SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden visiot on koottu asiantuntijaraadin ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden johdon, asiantuntijoiden ja henkilöstön haastateltujen ja internet-kyselyjen perustella. Projektiryhmän oma aiempiin dokumentteihin ja omaan näkemykseen perustuva tieto on osaltaan ollut pohjustamassa keskustelua tulevaisuuden visioista. Aineiston keruu on kuvattu luvussa 1. Visio vahvistui ja kirkastui, kun haastattelimme ennakoinnin toisella kierroksella valtakunnallisia edelläkävijöitä. Heillä oli jo konkreettisia näkemyksiä ja kokemuksia kehityssuunnasta ja toteutuvista kehittämistrendeistä. Seuraavassa kuvataan sote-alan tulevaisuuden visioita ja muutoksia. Lisäksi kuvataan sitä, minkä muutossuuntien ja trendein kautta muutokset toteutuvat. Sosiaali- ja terveysministeriö on ennakoinut omassa tulevaisuuskatsauksessaan että globalisoitunut maailmantalous ja verkostoituminen tekevät toimintaympäristöstä monimutkaisemman ja heikentävät muutosten ennustettavuutta. Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa. Maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee. Ympäristön tila heikkenee maailmalaajuisesti. Ilmastonmuutos uhkaa aiheuttaa merkittävää vahinkoa ihmisille ja ympäristölle. Ympäristöonnettomuuksien riskit kasvavat ja energian kulutus ylittää tarjonnan. Väestö ikääntyy Suomessa lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan kaikille sektoreille. Eliniän piteneminen on suuri saavutus, mutta haastaa taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Tuotannon kasvu uhkaa hidastua ja niukentaa hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuuksia. Siitä huolimatta julkisen sektorin on kyettävä tarjoamaan palvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva kaikille kansalaisille koko maassa. (STM 2010) Tulevaisuuskatsauksen mukaan nousee terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen keskeiseksi osaksi päätöksentekoa. Jokainen voi itse vaikuttaa terveyteensä ja hyvinvointiinsa omilla elintavoillaan ja valinnoillaan. Yhteiskunta tukee ihmisten omatoimista terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä huolehtimalla terveyttä edistävästä ympäristöstä. Myös vero- ja tukipolitiikalla voidaan edistää terveyttä edistäviä valintoja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen onnistuu, kun se perustuu toimivaan ja joustavaan yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen ja yritysten kesken. Kaikella politiikalla on myös terveysvaikutuksia. Alkoholin ja huumeiden käyttö, ylipaino, dementoivat sairaudet, valtimotaudit, tapaturmat ja väkivalta aiheuttavat merkittäviä terveyden menetyksiä ja muita haittoja. Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen ja haittojen tasoa tulee vähentää koko väestöön suunnatuilla toimilla. Tehokkainta on nostaa alkoholijuomien reaalihintatasoa ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ja saatavuutta. Kuvioon 1 on koottu sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosikymmenien muutostekijöitä.

2 Kuvio 1 Sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosikymmenien muutostekijöitä. (Terve ja hyvinvoiva Suomi 2020.) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO SOTE-ENNAKOINTI-projektissa on sosiaali- ja terveysalaa koskevat tulevaisuuden visiot sekä niihin liittyvät muutokset ja haasteet koottu kuvioihin 2-4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita Henkilöstörakenne ja työjako ammattiryhmien välillä on uudistunut Ennaltaehkäisevää, avopalvelupainotteista ja raja-aitoja kaatavaa toimintaa on lisätty Työtä tehdään yhä enemmän moniammatillisesti ja verkostoissa Teknologia ja sähköiset järjestelmät ovat osa uutta palvelujärjestelmää Vanhusten määrä asiakasryhmänä on yhä kasvanut Yksityissektorin palvelut ovat kasvaneet erityisesti vanhuspalveluissa, senioriasumisessa ja terveyspalveluissa Terveyskeskukset ovat vahvoja terveydenhuollon peruspilareita Terveyden edistäminen on osa kaikkea sote-alan alan toimintaa Ihmiset huolehtivat aiempaa paremmin omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu ennaltaehkäisevä ja avopalvelutyö, mutta perheiden pahoinvointi sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät hellitä Maahanmuutto lisääntyy Kuvio 2 Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visio. Muutossuunnissa (megatrendeissä) on tulevaisuudessa keskeistä asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuuden lisääminen, vaikuttavuuden arviointi sekä valmistautuminen koulutuksellisesti ja sisäisin ohjein uuteen työnjakoon ammattiryhmien kesken. Asiakkaita valmennetaan oman terveytensä edistäjiksi yhteistyössä ammattihenkilöiden kanssa. Prosessit uudistetaan asiakasprosesseiksi ja

3 terveysteknologia sekä sähköiset toimintajärjestelmät muuttavat työtä ja helpottavat asiointia ja vuorovaikutusta asiakkaiden ja henkilöstön välillä. Kuvioon 3 on koottu keskeiset muutossuunnat sote-alan palveluissa. MUUTOSSUUNNAT Asiakkaiden valinnanvapaus kasvaa lainsäädännön turvin Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu uusiksi palveluprosesseiksi Terveyskeskuksia uudistetaan voimallisesti Henkilöstön työnjako muuttuu uusia työnjakomallien ja lisäkoulutuksen myötä Asiakkaita valmennetaan oman terveytensä edistäjiksi Kotiin vietävien ja liikkuvien palvelujen valikko kasvaa, perhehoito lisääntyy lastensuojelussa ja vanhus- sekä vammaispalveluissa Vanhusten hoitolaitokset uudistuvat vanhuspalvelukeskuksiksi, joissa paljon erilaisille asiakassegmenteille suunnattuja palveluja Vanhuspalvelujen hoiva-, kuntoutus- ja neuvontapalvelut turvataan uudella vanhuspalvelulailla Varhaisen kuntoutuksen konseptit otetaan käyttöön terveyspalveluissa Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan matalan kynnyksen palveluja, integroidaan moniongelmaisten hoitoa kokonaisuutena ja resurssoidaan avopalveluja Sote-palveluihin liittyvien rakennusten, erityisesti sairaaloiden uusinvestoinnit perustuvat uusiin logistisiin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa toimijoina on myös robotteja Tietojärjestelmät yhtenäistyvät valtakunnallisesti Terveysteknologia ja sähköiset järjestelmät muuttavat työtä ja lisäävät asiakkaan ja ammattilaisten sähköistä vuoropuhelua sekä asiakkaan ohjattuja itsehoitomahdollisuuksia Maahanmuuttajien kotouttamislaki velvoittaa perheen ja lapset saamaan omat kotouttamissuunnitelmansa Sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti hyvinvointineuvoihin, perhepalvelukeskuksiin ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun keskuksiin Kuvio 3 Sosiaali- ja terveysalan muutossuunnat. Kuvioita visioista ja muutossuunnista selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin. Palvelujärjestelmä on asiakaslähtöisesti rakentunut ja kustannustehokas Palvelurakenteita ja - prosesseja, henkilöstörakennetta ja työnjakoa uudistetaan. Uudistusten tavoitteena on mm. kustannusten hillitseminen ja henkilöstön riittävyyden turvaaminen, vaikuttavuuden lisääminen ja henkilöstön parhaan osaamisen hyödyntäminen järkevällä työnjaolla. Terveydenhuollon menot tulevat kasvamaan suhteellisesti nopeammin kuin kansantuote, joten kustannustehokkuuden lisääminen rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja uudistamalla on välttämätöntä. Palveluissa vahvistuu vaikuttavuuden vaatimus Työn tuloksia ja vaikuttavuutta mitataan ja arvioidaan. Vaikuttavuudesta tulee palvelujen valinnan ja priorisoinnin osatekijä. Terveyden edistäminen, avopalvelu ja ehkäisevä toiminta koetaan entistä tärkeämmäksi osaksi sote-alan kaikkea työtä. Asiakkaiden/ potilaiden oma rooli kasvaa itsehoidossa sekä oman

4 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Asiakkaille annetaan itsehoitoa ja oman elämäntavan muutosta tukevaa valmennusta. Asiakkaan oman roolin kasvua tukee myös telelääketieteen ja teknologian kehittyminen sekä väestön oman osaamisen kasvaminen. Työvoimapula uhkaa pahentua sosiaali- ja terveysalalla Vuoden 2010 lopussa työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluisssa yhteensä henkilöä. (Työvoimafoorum 2011). Lääkäripula on haitannut terveyskeskuksia ja sairaaloita jo pitkään. Kestämätön puute hoitohenkilöstöstä uhkaa realisoitua lähivuosina, ellei alan koulutuksessa lisätä pikimmiten aloituspaikkoja. Opetushallituksen Koulutus- ja työvoiman kysyntä 2020-raportin (2011) mukaan tulee sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeen prosentuaalinen kokonaislisäys olemaan toteutuvasta kehitysmallista riippuen %, mikä tarkoittaa alan työllisten määrän nousua samalla aikavälillä reilulla henkilöllä. STM valmistelee parhaillaan erityisesti lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä pikaisesti. Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Sitä on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa, johon ennakoidaan olevan noin 2000 aloittajan lisäystarvetta. Koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten väestön ikääntymisestä johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi alan työvoiman suuret poistumat. (OPH 2011, 51) Kuviossa 4 esitetään sosiaali- ja terveysalan työ -pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella sosiaalipalveluissa 38000:lla ja terveydenhuoltopalveluissa 30000:lla hengellä. Kuvio 4 Sosiaali- ja terveysalan työ-pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistetaan siten, että hoitoon pääsyn kynnys on avopalveluissa matalalla ja helposti saavutettavissa. Laitoshoidon tilalle resurssoidaan avopalveluja, kotiin vietäviä palveluja (esim. mielenterveysongelmaiset lapset). Palveluja tarjotaan uusilla konsepteilla siten, että moniongelmaiset saavat kokonaisvaltaisen hoidon ja myös heidän lähipiirinsä otetaan mukaan hoitosuunnitelmaan. Moniammatillisuutta ja kumppanuuksia hyödynnetään palvelujen tuottamisessa Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen. Asiakkaita palvellaan yhteistyössä kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Sen vuoksi on eri osapuolten roolit verkostossa sovittava selkeiksi mm. kuvaamalla kumppanuusprosessit. Näin pystytään ainakin osittain vas-

5 taamaan myös palvelujen kysynnän kasvuun. Palvelukokonaisuudet räätälöidään verkostossa asiakkaan tarpeiden perusteella. Yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen mm. kasvatus- ja opetustoimen, kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Verkostoissa toiminen edellyttää aiempaa vahvempaa verkostojohtamisen ja koordinoinnin taitoa vastuuhenkilöiltä. Kumppaneiksi valittavilta odotetaan yhteistyötä palvelukonseptien kehittämiseen ja teknologisten sovellusten hyödyntämiseen. Prosesseja osataan tulevaisuudessa käyttää työtä ohjaavana ja yhdenmukaistavana tekijänä sekä tasalaadun takaajana. Työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jossa jokainen toimija tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Asenne ja näkökulma työ- ja asiakasprosesseihin sekä palvelurakenteeseen uudistamiseen on myönteinen, koska prosesseja tarkastelemalla voidaan löytää kehittämiskohteita ja uusia ajatuksia. Prosessien kuvaustaitoa, lukutaitoa ja käyttötaitoa vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja ammatillisella peruskoulutuksella. Sähköiset järjestelmät ja teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja vastuun jakoon asiakkaan ja palvelujen tuottajien välillä. Työnjako henkilöstön, teknologisten ja sähköisten järjestelmien sekä asiakkaiden välillä lisää kustannustehokkuutta ja järkeistää työajan käyttöä. Tietojärjestelmät yhtenäistyvät valtakunnallisesti. Yhtenäistymistä edellytetään myös kumppaneina toimivilta yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta. Kustannukset pienenevät ja potilastietojen saatavuus muuttuu paikasta riippumattomaksi. Terveyskeskusten toimintaa kehitetään voimallisesti Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveyskeskustoiminnan vahvistamiseen. Terveyskeskuksia vahvistetaan ja niiden vetovoima työpaikkana kasvaa. Työn painopistettä suunnataan terveyden edistämiseen. Terveyden edistäminen, asiakkaan omahoidon ja vastuun kasvu vähentää terveyskeskuskäyntejä, ohjaa asiakkaita sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja-vastaanotoille ja vapauttaa lääkärityöaikaa vaativimpiin tehtäviin. Vuodesta 2014 alkaen asiakas saa itse valita oman terveysasemansa kuntarajoista riippumatta. Terveyskeskukset jakautuvat laajan palvelun terveysasemiin, joissa on erikoissairaanhoidon palveluja ja pienterveysasemiin/ terveyskioskeihin, joissa on hoitajavastaanotto. Lisäksi palveluja jalkautetaan mm. käyttämällä mobiiliyksiköitä, joissa asianmukaiset laitteet ja lääkäri ja/tai sairaanhoitaja. Terveyskeskuksia vahvistetaan erikoislääkäripalveluilla (Terveydenhuoltolaki). Lain mukaan em. palvelut on järjestettävä viimeistään v Järjestämismallit, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan yhteisen hallinnon alle, yleistyvät ja osoittautuvat tulokselliseksi ratkaisuksi. Terveyskeskuksissa siirrytään pitkäaikaissairaiden hoitomallin / terveyshyötymallin mukaiseen työnjakoon lääkäreiden ja muun henkilöstön kesken. Lääkärityön sisältöä järkeistetään uudella työnjaolla hoitohenkilöstön kanssa ja lääkäri-hoitaja-työpareja sekä hoitajavastaanottoja lisätään. Hoitajien osaamistasoa nostetaan täydennyskoulutuksella ja työnkuvia uudistamalla. Hoitohenkilöstön peruskoulutusta muutetaan vastaamaan em. uutta työnjakoa ja osaamisvaatimuksia. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli laajenee vanhuspalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoon sekä sosiaalipalvelujen suurkuluttajiin, joiden hoito integroidaan terveyspalveluihin mallin periaatteen mukaisesti. Mallia lähdetään soveltamaan myös erikoissairaanhoitoon.

6 Terveyskeskusten vuodeosastot erikoistuvat joko kuntoutukseen hoivaan tai asumisyksiköiksi. Erikoistuminen mahdollistaa kustannustehokkaan, juuri tarpeen mukaista osaamista omaavan henkilöstön sijoittamisen kullekin vuodeosastolle. Tasa-arvoisuutta palvelujen saannissa edistetään: palveluja jalkautetaan (mobiiliyksiköt, terveyskioskit jne.) haja-asutusalueilla ja suurissa keskuksissa, jolloin tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevat ja ne henkilöt, joilla vaikeuksia päästä palvelujen äärelle. Uudet työnjakomallit tulevat olemaan valtakunnallisesti käytössä. Tehtävänsiirtoja lisätään lääkäreiltä hoitohenkilöstölle ja hoitohenkilöstön ammattiryhmältä toiselle. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa uudistetaan lisäämällä hoitajavastaanottoja ja muutosta tuetaan palkkauksellisesti. Sama työnjaon kehittäminen leviää myös sosiaalipalvelujen puolelle. Uudenlaisia työpareja ja tiimityön malleja muodostetaan. Hoitohenkilöstön vastaanotot lisääntyvät merkittävästi Terveysasemilla toimii hoitajavastaanottoja, jotka ovat asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma, muisti, diabetes, ultra jne.) sekä vastaanottoja, joita varten on tehty tehtävänsiirtoja lääkäreiltä erikoistumisopinnot suorittaneille hoitajille, esim. asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot terveysasemilla, itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa (taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus ja itsenäisiä pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottoja terveyshyötymallin mukaisesti). Kaksi viimemainittua toimivat pitkälti yhteisen hoitohenkilöstön voimin. Lisäksi terveysasemien päiväpäivystyksessä on sekä hoitajavastaanotto että lääkärivastaanotto. Pienillä lähiterveysasemilla voi tulevaisuudessa olla vain hoitajavastaanotto. Täydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamiseen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Vanhusten määrä asiakasryhmänä kasvaa, vanhuspalvelulaki turvaamaan palvelut Vanhuspalvelujen strategioiden toteutumisessa avainasemassa on kuntoutuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen. (Varhaisen kuntoutuksen konsepti, hoitotyön koulutuksen ja työn uudistamistarve kuntoutuksen osalta). Vanhuspalvelujen hoiva-, kuntoutus- ja neuvontapalvelut turvataan uudella vanhuspalvelulailla. Kuntoutuksen määrän ja sisällön kasvattaminen on välttämätöntä, jotta kotihoitoa voidaan kasvattaa suunnitellusti ja jotta sairaalahoidossa olleet vanhukset voivat palata kotiin / palveluasuntoonsa asumaan. Vanhuspalveluissa edetään laitoksista palveluasumiseen ja kotihoitoon sekä ennalta ehkäisevään toimintakyvyn ylläpitämiseen. Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon palveluista merkittävä osa siirtyy palveluasumiseen ja kotihoitoon. Tulevaisuuden vanhukset ovat aktiivisempia ja parempikuntoisia sekä vaativia. Vanhustyön haasteet muuttuvat fyysisen kunnon ongelmista mielen ongelmiin. Fyysisistä syistä johtuva laitoshoidon tarve ei silti poistu kokonaan. Edellä olevasta huolimatta vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus kasvavat. Lisäksi muistisairauksien määrä kasvaa edelleen ja vaatii resursseja ennaltaehkäisevään ja hoidolliseen työhön. Vanhussosiaalityön rooli vanhustyössä kasvaa ja häivyttää rajaa sosiaali- ja vanhuspalveluilta. Vanhusten pitkäaikaissairauksia hoidetaan pitkäaikaissairauksien hoitomallin mukaan kokonaisuutena. Sairaanhoitajien ja kotihoidon lähihoitajien työnkuvat ja osaamisvaatimukset muuttuvat kuntoutuksen ja hoitosuunnitelman koordinoinnin osalta. Alalle koulutetaan hoiva-

7 assistentteja arjen selviytymisen turvaamiseksi. Alalle tarvitaan geriatrisia hoitajia lisää. Lähihoitajien rooli omahoitajana vahvistuu kotihoidossa. Vanhuspalvelujen työn sisältöä ja houkuttelevuutta parannetaan. Vanhuspalvelujen peruskoulutusta tarjotaan alaan vaihtaville aikuisopiskelijoille, joilla oma elämänkokemus ja kiinnostus vanhustyöhön on usein omakohtaisempaa kuin nuorilla opiskelijoilla. Vanhusasiakkaita tulee olemaan kaikilla palvelualueilla, ei vain vanhuspalveluissa, joten vanhenemisen ja vanhuuden ymmärtäminen nousee tärkeäksi osaamisalueeksi kaikessa koulutuksessa. Hoiva-assistenttikoulutus vakiintuu ja koulutuksen käyneet työällistyvät hyvin. Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tekevät aiempaa selkeämpää yhteistyötä ja työnjakoa vanhuspalveluissa. Tämä on ehdoton edellytys sille, että varsinkin pk-yritykset voivat suunnitella omaa tulevaisuuttaan, kasvua, erikoistumista jne. Laatu ratkaisee, kun palveluseteliä käyttävät vanhukset itse tai heidän omaisensa valitsevat vanhuksen hoitomuotoa ja paikkaa. Palvelusetelien käyttö lisääntyy vanhuspalveluissa, koska julkinen sektori ei voi, eikä halua tuottaa kaikkea sitä palvelua, jota kotona asuminen, toimintakyvyn ylläpito, kodin askareista selviäminen, omaishoitajuus ja kuntoutus edellyttävät. Yksityissektorin palvelut kasvavat yhä Yksityissektorin osuus oli vuonna 2010 sosiaali- ja terveyspalveluista 25 % ja sairaalapalveluissa alle 10 %. Perusterveydenhuollossa osuus oli yli 35 % terveysasemien ja hammashuollon ulkoistusten vuoksi. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa yksityisten osuus oli noin 50 % ja sosiaalipalveluissa alle 50 %. Väestön ikääntyminen ja laitoshoidon purku nostanevat yksityissektorin palvelutuotannon osuutta tulevina vuosina. Palvelusetelilaki muuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja työnjakoa selkeämmäksi. Julkinen sektori linjaa strategioissaan palvelusetelin käyttöä ja yksityissektorin roolia palvelutuotannon osana. Yksityissektorin kasvualuetta ovat edelleen vanhuspalvelut. Valtakunnalliset toimijat keskittyvät kevyempään palveluasumiseen ja kotihoitoon, pienet paikalliset lähinnä kotihoitoon ja palveluun. Yksityissektorin kasvualueita vanhuspalveluissa ovat suurilla yrityksillä erityisesti palveluasuminen eri muodoissaan sekä kuntoutuspalvelut. Pienillä yrityksillä kasvualuetta ovat kotiin vietävät palvelut ja omaishoitajien vapaapäivinä tarvittava palvelu yms. (kasvu palvelusetelin avulla). Yksityissektorin käyttö lastensuojelussa ja vammaispalveluissa puolestaan vaihtelee eri puolilla Suomea. Etelä-Karjalassa se vähenee, koska perhehoitoa, itsenäistä asumista ja omaa tukiasumista halutaan lisätä. Trendi on kohti kevyempää ja tuettua omatoimisuutta. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kehitys lienee päinvastaista riittävien palvelujen turvaamiseksi. Yksityissektorin toimintatavat, työnkuvat ja osaamisvaatimukset ovat erilaisia kuin julkisella sektorilla. Perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ei hellitä Sosiaalipalvelujen vastuualueen suuret haasteet liittyvät yhä kasvaneisiin perheiden ongelmiin, syrjäytymiseen ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Perhe- ja sosiaalipalveluja yhdistetään moniammatillisiksi kokonaisuuksiksi (neuvolakeskus, hyvinvointineuvola, perhekeskus jne.), jotta asiakaslähtöisyys, laatu ja palvelukokonaisuuden hallinta paranevat. Ennaltaehkäisevää palvelua sekä varhaista puuttumista lisätään ja laitosmaista asumis- ja hoitopalvelua vähennetään, esimerkkeinä perhepalvelukeskukset, ehkäisevän lastensuojelun keskukset

8 ja tuetun itsenäisen asumisen yksiköt. Trendi jatkuu yksityisistä palveluista julkisen sektorin omaan palveluun ja pois laitoksista. Kustannussäästöjen ja elämälaadun yhdistäminen paranee merkittävästi avopalvelupainotteisuuden kasvaessa. Asiakas nähdään ja kohdataan kokonaisuutena myös sosiaalipalveluissa (vrt. pitkäaikaissairaiden hoitomalli terveys- ja vanhuspalveluissa). Nuoriso-, vanhus- ja terveyssosiaalityö integroi sosiaalityötä muille palvelualueille ja korostaa erityisesti ennaltaehkäisevää ja avopalvelua. HAASTEET Alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä on vahvistettava Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveyskeskustoiminnan vahvistamiseen ja erikoislääkäripalvelujen terveyskeskuksessa Työvoimapula on pahimmillaan sote-alalla n. vuonna 2025 Muutosjohtajuus ja alaistaidot korostuvat Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä on sen osallistuttava myös ennaltaehkäisevään työhön pelkän hoitamisen ja hoivan lisäksi Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi pirstaloitumisen sijaan kumppanuus- ja verkostomaiseksi muuttuvassa palvelurakenteessa Kustannustehokkuus ja työn vaikuttavuus on varmistettava Monikulttuurisuuden kasvu haastaa sote-alan monikulttuurisuusosaamista Kuvio 4 Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteet. Ennakointitutkimuksessa esiin nousseet haasteet kohdistuvat erityisesti rekrytointiongelmien voittamiseen, muutoksen hallittuun toteutukseen, kustannusten kasvun voittamiseen kustannustehokkuutta parantamalla sekä uusiin asiakasryhmien palvelutarpeeseen vastaamiseen. Sote-alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä vahvistetaan Eläköityminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen ovat sote-alalle haaste saada riittävästi opiskelijoita koulutukseen ja uutta henkilöstöä työpaikoille. Henkilöstön saatavuutta ja alalla pysymistä on varmistettava urapoluilla, hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnista huolehtimalla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisella on yhä suurempi merkitys alan imagon ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on yhä tärkeämpää työn laadun, mutta myös alalla viihtymisen vuoksi. Työajan joustot on tehtävä mahdollisiksi. Opiskelijoiden hakeutumista alalle on saatava vahvistettua työvoiman turvaamiseksi. Toisaalta alan aikuiskoulutukseen on imua työpaikkansa menettäneiden ja alaa vaihtavien keskuudessa. Maahanmuuttajat ja heidän koulutuksensa on alalle mahdollisuus saada lisää henkilöstöä alalle. Julkinen terveydenhuolto, varsinkin terveyskeskukset, joutuvat panostamaan nykyistä enemmän imagoonsa ja houkuttelevuuteensa. Muutosjohtajuus ja alaistaidot korostuvat Uudistuminen edellyttää johtajuuden uudistumista. Henkilöstöjohtamisen ja muutosjohtamisen taitoja on lisättävä työpaikoilla ja koulutuksessa. Nuorten hakeutumiseen alalle vaikuttaa kuva, jonka nuoret saavat alan johtamisilmastosta.

9 Alaiset ovat osa työilmapiiriä, uudistumista, innovaatioita ja he aikaansaavat asiakkaan kanssa lopullisen työn tuloksen. Alaistaitoihin kiinnitetään työpaikkakoulutuksessa ja peruskoulutuksessa aiempaa enemmän huomiota. Sitoutuminen, oman osaamisen ja ammattitaidon aktiivinen esiin tuominen sekä kehittymishakuisuus tukevat työyhteisön onnistumista ja ovat hyviä alaistaitoja. Kehittämisestä tulee kaikille ammattiryhmille osa perustehtävää, mikä seikka olisi tultava esiin jo ammatillisessa peruskoulutuksessa. Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä on sen tulevaisuudessa osallistuttava myös ennaltaehkäisevään työhön pelkän hoitamisen ja hoivan lisäksi. Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi on välttämätöntä pirstaloitumisen sijaan kumppanuus- ja verkostomaiseksi muuttuvassa palvelurakenteessa. Yksityissektori on saanut melko vapaasti keskittyä ydinpalvelujen tuottamiseen, mutta kumppanuuksien ehdoksi tulee kuntien ostopalveluissa jatkossa vaatimus, että yksityinen ja kolmas sektori osallistuu myös ennaltaehkäisevään työhön ja kokonaisuuksien suunnitteluun siten, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori muodostavat koordinoidun kokonaisuuden. Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi tulee näkymään sekä terveyskeskusten pitkäaikaissairaiden hoidon monien eri sairauksien koordinoituna kokonaishoitona että mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoidon kokoamisena kattavaksi hoitosuunnitelmaksi ja hoidoksi. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuuden määrätietoinen tavoite nujertavat luukulta luukulle kulkemisen. Maahanmuutto ja monikulttuurisuusosaamisen tarve lisääntyy Maahanmuuttajien palvelutarpeet on otettava huomioon ammatillisessa koulutuksessa ja palvelutarjonnassa. Monikulttuurisuusosaamista on vahvistetta peruskoulutuksella ja täydennyskoulutuksella. Maahanmuuttajat nähdään potentiaalisena työvoimareservinä, jolle on räätälöitävä sote-alallekin koulutusta ja suunniteltava sopiva urapolku. Poliittisella ilmapiirillä voidaan lieventää tai jyrkentää asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Kustannustehokkuus ja työn vaikuttavuus on varmistettava Yhteiskuntaan ja sote-alan organisaatioihin tarvitaan muutoksia, joilla rahaa vapautetaan keskeiseen ja vaikuttavaan palvelutuotantoon. Palveluja tuotteistetaan ja tuotteille määritetään hinta. Talousosaaminen, kustannustietoisuus ja kyky toimia yrittäjämäisesti (sisäinen yrittäjyys) ovat jokaisen työntekijän ammatillista perusosaamista, mikä seikka edellyttää opetussuunnitelmien uudistamista tältä osin.

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan

Lisätiedot

PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ

PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ PALVELUT TURVATAAN YHTEISTYÖSSÄ - seminaari Raahe 20.2.2014 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Sisältö Keskeiset muutokset toimintaympäristössä Väestökehitys Julkisen talouden tila ja kehitysnäkymät

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot