on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen
|
|
- Outi Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marja-Liisa Vesterinen ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS - HOAJAVASAANOO JA PKÄAKASSARADEN HOOMALL - OSAAMSVAAMUKSE ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUKSESSA Uusi terveydenhuoltolaki ja oimiva terveyskeskus -ohjelma edellyttävät terveyskeskusten vahvistamista. Vielä enemmän sitä vaativat asiakkaat. erveyskeskusten kehittämisessä on yksi kantavista ajatuksista se, että hoitohenkilöstön osaamista kasvatetaan lääkäriosaamiseen suuntaan siten, jotta hoitajien on pätevyytensä ansioista mahdollista pitää enemmän hoitajavastaanottoja, määrätä potilaille tiettyjä lääkkeitä ja vähentää lääkärivastaanotolle päätyvien asiakkaiden määrää. oinen merkittävä uusi toimintamalli on pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukainen toiminta, jolla pitkäaikaissairaita voidaan saada omatoimisesti vaikuttamaan omaan terveydentilaansa ja hoidon tarpeeseensa. ulevaisuuden terveyskeskuksessa on saatavilla myös erikoislääkäripalveluja ja jalkautettuja palveluja. äydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamisen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Avovastaanottotoiminta, päivystys ja pitkäaikaissairaiden hoito erveyskeskuspalvelujen kehittämisen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin kasvu samalla kun terveyskeskuspalvelujen aikaansaama terveyshyöty, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät. ulevaisuudessa terveysasemilla toimii hoitajavastaanottoja, jotka ovat asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma-, muisti-, diabetes-, ultrahoitaja jne. tai tehtäväsiirtoihin perustuvia, kuten asiantuntijafysioterapeutin vastaanotto ), taustalla hoitajan erikoistumisopinnot tai räätälöity täydennyskoulutus itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus itsenäisiä omahoitajavastaanottoja pitkäaikais- ja monisairaita asiakkaita varten, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus. Kaksi viimemainittua toimivat mahdollisesti samoilla hoitajaresursseilla. erveyskeskuksissa palvelujärjestelmää uudistetaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: Avovastaanottotoiminnassa otetaan käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit/-tiimit. Asiakkailla on omahoitaja ja omalääkäri tai vain omahoitaja ja lääkäritiimi, josta kuka tahansa voi toimia tarvitta-
2 essa omalääkärinä. Asiakassuhteen synnyttyä asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka voi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin puhelimessa ja varaa tarvittaessa ajan omalle vastaanotolleen vastaanotollaan. Hoitaja myös antaa asiakkaalle tarvittavat lähetteet tutkimuksiin, joiden tuloksia tarvitaan vastaanotolla käyntiä varten. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, omahoitaja varaa ajan lääkärille/ erikoislääkärille. tsenäiset hoitajavastaanotot lisääntyvät sitä mukaa kuin hoitajat saavat täydennys-/ jatkokoulutusta tätä tehtävää varten ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden. erveyskeskuksissa on myös asiantuntijahoitajia, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi diabetes- tai reumahoitajiksi tai asiantuntijafysioterapeuteiksi jne.. Osa asiakkaista asioi tietyn sairautensa vuoksi nimenomaan asiantuntijahoitajan kanssa. ulevaisuuden terveyskeskuksen toimintamalli ajanvarauksen ja avovastaanottojen osalta esitetään kuviossa 1 (Vesterinen 2010). Kuviossa 4 on toimintamalliin lisätään pitkäaikaissairaiden hoito ja päiväpäivystys. Kuvioissa näkyvät myös erilaiset virtuaaliset ja sähköiset palvelujärjestelmät, joita käytetään asiakasneuvontaan, esitietojen, hoito- tai tutkimustulosten antamiseen, hoitosuunnitelman seuraamiseen sähköisellä lomakkeilla sekä hoidosta keskusteluun asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Erikoislääkäreiden vastaanottoja tuodaan terveysasemille ja liikkuviin mobiiliyksiköihin, jotta päästään pois nykyisestä käytännöstä, jossa potilas ensin jonottaa terveyskeskuslääkärille ja saa lähetteen siirtyäkseen erikoissairaanhoidon jonoon odottamaan vuoroaan. ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys Y Ö P A R A M AJANVARAUS JA HODON ARPEEN ARVON, PALVELUOHJAUS Omahoitaja (Sh, h, Lh) VASAANOO JA PALVELUOHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri Erikoislääkäri Laboratorio Kiertävä avopalveluklinikka (bussi), terveyskioski Hoitajavastaanotto Jalkautuva erikoislääkäri Sähköiset palvelut terveyskansio omahoitokansio Ryhmäohjaus HOO SUUNN ELMA ASAKAS/ POLAS ML Vesterinen Muut toimialat liikunta, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt Kuvio 1 erveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan sisältö. avoitteena on vähentää turhia lääkärissäkäyntejä, hyödyntää hoitajien kasvanutta osaamista ja ohjata asiakkaita myös kotona tapahtuvaan hoitoon ilman turhaa terveysasemalla käyntiä. erveyskeskuksilla on myös liikkuvia palveluja (esimerkiksi Eksotella liikkuva mobiiliyksikkö Mallu, Espoolla terveyskioskit), joilla sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, vanhuspalvelujen palveluohjaaja
3 sekä usein myös lääkäri ja erikoislääkäri (esim. reumalääkäri) jalkautuvat haja-asutusalueille tai keskusten ulkopuolelle. Asukkaat varaavat yleensä ennalta vastaanottoajan, mutta akuutissa tilanteessa mobiiliyksikkö voi hoitaa myös päiväpäivystystehtävää. PKÄAKASSARADEN HOOMALL (CCM) Pitkäaikaissairaiden palvelu tuotetaan tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti. Pitkäaikaissairauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä astmaa, diabetesta, verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia. Malli laajenee koskemaan myös vanhus- ja vammaispalvelua sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Pitkäaikaissairailla on usein samanaikaisesti monia hoitoa vaativia sairauksia ja ongelmia, joista osa sijoittuu terveydenhoidon, osa sosiaalitoimen puolelle. Pitkälle sektoroituneelle sairauksien ja ongelmien hoidolle on syntynyt vastapainoksi Cronic Care Model-malli, joka on pitkäaikaissairauksien holistinen hoitomalli. Pitkäaikaissairaat kuormittavat vastaanottoja, eivätkä varatut ajat riitä heidän kaikkien ongelmiensa käsittelyyn. ällöin ei myöskään päästä haluttuun hoitotulokseen. Moniongelmaisen pitkäaikaissairaan hoitomallissa yhdistyy palvelutuotannon uudelleen organisointi, potilaan oman roolin vahvistaminen, päätöksenteon tuki ja kliinisten tietojärjestelmien kehittäminen. Oleellista on asiakkaan kannalta se, ettei häntä juoksuteta joka sairauden vuoksi eri vastaanotolla, vaan niitä hoidetaan koordinoidusti samalla käynnillä ja kokonaishoitosuunnitelman mukaan. Hoitomallissa asiakas ottaa yhteyden terveysasemalle, jossa puhelimeen vastaa tai palvelupisteessä häntä palvelee lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on potilasta tarkasti kuunnellen tunnistaa potilaan mahdollinen sairaus ja osata ohjata potilas ensikäynnillä sopivalle hoitajalle ja varata tapaamiseen aika. Lähihoitaja myös antaa potilaalle lähetteen laboratorioon tai röntgeniin, mikäli hän arvioi tutkimukset tarpeellisiksi hoitajanvastaanotolla käyntiä varten. ietojärjestelmä tuottaa lähetteet sen mukaan, mitä sairautta lähihoitaja on arvioinut potilaan sairastavan. Asiakas menee hoitajavastaanotolle sovittuna aikana. Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja haastattelee ja tutkii potilaan sekä tekee arvion hoidon tarpeen. Asiakkaalle varataan ensimmäisellä kerralla myös lääkäriaika ja vastaanotolla lääkäri, hoitaja ja potilas tekevät yhdessä potilasta varten hoitosuunnitelman, jonka potilas hyväsyy ja jonka toteutuksessa asiakkaalla on omahoitovastuuta. Asiakas saa omahoitajalta valmennusta, kannustusta ja tukea elämäntapojen muuttamiseen, sairautensa omahoitoon ja seurantaa sekä terveytensä/ toimintakykynsä edistämiseen tai ylläpitämiseen. Mallissa toteutetaan moniammatillista yhteistyötä muiden toimialojen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Omahoitaja ohjaa asiakastaan erilaisiin hoitosuunnitelman mukaisiin ryhmiin, liikuntapalveluihin yms.,jolla asiakkaan terveyttä voidaan edistää. avoitteena on, että henkilöstön asenne hoitamiseen muuttuu auktoriteettisuhteesta valmentajasuhteeksi oheisen kuvion 2 osoittamalla tavalla. Aikaisempi ammattihenkilölähtöisyys ja ikään kuin määräysten antaminen potilaille muuttuu hoitoon sitoutumisen ja kumppanuussuhteen kautta hoidosta sopimiseen potilaan kanssa. ällöin hoitajan roolikin muuttuu valmentajasuhteeksi. Asiakas toimii hoitosuunnitelman mukaisesti toteuttaen omahoitoa elintapojaan uudistamalla, pitämällä sähköistä omahoitokansiota mittaustuloksistaan yms., jotka myös omahoitaja voi lukea verkon kautta. Asiakas pitää yhteyttä omahoitajaan joko sähköisen terveyskansion kautta tai omahoitokansion avulla tai sähköpostitse tai puhelimitse. Mikäli hoito sujuu hoitosuunnitelman mukaisesti,
