brussels. Radboud University Nijmegen.

7 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 7 (10) Taulukko 5b. ABP:n nimelliset maksutasot Vuosi Vanhuus ja perheeläkemaksu Työkyvyttömyysmaksu Varhaiseläkemaksu 11,8 % 1,8 % 2,4 % 13,6 % 2,0 % 2,4 % 15,6 % 2,0 % 2,4 % 19,0 % 1,8 % 3,9 % 21,4 % 1,6 % 4,3 % 19,8 % 1,2 % 19,6 % 0,8 % 20,0 % 0,5 % Maksutaso yht. 16,0 % 18,0 % 20,0 % 24,7 % 27,3 % 21,0 % 20,4 % 20,5 % Eläkkeiden indeksitarkistus 3,4 % 4,1 % 3,8 % 1,77 % 0,12 % 0,17 % 2,82 % 4,05 % Lähde: ABP; Mielonen Kriisillä ei ole ollut välittömiä vaikutuksia jakojärjestelmäperiaatteella toimivaan lakisääteiseen kansanvakuutusjärjestelmään. Hallitus on maaliskuussa 2009 ehdottanut kansaneläkeiän nostamista nykyisestä 65 vuodesta 67 vuoteen asteittain vuodesta 2011 alkaen. Esitys on herättänyt vastustusta työntekijäjärjestöissä. Työntekijäjärjestö CNV on esittänyt kompromissiratkaisuna, että eläkeikä säilyisi ennallaan niille, joilla työuraa olisi kertynyt 45 vuotta. Työmarkkinajärjestöjen edustajille on annettu 6 kuukautta aikaa löytää vaihtoehtoinen eläkemenoja säästävä ratkaisu. On mahdollista, että mahdolliset toimenpideehdotukset lakisääteiseen eläkejärjestelmään heijastuvat myös pakollisiin lisäeläkkeisiin. IsoBritannia Britanniassa lisäeläkejärjestelmät kattavat noin 50 prosenttia työntekijöistä. Maksuperusteisten järjestelmien laajuus on kasvamassa voimakkaasti. Britannian tilastokeskuksen mukaan etuusperusteiset eläkejärjestelmät kattoivat 7,9 miljoonaa aktiivijäsentä vuonna 2007, joista 2/3 oli julkisen sektorin työntekijöitä 6. Maksuperusteisissa järjestelmissä aktiivijäseniä oli 7,8 miljoonaa (sis. työnantajakohtaiset (0,9 milj.) ja yksilökohtaiset lisäeläkkeet). Yksityisellä sektorilla etuusperusteisia järjestelmiä on suljettu ja uudet työntekijät kuuluvat enimmäkseen maksuperusteisiin järjestelmiin. Yksi keskeinen syy tähän on se, että yhä useampi työnantaja on vaikeuksissa suoriutua eläkelupaustensa täyttämiseksi asetetuista vaatimuksista eläkerahastoinnin suhteen. Uutiset etuusperusteisten lisäeläkerahastojen kattamattomista eläkevastuista ovat olleet tavanomaisia viimeisten vuosien aikana ja kriisin seurauksena vaje on entisestään kasvanut. Etuusperusteisten lisäeläkerahastojen takuurahasto (Pension Protection Fund, PPF7) perustettiin vuonna 2005 osittain edellisen kriisin seurauksena. Se suojaa tiettyjä etuusperusteisia järjestelmiä maksamalla hyvitystä, jos työnantaja on maksukyvytön ja eläkejärjestelmässä ei ole tarpeeksi varantoja. PPF:n mukaan nykyisen tilastotiedon kattavasta DBlisäeläkerahastosta alirahastoituja oli 87 prosenttia (6 389 rahastoa) toukokuussa 2009 (PPF 7800 Index) (ks. kuvio 5). 5 Mielonen, Antti Alankomaiden eläkemaksutaso. Teoksessa: Eläkemaksutaso yhdeksässä Euroopan maassa vuonna (toim.) Vidlund & BachOthman. Eläketurvakeskuksen raportteja 2008:3. 6 National Statistics Pension Trends 7

8 huhti.03 elo.03 joulu.03 huhti.04 elo.04 joulu.04 huhti.05 elo.05 joulu.05 huhti.06 elo.06 joulu.06 huhti.07 elo.07 joulu.07 huhti.08 elo.08 joulu.08 huhti.09 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 8 (10) Kuvio 5. Alijäämäisten eläkerahastojen lukumäärät vuosina Lähde: Pension Protection Fund PPF:n tilaston mukaan lisäeläkerahastojen yhteenlaskettu varallisuus oli toukokuussa 779 mrd. ja vastuuvelka 958 mrd. eli rahastojen vaje oli noin 179 mrd. Rahastojen asema on vuoden 2009 alkukuukausina parantunut viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2008 lopussa vastuuvajausta oli lähes 195 mrd. (ks. taulukko 6). Taulukko 6. Rahastojen vastuuvaje Toukokuu 2009 Joulukuu 2008 Joulukuu 2007 Alijäämäiset rahastot, (varat/vastuuvelka) Alijäämäiset rahastot, lkm. Ylijäämäiset rahastot, (varat/vastuuvelka) Ylijäämäiset rahastot, lkm. Tase 196,8 mrd ,5 mrd ,3 mrd. 209,6 mrd ,1 mrd ,5 mrd. 66,7 mrd ,4 mrd ,7 mrd. Lähde: Pension Protection Fund Sveitsi Sveitsin liittovaltion sosiaalivakuutusviraston (Bundesamt für Sozialversicherung, BSV) tiedotteen mukaan ( ) 60 prosenttia maan pakollista lisäeläkejärjestelmää (Bundesgesetz über die berufliche Alters, Hinterlassenen und Invalidenvorsorge, BVG) hallinnoivista eläkerahastoista on alirahastoituja. Samoihin aikoihin julkaistun ( ) Swisscanton Pensionskassemonitorselvityksen mukaan keskimääräinen rahastointiaste on 92 prosenttia ja rahastoista 74 prosenttia oli alijäämäisiä vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kriisin vaikutus eläkerahastoihin näkyy hyvin verrattaessa niiden rahastointiasteita vuoden 2007 lukuihin. Lisäeläkkeitä hallinnoivia rahastoja on yli Määrä on vähentynyt voimakkaasti viimeisten vuosien (ja vuosikymmenien) aikana.

9 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 9 (10) Kuvio 6. Sveitsin eläkerahastojen rahastointiasteet sekä vertailu vuosiin 2007 ja Lähde: Swisscanto Sveitsin hallitus reagoi tilanteeseen viime vuoden lokakuussa päätöksellään alentaa rahastoille asetettua minimituottovaatimusta vuoden 2009 alusta 2,0 prosenttiin aiemmasta 2,75 prosentista. Edellisen kerran vastaavansuuruinen korontarkistus tehtiin vuonna 2003, jolloin korko aleni 4 prosentista 3,25 %:iin. Tätä ennen laskuperustekorko oli 18 vuoden ajan ollut 4 %. Minimituottovaatimusta alennettiin vielä 2,25 %:iin vuonna 2004, jonka jälkeen se nostettiin 2,5 %:iin vuonna 2005 ja edelleen 2,75 %:iin vuoden 2008 alusta. Lisäsäästöjä haetaan alentamalla eläkepääoman eläkkeeksi muuntavaa lukua eli karttumaa. Tällä hetkellä kyseinen karttuma (vuosieläke pääomasta) on miehille 7,05 % ja naisille 7 %. Tasoa alennetaan edelleen 6,4 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Jo aiemmin oli päätetty (mm. eliniän pitenemisestä johtuen), että karttumistasoa vähennetään asteittain (7,2 %:sta) 6,8 prosenttiin vuoteen 2014 mennessä. Hallituksen toiveissa oli saavuttaa vuoden 2015 taso jo vuonna Baltian maissa kriisi näkyy rahastoeläkejärjestelmien leikkauksina Baltian maissa vakuutetun yksilölliseen valintaan perustuvat täysin rahastoidut vanhuuseläkejärjestelmät, ns. rahastoeläkejärjestelmät ovat joutuneet leikkaustoimenpiteiden kohteiksi kriisin seurauksena. Taustalla on taloudellisesti erittäin vaikeiden aikojen lisäksi maiden pyrkimys eurojäseniksi ja täten EMUkriteerien täyttäminen, jotka luovat ne taloudelliset raamit, joiden sisällä maiden tulee toimia eurokelpoisuuden saavuttaakseen. Julkisen talouden alijäämän paikkaamiseksi on päädytty käyttämään rahastoeläkevaroja lainanoton välttämiseksi. Järjestelmiä uudistettaessa rahastoeläkkeiden rahoitus näissä maissa rakennettiin siten, että maksuja ei lähdetty korottamaan, vaan osa nykyisten eläkkeiden maksuun tarkoitetuista varoista siirretään yksilöllisille tileille. Rahastoeläkejärjestelmien käyttöönoton seurauksena lakisääteisiin jakojärjestelmäperiaatteella rahoitettaviin eläkejärjestelmiin on syntynyt rahoitusvajetta. Tästä aiheutuvien siirtymäkustannusten arvioitiin jo ennen talouskriisiä rasittavan valtion taloutta lähivuosikymmenien ajan, johon hyvän talouskasvun oletettiin tuovan helpotusta. Talouskasvun pysähdyttyä tilanne on johtanut rahastoeläkkeiden leikkaamiseen. Virossa hallituksen päätöksen mukaan valtion 4 prosenttiyksikön eläkemaksuosuutta ei tilitetä rahastoeläkejärjestelmään ja vuoden 2010 välisenä aikana. Vakuutettu voi kyseisenä aikana edelleen maksaa 2 prosentin eläkemaksuosuuttaan vapaaehtoisesti. Suunnitelman mukaan vuodesta 2011 alkaen valtion osuus olisi 2 prosenttiyksikköä ja vakuutetun 1 prosenttiyksikkö. Normaaliin maksutasoon (4 % + 2 %) palattaisiin vuodesta 2012 alka

10 ELÄKETURVAKESKUS MUISTIO 10 (10) en. Vakuutetut, jotka ovat maksaneet eläkemaksujaan normaalisti, tulisivat saamaan valtiolta hyvitystä ja valtion osuus olisi 6 prosenttiyksikköä vuosien aikana taloudellisen tilanteen salliessa. Liettuassa kokonaiseläkemaksusta rahastoeläkejärjestelmään siirretään 3 prosenttiyksikköä vuosien 2009 ja 2010 aikana normaalin 5,5 % osuuden sijaan. Esillä on ollut maksun alentaminen edelleen 2 prosenttiin. Lisäksi vakuutetuille on annettu mahdollisuus irtautua kokonaan järjestelmästä. Latviassa 20 prosentin vanhuuseläkemaksusta rahastoeläkemaksuosuuden oli tarkoitus nousta 8 prosenttiyksiköstä 9:ään vuonna 2009 ja edelleen 10 prosenttiin palkasta vuonna 2010, mutta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä rahastoeläkemaksu alennetaan väliaikaisesti 2 prosenttiin vuosina 2009 ja Maksu nostetaan 4 prosenttiin vuoden 2011 alusta ja edelleen 6 prosenttiin vuoden 2012 alusta kokonaiseläkemaksun säilyessä muuttumattomana 8. Eläkemaksujen perinnässä sovellettava ansiokatto on väliaikaisesti poistettu vuoden 2009 alusta. Lisäksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella on päätetty leikata työssä olevien eläkeläisten eläkkeitä 70 prosenttia välisenä aikana. Muutoin maksussa olevia vanhuuseläkkeitä on päätetty leikata 10 prosenttia. Lopuksi Finanssikriisin koettelee eläkejärjestelmiä ympäri maailman. Kriisin välittömät vaikutukset eläkkeisiin riippuvat eläkejärjestelmän rakenteesta. Suurimmat suoranaiset vaikutukset kriisillä on ollut maihin, joissa rahastoitujen järjestelmien osuus kokonaiseläketurvasta on suuri. Maksuperusteisissa eläkejärjestelmissä kriisi on vaikuttanut erityisesti niihin vakuutettuihin, joilla eläkepääoma ennen eläkkeelle siirtymistä on ollut osakepainotteinen. Järjestelmien ympärillä onkin lisääntynyt keskustelu erilaisten takuujärjestelmien tarpeesta vastaisuuden varalle. Etuusperusteisille lisäeläkejärjestelmille suurimpana ongelmana ovat olleet eläkemaksuja maksavien yritysten vararikot ja vaikeudet täyttää rahastointiastevaatimuksia. Kriisi on johtanut sijoitusallokaation muutoksiin osakepainoa vähentämällä. Osakkeiden pakkomyyntiä epäedullisena aikana on kuitenkin haluttu välttää, joten osassa maita seurausten lieventämiseksi rahastointivelvoitteita on määräaikaisesti helpotettu sekä annettu eläkerahastoille aikaa toipumissuunnitelmien tekemiseen heikentyneen vakavaraisuusaseman vahvistamiseksi. Alkanut vuosi on antanut orastavia merkkejä sijoitustuottojen kääntymisestä nousuun eri maissa. Baltian maissa rahastoeläkejärjestelmät tosin ovat lyhyen historiansa toistaiseksi kovimman haasteen edessä. Taloudellisesti huonoina aikoina maat ovat joutuneet ns. puun ja kuoren väliin, koska liikkumatila julkisen talouden paikkaamiseksi EMUkriteereitä silmällä pitäen on vähäinen. Järjestelmien käyttäminen valtion talouden paikkaajina ei ainakaan lisää luottamusta järjestelmiin ja pitkittyessään toimilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. 8 VSAA, Latvian sosiaalivakuutuslaitos; SSA, International Update May 2009: