SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET"

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO, MUUTOKSET JA HAASTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden visiot on koottu asiantuntijaraadin ja sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden johdon, asiantuntijoiden ja henkilöstön haastateltujen ja internet-kyselyjen perustella. Projektiryhmän oma aiempiin dokumentteihin ja omaan näkemykseen perustuva tieto on osaltaan ollut pohjustamassa keskustelua tulevaisuuden visioista. Aineiston keruu on kuvattu luvussa 1. Visio vahvistui ja kirkastui, kun haastattelimme ennakoinnin toisella kierroksella valtakunnallisia edelläkävijöitä. Heillä oli jo konkreettisia näkemyksiä ja kokemuksia kehityssuunnasta ja toteutuvista kehittämistrendeistä. Seuraavassa kuvataan sote-alan tulevaisuuden visioita ja muutoksia. Lisäksi kuvataan sitä, minkä muutossuuntien ja trendein kautta muutokset toteutuvat. Sosiaali- ja terveysministeriö on ennakoinut omassa tulevaisuuskatsauksessaan että globalisoitunut maailmantalous ja verkostoituminen tekevät toimintaympäristöstä monimutkaisemman ja heikentävät muutosten ennustettavuutta. Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa. Maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee. Ympäristön tila heikkenee maailmalaajuisesti. Ilmastonmuutos uhkaa aiheuttaa merkittävää vahinkoa ihmisille ja ympäristölle. Ympäristöonnettomuuksien riskit kasvavat ja energian kulutus ylittää tarjonnan. Väestö ikääntyy Suomessa lähivuosina nopeammin kuin useimmissa muissa maissa. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan kaikille sektoreille. Eliniän piteneminen on suuri saavutus, mutta haastaa taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Tuotannon kasvu uhkaa hidastua ja niukentaa hyvinvoinnin rahoitusmahdollisuuksia. Siitä huolimatta julkisen sektorin on kyettävä tarjoamaan palvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva kaikille kansalaisille koko maassa. (STM 2010) Tulevaisuuskatsauksen mukaan nousee terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen keskeiseksi osaksi päätöksentekoa. Jokainen voi itse vaikuttaa terveyteensä ja hyvinvointiinsa omilla elintavoillaan ja valinnoillaan. Yhteiskunta tukee ihmisten omatoimista terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä huolehtimalla terveyttä edistävästä ympäristöstä. Myös vero- ja tukipolitiikalla voidaan edistää terveyttä edistäviä valintoja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen onnistuu, kun se perustuu toimivaan ja joustavaan yhteistyöhön viranomaisten, järjestöjen ja yritysten kesken. Kaikella politiikalla on myös terveysvaikutuksia. Alkoholin ja huumeiden käyttö, ylipaino, dementoivat sairaudet, valtimotaudit, tapaturmat ja väkivalta aiheuttavat merkittäviä terveyden menetyksiä ja muita haittoja. Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen ja haittojen tasoa tulee vähentää koko väestöön suunnatuilla toimilla. Tehokkainta on nostaa alkoholijuomien reaalihintatasoa ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ja saatavuutta. Kuvioon 1 on koottu sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosikymmenien muutostekijöitä.

2 Kuvio 1 Sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosikymmenien muutostekijöitä. (Terve ja hyvinvoiva Suomi 2020.) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO SOTE-ENNAKOINTI-projektissa on sosiaali- ja terveysalaa koskevat tulevaisuuden visiot sekä niihin liittyvät muutokset ja haasteet koottu kuvioihin 2-4. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TULEVAISUUDEN VISIO Palvelujärjestelmä- ja prosessit ovat asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita Henkilöstörakenne ja työjako ammattiryhmien välillä on uudistunut Ennaltaehkäisevää, avopalvelupainotteista ja raja-aitoja kaatavaa toimintaa on lisätty Työtä tehdään yhä enemmän moniammatillisesti ja verkostoissa Teknologia ja sähköiset järjestelmät ovat osa uutta palvelujärjestelmää Vanhusten määrä asiakasryhmänä on yhä kasvanut Yksityissektorin palvelut ovat kasvaneet erityisesti vanhuspalveluissa, senioriasumisessa ja terveyspalveluissa Terveyskeskukset ovat vahvoja terveydenhuollon peruspilareita Terveyden edistäminen on osa kaikkea sote-alan alan toimintaa Ihmiset huolehtivat aiempaa paremmin omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään Perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa korostuu ennaltaehkäisevä ja avopalvelutyö, mutta perheiden pahoinvointi sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat eivät hellitä Maahanmuutto lisääntyy Kuvio 2 Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visio. Muutossuunnissa (megatrendeissä) on tulevaisuudessa keskeistä asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuuden lisääminen, vaikuttavuuden arviointi sekä valmistautuminen koulutuksellisesti ja sisäisin ohjein uuteen työnjakoon ammattiryhmien kesken. Asiakkaita valmennetaan oman terveytensä edistäjiksi yhteistyössä ammattihenkilöiden kanssa. Prosessit uudistetaan asiakasprosesseiksi ja

3 terveysteknologia sekä sähköiset toimintajärjestelmät muuttavat työtä ja helpottavat asiointia ja vuorovaikutusta asiakkaiden ja henkilöstön välillä. Kuvioon 3 on koottu keskeiset muutossuunnat sote-alan palveluissa. MUUTOSSUUNNAT Asiakkaiden valinnanvapaus kasvaa lainsäädännön turvin Asiakaslähtöinen ajattelu konkretisoituu uusiksi palveluprosesseiksi Terveyskeskuksia uudistetaan voimallisesti Henkilöstön työnjako muuttuu uusia työnjakomallien ja lisäkoulutuksen myötä Asiakkaita valmennetaan oman terveytensä edistäjiksi Kotiin vietävien ja liikkuvien palvelujen valikko kasvaa, perhehoito lisääntyy lastensuojelussa ja vanhus- sekä vammaispalveluissa Vanhusten hoitolaitokset uudistuvat vanhuspalvelukeskuksiksi, joissa paljon erilaisille asiakassegmenteille suunnattuja palveluja Vanhuspalvelujen hoiva-, kuntoutus- ja neuvontapalvelut turvataan uudella vanhuspalvelulailla Varhaisen kuntoutuksen konseptit otetaan käyttöön terveyspalveluissa Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistetaan matalan kynnyksen palveluja, integroidaan moniongelmaisten hoitoa kokonaisuutena ja resurssoidaan avopalveluja Sote-palveluihin liittyvien rakennusten, erityisesti sairaaloiden uusinvestoinnit perustuvat uusiin logistisiin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, joissa toimijoina on myös robotteja Tietojärjestelmät yhtenäistyvät valtakunnallisesti Terveysteknologia ja sähköiset järjestelmät muuttavat työtä ja lisäävät asiakkaan ja ammattilaisten sähköistä vuoropuhelua sekä asiakkaan ohjattuja itsehoitomahdollisuuksia Maahanmuuttajien kotouttamislaki velvoittaa perheen ja lapset saamaan omat kotouttamissuunnitelmansa Sosiaali- ja terveyspalveluja yhdistetään hallinnollisesti ja toiminnallisesti hyvinvointineuvoihin, perhepalvelukeskuksiin ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun keskuksiin Kuvio 3 Sosiaali- ja terveysalan muutossuunnat. Kuvioita visioista ja muutossuunnista selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin. Palvelujärjestelmä on asiakaslähtöisesti rakentunut ja kustannustehokas Palvelurakenteita ja - prosesseja, henkilöstörakennetta ja työnjakoa uudistetaan. Uudistusten tavoitteena on mm. kustannusten hillitseminen ja henkilöstön riittävyyden turvaaminen, vaikuttavuuden lisääminen ja henkilöstön parhaan osaamisen hyödyntäminen järkevällä työnjaolla. Terveydenhuollon menot tulevat kasvamaan suhteellisesti nopeammin kuin kansantuote, joten kustannustehokkuuden lisääminen rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja uudistamalla on välttämätöntä. Palveluissa vahvistuu vaikuttavuuden vaatimus Työn tuloksia ja vaikuttavuutta mitataan ja arvioidaan. Vaikuttavuudesta tulee palvelujen valinnan ja priorisoinnin osatekijä. Terveyden edistäminen, avopalvelu ja ehkäisevä toiminta koetaan entistä tärkeämmäksi osaksi sote-alan kaikkea työtä. Asiakkaiden/ potilaiden oma rooli kasvaa itsehoidossa sekä oman

4 terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Asiakkaille annetaan itsehoitoa ja oman elämäntavan muutosta tukevaa valmennusta. Asiakkaan oman roolin kasvua tukee myös telelääketieteen ja teknologian kehittyminen sekä väestön oman osaamisen kasvaminen. Työvoimapula uhkaa pahentua sosiaali- ja terveysalalla Vuoden 2010 lopussa työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluisssa yhteensä henkilöä. (Työvoimafoorum 2011). Lääkäripula on haitannut terveyskeskuksia ja sairaaloita jo pitkään. Kestämätön puute hoitohenkilöstöstä uhkaa realisoitua lähivuosina, ellei alan koulutuksessa lisätä pikimmiten aloituspaikkoja. Opetushallituksen Koulutus- ja työvoiman kysyntä 2020-raportin (2011) mukaan tulee sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeen prosentuaalinen kokonaislisäys olemaan toteutuvasta kehitysmallista riippuen %, mikä tarkoittaa alan työllisten määrän nousua samalla aikavälillä reilulla henkilöllä. STM valmistelee parhaillaan erityisesti lähihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä pikaisesti. Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Sitä on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa, johon ennakoidaan olevan noin 2000 aloittajan lisäystarvetta. Koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten väestön ikääntymisestä johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi alan työvoiman suuret poistumat. (OPH 2011, 51) Kuviossa 4 esitetään sosiaali- ja terveysalan työ -pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. Työllisyyden ennakoidaan kasvavan kaudella sosiaalipalveluissa 38000:lla ja terveydenhuoltopalveluissa 30000:lla hengellä. Kuvio 4 Sosiaali- ja terveysalan työ-pääammattiryhmän työpaikat toimialoittain vuonna 2007 ja ennakoitu muutos vuosina tavoitekehityksen mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistetaan siten, että hoitoon pääsyn kynnys on avopalveluissa matalalla ja helposti saavutettavissa. Laitoshoidon tilalle resurssoidaan avopalveluja, kotiin vietäviä palveluja (esim. mielenterveysongelmaiset lapset). Palveluja tarjotaan uusilla konsepteilla siten, että moniongelmaiset saavat kokonaisvaltaisen hoidon ja myös heidän lähipiirinsä otetaan mukaan hoitosuunnitelmaan. Moniammatillisuutta ja kumppanuuksia hyödynnetään palvelujen tuottamisessa Moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet kasvavat edelleen. Asiakkaita palvellaan yhteistyössä kumppaneiden ja verkostojen kanssa. Sen vuoksi on eri osapuolten roolit verkostossa sovittava selkeiksi mm. kuvaamalla kumppanuusprosessit. Näin pystytään ainakin osittain vas-

5 taamaan myös palvelujen kysynnän kasvuun. Palvelukokonaisuudet räätälöidään verkostossa asiakkaan tarpeiden perusteella. Yhteistyötä tehdään yli toimialarajojen mm. kasvatus- ja opetustoimen, kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Verkostoissa toiminen edellyttää aiempaa vahvempaa verkostojohtamisen ja koordinoinnin taitoa vastuuhenkilöiltä. Kumppaneiksi valittavilta odotetaan yhteistyötä palvelukonseptien kehittämiseen ja teknologisten sovellusten hyödyntämiseen. Prosesseja osataan tulevaisuudessa käyttää työtä ohjaavana ja yhdenmukaistavana tekijänä sekä tasalaadun takaajana. Työ nähdään asiakaslähtöisenä palveluprosessina, jossa jokainen toimija tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Asenne ja näkökulma työ- ja asiakasprosesseihin sekä palvelurakenteeseen uudistamiseen on myönteinen, koska prosesseja tarkastelemalla voidaan löytää kehittämiskohteita ja uusia ajatuksia. Prosessien kuvaustaitoa, lukutaitoa ja käyttötaitoa vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja ammatillisella peruskoulutuksella. Sähköiset järjestelmät ja teknologia tuovat uusia mahdollisuuksia palvelutuotantoon ja vastuun jakoon asiakkaan ja palvelujen tuottajien välillä. Työnjako henkilöstön, teknologisten ja sähköisten järjestelmien sekä asiakkaiden välillä lisää kustannustehokkuutta ja järkeistää työajan käyttöä. Tietojärjestelmät yhtenäistyvät valtakunnallisesti. Yhtenäistymistä edellytetään myös kumppaneina toimivilta yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta. Kustannukset pienenevät ja potilastietojen saatavuus muuttuu paikasta riippumattomaksi. Terveyskeskusten toimintaa kehitetään voimallisesti Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveyskeskustoiminnan vahvistamiseen. Terveyskeskuksia vahvistetaan ja niiden vetovoima työpaikkana kasvaa. Työn painopistettä suunnataan terveyden edistämiseen. Terveyden edistäminen, asiakkaan omahoidon ja vastuun kasvu vähentää terveyskeskuskäyntejä, ohjaa asiakkaita sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja-vastaanotoille ja vapauttaa lääkärityöaikaa vaativimpiin tehtäviin. Vuodesta 2014 alkaen asiakas saa itse valita oman terveysasemansa kuntarajoista riippumatta. Terveyskeskukset jakautuvat laajan palvelun terveysasemiin, joissa on erikoissairaanhoidon palveluja ja pienterveysasemiin/ terveyskioskeihin, joissa on hoitajavastaanotto. Lisäksi palveluja jalkautetaan mm. käyttämällä mobiiliyksiköitä, joissa asianmukaiset laitteet ja lääkäri ja/tai sairaanhoitaja. Terveyskeskuksia vahvistetaan erikoislääkäripalveluilla (Terveydenhuoltolaki). Lain mukaan em. palvelut on järjestettävä viimeistään v Järjestämismallit, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan yhteisen hallinnon alle, yleistyvät ja osoittautuvat tulokselliseksi ratkaisuksi. Terveyskeskuksissa siirrytään pitkäaikaissairaiden hoitomallin / terveyshyötymallin mukaiseen työnjakoon lääkäreiden ja muun henkilöstön kesken. Lääkärityön sisältöä järkeistetään uudella työnjaolla hoitohenkilöstön kanssa ja lääkäri-hoitaja-työpareja sekä hoitajavastaanottoja lisätään. Hoitajien osaamistasoa nostetaan täydennyskoulutuksella ja työnkuvia uudistamalla. Hoitohenkilöstön peruskoulutusta muutetaan vastaamaan em. uutta työnjakoa ja osaamisvaatimuksia. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli laajenee vanhuspalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoon sekä sosiaalipalvelujen suurkuluttajiin, joiden hoito integroidaan terveyspalveluihin mallin periaatteen mukaisesti. Mallia lähdetään soveltamaan myös erikoissairaanhoitoon.

6 Terveyskeskusten vuodeosastot erikoistuvat joko kuntoutukseen hoivaan tai asumisyksiköiksi. Erikoistuminen mahdollistaa kustannustehokkaan, juuri tarpeen mukaista osaamista omaavan henkilöstön sijoittamisen kullekin vuodeosastolle. Tasa-arvoisuutta palvelujen saannissa edistetään: palveluja jalkautetaan (mobiiliyksiköt, terveyskioskit jne.) haja-asutusalueilla ja suurissa keskuksissa, jolloin tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevat ja ne henkilöt, joilla vaikeuksia päästä palvelujen äärelle. Uudet työnjakomallit tulevat olemaan valtakunnallisesti käytössä. Tehtävänsiirtoja lisätään lääkäreiltä hoitohenkilöstölle ja hoitohenkilöstön ammattiryhmältä toiselle. Lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa uudistetaan lisäämällä hoitajavastaanottoja ja muutosta tuetaan palkkauksellisesti. Sama työnjaon kehittäminen leviää myös sosiaalipalvelujen puolelle. Uudenlaisia työpareja ja tiimityön malleja muodostetaan. Hoitohenkilöstön vastaanotot lisääntyvät merkittävästi Terveysasemilla toimii hoitajavastaanottoja, jotka ovat asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma, muisti, diabetes, ultra jne.) sekä vastaanottoja, joita varten on tehty tehtävänsiirtoja lääkäreiltä erikoistumisopinnot suorittaneille hoitajille, esim. asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot terveysasemilla, itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa (taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus ja itsenäisiä pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottoja terveyshyötymallin mukaisesti). Kaksi viimemainittua toimivat pitkälti yhteisen hoitohenkilöstön voimin. Lisäksi terveysasemien päiväpäivystyksessä on sekä hoitajavastaanotto että lääkärivastaanotto. Pienillä lähiterveysasemilla voi tulevaisuudessa olla vain hoitajavastaanotto. Täydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamiseen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Vanhusten määrä asiakasryhmänä kasvaa, vanhuspalvelulaki turvaamaan palvelut Vanhuspalvelujen strategioiden toteutumisessa avainasemassa on kuntoutuksen määrällinen ja laadullinen kehittäminen. (Varhaisen kuntoutuksen konsepti, hoitotyön koulutuksen ja työn uudistamistarve kuntoutuksen osalta). Vanhuspalvelujen hoiva-, kuntoutus- ja neuvontapalvelut turvataan uudella vanhuspalvelulailla. Kuntoutuksen määrän ja sisällön kasvattaminen on välttämätöntä, jotta kotihoitoa voidaan kasvattaa suunnitellusti ja jotta sairaalahoidossa olleet vanhukset voivat palata kotiin / palveluasuntoonsa asumaan. Vanhuspalveluissa edetään laitoksista palveluasumiseen ja kotihoitoon sekä ennalta ehkäisevään toimintakyvyn ylläpitämiseen. Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon palveluista merkittävä osa siirtyy palveluasumiseen ja kotihoitoon. Tulevaisuuden vanhukset ovat aktiivisempia ja parempikuntoisia sekä vaativia. Vanhustyön haasteet muuttuvat fyysisen kunnon ongelmista mielen ongelmiin. Fyysisistä syistä johtuva laitoshoidon tarve ei silti poistu kokonaan. Edellä olevasta huolimatta vanhusten yksinäisyys ja turvattomuus kasvavat. Lisäksi muistisairauksien määrä kasvaa edelleen ja vaatii resursseja ennaltaehkäisevään ja hoidolliseen työhön. Vanhussosiaalityön rooli vanhustyössä kasvaa ja häivyttää rajaa sosiaali- ja vanhuspalveluilta. Vanhusten pitkäaikaissairauksia hoidetaan pitkäaikaissairauksien hoitomallin mukaan kokonaisuutena. Sairaanhoitajien ja kotihoidon lähihoitajien työnkuvat ja osaamisvaatimukset muuttuvat kuntoutuksen ja hoitosuunnitelman koordinoinnin osalta. Alalle koulutetaan hoiva-

7 assistentteja arjen selviytymisen turvaamiseksi. Alalle tarvitaan geriatrisia hoitajia lisää. Lähihoitajien rooli omahoitajana vahvistuu kotihoidossa. Vanhuspalvelujen työn sisältöä ja houkuttelevuutta parannetaan. Vanhuspalvelujen peruskoulutusta tarjotaan alaan vaihtaville aikuisopiskelijoille, joilla oma elämänkokemus ja kiinnostus vanhustyöhön on usein omakohtaisempaa kuin nuorilla opiskelijoilla. Vanhusasiakkaita tulee olemaan kaikilla palvelualueilla, ei vain vanhuspalveluissa, joten vanhenemisen ja vanhuuden ymmärtäminen nousee tärkeäksi osaamisalueeksi kaikessa koulutuksessa. Hoiva-assistenttikoulutus vakiintuu ja koulutuksen käyneet työällistyvät hyvin. Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tekevät aiempaa selkeämpää yhteistyötä ja työnjakoa vanhuspalveluissa. Tämä on ehdoton edellytys sille, että varsinkin pk-yritykset voivat suunnitella omaa tulevaisuuttaan, kasvua, erikoistumista jne. Laatu ratkaisee, kun palveluseteliä käyttävät vanhukset itse tai heidän omaisensa valitsevat vanhuksen hoitomuotoa ja paikkaa. Palvelusetelien käyttö lisääntyy vanhuspalveluissa, koska julkinen sektori ei voi, eikä halua tuottaa kaikkea sitä palvelua, jota kotona asuminen, toimintakyvyn ylläpito, kodin askareista selviäminen, omaishoitajuus ja kuntoutus edellyttävät. Yksityissektorin palvelut kasvavat yhä Yksityissektorin osuus oli vuonna 2010 sosiaali- ja terveyspalveluista 25 % ja sairaalapalveluissa alle 10 %. Perusterveydenhuollossa osuus oli yli 35 % terveysasemien ja hammashuollon ulkoistusten vuoksi. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa yksityisten osuus oli noin 50 % ja sosiaalipalveluissa alle 50 %. Väestön ikääntyminen ja laitoshoidon purku nostanevat yksityissektorin palvelutuotannon osuutta tulevina vuosina. Palvelusetelilaki muuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja työnjakoa selkeämmäksi. Julkinen sektori linjaa strategioissaan palvelusetelin käyttöä ja yksityissektorin roolia palvelutuotannon osana. Yksityissektorin kasvualuetta ovat edelleen vanhuspalvelut. Valtakunnalliset toimijat keskittyvät kevyempään palveluasumiseen ja kotihoitoon, pienet paikalliset lähinnä kotihoitoon ja palveluun. Yksityissektorin kasvualueita vanhuspalveluissa ovat suurilla yrityksillä erityisesti palveluasuminen eri muodoissaan sekä kuntoutuspalvelut. Pienillä yrityksillä kasvualuetta ovat kotiin vietävät palvelut ja omaishoitajien vapaapäivinä tarvittava palvelu yms. (kasvu palvelusetelin avulla). Yksityissektorin käyttö lastensuojelussa ja vammaispalveluissa puolestaan vaihtelee eri puolilla Suomea. Etelä-Karjalassa se vähenee, koska perhehoitoa, itsenäistä asumista ja omaa tukiasumista halutaan lisätä. Trendi on kohti kevyempää ja tuettua omatoimisuutta. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kehitys lienee päinvastaista riittävien palvelujen turvaamiseksi. Yksityissektorin toimintatavat, työnkuvat ja osaamisvaatimukset ovat erilaisia kuin julkisella sektorilla. Perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ei hellitä Sosiaalipalvelujen vastuualueen suuret haasteet liittyvät yhä kasvaneisiin perheiden ongelmiin, syrjäytymiseen ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Perhe- ja sosiaalipalveluja yhdistetään moniammatillisiksi kokonaisuuksiksi (neuvolakeskus, hyvinvointineuvola, perhekeskus jne.), jotta asiakaslähtöisyys, laatu ja palvelukokonaisuuden hallinta paranevat. Ennaltaehkäisevää palvelua sekä varhaista puuttumista lisätään ja laitosmaista asumis- ja hoitopalvelua vähennetään, esimerkkeinä perhepalvelukeskukset, ehkäisevän lastensuojelun keskukset

8 ja tuetun itsenäisen asumisen yksiköt. Trendi jatkuu yksityisistä palveluista julkisen sektorin omaan palveluun ja pois laitoksista. Kustannussäästöjen ja elämälaadun yhdistäminen paranee merkittävästi avopalvelupainotteisuuden kasvaessa. Asiakas nähdään ja kohdataan kokonaisuutena myös sosiaalipalveluissa (vrt. pitkäaikaissairaiden hoitomalli terveys- ja vanhuspalveluissa). Nuoriso-, vanhus- ja terveyssosiaalityö integroi sosiaalityötä muille palvelualueille ja korostaa erityisesti ennaltaehkäisevää ja avopalvelua. HAASTEET Alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä on vahvistettava Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveyskeskustoiminnan vahvistamiseen ja erikoislääkäripalvelujen terveyskeskuksessa Työvoimapula on pahimmillaan sote-alalla n. vuonna 2025 Muutosjohtajuus ja alaistaidot korostuvat Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä on sen osallistuttava myös ennaltaehkäisevään työhön pelkän hoitamisen ja hoivan lisäksi Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi pirstaloitumisen sijaan kumppanuus- ja verkostomaiseksi muuttuvassa palvelurakenteessa Kustannustehokkuus ja työn vaikuttavuus on varmistettava Monikulttuurisuuden kasvu haastaa sote-alan monikulttuurisuusosaamista Kuvio 4 Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteet. Ennakointitutkimuksessa esiin nousseet haasteet kohdistuvat erityisesti rekrytointiongelmien voittamiseen, muutoksen hallittuun toteutukseen, kustannusten kasvun voittamiseen kustannustehokkuutta parantamalla sekä uusiin asiakasryhmien palvelutarpeeseen vastaamiseen. Sote-alan vetovoimaisuutta ja julkissektorin kilpailukykyä vahvistetaan Eläköityminen ja nuorten ikäluokkien pieneneminen ovat sote-alalle haaste saada riittävästi opiskelijoita koulutukseen ja uutta henkilöstöä työpaikoille. Henkilöstön saatavuutta ja alalla pysymistä on varmistettava urapoluilla, hyvällä johtamisella ja työhyvinvoinnista huolehtimalla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisella on yhä suurempi merkitys alan imagon ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on yhä tärkeämpää työn laadun, mutta myös alalla viihtymisen vuoksi. Työajan joustot on tehtävä mahdollisiksi. Opiskelijoiden hakeutumista alalle on saatava vahvistettua työvoiman turvaamiseksi. Toisaalta alan aikuiskoulutukseen on imua työpaikkansa menettäneiden ja alaa vaihtavien keskuudessa. Maahanmuuttajat ja heidän koulutuksensa on alalle mahdollisuus saada lisää henkilöstöä alalle. Julkinen terveydenhuolto, varsinkin terveyskeskukset, joutuvat panostamaan nykyistä enemmän imagoonsa ja houkuttelevuuteensa. Muutosjohtajuus ja alaistaidot korostuvat Uudistuminen edellyttää johtajuuden uudistumista. Henkilöstöjohtamisen ja muutosjohtamisen taitoja on lisättävä työpaikoilla ja koulutuksessa. Nuorten hakeutumiseen alalle vaikuttaa kuva, jonka nuoret saavat alan johtamisilmastosta.

9 Alaiset ovat osa työilmapiiriä, uudistumista, innovaatioita ja he aikaansaavat asiakkaan kanssa lopullisen työn tuloksen. Alaistaitoihin kiinnitetään työpaikkakoulutuksessa ja peruskoulutuksessa aiempaa enemmän huomiota. Sitoutuminen, oman osaamisen ja ammattitaidon aktiivinen esiin tuominen sekä kehittymishakuisuus tukevat työyhteisön onnistumista ja ovat hyviä alaistaitoja. Kehittämisestä tulee kaikille ammattiryhmille osa perustehtävää, mikä seikka olisi tultava esiin jo ammatillisessa peruskoulutuksessa. Yksityisen palvelutuotannon lisääntyessä on sen tulevaisuudessa osallistuttava myös ennaltaehkäisevään työhön pelkän hoitamisen ja hoivan lisäksi. Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi on välttämätöntä pirstaloitumisen sijaan kumppanuus- ja verkostomaiseksi muuttuvassa palvelurakenteessa. Yksityissektori on saanut melko vapaasti keskittyä ydinpalvelujen tuottamiseen, mutta kumppanuuksien ehdoksi tulee kuntien ostopalveluissa jatkossa vaatimus, että yksityinen ja kolmas sektori osallistuu myös ennaltaehkäisevään työhön ja kokonaisuuksien suunnitteluun siten, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori muodostavat koordinoidun kokonaisuuden. Moniongelmaisten asiakkaiden palvelujen koordinointi tulee näkymään sekä terveyskeskusten pitkäaikaissairaiden hoidon monien eri sairauksien koordinoituna kokonaishoitona että mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden psyykkisten ja fyysisten sairauksien hoidon kokoamisena kattavaksi hoitosuunnitelmaksi ja hoidoksi. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuuden määrätietoinen tavoite nujertavat luukulta luukulle kulkemisen. Maahanmuutto ja monikulttuurisuusosaamisen tarve lisääntyy Maahanmuuttajien palvelutarpeet on otettava huomioon ammatillisessa koulutuksessa ja palvelutarjonnassa. Monikulttuurisuusosaamista on vahvistetta peruskoulutuksella ja täydennyskoulutuksella. Maahanmuuttajat nähdään potentiaalisena työvoimareservinä, jolle on räätälöitävä sote-alallekin koulutusta ja suunniteltava sopiva urapolku. Poliittisella ilmapiirillä voidaan lieventää tai jyrkentää asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Kustannustehokkuus ja työn vaikuttavuus on varmistettava Yhteiskuntaan ja sote-alan organisaatioihin tarvitaan muutoksia, joilla rahaa vapautetaan keskeiseen ja vaikuttavaan palvelutuotantoon. Palveluja tuotteistetaan ja tuotteille määritetään hinta. Talousosaaminen, kustannustietoisuus ja kyky toimia yrittäjämäisesti (sisäinen yrittäjyys) ovat jokaisen työntekijän ammatillista perusosaamista, mikä seikka edellyttää opetussuunnitelmien uudistamista tältä osin.

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30

Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Keski-Suomen Sote 2020 Vanhuspalvelut workshop klo 13:00 15:30 Millainen ympäristö ja palvelut helpottavat ikääntyvän elämää? Ikäystävällinen Suomi? Mikä olisi paras mahdollinen SOTE ikäihmisten näkökulmasta?

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot