on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS - HOAJAVASAANOO JA PKÄAKASSARADEN HOOMALL - OSAAMSVAAMUKSE ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUKSESSA Uusi terveydenhuoltolaki ja oimiva terveyskeskus -ohjelma edellyttävät terveyskeskusten vahvistamista. Vielä enemmän sitä vaativat asiakkaat. erveyskeskusten kehittämisessä on yksi kantavista ajatuksista se, että hoitohenkilöstön osaamista kasvatetaan lääkäriosaamiseen suuntaan siten, jotta hoitajien on pätevyytensä ansioista mahdollista pitää enemmän hoitajavastaanottoja, määrätä potilaille tiettyjä lääkkeitä ja vähentää lääkärivastaanotolle päätyvien asiakkaiden määrää. oinen merkittävä uusi toimintamalli on pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukainen toiminta, jolla pitkäaikaissairaita voidaan saada omatoimisesti vaikuttamaan omaan terveydentilaansa ja hoidon tarpeeseensa. ulevaisuuden terveyskeskuksessa on saatavilla myös erikoislääkäripalveluja ja jalkautettuja palveluja. äydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamisen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Avovastaanottotoiminta, päivystys ja pitkäaikaissairaiden hoito erveyskeskuspalvelujen kehittämisen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin kasvu samalla kun terveyskeskuspalvelujen aikaansaama terveyshyöty, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät. ulevaisuudessa terveysasemilla toimii hoitajavastaanottoja, jotka ovat asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma-, muisti-, diabetes-, ultrahoitaja jne. tai tehtäväsiirtoihin perustuvia, kuten asiantuntijafysioterapeutin vastaanotto ), taustalla hoitajan erikoistumisopinnot tai räätälöity täydennyskoulutus itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus itsenäisiä omahoitajavastaanottoja pitkäaikais- ja monisairaita asiakkaita varten, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus. Kaksi viimemainittua toimivat mahdollisesti samoilla hoitajaresursseilla. erveyskeskuksissa palvelujärjestelmää uudistetaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: Avovastaanottotoiminnassa otetaan käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit/-tiimit. Asiakkailla on omahoitaja ja omalääkäri tai vain omahoitaja ja lääkäritiimi, josta kuka tahansa voi toimia tarvitta-

2 essa omalääkärinä. Asiakassuhteen synnyttyä asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka voi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin puhelimessa ja varaa tarvittaessa ajan omalle vastaanotolleen vastaanotollaan. Hoitaja myös antaa asiakkaalle tarvittavat lähetteet tutkimuksiin, joiden tuloksia tarvitaan vastaanotolla käyntiä varten. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, omahoitaja varaa ajan lääkärille/ erikoislääkärille. tsenäiset hoitajavastaanotot lisääntyvät sitä mukaa kuin hoitajat saavat täydennys-/ jatkokoulutusta tätä tehtävää varten ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden. erveyskeskuksissa on myös asiantuntijahoitajia, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi diabetes- tai reumahoitajiksi tai asiantuntijafysioterapeuteiksi jne.. Osa asiakkaista asioi tietyn sairautensa vuoksi nimenomaan asiantuntijahoitajan kanssa. ulevaisuuden terveyskeskuksen toimintamalli ajanvarauksen ja avovastaanottojen osalta esitetään kuviossa 1 (Vesterinen 2010). Kuviossa 4 on toimintamalliin lisätään pitkäaikaissairaiden hoito ja päiväpäivystys. Kuvioissa näkyvät myös erilaiset virtuaaliset ja sähköiset palvelujärjestelmät, joita käytetään asiakasneuvontaan, esitietojen, hoito- tai tutkimustulosten antamiseen, hoitosuunnitelman seuraamiseen sähköisellä lomakkeilla sekä hoidosta keskusteluun asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Erikoislääkäreiden vastaanottoja tuodaan terveysasemille ja liikkuviin mobiiliyksiköihin, jotta päästään pois nykyisestä käytännöstä, jossa potilas ensin jonottaa terveyskeskuslääkärille ja saa lähetteen siirtyäkseen erikoissairaanhoidon jonoon odottamaan vuoroaan. ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys Y Ö P A R A M AJANVARAUS JA HODON ARPEEN ARVON, PALVELUOHJAUS Omahoitaja (Sh, h, Lh) VASAANOO JA PALVELUOHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri Erikoislääkäri Laboratorio Kiertävä avopalveluklinikka (bussi), terveyskioski Hoitajavastaanotto Jalkautuva erikoislääkäri Sähköiset palvelut terveyskansio omahoitokansio Ryhmäohjaus HOO SUUNN ELMA ASAKAS/ POLAS ML Vesterinen Muut toimialat liikunta, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt Kuvio 1 erveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan sisältö. avoitteena on vähentää turhia lääkärissäkäyntejä, hyödyntää hoitajien kasvanutta osaamista ja ohjata asiakkaita myös kotona tapahtuvaan hoitoon ilman turhaa terveysasemalla käyntiä. erveyskeskuksilla on myös liikkuvia palveluja (esimerkiksi Eksotella liikkuva mobiiliyksikkö Mallu, Espoolla terveyskioskit), joilla sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, vanhuspalvelujen palveluohjaaja

3 sekä usein myös lääkäri ja erikoislääkäri (esim. reumalääkäri) jalkautuvat haja-asutusalueille tai keskusten ulkopuolelle. Asukkaat varaavat yleensä ennalta vastaanottoajan, mutta akuutissa tilanteessa mobiiliyksikkö voi hoitaa myös päiväpäivystystehtävää. PKÄAKASSARADEN HOOMALL (CCM) Pitkäaikaissairaiden palvelu tuotetaan tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti. Pitkäaikaissairauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä astmaa, diabetesta, verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia. Malli laajenee koskemaan myös vanhus- ja vammaispalvelua sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Pitkäaikaissairailla on usein samanaikaisesti monia hoitoa vaativia sairauksia ja ongelmia, joista osa sijoittuu terveydenhoidon, osa sosiaalitoimen puolelle. Pitkälle sektoroituneelle sairauksien ja ongelmien hoidolle on syntynyt vastapainoksi Cronic Care Model-malli, joka on pitkäaikaissairauksien holistinen hoitomalli. Pitkäaikaissairaat kuormittavat vastaanottoja, eivätkä varatut ajat riitä heidän kaikkien ongelmiensa käsittelyyn. ällöin ei myöskään päästä haluttuun hoitotulokseen. Moniongelmaisen pitkäaikaissairaan hoitomallissa yhdistyy palvelutuotannon uudelleen organisointi, potilaan oman roolin vahvistaminen, päätöksenteon tuki ja kliinisten tietojärjestelmien kehittäminen. Oleellista on asiakkaan kannalta se, ettei häntä juoksuteta joka sairauden vuoksi eri vastaanotolla, vaan niitä hoidetaan koordinoidusti samalla käynnillä ja kokonaishoitosuunnitelman mukaan. Hoitomallissa asiakas ottaa yhteyden terveysasemalle, jossa puhelimeen vastaa tai palvelupisteessä häntä palvelee lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on potilasta tarkasti kuunnellen tunnistaa potilaan mahdollinen sairaus ja osata ohjata potilas ensikäynnillä sopivalle hoitajalle ja varata tapaamiseen aika. Lähihoitaja myös antaa potilaalle lähetteen laboratorioon tai röntgeniin, mikäli hän arvioi tutkimukset tarpeellisiksi hoitajanvastaanotolla käyntiä varten. ietojärjestelmä tuottaa lähetteet sen mukaan, mitä sairautta lähihoitaja on arvioinut potilaan sairastavan. Asiakas menee hoitajavastaanotolle sovittuna aikana. Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja haastattelee ja tutkii potilaan sekä tekee arvion hoidon tarpeen. Asiakkaalle varataan ensimmäisellä kerralla myös lääkäriaika ja vastaanotolla lääkäri, hoitaja ja potilas tekevät yhdessä potilasta varten hoitosuunnitelman, jonka potilas hyväsyy ja jonka toteutuksessa asiakkaalla on omahoitovastuuta. Asiakas saa omahoitajalta valmennusta, kannustusta ja tukea elämäntapojen muuttamiseen, sairautensa omahoitoon ja seurantaa sekä terveytensä/ toimintakykynsä edistämiseen tai ylläpitämiseen. Mallissa toteutetaan moniammatillista yhteistyötä muiden toimialojen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Omahoitaja ohjaa asiakastaan erilaisiin hoitosuunnitelman mukaisiin ryhmiin, liikuntapalveluihin yms.,jolla asiakkaan terveyttä voidaan edistää. avoitteena on, että henkilöstön asenne hoitamiseen muuttuu auktoriteettisuhteesta valmentajasuhteeksi oheisen kuvion 2 osoittamalla tavalla. Aikaisempi ammattihenkilölähtöisyys ja ikään kuin määräysten antaminen potilaille muuttuu hoitoon sitoutumisen ja kumppanuussuhteen kautta hoidosta sopimiseen potilaan kanssa. ällöin hoitajan roolikin muuttuu valmentajasuhteeksi. Asiakas toimii hoitosuunnitelman mukaisesti toteuttaen omahoitoa elintapojaan uudistamalla, pitämällä sähköistä omahoitokansiota mittaustuloksistaan yms., jotka myös omahoitaja voi lukea verkon kautta. Asiakas pitää yhteyttä omahoitajaan joko sähköisen terveyskansion kautta tai omahoitokansion avulla tai sähköpostitse tai puhelimitse. Mikäli hoito sujuu hoitosuunnitelman mukaisesti,

4 että asiakas käy omahoitajan vastaanotolla kerran vuodessa (vuosikäynti) ja tarvittaessa omalääkärillä (vuosikäynti). Asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden yhdistäminen (= asenne) -> KOULUUKSESSA OPAVAA - omahoidon valmennus ja tuki, terveyden edistäminen - asiakaslähtöinen ajattelu työorganisaatiolähtöisen tilalle - kustannustietoisuus, talous- ja yhteiskuntaosaaminen - laadun tuottaminen, perehdyttämisosaaminen Kuvio 2 Asiakaslähtöisyyden lisäämistavoite. Pitkäaikaissairaille koulutetaan omat hoitoa koordinoivat sairaan- tai terveydenhoitajat, joiden tehtävänä on hoitotyön lisäksi ohjata, seurata ja valmentaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja sitouttaa potilas omanhoitonsa aktiiviseksi toteuttajaksi. Hoitajia koulutetaan uuden tehtäväalueen laajaan substanssiosaamiseen ja toimintamallin edellyttämiin ryhmäohjaus-, verkkoviestintä- ja valmennustehtäviin. Koulutusta on toteutettu työpaikkakoulutuksena, erikoistumisopintoina ja ylempinä amk-tutkintoina. Espoossa on omahoitajien koulutus tehtävään annettu työpaikkakoulutuksena. Mikäli potilaalla on pääsairautena esim. diabetes, voi omahoitajana toimia diabeteshoitaja. Jos taas pääongelma liittyy asiakkaan sosiaalisen avun tarpeeseen, voi omahoitajana olla sosiaaliohjaaja. erveyskeskuksen kaikki henkilöstöryhmät tulee kouluttaa mallin mukaiseen uuteen työnjakoon. Ammattiryhmien välistä työnjakoa uudistetaan hyödyntämällä kaikkien olemassa olevaa osaamista ja täydennyskoulutuksella hankittavaa uutta osaamista. Pitkäaikaissairaiden kansainvälistä hoitomallia (E.H.Wagnerin 1998 hoitomallin mukaan) ovat edelläkävijöinä kehittäneet suomalaiseksi sovellukseksi Espoon kaupunki, Helsinki, Oulu ja urku. Kuvio 3 esittää mallin periaatteen Espoossa. Mallin uudet toimintakäytännöt tukevat potilaan omaa toimintaa sairauden hoidossa ja potilas on hoitotiimin aktiivinen jäsen. SOE-ENNAKON-projektissa ennakoidaan, että mallin mukaiseen toimintatapaan siirrytään myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä myöhemmin erikoissairaanhoidossa sen integroiduttua vahvemmin perusterveydenhuollon kanssa.

5 Kuvio 3 Espoon kaupungin pitkäaikaissairaiden hoitomalli. Kuviossa 4 (Vesterinen 2010) on kuvattu pitkäaikaissairaiden hoitomallin (CCM) mukaista uudistumista osana tulevaisuuden terveyskeskusta. erveysaseman hoitajavastaanotot jakautuvat avovastaanottojen hoitajavastaanottoihin lääkäri- hoitajatyöpareissa, asiantuntijahoitajien vastaanottoihin ja pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottoihin. Sama hoitaja voi käytännössä toimia sekä lääkäri-hoitaja työparissa että pitkäaikaissairaan omahoitajana. Lisäksi terveysaseman päiväpäivystyksessä on hoitajavastaanotto, jossa tehdään triage, hoitajan toimenpiteet ja tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille. Kaikilla hoitajavastaanotoilla annetaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden puitteissa myös reseptejä asiakkaille. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen näkyy jalkautuvissa palveluissa, joita voivat olla mobiiliyksikkö / klinikka-auto tai terveyskioski tms. ja erikoislääkäripalvelujen sekä vanhuspalvelujen vieminen lähelle asukkaita. ulevaisuuden terveyskeskus on laajasti verkostoitunut pitkäaikaissairaiden hoidon ja terveydenedistämisen osalta alueensa muihin toimialoihin (liikunta, kulttuuri ja muu terveyttä edistävä toiminta) sekä kolmanteen sektoriin ja järjestöihin, joilla on paljon terveydenedistämis- ja sairaudenhoidon toimintaa tarjolla väestölle. erveyskeskuksen henkilöstön tulee tuntea nämä tarjolla olevat mahdollisuudet hyvin, jotta asiakkaita voidaan ohjata niiden pariin.

6 ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys Y Ö P A R A M AJANVARAUS JA PALVELUOHJAUS Avovast.otto Pitkäaik.potilaat CCM Omahoitaja (Sh, h, Lh) Lähih., sh, th, sos.ohjaaja VASAANOO JA PALVELU OHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri Erikoislääkäri tk:ssa Case manager Omahoitaja (th,sh,sosh) Omalääkäri Erikoislääkäri Kiertävä avopalveluklinikka (bussi). erveyskioski tms. Hoitajavast.otto Jalkautuva erikoislääkäri Laboratorio Hoitajavastaanotto/ ja vanhus/ vammaispalv.ohjaus Sähköiset palvelut terv.kansio omahoitokansio Ryhmäohjaus HOOSUUN NELMA ASAKAS/ POLAS ML Vesterinen 2010 PÄVÄPÄVYSYS Hoitajapäivystys Hoidon tarpeen arviointi ja hoito Lääkäripäivystys Muut toimialat liikunta, ravitsemus, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt Kuvio 4 Pitkäaikaissairaiden hoitomalli osana tulevaisuuden terveyskeskusta. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin kirjoittajalle ennakointityön aikana muodostunutta käsitystä tulevaisuuden terveyskeskuksen hoitajavastaanottoja. HOAJAVASAANOO ERVEYSASEMLLA ulevaisuudessa terveysasemien vastaanotot jakautuvat lääkärivastaanottoihin ja hoitajavastaanottoihin, joilla lääkärit ja hoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään (työparit, tiimit, konsultaatiot). Kuten jo edellä on selvitetty, tulee erityyppisillä hoitajavastaanotoilla olemaan suuri merkitys terveyskeskusten kehittämisessä. Hoitajavastaanottoja on ollut jo pitkään olemassa, mutta niiden tehtäväalue on ollut rajallinen. ulevaisuudessa on terveysasemilla seuraavanlaisia hoitajavastaanottoja, joista osa on päällekkäisiä (= sama hoitaja voi toimia eri vastaanottoroolissa asiakkaan riippuen, vaikka ne mainitaan tässä yhteydessä erikseen: 1) Omahoitajavastaanotto lääkäri-hoitaja-työparissa /-tiimissä Lääkäri-hoitaja-työparimallissa on sairaanhoitajalla/ terveydenhoitajalla oma ajanvarusvastaanotto. Asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka tekee hoidontarpeen arvioinnin ja varaa ajan omalle vastaanotolleen, lääkärille tai tutkimukseen hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tai neuvoo asiakasta kotihoitoa varten. Hoitaja antaa tarvittavat lähetteet laboratoriokokeisiin tai tutkimuksiin

7 ennen vastaanotolle tuloa, jotta tulokset ovat käytettävissä joko hoitajavastaanotolla tai lääkärivastaanotolla. 2) Omahoitajavastaanotto pitkäaikaissairaiden hoitomallissa Pitkäaikaissairaiden hoitomallissa on omahoitajalla vastaanotto ja sähköinen tai puhelinyhteydenpito asiakkaaseen. Asiakkaan kanssa seurataan hoitosuunnitelman toteutumisesta, valmennetaan asiakasta omahoitoon ja pidetään häneen yhteyttä sähköisesti tai puhelimitse. Omahoitaja seuraa asiakkaan omahoitokansion/ terveyskansion avulla hoitosuunnitelman toteutumista. ulevaisuudessa omahoitaja voi uusia osan asiakkaan resepteistä tai määrätä uutta lääkehoitoa asiakkaalle. 3) Asiantuntijahoitajien vastaanotot Asiantuntijahoitajien vastaanottoja lisätään erityiseen asiantuntijuuteen perustuvilla vastaanotoilla, kuten reuma-, muisti- ja diabeteshoitajien vastaanotoilla. Asiantuntijuus perustuu joko erikoistumisopintoinnolla saavutettuun lisäosaamiseen tai työpaikkakoulutukseen. Asiantuntijahoitaja voi olla pitkäaikaissairaan potilaan omahoitaja tai konsultti, jos potilaan pääsairaus sitä edellyttää. oisenlaisia asiantuntijahoitajien vastaanottoja ovat esimerkiksi asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot, joissa on lisäkoulutuksen ansiosta tehty tehtävänsiirto lääkäriltä hoitajalle, joka voi esimerkiksi fysioterapian tapauksessa tutkia potilaan ja käynnistää hoidon jo ennen lääkärin vastaanotolle pääsyä. 4) Päiväpäivystyksen hoitajavastaanotot Päiväpäivystyksessä potilaan vastaanottaa hoitaja, joka tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitaa osan potilaista itsenäisesti tai lääkäriä konsultoiden. Lääkäreiden työaikaan sisällytetään päiväpäivystysvastuuta, jolloin potilaat tulevat nykyistä enemmän hoidetuiksi päiväsaikaan. äten vähennetään painetta ilta- ja yöpäivystykseen. Erikoislääkärien vastaanottoja tuodaan terveysasemille tai niitä viedään liikkuvilla yksiköillä sovittuihin asiakaspisteisiin tai asiakkaan kotiin. ämän on tapahduttava viimeistään vuonna 2014 (erveydenhuoltolaki). Lähteet Espoon kaupunki ESPOON OMAHOOHANKE- Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Hankkeen loppuraportti Opetushallitus Koulutus ja työvoiman kysyntä Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti.. Raportit ja selvitykset 2011:12 erveydenhuoltolaki

8 Marja-Liisa Vesterinen OSAAMSVAAMUKSE ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUKSESSA erveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta tai tiimityö, hoitajavastaanottojen laajentuminen ja monimuotoistuminen sekä pitkäaikaissairaiden hoitomallin käyttöönotto sekä kaikkiin näihin muutoksiin liittyvät uudet työnjakomallit, moniammatillisuus ja uudet substanssiosaamisen kasvun vaatimukset. OSAAMSVAAMUKSE PKÄAKASSARADEN HOOMALLSSA erveyskeskustyössä on kaikkien opittava uuden terveyshyötymallin mukainen toiminta ja omat tehtävänsä siinä. Seuraavassa on ennakointihaastattelujen perusteella jaoteltu hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset kaikille ammattiryhmille yhteisiin ja sen jälkeen ammattiryhmäkohtaisiin osaamisvaatimuksiin. yöelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Kuvioon 1 on koottu kaikille yhteiset hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset. Ne soveltuvat pohjaksi olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutukselle ja tutkintojen opetussisältöjen uudistamiselle. Jokaisen mallin mukaan toimijan on tarpeen hallita terveyshyötymalli/ pitkäaikaissairaiden hoitomalli kaikilta osiltaan ja tiedettävä sen tuloksista ja vaikuttavuusmahdollisuuksista. Myös asiakkaan luottamus ja into mallin mukaiseen toimintaan olisi saatava vahvaksi, jotta innostus ja sitoutuminen omahoitoon syntyy. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Yhteiset asenne, asiantuntemus ja kokemus asiakasosaaminen ja palveluosaaminen vuorovaikutustaidot, dialogin hallinta, ohjaustaidot terveyshyötymallin/ pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta lääketieteellinen osaaminen oman prosessin tunteminen taito kohdata asiakas hänen yksilöllisistä lähtökohdista käsin tiimityötaidot kehittämisen ymmärtäminen osana perustyötä omasta jaksamisesta huolehtiminen oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito Kuvio 1 Yhteiset osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa.

9 Hoitohenkilöstö tarvitsee lääketieteellistä perusosaamista pitkäaikaissairauksista ja mm. muistisairauksista tunnistaakseen ne ja pystyäkseen ohjaamaan ensikontaktin yhteydessä asiakasta hoitoprosessissa eteenpäin. Jokaisen tulee tuntea omat tehtävänsä ja pitkäaikaissairaiden hoitomalli prosessina. Mallin mukainen toiminta edellyttää myös kokemuspohjaa terveyskeskustyöstä ja pitkäaikaissairauksien hoidosta. Espoossa arvioitiin kolmen vuoden kokemuksen tuovan riittävän kokemuspohjan sekä lähihoitajalle että sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle toimia mallin mukaisissa tehtävissä. Asiakkaan kohtaamisen taidot, dialogin taito ja ohjaustaidot ovat välttämättömiä, jotta saadaan alkuvaiheessa selville potilaan ongelma ja hoidontarve ja osataan palveluohjata häntä oikein. Asiakas on osattava kohdata yksilöllisesti hänen lähtökohdistaan ja voimavaroistaan käsin, koska hoitosuunnitelmaa ei voida määrätä potilaalle, vaan siitä sovitaan yhdessä hänen kanssaan. Oheinen kuvio 2 ilmentää omahoitajan roolia omahoitomallissa ja valmennussuhteessa potilaan kanssa toimintatavan muuttuessa auktoriteettisuhteesta valmennussuhteeseen (Espoon kaupunki 2010, 37) Kuvio 2 Potilas on hoitotiimin avainpelaaja (Espoon kaupunki 2010). Hoitomalli edellyttää hyviä tiimityötaitoja vastaanottopisteen, omahoitajan, lääkärin ja muiden toimijoiden välillä, kun suunnitellaan hoitoa sen eri vaiheissa. Uuteen hoitomallin siirtymisessä on henkilöstön tarpeen oppia sisäistämään, että yhteinen kehittäminen on osa perustyötä, eikä sitä tehdä pelkästään hankkeissa, vaan arjen pienissä teoissakin. Käytännön asiantuntijat korostivat haastatteluissa sitä, kuinka tärkeää on muutosprosesseja sisään ajettaessa huolehtia omasta jaksamisesta. Ajan hallinta ja omasta terveydestä huolehtiminen on näin ollen tärkeä osa opintoja. Kuvioon 3 on koottu lähihoitajan osaamistarpeet hoitomallissa. Lähihoitaja on Espoossa yleensä ensimmäinen, joka kohtaa terveysasemalle hakeutuvan pitkäaikaissairaan. Lähihoitajalle annettu rooli kuvastaa sitä, että Espoossa tunnetaan nykyinen lähihoitajakoulutus hyvin ja halutaan hyödyntää. osaamista. Vaihtoehtona on, että palvelupuhelimeen vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.

10 Lähihoitajan osaamistarpeet liittyvät edellä kuvattuun asiakkaan ensikontaktiin, kun hän hakeutuu terveysaseman asiakkaaksi. Jos lähihoitaja ensimmäisenä potilaan kontaktina epäillee, että kyseessä on pitkäaikaissairaus, ohjaa hän potilaan hoitomallin mukaiseen prosessiin. Ellei, niin potilas ohjataan normaalisti ensin hoitajavastaanotolle hoidontarpeen arviointia varten ja sen jälkeen tilanteen mukaan siitä eteenpäin vastaanottoprosessissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Lähihoitaja puhelinpalvelu ja palveluosaaminen hoidon tarpeen arviointi (dialogisuus, asiakaslähtöinen asenne) kirjaaminen ohjaus prosessissa oikealle henkilölle tietojärjestelmän käyttö: laboratorio- ja röntgenlähetteet vahva ja selkeä ammatti-identiteetti oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito työelämän pelisäännöt Kuvio 3 Lähihoitajan osaamistarpeet pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Kuviossa 4 kuvataan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin osaamisvaatimuksia pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: uudet osaamistarpeet ammattiryhmittäin Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja vuorovaikutustaidot (dialogisuus, voimavaralähtöisyys) luottamuksen aikaansaaminen hoito- ja ohjaussuhteeseen lääketieteellinen osaamisen pitkäaikaissairauksista nykyistä syvempi lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutukset hoidon yksilöllinen räätälöinti tietojärjestelmien käyttö (lähetteet, tulokset, terveyskansio) atk-ohjelman käyttö, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa kannustaminen ja tukeminen hoidon koordinointi kokonaisuutena vahva ja selkeä ammatti-identiteetti laaja-alainen ajattelutapa kolmannen sektorin ja yhteistyömahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen muiden palvelujen tunteminen Lääkäri tiimityötaidot konsultointiosaaminen asiakaslähtöisyys hoitosuunnitelmassa ja sen toteutumisessa Kuvio 4 Omahoitajan ja lääkärin osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa.

11 Sairaanhoitajalta ja terveydenhoitajalta, joka toimii pitkäaikaissairaan omahoitajana, edellytetään paitsi hyviä vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja sekä kykyä saada potilas huomaamaan omien elintapojensa muutostarpeet ja mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan terveyteensä. Hyvät keskustelutaidot auttavat synnyttämään luottamuksen hoito- ja ohjaussuhteeseen hoitajan ja asiakkaan välille. Omahoitajan ja omalääkärin osaamiseen kuuluu kyky räätälöidä hoitosuunnitelma asiakkaan yksilöllisistä voimavaroista ja sitoutumisesta käsin asiakaslähtöisesti. Asiakas tarvitsee hoitajalta kannustamista ja tukea oman osuutensa, itsehoidon toteuttamiseen. Hoitajalla tulee olla tunneälyä ja empaattista kykyä toivon luomiseksi, pelkojen lievittämiseksi ja asiakkaan innostamiseksi. Omahoitajan substanssiosaamisen tulee olla hyvää kroonisten pitkäaikaissairauksien oireista, lääke- ja lääkkeettömästä hoidosta sekä lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutuksista. Hoitaja tarvitsee myös taitoja käyttää atk-ohjelmaa, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa. Osa pitkäaikaissairaista on sydänsairaita ja osaamisvaatimuksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota hoitajien sydänsairauksien osaamiseen, ettei osaaminen jää vain sydänhoitajien erityisosaamisen varaan. Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmaan liitetään tarvittaessa ja asiakkaan siihen sitoutuessa myös erilaista liikuntaa, kulttuuritapahtumia tai osallistumista ryhmissä tapahtuvaan ohjaukseen ja vertaistuen saamiseen. Omahoitaja on avainasemassa etsittäessä asiakkaalle sopivia elämäntapojen muutokseen, painonhallintaan, päihteettömyyteen, ravitsemukseen jne. liittyviä ryhmiä. ämä edellyttää, että omahoitajalta tuntee paikalliset kulttuuri-, liikunta- ja muut tarjolla olevat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut, joihin voi potilaan ohjata. Espoossa omahoitaja pystyi jopa sähköisesti varaamaan vastaanoton aikana potilaalle ajan em. ryhmiin. Omahoitajalta edellytetään osaamista ja laaja-alaista ajattelutapaa hoidon koordinoimiseksi kokonaisuutena, mutta myös selkeää ja vahvaa ammatti-identiteettiä, joka auttaa tunnistamaan oman osaamisen rajat ja tarpeen ohjata potilasta muun ammattihenkilön hoitoon omien osaamisrajojen tullessa vastaan. Lääkärin osaamisvaatimukset muissa kuin lääketieteellisissä asioissa liittyvät tiimityötaitoihin, konsultointiosaamiseen sekä asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen hoitosuunnitelmassa OSAAMSVAAMUKSE HOAJAVASAANOOLLA yöelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Hoitajavastaanottoja ja asiantuntijahoitajan vastaanottoja pitävät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. ällä hetkellä heitä täydennyskoulutetaan erikoistumisopinnoilla tai työpaikkakoulutuksena hoitajavastaanottojen pitämistä varten. Lääkärien ja hoitajien välillä toteutetaan tehtävänsiirtoja hoitajien lisäkoulutuksen ansiosta, mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on hoitajia koulutettu triage-vastaanottoa varten, hammashoitajia ja fysioterapeutteja taas on koulutettu eräisiin tehtäviin, joita aiemmin ovat tehneet lääkärit. Näitä koulutuksia on toteutettu työpaikkakohtaisten tarpeiden perusteella ja koulutukseen ovat osallistuneet myös työpaikan omat lääkärit (työpaikalla tapahtuva koulutus) sen lisäksi, että osa koulutuksesta on toteutunut paikallisen ammattikorkeakoulun opetuksena. Kuvioon 5 on koottu yhteenveto siitä, minkälaisia uusia tai vahvistettavia osaamistarpeita on asiantuntijahoitajan vastaanottoa pitävällä hoitajalla.

12 Asiantuntijahoitajan vastaanottotyö edellyttää vahvaa substanssiosaamista tietystä sairaudesta (reuma, diabetes jne.). Osaamista voidaan kehittää sekä erikoistumisopintojen että työkokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan osaamista itsenäisen vastaanoton pitämisestä, puhelinneuvonnasta ja sähköisten ja atk- järjestelmien käytöstä, pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidosta, seurannasta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Koska asiantuntijahoitaja todennäköisesti toimii moniammatillisessa yhteistyössä osana pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaista toimintaa, on hänen tunnettava hoitomalli ja sen toiminnat hyvin. ulevaisuudessa on oletettavaa, että asiantuntijahoitajilla on suoritettuna rajattuun lääkkeenmääräämiseen tarvittava koulutus. ASANUNJAHOAJAN VASAANOOHN ARVAVA OSAAMNEN (diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja, asiantuntijafysioterapeutti ) vahva substanssiosaaminen ja riittävä kokemus lääkehoito-osaaminen ja -pätevyys tsenäisen vastaanoton pitäminen puhelinneuvonta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito, seuranta ja ennaltaehkäisy omalla erityisalueella sähköiset järjestelmät sekä niiden käyttö hoidossa ja vuorovaikutuksessa Kuvio 5 Asiantuntijahoitajan vastaanottoihin tarvittava uusi osaaminen. tsenäisellä hoitajavastaanotolla ovat uusia tai vahvistettavia osaamisalueita itsenäisen vastaanottotyön hallinta, puhelinneuvonta ja substanssiosaaminen, joka useimmiten nousee esiin hoitajavastaanotolle tulevien potilaiden hoidossa: tavallisimmat infektiosairaudet, niiden hoidon tarpeen arviointi, hoito, ohjaus ja lääkehoito. Oikeus rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen saadaan alkuvaiheessa juuri käynnistyneiden erikoistumisopintojen tai muun täydennyskoulutuksen kautta. Ammattikorkeakouluissa tulee arvioida sitä, tuleeko rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttävät opinnot tulevaisuudessa sisällyttää sairaanhoitajan perusopintoihin. Lisäksi valtaosa hoitajavastaanottoja pitävistä sairaanhoitajista tai terveydenhoitajista toimii myös pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisena omahoitajana, jolloin heidän on hallittava itse hoitomalli, kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta sekä potilaiden omahoidon tukeminen. tsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän sairaan- tai terveydenhoitajan tulee jatkossa hallita hyvin tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito, johon viimemainittuun hoitajalla pitäisi olla suoritettuna rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämä 45 opintopisteen koulutus. Lisäksi hoitajalla tulee olla osaamista kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisystä, hoidosta ja seurannasta sekä lääkehoidosta ja lääkkeettömästä hoidosta. Hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan tulee osata lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely. Opinnoissa on hyvä oppia lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako sekä oppia ymmärtämään valtakunnallisten hoitosuositusten soveltaminen paikallisesti.

13 Hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tehtäväkenttään tulee kuulumaan enenevässä määrin erilaisten ryhmien ohjaamista, yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa (esim. lastensuojelu) ja saattohoitoon osallistumista kotikäynneillä. Lastensuojeluosaamista tarvitaan lisää sekä avovastaanottotyöhön terveysasemilla että neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien odotetaan hallitsevan asiakas(perhe)keskeisiä työmenetelmiä. Saattohoitosuositusten mukaisesti sekä sairaan- että lähihoitajien saattohoidon erikoistumiskoulutus on aloitettava kiireellisesti. yöelämässä toimiville lähihoitajille saattohoidon osaamista tulee vahvistaa ammatillisena lisäkoulutuksena paitsi hyvän perushoidon myös kuolevan erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja olemassaoloa koskeviin tarpeisiin vastaamista. Hyvään saattohoidon osaamiseen liittyy myös oireiden lievittämiseen ja omaisten tukemiseen liittyvän osaaminen sekä työn jatkuva laadullinen arviointi, joita voidaan ammatillisella lisäkoulutuksella vahvistaa. Kuvioon 6 on koottu uusia tai vahvistettavia substanssiosaamiseen menetelmäosaamiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kotiin vietäviin hoitoihin liittyviä osaamistarpeita. OSAAMSARPEE SENÄSELLÄ HOAJAVASAANOOLLA Substanssiosaaminen tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja lääkehoito-osaaminen omahoitajana toimiminen: kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoidon tarpeen arviointi ja seurannasta sekä lääkehoito ja lääkkeetön hoito saattohoidot ja muu kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito terveyden edistäminen avoterveydenhuollossa Menetelmäosaaminen lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet ennalta ehkäisevä puhelinneuvonta valtakunallisen verkkokonsultoinnin hyödyntäminen Lastensuojeluosaaminen ennalta ehkäisevän lastensuojelun rooli, moniammatilliset kumppanit, hyvinvointistrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukaiset vastuut, kumppanit ja verkostot ja niiden tehtävät ongelmien syiden ymmärtäminen ja niihin puuttumisen työmenetelmät lapsista huolehtiminen vanhempien sairastaessa Kuvio 6 tsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan substanssi- ja menetelmäosaamisen, moniammatillisen yhteistyön (lastensuojelu).

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Ennakointiseminaari 2010 7. 8.6.2010, Naantalin kylpylä SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja www.ekky.fi/sote/

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN LAAJENNETTU TYÖNKUVA TERVEYSASEMILLA SALON TERVEYSKESKUKSESSA TAUSTA: Suunniteltaessa Salon terveydenhuoltopalveluiden laajennettua hoitajan työnkuvaa, jossa on mukana

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ELY-keskus Kouvola 10.5.2011 Toimialojen kehitysnäkymät y sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi/ sote-ala SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö Turvataan henkilöstön saatavuus, riittävyys ja sitoutuminen Alueellinen

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki

Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN YHDISTYS KJY ry:n VERKOSTOSEMINAARI Helsinki Julkisen sektorin tarpeet työelämältä Hallintoylihoitaja, THM, Marketta Kupiainen Helsingin terveyskeskus Helsingin kaupunki Puheenvuoroni

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa

Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Uudet toimintatavat pitkäaikaissairauksien hoidossa Terveydenhoitajapäivät 5.2.2009 projektipäällikkö / terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski Espoon sosiaali- ja terveystoimi Espoon Omahoitohanke Tähän

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET Marja-Liisa Vesterinen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden visiot on koottu asiantuntijaraadin ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 vt. ayl Eila Erkkilä 20.9.2010 Oulun kaupunki Kaakkurin teknologiaterveyskeskus 2 Kaakkurin teknologiaterveyskeskus Oulun uusin

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 24.11.2011 hankejohtaja Erja Oksman POTKU hanke lyhyesti Esityksen sisältö Miten arviointia on

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot