Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli. varma.fi > Työhyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli. varma.fi > Työhyvinvointi"

Transkriptio

1 Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli varma.fi > Työhyvinvointi

2 Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli Hyvä asiakkaamme 3 Työssä jatkaminen kannattaa 4 Onnistumisen edellytyksiä 6 Hyvä työkyky -malli 9 Työkykyä uhkaavan ongelman havaitseminen ja esille ottaminen 10 Ongelman selvittely ja ratkaisu 13 Ongelman selvittely Ratkaisut Sairauspoissaolojen hallinta 19 Sairauspoissaolokäytännöt Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen ja työhön paluun tuki Yhteistyö työterveyshuollon kanssa 24 Työeläkekuntoutus yrityksessä 27

3 Hyvä asiakkaamme Työurien pidentäminen on Suomen kansantalouden kannalta välttämätöntä väestön ikääntyessä. Meillä työuria lyhentää erityisesti työkyvyttömyys, joka johtaa ennenaikaiseen työuran päättymiseen. Keskeinen tavoite työelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta on edistää työkykyä ja mahdollistaa työssä jatkaminen silloinkin, kun työkyky on uhattuna tai jo alentunut. Työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä on tuotu esiin tarve tehostaa työkyvyttömyyden ehkäisyä työpaikkojen ja työterveyshuollon paremmalla yhteistyöllä. Ns. työterveysyhteistyön periaatteena on, että työnantajan olisi oltava selvillä henkilöstön terveydentilasta ja työkyvyttömyysriskistä. Riskeihin pitäisi myös pystyä varautumaan tehokkailla ja vaikuttavilla työterveyshuollon ja työpaikan työkykyä edistävillä ja työssä jatkamista tukevilla prosesseilla. Tämä opas tarjoaa ideoita sellaisten toimintamallien rakentamiseen, jotka mahdollistavat työkykyä uhkaavien ongelmien varhaisen havaitsemisen ja niiden hoitamisen yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. Mallien avulla voidaan estää sairauslomien tarpeeton pitkittyminen ja edistää kuntoutumista. Toimintamallit helpottavat yrityksen ja työterveyshuollon välisen yhteisen ajattelutavan löytämistä. Varma tarjoaa verkossa Hyvä työkyky -apuvälineen, joka helpottaa mallin suunnittelua (www.varma.fi > Työhyvinvointi). Varma on suomalaisen työn eläkevakuuttaja Huolehdimme työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä eläketurvasta tehokkaasti ja kilpailukykyisesti ja tarjoamme osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja. Varman työeläkekuntoutuksen ja työhyvinvoinnin palvelut tukevat työkykyä ja auttavat jaksamaan pidempään työelämässä ja helpottavat yrityksen eläkemenojen hallintaa. Eläkemaksuina kerätyt varat sijoitamme tuottavasti ja turvaavasti nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten. Mari Antti-Poika Asiantuntijalääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 3

4 Työssä jatkaminen kannattaa Väestön ikärakenteen muutoksella on merkitystä paitsi kansantaloudelle, myös työelämälle. Työvoiman saatavuus vaikeutuu, koska työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Työntekijöiden ikääntyminen merkitsee myös pitkäaikaissairauksien lisääntymistä työpaikoilla. Iän mukana fyysinen suorituskyky alenee, eikä tuki- ja liikuntaelimistö kestä enää samanlaista kuormitusta kuin nuorempana. Pitkäaikaissairaudet yleistyvät mutta eivät useinkaan aiheuta työkyvyttömyyttä, vaikka sairaus saattaa aiheuttaa työkyvyn rajoitteita. Näissä tilanteissa voi olla välttämätöntä muuttaa työnkuvaa joiltakin osin niin, että työntekijä voi osallistua työelämään mahdollisimman pitkään ja täysipainoisesti. 4 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

5 Työssä jatkaminen sopivissa työtehtävissä on kaikkien etu. Työntekijälle se merkitsee paitsi parempaa toimeentuloa ja aikanaan parempaa vanhuuseläkettä myös oman itsensä tuntemista tarpeelliseksi, mielekästä tekemistä, sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuuksia oppia uusia asioita. Työnantaja taas voi säilyttää osaavan työntekijän, rekrytointitarpeet vähenevät sekä työnantajalta säästyy selvää rahaa sairausloma-, vaihtuvuus- ja eläkekustannuksissa. Yhdessä sovitun toimintamallin avulla voidaan aikaisempaa tehokkaammin havaita työkykyä uhkaavat ongelmat mahdollisimman varhain ja löytää oikeat ratkaisut yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden kanssa ja näin vähentää sairauspoissaolojen tarvetta estää sairauslomien tarpeeton pitkittyminen käynnistää tarvittaessa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ja sopia toimintatavoista Varman kanssa ammatillisessa kuntoutuksessa. Työssä jatkamisen tukeminen on otettu huomioon myös lainsäädännössä. Työterveyshuoltolaissa työterveyshuollon velvollisuudeksi on säädetty mm. työntekijöiden työkyvyn arviointi ja seuranta, työkuormituksen selvittäminen tarvittaessa, tarpeelliset toimenpide-ehdotukset työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin ja toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta sekä kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutuksen ohjaus. Työturvallisuuslaissa työnantaja velvoitetaan vähentämään tarvittaessa työntekijään kohdistuvia työn kuormitustekijöitä. Työeläkelaeissa on säädetty ammatillinen kuntoutus oikeudeksi henkilöille, joilla on sairaudesta johtuva työkyvyttömyyseläkkeen uhka, ja tätä uhkaa voidaan vähentää tai siirtää ammatillisella kuntoutuksella. Sairausvakuutuslakiin tehdyn muutoksen perusteella Kansaneläkelaitoksen työterveyshuoltokorvaukset ovat vuoden 2011 alusta 50 % kustannuksista. Ennaltaehkäisevistä palveluista korvataan 60 % edellyttäen, että työpaikalla on yhteistyössä sovitut toimintamallit työkyvyn hallitsemiseksi, seurannaksi ja tukemiseksi. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 5

6 Onnistumisen edellytyksiä Toimintamalli edellyttää tiettyjen perusasioiden olevan kunnossa: johtaminen, työturvallisuus, luottamus onnistunut viestintä, hyvät keskusteluyhteydet esimiesten koulutus ja tuki vaikeiden asioiden käsittelyssä valmiudet tarvittaviin työjärjestelyihin työntekijän terveydentilan niin vaatiessa hyvin toimiva työterveyshuolto ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Onnistuneiden toimintamallien ehdoton edellytys on kaikkien osapuolten sitoutuminen. Työntekijöiden tulee ymmärtää, että toiminnalla pyritään edistämään heidän terveyttään tai kuntoutumistaan ja parantamaan heidän menestymistään työelämässä. Ylimmän johdon ja esimiesten on oltava vakuuttuneita siitä, että työntekijöiden pitkään työssä jatkaminen on myös yrityksen etu. Yrityksen kannustinjärjestelmillä voidaan tukea työkykyä edistäviä toimintatapoja. Luottamus Sitoutuminen edellyttää luottamusta. Työntekijöiden tulee voida luottaa siihen, että toiminnalla aidosti pyritään hyvinvoinnin parantamiseen. Toiminnan tulee olla johdonmukaista niin, että toimitaan sovitulla tavalla ja sovitut toimintatavat koskevat kaikkia. Vaihtoehtoisia toimintatapoja tulee olla riittävästi. Näin jokainen työntekijä tuntee, että työpaikalla on joku, jonka puoleen voi kääntyä ongelmien ilmaantuessa. Työpaikan hyvä keskustelukulttuuri ja erilaisuutta hyväksyvät asenteet luovat pohjaa toimintamallille. 6 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

7 Viestintä Toimintamalleista keskustelun ja tiedotuksen täytyy olla riittävän laajaa ja avointa. Eri osapuolten näkemykset tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Mitä laajempi joukko osallistuu suunnitteluun, sitä helpompi toimintamalli on hyväksyä työpaikalla. Sitoutumista edistää, jos työpaikan vaikuttajahenkilöt ovat myötämielisiä asialle. Lainmukaisuus Toiminnan tulee olla kaikilta osiltaan lainmukaista. Asiaan liittyviä lakeja ovat työterveyshuoltolain ja työturvallisuuslain lisäksi muun muassa työterveyshuoltoa koskevat tietosuojasäännökset, laki potilaan oikeuksista, työsopimuslain irtisanomis- ja työsyrjintäsäädökset sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Riittävä osaaminen Toiminta vaatii riittävää osaamista. Kaikkien toimijoiden on tunnettava sovittu toimintamalli. Lisäksi käsiteltävät asiat ovat usein arkaluonteisia, ja niiden käsittely vaatii hienotunteisuutta. Sairauden psykologinen merkitys on erilainen eri ihmisille, ja ihmisten valmius tuoda esiin ja käsitellä asioitaan muiden kanssa on myös erilainen. Työterveyshuollon ammattihenkilöillä on koulutusta vaikeiden asioiden käsittelyyn, mutta esimiehille on hyvä järjestää tästä erityistä valmennusta ja ohjausta. Toimintatapojen varmistaminen edellyttää, että mallista tiedotetaan jatkuvasti ja koulutusta järjestetään toistuvasti tarpeen mukaan. Sovitusta toimintamallista tiedottaminen on sisällytettävä myös uusien työntekijöiden ja erityisesti uusien esimiesten perehdytykseen. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 7

8 8 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

9 Hyvä työkyky -malli Kuva 1. Hyvä työkyky -mallin rakenne Työkyvyn varhainen tuki Sairauspoissaolokäytännöt Työkykyongelmien tunnistaminen Ongelmien käsittely ja ratkaisu Poissaolojen ilmoitus-, hyväksymisja seurantakäytännöt Poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäiseminen ja työhön paluun tuki Yhteistyö työeläkekuntoutuksessa Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Toimintamallilla sovitaan työpaikan eri toimijoiden (mm. työntekijät, esimiehet, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto) väliset pelisäännöt, joilla voidaan yhteistyössä tarttua työkykyä uhkaaviin ongelmiin mahdollisimman varhain estää sairauspoissaolojen tarpeeton pitkittyminen ja tukea kuntoutumista. Hyvä työkyky -mallissa on kaksi toisiinsa liittyvää kokonaisuutta: työkykyongelmien varhainen havaitseminen ja käsittely sekä sairauspoissaolojen hallinta (Kuva 1). Esimiehet, työtoverit, työsuojelu ja työterveyshuolto ovat avainasemassa työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain. Hyvä työkyky -malli luo pelisäännöt, joiden mukaan asioita viedään eteenpäin riippumatta siitä, kuka ongelmat ensin havaitsee. Malli määrittelee eri osapuolten vastuut ja yhteistyön muodot, joilla työntekijöiden työkyky voidaan säilyttää tai palauttaa VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 9

10 Työkykyä uhkaavan ongelman havaitseminen ja esille ottaminen Ongelmat eivät aina johdu ainakaan yksinomaan sairaudesta, vaan taustalla saattaa olla monia muita tekijöitä, jotka usein ovat kietoutuneet keskenään. Ongelman taustalla voi olla mm. sairaus tai oire tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen työhön tai työyhteisöön liittyvät ongelmat, häirintä ja kiusaaminen puutteellinen työn organisointi ristiriita työn vaatimusten ja suorituskyvyn välillä riittämätön osaaminen ongelmallinen elämäntilanne päihdeongelma. Ratkaisut riippuvat ongelman luonteesta. Jos kyse ei ole lääketieteellisestä ongelmasta, sitä ei voida ratkaista työterveyshuollon keinoin. Työterveyshuollon apua voidaan silti tarvita ongelman selvittelyssä. Ongelma voi tulla esille eri tavoin: työntekijän oma aloite esimiehelle tai työterveyshuollolle esimiehen havainnot kehityskeskustelut työtovereiden havainnot perheenjäsenten yhteydenotot työpaikalle tai työterveyshuoltoon asiakaspalaute työterveyshuollon havainnot terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla sairauspoissaolotilastot. Mallin pohjana on esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu (ks. ongelman käsittely s. 13). Työpaikalla tulisi kuitenkin olla riittävästi myös vaihtoehtoisia toimintatapoja. Esimerkiksi jos ongelmien syy on huonossa esimies alaissuhteessa tai jos keskustelut esimiehen kanssa eivät johda eteenpäin, tulisi henkilöstön käytössä olla muita ennalta sovittuja etenemisteitä. 10 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

11 Asioiden puheeksi ottamista helpottaa toimintamalli, jossa on sovittu, minkälaisissa tilanteissa esimiehen edellytetään puuttuvan asioihin, niin sanotut hälytysrajat. Esimiehet tarvitsevat silti usein erityistä valmennusta vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Ongelmien taustalla saattaa olla hyvin arkaluontoisia tekijöitä, ja niiden esille ottaminen ja selvittely vaativat hienovaraista käsittelyä, joka edellyttää hyviä ihmissuhdetaitoja. Sairauslomapäivien käyttäminen hälytysmerkkinä on usein helpointa, koska niille voidaan asettaa lukumääräisiä toimintarajoja. Keskustelun sävy on tärkeää, jotta sitä ei koeta vahtimiseksi, epäilyksi tai syyttelyksi. Esimerkkejä hälytysrajoista Merkkejä ongelmista Työterveyshuollon havainnot Terveystarkastustulokset (mm. työkykyindeksi ja uupumismittarit, masennusseulat) Pitkäaikaissairaus Oireilu Toistuvat käynnit erilaisin syin Ehdotuksia hälytysrajoiksi Työterveyshuollon arvio toimenpidetarpeesta Sairauslomat Pitkä sairausloma Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot Tiettyihin diagnooseihin esim. mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot Epäsuhta diagnoosin ja sairauslomien määrän tai pituuden välillä Tiettyyn vuorokiertoon liittyvät poissaolot Esim. yhtäjaksoinen yli 30 vrk:n kestoiseksi arvioitu sairauspoissaolo Esim. yli 30 vrk:n sairauspoissaolo kumulatiivisesti vuoden aikana Esim. kolme 1 3 päivän sairauspoissaoloa 4 kk:n aikana Yli 10 päivän poissaolo Esim. kolme viikonloppuun rajoittuvaa 1 päivän poissaoloa 6 kk:n aikana Toimintamallissa sovittavien kriteerien mukaan Työterveyshuollon arvion mukaan VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 11

12 Merkkejä ongelmista Esimiehen havainnot Kehityskeskustelu Alentunut työsuoritus Muutokset käyttäytymisessä Keskittymis- ja oppimisvaikeudet Motivaation puute Asiakasvalitukset Jatkuvat ylityöt, työhön uppoutuminen Päihdeongelmat Ehdotuksia hälytysrajoiksi Työntekijä tuo esiin ongelmia työkyvyssä, jaksamisessa, osaamisessa tai työmotivaatiossa Suoritetilastot, työraportit, asiakaspalaute Esimiehen arvion mukaan Jos nämä näkyvät työsuorituksessa tai häiritsevät työyhteisön toimintaa Esimiehen arvion mukaan muutenkin Esimiehen arvion mukaan Esimiehen arvion mukaan Krapulapäivät Töiden laiminlyönti Terveydelliset viitteet alkoholin liikakäytöstä tai huumeiden käytöstä Päihtyneenä työssä 12 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

13 Ongelman selvittely ja ratkaisu Kuva 2. Työkykyongelman selvittely työpaikalla Ongelma havaittu työpaikalla mahdollinen terveysongelma Esimiehen ja työntekijän keskustelu, työkykykeskustelu ei terveysongelmaa Työhön liittyvä ongelma Työhön liittyvien ongelmien ratkaisu Selvittelykäynti työterveyshuollossa vain terveysongelma Jatkoselvittelyt Ongelma havaittu työterveyshuollossa Lääketieteelliset ratkaisut Työterveysneuvottelu Työhön ja terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyvät ratkaisut Ammatillinen kuntoutus Ongelman selvittely Työpaikalla havaitun ongelman laatua selvitetään esimiehen ja alaisen keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Jos ongelman syyksi paljastuvat selvästi itse työhön liittyvät syyt, kuten liiallinen työmäärä, puutteellinen osaaminen tai tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, ei työterveyshuollon selvittelyjä luonnollisestikaan tarvita (Kuva 2). Jos sen sijaan syntyy epäily terveysongelmasta tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon. Tällöin on tärkeää, että selvittelyjen syy on kaikkien osapuolten tiedossa. Esimiehen tulee keskustella asiasta avoimesti työntekijän kanssa. Myös työterveyshuollon tulee olla selvillä siitä, miten esimies näkee tilanteen, jotta se ei ole yksinomaan työntekijän kertomuksen varassa. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 13

14 Toimintamallissa on hyvä sopia lähettämiskäytännöstä. Siinä voidaan käyttää erityistä lähetettä, tai esimies voi, työntekijän läsnä ollessa, olla puhelimitse yhteydessä työterveyshuoltoon ja selvittää oman näkökulmansa asiaan. Työnantaja voi pyytää työntekijältä selvitystä tämän työkyvystä, jos hänellä on syytä epäillä työntekijän työkyvyn alentuneen. Jos työntekijä osoittautuu kykenemättömäksi työhönsä, työnantajan tulee ennen työsuhteen päättämistä selvittää, voidaanko työntekijä sijoittaa tai kouluttaa johonkin hänelle sopivaan tarjolla olevaan muuhun työhön. Olennainen ja pitkäaikainen työkyvyn aleneminen voi olla peruste työsuhteen päättämiselle. Jos työntekijä epäilee saavansa työstä oireita tai työn pahentavan hänen sairauttaan, hänellä on työterveyshuoltolain perusteella oikeus saada työterveyshuollon arvio työn kuormittavuudesta. Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin kuormittumisen vähentämiseksi käytettävissä olevin keinoin. Työkykyongelmissa on suositeltavaa sopia työterveyshuoltoon erityinen selvittelykäynti, jolle varataan tavallista vastaanottokäyntiä pidempi aika. Selvittelykäynnillä työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa. Selvittelyn perusteella voidaan päätyä siihen, että ongelma liittyy vain työhön, jolloin työterveyshuollon jatkotutkimuksia ei tarvita, ja asia palautuu esimiehen ja työntekijän väliseksi. Jos työterveyshuollon jatkoselvittelyjä tarvitaan, niitä voivat olla muun muassa työterveyshuollossa tehtävät lääketieteelliset tutkimukset, mm. sairauden diagnosointi, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen, sairauden työperäisyyden selvittäminen tai työrajoitteiden selvittäminen lähete muualle tutkimuksiin tai työpaikkakäynti. Useimmat työkykyyn liittyvät ongelmat edellyttävät työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työterveyshuollon aloitteesta tapahtuvat neuvottelut voivat tapahtua vain työntekijän suostumuksella tietosuojaa loukkaamatta. Paras tapa on, että työntekijä itse osallistuu häntä koskeviin neuvotteluihin (ns. työterveysneuvottelut, s. 15). Tällöin työntekijä itse päättää, mitä hän kertoo terveydentilastaan. Työjärjestelyjen onnistumisen kannalta olisi hyvä keskustella työpaikalla yleisemminkin siitä, miksi työjärjestelyjä tarvitaan. Silloin työtoverien on helpompi hyväksyä tilanne. Tämän tulee tapahtua työntekijän suostumuksella, ja siitä voidaan sopia työterveysneuvottelussa. 14 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

15 Työterveysneuvottelu Tarkoitus Osallistujat Tehtävät Sovittavat asiat Löytää ratkaisut ja suunnitella mahdolliset työjärjestelyt kun työntekijällä on tai epäillään olevan työkykyyn liittyvä ongelma suunniteltaessa työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen suunniteltaessa ammatillista kuntoutusta päihdeongelmissa häirintätilanteiden selvittelyssä Työntekijä, joka voi ottaa mukaan luottamusmiehen tai muun luottohenkilön Esimies, tarvittaessa myös henkilöstöhallinnon edustaja Työterveyslääkäri, tarvittaessa työterveyshoitaja tai esim. työfysioterapeutti Työterveyslääkäri tuo esiin lääketieteellisesti todetut rajoitteet, ts. mitä työntekijä pystyy ja ei pysty tekemään valmistaa työntekijää neuvotteluun etukäteen Esimies kertoo, mitä työjärjestelyjä on mahdollista tehdä tekee neuvottelusta muistion Työntekijä ratkaisee, mitä hän kertoo terveydentilastaan tuo esiin oman käsityksensä työjärjestelyistä Henkilöstöpäällikkö auttaa yli osastorajojen tapahtuvissa työjärjestelyissä toimii tarvittaessa esimiehen tukena Työntekijän luottohenkilö toimii työntekijän henkisenä tukena valvoo työntekijän oikeuksia Toteutettavat työjärjestelyt Tehtävät mahdollisissa osasairauspäiväraha- tai kuntoutushakemusasioissa Toimenpiteiden onnistumisen seuranta Työyhteisön informoinnin laajuus ja tapa VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 15

16 Ratkaisut Työ Työhön liittyviä ratkaisuja voivat olla muun muassa koulutus, urasuunnittelu, työkierto tai tehtävien vaihto. Joskus osa-aikaeläke 58 vuotta täyttäneelle (60 vuotta v tai sen jälkeen syntyneille) tai vuorotteluvapaa voi olla sopivin ratkaisu. Jos ongelmien taustalla on tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, joissain tapauksissa voidaan päätyä myös siihen, että työsuhteen päättäminen on paras vaihtoehto. Sairaus Kun sairaus tai muuten alentunut suorituskyky vaikuttaa työkykyyn, keinoja työkyvyn säilyttämiseen voivat olla määräaikaiset tai pysyvät työjärjestelyt ergonomian parantaminen sopivammat työvälineet työn uudelleen organisointi työkierto ammatillinen kuntoutus (uudelleensijoitus uusiin tehtäviin entiselle työpaikalle tai uudelle työpaikalle, uudelleenkoulutus), ks. myös Työeläkekuntoutus yrityksessä s. 27 osatyökyvyttömyyseläke (ks. s. 30). Työterveyshuolto voi joskus katsoa perustelluksi Kelan ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen varhaiskuntoutuksen (ASLAK ) tai työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen (TYK) järjestämisen. Nämä toteutetaan useimmiten kuntoutuslaitoksessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laitoskuntoutuksesta on pysyvää hyötyä vain, jos työhön tehdään tarvittavat muutokset. Mahdollisuuksia työn kehittämiseen olisi hyvä pohtia jo kuntoutuksen aikana yhteistyössä työntekijän, esimiesten, työterveyshuollon ja kuntoutuslaitoksen asiantuntijoiden kesken. Päihdeongelmien käsittelyyn monilla yrityksillä on jo valmiit hoitoonohjausmallinsa. Näille yhteistä on ongelman varhainen puheeksi ottaminen, millä pyritään vaikuttamaan tilanteeseen ennen kuin ongelma pääsee liian vaikeaksi. Hoitoonohjausmallien takana on samanlainen ajattelu kuin työkyvyn tukemisen toimintamallissa. Myös hoitoonohjausmallit edellyttävät jatkuvaa tiedottamista mallista ja riittävää koulutusta. 16 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

17 Työyhteisö Joskus yksittäisen työntekijän ongelmat heijastavat koko työyhteisöä koskevaa työn tekemisen häiriötä. Tällöin tarvitaan laajempaa työn kehittämisprojektia. Työyhteisöön liittyvät ongelmat edellyttävät usein laajempaa työyhteisön tutkimista ja erillistä suunnitelmaa työyhteisön kehittämiseksi. Vastuut selvityksestä ja jatkotoimista vaihtelevat tilanteen mukaan ja riippuvat toisaalta yrityksen, toisaalta työterveyshuollon voimavaroista ja osaamisesta. Kun työyhteisöongelmat tulevat esiin yksittäisen työntekijän ongelman yhteydessä, tietosuojaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asian esille tuoneesta työntekijästä riippuu, kuinka suoraviivaisesti asiassa edetään. Elämäntilanne Työssä esiin tulevien vaikeuksien takana saattaa olla myös ongelmallinen elämäntilanne, joka sitoo työntekijän voimavaroja. Elämäntilanteeseen työterveyshuolto tai esimies ei voi vaikuttaa, mutta tilanteen aiheuttamaa rasitusta voidaan vähentää. Työterveyshuolto voi auttaa kuuntelemalla ja joskus neuvomalla oikean avun piiriin. Esimies voi auttaa järjestelemällä töitä tilapäisesti. Ymmärtäväinen työyhteisö voi olla tukena elämäntilanteen ongelmissa. Tämä kuitenkin edellyttää, että työntekijä itse on halukas kertomaan ongelmistaan työpaikalla. Lisätietoa: Ahola K. Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos, Helsinki 2011 Korppoo L. Esimiestyön mahdollisuudet ja henkilöstöyksikön rooli. Kirjassa Martimo KP, Antti-Poika M, Uitti J (toim). Työstä terveyttä. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2010 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 17

18 18 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

19 Sairauspoissaolojen hallinta Sairauspoissaolojen hallinta edellyttää, että työpaikalla seurataan poissaoloja kattavasti, eri osapuolten vastuut on määritelty ja tiedonkulusta on sovittu niin, että asiat tulevat sujuvasti hoidetuiksi tietosuojaa kunnioittaen. Sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteena on, että sairauspoissaolot ovat oikein mitoitettuja ja että aktiivisella hoidolla ja kuntouttavilla (sekä työntekijään että työhön kohdistuvilla) toimenpiteillä mahdollistetaan oikea-aikainen työhön paluu. Tehokkainta sairauspoissaolojen hallintaa on nopeuttaa turvallista työhön paluuta sairausloman jälkeen. Mitä pidempi sairausloma, sitä vaikeampaa työhön paluu on. Pitkittyvä sairausloma saattaa hidastaa kuntoutumista. Sairauspoissaolokäytännöt Mallissa sovitaan menettelyistä sairaustapauksissa. Sovittavia asioita ovat muun muassa: mihin poissaolosta ilmoitetaan minkälainen todistus vaaditaan poissaolon hyväksymiseksi ja sairausajan palkan maksamiseksi miten sairauspoissaolotodistukset kulkevat työpaikalla, mm. mihin ne toimitetaan ketkä kaikki käsittelevät lausuntoja ja miten tietojen salassapito varmistetaan kuka huolehtii asiakirjojen toimittamisesta Kelaan ja työterveyshuoltoon miten varmistetaan, että koko henkilöstö tuntee menettelytavat miten sairauspoissaoloja seurataan kuka tilastoi poissaolot missä poissaolotilastoja seurataan ja arvioidaan miten esimiehet seuraavat poissaoloja miten tuetaan työhön paluuta sairausloman jälkeen. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 19

20 Sairausloman pitkittymisen ehkäiseminen ja työhön paluun tuki Oikea-aikainen ja turvallinen työhön paluu on sekä työntekijän että työnantajan etu. Tarpeettomasti pitkittyvä sairausloma saattaa hidastaa kuntoutumista. Työhön paluun tukeminen saattaa estää uusia sairauslomia ja ennenaikaisen eläkkeen. Onnistuneen työhön paluun edellytyksenä on sairauden tehokas hoito, työpaikalla tarvittaessa tehtävät työjärjestelyt ja hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan välillä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli sairauslomien pitkittymisen ehkäisemisessä, mutta ratkaisevin on yrityksen tahtotila. (Ks. myös Yhteistyö työterveyshuollon kanssa, s. 24). Työterveyshuoltolainsäädäntö edellyttää terveystarkastuksia tarvittaessa sairausjaksojen jälkeen. Paras kuitenkin olisi, jos työhön paluusuunnitelma tehtäisiin mahdollisimman pian pitkän, esimerkiksi yli yhden kuukauden kestoiseksi arvioidun sairausloman aikana (Kuva 3). Useimmissa tapauksissa työhön paluuseen ei tarvita mitään erityisiä toimenpiteitä. Siitä huolimatta olisi hyvä, jos yrityksen työterveyshuolto arvioisi jokaisessa alkavassa pidemmässä sairauslomassa mahdollisen toimenpidetarpeen. Työterveyshuolto voi harkintansa mukaan kutsua työntekijän vastaanotolle tai muuten ottaa yhteyttä häneen ja seurata hänen vointiaan sairausloman aikana. Työterveyshuollon seuranta on tärkeää myös sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa tutkimukset ja hoito sairaalassa viivästyvät ja sairausloma pitkittyy joskus tarpeettomastikin. Työterveyshuolto voi tällöin ottaa kantaa sairausloman tarkoituksenmukaiseen pituuteen, kun on selvitetty, mitä työjärjestelyjä on mahdollista tehdä. Työterveyshuollon on mahdollista myös ehkäistä katteettomien eläkeodotusten syntymistä. 20 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

21 Kuva 3. Yhteistyö työhön paluun tukemisessa Sairausloma esim. > 1kk Työhön paluu Tieto kaikista sairauslomista työterveyshuoltoon Työterveyshuollon arvio Työhön paluun suunnitelma työntekijä työterveyshuolto esimies henkilöstöhallinto Työhön paluun tukeminen ja seuranta Tieto sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon Työterveyshuolto voi tehdä osuutensa vain, jos tieto sairauspoissaolosta tulee työterveyshuoltoon silloinkin, kun sairauslomatodistus kirjoitetaan työterveyshuollon ulkopuolella. Tiedonkulusta sovitaan osana toimintamallia. Työnantaja voi toimittaa muualla kirjoitetun sairauslomatodistuksen työterveyshuoltoon, ellei työntekijä sitä erityisesti kiellä (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004,5 ). Silloin työterveyshuolto voi harkintansa mukaan kutsua työntekijän vastaanotolle tai muuten ottaa yhteyttä häneen. Esimies voi myös kehottaa työntekijää ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon vastaanotettuaan sairauslomatodistuksen. Jos käytössä on kattavat tiedot henkilöstön sairauspoissaoloista, työterveyshuolto voi säännöllisin väliajoin tarkistaa, ketkä ovat olleet pitkähköllä sairauslomalla tai keillä on toistuvia sairauspoissaoloja. Useimmissa työterveyshuollon tietojärjestelmissä on mahdollista määritellä sekä seuranta-aika että hakukriteereinä käytettävä sairauslomapäivien ja -kertojen lukumäärä. Voidaan myös sopia, että henkilöstöhallinnosta tai palkanlaskennasta ilmoitetaan työterveyshuoltoon pitkät tai toistuvat sairauspoissaolot etukäteen sovittujen kriteerien mukaan. Työhyvinvointityöryhmä (ns. Kuuskosken ryhmä 2011) on esittänyt sairausvakuutuslakiin muutosta, jonka mukaan sairauspäivärahaa voidaan maksaa yli 90 päivän vain työterveyslääkärin lausunnolla. Työterveyslääkärin odotetaan ennen lausun- VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 21

22 non antamista selvittävän, minkälaisia työjärjestelyjä työpaikalla voidaan tehdä työhön paluun mahdollistamiseksi. Työnantajan edellytettäisiin ilmoittavan työntekijän poissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. Myös sairauspäivärahan hakuaikaa ehdotettiin lyhennettäväksi kahteen kuukauteen siitä päivästä, josta alkaen sairauspäiväraha tulisi maksettavaksi. Jos yritys ostaa esimerkiksi maantieteellisistä syistä työterveyspalveluita kovin monelta palveluntuottajalta, keskitetty poissaoloseuranta henkilöstöhallinnossa tai yhdellä, niin sanotulla päätyöterveysasemalla voi olla ainoa mahdollisuus hallita sairauslomien pitkittymistä. Päätyöterveysasema voi tällöin tehdä aloitteen selvittelyihin paikallisessa työterveysyksikössä toimintamallissa sovitulla tavalla. Työhön paluun suunnitelma Työhön paluuta suunnitellaan jo sairausloman aikana yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Esimiehen on tärkeää pitää yhteyttä työntekijään muutenkin sairausloman aikana. Työhön paluun suunnitelmassa voi olla esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja: Paluu sairauslomalta entiseen työhön ilman erityistoimenpiteitä. Paluu entiseen työhön, mutta työhön paluun tukemiseksi tarvitaan työjärjestelyjä tilapäisesti tai pysyvästi. Näitä ovat esimerkiksi työtehtävien rajaaminen paremmat työvälineet tai apuvälineet ergonomiset parannukset lyhennetty työaika korvaavat työtehtävät. Työhön paluun nopeuttaminen edellä kuvatuin työjärjestelyin. Uudelleensijoitusselvittelyt omalla työpaikalla. Työeläkekuntoutuksen selvittelyt oman työpaikan ulkopuolella, ellei työnantajalla ole osoittaa terveydelle sopivia työtehtäviä. Pääosin työjärjestelyt toteutetaan työpaikan omin toimenpitein. Työhön paluuta voidaan tukea Kelan osasairauspäivärahalla tai, jos työntekijällä todetaan työkyvyttömyyseläkkeen uhka, Varman tukemalla työkokeilulla. Kun sairausloma on kestänyt sairausvakuutuksen omavastuuajan, työntekijällä (ja yrittäjällä) on oikeus osasairauspäivärahaan, joka on puolet kokopäivärahasta. Edellytyksenä on, että hän on edelleen työkyvytön omaan työhönsä, mutta pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Työntekijä ja työnantaja sopivat osa-aikatyöstä siten, että työaika ja palkka ovat % aiemmasta. Jos työnantaja maksaa osasairauspäivärahan aikana työntekijälle kokopäivätyötä vastaavan palkan, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. 22 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

23 Varman tukeman työkokeilun aikana työntekijä voi olla omassa työssään lyhyemmällä työajalla tai rajoitetuissa työtehtävissä, tai hänen työssä selviytymistään voidaan kokeilla kokonaan uusissa työtehtävissä. Työeläkeyhtiö voi maksaa kuntoutusrahaa työntekijälle tai työnantajalle, jos työnantaja maksaa työkokeilun ajalta palkkaa (ks. myös Työeläkekuntoutus yrityksessä s. 27). Myös Kelan kuntoutusrahaa voidaan käyttää työkokeiluun työterveyshuollon kuntoutuspäätöksellä. Kelan kuntoutusrahaa ei kuitenkaan voi käyttää omaan työhön palaamiseen, vaan se edellyttää uusia työtehtäviä tai ainakin selvästi uudelleen muokattua työkokonaisuutta. Lisätietoa osasairauspäivärahasta ja Kelan kuntoutuksesta löytyy osoitteesta Työeläkejärjestelmä ja Kela myöntävät etuja vain kuntoutujalle. Työhallinnon työolosuhteiden järjestelytukea sen sijaan voidaan maksaa työnantajalle. Sitä voi hakea muun muassa työvälineiden tai työmenetelmien vaatimiin muutoksiin tai toisen työntekijän antaman avun kustannuksiin. Tuen myöntäminen edellyttää lääkärinlausuntoa sekä työvoimaviranomaisen arviota järjestelyjen tarpeellisuudesta. Lisätietoa saa työhallinnon sivuilta Työhön paluun tukeminen ja seuranta Työntekijä tarvitsee usein tukea työhön palatessaan. Pehmeä lasku ja työhön opastus ovat sitä tärkeämpiä mitä pidempään poissaolo on kestänyt. Opastusta tarvitaan erityisesti silloin, kun joku tehtävä on muuttunut, työntekijä on voinut jo irtautua työyhteisöstä ja työtoverit ovat voineet vaihtua. Joskus myös työyhteisö tarvitsee valmentautumista pitkään työssä olleen työntekijän paluuseen. Erityisesti vakavan sairauden tai mielenterveysongelmien jälkeen työhön palaavan vastaanottaminen voi olla vaikeata. Työterveyshuolto voi auttaa tässäkin, kun se tuntee sekä työhön palaajan että työyhteisön. Työhön paluun onnistumista on syytä seurata, kunnes tilanne on vakiintunut. Työterveyshuolto seuraa terveydentilaa ja esimies työssä selviytymistä. Lisätietoa: Kivistö S. Paluu työhön. Työterveyslaitos, Helsinki 2005 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 23

24 Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Työkyvyn tukeminen edellyttää hyvin toimivaa työterveyshuoltoa ja yhteistyötä työpaikan ja työterveyshuollon välillä, ns. työterveysyhteistyötä. Työterveysyhteistyön tavoitteena on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto tietävät oman vastuunsa seuraavissa asioissa: selvillä olemisen periaate henkilöstön tila (mm. työtyytyväisyys, osaaminen, terveydentila ja työkyky) työkykyyn liittyvät riskit työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus työkyvyttömyyskustannukset varautumisen periaate henkilöstöriskien hallinta varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät toimet osallistumisen periaate työterveysyhteistyö ja sen suhde työpaikan työturvallisuusyhteistyöhön tilannekohtainen työssä jatkamisen mahdollisuuksien selvittäminen. Tärkeitä yhteistyötilanteita ovat mm. toiminnan suunnittelu yhteistyössä, jolloin yritys tuo esiin omat painopisteensä ja toivomuksensa ja työterveyshuolto asiantuntemuksensa. työkyvyn tukemisen toimintamallit esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö toiminnan ja sen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Toimintasuunnitelman yhteydessä keskustellaan tarvittaessa myös eettisesti ja juridisesti kestävistä toimintatavoista ja tietosuojasäädösten mukaisesta tiedonkulusta. Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää sairaanhoitoa, mutta sairaanhoito helpottaa työkyvyn seurantaa ja nopeaa asioihin reagointia. Tavallisin ja työkyvyn tukemisen kannalta paras vaihtoehto on, että työnantaja kustantaa yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja ainakin työkykyselvittelyihin työterveyslääkärin pyytämät erikoislääkärikonsultaatiot. Myös Kela korvaa nämä erikoislääkärikonsultaatiot silloin, kun hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä. Työterveyshuollon etuna pitkäaikaissairauksien hoidossa on, että osana sairaanhoitoa voidaan seurata työssä selviytymistä. 24 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

25 Työkyvyttömyysriskin hallinta yhteistyönä Työkyvyttömyysriskin hallinta on yrityksen ja työterveyshuollon yhteinen tavoite, jonka saavuttamisessa molemmilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa (kuva 4). Myös arvioitaessa tavoitteiden toteutumista, on tärkeää arvioida, miten eri osapuolet ovat tehneet osuutensa ja miten yhteistyö on toiminut. Työterveyshuolto ei yksin pysty ratkaisemaan työkykyongelmia, vaan yrityksen tahtotila ratkaisee onnistumisen. Siksi vastuu työkyvyn tukemisen toimintamallista on yrityksellä, joskin työterveyshuolto antaa oman tarvittavan asiantuntemuksensa yrityksen avuksi ja voi olla myös itse aloitteellinen. Kuva 4. Työkyvyttömyysriskin hallinta yhteistyönä Työkyvyttömyysriskin hallinta Työpaikka Yhteistyö Työterveyshuolto Työn tekemisen edellytykset Johtaminen Tiedonkulku Eettisesti kestävät toimintatavat Hoito Yhteydet erikoissairaanhoitoon Ongelmien havaitseminen ja ratkaisu Varhaisen tuen toimintamallit Sairauspoissaolojen hallinnan ja työhön paluun toimintamallit Yhteinen toiminnan suunnittelu ja arviointi Toimenpideehdotukset työpaikalle Kuntoutukseen ohjaaminen Seuranta ja tuki Varma Kela VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 25

26 Esimerkki työnjaosta toimintamallissa Esimiehet Työterveyshuolto Henkilöstöhallinto Palkanlaskenta Työhönpaluuvalmentaja Työkykyongelmien havaitseminen ja sairauspoissaolojen seuranta osana päivittäisjohtamista Työkykykeskustelut ja lähettäminen työterveyshuoltoon työkykyarvioon Työterveyshuollon konsultaatiot ongelmatilanteissa Tarvittaessa aloite työterveysneuvotteluun Työkyvyn seuranta ja tukeminen, hoito ja ohjaus kuntoutukseen Yhteydet ulkopuolisiin hoitotahoihin ja kuntoutuksen toimijoihin Tarvittaessa aloite työterveysneuvotteluun Oikea-aikaisen työhön paluun suunnittelu Esimiesten tuki, neuvonta ja perehdytys yhteistyöhön Toimintamallin suunnittelu, arviointi ja toteutumisen seuranta Esimiesten valmennus ja tuki Uudelleensijoitusten suunnittelu Osallistuminen tarvittaessa työterveysneuvotteluun Poissaolojen tilastointi ja tilastojen käsittely Sairausajan palkan maksu Lääkärintodistusten toimittaminen Kelaan ja sovittavien käytäntöjen mukaan muualle (esim. työterveyshuoltoon, henkilöstöhallintoon) Tuki kuntoutujalle käytännön asioissa Työjärjestelyjen suunnitteluun osallistuminen Ulkopuolisen tuen (mm. osasairauspäiväraha, työeläkekuntoutus) mahdollisuuksien selvittäminen Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Lisätietoa: Martimo KP, Antti-Poika M, Uitti J (toim). Työstä terveyttä. Kustannus Oy Duodecim 2010 Varma: Yritys ja työterveyshuolto, 26 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

27 Työeläkekuntoutus yrityksessä Jos työkykyongelmien syynä on sellainen sairaus, että se aiheuttaa lähivuosina työkyvyttömyyden uhan, työntekijällä on oikeus tarkoituksenmukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen työeläkejärjestelmän kustantamana. Yhteistyö työeläkekuntoutuksessa on hyvä kirjata toimintamalliin osana työhön paluun tukemista. Kuva 5. Yhteistyö Varman kanssa työeläkekuntoutuksessa Kuntoutussuunnitelma työterveyshuolto työntekijä esimies henkilöstöhallinto Työkokeilu työpaikalla omassa työssä uudessa työssä Työhönvalmennus Seuranta Mahdollinen työkyvyttömyyden uhka Työterveyshuollon arvio tarvittavat tutkimukset diagnostiikka hoito Tarvittavat neuvottelut eläkeyhtiön kanssa Tarvittavat lausunnot Oikeus työeläkekuntoutukseen ei Muu ratkaisu kyllä Työkokeilu uudella työpaikalla Uudelleenkoulutus Esim. työjärjestelyt työtehtävien vaihto koulutus urasuunnittelu työkierto työyhteisön hoito apu elämäntilanteeseen sairauden hoito Työterveyshuolto tekee arvionsa työkyvyttömyyden uhasta. Jos edellytykset näyttävät täyttyvän, työterveyslääkäri laatii Varmalle B-lausunnon. Sitä ennen hän voi tarvittaessa olla yhteydessä Varman kuntoutusasiantuntijaan tai kuntoutusasioita käsittelevään asiantuntijalääkäriin. VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 27

28 Samanaikaisesti käynnistetään kuntoutussuunnitelman valmistelut työpaikalla. Parasta olisi, jos Varmassa voitaisiin ottaa kantaa myös kuntoutussuunnitelmaan samalla, kun ratkaistaan oikeus työeläkekuntoutukseen. Varma tekee valituskelpoisen päätöksen siitä, täyttyvätkö työeläkekuntoutuksen vakuutuslääketieteelliset edellytykset. Varma ratkaisee sen, minkä laajuisia kuntoutustoimia pidetään tarkoituksenmukaisina, toisin sanoen mitä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä tuetaan. Omalla työpaikalla tehtävät toimenpiteet ovat useimmiten ensisijaisia uudelleenkoulutusratkaisuihin nähden. Jos kuntoutusta ei ole mahdollista toteuttaa omalla työpaikalla, Varma voi tarvittaessa tukea kuntoutussuunnitelman tekemistä oman työpaikan ulkopuolella. Työeläkekuntoutuksen vakuutuslääketieteelliset edellytykset Sairaus, vika tai vamma aiheuttaa objektiivisesti todettavissa olevan uhkan lähivuosina todennäköisesti joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillisella kuntoutuksella voidaan siirtää tai estää työkyvyttömyyden uhkaa ja siten säästää työeläkemenoa. 28 VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

29 Kuntoutussuunnitelman valmistelu Kuntoutussuunnitelma tehdään useimmiten työterveysneuvottelussa. Työterveyslääkäri arvioi, mihin työhön työntekijä vielä pystyy ja mihin ei. Esimiehen kanssa pohditaan työn vaatimuksia ja sitä, minkälainen työnkuva saattaisi olla mahdollinen. Mahdollisessa uudelleensijoitustilanteessa henkilöstöhallinnolla tulisi olla käsitys siitä, minkälaisia tehtäviä yrityksessä ylipäänsä on tarjolla. Tavoitteena on löytää mielekäs työ, jossa työntekijä voi antaa täyden työpanoksen. Monissa yrityksissä toimii kuntoutus- tai uudelleensijoitusryhmä, jonka jäseninä on tavallisesti työterveyslääkäri, henkilöstöhallinnon ja linjajohdon sekä työsuojelun tai luottamusmiesten edustajat. Joissakin yrityksissä tai työterveysyksiköissä toimii myös erityisiä työhönpaluuvalmentajia. Ellei oikeutta työeläkekuntoutukseen ole, on löydettävä muu ratkaisu joko työpaikan omin keinoin tai esimerkiksi työvoimahallinnon keinoja käyttäen. Onnistunut kuntoutus edellyttää työntekijältä itseltään motivaatiota sekä valistunutta esimiestä. Työkyvyttömyyseläkkeistään omavastuisen yrityksen talouden kannalta kuntoutus on aina eläkeratkaisua edullisempi. Tätä ei kuitenkaan aina yksittäisissä työyksiköissä ymmärretä, sillä työkyvyttömyyskustannukset eivät aina näy työyksikön kustannuksissa, vaan niitä tarkastellaan koko yrityksen tai konsernin tasolla. Uudelleensijoitustilanteissa kuntoutusraha mahdollistaa työntekijälle harjoitteluajan uudessa työpisteessä, jolloin häneltä ei odotetakaan täyttä työpanosta. Joissakin yrityksissä on myös tapoja, joilla uudelleensijoitusta rahoitetaan sisäisin siirroin (esimerkiksi tuettu palkka, jossa osa kustannuksista rahoitetaan keskushallinnosta, tai kustannusten jakaminen luovuttavan ja vastaanottavan yksikön välillä). VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli 29

30 Uusi työ voi edellyttää koulutusta tai kurssitusta, joka voidaan myös kustantaa työeläkekuntoutuksena. Myös oppisopimuskoulutus tai räätälöidyt työhönvalmennusohjelmat ovat mahdollisia. Lisäksi osa-aikaista opiskelua voidaan tukea osakuntoutusrahalla, jolloin työntekijä voi opiskella osa-aikaisen työn ohella. Joissain tapauksissa kuntoutuksen lopputuloksena voi olla osatyökyvyttömyyseläke. Tämä edellyttää, että osatyökyvyttömyyseläkkeen lääketieteelliset kriteerit täyttyvät. Kuntoutus osana toimintamallia Osana toimintamallia yrityksessä tulee ratkaista: Käytetäänkö työeläkejärjestelmän työkokeiluja työntekijän palatessa työhön pitkältä sairauslomalta? Milloin ajatuksen työeläkekuntoutuksesta tulee herätä ja kuka voi tehdä aloitteen? Mikä on työkokeilun aikainen toimeentuloturva? Maksetaanko työkokeilun ajalta palkkaa vai maksetaanko kuntoutusraha työntekijälle itselleen? Menettääkö työntekijä palkattoman työkokeilun ajalta lomaoikeutensa vai rinnastetaanko työkokeilu palkalliseen sairauslomaan, jonka ajalta lomaoikeus karttuu normaalisti? Miten kuntoutussuunnitelma tehdään, mikä on työterveyshuollon ja mikä yrityksen tehtävä? Käytetäänkö työterveysneuvotteluja? Mitkä ovat vastuut ja työnjako kuntoutusta, esim. työkokeilua suunniteltaessa ja toteutettaessa? Kuka tai ketkä ovat yhteyshenkilöitä Varmaan? Kuka ottaa tarvittaessa yhteyttä Varmaan? Keneltä Varma pyytää työnantajan lausunnon ja kuka tekee työkokeilusopimukset? Edellytetäänkö aina työterveyslääkärin lausuntoa? Lisätietoa työeläkekuntoutuksesta saat osoitteesta Henkilöasiakkaat tai sähköpostitse osoitteesta tai soittamalla numeroon VARMA Hyvä työkyky Työkyvyn tukemisen malli

31

32 1691/07.11 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Puhelin Postiosoite PL 1, VARMA Käyntiosoite Salmisaarenranta 11, Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Internet Hyvää työtä.

Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla

Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Työkyvyttömyyden ehkäiseminen työpaikalla Hyvä asiakkaamme 3 Työssä jatkaminen kannattaa 4 Onnistumisen edellytyksiä 6 Luottamus Tiedottaminen Lainmukaisuus Riittävä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9. Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.12 12.9.2012 Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Onko työterveyshuoltoa?

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli

Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen malli Varhaisen tuen malli on työkalu yksilön, työyhteisön ja koko organisaation erilaisten ongelmien havaitsemiseen, puheeksiottamiseen ja ratkaisemiseen. Varhainen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI Raimo Suvitaival fysiatri, osastonylilääkäri Satakunnan shp, fysiatria ja kuntoutus Alueellinen olkakoulutus 5.3.2015 YLEISTÄ AMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661)

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661) OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 117 14.04.2014 Kemijärven kaupungin toimintaohje sairastumistilanteissa KH 117 Kemijärven kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.10.2011 258 työkyvyn varhaisen tukemisen

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli

AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN. Työterveyshuollon rooli AMMATILLINEN KUNTOUTUS VOIMAA TYÖVOIMAAN Työterveyshuollon rooli 1 TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI ja HOITAJA ARVIOIVAT TYÖNTEKIJÄN TYÖKYKYÄ VASTAANOTTOKÄYNNEILLÄ Työkykyä voidaan symbolisesti kuvata talon muodossa.

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013

Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013 Sairaspoissaolot kuriin LVI-Päivät 31.10.2013 Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia 31.10.2013 1 Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot