KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 2015 JA OHJELMA

Transkriptio

1 Kiteen asumisen työryhmä YKT Konsultointi Heino Hiltunen KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 215 JA OHJELMA Kitee, vakinaisesti asutut asunnot ja asuntovarauma ja asuntotarvelaskelmat 21B ja 215B /B 215/B KITEEN KAUPUNKI KITEE 26

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. KEHITYS NYKYTILANTEESEEN JA NYKYTILA 2.1 Väestömäärän ja rakenteen kehitys Väestö v Ikärakenne, väestöllinen -, vanhus- ja taloudellinen huoltosuhde 2.2 Työllisyys ja taloudellinen asema Työllisyys Väestön talouden asema Kaupungin talouden kehitys, vertailuja 2.3 Asuminen Asuntokunnat Asuntokanta Asuntotuotanto Asumisväljyys Asuntojen varustetaso Hallintaperusteet 2.4 Asuntokannan vajaakäyttöaste, asumisen talous ja asuntomarkkinat Asuntokannan vajaakäyttöaste Asumisen talous 2.5 Väestön ja asumisen täsmennetty nykytila 3. KEHITYSSUUNTIA, ONGELMAT, PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3.1 Asumisen kehityssuuntia ja kehittämisongelmia Kehityssuuntia Ongelmia 3.2 Asumisen päämäärät ja tavoitteita 28 ja ASUNTOJEN SEKÄ ASUMISPALVELUJEN TARVE V , SKENAARIOT A, B JA C 4.1 Väestöön ja rakennuskantaan pohjautuvat asuntojen tarvelaskelmat kuntatasolla, 3 skenaariota 4.2 Väestön ikärakenteen muutokset Palveluasuminen ja palveluasumisen tarve v Muutostarpeet asuntokannassa ASUMISEN STRATEGIA Väestöskenaariot Asuntojen tarvelaskelmat Asumisen strategia, visio, strateginen tehtävä, toimintalinjat ja toimenpiteet 6. ASUMISEN TYÖRYHMÄN ESITYS TOIMENPITEIKSI v ja 215 Liite 1: KITEE, kaupunkikonsernin asuinkiinteistöt 26 Liite 2: KITEE, muut asuinkiinteistöt/ kaupungin vastuut Liite 3: Kaupunkien vertailutietoja Liite 4: Taloustietoja (Kitee, koko maa, Pohjois-Karjala ja Keski-Karjala) Liite 5: Käsitteet ja määritteet 2

3 ESIPUHE Aravarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto käynnistyi Kiteellä voimaperäisesti -7 luvun alkupuolella. Sysäyksen tälle tarpeelle antoi -6 luvun lopulla kunnanisien tekemä päätös, lähteä luomaan edellytyksiä teollisuuden sijoittumiseksi Kiteelle. Näkemys siitä, että ainoastaan aktiivinen teollistamispolitiikka ja sen myötä pysyvät työpaikat voisivat pysäyttää työelämään tulevien ns. suurten ikäluokkien poismuuton. Tuolloin selkeä tosiasia oli se, että ellei elinkeinorakennetta pystytä monipuolistamaan niin 12 asukkaan kunta näivettyy muutamassa vuosikymmenessä 8 asukkaan takapajulaksi. Tilanne oli kestämätön muuttotappion ollessa 2-3 henkilöä vuodessa. Onnistunut teollistamispolitiikka (1 vuodessa 1 teollista työpaikkaa) loi tarpeen myös asuntotuotannolle. Meille rakennettiin -7 ja -8 luvuilla aravarahoitteisia asuntoja n. 5 kpl. Kun lukuun lisätään myöhemmin valmistuneet vanhusten vuokra-asunnot (29 kpl), muiden omistamat arava-asunnot (18 kpl), kaupungin omistamat muut asunnot (51 kpl), sekä muiden tahojen omistamat vuokra-asunnot (346 kpl), tästä tulee yhteensä 161 vuokra-asuntoa. Nyt olemme tilanteessa, että asukasluku on tippunut alle 1 henkilön, ikärakenne muuttuu koko ajan vanhusvoittoisemmaksi, vuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt, joka on johtanut tyhjien asuntojen lisääntymiseen ja tämä osaltaan rasittaa taloyhtiöiden taloutta. Meidän vuokrakerrostaloalueet ovat Rantala, Kuikantie, Peltola, Harjula ja Puhos. Rantalan ja Kuikantien alueen talot ovat selkeimmin ns. aravavuokra-asuntoja. Projektin alkukartoituksessa kävi selville se, että meillä on yhden kerrostalon verran tyhjiä asuntoja (n huoneistoa). Tuo luku ei sinänsä ole kovin korkea, kun se suhteutetaan meidän koko asuntovaraumaan. Projektin keskeinen tarkoitus on ennakoida tulevaisuutta, nähdä asuntotarpeemme 1-15 vuoden sihdillä ja päättää toimenpiteistä nyt, eikä vasta sitten kun ongelmat kaatuvat päälle. Kuten totesin, meillä on kolmisenkymmentä huoneistoa pysyvästi tyhjillään. Kun tämä tilanne oli tiedostettu, meillä ei jääty aikailemaan, eikä ns. tuleen makaamaan vaan kaupunginhallitus nimesi työryhmän valmistelemaan yhden kerrostalon käyttötarkoituksen muutosta vanhusten palveluasunnoiksi. Valmistelutyö on edennyt rivakasti niin, että näillä näkymin remontointi pääsee käynnistymään vuoden lopulla. Vuoden alussa tehdyllä fuusiolla tehostetaan asuntokantamme käyttöastetta. Useasta erillisestä taloyhtiöstä muodostettiin fuusion kautta yksi yhteinen Kiteen Kotitalot Oy. Isännöinti ja asukasvalinta siirtyivät Kaupungin toiminnaksi. Alku on osoittanut, että fuusio oli tarpeen. Asuntojen tyhjänä olo aika on lyhentynyt. Jatkotoimenpiteinä asuinalueiden imagoa pyritään kohentamaan mm. kiinnittämällä huomiota ulkoalueisiin sekä laatimalla pidemmän aikavälin talokohtainen kunnostussuunnitelma. Käsillä oleva raportti antaa erinomaisen kuvauksen ja kattavan tiedon meidän asuntovaraumasta, ikärakenteesta, varallisuustasosta ja raottaa monipuolisesti tulevaisuuden verhoa. Näin osaltaan helpotetaan ja autetaan päätöksentekoa asuntopolitiikan suunnittelussa. Riittävän varhaisella ennakoinnilla, hyvällä suunnittelulla ja ennakkoluulottomilla päätöksillä voimme pehmentää asuntokantaamme kohdistuvia pulmia ja lievittää asumiseen liittyviä kipupisteitä. Kiitän projektin asiantuntijoita ja kaikkia toimijoita. Erityisesti kiitän konsultti Heino Hiltusta hänen asiantuntemuksestaan. Kaupungin eri viranhaltijat ovat kiitettävästi osallistuneet raportin sisällön työstämiseen. Kiteellä Esko Olkkonen työryhmän puheenjohtaja 3

4 1. JOHDANTO Kiteen kaupunki on tilannut asumisen strategian YKT - Konsultointi Heino Hiltuselta. Tämän hankkeen tavoitteiksi on kirjattu projektiohjelmassa mm. kaupungin asuntokannan ja asuntovarauman käytön lisääminen, kotitalouksien asuntovarallisuuden turvaaminen sekä asuntokantaan sijoitetun pääoman käytön ja tuoton parantaminen sekä tuottaa kaupungin konsernijohdolle ehdotukset kaupunkiomisteisen asuntokannan omistajapolitiikaksi. Asumisen strategian valmistelua varten on kaupunginhallitus nimennyt työryhmän. Työryhmän jäsenet: Puheenjohtaja Esko Olkkonen, Marja-Riitta Väistö, Risto Naumanen, Vesa Parviainen, Pirjo Partanen, Jaakko Turunen (varahenkilö) ja sihteeri Kyllikki Mononen-Hirvonen. Työryhmä on kokoontunut 3 kertaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja valtion asuntorahasto ovat toimittaneet osan työssä käytetyistä tilastotiedoista. Pääosa tilastotiedoista on peräisin tilastokeskuksen raporteista Rakennukset, asunnot ja asuinolot. Työssä on pidetty lähtökohtina ja malleina mm. Pohjois-Savon neljän kunnan (Kangaslampi, Kaavi, Leppävirta ja Nilsiä) ja Pohjois-Karjalan kahden kaupungin (Lieksa ja Nurmes) asumisen strategioita ja toimenpideohjelmia ( ). Suomen Kuntaliiton asumispoliittiset toimintalinjat taustamuistio Asuminen osana muuttuvaa yhdyskuntaa ja Kuntaliiton hallituksen hyväksymät asumispoliittiset toimintalinjat ovat asumisen suunnitteluun liittyviä tausta-aineistoja. Alueilla, joilla asuntojen ja muun infrastruktuurin kysyntä vähenee tai saattaa vähentyä, on strategisen suunnittelun lisäksi syytä valottaa mennyttä ja tulevaa kehitystä perinteisen ongelmalähtöisen suunnittelun menetelmin. Näin menetellen tulevat tarkasteluun ei toivotut ikävätkin tosiasiat riittävällä painolla. Käsillä olevassa asumisen strategiassa on sovellettu eo. näkökulmaa. Mikään strategia tai ohjelma ei saa olla kiveen hakattu. Strategioita pitää päivittää olosuhteiden muuttuessa - ellei näin tehdä, strategiatyö menettää merkityksensä. 4

5 KEHITYS NYKYTILANTEESEEN JA NYKYTILA 2.1 Väestömäärän ja rakenteen kehitys Väestö v ja ennusteet 215 Väestön vähentyminen on ollut keskimäärin 13 asukasta/ - 1,16 % (Kaavio 1) vuodessa vuosina Väestöennusteen 215A mukaan 1 väestömäärä olisi 9 63 asukasta (Taulukko 2, s. 15), väestöennusteen 215B 2 mukaan asukasta ja v mukaisen väestökehityksen pohjalta tehdyn lineaarisen trendilaskelman mukaan asukasta v Kitee on ollut viime vuosikymmenellä väestökehitykseltään luokassa nopea vähentyminen 3. Tilastokeskuksen omavaraisennusteen 215A mukaan Kitee olisi väestönkehitykseltään luokassa hidas vähentyminen, -,2,6 %/ v. (väestö vähenee 22 asukasta/,23 %/ vuodessa) ja tilastokeskuksen trendiennusteen 215B mukaan Kitee olisi väestökehitykseltään luokassa nopea vähentyminen, yli,6 %/ v. (väestö vähenee 1 asukasta vuodessa, (- 1,3 %/ v.) vuosina Kitee, väestökehitys , - 1,16 %/ v y = -13,24x Kaavio Kitee, väestön lineaarinen trendilaskelma y = -132,5x Kaavio 2 1 Lähde: Tilastokeskus, omavaraisennuste 2 Lähde: Tilastokeskus, trendiennuste 3 Lähde: Ympäristöministeriön moniste 74, sivut 8 ja 44, väestön nopea vähentyminen (yli,6 %/ v.). 5

6 2.1.2 Ikärakenne, väestöllinen -, vanhus- ja taloudellinen huoltosuhde Kitee, työikäiset ja väestöllinen huoltosuhde , 53,5 53,7 52,3 52,6 53, 52,9 54, 54, , 58, 56, 53,6 54, 52, 5, Kaavio 3 Työikäisten määrä on vähentynyt 72 tasosta 64 tasoon Väestöllinen huoltosuhde 4 on kasvanut ikärakenteen muuttuessa vanhempien ikäluokkien suuntaan. Lasten ja eläke-ikäisten määrä on noussut 47:stä 5:een sataa työikäistä kohti. Vanhushuoltosuhde 5 on kasvanut. Eläkeikäisiä oli 25 sataa työikäistä kohti 1994 ja 31 vuonna 24 (maassa keskimäärin 15 v. 22). Kitee, eläkeikäiset ja vanhushuoltosuhde , 4, 35, 24,7 25,2 25,8 25,8 26,5 27,3 27,9 29, 3, 3,63, 25, 2, 15, Kaavio 4 Kitee, työllinen työvoima ja taloudellinen huoltosuhde , , 1,9 1,9 1,81 1,78 1,8 1,69 1,7 1,7 1,67 1,63 1,64 1,67 1,621,6 1, Kaavio 5 4 Väestöllinen huoltosuhde, lasten (-14 v) ja eläkeikäisten (yli 65 v) määrä (1) työikäistä (15-65 v) kohti 5 Vanhushuoltosuhde, eläkeikäisiä (1) työikäistä kohti 6

7 Työllinen työvoima (työpaikat) on vähentynyt 4,3 % Taloudellinen huoltosuhde 6 on työttömyyden laskusta johtuen parantunut laman pohjalta v lähtien vuoteen 24 asti. Työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevia henkilöitä oli 1,62 yhtä työssä käyvää työntekijää kohti v Työllisyys ja taloudellinen asema Työllisyys Kitee, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste % ,1 21, ,4 2 18,8 17, 16,9 16, 16,1 17, 17, Kaavio 6 Työttömien työntekijöiden ja lomautettujen määrä on vähentynyt vuoden 1996 luvuista 38 työntekijällä. Työttömyysaste on laskenut 23,1 %:sta 17,7 %:iin Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli 17,4 % ja koko maan työttömyysaste 8,4 % vuonna Väestön talouden asema Kitee, veronalaiset tulot v (1 ) Kaavio 7 6 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevien suhde työllisiin 7

8 Kitee, tulonsaajat ja tulot/ tulonsaaja (1 ) , , 16, ,7 14,9 15, , , 12,5 12,8 13,3 13, , 1, 8, Kaavio 8 Veronalaiset tulot ovat lisääntyneet eurosta euroon 95 3/ 25,5 %. Tulot ovat lisääntyneet tulonsaajaa kohti 12 eurosta 16 euroon v Lisäys on 4 euroa ja 33,3 %. Tulonsaajien määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla tulons./5,8% Kaupungin talouden kehitys, vertailuja Kitee, tulot /asukas ja verotulot /asukas Kaavio 9 Koko maa, tulot /asukas ja verotulot /asukas Kaavio 1 8

9 5 4 Pohjois-Karjala, tulot /asukas ja verotulot /asukas Kaavio 11 Keski-Karjala, tulot /asukas ja verotulot /asukas Kaavio 12 Kiteen kaupungin tulot ( /asukas) olivat 8, % pienemmät kuin tulot koko maassa keskimäärin, 3,9 % pienemmät kuin tulot Pohjois-Karjalassa keskimäärin ja 6,7 % pienemmät kuin tulot Keski- Karjalassa keskimäärin v. 24. Kiteen verotulot ( /asukas) olivat 16,6 % pienemmät kuin verotulot koko maassa keskimäärin, 1,6 % suuremmat kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin ja 6,8 % suuremmat kuin Keski-Karjalassa keskimäärin. 2.3 Asuminen v Asuntokunnat Kitee, asuntokunnat Kaavio 13 9

10 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1 2, 1,9 Kitee, asuntokuntien keskikoko ,43 2,39 2,36 2,33 2,29 2,25 2,22 2,19 2,17 2, Kaavio 14 Asuntokunnat ovat lisääntyneet 35 asuntokuntaa/ +,8% ja väestö on vähentynyt samana aikana asukasta/ -1,8 % (11 58 asukasta asukasta). Asuntokuntien koon nopea pieneneminen on pitänyt vielä väestön nopean vähenemisen olosuhteissa asuntokuntien määrän lähes ennallaan. Asuntokuntien keskikoko oli Kiteellä 2,14 henkilöä, Keski-Karjalan seutukunnassa 2,14 henkilöä, Pohjois-Karjalassa 2,12 henkilöä ja koko maassa 2,14 henkilöä vuonna 24. Kaupunkimaisissa kunnissa asuntokuntien keskikoko oli 2, henkilöä ja maaseutumaisissa kunnissa 2,3 henkilöä 24. Yhden henkilön asuntokuntia oli koko maassa 39 prosenttia, kaupungeissa 42 prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa 35 prosenttia Asuntokanta Kitee, asuntokanta Kaavio 15 Asuntokanta on lisääntynyt 24 asuntoa (5, %)

11 2.3.3 Asuntotuotanto v Kitee, asuntotuotanto asuntoja Kaavio 16 Kiteellä on tuotettu viimeisten 11 vuoden aikana asuntoa vuodessa. Keskimääräinen tuotanto on ollut 27 asuntoa. Asuntotuotannon vuosittainen määrä on vaihdellut tavanomaiseen suomalaiseen tapaan merkittävästi Asumisväljyys Kitee, asumisväljyys, pinta-ala/ henkilö ,8 38, 35,4 36, 36,6 37,2 34,7 34, 32,7 33, Kaavio 17 Kiteen asumisväljyys oli 38,8 m 2 / henkilö ja koko maan keskimääräinen asumisväljyys 37, m 2 / henkilö v. 24. Vuonna 1995 oli maan keskimääräinen asumisväljyys 33,4 m 2 / henkilö ja Kiteellä 32,7 m 2 / henkilö. Kitee, ahtaasti asuvat asuntokunnat ja osuus asuntokunnista % , , 2, 17,3 16,3 14,9 16, 14, 13,6 12,8 12,3 11,4 12, 8, Kaavio 18 11

12 Kiteellä oli ahtaasti asuvia asuntokuntia 7 516/ 11,4 % ja 1,4 % koko maassa vuonna Asuntojen varustetaso Kitee, puutteellisesti tai eritt. puutt. asuvat asuntokunnat ja osuus asuntokunnista % , 734 3, 25, 19,7 19,4 18,9 18,7 2, 18,1 17,7 17,1 16,2 15, 1, Kaavio 19 Puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetuissa asunnoissa 8 asuvia asuntokuntia oli Kiteellä 734/ 16,2 % asuntokunnista ja maassa keskimäärin 1,5 % v Hallintaperusteet Kitee, omistus- ja vuokra-asunnot Kaavio 2 Kitee, omistus- ja vuokra-asuntojen osuus % asuntokannasta 74, 73, 72, 71, 7, 73,2 27, 72,4 72,4 72,1 72,3 26, 26,1 72,125,7 26, 25,3 25,3 71,4 71,6 24,5 24,8 25, 24,6 24, 23, Kaavio 21 7 Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 8 Puutteellisesti varustettu asunto: Asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Erittäin puutteellisesti varustettu asunto: Asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämmin vesi tai WC. 12

13 Omistusasuntojen osuus on ollut Kiteellä 71,4-73,2 % ja koko maassa 66, % ja 63,1 % asuntokannasta Vuokra-asuntojen osuus on Kiteellä 24,5-26,1 %. Koko maassa vastaavat luvut olivat 3,6 % ja 33,4 %. Kiteellä oli vuonna 24 vuokra-asuntojen osuus 7,7 % pienempi kuin maassa keskimäärin. 2.4 Asuntokannan vajaakäyttöaste, asumisen talous ja asuntomarkkinat Asuntokannan vajaakäyttöaste Kitee, asuntovarauma asuntoja ja osuus % ,5 9,4 8,5 9,2 9,9 1, 7,2 7, 7, , 12,5 1,9 1, 7,5 5, Kaavio 22 Vuoden 24 lopussa oli asuntoja vailla vakinaisia asukkaita koko maassa 8,8 % asuntokannasta, Pohjois-Karjalassa 1,4 %, Keski-Karjalan seutukunnassa 12,6 % ja Kiteellä 1,9 %. Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta asuntovarauman 9 / asuntokannan vajaakäyttöasteen kasvua tulisi välttää Asumisen talous Kiteen asumisen perustiedot, asuntojen hintavertailu 2-24 Vapaarahoitteiset/ vanhat 2) Kerrostalot Rivi- ja pientalot Yhteensä Kaikki yhteensä 1) 2 Vuosi Euroa/m Koko maan Koko maan Koko maan Koko maan hinnasta % Euroa/m 2 hinnasta % Euroa/m 2 hinnasta % Euroa/m 2 hinnasta % Kitee Koko maa Taulukko 1 9 Asuntovarauma = asunnot vailla vakinaisia asukkaita/ tilapäisesti asutut asunnot + tyhjät asunnot 1 Asuntotuotannon mitoitus Kouvolan seudulla, Kouvolan seudun kuntayhtymä/ suunnittelujohtaja Hannu Koverola v

14 Vapaarahoitteisten kerrostalojen asunto-osake-huoneistojen hinnat % koko maan hinnoista y = -1,3124x + 63, Kaavio 23 Vapaarahoitteisten rivi- ja pientalojen osakehuoneistojen hinnat % koko maan hinnoista Kaavio 24 y = -1,5663x + 71,528 Vapaarahoitteisten asuntojen hinnat (kaikki asunnot) % koko maan hinnoista y = -2,9228x + 71, Kaavio 25 Vapaarahoitteisten kerrostalojen asunto-osakehuoneistojen kauppahinnat ovat olleet vuosina 2-24 Kiteellä % ( /m 2 ) maan keskimääräisestä hintatasosta. Vapaarahoitteisten rivi- ja pientalojen asunto-osakehuoneistojen kauppahinnat ovat olleet vuosina 2-24 Kiteellä % ( /m 2 ) maan keskimääräisestä hintatasosta. Hintatason muutokset ovat olleet Kiteellä maan hintatason muutoksiin nähden alenevia. Vapaarahoitteisten asuntojen kauppahinnat (kaikki asunnot) ovat olleet % ( /m 2 ) koko maan hinnoista ja ne ovat laskeneet 2,9 %/v koko maan hintatasoon nähden. Koko maan osakeasuntojen hintaindeksi (v. 2 = 1) on ollut 99,5 v. 21, 16,8 v. 22 ja 113,6 v. 23. Koko maan kerrostalohuoneistojen hintaindeksi (v. 2 = 1) on ollut 99,1 v. 21, 17, v. 22 ja 113,5 v. 23. Koko maan rivitalohuoneistojen hintaindeksi (v. 2 = 1) on ollut 1,1 v. 21, 16,5 v. 22 ja 113,9 v

15 On huomattava, että koko maan hinnoissa ovat mukana kaikki kasvukeskukset ja se vääristää helposti kuvaa hintakehityksestä Kiteellä ja vastaavien olosuhteiden kunnissa. Kiteen asuntojen hintakehitys on ollut kaiken kaikkiaan lievästi nouseva. 2.5 Väestön ja asumisen täsmennetty nykytila KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 215 JA OHJELMA VUOSILLE NYKYTILANNE: Väestö: asukasta Asuntoväestö 98,2 % väestöstä: asukasta Asuntokunnat/ vakinaisesti asutut asunnot: kpl Asuntokuntien keskikoko: 2,14 asukasta/ asuntokunta Asuntovarauma: 554 asuntoa, 1,9 % asuntokannasta Asuntokanta: 5 88 asuntoa Omistusasunnot: 3 27 asuntoa /72,1 % Vuokra-asunnot: asuntoa/25,7 % Vapaarahoitteisten asuntojen kauppahintakehitys on ollut - 2,9 %/v. koko maan kauppahintoihin verrattuna Kaupunkikonsernin asuntokanta 59 asuntoa/ 11,6 % kaupungin asuntokannasta Asumisen strategian ja ohjelman laatimiselle on täsmennetty yllä olevan kaavion mukaiset lähtökohdat v. 24 lopussa. Väestön määrä on tilastokeskuksen vahvistama tieto ja asuntoväestön osuus on saatu viimeisimmästä tilastokeskuksen julkaisusta Asuminen 25: KEHITYSSUUNNAT, ONGELMAT, PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET 3.1. Asumisen kehityssuuntia ja kehittämisongelmia Kehityssuuntia Kotitalouksien asuntovarallisuuden väheneminen vähenevän kysynnän alueilla Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on 25,7 % Asuntojen ylitarjontatilanteessa valitaan asunto kysynnän pohjalta. Tällöin kerrostaloasumisen osuus supistuu ja pientaloasumisen osuus lisääntyy valtakunnan tasoinen asumisen ohjailu käy vaikeammaksi ja sen merkitys vähenee Kysynnän vähetessä säilyttävät rivi- ja pientaloasunnot arvoaan paremmin kerrostalojen asuntoihin nähden 11 Asuminen 25:13, Rakennukset, asunnot ja asuinolot 24 15

16 Arava-asuntokannan kilpailukyky uhkaa heikentyä edelleen vapaarahoitteiseen asuntokantaan nähden Väestön itsenäinen asumisura alkaa nuorempana, sen alkupäässä valitaan useammin suurempi omistusasunto, jopa omakotitalo perijäsukupolvet, matala korkotaso Väestö ikääntyy ja palveluasumisen osuus lisääntyy Suurten ikäluokkien siirtyminen työelämän ulkopuolelle toisaalta hidastaa taajamoitumista väliaikaisesti ja aiheuttanee seuraavan suurehkon murroksen asumisessa paluumuutto lisää asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ja lisää kysyntää kasvukeskusten ulkopuolella, kysyntää kakkosasunnoissa. Toisaalta maaseudun suuret ikäluokat pyrkivät osittain lastensa ja lastenlapsiensa läheisyyteen kasvukeskuksiin ja parempien terveys- ym. palvelujen piiriin. Asuntokuntien koko pienenee edelleen, perusteita asuntojen koon kasvattamiselle on entistä vähemmän vaikkakin asuntojen koko on Suomessa merkittävästi pienempi kuin muissa pohjoismaissa Asumisen laatu ja asuntojen varustetason merkitys korostuvat Kakkosasuntojen osuus ja määrä lisääntyvät Loma-asuntoja siirtyy vakinaisesti asutuiksi asunnoiksi Loma-asuntojen siirtyessä vakinaisesti asutuiksi asunnoiksi syntyy kysyntää palvelujen läheisyydessä olevista kakkosasunnoista Palvelujen saatavuus vähenee reuna-alueilla ja lisääntyy taajamissa Tuetun asumisen tarvetta on muillakin eritysryhmillä kuin vanhuksilla Maaseutumaisessa kaupungissa asuminen omistusasuntopainotteista Puhoksen kerrostalot tarjoavat asuntoja opiskelijoille Ongelmia Asuntovarauman kasvu, josta seurauksena on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ja edelleen kotitalouksien asuntovarallisuuden väheneminen vähenevän kysynnän alueilla Asuntojen kysynnän väheneminen kaupungin reuna-alueilla Kerrostalojen hissittömyys lisää ikäihmisten muuttotarvetta Kaupunkialueen ja piha-alueiden esteettömyyden huomioiminen on jäänyt toteutumatta monin paikoin Puhoksen kerrostalojen kiinteistöjen kunto- ja laatutason säilyminen Planikan asuntojen myyntiin vaikuttaa Kuikantien asuinalueen maine Asunnottomien päihteiden ongelmakäyttäjien asuttaminen Asumisen suunnitteluun liittyvä ongelma on tarvittavien tilastojen heikko laatu 3.2 Asumisen päämäärät ja tavoitteita ja 215 Päämäärät: (Konsernitaso) Kaupunkikonserni toimii osaltaan siten, että omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoilla ovat kysyntä ja tarjonta riittävässä tasapainossa kuntalaisten asuntovarallisuuden turvaamiseksi ja kannattavan kiinteistönpidon ylläpitämiseksi. (mm. kurjistumisilmiön ehkäisy) Asuntovaraumaa vähennetään päämääränä 3-5 %:n taso Kaupunkikonserni asettaa vuokrataloyhtiöille kokonaistuottovaatimukseksi - tuloksen. 16

17 Kaupunkikonsernin vuokrataloyhtiöt ovat kilpailukykyisiä toimijoita kunnan vuokraasuntomarkkinoilla ja vuokrataso vastaa markkinavuokraa. Tavoitteet ja toimenpiteitä v : Kaupunkikonsernin asuinkiinteistöjen kysyntää lisätään Asuntovaraumaa, joka oli tilastojen mukaan kaupungissa 554 asuntoa/ 1,9 % v. 24, pyritään vähentämään 8,5 %:n tasolle v. 21 ja 7 %:n tasolle v. 215 mennessä. Osallistutaan ympäristöministeriön Asuntovaraumatietojen parantamishankkeeseen. Yksi vuokrakerrostalo muutetaan vanhusten palveluasunnoiksi vuonna 27 Hissien rakentamista kerrostaloihin edistetään, esim. neuvontaa antamalla ja kaupungin avustuksilla v. 27 alkaen Kaupunkikonsernin kiinteistöjen piha-alueita parannetaan esteettömyys huomioiden Esteettömyys huomioidaan myös kaupunkisuunnittelussa: lausunnot esteettömyysyhdistykseltä ja vammaisneuvostolta As. Oy Heinoniemen Kylätalosta luovutaan Vuokratalojen pitkäntähtäyksen korjaussuunnitelmien laatiminen Asukastoiminnan tukeminen vuokrataloissa sosiaalitalkkareiden tai vastaavien palkkaaminen vuokrataloyhtiöihin Pihatyövälineiden hankinta asukasyhdistysten käyttöön Vuokratalojen asuntokysynnän tasapuolinen kohdistuminen eri asuntoalueille Selvitetään Kimppakyydin saaminen kokeiluksi ilmaisesta joukkoliikenteestä 17

18 4. ASUNTOJEN SEKÄ ASUMISPALVELUJEN TARVE V , SKENAARIOT A, B JA C 4.1 Väestöön ja rakennuskantaan pohjautuvat asuntojen tarvelaskelmat kuntatasolla, 3 skenaariota Vuosi Väestö Asuntoväestön osuus % Asuntoväestö Kitee, tilastoja ja asuntotarvelaskelmat Asuntokuntien keskikoko Asuntokuntia/ vakin. as. asunnot Asuntokunnat/ muutos Asuntokanta Asuntovarauma asuntoja Asuntovarauma % Asuntokanta/ muutos as./ v. Asuntokanta/ muutos v ja 215 As. poistuma as./ v. Asuntotuotanto ja tuotantotarve as./ v , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 4 Lähteet: Tilastokeskus/ Rakennukset, asunnot ja asuinolot ja ALTIKA tietokanta Tilastoihin pohjautuvat laskelmat 21/B , , , A , , , /B , , , (-7) 215/C , , , (-23) Taulukko 2 Vuoden 215 asuntoväestö on laskettu väestöennusteen väestömäärästä olettamalla asuntoväestön osuudeksi 98,2 %. Asuntokuntien keskikoon pienenemiskehityksen on oletettu hidastuvan edellisen vuosikymmenen kehitykseen nähden. Vuoden 215 asuntokuntakooksi on otettu 1,9 asukasta/ asuntokunta. Lukujen perusteella on laskettu v. 215 asuntokuntien määrä väestöennusteiden 215A ja 215B sekä väestön trendilaskelman 215C mukaisille väestömäärille. Asuntovarauman on oletettu supistuvan/ voitavan supistaa asuntomarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi 1,9 %:sta 7, %:iin asuntokannasta v. 215 mennessä. Asuntojen poistuma on ollut 54 asuntoa v (5 asuntoa/ v. ja,1 %/ v.). Poistumaksi on oletettu 13 asuntoa vuodessa (,25 %/ v). Poistuman on arvioitu olevan koko maassa.18 -,19 % vuodessa asuntokannasta v ja Väestöennusteen 215A mukainen asuntotuotannon määrällinen tarve olisi em. olettamusten mukaan laskien noin 4 asuntoa vuodessa. Väestön trendiennusteen 215B ja trendilaskelman 215C mukaan laskien asuntotuotannon määrällistä tarvetta ei olisi. Väestöennusteen 215A mukaan laskettu asuntokanta olisi asuntoa v Kysyntä/ väestön ostovoiman kehitys ja asumiseen kohdistettavat tavoitteet ja tarjonta osoittavat tulevan asuntotuotannon määrän lopullisesti. Poistuma = =54 asuntoa, 5 asuntoa/v Lähde: Asuinrakennukset vuoteen 225, VTT Tampere 25,

19 Kitee, asuntokanta , asuntotarvelaskelmat 21/B, 215/A, 215/B ja 215/C /B 215A 215/B 215/C Kaavio 26 Kitee, vakinaisesti asutut asunnot ja asuntovarauma , asuntotarvelaskelmat 21B ja 215B /B 215/B Kaavio 27 Kaaviossa 23 on esitetty asuntokuntien ja asuntovarauman kehitys ja laskelmat vuosille 21B sekä 215B. Vakinaisesti asuttujen asuntojen määrä pysyisi laskelmien mukaan lähes entisellään (-6 asuntoa) B ja varauma vähenisi 213 asuntoa (varaumatavoite 7, % v. 215). 4.2 Väestön ikärakenteen muutokset v Stakesin suosituksen mukaan kunnissa tulisi olla palveluasuntoja noin viidelle prosentille yli 75- vuotiaista kuntalaisista. Suurin osa asunnoista olisi tavallisia palveluasuntoja ja loput tehostetun palveluasumisen paikkoja. Kiteellä oli v. 25 yli 75-vuotiaita vanhuksia 915( 9,3 % väestöstä). 4.3 Palveluasuminen ja palveluasumisen tarve v. 215 Valtakunnalliset stakesin suositukset palveluasuntojen mitoituksesta ovat ohjeellisia keskimääräisiä lukuja ja palveluasumisen tarve on arvioitava paikallisten todellisten tarpeiden pohjalta. Stakes suosittelee palveluasuntoja varattavaksi 5%:lle yli 75-vuotiaiden määrästä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kiteellä asuisi v. 215 yli 75-vuotiaita vanhuksia Toimenpide-esitykset Kiteen vanhustenhuollon toiminnallisista muutoksista , s

20 4.4 Muutostarpeet asuntokannassa v Tilastokeskuksen omavaraislaskelman A mukaisen väestökehityksen toteutuessa lisääntyisi asuntojen tarve 5 88 asunnosta (v. 24) asuntoon 14 (lisäys 264 asuntoa), tilastokeskuksen trendi-ennusteen B mukaisen väestökehityksen toteutuessa asuntojen tarve vähenisi 219 asuntoa ja trendilaskelman C toteutuessa asuntoon (asunto-kannan supistuminen 41 asuntoa). Ero suurimman ja pienimmän asuntojen tarvelaskelman välillä on 665 asuntoa vuonna ASUMISEN STRATEGIA 5.1 Asumisen strategia, visio, strateginen tehtävä ja toimintalinjat Asumisen strategia vuosille Visio Kitee on viihtyisä ja turvallinen kaupunki, jossa kaikilla asukkailla ja sinne muuttavilla on mahdollisuus saada laadukas, kohtuuhintainen ja elämän tilanteeseensa sopiva asunto. Strateginen tehtävä Kaupunkilaisten asuntovarallisuudesta huolehditaan pitämällä yllä kysyntää vastaavat toimivat, monipuoliset ja kohtuuhintaiset asuntomarkkinat yhteistyössä asuntosektorin eri toimijoiden kanssa. Kaikilta toimijoilta edellytetään taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta asumista ja yhdyskuntia kehitettäessä. Toimintalinja 1: Varautuminen sekä väestön määrän myönteiseen kehitykseen että väestön vähenemiseen Kaupunkia kehitetään päämääränä työpaikkojen lisääminen sekä väestön määrän ja rakenteen myönteinen kehitys. Kaupungissa varaudutaan toisistaan poikkeavien väestöennusteiden toteutumiseen. Väestömäärän ja rakenteen muutoksiin varaudutaan jatkuvalla asunto- ja palveluasuntotarpeen seurannalla ja huolehtimalla asuntokannan kunnosta ja muutostarpeista Asumisen strategian toimenpideosa tarkistetaan vuosittain Toimintalinja 2: Laadukkaiden ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen kysyntää vastaavasti ja asuntojen ylitarjonnan ehkäiseminen Toimintalinja 3: Erityisryhmien ja väestön ikärakenteen muutoksen huomioiminen asunto- ja palveluasuntotarjonnassa Pienasuntojen osuus asuntokannasta pidetään riittävänä. Erityisryhmille tarjotaan palveluiden läheisyydessä olevia asuntoja. 14 Taulukko 2, sivu 15 2

21 Erityisryhmien selviytymistä omassa asunnossa tuetaan mahdollisimman pitkään. Kaupunki edistää hissien rakentamista kysynnän piirissä pysyviin peruskorjattaviin rakennuksiin. Esteettömään liikkumiseen kiinnitetään erityistä huomiota sekä asunnoissa että ympäristössä. Toimintalinja 4: Asuinalueiden viihtyisyydestä huolehtiminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tuetaan asuinympäristöjen kehittämishankkeita ja palvelujen säilymistä asuinalueilla. Syrjäytymistä ja eriarvoistumista aiheuttaviin syihin puututaan riittävän ajoissa ja asukasvalinnoilla tuetaan sosiaalisesti kestävää kehitystä. Kaavoitus ja asuntotuotanto suunnataan pääosin jo rakennettujen asuinalueiden yhteyteen. Tuetaan asukkaiden ja asukasyhdistysten omaehtoista toimintaa ja työtä asuinympäristönsä kehittämisessä. Toimintalinja 5: Asumisen jatkuva suunnittelu ja asuntotoimen organisointi Kaupunki osallistuu aktiivisesti asumisen kehittämistoimintaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi laaditaan valtuustokausittain asumisen strategia osana kaupungin palvelustrategiaa. Laadittu vuokrataloyhtiöiden toimenpideohjelma päivitetään vuosittain. Asuntojen isännöinti ja asukasvalinnat on keskitetty yhdelle toimijalle Toimintalinja 6: Asumisen kehittäminen osana kaupungin elinkeinopolitiikkaa Kaupungin elinkeinopolitiikkaa tuetaan huolehtimalla laadukkaiden asuntojen ja vaihtoehtoisten asumismuotojen tarjonnasta. Asumispalveluita ja kustannuksiltaan kohtuuhintaisia asuntoja käytetään vetovoimatekijänä houkuteltaessa uusia yrityksiä ja työntekijöitä kuntaan 6. ASUMISEN TYÖRYHMÄN ESITYS V ja 215 TOIMENPITEIKSI Suunnittelu: Asumisen strategian toimenpideosa tarkistetaan palvelustrategian yhteydessä / vastuuhenkilö: asuntosihteeri Asumisen strategia tarkistetaan kuntastrategian tarkistamisen yhteydessä valtuustokausittain / vastuuhenkilö: asuntosihteeri Nimetään asumisen suunnittelun työryhmä valtuustokausittain Kiinteistöt: Kaupunki tuottaa tarvittavat kiinteistökohtaiset tiedot kiinteistöjen elinkaarisuunnittelun pohjaksi (kuntoarviot, kuntotutkimukset, kiinteistökohtaiset toimenpidesuositukset, korjaussuunnitelmat)/ vastuuhenkilöt: isännöitsijä ja kaupungininsinööri 21

22 Asuinkiinteistöjen kysynnän lisääminen: Lisätään toimenpiteitä vajaakäytössä olevien vuokra-asuntojen ja kiinteistöjen käyttöasteen nostamiseksi ja/ tai myymiseksi omistusasunnoiksi/ vastuu: isännöintiyksikkö Kiinteistöjen käytön seuranta: Asuntovarauman kehitystutkimukseen osallistutaan / vastuuhenkilö: asuntosihteeri Kiinteistöjen asukastilastot ja käyttöasteet kirjataan ja raportoidaan vuokrataloyhtiöiden tilinpäätöksiin/ vastuuhenkilöinä: Kaupungin ja vuokrataloyhtiöiden tilinpäätösten laadinnasta vastaavat henkilöt Vaille käyttöä jääville vuokra-asunnoille/ -taloille etsitään uusia käyttömuotoja ja tehdään tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksia/ vastuuhenkilöt: asuntosihteeri ja isännöitsijä. Asumisen erityistyhmät: Palveluasuntojen tarveselvitykset tulevat sosiaalitoimen erityisryhmien toimenpideohjelmista. Suunnitelmissa huomioidaan hissien rakentamisen - ja esteettömään liikkumiseen tähtäävien toimenpiteiden tarve Kiinteistö- ja asuntotoimen organisointi: Asukasvalinnat kaikkiin kaupungin ja vuokratalojen asuntoihin tapahtuvat asukasvalintatyöryhmän valmistelun kautta Asumisen suunnittelun johtamisesta ja suunnittelussa tarvittavien tietojen hankkijoista ja vastuuhenkilöistä päätetään kaupunginhallituksessa Selvitetään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja kaupungin työnjako asumisen suunnittelussa ja tarvittavien tilastojen ja grafiikan toimittamisesta asumisen suunnitteluun. Vuokratalon muutos erityisryhmän asunnoiksi suunnitteluvaiheessa, toteutus v. 27 Asumisympäristön laatutason kohottaminen Pitkäntähtäyksen korjaussuunnitelmien laatiminen vuokrataloihin Yhteistyö Puhoksen ja Planikan kerrostalojen, Koulutie 1:n kiinteistön sekä muiden vajaakäytössä olevan asuntokannan omistajien kanssa: mm. asuntojen asuttuna pitäminen, asukasvalinnoissa avustaminen, esim. myyntipalveluna. Muut mahdolliset yhteistyömuodot: korjaustoiminta, vuokravalvonta, sopimusten tekeminen Yhteistyö P-K:n Sairaskotiyhdistyksen Veteraanitalon asukasvalinnoissa Eritysryhmien asuntotarpeiden kartoitus jatkossa yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa 22

23 Liite 1: KITEE, kaupunkikonsernin asuinkiinteistöt 26 KNIMI KITEEN KAUPUNKIKONSERNIN ASUINKIINTEISTÖT 26 KNRO VALM. VUOSI/ TALO- TYYPPI PE- RUSK. VUO- SI ASUIN- HUON. ALA m 2 ASUN- NOT KPL VUOK- RA -6 /m 2 /kk HOI- TOV. -6 /m 2 /kk Kiteen Kotitalot Oy Rantalantie /k 418, 72 5,81 3,97 Kuikantie /k 1312, 23 5,89 4,65 Kuikantie /k 2656, 48 6,16 5,15 Kuikantie /k 2168, 39 6,17 5,15 Kellonsoittajantie /k 241, 34 6,55 3,66 Kellonsoittajantie /k 153,5 32 7,11 3,28 Kaprakantie /k 1434, 3 7,22 3,36 Tapulintie /k 145,5 21 7,3 3,42 Urkutie /k 882, 18 7,18 7,29 Hakatie /k 4963, 8 4,19 3,58 Harjuntie /k 345, 65 4,88 2,96 Urkutie /k 1114,5 18 6,59 2,75 Kalattomantie /r 42, 7 7,19 3,9 Kalattomantie /r 42, 7 7,1 2,62 Asunto Oy Heinoniemen Kylätalo Heinoniementie /r 194, 4 6,98 3,8 Harjula I ja Harjula II Ilmolantie /r , 16 7,48 Ilmolantie /r 361, 12 7,63 5,7 Tikanpuisto Arppentie 6 C /r 548, 17 6,88 4,18 Arppenpiha Arppentie 6 B /r 27,3 14 1,58 Kaupungin yksittäiset asunnot Arppentie /r 153,5 2 5,54 Harjuntie /r 33, 1 6,46 Harjuntie /r 194, 2 5, Hutsintie /ok 75, 1 5,35 Juurikkajärventie , 1 4,1 Kalapolku 3 ja /ok 47, 4 3,69 Kalapolku /r 91, 1 5,4 Kappelintie /k 71,5 1 5,58 Kiteentie /ok 116, 2 4,73 Koulutie , 1 4,63 Leipurintie , 1 3,56 Hovinsalontie , 1 3,92 Mäyräntie 2 ja /r 149, 2 5,11 Palomäentie /r 52,5 1 5,45 Kartanontie /pk 25, 4 4,82 Rauhankuja /r 35,5 1 6,46 Rohtotie /k 33, 1 8,76 Savikontie , 3 5,7 Lepikontie 13C , 1 3,49 Honkakummuntie /ok ,5 1 4,49 Ukonvaarantie /ok 11, 1 4, ,

24 Liite2: KITEE, muut asuinkiinteistöt/ kaupungin vastuut KITEEN KAUPUNGIN TAKAUSVASTUUT MUISSA ASUINKIINT.YHTIÖISSÄ 26 KNIMI KNRO VALM. VUOSI/ TALO- TYYPPI PE- RUSK. VUO- SI ASUIN- HUON. ALA m 2 ASUN- NOT KPL VUOK- RA -6 /m 2 /kk HOITOV. -6 /m 2 /kk Keski-Karjalan Vanhustentaloyhdistys ry Harjula III: 86, 26 7,7 4,54 Rauhankuja /r 1998 Rauhankuja /r 1998, - 6 Peltola: Kellonsoittajantie /l , 48 7,78 3,6 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry Veteraanitalo Laatokantie /k 1572,5 35 7,65 3,22 Liite 3: Kaupunkien vertailutietoja 3874,5 19 Kitee, asumisen strategia 215 Kaupunkien vertailutietoja KUNTA VÄESTÖ TYÖVOIMATIETOJA 23* Asukasluku (henk.) Väestöennuste 22 (henk.) Asukasluvun vuosimuutos(%) Työvoima (henk.) Työlliset (henk.) Työttömät (henk.) Työttöm. aste (%) Työpaikkaomavaraisuus (%) Taloudellinen huoltosuhde Huoltosuhteesta työv. ulkop. Nimi No Forssa ,2 125, ,3 1,32 1,17 Heinola ,1 97, ,2 1,42 1,24 Imatra ,8 11, ,2 1,58 1,37 Kajaani ,1 12, , 1,52 1,32 Kitee ,5 17, ,9 1,62 1,42 Kouvola ,5 117, ,9 1,39 1,21 Lieksa ,2 96, ,4 2,2 1,71 Mikkeli , 12, ,8 1,37 1,21 Nurmes ,1 1, ,2 1,95 1,72 Pori , 11, , 1,52 1,3 Raahe ,3 115, ,3 1,49 1,28 Rovaniemi , 1, ,2 1,49 1,3 Savonlinna ,3 13, ,4 1,62 1,41 Tornio , 99, ,3 1,54 1,36 Koko maa ,3 1, ,8 1,31 1,17 Lähde: Kuntaliitto, tilastot 24

25 LIITE 4: Taloustietoja (Kitee, koko maa, Pohjois-Karjala, Keski-Karjala ja kuntakokoluokka) LÄHDE: Sisäasiainministeriön kuntaosasto Kuntien tulot tilinpäätösten mukaan / asukas Verotulot yhteensä Valtionosuudet Toimintatuotot Muut tulot Kitee KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus MM / Kuntien verotulot tilinpäätösten mukaan / asukas Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Kitee KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus MM /

26 Kuntien lainakanta, vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit tilinpäätösten mukaan / asukas Lainakanta Vuosikate KO-poistot Nettoinvestoinnit Kitee KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus MM / Tulovertailu tilinpäätösten mukaan / asukas Verotulot yhteensä Valtionosuudet Toimintatuotot Muut tulot Kitee Keski-Karjalan Pohjois-Karjala 6-1 as SEUTUKUNTA MAAKUNTA KUNTAKOKOLUOKKA Lähde: Tilastokeskus MM /

27 Verotulovertailu tilinpäätösten mukaan / asukas Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Kitee Keski-Karjalan Pohjois-Karjala 6-1 as SEUTUKUNTA MAAKUNTA KUNTAKOKOLUOKKA Lähde: Tilastokeskus MM / Lainakanta, vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit - vertailu tilinpäätösten mukaan / asukas Lainakanta Vuosikate KO-poistot Nettoinvestoinnit Kitee Keski-Karjalan Pohjois-Karjala 6-1 as SEUTUKUNTA MAAKUNTA KUNTAKOKOLUOKKA Lähde: Tilastokeskus MM /

28 LIITE 5 LÄHDE: Tilastokeskus Käsitteet ja määritelmät Ahtaasti asuminen Asumistaso Asumistiheys Asumisväljyys -> Asumistaso Asuntojen keskikoko Asunnon käytössäolotilanne Asunto Asuntokunta Asuntola Asuntoväestö Elinvaihe Hallintaperuste Huone ja huoneluku Huoneistotyyppi -> huone, keittiö Keittiö Keittiötyyppi Kerrosala Kerrosluku Kulutusyksikkö Kunta Lämmitysaine/lämmönlähde Lämmitystapa Lääni Maakunta Omistajalaji Perhe Perhetyyppi Pinta-ala Pääkaupunkiseutu Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennus Rakennusaine Rakennusvuosi Seutukunta Talotyyppi Tilastollinen kuntaryhmitys Tulot ->Valtionveronalaiset tulot Valtionveronalaiset tulot Vanhusasuntokunta Varusteet Varustetaso ->Asumistaso Verkostoliittymät Viitehenkilö 28

29 Ahtaasti asuminen Ahtaasti asumisen normit ovat seuraavat: normi 1: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun. normi 2: enemmän kuin kaksi henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. normi 3: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun. normi 4: enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa vuosina 197 ja Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta 198. Normi 4 oli ensimmäisen kerran mukana vuoden 199 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuodesta 1989 lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistaso Asumistasoluokituksessa asuntokunnat luokitellaan ensiksi asumisväljyyden mukaan kolmeen luokkaan asuntokunnan henkilöluvun ja asunnon huoneluvun perusteella. Luokitus on esitetty kuviossa. Vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei enää ole luettu mukaan huonelukuun. Kuvio. Asumisväljyysluokitus Asunto- Huoneluku ilman keittiötä kunnan Hen 1 o o o o o o o T - kilö- 2 x o o o o o o i luku 3 x x o o o o o l 4 x x x o o o o a 5 x x x x o o o v 6 x x x x x a 7+ x x x x x x Ahdas Normaali x = ahdas asunto, o = tilava asunto Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. Asumistiheys Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntojen keskikoko Asuntojen keskikoko saadaan jakamalla asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala niiden lukumäärällä. 29

30 Asunnon käytössäolotilanne Asunnot luokitellaan käytössäolotilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilöistä vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mukana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Asuntokuntakäsite otettiin käyttöön vuoden 198 väestölaskennassa. Sitä aikaisemmissa laskennoissa käytettiin ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 198 alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa. Asuntola Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esim. yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on - huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi, - vähintään keittiö tai keittokomero, - WC ja - suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. 3

31 Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tieto on saatu väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Perheiden perusväestö poikkeaa asuntoväestöstä siten, että siihen lasketaan kuuluvaksi myös asuntoloissa asuvat. Elinvaihe Elinvaiheluokituksella erotellaan asuntokuntien elämänvaiheet, jotka yleensä eroavat tuloiltaan ja kulutukseltaan. Elinvaiheluokitus muodostetaan asuntokuntatyypin, viitehenkilön iän ja lasten iän perusteella. Asuntokunnan elinvaihetta kuvataan viitehenkilön iällä siinä tapauksessa, että asuntokunnassa ei ole perhettä (yhden henkilön taloudet, perheettömät vähintään kahden henkilön taloudet). Samalla tavoin menetellään myös lapsettomien avio- ja avoparien kohdalla. Lapsiperheiden elinvaihetta sen sijaan kuvataan asuntokuntaan kuuluvien lasten iän avulla. Vuodesta 1993 lähtien avopari ja lapsia perheet ja aviopari ja lapsia -perheet on luokiteltu erikseen. Liite 2. Hallintaperuste Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokistusta, jossa vuokra-asunnot jaetaan aravavuokra-asuntoihin, korkotukivuokra-asuntoihin ja muihin (vapaarahoitteisiin) vuokraasuntoihin. Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste/tuntematon - esim. syytinki, sukulaisuus Asuntokannassa hallintaperuste on myös ei vakinaisessa asuinkäytössä olevalla asunnolla, silloin kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokratalossa tai asumisoikeustalossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Tietoja on saatu aravavuokratalojen lisäksi myös asumisoikeustaloista ja korkotukivuokrataloista. Vertailtaessa hallintaperustetietoja vuoden 1997 tilaston tietoihin, tulee ottaa huomioon, että aikaisemmin asuntokantatilastossa ei ollut tietoja vuoden 1993 jälkeen valmistuneista aravavuokra-asunnoista, vaan ne olivat pääosin luokassa muut vuokra-asunnot. 31