4 että asiakas käy omahoitajan vastaanotolla kerran vuodessa (vuosikäynti) ja tarvittaessa omalääkärillä (vuosikäynti). Asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden yhdistäminen (= asenne) -> KOULUUKSESSA OPAVAA - omahoidon valmennus ja tuki, terveyden edistäminen - asiakaslähtöinen ajattelu työorganisaatiolähtöisen tilalle - kustannustietoisuus, talous- ja yhteiskuntaosaaminen - laadun tuottaminen, perehdyttämisosaaminen Kuvio 2 Asiakaslähtöisyyden lisäämistavoite. Pitkäaikaissairaille koulutetaan omat hoitoa koordinoivat sairaan- tai terveydenhoitajat, joiden tehtävänä on hoitotyön lisäksi ohjata, seurata ja valmentaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja sitouttaa potilas omanhoitonsa aktiiviseksi toteuttajaksi. Hoitajia koulutetaan uuden tehtäväalueen laajaan substanssiosaamiseen ja toimintamallin edellyttämiin ryhmäohjaus-, verkkoviestintä- ja valmennustehtäviin. Koulutusta on toteutettu työpaikkakoulutuksena, erikoistumisopintoina ja ylempinä amk-tutkintoina. Espoossa on omahoitajien koulutus tehtävään annettu työpaikkakoulutuksena. Mikäli potilaalla on pääsairautena esim. diabetes, voi omahoitajana toimia diabeteshoitaja. Jos taas pääongelma liittyy asiakkaan sosiaalisen avun tarpeeseen, voi omahoitajana olla sosiaaliohjaaja. erveyskeskuksen kaikki henkilöstöryhmät tulee kouluttaa mallin mukaiseen uuteen työnjakoon. Ammattiryhmien välistä työnjakoa uudistetaan hyödyntämällä kaikkien olemassa olevaa osaamista ja täydennyskoulutuksella hankittavaa uutta osaamista. Pitkäaikaissairaiden kansainvälistä hoitomallia (E.H.Wagnerin 1998 hoitomallin mukaan) ovat edelläkävijöinä kehittäneet suomalaiseksi sovellukseksi Espoon kaupunki, Helsinki, Oulu ja urku. Kuvio 3 esittää mallin periaatteen Espoossa. Mallin uudet toimintakäytännöt tukevat potilaan omaa toimintaa sairauden hoidossa ja potilas on hoitotiimin aktiivinen jäsen. SOE-ENNAKON-projektissa ennakoidaan, että mallin mukaiseen toimintatapaan siirrytään myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä myöhemmin erikoissairaanhoidossa sen integroiduttua vahvemmin perusterveydenhuollon kanssa.
5 Kuvio 3 Espoon kaupungin pitkäaikaissairaiden hoitomalli. Kuviossa 4 (Vesterinen 2010) on kuvattu pitkäaikaissairaiden hoitomallin (CCM) mukaista uudistumista osana tulevaisuuden terveyskeskusta. erveysaseman hoitajavastaanotot jakautuvat avovastaanottojen hoitajavastaanottoihin lääkäri- hoitajatyöpareissa, asiantuntijahoitajien vastaanottoihin ja pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottoihin. Sama hoitaja voi käytännössä toimia sekä lääkäri-hoitaja työparissa että pitkäaikaissairaan omahoitajana. Lisäksi terveysaseman päiväpäivystyksessä on hoitajavastaanotto, jossa tehdään triage, hoitajan toimenpiteet ja tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille. Kaikilla hoitajavastaanotoilla annetaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden puitteissa myös reseptejä asiakkaille. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen näkyy jalkautuvissa palveluissa, joita voivat olla mobiiliyksikkö / klinikka-auto tai terveyskioski tms. ja erikoislääkäripalvelujen sekä vanhuspalvelujen vieminen lähelle asukkaita. ulevaisuuden terveyskeskus on laajasti verkostoitunut pitkäaikaissairaiden hoidon ja terveydenedistämisen osalta alueensa muihin toimialoihin (liikunta, kulttuuri ja muu terveyttä edistävä toiminta) sekä kolmanteen sektoriin ja järjestöihin, joilla on paljon terveydenedistämis- ja sairaudenhoidon toimintaa tarjolla väestölle. erveyskeskuksen henkilöstön tulee tuntea nämä tarjolla olevat mahdollisuudet hyvin, jotta asiakkaita voidaan ohjata niiden pariin.
