on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS - HOAJAVASAANOO JA PKÄAKASSARADEN HOOMALL - OSAAMSVAAMUKSE ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUKSESSA Uusi terveydenhuoltolaki ja oimiva terveyskeskus -ohjelma edellyttävät terveyskeskusten vahvistamista. Vielä enemmän sitä vaativat asiakkaat. erveyskeskusten kehittämisessä on yksi kantavista ajatuksista se, että hoitohenkilöstön osaamista kasvatetaan lääkäriosaamiseen suuntaan siten, jotta hoitajien on pätevyytensä ansioista mahdollista pitää enemmän hoitajavastaanottoja, määrätä potilaille tiettyjä lääkkeitä ja vähentää lääkärivastaanotolle päätyvien asiakkaiden määrää. oinen merkittävä uusi toimintamalli on pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukainen toiminta, jolla pitkäaikaissairaita voidaan saada omatoimisesti vaikuttamaan omaan terveydentilaansa ja hoidon tarpeeseensa. ulevaisuuden terveyskeskuksessa on saatavilla myös erikoislääkäripalveluja ja jalkautettuja palveluja. äydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamisen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Avovastaanottotoiminta, päivystys ja pitkäaikaissairaiden hoito erveyskeskuspalvelujen kehittämisen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin kasvu samalla kun terveyskeskuspalvelujen aikaansaama terveyshyöty, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät. ulevaisuudessa terveysasemilla toimii hoitajavastaanottoja, jotka ovat asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma-, muisti-, diabetes-, ultrahoitaja jne. tai tehtäväsiirtoihin perustuvia, kuten asiantuntijafysioterapeutin vastaanotto ), taustalla hoitajan erikoistumisopinnot tai räätälöity täydennyskoulutus itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus itsenäisiä omahoitajavastaanottoja pitkäaikais- ja monisairaita asiakkaita varten, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus. Kaksi viimemainittua toimivat mahdollisesti samoilla hoitajaresursseilla. erveyskeskuksissa palvelujärjestelmää uudistetaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: Avovastaanottotoiminnassa otetaan käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit/-tiimit. Asiakkailla on omahoitaja ja omalääkäri tai vain omahoitaja ja lääkäritiimi, josta kuka tahansa voi toimia tarvitta-

2 essa omalääkärinä. Asiakassuhteen synnyttyä asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka voi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin puhelimessa ja varaa tarvittaessa ajan omalle vastaanotolleen vastaanotollaan. Hoitaja myös antaa asiakkaalle tarvittavat lähetteet tutkimuksiin, joiden tuloksia tarvitaan vastaanotolla käyntiä varten. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, omahoitaja varaa ajan lääkärille/ erikoislääkärille. tsenäiset hoitajavastaanotot lisääntyvät sitä mukaa kuin hoitajat saavat täydennys-/ jatkokoulutusta tätä tehtävää varten ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden. erveyskeskuksissa on myös asiantuntijahoitajia, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi diabetes- tai reumahoitajiksi tai asiantuntijafysioterapeuteiksi jne.. Osa asiakkaista asioi tietyn sairautensa vuoksi nimenomaan asiantuntijahoitajan kanssa. ulevaisuuden terveyskeskuksen toimintamalli ajanvarauksen ja avovastaanottojen osalta esitetään kuviossa 1 (Vesterinen 2010). Kuviossa 4 on toimintamalliin lisätään pitkäaikaissairaiden hoito ja päiväpäivystys. Kuvioissa näkyvät myös erilaiset virtuaaliset ja sähköiset palvelujärjestelmät, joita käytetään asiakasneuvontaan, esitietojen, hoito- tai tutkimustulosten antamiseen, hoitosuunnitelman seuraamiseen sähköisellä lomakkeilla sekä hoidosta keskusteluun asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Erikoislääkäreiden vastaanottoja tuodaan terveysasemille ja liikkuviin mobiiliyksiköihin, jotta päästään pois nykyisestä käytännöstä, jossa potilas ensin jonottaa terveyskeskuslääkärille ja saa lähetteen siirtyäkseen erikoissairaanhoidon jonoon odottamaan vuoroaan. ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys Y Ö P A R A M AJANVARAUS JA HODON ARPEEN ARVON, PALVELUOHJAUS Omahoitaja (Sh, h, Lh) VASAANOO JA PALVELUOHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri Erikoislääkäri Laboratorio Kiertävä avopalveluklinikka (bussi), terveyskioski Hoitajavastaanotto Jalkautuva erikoislääkäri Sähköiset palvelut terveyskansio omahoitokansio Ryhmäohjaus HOO SUUNN ELMA ASAKAS/ POLAS ML Vesterinen Muut toimialat liikunta, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt Kuvio 1 erveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan sisältö. avoitteena on vähentää turhia lääkärissäkäyntejä, hyödyntää hoitajien kasvanutta osaamista ja ohjata asiakkaita myös kotona tapahtuvaan hoitoon ilman turhaa terveysasemalla käyntiä. erveyskeskuksilla on myös liikkuvia palveluja (esimerkiksi Eksotella liikkuva mobiiliyksikkö Mallu, Espoolla terveyskioskit), joilla sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, vanhuspalvelujen palveluohjaaja

3 sekä usein myös lääkäri ja erikoislääkäri (esim. reumalääkäri) jalkautuvat haja-asutusalueille tai keskusten ulkopuolelle. Asukkaat varaavat yleensä ennalta vastaanottoajan, mutta akuutissa tilanteessa mobiiliyksikkö voi hoitaa myös päiväpäivystystehtävää. PKÄAKASSARADEN HOOMALL (CCM) Pitkäaikaissairaiden palvelu tuotetaan tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti. Pitkäaikaissairauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä astmaa, diabetesta, verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia. Malli laajenee koskemaan myös vanhus- ja vammaispalvelua sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Pitkäaikaissairailla on usein samanaikaisesti monia hoitoa vaativia sairauksia ja ongelmia, joista osa sijoittuu terveydenhoidon, osa sosiaalitoimen puolelle. Pitkälle sektoroituneelle sairauksien ja ongelmien hoidolle on syntynyt vastapainoksi Cronic Care Model-malli, joka on pitkäaikaissairauksien holistinen hoitomalli. Pitkäaikaissairaat kuormittavat vastaanottoja, eivätkä varatut ajat riitä heidän kaikkien ongelmiensa käsittelyyn. ällöin ei myöskään päästä haluttuun hoitotulokseen. Moniongelmaisen pitkäaikaissairaan hoitomallissa yhdistyy palvelutuotannon uudelleen organisointi, potilaan oman roolin vahvistaminen, päätöksenteon tuki ja kliinisten tietojärjestelmien kehittäminen. Oleellista on asiakkaan kannalta se, ettei häntä juoksuteta joka sairauden vuoksi eri vastaanotolla, vaan niitä hoidetaan koordinoidusti samalla käynnillä ja kokonaishoitosuunnitelman mukaan. Hoitomallissa asiakas ottaa yhteyden terveysasemalle, jossa puhelimeen vastaa tai palvelupisteessä häntä palvelee lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on potilasta tarkasti kuunnellen tunnistaa potilaan mahdollinen sairaus ja osata ohjata potilas ensikäynnillä sopivalle hoitajalle ja varata tapaamiseen aika. Lähihoitaja myös antaa potilaalle lähetteen laboratorioon tai röntgeniin, mikäli hän arvioi tutkimukset tarpeellisiksi hoitajanvastaanotolla käyntiä varten. ietojärjestelmä tuottaa lähetteet sen mukaan, mitä sairautta lähihoitaja on arvioinut potilaan sairastavan. Asiakas menee hoitajavastaanotolle sovittuna aikana. Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja haastattelee ja tutkii potilaan sekä tekee arvion hoidon tarpeen. Asiakkaalle varataan ensimmäisellä kerralla myös lääkäriaika ja vastaanotolla lääkäri, hoitaja ja potilas tekevät yhdessä potilasta varten hoitosuunnitelman, jonka potilas hyväsyy ja jonka toteutuksessa asiakkaalla on omahoitovastuuta. Asiakas saa omahoitajalta valmennusta, kannustusta ja tukea elämäntapojen muuttamiseen, sairautensa omahoitoon ja seurantaa sekä terveytensä/ toimintakykynsä edistämiseen tai ylläpitämiseen. Mallissa toteutetaan moniammatillista yhteistyötä muiden toimialojen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Omahoitaja ohjaa asiakastaan erilaisiin hoitosuunnitelman mukaisiin ryhmiin, liikuntapalveluihin yms.,jolla asiakkaan terveyttä voidaan edistää. avoitteena on, että henkilöstön asenne hoitamiseen muuttuu auktoriteettisuhteesta valmentajasuhteeksi oheisen kuvion 2 osoittamalla tavalla. Aikaisempi ammattihenkilölähtöisyys ja ikään kuin määräysten antaminen potilaille muuttuu hoitoon sitoutumisen ja kumppanuussuhteen kautta hoidosta sopimiseen potilaan kanssa. ällöin hoitajan roolikin muuttuu valmentajasuhteeksi. Asiakas toimii hoitosuunnitelman mukaisesti toteuttaen omahoitoa elintapojaan uudistamalla, pitämällä sähköistä omahoitokansiota mittaustuloksistaan yms., jotka myös omahoitaja voi lukea verkon kautta. Asiakas pitää yhteyttä omahoitajaan joko sähköisen terveyskansion kautta tai omahoitokansion avulla tai sähköpostitse tai puhelimitse. Mikäli hoito sujuu hoitosuunnitelman mukaisesti,

4 että asiakas käy omahoitajan vastaanotolla kerran vuodessa (vuosikäynti) ja tarvittaessa omalääkärillä (vuosikäynti). Asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden yhdistäminen (= asenne) -> KOULUUKSESSA OPAVAA - omahoidon valmennus ja tuki, terveyden edistäminen - asiakaslähtöinen ajattelu työorganisaatiolähtöisen tilalle - kustannustietoisuus, talous- ja yhteiskuntaosaaminen - laadun tuottaminen, perehdyttämisosaaminen Kuvio 2 Asiakaslähtöisyyden lisäämistavoite. Pitkäaikaissairaille koulutetaan omat hoitoa koordinoivat sairaan- tai terveydenhoitajat, joiden tehtävänä on hoitotyön lisäksi ohjata, seurata ja valmentaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja sitouttaa potilas omanhoitonsa aktiiviseksi toteuttajaksi. Hoitajia koulutetaan uuden tehtäväalueen laajaan substanssiosaamiseen ja toimintamallin edellyttämiin ryhmäohjaus-, verkkoviestintä- ja valmennustehtäviin. Koulutusta on toteutettu työpaikkakoulutuksena, erikoistumisopintoina ja ylempinä amk-tutkintoina. Espoossa on omahoitajien koulutus tehtävään annettu työpaikkakoulutuksena. Mikäli potilaalla on pääsairautena esim. diabetes, voi omahoitajana toimia diabeteshoitaja. Jos taas pääongelma liittyy asiakkaan sosiaalisen avun tarpeeseen, voi omahoitajana olla sosiaaliohjaaja. erveyskeskuksen kaikki henkilöstöryhmät tulee kouluttaa mallin mukaiseen uuteen työnjakoon. Ammattiryhmien välistä työnjakoa uudistetaan hyödyntämällä kaikkien olemassa olevaa osaamista ja täydennyskoulutuksella hankittavaa uutta osaamista. Pitkäaikaissairaiden kansainvälistä hoitomallia (E.H.Wagnerin 1998 hoitomallin mukaan) ovat edelläkävijöinä kehittäneet suomalaiseksi sovellukseksi Espoon kaupunki, Helsinki, Oulu ja urku. Kuvio 3 esittää mallin periaatteen Espoossa. Mallin uudet toimintakäytännöt tukevat potilaan omaa toimintaa sairauden hoidossa ja potilas on hoitotiimin aktiivinen jäsen. SOE-ENNAKON-projektissa ennakoidaan, että mallin mukaiseen toimintatapaan siirrytään myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä myöhemmin erikoissairaanhoidossa sen integroiduttua vahvemmin perusterveydenhuollon kanssa.

5 Kuvio 3 Espoon kaupungin pitkäaikaissairaiden hoitomalli. Kuviossa 4 (Vesterinen 2010) on kuvattu pitkäaikaissairaiden hoitomallin (CCM) mukaista uudistumista osana tulevaisuuden terveyskeskusta. erveysaseman hoitajavastaanotot jakautuvat avovastaanottojen hoitajavastaanottoihin lääkäri- hoitajatyöpareissa, asiantuntijahoitajien vastaanottoihin ja pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottoihin. Sama hoitaja voi käytännössä toimia sekä lääkäri-hoitaja työparissa että pitkäaikaissairaan omahoitajana. Lisäksi terveysaseman päiväpäivystyksessä on hoitajavastaanotto, jossa tehdään triage, hoitajan toimenpiteet ja tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille. Kaikilla hoitajavastaanotoilla annetaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden puitteissa myös reseptejä asiakkaille. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen näkyy jalkautuvissa palveluissa, joita voivat olla mobiiliyksikkö / klinikka-auto tai terveyskioski tms. ja erikoislääkäripalvelujen sekä vanhuspalvelujen vieminen lähelle asukkaita. ulevaisuuden terveyskeskus on laajasti verkostoitunut pitkäaikaissairaiden hoidon ja terveydenedistämisen osalta alueensa muihin toimialoihin (liikunta, kulttuuri ja muu terveyttä edistävä toiminta) sekä kolmanteen sektoriin ja järjestöihin, joilla on paljon terveydenedistämis- ja sairaudenhoidon toimintaa tarjolla väestölle. erveyskeskuksen henkilöstön tulee tuntea nämä tarjolla olevat mahdollisuudet hyvin, jotta asiakkaita voidaan ohjata niiden pariin.

6 ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys Y Ö P A R A M AJANVARAUS JA PALVELUOHJAUS Avovast.otto Pitkäaik.potilaat CCM Omahoitaja (Sh, h, Lh) Lähih., sh, th, sos.ohjaaja VASAANOO JA PALVELU OHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri Erikoislääkäri tk:ssa Case manager Omahoitaja (th,sh,sosh) Omalääkäri Erikoislääkäri Kiertävä avopalveluklinikka (bussi). erveyskioski tms. Hoitajavast.otto Jalkautuva erikoislääkäri Laboratorio Hoitajavastaanotto/ ja vanhus/ vammaispalv.ohjaus Sähköiset palvelut terv.kansio omahoitokansio Ryhmäohjaus HOOSUUN NELMA ASAKAS/ POLAS ML Vesterinen 2010 PÄVÄPÄVYSYS Hoitajapäivystys Hoidon tarpeen arviointi ja hoito Lääkäripäivystys Muut toimialat liikunta, ravitsemus, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt Kuvio 4 Pitkäaikaissairaiden hoitomalli osana tulevaisuuden terveyskeskusta. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin kirjoittajalle ennakointityön aikana muodostunutta käsitystä tulevaisuuden terveyskeskuksen hoitajavastaanottoja. HOAJAVASAANOO ERVEYSASEMLLA ulevaisuudessa terveysasemien vastaanotot jakautuvat lääkärivastaanottoihin ja hoitajavastaanottoihin, joilla lääkärit ja hoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään (työparit, tiimit, konsultaatiot). Kuten jo edellä on selvitetty, tulee erityyppisillä hoitajavastaanotoilla olemaan suuri merkitys terveyskeskusten kehittämisessä. Hoitajavastaanottoja on ollut jo pitkään olemassa, mutta niiden tehtäväalue on ollut rajallinen. ulevaisuudessa on terveysasemilla seuraavanlaisia hoitajavastaanottoja, joista osa on päällekkäisiä (= sama hoitaja voi toimia eri vastaanottoroolissa asiakkaan riippuen, vaikka ne mainitaan tässä yhteydessä erikseen: 1) Omahoitajavastaanotto lääkäri-hoitaja-työparissa /-tiimissä Lääkäri-hoitaja-työparimallissa on sairaanhoitajalla/ terveydenhoitajalla oma ajanvarusvastaanotto. Asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka tekee hoidontarpeen arvioinnin ja varaa ajan omalle vastaanotolleen, lääkärille tai tutkimukseen hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tai neuvoo asiakasta kotihoitoa varten. Hoitaja antaa tarvittavat lähetteet laboratoriokokeisiin tai tutkimuksiin

7 ennen vastaanotolle tuloa, jotta tulokset ovat käytettävissä joko hoitajavastaanotolla tai lääkärivastaanotolla. 2) Omahoitajavastaanotto pitkäaikaissairaiden hoitomallissa Pitkäaikaissairaiden hoitomallissa on omahoitajalla vastaanotto ja sähköinen tai puhelinyhteydenpito asiakkaaseen. Asiakkaan kanssa seurataan hoitosuunnitelman toteutumisesta, valmennetaan asiakasta omahoitoon ja pidetään häneen yhteyttä sähköisesti tai puhelimitse. Omahoitaja seuraa asiakkaan omahoitokansion/ terveyskansion avulla hoitosuunnitelman toteutumista. ulevaisuudessa omahoitaja voi uusia osan asiakkaan resepteistä tai määrätä uutta lääkehoitoa asiakkaalle. 3) Asiantuntijahoitajien vastaanotot Asiantuntijahoitajien vastaanottoja lisätään erityiseen asiantuntijuuteen perustuvilla vastaanotoilla, kuten reuma-, muisti- ja diabeteshoitajien vastaanotoilla. Asiantuntijuus perustuu joko erikoistumisopintoinnolla saavutettuun lisäosaamiseen tai työpaikkakoulutukseen. Asiantuntijahoitaja voi olla pitkäaikaissairaan potilaan omahoitaja tai konsultti, jos potilaan pääsairaus sitä edellyttää. oisenlaisia asiantuntijahoitajien vastaanottoja ovat esimerkiksi asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot, joissa on lisäkoulutuksen ansiosta tehty tehtävänsiirto lääkäriltä hoitajalle, joka voi esimerkiksi fysioterapian tapauksessa tutkia potilaan ja käynnistää hoidon jo ennen lääkärin vastaanotolle pääsyä. 4) Päiväpäivystyksen hoitajavastaanotot Päiväpäivystyksessä potilaan vastaanottaa hoitaja, joka tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitaa osan potilaista itsenäisesti tai lääkäriä konsultoiden. Lääkäreiden työaikaan sisällytetään päiväpäivystysvastuuta, jolloin potilaat tulevat nykyistä enemmän hoidetuiksi päiväsaikaan. äten vähennetään painetta ilta- ja yöpäivystykseen. Erikoislääkärien vastaanottoja tuodaan terveysasemille tai niitä viedään liikkuvilla yksiköillä sovittuihin asiakaspisteisiin tai asiakkaan kotiin. ämän on tapahduttava viimeistään vuonna 2014 (erveydenhuoltolaki). Lähteet Espoon kaupunki ESPOON OMAHOOHANKE- Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Hankkeen loppuraportti Opetushallitus Koulutus ja työvoiman kysyntä Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti.. Raportit ja selvitykset 2011:12 erveydenhuoltolaki

8 Marja-Liisa Vesterinen OSAAMSVAAMUKSE ULEVASUUDEN ERVEYSKESKUKSESSA erveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta tai tiimityö, hoitajavastaanottojen laajentuminen ja monimuotoistuminen sekä pitkäaikaissairaiden hoitomallin käyttöönotto sekä kaikkiin näihin muutoksiin liittyvät uudet työnjakomallit, moniammatillisuus ja uudet substanssiosaamisen kasvun vaatimukset. OSAAMSVAAMUKSE PKÄAKASSARADEN HOOMALLSSA erveyskeskustyössä on kaikkien opittava uuden terveyshyötymallin mukainen toiminta ja omat tehtävänsä siinä. Seuraavassa on ennakointihaastattelujen perusteella jaoteltu hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset kaikille ammattiryhmille yhteisiin ja sen jälkeen ammattiryhmäkohtaisiin osaamisvaatimuksiin. yöelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Kuvioon 1 on koottu kaikille yhteiset hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset. Ne soveltuvat pohjaksi olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutukselle ja tutkintojen opetussisältöjen uudistamiselle. Jokaisen mallin mukaan toimijan on tarpeen hallita terveyshyötymalli/ pitkäaikaissairaiden hoitomalli kaikilta osiltaan ja tiedettävä sen tuloksista ja vaikuttavuusmahdollisuuksista. Myös asiakkaan luottamus ja into mallin mukaiseen toimintaan olisi saatava vahvaksi, jotta innostus ja sitoutuminen omahoitoon syntyy. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Yhteiset asenne, asiantuntemus ja kokemus asiakasosaaminen ja palveluosaaminen vuorovaikutustaidot, dialogin hallinta, ohjaustaidot terveyshyötymallin/ pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta lääketieteellinen osaaminen oman prosessin tunteminen taito kohdata asiakas hänen yksilöllisistä lähtökohdista käsin tiimityötaidot kehittämisen ymmärtäminen osana perustyötä omasta jaksamisesta huolehtiminen oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito Kuvio 1 Yhteiset osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa.

9 Hoitohenkilöstö tarvitsee lääketieteellistä perusosaamista pitkäaikaissairauksista ja mm. muistisairauksista tunnistaakseen ne ja pystyäkseen ohjaamaan ensikontaktin yhteydessä asiakasta hoitoprosessissa eteenpäin. Jokaisen tulee tuntea omat tehtävänsä ja pitkäaikaissairaiden hoitomalli prosessina. Mallin mukainen toiminta edellyttää myös kokemuspohjaa terveyskeskustyöstä ja pitkäaikaissairauksien hoidosta. Espoossa arvioitiin kolmen vuoden kokemuksen tuovan riittävän kokemuspohjan sekä lähihoitajalle että sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle toimia mallin mukaisissa tehtävissä. Asiakkaan kohtaamisen taidot, dialogin taito ja ohjaustaidot ovat välttämättömiä, jotta saadaan alkuvaiheessa selville potilaan ongelma ja hoidontarve ja osataan palveluohjata häntä oikein. Asiakas on osattava kohdata yksilöllisesti hänen lähtökohdistaan ja voimavaroistaan käsin, koska hoitosuunnitelmaa ei voida määrätä potilaalle, vaan siitä sovitaan yhdessä hänen kanssaan. Oheinen kuvio 2 ilmentää omahoitajan roolia omahoitomallissa ja valmennussuhteessa potilaan kanssa toimintatavan muuttuessa auktoriteettisuhteesta valmennussuhteeseen (Espoon kaupunki 2010, 37) Kuvio 2 Potilas on hoitotiimin avainpelaaja (Espoon kaupunki 2010). Hoitomalli edellyttää hyviä tiimityötaitoja vastaanottopisteen, omahoitajan, lääkärin ja muiden toimijoiden välillä, kun suunnitellaan hoitoa sen eri vaiheissa. Uuteen hoitomallin siirtymisessä on henkilöstön tarpeen oppia sisäistämään, että yhteinen kehittäminen on osa perustyötä, eikä sitä tehdä pelkästään hankkeissa, vaan arjen pienissä teoissakin. Käytännön asiantuntijat korostivat haastatteluissa sitä, kuinka tärkeää on muutosprosesseja sisään ajettaessa huolehtia omasta jaksamisesta. Ajan hallinta ja omasta terveydestä huolehtiminen on näin ollen tärkeä osa opintoja. Kuvioon 3 on koottu lähihoitajan osaamistarpeet hoitomallissa. Lähihoitaja on Espoossa yleensä ensimmäinen, joka kohtaa terveysasemalle hakeutuvan pitkäaikaissairaan. Lähihoitajalle annettu rooli kuvastaa sitä, että Espoossa tunnetaan nykyinen lähihoitajakoulutus hyvin ja halutaan hyödyntää. osaamista. Vaihtoehtona on, että palvelupuhelimeen vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.

10 Lähihoitajan osaamistarpeet liittyvät edellä kuvattuun asiakkaan ensikontaktiin, kun hän hakeutuu terveysaseman asiakkaaksi. Jos lähihoitaja ensimmäisenä potilaan kontaktina epäillee, että kyseessä on pitkäaikaissairaus, ohjaa hän potilaan hoitomallin mukaiseen prosessiin. Ellei, niin potilas ohjataan normaalisti ensin hoitajavastaanotolle hoidontarpeen arviointia varten ja sen jälkeen tilanteen mukaan siitä eteenpäin vastaanottoprosessissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Lähihoitaja puhelinpalvelu ja palveluosaaminen hoidon tarpeen arviointi (dialogisuus, asiakaslähtöinen asenne) kirjaaminen ohjaus prosessissa oikealle henkilölle tietojärjestelmän käyttö: laboratorio- ja röntgenlähetteet vahva ja selkeä ammatti-identiteetti oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito työelämän pelisäännöt Kuvio 3 Lähihoitajan osaamistarpeet pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Kuviossa 4 kuvataan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin osaamisvaatimuksia pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: uudet osaamistarpeet ammattiryhmittäin Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja vuorovaikutustaidot (dialogisuus, voimavaralähtöisyys) luottamuksen aikaansaaminen hoito- ja ohjaussuhteeseen lääketieteellinen osaamisen pitkäaikaissairauksista nykyistä syvempi lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutukset hoidon yksilöllinen räätälöinti tietojärjestelmien käyttö (lähetteet, tulokset, terveyskansio) atk-ohjelman käyttö, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa kannustaminen ja tukeminen hoidon koordinointi kokonaisuutena vahva ja selkeä ammatti-identiteetti laaja-alainen ajattelutapa kolmannen sektorin ja yhteistyömahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen muiden palvelujen tunteminen Lääkäri tiimityötaidot konsultointiosaaminen asiakaslähtöisyys hoitosuunnitelmassa ja sen toteutumisessa Kuvio 4 Omahoitajan ja lääkärin osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa.

11 Sairaanhoitajalta ja terveydenhoitajalta, joka toimii pitkäaikaissairaan omahoitajana, edellytetään paitsi hyviä vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja sekä kykyä saada potilas huomaamaan omien elintapojensa muutostarpeet ja mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan terveyteensä. Hyvät keskustelutaidot auttavat synnyttämään luottamuksen hoito- ja ohjaussuhteeseen hoitajan ja asiakkaan välille. Omahoitajan ja omalääkärin osaamiseen kuuluu kyky räätälöidä hoitosuunnitelma asiakkaan yksilöllisistä voimavaroista ja sitoutumisesta käsin asiakaslähtöisesti. Asiakas tarvitsee hoitajalta kannustamista ja tukea oman osuutensa, itsehoidon toteuttamiseen. Hoitajalla tulee olla tunneälyä ja empaattista kykyä toivon luomiseksi, pelkojen lievittämiseksi ja asiakkaan innostamiseksi. Omahoitajan substanssiosaamisen tulee olla hyvää kroonisten pitkäaikaissairauksien oireista, lääke- ja lääkkeettömästä hoidosta sekä lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutuksista. Hoitaja tarvitsee myös taitoja käyttää atk-ohjelmaa, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa. Osa pitkäaikaissairaista on sydänsairaita ja osaamisvaatimuksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota hoitajien sydänsairauksien osaamiseen, ettei osaaminen jää vain sydänhoitajien erityisosaamisen varaan. Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmaan liitetään tarvittaessa ja asiakkaan siihen sitoutuessa myös erilaista liikuntaa, kulttuuritapahtumia tai osallistumista ryhmissä tapahtuvaan ohjaukseen ja vertaistuen saamiseen. Omahoitaja on avainasemassa etsittäessä asiakkaalle sopivia elämäntapojen muutokseen, painonhallintaan, päihteettömyyteen, ravitsemukseen jne. liittyviä ryhmiä. ämä edellyttää, että omahoitajalta tuntee paikalliset kulttuuri-, liikunta- ja muut tarjolla olevat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut, joihin voi potilaan ohjata. Espoossa omahoitaja pystyi jopa sähköisesti varaamaan vastaanoton aikana potilaalle ajan em. ryhmiin. Omahoitajalta edellytetään osaamista ja laaja-alaista ajattelutapaa hoidon koordinoimiseksi kokonaisuutena, mutta myös selkeää ja vahvaa ammatti-identiteettiä, joka auttaa tunnistamaan oman osaamisen rajat ja tarpeen ohjata potilasta muun ammattihenkilön hoitoon omien osaamisrajojen tullessa vastaan. Lääkärin osaamisvaatimukset muissa kuin lääketieteellisissä asioissa liittyvät tiimityötaitoihin, konsultointiosaamiseen sekä asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen hoitosuunnitelmassa OSAAMSVAAMUKSE HOAJAVASAANOOLLA yöelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Hoitajavastaanottoja ja asiantuntijahoitajan vastaanottoja pitävät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. ällä hetkellä heitä täydennyskoulutetaan erikoistumisopinnoilla tai työpaikkakoulutuksena hoitajavastaanottojen pitämistä varten. Lääkärien ja hoitajien välillä toteutetaan tehtävänsiirtoja hoitajien lisäkoulutuksen ansiosta, mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on hoitajia koulutettu triage-vastaanottoa varten, hammashoitajia ja fysioterapeutteja taas on koulutettu eräisiin tehtäviin, joita aiemmin ovat tehneet lääkärit. Näitä koulutuksia on toteutettu työpaikkakohtaisten tarpeiden perusteella ja koulutukseen ovat osallistuneet myös työpaikan omat lääkärit (työpaikalla tapahtuva koulutus) sen lisäksi, että osa koulutuksesta on toteutunut paikallisen ammattikorkeakoulun opetuksena. Kuvioon 5 on koottu yhteenveto siitä, minkälaisia uusia tai vahvistettavia osaamistarpeita on asiantuntijahoitajan vastaanottoa pitävällä hoitajalla.

12 Asiantuntijahoitajan vastaanottotyö edellyttää vahvaa substanssiosaamista tietystä sairaudesta (reuma, diabetes jne.). Osaamista voidaan kehittää sekä erikoistumisopintojen että työkokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan osaamista itsenäisen vastaanoton pitämisestä, puhelinneuvonnasta ja sähköisten ja atk- järjestelmien käytöstä, pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidosta, seurannasta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Koska asiantuntijahoitaja todennäköisesti toimii moniammatillisessa yhteistyössä osana pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaista toimintaa, on hänen tunnettava hoitomalli ja sen toiminnat hyvin. ulevaisuudessa on oletettavaa, että asiantuntijahoitajilla on suoritettuna rajattuun lääkkeenmääräämiseen tarvittava koulutus. ASANUNJAHOAJAN VASAANOOHN ARVAVA OSAAMNEN (diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja, asiantuntijafysioterapeutti ) vahva substanssiosaaminen ja riittävä kokemus lääkehoito-osaaminen ja -pätevyys tsenäisen vastaanoton pitäminen puhelinneuvonta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito, seuranta ja ennaltaehkäisy omalla erityisalueella sähköiset järjestelmät sekä niiden käyttö hoidossa ja vuorovaikutuksessa Kuvio 5 Asiantuntijahoitajan vastaanottoihin tarvittava uusi osaaminen. tsenäisellä hoitajavastaanotolla ovat uusia tai vahvistettavia osaamisalueita itsenäisen vastaanottotyön hallinta, puhelinneuvonta ja substanssiosaaminen, joka useimmiten nousee esiin hoitajavastaanotolle tulevien potilaiden hoidossa: tavallisimmat infektiosairaudet, niiden hoidon tarpeen arviointi, hoito, ohjaus ja lääkehoito. Oikeus rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen saadaan alkuvaiheessa juuri käynnistyneiden erikoistumisopintojen tai muun täydennyskoulutuksen kautta. Ammattikorkeakouluissa tulee arvioida sitä, tuleeko rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttävät opinnot tulevaisuudessa sisällyttää sairaanhoitajan perusopintoihin. Lisäksi valtaosa hoitajavastaanottoja pitävistä sairaanhoitajista tai terveydenhoitajista toimii myös pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisena omahoitajana, jolloin heidän on hallittava itse hoitomalli, kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta sekä potilaiden omahoidon tukeminen. tsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän sairaan- tai terveydenhoitajan tulee jatkossa hallita hyvin tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito, johon viimemainittuun hoitajalla pitäisi olla suoritettuna rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämä 45 opintopisteen koulutus. Lisäksi hoitajalla tulee olla osaamista kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisystä, hoidosta ja seurannasta sekä lääkehoidosta ja lääkkeettömästä hoidosta. Hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan tulee osata lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely. Opinnoissa on hyvä oppia lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako sekä oppia ymmärtämään valtakunnallisten hoitosuositusten soveltaminen paikallisesti.

13 Hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tehtäväkenttään tulee kuulumaan enenevässä määrin erilaisten ryhmien ohjaamista, yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa (esim. lastensuojelu) ja saattohoitoon osallistumista kotikäynneillä. Lastensuojeluosaamista tarvitaan lisää sekä avovastaanottotyöhön terveysasemilla että neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien odotetaan hallitsevan asiakas(perhe)keskeisiä työmenetelmiä. Saattohoitosuositusten mukaisesti sekä sairaan- että lähihoitajien saattohoidon erikoistumiskoulutus on aloitettava kiireellisesti. yöelämässä toimiville lähihoitajille saattohoidon osaamista tulee vahvistaa ammatillisena lisäkoulutuksena paitsi hyvän perushoidon myös kuolevan erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja olemassaoloa koskeviin tarpeisiin vastaamista. Hyvään saattohoidon osaamiseen liittyy myös oireiden lievittämiseen ja omaisten tukemiseen liittyvän osaaminen sekä työn jatkuva laadullinen arviointi, joita voidaan ammatillisella lisäkoulutuksella vahvistaa. Kuvioon 6 on koottu uusia tai vahvistettavia substanssiosaamiseen menetelmäosaamiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kotiin vietäviin hoitoihin liittyviä osaamistarpeita. OSAAMSARPEE SENÄSELLÄ HOAJAVASAANOOLLA Substanssiosaaminen tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja lääkehoito-osaaminen omahoitajana toimiminen: kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoidon tarpeen arviointi ja seurannasta sekä lääkehoito ja lääkkeetön hoito saattohoidot ja muu kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito terveyden edistäminen avoterveydenhuollossa Menetelmäosaaminen lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet ennalta ehkäisevä puhelinneuvonta valtakunallisen verkkokonsultoinnin hyödyntäminen Lastensuojeluosaaminen ennalta ehkäisevän lastensuojelun rooli, moniammatilliset kumppanit, hyvinvointistrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukaiset vastuut, kumppanit ja verkostot ja niiden tehtävät ongelmien syiden ymmärtäminen ja niihin puuttumisen työmenetelmät lapsista huolehtiminen vanhempien sairastaessa Kuvio 6 tsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan substanssi- ja menetelmäosaamisen, moniammatillisen yhteistyön (lastensuojelu).

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere

Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet. Tampere Perusterveydenhuollon asiakkuuden uudet ulottuvuudet Tampere 17.4.2008 Erja Wiili Peltola, Stakes erja.wiili peltola@stakes.fi Kari Puro, Duodecim 2007;123: Kun perusterveydenhuolto ei toimi, ontuu koko

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen

SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ELY-keskus Kouvola 10.5.2011 Toimialojen kehitysnäkymät y sekä koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi/ sote-ala SOTE-ENNAKOINTI Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot