TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA 2006-2020"

Transkriptio

1 TORNION ASUMISEN SUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Nykytila-analyysi Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys Asumiseen liittyvien osatekijöiden kehitys Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Asuntokantaan liittyviä käsitteitä...13 Talotyyppi...13 Asunnon hallintaperuste...14 Asunnon käytössäolo tilanne...14 Asunnon ja rakennuksen varusteet...15 Asuntoväestö...16 Rakentaminen...25 Vuokra-asunnot Vuokran suuruus Käyttöaste Aravalainatiedot Aravavuokra-asuntojen jakautuminen Johtopäätökset Tornion vuokra-asuntokannan osalta Asunnottomuuden kehitys Asuinrakentamisen teknis-rakenteelliset lähtökohdat Tonttivaranto Kaavatilanne Katujen rakentaminen ja kunnossapito Vesihuolto Koulutoimen uusi palvelurakenne asumisen lähtökohtana Lukio-opetus Perusopetus (yläluokat 7-9) Perusopetus (alaluokat 1-6) Hyvinvointipalveluiden palvelurakenteen nykytilanne Päivähoitopalveluiden nykytilanne Hyvinvointipalveluiden erityisryhmien asumisen nykyiset palvelut Taloudellisten tekijöiden kehitys Palvelut Kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Päivittäistavarakaupan ja erikoisliikkeiden palvelut Väestöennusteet Tornion asuntostrategia Kunnan asuntopoliittiset linjaukset Yleinen asuntopolitiikka Asumisen kehittämisen keskeisiä elementtejä Torniossa Ongelmien ratkaisumallit Vuokra-asuntojen osalta suunniteltujen toimenpiteiden rahoitustarve ja mahdollisten avustusten haku Päivähoidon ennusteet...63

3 Koulutoimen oppilasmäärät ja oppilasennusteet Lukio-opetus Perusopetus (yläluokat 7-9) Perusopetus (alaluokat 1-6) Tornion väestön tulevat asumistarpeet eri väestöryhmien näkökulmasta Nuoret Lapsiperheet Vanhukset Vammaiset Asunnottomat Mielenterveyspotilaat Päihdeongelmaiset Tornion väestön tulevat asumistarpeet eri kaupunginosien näkökulmasta Suensaaren alue Kivirannan alue Putaan alue Pirkkiö-Röyttän alue Raumon alue Kaakamon alue Vojakkalan alue Arpelan alue Karungin alue Palvelutarjontaan liittyvät toimenpiteet Päivittäistavarakaupan ja erikoisliikkeiden palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Tekniset palvelut Muut palvelut Johtopäätökset ja muut toimenpide-ehdotukset...81 LIITE 1 Päivähoidon aluejako

4 3 1. Johdanto Asuminen on keskeinen elinympäristön kokemiseen vaikuttava tekijä. Kun omaa asuinympäristöä pidetään viihtyisänä, kokemukset koko elinympäristöstä muuttuvat myönteisiksi. Asumismuoto ei merkitse pelkästään asumista tietynlaisessa asunnossa, vaan myös elämäntapaa. Asumismuoto, omistussuhteet ja asunnon sijainti kytketään arkisessa keskustelussa sosiaalisiin merkityksiin, arvoihin ja muihin ihmisiä luokitteleviin käsityksiin. Tulevaisuudessa tulee viihtyisä asumisympäristö yhdessä toimivan päivähoidon, koulujen ja vapaa-ajanharrastusten kanssa olemaan vielä ratkaisevampaa perheiden valitessa asuinpaikkakuntaa. Koska kunnan peruspalvelut ovat riittävät nykyistä suuremmalle asukasmäärälle, on myös parannettava rakennustoiminnan ja asumisen edellytyksiä kunnassa. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä lisää aina viihtyvyyttä. Osallistumismenetelmät tulee valita asukasryhmän mukaan, esimerkiksi lasten ympäristöarvostuksia ei voi kartoittaa yleisötilaisuuksilla tai kyselyillä. Käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin vaikuttavat paitsi resurssit, osallistuvien ihmisten määrä ja ikä myös minkälaiselle vaikuttamiselle ja osallistumiselle annetaan mahdollisuus. Kun asukkaat ovat mukana prosessissa, suunnittelun tulee olla kaikille avointa ja lähteä asukkaiden tarpeista. Vaikutusmahdollisuuksista tulee antaa asukkaille ja muille mukana oleville realistinen kuva. Hyvä sosiaalinen ympäristö syntyy monen asian yhteistuloksena. Siihen tarvitaan asukkaita ja viranomaisia. Kaavoitus on tärkeimpiä kunnan käytössä olevia välineitä hyvän ympäristön luomisessa. Asunto-olojen kehittämisestä annetun lain 6 :n suoritetulla muutoksella ei kunnan enää ole pakko laatia asunto-ohjelmaa. Lain mukaan kunnanvaltuusto hyväksyy tarpeen mukaan asunto-ohjelman asuntopoliittisten toimenpiteidensä pohjaksi. Tornion asumisen suunnitelma , joka päivitetään valtuustokausittain, täydentää kunnan yleisiä ohjeita (mm. asemakaavat, rakennusjärjestys ) asumisen osalta. Tornion asumisen suunnitelma on keskeinen osa kaupungin yleiskaavaprosessia. Tornion asumisen suunnitelma on yleiskatsaus Tornion kaupungin asuntooloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi. Kunnalla on keskeinen rooli kaikissa asuntorakentamisen muodoissa. Tämä ilmenee siten, että kunta järjestää yleiset edellytykset asuntorakentamiselle maankäytön kaavoituksella, kunnallistekniikalla ja viranomaisvallan käytöllä. Myöskin tonttien myynti on tärkeä väline kun on kysymys hintatason pitämisestä kohtuullisena ja yhteiskuntarakenteen toimivuudesta. Tämä asumisen suunnitelma käsittää toimenpiteitä, jotka takaavat eri väestöryhmien kysynnän mukaan suunnatun riittävän asuntotuotannon Tornion kaupungissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

5 4 Asumisen suunnitelman laatimisen yhteydessä on tarkasteltu mm. seuraavia kysymyksiä: väkiluvun ja väestörakenteen kehitys asuntokannan kehitys taloudellisten tekijöiden kehitys kaavatilanne kaupungin toimialojen integroituminen asumisen suunnitelmaan vapaat tontit yksityisomistuksessa olevalla maalla omistusasuntojen rakennuttaminen kunnan toimesta tai tuella vuokra-asuntojen tuottaminen vanhojen asuntojen peruskorjaus oman tonttituotannon ja markkinoinnin aktivointi menetelmät/toimenpiteet, jotta Tornio pysyy houkuttelevana asumiskuntana eri asukasryhmille Tämän asumisen suunnitelman tavoitteena on, että Torniossa turvataan kysyntää vastaavat toimivat asuntomarkkinat, asuntokannan kunnon säilyminen, kaupunginosien elinvoimaisuus, sosiaalisesti eheät alueet ja kuntalaisille eri elämänvaiheisiin sopiva asuntokanta. Asumisen suunnitelman laatiminen on tapahtunut kaupunginjohtajan asettamassa työryhmässä, jonka kokoonpano on seuraava: Kehitysjohtaja Pekka Puistosalo Tornion kaupunki, puheenjohtaja Perusturvajohtaja Tuomo Hokkinen Tornion kaupunki Tekninen johtaja Markus Kannala Tornion kaupunki Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen Tornion kaupunki Kaavoitusarkkitehti Jarmo Lokio Tornion kaupunki Hallintosihteeri Marja-Riitta Tervahauta Tornion kaupunki Kanslisti Arja Sadinmaa Tornion kaupunki, sihteeri Toimitusjohtaja Hannu Kanto Tornion Vuokra-asunnot Oy

6 5 2. Nykytila-analyysi 2.1. Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys Tornion väkiluvun kehitys ennakkotieto Tornion väkiluvun kehitys Syntyneiden enemmyys Syntyneiden enemmyys Torniossa

7 6 Tornion väkiluvun kehityksen viime vuosien trendi oli laskeva vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun. Viime vuosien väkiluvun kasvu on perustunut luonnolliseen väestönkasvuun, eli syntyneiden enemmyyteen kuolleisuuteen verrattuna. Luonnollisen väestönkasvun trendi on kuitenkin ollut viime vuosina laskeva 1990-luvun alkuja loppuvuosiin verrattuna. Väestönkasvu ja yhteistoiminta Haaparannan sekä Kemi- Tornio seutukunnan kanssa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kehittää mm. kaupallisia ja vapaa-ajan palveluja keskustassa sekä pk-sektorin yritystoimintaa liikenteellisesti edullisella Torpin alueella. Muuttotase Tornion muuttotase Tornion muuttotase on ollut lähes koko tarkasteluajanjakson negatiivinen. Vuonna 1994 tuli voimaan uusi kotikuntalaki, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakunnan asukkaiksi, ja tämä todennäköisesti vaikutti Tornion muuttolukuihin erityisesti vuosina 1994 ja Vuoden 1996 pienen negatiivisen muuttotaseen syynä lienee ollut Outokummun terästehtaan laajennus töiden käynnistys ja sitä myötä Tornioon muuttaneiden komennusmiesten positiivinen vaikutus muuttotaseeseen. Vuoden 2002 kohdalla päättyivät Outokummun terästehtaan laajennustyöt yhden vaiheen osalta, jolloin rakennustyössä olleiden henkilöiden poismuutto näkyi selvänä negatiivisena piikkinä tilastoissa.

8 7 Ikäryhmien osuus väestöstä % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 66,6 66,7 10,8 12,9 14,3 8,2 7,6 9,6 1,5 1,7 Tornio Koko maa 0-6 v 7-14 v v v 85- v Väestön ikärakenne Torniossa ja koko Suomessa Tornion väestön ikärakenne ei merkittävällä tavalla poikkea koko maan vastaavasta tilanteesta. Tulevan kehityksen kannalta ajateltuna positiivista kuitenkin on, että nuorten ikäryhmien osuus on koko maan keskiarvoa suurempi, ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kohdalla Tornion osuus on koko maan keskiarvoa pienempi. Väestö ikäryhmittäin v v ja 7-14 vuotiaiden väkiluvun kehitys Torniossa. Pienten lasten (0-6 vuotiaiden) lukumäärässä ei Torniossa on tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuosina vuotiaiden lukumääräinen kehitystrendi on puolestaan viime vuodet ollut lievässä laskusuunnassa.

9 8 Väestö ikäryhmittäin v v ja vuotiaiden väkiluvun kehitys Torniossa. Työikäisten, vuotiaiden määrässä Torniossa tapahtui selvää laskua vuodesta 2000 vuoteen 2004 johtuen osaltaan poismuutosta. Vuonna 2005 työikäisten osuus kääntyi kasvuun. Nuorten eläkeikäisten lukumäärässä ei ole havaittavissa selkeää kehitystrendiä, vaan tässä ikäryhmässä lukumäärä on heilahdellut lähes vuosittain edestakaisin. Väestö ikäryhmittäin v. 85- v ja yli 85 vuotiaiden väkiluvun kehitys Torniossa. Vanhusväestön osalta Torniossa on viime vuosien osalta nähtävissä selkeä kasvutrendi molemmissa ikäryhmissä. Tämä omalta osaltaan heijastuu vanhuspalvelujen kasvavana kysyntänä.

10 9 Osa-alue SUENSAARI JUHANNUSSAARI KIVIRANTA SÄRKINÄRÄ PUDAS PALOSAARI LUOTOMÄKI TORPPI MIUKKI PIRKKIÖ PUULUOTO- RÖYTTÄ KOKKOKANGAS VANHA PIRKKIÖ RAUMO RUOHOKARI KESK.KAUP.ALUE KAAKAMO KYLÄJOKI RUOTTALA ALAVOJAKKALA YLIVOJAKKALA LIAKKA YLILIAKKA KOURILEHTO ARPELA KANTOJÄRVI KÖNÖLÄ SATTAJÄRVI KARUNKI AAPAJOKI KUKKOLA KORPIKYLÄ AAPAJÄRVI PALOVAARA MAASEUTUALUE TUNTEMATON YHTEENSÄ Väkiluvun osa-alueittainen kehitys Torniossa

11 1 10 Tornio, väestömuutokset osa-alueittain v , % -9,9-9,1-15,2-12,0-8,9-6,1-12,1-5,0-2,4-11,6-1,5-8,2-4,4-4,6-4,6-2,8-2,7-9,0-12,7-6,4-6,5 5,6 4,8 2,5 2,3 2,1 5,4 1,6 5,7 6,1 7,3 0,5 14,2 36,7 TUNTEMATON PALOVAARA AAPAJÄRVI KORPIKYLÄ KUKKOLA AAPAJOKI KARUNKI SATTAJÄRVI KÖNÖLÄ KANTOJÄRVI ARPELA KOURILEHTO YLILIAKKA LIAKKA YLIVOJAKKALA ALAVOJAKKALA RUOTTALA KYLÄJOKI KAAKAMO RUOHOKARI RAUMO VANHA PIRKKIÖ KOKKOKANGAS PUULUOTO-RÖYTTÄ PIRKKIÖ MIUKKI TORPPI LUOTOMÄKI PALOSAARI PUDAS SÄRKINÄRÄ KIVIRANTA JUHANNUSSAARI SUENSAARI -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Osa-alueittaisissa väestönmuutoksissa Tornion kohdalla korostuu selvästi Pirkkiön alueen voimakas väestönkasvu. Alueelle on viime vuosina rakennettu ja valmistunut paljon uutta omakotiasutusta. Tämä on tuonut alueelle lapsiperheitä, jonka myötä väkiluku on nopeasti kasvanut. Myös samalla suunnalla sijaitsevissa Miukissa ja Palosaaressa kuten myös uudella Torpin asuinalueella väkiluku on tarkastelujaksolla ollut kasvussa. Torpin osalta kasvu on tapahtunut vuoden 2005 aikana. Väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut suhteellisesti voimakkainta hajaasutusalueen Korpikylässä, jossa se on vuoden hengestä vähentynyt 130

12 11 henkeen vuoteen 2005 mennessä. Haja-asutusalueen osalta myös Könölässä ja Ylivojakkalassa on väkiluku ollut torniolaisittain tarkasteltuna suhteellisen voimakkaassa laskussa. Keskeisen kaupunkialueen osalta Putaalla väkiluku on vähentynyt aikavälillä :lla hengellä. Särkinärän osalta suhteellinen väkiluvun väheneminen on ollut vielä voimakkaampaa, mutta absoluuttisesti tarkasteltuna väkiluku on vähentynyt ainoastaan 13:lla hengellä tarkastelujakson aikana Asumiseen liittyvien osatekijöiden kehitys Rakennuskantaan liittyviä käsitteitä Rakennus on erillinen, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettu tai pystytetty omalla sisäänkäynnillä varustettu rakennelma, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erotettavien seinien rajoittamaa tilaa. Kallioluolat tai muut maanalaiset tilat, joiden pääasiallisena sisäpintana on kallioseinä tai vastaava ja/tai jotka eivät sisällä varsinaisten talorakennusten sisärakenteisiin verrattavia rakenteita, esimerkiksi maanalaiset öljysäilöt, eivät ole rakennuksia. Myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, samoin kuin siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms., ei lueta rakennuksiksi. Rakennuskantatilastoihin kuuluvat kaikki muut rakennukset lukuun ottamatta: * kesämökkejä * nestevarastorakennuksia * yksinomaan maataloustuotannossa käytettäviä rakennuksia * asuinrakennusten saunarakennuksia * asuinrakennusten talousrakennuksia * kokonaisuudessaan ulkovaltojen lähetystöjen hallinnassa olevia rakennuksia * puolustusvoimien rakennuksia * väestösuojia, paitsi silloin kun em. rakennukset ovat asuttuja tai niissä on toimitiloja. Rakennuksen kerrosala sisältää kerrosten pinta-alat ja sen ullakon tai kellarikerroksen alan, jossa on asuin- tai työhuoneita taikka muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerrosten seinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinien pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien osalta. Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Edellisestä väestönlaskennasta poiketen rakennusvuoden mukaan taulukoitaessa ei ole huomioitu rakennukseen tehtyjä muutostöitä tai laajennuksia. Jos rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi. Lähde: Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

13 12 Asuinrakennusten lukumäärän kehitys Torniossa Asuinrakennukset Erilliset pientalotalot Rivi- ja ketju- yhteensä Kerrostalot Asuinrakennusten määrän kehitys Torniossa rakennustyypeittäin Asuinrakennusten lukumäärä on Torniossa kasvanut vuoden 1990 jälkeen kaikkiaan 956 kappaleen verran. Kasvu on selkeästi painottunut erillisiin pientaloihin, joiden lukumäärä on tarkastelujaksolla kasvanut 884 kappaleen verran, eli erillisten pientalojen osuus Tornion asuinrakennusten määrän kasvusta on aikavälillä ollut 92,5 %. Rivi- ja ketjutalojen ja kerrostalojen osalta lukumääräisessä kasvussa ei ole juurikaan eroa.

14 Asuntokantaan liittyviä käsitteitä Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 20 m2. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esimerkiksi omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston. Asuntolalla (erityisrakenteisella asuntolalla) tarkoitetaan yhteisasumiseen tarkoitettua rakennusta, jossa asukkailla on yhteiset keittiö-, oleskelu- ja/tai saniteettitilat. Tämän tyyppisessä asuntolassa ei yleensä ole varsinaisia asuinhuoneistoja. Rakennusteknisesti ei erityisrakenteinen asuntola juuri poikkea majoitusrakennuksesta. Asuntola on tarkoitettu erityisryhmille kuten vanhuksille, vammaisille tms.. Erityisryhmille rakennetut tavalliset asuinrakennukset, joiden tilaratkaisuissa ei ole mitään poikkeavaa (esimerkiksi yhteistiloja) eivät ole asuntolarakennuksia. Käyttötarkoitukseltaan asuntolarakennukseksi luokitellussa rakennuksessa sijaitseva asunto katsotaan normaaliksi asunnoksi silloin, kun asunnossa on * huoneluku keittiö mukaan lukien suurempi kuin yksi * vähintään keittiö tai keittokomero * WC ja * suihku, amme tai huoneistokohtainen sauna. Asuntola-asuntoja ei kuvata omana ryhmänään, vaan ne kuuluvat normaaliin asuntokantaan. Niitä asuntola-asuntoja, joilla edellä mainitut normaalin asunnon ehdot eivät täyty, ei ole tilastoitu asuntokantaan lainkaan. Huone ja huoneluku Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m2 ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei yleensä sisälly keittiötä. Keittiö on huone, joka on sisustettu ruoanlaittoa varten. Alle 7 m2 suuruinen ruoanlaittoa varten sisustettu tila katsotaan keittokomeroksi tai keittotilaksi. Talotyyppi Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erillisiä pientaloja ovat 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivi- ja ketjutaloja ovat asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuinkerrostaloja ovat vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin. Muihin rakennuksiin sisältyy myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.

15 14 Asuntojen keskikoko on asuinhuoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala jaettuna niiden lukumäärällä. Asunnon pinta-ala lasketaan rajoittavien seinien sisäpinnoista (ns. huoneistoala). Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen, tms. ), kylpyhuoneen, askarteluhuoneen, takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan, pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä. Asunnon pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kalustamattomassa pohjakerroksessa olevaa saunatilaa, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia, vilpolaa, tuulikaappia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunnon hallintaperuste Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto - asunnon haltija omistaa talon - asunnon haltija omistaa asunto-osakkeet Vuokra-asunto - aravavuokra-asunto - korkotukivuokra-asunto - muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Muu hallintaperuste -esimerkiksi syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokannassa hallintaperuste on määritelty myös ei-vakinaisessa asuinkäytössä olevalle asunnolle, silloin, kun se sijaitsee arava- tai korkotukivuokra-asunnossa tai asumisoikeusasunnossa. Hallintaperustetietoa on täydennetty valtion asuntorahaston tiedoilla valtion tuella tuotetuista tai peruskorjatuista asunnoista. Asunnon käytössäolo tilanne Asunnot luokitellaan käytössäolo tilanteen mukaan vakinaisesti asuttuihin, tilapäisesti asuttuihin ja ei-asuinkäytössä oleviin asuntoihin. Asunto on vakinaisesti asuttu, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan yksikin asunnon henkilö vakituisesti. Asunto katsotaan tilapäisesti asutuksi, jos siinä asuu väestön keskusrekisterin mukaan tilapäisiä asukkaita, mutta ei yhtään vakituista asukasta. Asunto ei ole asuinkäytössä, jos asunnossa ei väestön keskusrekisterin mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti tai tilapäisesti. Väestön keskusrekisterin väestö- ja huoneistotiedot sisältävät asuntoja, jotka todellisuudessa eivät ole asuinkäytössä tai ovat rekisterivirheitä. Tällaisia asuntoja ei ole mu-

16 15 kana asuntokantatilastoissa niissä tapauksissa, joissa ne on voitu päätellä virheiksi tai poistumaan kuuluviksi muiden tietojen perusteella. Asunnon ja rakennuksen varusteet Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin väestötietojärjestelmästä. Asunnon varusteet: -viemäri -vesijohto -WC -lämminvesi -peseytymistilat (asunnossa on joko suihku-/kylpyhuone tai sauna) -suihku- tai kylpyhuone -huoneistokohtainen sauna -keskus- tai sähkölämmitys. Rakennuksen varusteet: -sähkö -viemäri -vesijohto -lämminvesi -hissi -talosauna -uima-allas -koneellinen ilmastointi -väestönsuoja. Asumistaso (sis. asunnon varustetason) -asumisväljyys ks. asuntokunnat -vuodesta 1989 lähtien keittiötä ei ole enää luettu mukaan huonelukuun. Kukin asumisväljyysluokka luokitellaan edelleen asunnon varustetason mukaan seuraavasti: hyvin varustettu asunto on asunto, jossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (suihku-/kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys) erittäin puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.

17 16 Ahtaasti asuminen Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu: normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun normi 3: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiö lasketaan huonelukuun normi 4: enemmän kuin 1 henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Tilastoissa sovelletut normit ovat muuttuneet vuosikymmenittäin. Normeja 1 ja 2 käytettiin väestölaskennoissa 1970 ja Normin 3 mukaisia tietoja on tuotettu vuodesta Normi 4 on ensimmäisen kerran mukana vuoden 1990 väestölaskennassa. Normia 4 on sovellettu myös asumistasoluokituksessa vuoden 1990 väestölaskennasta lähtien. Sitä ennen on käytetty normia 3. Asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden lukumäärän välinen suhdeluku. Asunnon koko ilmaistaan joko huonelukuna tai asunnon pinta-alana. Asuntoväestö - asuntoväestöön kuuluvat väestötietojärjestelmän mukaan vuoden lopussa varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt - laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön - ne asuntolarakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää, eivät kuulu asuntoväestöön. Kerrosluku. Rakennuksen kerroslukuun lasketaan mukaan kaikki ne pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella olevat kerrokset, joissa on asuin- tai työhuoneita tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos rakennuksen kerrosluku vaihtelee rakennuksen eri osissa, kerrosluvulla tarkoitetaan yleensä rakennuksen suurinta kerroslukua. Lähde : Väestölaskenta 2000 Käsikirja. Tilastokeskus 2001.

18 17 Asunnot Asukkaat Asuntoja vakinaisessa Asuntoja eivakinaisessa Asuntoja eivakinaisessa yhteensä, yhteensä, asuinkäytössä, asuinkäytössä, Asuntoja/1000 asuinkäytössä, lkm henkilöä lkm lkm asukasta, lkm % , , , , , , , , , ,6 Asuntokannan kehitys Torniossa Asuntokanta on Torniossa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 900:n asunnon verran. Vuoteen 2002 asti asukkaiden määrässä tapahtui poismuuton seurauksena vähenemistä. Trendi on tältä osin parin viime vuoden aikana kuitenkin kääntynyt kasvusuunnalle. Asuntojen määrä tuhatta asuakasta kohden on koko viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kasvusuunnassa. Vuosittain valmistuneiden asuntojen määrän kehitys Torniossa 1985, luvun taite taloudellisen nousubuumin ansiosta oli asuntojen määrän kasvun osalta vilkkainta aikaa. Laman tultua vuosittain valmistuneiden asuntojen määrällisessä kehityksessä tapahtui selkeä lasku luvun taitteessa Torniossa päästiin jälleen voimakkaammalle kasvu-uralle, mutta kolmen viimeisen tarkasteluvuoden aikana ollaan taas palattu rauhallisemman kehityksen aikaan.

19 18 Asuinrakennusten asunnot yhteensä Asunnot Asunnot Asunnot Asunnot Asunnot Asunnot Asunnot Asunnot, rakennusvuosi tuntematon Asunnot Asuntokannan kehitys Torniossa rakennusvuoden mukaan Rakennusvuoden mukaan tarkasteltuna nähdään, että aivan vanhimpien asuinrakennusten asuntojen osalta on viimeisen kymmenen vuoden aikana nähtävissä suhteellisen nopeaa poistumaa markkinoilta. Asunnot yhteensä, 1 huonnettnettnettne 2 huo- 3 huo- 4 huo- 5 tai useampi huo- Huoneluku lkm tuntematon Asuntokannan kehitys Torniossa huoneluvun mukaan Huoneluvun mukaan 5 tai useamman huoneen asunnot dominoivat viimeaikaista asuntokannan kehitystä selkeästi. Tämä on heijastumaa voimakkaasta omakotirakentamisesta, jossa nykytrendin mukaan on suosittu tilavaa asumismuotoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 5 tai useamman huoneen asuntojen lukumäärä Torniossa on kasvanut 422 kappaleen verran, kun seuraavaksi eniten on kasvanut 3 huoneen asuntojen kanta, jossa kasvua on tapahtunut 160 asunnon verran.

20 19 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Ei vakin. Ei vakin. Ei vakin. asuinkäytössä Kaikki asuin- Kaikki asuin- Kaikki asunnot käytössä asunnot käytössä asunnot Kaikki asunnot Ei vakin. asuinkäytössä 8511 Keskeinen kaupunkialue Suensaaren alue Suensaari Juhannussaari Kivirannan alue Kiviranta Särkinärä Putaan alue Pudas Palosaari Luotomäki Torppi Miukki Pirkkiö-Röyttä Pirkkiö Puuluoto-Röyttä Kokkokangas Vanha Pirkkiö Raumon alue Raumo Ruohokari Kaakamon alue Kaakamo Kyläjoki Ruottala Vojakkalan alue Alavojakkala Ylivojakkala Liakka Yliliakka Kourilehto Arpelan alue Arpela Kantojärvi Könölä Sattajärvi Karungin alue Karunki kk Aapajoki Kukkola Korpikylä Aapajärvi Palovaara Tuntematon Yhteensä Asuntojen määrän osa-alueittainen kehitys

21 20 Asuntojen määrän osa-alueittaisen kehityksen osalta viime vuosina on voimakkaimmin kasvanut Suensaaren alue, jonne on sijoittunut uutta kerrostalorakentamista. Suensaaren alueen asuntokanta on aikavälillä kasvanut kaikkiaan 119 kappaleen verran. Seuraavaksi eniten kasvua on ollut Pirkkiön (76 uutta asuntoa) sekä Putaan alueilla (60 uutta asuntoa). Pirkkiön ja Putaan osalta asuntorakentaminen on painottunut pientaloihin. Vähiten kasvua tarkasteluajanjaksolla on ollut Raumon alueella, jossa asuntokanta on kasvanut ainoastaan 2 kappaleen verran. Puutteellisesti varustettujen asuntojen määrän kehitys Torniossa Tornion asuntokanta on viimeisten vuosikymmenien aikana jonkin verran modernisoitunut, eli puutteellisesti varustettujen asuntojen lukumäärässä on tapahtunut vähenemistä. Kuten aiemmassa määrittelyssä kävi ilmi, puutteellisesti varustettu asunto on asunto, josta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys). Tältä osin esim. peruskorjausten yhteydessä on tilannetta saatu korjattua. Toisaalta osa puutteellisesti varustetuista asunnoista on poistunut asuinkäytöstä esim. purkamisen takia.

22 21 Puutteellisesti varustettujen asuntojen osuuden kehitys kaikista asunnoista Torniossa % ,4 12,3 11,5 11,6 10,7 10,6 10,2 10,1 9,7 9,5 10,1 9,1 8,8 8,3 7,8 7, Puutteellisesti varustettujen asuntojen suhteellinen osuus on viime vuosina luonnollisesti ollut laskusuunnassa Torniossa, koska uusi asuntotuotanto rakennetaan nykyvaatimusten mukaisiksi, ja rakennusmääräykset tänä päivänä edellyttävät korkeampaa varustelutasoa kuin aiempina vuosikymmeninä oli tilanne. KIINTEISTÖ m² SIJAINTI RAK.VUOSI / KORJAUSVUODET KUNTO ÅSTRÖMIN KARTANO keskusta peruskorj hyvä PORTHANINKATU 10 keskusta 1945 huono AHJOKATU 1 Pudas 1947 välttävä ARPELAN TERVEYSTALO Arpela 1951 tyydyttävä KARUNGIN TERVEYSTALO Karunki 1949, peruskorj tyydyttävä KIVIRANNAN TERVEYSTALO Kiviranta 1948, peruskorj. 1961, tyydyttävä ARPELAN KOULU, RIVITALO Arpela 1966 hyvä KYLÄJOEN KOULU, PUURAK. 82 Kyläjoki 1910, peruskorj. -55, -62, perusparannusvuosi -90 hyvä RAUMON KOULU, RIVITALO Raumo 1962 välttävä KIVIRANNAN KOULU 84,5 Kiviranta 1972 tyydyttävä MAAKUNTAMUSEO 74 keskusta 1962, peruskorj hyvä Tilapalvelujen asuntokannan tilanne. Tornion kaupungin tilapalvelujen omistaman asuntokannan tilanteessa on nähtävissä suurelta osin kehittämistarvetta asuntojen kunnon osalta. Ainoastaan kolmessa kohteessa asuntokannan voidaan todeta olevan hyvässä kunnossa. Muiden kohteiden osalta tilanne vaihtelee tyydyttävästä huonoon ja näiden osalta tuleekin todennäköisesti ajankohtaiseksi tarkastella kohteiden käyttötarkoitusta/ylläpidon mielekkyyttä uudelleen, ellei kunnostuspäätöksiin päädytä.

23 22 Asuntokuntien määrän kehitys Torniossa Asuntokuntien määrän muutos edellisestä vuodesta Torniossa Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta. Asuntokuntien lukumäärä Torniossa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut tasaisessa kasvussa lukuun ottamatta vuotta 2002, jolloin niiden määrä kääntyi laskuun. Syynä tähän oli kuten aiemminkin on tullut esille- Outokummun terästehtaan laajennuksen valmistuminen, jonka jälkeen Torniossa rakennustyön ajan asuneet komennusmiehet ovat osin muuttaneet muualle, uusien rakennustyömaiden äärelle.

24 Keskeinen Kaupunkialue Suensaaren Alue Suensaari Juhannussaari Kivirannan Alue Kiviranta Särkinärä Putaan Alue Pudas Palosaari Luotomäki Torppi Miukki Pirkkiö-Röyttä Pirkkiö Puuluoto-Röyttä Kokkokangas Vanha Pirkkiö Raumon Alue Raumo Ruohokari Kaakamon Alue Kaakamo Kyläjoki Ruottala Vojakkalan Alue Alavojakkala Ylivojakkala Liakka Yliliakka Kourilehto Arpelan Alue Arpela Kantojärvi Könölä Sattajärvi Karungin Alue Karunki Kk Aapajoki Kukkola Korpikylä Aapajärvi Palovaara Tuntematon Yhteensä Asuntokuntien määrän osa-alueittainen kehitys Torniossa

25 24 Asuntokuntien määrän osa-alueittaisessa kehityksessä määrällinen kasvu on vuosien välillä painottunut keskeiselle kaupunkialueelle, jossa asuntokuntien määrä on tarkastelujaksolla kasvanut 170 asuntokunnan verran. Keskeisen kaupunkialueen osa-alueista Pirkkiö-Röyttän (70 asuntokunnan määrällinen kasvu) ja Putaan (65 asuntokunnan määrällinen kasvu) kasvu on ollut nopeinta. Kivirannan alueella puolestaan asuntokuntien määrä on tarkastelujaksolla ollut jopa laskeva (11 asuntokunnan määrällinen väheneminen). Maaseutualueella kasvu on ollut varsin maltillista tai osin lähes pysähtynyttä viime vuosina. Ahtaasti asuvien väh. 2 hlön asuntokuntien määrän kehitys Torniossa Asumisväljyys on Torniossa ollut viime vuosina tasaisessa kasvusuunnassa. Tämä on nähtävissä ahtaasti asuvien, vähintään 2 hengen asuntokuntien määrän varsin tasaisena vähenemisenä. Asukastiheys on tällä hetkellä n. 2,27 as/asuntokunta ja pudonnee vielä vuoteen 2010 n. 2,20 as./asuntokunta.

26 25 Asumisväljyyden (m 2 /asukas) kehitys Torniossa Koko maa 37,4 m² 38,3 37,8 37,3 36,6 36,0 35,3 34,6 33,5 33,9 33, Asumisväljyyden kehitys Torniossa on ahtaasti asuvien asuntokuntien määrän vähenemisen tarkastelua vielä selkeämmin nähtävissä asumisväljyyden yleisen tarkastelun kohdalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana asumisväljyys on kasvanut noin 5 m 2 /asukas. Syynä tähän on se, että asuinrakentaminen on painottunut pientalotuotantoon, jossa trendinä on ollut aiempaa tilavampien omakotitalojen rakentaminen. Tähän on väestöllä ollut viime vuosina aiempaa paremmin taloudellisia mahdollisuuksia kun pankkien myöntämien lainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet ja korkotaso on aiempiin vuosiin nähden ollut poikkeuksellisen alhaalla. Näin on ollut tavallaan halpaa rakentaa vaikka nykytarpeeseen nähden ylimääräisiäkin huonetiloja tulevaisuuden mahdollisia tarpeita silmälläpitäen. Rakentaminen kerrost. asuntoja rivitaloasuntoja omakotitalot liikerak teollis maatila Yht Kaupungissa myönnetyt rakennusluvat Myönnettyjen rakennuslupien määrän tarkastelussa nähdään, että rakentaminen Torniossa hiljeni 1990-luvun puoliväliin tultaessa, mutta kiihtyi vuosituhannen vaihdetta kohden. Tarkastelujaksolla kiivain rakentamistahti ajoittui aivan kauden loppuun, vuoteen Rakentaminen on tarkastelukaudella ollut selkeästi omakotitalopainotteista.

27 26 Vuokra-asunnot Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrän kehitys Torniossa Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on Torniossa viimeisen vuosikymmenen aikana ollut suhteellisen tasaisessa kasvussa. Vuoden 2004 kohdalla kasvu kuitenkin pysähtyi, ja vuokra-asuntokuntien lukumäärä kääntyi hienoiseen laskuun. Yhtenä syynä tähän oli kyseisenä vuonna tapahtunut vilkas omakotirakentaminen, joka osaltaan veti myös vuokra-asuntokuntia puoleensa.

28 27 Vuokra-asuntokuntien osuuden kehitys kaikista asuntokunnista Torniossa , ,5 29,6 29,8 29,3 30,0 30,6 30,3 % 29 28,5 28,3 28,6 28,3 28, , Vuokra-asuntokuntien osuuden kehitys kaikista asuntokunnista noudattelee samoja kehityslinjoja kuin vuokra-asuntojen määrällinen kehityskin. Vuoden 2004 osalta on nähtävissä aiemmin mainittu vilkas omakotirakentaminen. Aravavuokra-asuntojen hakijamäärän kehitys (hakijoita/vapautunut asunto) Torniossa ,5 3 2,9 2,5 2 1,5 1,4 1,8 2 1,6 1,6 1,2 2,1 1,9 1,7 1,8 1 0, Aravavuokra-asuntojen hakijamäärissä vapautunutta asuntoa kohden tapahtui merkittävämpi kehityspiikki vuonna 1998, jolloin hakijamäärä asuntoa kohden lähes kaksinkertaistui. Syynä tähän oli Outokummun jaloterästehtaan laajennustöiden käynnistyminen. Paikkakunnalle saapuneet komennusmiehet ilmoittautuivat tällöin vuokra-asuntojen hakijoiksi.

29 28 Aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuuden kehitys Torniossa % ,2 31,8 28,7 29,9 26,2 24,7 24,2 21,5 21,7 22,8 13, Tornion aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuuden kehityksessä on havaittavissa sama ilmiö kuin aravavuokra-asuntojen hakijamäärän kehityksessäkin. Outokummun laajennustyömaan komennusmiehet asettautuivat vuonna 1998 asumaan hakemiinsa vuokra-asuntoihin, eivätkä vuoden aikana vaihtaneet asuntoa, jolloin heidän määrällinen vaikutuksensa näkyy tilastossa tältä osin. Tämän jälkeen trendi kääntyi kasvuun, joka huipentui vuonna Aravavuokra-asuntojen lukumäärän kehitys asukasta kohden Torniossa Asuntojen lkm / asu ,4 81,7 82,1 79, ,6 79,3 79, ,7 73, Aravavuokra-asuntojen lukumääräisessä kehityksessä asukasta kohden on tapahtunut vuosittaista kasvukehitystä vuoden 1996 jälkeen. Vuonna 1997 Tornioon valmistui uusia opiskelija-asuntoja, mikä näkyy kyseisen vuoden osalla kasvupiikkinä.

30 Lisäys Vähennys Asunnot yhteensä Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojen määrän kehitys. Tornion Vuokra-asunnot Oy:n omistamien asuntojen määrä kasvoi paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta tasaisesti 1990-luvun loppupuolelle asti, jonka jälkeen vuokraasuntojen lukumääräinen kehitys on pysynyt lähes paikallaan. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojen jakautuminen kokoluokittain.

31 30 KP KIINTEISTÖ 1h+kk+s 1h+kk 2h+kk+s 2h+kk 2h+k+s 2h+k 3h+k+s 3h+k 4h+k+s 4h+k YHT 101Saarenpäänkatu Juhannuspeippo Pelletti Pitkäkatu Ylipää I Keskikatu Aspio-Viippola Peiponpesä Sairaalakatu Keskikatu 36 C Länsipohjantie Hannulanvainio Putaan vt Palosaari Puistolampi Pirkkiönkatu Voima-Vatro Torniontupa Putaantupa Kurkivatro B Kallioputaan vt Loitsu Kurkivatro A Aarninpuisto Holmanketo Holmankoski Pirkkiön rvt Mukkatie Suvannontie Vatrorivit Pirkkiön v.omak.t Suvannontie Puolaajankatu Kivirannan vt Opistonrinne Tapiolantie Lohirysänkatu Kuljunkatu Jänkärinne Aittaniemi Raustinpiha Arpelan vt Arpelan Antinr Karungin vt Kar. Näsinrivit Karunginpuisto Kaakamo I Kaakamo II As Oy Pirkolan Puis- 809to yhteensä

32 Suensaari Pudas Palosaari Kalliopudas Kiviranta Arpela Karunki Kaakamo Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojakauma kaupunginosittain. Tornion Vuokra-asunnot Oy:n asuntojakauma painottuu selkeästi Putaan ja Kivirannan kaupunginosiin, joissa on laajempia kerrostalokohteita. Myös Suensaarella ja Palosaaren alueella on verraten paljon Tornion Vuokra-asunnot Oy:n kohteita. Muiden alueiden osalta tarjonta on tältä osin vähäisempää Vuokran suuruus Kohteista kerättyjen tietojen mukaan Torniossa arava-asuntojen vuokra on erittäin kohtuullisella tasolla, keskiarvo on 6,62 /asm 2 tarkasteluajankohtana ja Tornion vuokraasunnot Oy:n talousarvion mukaan tarvittava vuokrankorotus v jää varsin kohtuulliseksi, korotustarve on 0,10 /asm 2 kk. Muiden omistamien aravavuokra-asuntojen keskivuokra on 7,80 /asm 2 kk. Korkotukivuokra-asuntojen keskivuokra 8,08 /asm 2 johtunee rakentamisajankohdan hintatasosta, ollen kuitenkin kohtuullinen asuntojen ikään verrattuna. Vapaiden markkinoiden vuokrataso on Torniossa n. 2-3 / asm 2 edellisiä vuokria korkeampi Käyttöaste Tornion vuokra-asunnot Oy:n omistamien aravalainoitettujen vuokra-asuntojen osalta käyttöaste on ollut koko sen historian ajan, eli v:sta 1990 lähtien yli 95 % ja suoritettujen perusparannusten jälkeen se on parantunut yli 97 %:in tasolle. Vuonna 2003 käyttöaste kävi jopa yli 99 %, kun Outokumpu Oy:n laajennustyöt nostivat tilapäisesti asuntojen tarvetta.

33 32 Suotuisan kehityksen kautta käyttöaste on pysynyt reilusti Lapin parhaana ja kohtuullisen hyvänä valtakunnallisestikin. Käyttöasteessa on ennakoitu osittainen vajaakäyttö budjetoinnissa. Jos käyttöaste lasketaan esim. ASRAn edellyttämällä tuottojen vertailuna, putoaa Tornion käyttöaste 95,09 %:iin. Tällöin vertaillaan saatua tuottoa maksimituottoon. Yleishyödyllisillä yhteisöillä, Sato Oy ja YH-asunnot Oy, on asuntojen määrä yhteensä , eli yhteensä 248 ja käyttöaste on >99 %. Ilmoituksia ongelmista ei ole tullut. On oletettavaa, että käyttöaste pysyy samassa tasossa, mutta samalla on mietittävä asuntojen kuntoa ja määrää myös eri kaupunginosittain. Joidenkin heikkokuntoisten ja pysyvästi vajaakäyttöisten asuintalojen purkaminen nostaa käyttöastetta. Samalla on kuitenkin lisättävä vuokra-asuntojen määrää, erityisesti keskustan lähialueilla huomattavan liike-elämän kasvun aiheuttaman kysynnän lisäyksen johdosta Aravalainatiedot Kokonaislainamäärä on kohtalaisen matala laskettuna /vuokra-asm 2. Lainamäärä ja sen lyhennysohjelma on varsin ongelmaton tällä hetkellä ja se antaa mahdollisuuden myös uudisrakennusten toteuttamiseen. Perusparannusten osalta tarvittavat rahoitukset ovat hallittavissa omalla korjausrahastoinnilla sekä tarvittavilla lisälainoituksilla. Toimenpidekohteiden lainaosuus on laskettu m 2 - hintaperusteella Omistusasunnot kunnassa Omistusasuntojen tietojen osalta tilastokeskuksen lukua on tarkistettu v valmistuneiden asuntojen osalta sekä asunto oy-tilastossa ja omakotitalojen määrissä. Asunto Oy asuntoja lasketaan olevan n kpl (sisältäen yksityisten vuokralla olevat asunnot) ja omakotitaloja 5785 kpl. Tornion omakotiasuntotuotanto ylsi v uuteen ennätykseen ja uusia rivitaloasuntoja valmistuu niin, että uusien asuntojen myyntiaika on keskimäärin 2 kk. Yhdeltä suurelta kiinteistövälittäjältä saadun tiedon mukaan myynnissä arvioidaan olevan koko Tornion alueella n. 30 asunto-oy:ssä ja 15 kpl omakotitaloissa. Keskihintapyynti lienee n ja 850 /asm 2. Uusia rivitaloasuntoja on myynnissä n. 60/40 suhteessa ja omakotitaloista uusia on melko vähän. Myytyjen osalta tilanne on sama, myydyt on arvioitu yhden välittäjän tietojen avulla. Asunto Oy-asuntoja lienee myyty n. 250 kpl keskihintaan 1000 / asm 2 ja omakotitaloja n. 130 kpl n. 850 / asm 2 keskihintaan Aravavuokra-asuntojen jakautuminen Yhteenveto-lomakkeella on esitetty asuntojen määrät kohteittain yhteensä 1834 aravavuokra-asunnon ja 85 korkotukivuokra-asunnot osalta. Yksityisten vuokraasuntokannan luettelointi samalla tarkkuudella ei ole mahdollista, mutta pääosa niistä kuuluu olemassa olevaan asuntokantaan, uudiskohteita ei esiinny vuokrausmarkkinoilla.

34 Nuoriso ja opiskelija-asuntojen lukumäärästä puuttuu Länsi-Lapin Koulutuskuntayhtymän opiskelija-asunnot, joissa opiskelijoilta ei peritä vuokria, vaan niiden rahoitus on osa koulutuspaikkoihin perustuvaa kokonaistaloutta. 33 Vanhusten vuokra- ja palveluasuntojen määrä on 206 asuntoa ja tarkoitukseen soveltuvia asuntoja on muutamia myös aravalainoitetussa vuokra-asuntokannassa. Muiden erityisryhmien, (esim. alkoholistien) asuntotilanne on heikohko ja ratkaisua ns. "kostean" asuntoyhteisön luomiseen valmistellaan. Eräissä vuokratalokohteissa, etenkin maaseutukeskuksissa on muutamia asuntoja vuosittain tyhjänä. Näitä asuntoja ei kuitenkaan ole tarve vielä poistaa, vaan niiden osalta pyritään tilannetta parantamaan korjauksilla ja edullisilla vuokrilla. Keskusta-alueen laidoilla sijaitsevissa asuntokohteissa on myös suurten asuntojen osalta käyttövajetta, mutta niitä on onnistuneesti käytetty mm. pakolaisten asuttamisessa ns. ensiasuntoina. Käyttöaste on vaihdellut 97 % yläpuolella vuosittain. Perusparannustarvetta ei ole, vaan tilannetta parannetaan mittavillakin remonteilla ja asuntojen tasoa nostamalla. Jonkin verran ongelma-asukkaita tulee häätöjenkin kautta kiertoon muihin asuntoihin, jotka keskittyvät Hannulanvainion alueelle Putaan kaupunginosaan. Pahin vajaakäyttö on Hannulanvainion kiinteistössä, jossa vv tehdyn perusparannustyön jälkeenkin on ollut runsaasti vajaakäyttöä. Tyhjiä asuntoja on tarkasteluhetkellä 16 kpl yhteensä 80 asunnosta. Vastaava tyhjäkäyttö on toistunut vuosittain, lukuun ottamatta Outokumpu Oy:n laajennusten vaikutusta tilapäisasuntoina eri työkunnille v. 2003, jolloin käyttöaste oli n. 95 %. Kiinteistö on kokonaisuudessaan huonossa kunnossa, maine on lopullisesti mennyt, eikä asuntojen korjauksiin ole mahdollista varata omaa pääomaa huonon kannattavuuden vuoksi. Taloissa asuu sosiaalitoimen osoittamia asukkaita, joista suurin osa ei ole kyennyt asumaan muissa asunnoissa. Alkoholiongelmia on paljon. Talojen purkaminen vähitellen on tullut ajankohtaiseksi. Ensimmäinen purku suoritettaisiin v asunnon talo ja v asunnon talo. Muihin asuntoihin uskotaan asukkaita löytyvän jatkossa. As Oy Takka- niminen kiinteistö on Tornion kaupungin tilapalvelujen omistama ja käsittää v rakennetun 8-asuntoisen talon. Asunnoissa on asunut yleensä alkoholisoituneita asukkaita. Tornion kaupunki on myymässä kiinteistön Tornion vuokra-asunnot Oy:lle tontin uudelleen käyttöä varten. Vanha talo on suunniteltu purettavaksi jo v ja keskellä kaupunkia sijaitsevalle tontille rakennetaan v lähinnä pienasuntoja käsittävä kerrostalo, jossa asunnot soveltuisivat mm. vanhuksille. Tornion kaupungin omistuksessa ei ole tällä hetkellä muita vastaavia tontteja Suensaarella, jonne asuntojen kysyntä yli 70 %:sti kohdistuu. Raumon koulun rivitalo sijaitsee n. 3 km etäisyydellä keskustasta ja siinä on 6 asuntoa. Talo on rakennettu v eikä siinä ole tehty suuria korjauksia, asunnot ovat kylmiä ja loppuun asuttuja. Kylällä on hyvät palvelut ja kaupungin keskusta on kohtalaisen hyvin saavutettavissa.

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut

Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta.

Tässä julkaisussa on kuvattu Espoon rakennus- ja asuntokantaa 31.12.2000 Tilastokeskuksen tuottamasta VAL-2000 -väestölaskenta-aineistosta. 2 A L K U S A N A T Vuoden 1938 väestölaskentalain (154/38) mukaan Suomessa tulee tehdä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta joka kymmenes vuosi. Tämän lain mukaisia laskentoja

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2015

Asunnot ja asuinolot 2015 Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2013

Asunnot ja asuinolot 2013 Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013 Ahtaasti asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopulla 2 600 000 asuntokuntaa, joista 42 prosenttia

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017 Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2005 4 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2004 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-406-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25.

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25. 1 Kuopion alueellinen r akennusvalvonta Kuopio Valtuusto-virastotalo, Suokatu 42 (PL 197) 711 Kuopio (7111 KUOPIO) (17) 185 174, fa (17) 185 182 Suonenj oki Kaupungintalo, Herralantie 6 (PL 13) 776 Suonenjoki

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 toisella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 125 871 k-m 2 1 610 asuntoa toimitilarakentaminen 45 698

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia

Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Asuminen 2010 Asunnot ja asuinolot 2009, yleiskatsaus Vuokra-asunnoissa pääosin 1 2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 211 Rakentaminen Helsingissä vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 98 15 k-m 2 1 25 asuntoa toimitilarakentaminen 25 712

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus

Asunnot ja asuinolot. Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011. 2011, yleiskatsaus Asuminen 2012 Asunnot ja asuinolot 2011, yleiskatsaus Lähes neljäsosa väestöstä asui vuokralla 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 24 prosenttia väestöstä asui vuokralla vuoden 2011 lopussa. Vuokralla

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012

Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Asuminen 2013 Asunnot ja asuinolot 2012, yleiskatsaus Uusista kerrostaloasunnoista 41 prosenttia oli vuokralla vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusia kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2012

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

3(5+(,7b$ ,$$68172-$

3(5+(,7b$ ,$$68172-$ 6LSRRQNXQWD+DOOLQWRRVDVWR5/gKXO /lkgh7lodvwrnhvnxv 3(5+(,7b$68172.817,$$68172-$ -$5$.(118.6,$6,32266$98211$ Vuonna 2002 Sipoon väkiluku oli 18 177 henkilöä. Asuntoväestöön luettiin kuuluvaksi 17 927 henkilöä.

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 45 231 k-m 2 496

Lisätiedot

Toimintaympäristön tilastot

Toimintaympäristön tilastot 2015 Toimintaympäristön tilastot Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Väestö... 5 2.1. Väestökehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen... 15 2.3. Väestön muuttoliike... 17 3. Työelämä ja elinkeinorakenne... 20

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

16.10.2018 24.10.2018 1 Luvan tunnus 314 315 316 317 318 319 320 321 851-413-31-21 KAAKAMO851-413-31-38 KAAKAMO Muutossuunnitelman hyväksyminen - esiintymislava/katos sijainnin muutos. Muutos lupaan 2017-157.

Lisätiedot

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö Rakentaminen, asuminen ja ympäristö - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Asunto- ja toimitilarakentaminen Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla

Lisätiedot

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta VÄESTÖ LOIMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 15.6.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen väestötilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus

Asunnot ja asuinolot. Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013. 2013, yleiskatsaus Asuminen 2014 Asunnot ja asuinolot 2013, yleiskatsaus Ensiasunnon ostajia 21 000 vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2018

TILASTOKATSAUS 4:2018 TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER

$($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR. $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER $($VXQWRNXQQDW6LSRRVVDPXXWWXMLQD2VDDOXH7DORW\\SSLMD$VXQWRNXQQDQNRNR $(%RVWDGVKXVKnOOHQOLJWGHORPUnGHKXVW\SRFKVWRUOHNL6LEER Asuntokunnat 753 Sipoo-Sibbo Kaikki talotyypit 6 994 1 727 2 308 1 032 1 174 562

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 34 2011 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 99 343 k-m 2 1 174 asuntoa toimitilarakentaminen 15 261

Lisätiedot

KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 2015 JA OHJELMA 2006-2008

KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 2015 JA OHJELMA 2006-2008 Kiteen asumisen työryhmä YKT Konsultointi Heino Hiltunen KITEEN ASUMISEN STRATEGIA 215 JA OHJELMA 26-28 5.7.26 5 2 5 4 8 4 6 Kitee, vakinaisesti asutut asunnot ja asuntovarauma 1996-24 ja asuntotarvelaskelmat

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2016, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes Asuminen 2016 Asuntojen vuokrat 2015, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu Asuminen 2011 Asuntojen hinnat 2011, heinäkuu Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,6 prosenttia

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 33 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Valokuva: Jätkäsaari Virva Kuparinen Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 56 635 k-m 2 577

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014

Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Asuminen 2015 Asunnot ja asuinolot 2014, yleiskatsaus Yli puolet 20 29 -vuotiaista asui vuokralla vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan kaikista 20 29 -vuotiaista 55 prosenttia eli 6 000 henkilöä asui itsenäisesti

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.06.2011 1 / 7. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.06.2011 1 / 7. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 7 Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Meriharakantie 18 67200 Kokkola Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto

Lisätiedot

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme 2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2013 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Valokuva: Arabianranta Eija Rauniomaa Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 57 699 k-m 2

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2014 sekä rakentamisen aikasarjoja 215:12 Rakentaminen Helsingissä 214 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Eija Rauniomaa, 214 Uustuotanto ja laajennukset 214 2 213 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m 2 381 271 291 292

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Linnainkuja Piettasenkatu 43 33580 TAMPERE YH-ASUMISOIKEUS LÄNSI OY TAMPEREEN LINNAINKUJA Asemapiirros A-rappu B-rappu Monipuolisten palvelujen tuntumassa Linnainmaalla

Lisätiedot

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä

Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Jussi Huttunen maakuntajohtaja Pohjois-Savo Pohjois-Savon asumispäivä 26.03.2009, Siilinjärvi Laadukas asuminen kestävä maakuntamme vetovoimatekijä Asumisen ajankuva: Paljonko asuntojen hinnat laskevat

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen hinnat. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa. 2010, 3. vuosineljännes

Asuntojen hinnat. Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa. 2010, 3. vuosineljännes Asuminen 2010 Asuntojen hinnat 2010, 3. vuosineljännes Vanhojen asuntojen hintojen nousu hidastui heinä syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat

Lisätiedot

Asunnot ja asuinolot 2010

Asunnot ja asuinolot 2010 Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010 Yksin- ja kaksinasuvien määrä kasvoi 2010 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2010 lopulla yhteensä 2 537 000 asuntokuntaa. Asuntokuntien määrä lisääntyi

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a 2004 13 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2003 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-289-0 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen Helsingin

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 ASUINPALVELUSTRATEGIA Sisällysluettelo: Johdanto 1 1. Nykytila 1 1.1 Asuinympäristö 1 1.2 Elinkeinorakenne ja työpaikkatarjonta

Lisätiedot

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus

Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Asuminen 2009 Rakennukset ja kesämökit 2008, yleiskatsaus Suomessa vähän korkeita rakennuksia Yksi- ja kaksikerroksiset rakennukset muodostavat yhteensä 95 prosenttia koko rakennuskannasta. Rakennus, jossa

Lisätiedot