6 ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys Y Ö P A R A M AJANVARAUS JA PALVELUOHJAUS Avovast.otto Pitkäaik.potilaat CCM Omahoitaja (Sh, h, Lh) Lähih., sh, th, sos.ohjaaja VASAANOO JA PALVELU OHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri Erikoislääkäri tk:ssa Case manager Omahoitaja (th,sh,sosh) Omalääkäri Erikoislääkäri Kiertävä avopalveluklinikka (bussi). erveyskioski tms. Hoitajavast.otto Jalkautuva erikoislääkäri Laboratorio Hoitajavastaanotto/ ja vanhus/ vammaispalv.ohjaus Sähköiset palvelut terv.kansio omahoitokansio Ryhmäohjaus HOOSUUN NELMA ASAKAS/ POLAS ML Vesterinen 2010 PÄVÄPÄVYSYS Hoitajapäivystys Hoidon tarpeen arviointi ja hoito Lääkäripäivystys Muut toimialat liikunta, ravitsemus, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt Kuvio 4 Pitkäaikaissairaiden hoitomalli osana tulevaisuuden terveyskeskusta. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin kirjoittajalle ennakointityön aikana muodostunutta käsitystä tulevaisuuden terveyskeskuksen hoitajavastaanottoja. HOAJAVASAANOO ERVEYSASEMLLA ulevaisuudessa terveysasemien vastaanotot jakautuvat lääkärivastaanottoihin ja hoitajavastaanottoihin, joilla lääkärit ja hoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään (työparit, tiimit, konsultaatiot). Kuten jo edellä on selvitetty, tulee erityyppisillä hoitajavastaanotoilla olemaan suuri merkitys terveyskeskusten kehittämisessä. Hoitajavastaanottoja on ollut jo pitkään olemassa, mutta niiden tehtäväalue on ollut rajallinen. ulevaisuudessa on terveysasemilla seuraavanlaisia hoitajavastaanottoja, joista osa on päällekkäisiä (= sama hoitaja voi toimia eri vastaanottoroolissa asiakkaan riippuen, vaikka ne mainitaan tässä yhteydessä erikseen: 1) Omahoitajavastaanotto lääkäri-hoitaja-työparissa /-tiimissä Lääkäri-hoitaja-työparimallissa on sairaanhoitajalla/ terveydenhoitajalla oma ajanvarusvastaanotto. Asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka tekee hoidontarpeen arvioinnin ja varaa ajan omalle vastaanotolleen, lääkärille tai tutkimukseen hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tai neuvoo asiakasta kotihoitoa varten. Hoitaja antaa tarvittavat lähetteet laboratoriokokeisiin tai tutkimuksiin
7 ennen vastaanotolle tuloa, jotta tulokset ovat käytettävissä joko hoitajavastaanotolla tai lääkärivastaanotolla. 2) Omahoitajavastaanotto pitkäaikaissairaiden hoitomallissa Pitkäaikaissairaiden hoitomallissa on omahoitajalla vastaanotto ja sähköinen tai puhelinyhteydenpito asiakkaaseen. Asiakkaan kanssa seurataan hoitosuunnitelman toteutumisesta, valmennetaan asiakasta omahoitoon ja pidetään häneen yhteyttä sähköisesti tai puhelimitse. Omahoitaja seuraa asiakkaan omahoitokansion/ terveyskansion avulla hoitosuunnitelman toteutumista. ulevaisuudessa omahoitaja voi uusia osan asiakkaan resepteistä tai määrätä uutta lääkehoitoa asiakkaalle. 3) Asiantuntijahoitajien vastaanotot Asiantuntijahoitajien vastaanottoja lisätään erityiseen asiantuntijuuteen perustuvilla vastaanotoilla, kuten reuma-, muisti- ja diabeteshoitajien vastaanotoilla. Asiantuntijuus perustuu joko erikoistumisopintoinnolla saavutettuun lisäosaamiseen tai työpaikkakoulutukseen. Asiantuntijahoitaja voi olla pitkäaikaissairaan potilaan omahoitaja tai konsultti, jos potilaan pääsairaus sitä edellyttää. oisenlaisia asiantuntijahoitajien vastaanottoja ovat esimerkiksi asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot, joissa on lisäkoulutuksen ansiosta tehty tehtävänsiirto lääkäriltä hoitajalle, joka voi esimerkiksi fysioterapian tapauksessa tutkia potilaan ja käynnistää hoidon jo ennen lääkärin vastaanotolle pääsyä. 4) Päiväpäivystyksen hoitajavastaanotot Päiväpäivystyksessä potilaan vastaanottaa hoitaja, joka tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitaa osan potilaista itsenäisesti tai lääkäriä konsultoiden. Lääkäreiden työaikaan sisällytetään päiväpäivystysvastuuta, jolloin potilaat tulevat nykyistä enemmän hoidetuiksi päiväsaikaan. äten vähennetään painetta ilta- ja yöpäivystykseen. Erikoislääkärien vastaanottoja tuodaan terveysasemille tai niitä viedään liikkuvilla yksiköillä sovittuihin asiakaspisteisiin tai asiakkaan kotiin. ämän on tapahduttava viimeistään vuonna 2014 (erveydenhuoltolaki). Lähteet Espoon kaupunki ESPOON OMAHOOHANKE- Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Hankkeen loppuraportti Opetushallitus Koulutus ja työvoiman kysyntä Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti.. Raportit ja selvitykset 2011:12 erveydenhuoltolaki
8 Marja-Liisa Vesterinen OSAAMSVAAMUKSE ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUKSESSA erveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta tai tiimityö, hoitajavastaanottojen laajentuminen ja monimuotoistuminen sekä pitkäaikaissairaiden hoitomallin käyttöönotto sekä kaikkiin näihin muutoksiin liittyvät uudet työnjakomallit, moniammatillisuus ja uudet substanssiosaamisen kasvun vaatimukset. OSAAMSVAAMUKSE PKÄAKASSARADEN HOOMALLSSA erveyskeskustyössä on kaikkien opittava uuden terveyshyötymallin mukainen toiminta ja omat tehtävänsä siinä. Seuraavassa on ennakointihaastattelujen perusteella jaoteltu hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset kaikille ammattiryhmille yhteisiin ja sen jälkeen ammattiryhmäkohtaisiin osaamisvaatimuksiin. yöelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Kuvioon 1 on koottu kaikille yhteiset hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset. Ne soveltuvat pohjaksi olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutukselle ja tutkintojen opetussisältöjen uudistamiselle. Jokaisen mallin mukaan toimijan on tarpeen hallita terveyshyötymalli/ pitkäaikaissairaiden hoitomalli kaikilta osiltaan ja tiedettävä sen tuloksista ja vaikuttavuusmahdollisuuksista. Myös asiakkaan luottamus ja into mallin mukaiseen toimintaan olisi saatava vahvaksi, jotta innostus ja sitoutuminen omahoitoon syntyy. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Yhteiset asenne, asiantuntemus ja kokemus asiakasosaaminen ja palveluosaaminen vuorovaikutustaidot, dialogin hallinta, ohjaustaidot terveyshyötymallin/ pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta lääketieteellinen osaaminen oman prosessin tunteminen taito kohdata asiakas hänen yksilöllisistä lähtökohdista käsin tiimityötaidot kehittämisen ymmärtäminen osana perustyötä omasta jaksamisesta huolehtiminen oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito Kuvio 1 Yhteiset osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa.
9 Hoitohenkilöstö tarvitsee lääketieteellistä perusosaamista pitkäaikaissairauksista ja mm. muistisairauksista tunnistaakseen ne ja pystyäkseen ohjaamaan ensikontaktin yhteydessä asiakasta hoitoprosessissa eteenpäin. Jokaisen tulee tuntea omat tehtävänsä ja pitkäaikaissairaiden hoitomalli prosessina. Mallin mukainen toiminta edellyttää myös kokemuspohjaa terveyskeskustyöstä ja pitkäaikaissairauksien hoidosta. Espoossa arvioitiin kolmen vuoden kokemuksen tuovan riittävän kokemuspohjan sekä lähihoitajalle että sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle toimia mallin mukaisissa tehtävissä. Asiakkaan kohtaamisen taidot, dialogin taito ja ohjaustaidot ovat välttämättömiä, jotta saadaan alkuvaiheessa selville potilaan ongelma ja hoidontarve ja osataan palveluohjata häntä oikein. Asiakas on osattava kohdata yksilöllisesti hänen lähtökohdistaan ja voimavaroistaan käsin, koska hoitosuunnitelmaa ei voida määrätä potilaalle, vaan siitä sovitaan yhdessä hänen kanssaan. Oheinen kuvio 2 ilmentää omahoitajan roolia omahoitomallissa ja valmennussuhteessa potilaan kanssa toimintatavan muuttuessa auktoriteettisuhteesta valmennussuhteeseen (Espoon kaupunki 2010, 37) Kuvio 2 Potilas on hoitotiimin avainpelaaja (Espoon kaupunki 2010). Hoitomalli edellyttää hyviä tiimityötaitoja vastaanottopisteen, omahoitajan, lääkärin ja muiden toimijoiden välillä, kun suunnitellaan hoitoa sen eri vaiheissa. Uuteen hoitomallin siirtymisessä on henkilöstön tarpeen oppia sisäistämään, että yhteinen kehittäminen on osa perustyötä, eikä sitä tehdä pelkästään hankkeissa, vaan arjen pienissä teoissakin. Käytännön asiantuntijat korostivat haastatteluissa sitä, kuinka tärkeää on muutosprosesseja sisään ajettaessa huolehtia omasta jaksamisesta. Ajan hallinta ja omasta terveydestä huolehtiminen on näin ollen tärkeä osa opintoja. Kuvioon 3 on koottu lähihoitajan osaamistarpeet hoitomallissa. Lähihoitaja on Espoossa yleensä ensimmäinen, joka kohtaa terveysasemalle hakeutuvan pitkäaikaissairaan. Lähihoitajalle annettu rooli kuvastaa sitä, että Espoossa tunnetaan nykyinen lähihoitajakoulutus hyvin ja halutaan hyödyntää. osaamista. Vaihtoehtona on, että palvelupuhelimeen vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.
10 Lähihoitajan osaamistarpeet liittyvät edellä kuvattuun asiakkaan ensikontaktiin, kun hän hakeutuu terveysaseman asiakkaaksi. Jos lähihoitaja ensimmäisenä potilaan kontaktina epäillee, että kyseessä on pitkäaikaissairaus, ohjaa hän potilaan hoitomallin mukaiseen prosessiin. Ellei, niin potilas ohjataan normaalisti ensin hoitajavastaanotolle hoidontarpeen arviointia varten ja sen jälkeen tilanteen mukaan siitä eteenpäin vastaanottoprosessissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Lähihoitaja puhelinpalvelu ja palveluosaaminen hoidon tarpeen arviointi (dialogisuus, asiakaslähtöinen asenne) kirjaaminen ohjaus prosessissa oikealle henkilölle tietojärjestelmän käyttö: laboratorio- ja röntgenlähetteet vahva ja selkeä ammatti-identiteetti oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito työelämän pelisäännöt Kuvio 3 Lähihoitajan osaamistarpeet pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Kuviossa 4 kuvataan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin osaamisvaatimuksia pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: uudet osaamistarpeet ammattiryhmittäin Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja vuorovaikutustaidot (dialogisuus, voimavaralähtöisyys) luottamuksen aikaansaaminen hoito- ja ohjaussuhteeseen lääketieteellinen osaamisen pitkäaikaissairauksista nykyistä syvempi lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutukset hoidon yksilöllinen räätälöinti tietojärjestelmien käyttö (lähetteet, tulokset, terveyskansio) atk-ohjelman käyttö, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa kannustaminen ja tukeminen hoidon koordinointi kokonaisuutena vahva ja selkeä ammatti-identiteetti laaja-alainen ajattelutapa kolmannen sektorin ja yhteistyömahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen muiden palvelujen tunteminen Lääkäri tiimityötaidot konsultointiosaaminen asiakaslähtöisyys hoitosuunnitelmassa ja sen toteutumisessa Kuvio 4 Omahoitajan ja lääkärin osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa.
11 Sairaanhoitajalta ja terveydenhoitajalta, joka toimii pitkäaikaissairaan omahoitajana, edellytetään paitsi hyviä vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja sekä kykyä saada potilas huomaamaan omien elintapojensa muutostarpeet ja mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan terveyteensä. Hyvät keskustelutaidot auttavat synnyttämään luottamuksen hoito- ja ohjaussuhteeseen hoitajan ja asiakkaan välille. Omahoitajan ja omalääkärin osaamiseen kuuluu kyky räätälöidä hoitosuunnitelma asiakkaan yksilöllisistä voimavaroista ja sitoutumisesta käsin asiakaslähtöisesti. Asiakas tarvitsee hoitajalta kannustamista ja tukea oman osuutensa, itsehoidon toteuttamiseen. Hoitajalla tulee olla tunneälyä ja empaattista kykyä toivon luomiseksi, pelkojen lievittämiseksi ja asiakkaan innostamiseksi. Omahoitajan substanssiosaamisen tulee olla hyvää kroonisten pitkäaikaissairauksien oireista, lääke- ja lääkkeettömästä hoidosta sekä lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutuksista. Hoitaja tarvitsee myös taitoja käyttää atk-ohjelmaa, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa. Osa pitkäaikaissairaista on sydänsairaita ja osaamisvaatimuksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota hoitajien sydänsairauksien osaamiseen, ettei osaaminen jää vain sydänhoitajien erityisosaamisen varaan. Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmaan liitetään tarvittaessa ja asiakkaan siihen sitoutuessa myös erilaista liikuntaa, kulttuuritapahtumia tai osallistumista ryhmissä tapahtuvaan ohjaukseen ja vertaistuen saamiseen. Omahoitaja on avainasemassa etsittäessä asiakkaalle sopivia elämäntapojen muutokseen, painonhallintaan, päihteettömyyteen, ravitsemukseen jne. liittyviä ryhmiä. ämä edellyttää, että omahoitajalta tuntee paikalliset kulttuuri-, liikunta- ja muut tarjolla olevat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut, joihin voi potilaan ohjata. Espoossa omahoitaja pystyi jopa sähköisesti varaamaan vastaanoton aikana potilaalle ajan em. ryhmiin. Omahoitajalta edellytetään osaamista ja laaja-alaista ajattelutapaa hoidon koordinoimiseksi kokonaisuutena, mutta myös selkeää ja vahvaa ammatti-identiteettiä, joka auttaa tunnistamaan oman osaamisen rajat ja tarpeen ohjata potilasta muun ammattihenkilön hoitoon omien osaamisrajojen tullessa vastaan. Lääkärin osaamisvaatimukset muissa kuin lääketieteellisissä asioissa liittyvät tiimityötaitoihin, konsultointiosaamiseen sekä asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen hoitosuunnitelmassa OSAAMSVAAMUKSE HOAJAVASAANOOLLA yöelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Hoitajavastaanottoja ja asiantuntijahoitajan vastaanottoja pitävät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. ällä hetkellä heitä täydennyskoulutetaan erikoistumisopinnoilla tai työpaikkakoulutuksena hoitajavastaanottojen pitämistä varten. Lääkärien ja hoitajien välillä toteutetaan tehtävänsiirtoja hoitajien lisäkoulutuksen ansiosta, mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on hoitajia koulutettu triage-vastaanottoa varten, hammashoitajia ja fysioterapeutteja taas on koulutettu eräisiin tehtäviin, joita aiemmin ovat tehneet lääkärit. Näitä koulutuksia on toteutettu työpaikkakohtaisten tarpeiden perusteella ja koulutukseen ovat osallistuneet myös työpaikan omat lääkärit (työpaikalla tapahtuva koulutus) sen lisäksi, että osa koulutuksesta on toteutunut paikallisen ammattikorkeakoulun opetuksena. Kuvioon 5 on koottu yhteenveto siitä, minkälaisia uusia tai vahvistettavia osaamistarpeita on asiantuntijahoitajan vastaanottoa pitävällä hoitajalla.
12 Asiantuntijahoitajan vastaanottotyö edellyttää vahvaa substanssiosaamista tietystä sairaudesta (reuma, diabetes jne.). Osaamista voidaan kehittää sekä erikoistumisopintojen että työkokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan osaamista itsenäisen vastaanoton pitämisestä, puhelinneuvonnasta ja sähköisten ja atk- järjestelmien käytöstä, pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidosta, seurannasta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Koska asiantuntijahoitaja todennäköisesti toimii moniammatillisessa yhteistyössä osana pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaista toimintaa, on hänen tunnettava hoitomalli ja sen toiminnat hyvin. ulevaisuudessa on oletettavaa, että asiantuntijahoitajilla on suoritettuna rajattuun lääkkeenmääräämiseen tarvittava koulutus. ASANUNJAHOAJAN VASAANOOHN ARVAVA OSAAMNEN (diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja, asiantuntijafysioterapeutti ) vahva substanssiosaaminen ja riittävä kokemus lääkehoito-osaaminen ja -pätevyys tsenäisen vastaanoton pitäminen puhelinneuvonta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito, seuranta ja ennaltaehkäisy omalla erityisalueella sähköiset järjestelmät sekä niiden käyttö hoidossa ja vuorovaikutuksessa Kuvio 5 Asiantuntijahoitajan vastaanottoihin tarvittava uusi osaaminen. tsenäisellä hoitajavastaanotolla ovat uusia tai vahvistettavia osaamisalueita itsenäisen vastaanottotyön hallinta, puhelinneuvonta ja substanssiosaaminen, joka useimmiten nousee esiin hoitajavastaanotolle tulevien potilaiden hoidossa: tavallisimmat infektiosairaudet, niiden hoidon tarpeen arviointi, hoito, ohjaus ja lääkehoito. Oikeus rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen saadaan alkuvaiheessa juuri käynnistyneiden erikoistumisopintojen tai muun täydennyskoulutuksen kautta. Ammattikorkeakouluissa tulee arvioida sitä, tuleeko rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttävät opinnot tulevaisuudessa sisällyttää sairaanhoitajan perusopintoihin. Lisäksi valtaosa hoitajavastaanottoja pitävistä sairaanhoitajista tai terveydenhoitajista toimii myös pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisena omahoitajana, jolloin heidän on hallittava itse hoitomalli, kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta sekä potilaiden omahoidon tukeminen. tsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän sairaan- tai terveydenhoitajan tulee jatkossa hallita hyvin tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito, johon viimemainittuun hoitajalla pitäisi olla suoritettuna rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämä 45 opintopisteen koulutus. Lisäksi hoitajalla tulee olla osaamista kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisystä, hoidosta ja seurannasta sekä lääkehoidosta ja lääkkeettömästä hoidosta. Hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan tulee osata lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely. Opinnoissa on hyvä oppia lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako sekä oppia ymmärtämään valtakunnallisten hoitosuositusten soveltaminen paikallisesti.
13 Hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tehtäväkenttään tulee kuulumaan enenevässä määrin erilaisten ryhmien ohjaamista, yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa (esim. lastensuojelu) ja saattohoitoon osallistumista kotikäynneillä. Lastensuojeluosaamista tarvitaan lisää sekä avovastaanottotyöhön terveysasemilla että neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien odotetaan hallitsevan asiakas(perhe)keskeisiä työmenetelmiä. Saattohoitosuositusten mukaisesti sekä sairaan- että lähihoitajien saattohoidon erikoistumiskoulutus on aloitettava kiireellisesti. yöelämässä toimiville lähihoitajille saattohoidon osaamista tulee vahvistaa ammatillisena lisäkoulutuksena paitsi hyvän perushoidon myös kuolevan erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja olemassaoloa koskeviin tarpeisiin vastaamista. Hyvään saattohoidon osaamiseen liittyy myös oireiden lievittämiseen ja omaisten tukemiseen liittyvän osaaminen sekä työn jatkuva laadullinen arviointi, joita voidaan ammatillisella lisäkoulutuksella vahvistaa. Kuvioon 6 on koottu uusia tai vahvistettavia substanssiosaamiseen menetelmäosaamiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kotiin vietäviin hoitoihin liittyviä osaamistarpeita. OSAAMSARPEE SENÄSELLÄ HOAJAVASAANOOLLA Substanssiosaaminen tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja lääkehoito-osaaminen omahoitajana toimiminen: kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoidon tarpeen arviointi ja seurannasta sekä lääkehoito ja lääkkeetön hoito saattohoidot ja muu kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito terveyden edistäminen avoterveydenhuollossa Menetelmäosaaminen lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet ennalta ehkäisevä puhelinneuvonta valtakunallisen verkkokonsultoinnin hyödyntäminen Lastensuojeluosaaminen ennalta ehkäisevän lastensuojelun rooli, moniammatilliset kumppanit, hyvinvointistrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukaiset vastuut, kumppanit ja verkostot ja niiden tehtävät ongelmien syiden ymmärtäminen ja niihin puuttumisen työmenetelmät lapsista huolehtiminen vanhempien sairastaessa Kuvio 6 tsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan substanssi- ja menetelmäosaamisen, moniammatillisen yhteistyön (lastensuojelu).
Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden
Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
LisätiedotKainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä
Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotHoitotyö terveysasemalla
Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotKuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm Laaja-alainen työote Kevätkoulutus 25.5.2018, Helsinki Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa UEF//Tusa
LisätiedotITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry
ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät 17.-18.5.2018 Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry Hoitajavastaanottojen määrä kasvussa vastaanotolle pääsee nopeasti
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia
Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotRajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan
SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN LAAJENNETTU TYÖNKUVA TERVEYSASEMILLA SALON TERVEYSKESKUKSESSA TAUSTA: Suunniteltaessa Salon terveydenhuoltopalveluiden laajennettua hoitajan työnkuvaa, jossa on mukana
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotMallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema
Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-
LisätiedotVoimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon
LisätiedotTERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015
1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta
LisätiedotHoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen
ELY-keskus Kouvola 10.5.2011 Toimialojen kehitysnäkymät y sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi/ sote-ala SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotYLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotJulkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN YHDISTYS KJY ry:n VERKOSTOSEMINAARI Helsinki Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki Puheenvuoroni
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.
Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja
Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotTerveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET
TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014
LisätiedotUudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa
Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän
LisätiedotSuuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala
Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen
LisätiedotAssi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotAsiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen
Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotOULU ja TAMPERE Workshop Ammattien välinen yhteistyö osaamisen arvioinnin työkaluna
Osaamisperusteisuus yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa yleislääketieteen 3.valtakunnalliseen kouluttajatapaamiseen OULU 31.1.-1.2.2019 ja TAMPERE 15.5.2019 Workshop Ammattien välinen yhteistyö
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
Lisätiedot4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake
1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotTerveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY
Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös
LisätiedotPalveluja pyörillä - Mallu-auto
Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta
LisätiedotAsia: Hallituksen esitykseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta
LAUSUNTO 1(5) Eila Mustonen Marjukka Vallimies-Patomäki 18.2.2019 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia: Hallituksen esitykseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta Sosiaali-
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotLääkehoito vanhuspalveluissa
Lääkehoito vanhuspalveluissa Esimerkkinä Jyväskylän kaupunki, yksityiset ja julkiset palvelut THL, Turvallinen lääkehoito, Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa OHJAUS
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia
Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotPotilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten
Lisätiedot1. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen lähtökohdat
OPETUSSUUNNITELMA, alustava 2.5.2018 Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta erikoistumiskoulutus, 30 op 1. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen lähtökohdat Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta
LisätiedotUudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotKonsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa
Konsultoiva sairaanhoitaja erityisasiantuntijana asiakkaan verkostossa Konsultoivan sairaanhoitajan työmalliehdotus Eteva kuntayhtymän tukikeskuksissa Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotPerusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere
Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko
LisätiedotETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA
ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009
LisätiedotDiabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa
Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTerveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala
Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden
LisätiedotKotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki
Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotOsaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016
Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotHallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta. Suomen Lääkäriliitto ry:n lausunto
VASTINE 1(5) Eila Mustonen Marjukka Vallimies-Patomäki 24.02.2019 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 b :n muuttamisesta Sosiaali- ja
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotHankkeen aikataulu. Laaja asiantuntijaverkosto ja OKM-STM virkamiesryhmä valmistelun tukena.
Osaamisella soteen! Hankkeen aikataulu Hanke käynnistyi 1.8.2017. Hanke on asetettu eduskunnan vaalikauden loppuun asti. Hanke toteutetaan OKM ja STM yhteistyönä. Väliraportti täydennyskoulutustarpeista
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET
Marja-Liisa Vesterinen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden visiot on koottu asiantuntijaraadin ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotKansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotElämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET
Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi
LisätiedotRISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen
RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien
LisätiedotValinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme
Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää
LisätiedotTyö on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus
Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien
Lisätiedot1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön
Palveluohjaus 1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa
LisätiedotAsiakas keskiössä moniammatillisen yhteistyön ja sujuvien hoitoketjujen keinoin kotihoidon osaaminen kehittämistarpeiden valossa
Asiakas keskiössä moniammatillisen yhteistyön ja sujuvien hoitoketjujen keinoin kotihoidon osaaminen kehittämistarpeiden valossa Kukoistava kotihoito hankkeen yhteenvetotilaisuus Peurunka ke 10.10.2018
Lisätiedot