Toimintaympäristön tilastot

Transkriptio

1 2015 Toimintaympäristön tilastot

2 Sisältö 1. Avainluvut Väestö Väestökehitys Väestön sijoittuminen Väestön muuttoliike Työelämä ja elinkeinorakenne Taloudellinen huoltosuhde Elinkeinot ja työpaikat Työttömät Yhdyskuntarakentaminen Vyöhykejako Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Toteutunut asuntotuotanto Toteutunut rakennustuotanto Tuleva yhdyskuntarakenne Asuminen Asumisen muutos Kesämökit Liitteet Kannen kuvat: Jouni Laaksomies Aarno Torvinen Jouni Laaksomies

3 Tiivistelmä Toimintaympäristön tilastoissa käsitellään väestökehitystä, asuntotuotantoa, yhdyskuntarakennetta ja työelämää vuoteen 2030 saakka. Viimeisen 33 vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli hengellä, ja vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöä tulee olemaan noin henkeä. Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2012 lähes hengellä. Väestön lisääntyessä myös huoltosuhde heikkenee ikäihmisten määrän lisääntyessä. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ). Työllisyys on heikentynyt Rovaniemellä viime vuosina. Tavoitteena on 10 % työttömyysaste vuonna 2016, jonka saavuttaminen näyttää erittäin haastavalta tämänhetkisen, 15 % työttömyysasteen (elokuu 2014) näkökulmasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu, joiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta Väestömäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille asunnoille. Asuntotuotannon määrään vaikuttavat lisäksi asuntokuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ja asuntopoistuman korvaaminen uudistuotannolla. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja samalla asumisväljyys on kasvanut. Rovaniemellä yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on jo yli 76 % kaikista asuntokunnista. Rovaniemellä asutaan myös keskimäärin muuta maata pienemmissä asunnoissa. Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden oli vuonna 2013 Rovaniemellä 39,2 m²/asukas. Asuminen ja rakentamisen uudistuotanto on keskittynyt kysynnän mukaisesti keskustan läheisyyteen. Väestöstä noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vastaavasti keskustan ulkopuolisilla alueilla väestömäärä on pääosin vähentynyt. Kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä yli 90 % tapahtuu keskuksen suuralueella. Kuntien välinen nettomuutto on positiivista vuotiaiden nuorten osalla, jotka muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan. Vastaavasti vuotiaita muuttaa Rovaniemeltä enemmän muihin kuntiin kuin muista kunnista Rovaniemelle. Toimintaympäristön tilastoihin on yhdistetty myös osa kaupunkistrategian mittareista. Tästä merkistä tunnistat kaupunkistrategian mittarin: 1

4 Käsitteitä: Asumisväljyys Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. Asumisväljyys saadaan jakamalla käytössä olevien asuntojen pinta-ala asunnossa asuvien määrällä. Asunnon pinta-ala (tilastokeskus) / Huoneistopinta-ala Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan asuinhuoneiston vähimmäiskoko on 20 m². Asuntokanta Asuntokanta sisältää kaikki asuinhuoneistot, sekä vakituisesti asutut että ei-vakituisesti asutut. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan keskikoko Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin muodostaa asuntokunnan. Asuntokunnan keskikoko saadaan jakamalla asuntoväestö asuntokuntien lukumäärällä. Asuntopoistuma Asuntojen poistumalla tarkoitetaan asuntojen tuhoutumista, purkamista, käyttötarkoituksenmuutosta (asunnosta tulee esimerkiksi toimisto), asunnon ränsistymistä käyttökelvottomaksi huonon sijainnin, kunnon tai varustepuutteiden takia. Asuntovarauma Asuntovarauma kuvaa asuntoja, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Varaumaa ovat asunnot, jotka ovat käyttämättä lyhyitä aikoja esimerkiksi muuton takia, joita käytetään asuntokunnan kakkosasuntona tai joissa asutaan väliaikaisesti. Autovyöhyke Autovyöhyke sijaitsee kaupunkiseudun reunamilla väljäksi taajamiksi rakentuneilla pientaloalueilla. Autovyöhykkeellä henkilöauto on tärkein ja ääritilanteissa ainoa liikkumisvaihtoehto työpaikkojen ja palveluiden sijaitessa kaukana, eikä alueen väestöpohja riitä joukkoliikenteen järjestämiseen. Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: Asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet Vuokra-asunto: Aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asuntomuoto, josta asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu. Asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon Muu hallintaperuste: Esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. 2

5 Joukkoliikennevyöhyke Keskustan joukkoliikennevyöhykkeellä joukkoliikenteen palvelutaso on riittävän hyvä kilpaillakseen henkilöauton käytön kanssa ruuhka-aikoihin työ- ja asiointimatkoilla. Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien ja/tai asuntojen lukumäärä. Kerrosala Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Keskuksen jalankulkuvyöhyke Jalankulkuvyöhyke on kaupunkiseudun pääkeskuksen läheistä aluetta, jonka ytimen muodostavat kävelykadut, Keskuksen jalankulkuvyöhyke ulottuu noin kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Keskustan reunavyöhyke Keskustan reunavyöhyke ympäröi keskustan jalankulkuvyöhykettä. Etäisyyksien puolesta vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet pyöräilylle ja vyöhyke on liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolinen. Vyöhyke ulottuu enintään 2,5 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Rakennusvuosi Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Mikäli rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi Suunniteltu käyttöikä Suunniteltu käyttöikä tarkoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan tai suunnittelijan määrittelemää käyttövaatimusta. Talotyyppi: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin Muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa vuotiaista (työikäistä) kohden. Tonttivaranto (jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat) Kaavoitetut tontit, joiden kunnallistekniikka on rakennettu ja jotka voidaan jakaa. 3

6 1. Avainluvut (Taulukon lähde: Tilastokeskus) Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km Taajama-aste, % ,1 84,7 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,6 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,5 64,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,6 19,4 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,4 3,8 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,7 30,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % ,5 54,0 Kesämökkien lukumäärä Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,5 69,4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % ,9 29,3 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työllisten osuus vuotiaista, % ,7 60,1 Työttömyysaste, % ka 2014 (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) 15,3 12,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta (18-64-v.), % ,0 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % ,4 3,4 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,8 21,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,5 73,8 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,2 1,2 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,39 1,32 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,9 24,2 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

7 Väestö 2.1. Väestökehitys Rovaniemen väkiluvun kehitys vuosina vuodessa väestömäärä on lisääntynyt yli asukkaalla Rovaniemen väestömäärä oli vuoden 2013 lopussa henkeä. Vuosien välillä Rovaniemen väkiluku on kasvanut tasaisesti, yhteensä noin asukkaalla. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2013 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut henkilöä. Väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Keskimääräinen väestönkasvu vuosien 1980 ja 2005 välillä on ollut vuosittain noin 390 asukasta. Vuosien 2006 ja 2013 välillä keskimääräinen väestönkasvu on ollut vuosittain noin 420 asukasta. Rovaniemen ennakkoväkiluku vuodelta 2015 on Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 5

8 Vuotta 100 % 80 % 60 % 40 % Väestön prosenttuaalinen muutos Rovaniemellä vuosina Ikäihmisten osuus rovaniemeläisistä lisääntyy 14,2 14,7 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 68,0 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 20 % 0 % 17,8 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16, Alle15-vuotiaiden osuus, % vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 2,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 vuoteen Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -1,5 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -0,9 prosenttiyksikköä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Rovaniemeläisten keski-ikä kasvaa 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Keski-ikä, molemmat sukupuolet Rovaniemeläisten keski-iän muutos vuosina ,9 39,1 39,3 39,4 39,5 39,7 39,9 40,1 40,3 Keski-ikä, miehet 37,6 37,8 38,0 38,1 38,2 38,4 38,6 38,8 39,0 Keski-ikä, naiset 40,1 40,4 40,5 40,6 40,8 41,0 41,1 41,3 41,4 Rovaniemeläisten keski-ikä on noussut 1,4 vuotta tarkastelujaksolla vuodesta 2005 vuoteen (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 6

9 Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina Väestö lisääntyy luonnollisen väestönlisäyksen ja nettomaahanmuuton ansiosta Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Tarkastelujaksolla vuodesta 2006 alkaen luonnollinen väestönlisäys on ollut vuosittain noin 240 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys muodostuu elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto on ollut viime vuodet pääosin negatiivista eli lähtömuutto muihin kaupunkeihin on ollut tulomuuttoa suurempaa, keskimäärin noin -37 asukasta. Nettomaahanmuutto on ollut vuodesta 2006 lähtien noin 220 henkilöä vuodessa. Nettomaahanmuutto muodostuu maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden määrän erotuksesta. Sivulla 17 on tarkemmin kuvattu kuntien välinen muutto ikäkausittain. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 7

10 henkilöä Tilastokeskuksen ennuste ja kaupungin oma trendiennuste vuosina Kaupungin trendiennusteen mukainen väestönkasvu on Tilastokeskuksen ennustetta maltillisempaa Tilastokeskuksen ennuste Kaupungin trendiennuste Väestön ikärakenteessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset heijastuvat koko kaupungin toimintaan. Tilastokeskuksen ennuste pohjautuu sen laatimishetken (v. 2012) syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Ennusteen luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Väestönkasvu on kuitenkin ollut viime vuosina hieman vuonna 2012 ennustettua maltillisempaa. Erityisesti syntyneiden määrä on toteutunut ennustetta alhaisempana. Tämä on syytä ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Esimerkiksi vuoden 2014 väestömäärä ei tule toteutumaan ennustetun suuruisena. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki) % 10 % 10 % 10 % 8 % 8 % 8 % 9 % 8 % 8 % 8 % % 12 % 13 % 12 % 12 % 12 % 10 % 10 % 10 % 11 % 10 % % 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 5 % 5 % % 63 % 63 % 61 % 61 % 61 % 61 % 59 % 57 % 54 % 53 % % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 12 % 12 % 12 % % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 85-0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % % 71 % 69 % 68 % 68 % 68 % 68 % 65 % 62 % 60 % 59 % Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. 8

11 Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestökehitys Rovaniemellä ikäluokittain vuosina Yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä E2014 E2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E Erityisesti yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa; yli 75- vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä vuotiaiden ikäluokassa tapahtuu vuoteen 2030 mennessä lievää laskua, kun taas alle 19-vuotiaiden määrä hieman kasvaa. Tilastokeskuksen väestöennuste on laadittu vuoden 2012 tietoihin perustuen. Tämän jälkeen Rovaniemen väestökasvu on kuitenkin ollut ennustettua maltillisempaa, ja erityisesti syntyneiden määrä on toteutunut ennustettua alhaisempana. Työikäisten prosentuaalinen osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä alle 60 prosenttiin. Väestöllisen huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) % 68 % 68 % 65 % 62 % 60 % 59 % 9

12 Väestönlisäys suhteessa tilanteeseen (2005=100) 122,0 121,0 120,0 119,0 118,0 117,0 116,0 115,0 114,0 113,0 112,0 111,0 110,0 109,0 108,0 107,0 106,0 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 Rovaniemen väestönkasvu on koko maan kasvua suurempaa Rovaniemi Koko maa Rovaniemen väestönkasvu on ollut koko maan kasvua suurempaa. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kuviossa on asetettu vuoden 2005 väestömäärä lähtötasoksi, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2005 tasoon. Asteikko muuttuu vuoden 2020 jälkeen. Tulevat vuodet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 10

13 210,0 205,0 200,0 195,0 190,0 185,0 180,0 175,0 170,0 165,0 160,0 155,0 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 Väestönlisäys suhteessa tilanteeseen, ikäluokittain (2005=100) Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nopeammin kuin muiden ikäluokkien Yli 65-vuotiaat Rovaniemi vuotiaat Rovaniemi Alle 15-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Koko maa vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Koko maa Ikäluokittaisessa tarkastelussa merkillepantavaa on eläkeikäisten (65 vuotta täyttäneet) määrän huima kasvu, joka tasaantuu vasta vuoden 2035 jälkeen. Vuonna 2035 heidän määränsä on kaksinkertaistunut verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Alle 15-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan Rovaniemellä koko maan tasoa enemmän. Kuviossa on asetettu vuoden 2005 väestömäärä lähtötasoksi eri ikäluokille, johon on lisätty vuosittainen väestönmuutos prosentteina suhteessa vuoden 2005 tasoon. Asteikko muuttuu vuoden 2020 jälkeen. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 11

14 Indeksiluku Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Demografinen huoltosuhde kasvaa tulevina vuosina merkittävästi, mutta pysyy koko maan tasoa matalampana E2015 E2020 E2025 E2030 E2035 E2040 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Rovaniemellä väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maata pienempi. Vuoteen 2030 mennessä ero kuitenkin kaventuu. Vuonna 2013 väestöllinen huoltosuhde oli 56. Vuonna 2030 huoltosuhde on ennusteen mukaan 70. (Kuvan lähde: SOTKAnet ja Tilastokeskus) 12

15 venäjä muu kieli saame englanti kiina persia ruotsi kurdi arabia saksa vietnam thai eesti, viro ranska espanja somali turkki bengali portugali puola latvia, lätti makedonia albania ukraina unkari afgaani, pašto italia japani urdu hollanti nepali amhara bulgaria Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina Venäjänkielisten määrä on kasvanut viime vuosina Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut noin sadalla henkilöllä vuosien välillä. Määrällisesti eniten on venäjänkielisiä, joita oli vuonna 2013 lähes 400 henkilöä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 13

16 100 % 90 % 80 % Uskontokuntiin kuuluminen Rovaniemellä vuosina ,1 10,4 10,8 1,3 1,4 1,3 14,0 1,3 18,8 1,6 70 % 60 % Uskontokuntiin kuuluvien määrä on pienentynyt 50 % 40 % 88,5 88,2 87,8 84,7 79,6 30 % 20 % 10 % 0 % Ev.lut kirkkoon kuuluvien osuus, % Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus, % Uskontokuntiin kuulumattomien osuus, % Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on lisääntynyt 10 prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana Rovaniemellä. Tätä ennen vastaavan ajanjakson muutos oli huomattavasti pienempi, 0,7 prosenttia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 14

17 2.2. Väestön sijoittuminen Selkeät väestötihentymät löytyvät keskustan lisäksi palvelukylien läheisyydestä Ounasjoen suuralue Sodankyläntien suuralue Suuralue Rovaniemen keskus Yläkemijoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,2 % ( asukasta) asui vuoden 2013 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2013 Ranuantiellä 1,0 % (618 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot pien-, tilasto- ja suuralueittain. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki ja SYKE/YKR) 15

18 100 % 90 % 80 % Rovaniemen väestö vuonna 2013, koko kaupunki ja suuralueet 1,9 1,9 2,3 2,0 2,3 1,3 2,1 5,7 5,3 12,1 9,0 6,8 6,3 10,7 9,1 8,6 9,5 9,5 16,3 14,5 14,6 70 % 60 % 50 % 40 % 44,9 44,1 53,2 48,1 49,1 53,2 50, % 20 % 10 % 0 % 15,4 16,7 5,1 5,2 9,6 9,5 8,5 8,7 7,4 6,8 4,8 4,7 4,7 4,1 5,0 11,5 1,9 9,7 9,1 5,5 5,5 6,6 8,6 8,4 5,1 3,5 8,7 4, Koko kaupungin väestörakenne poikkeaa selkeästi maaseutumaisista suuralueista Lasten ja nuorten osuus suuralueiden asukkaista on suurin Rovaniemen keskuksen alueella, jossa asuu 86,2 % Rovaniemen asukkaista. Ikäihmisten osuudet suuralueiden asukkaista ovat suurimmat Sodankyläntien, Ounasjoen ja Yläkemijoen suuralueilla. Määrällisesti eniten ikäihmisiä asuu Rovaniemen keskuksen alueella. (Kuvan ja taulukon lähde: Tilastokeskus) yht. Keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Tuntematon Rovaniemi

19 Henkilöä 2.3. Väestön muuttoliike 180 Kuntien välinen nettomuutto Nuoret muuttavat Rovaniemelle opiskelemaan Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Rovaniemi houkuttelee kaupunkiin alle 20-vuotiaita nuoria. Vastaavasti poismuutto on suurinta vuotiaiden ikäryhmissä. Tämä selittynee sillä, että kaupunkiin tullaan opiskelemaan ja opintojen päätyttyä muutetaan töiden perässä muualle. Poismuutto on ollut viime vuosina suurempaa kuin tulomuutto, kun tarkastellaan nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 17

20 Muuttoliike on suurinta Rovaniemen keskuksen alueella, joka käsittää tässä tapauksessa myös Oikaraisen alueen Rovaniemen kaupungin sisällä muutti vuonna 2013 yhteensä 8208 henkilöä. Suurin osa muutoista oli Rovaniemen keskuksen sisällä tapahtuneita muuttoja, yhteensä noin 7600 kappaletta, 92,8 % kaikista muutoista. Rovaniemen keskuksen (suuralue Rovaniemen keskus ja Oikaraisen tilastoalue) alueelle muutti aluelautakunta-alueilta enemmän ihmisiä kuin keskuksesta aluelautakunta-alueille. (Kuvan lähde: Väestörekisterikeskus) 18

21 Asumisen muutos Rovaniemen alueilla vuosina % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 5,3 4,8 4,3 3,6 3,2 11,8 11,3 11,1 10,3 9,8 4,7 5,3 6,1 6,8 7,1 55,8 54,9 53,9 53,6 52,5 21,3 22,6 23,8 25,0 26,4 Sisemmällä kaupunkialueella asuvien osuus, % Ulommalla kaupunkialueella asuvien osuus, % Kaupungin kehysalueella asuvien osuus, % Kaupungin läheisellä maaseudulla asuvien osuus, % Harvaan asutulla maaseudulla asuvien osuus, % Väestö lisääntyy ydinkeskustan läheisyydessä ja kaupungin kehysalueilla Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. Kartta luokittelusta löytyy seuraavalta sivulta. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 19

22 Indeksiluku 3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena E Rovaniemi Koko maa Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla luku sadalla (Findikaattori). Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena vuosien välillä. Eläkeläisten määrän kasvaessa tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 20

23 3.2. Elinkeinot ja työpaikat Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2013 (ennakkotieto) Eläkeläiset 22 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % Työvoiman osuus on 48,3 % ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus 51,7 % sekä Rovaniemellä että koko maassa keskimäärin Varusmiehet, siviilipalvelusmie het 0 % Opiskelijat, koululaiset 9 % Työlliset 41 % vuotiaat 17 % Työttömät 8 % Työttömät 2013 (ennakkotieto) Rovaniemen väestöstä 41 prosenttia on työllisiä. Osuus on noin prosenttiyksikön pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti rovaniemeläisten työttömien osuus väestöstä on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työttömistä selkeästi pienempi osuus on naisia. Naiset 38 % Miehet 62 % Eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä hieman koko maata pienempi. Opiskelijoita ja koululaisia on Rovaniemellä noin prosenttiyksikkö maan keskitasoa enemmän. Muut ryhmät ovat prosenttiyksikön sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee ottaa huomioon myös palvelutarvetta arvioitaessa. (Kuvien ja taulukon lähde: Tilastokeskus) Miehet 4,5 % 16,2 % 11,0 % 11,2 % 8,0 % 6,8 % 9,1 % 11,0 % 11,8 % 10,4 % 100 Naiset 3,9 % 10,4 % 11,3 % 10,7 % 7,1 % 7,4 % 10,6 % 12,0 % 13,6 % 13,0 %

24 Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina Rovaniemi Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 61,3 % 62,6 % 62,4 % 60,6 % 61,8 % 63,1 % 63,0 % 62,6 % 57,3 % 54,8 % 56,5 % 55,6 % 53,9 % 55,5 % 55,6 % 55,4 % 55,5 % 57,4 % 55,6 % 54,7 % 56,5 % 58,0 % 57,0 % 57,8 % 56,4 % 57,7 % 57,6 % 55,7 % 58,0 % 58,3 % 57,4 % 56,8 % 49,1 % 54,4 % 54,7 % 54,8 % 56,0 % 57,5 % 57,2 % 58,7 % 53,5 % 54,5 % 56,8 % 55,3 % 57,2 % 57,6 % 57,1 % 57,2 % Keskusta-alueella on maaseutumaisia suuralueita suurempi työllisyysaste ,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Työllisyysaste on kasvanut vuosien välillä kaikilla muilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Koko kaupungin alueella työllisyysaste oli 61,6 prosenttia vuonna 2013, laskua tapahtui edellisestä vuodesta 0,4 prosenttiyksikköä. Korkein työllisyysaste (62,6 %) oli Rovaniemen keskuksen suuralueella ja matalin (55,4 %) Sodankyläntien suuralueella. Vuosien 2012 ja 2013 tiedot ovat ennakolliset. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 22

25 Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueilla vuonna 2013 (ennakkotieto,15 vuotta täyttäneet) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 698 Rovaniemi 6981 Suuralue Rovaniemen keskus 6982 Sodankyläntien suuralue 6983 Ounasjoen suuralue 6984 Alakemijoen suuralue 6985 Ranuantien suuralue 6986 Yläkemijoen suuralue Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat Työvoiman (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella olevien 15 vuotta täyttäneiden (muut ryhmät paitsi 0-14-vuotiaat) suhdetta tarkasteltaessa on havaittavissa selvä ero Rovaniemen keskuksen ja muiden suuralueiden välillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että keskuksen ulkopuolisilla maaseutualueilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä kuin lähellä keskustaa. Vuonna 2013 Rovaniemellä oli ennakkotiedon mukaan työllistä. Työllisten määrä laski vuodessa 12 henkilöllä. Vuonna 2011 työllisiä oli 278 enemmän. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Työpaikat Rovaniemellä vuonna % % Valtio Kunta Vuonna 2012 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä Laskua edelliseen vuoteen tapahtui 223 työpaikkaa. Suhteessa eniten vähentyivät valtioenemmistöisten yhtiöiden työpaikat (- 11,9 prosenttiyksikköä) % % % Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Työpaikkojen määrä väheni 223 työpaikalla. Vuonna 2012 työpaikkoja ja työllisiä oli lähes sama määrä eli työpaikkaomavaraisuus oli lähellä 100 prosenttia. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 23

26 Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna ,0 % 21,0 % 20,0 % 19,0 % 18,0 % 17,0 % 16,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Rovaniemen työpaikkojen jakaumassa on näkyvissä keskuskaupungille ominaisia piirteitä, kuten hallinnon, koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen suuri osuus Koko maa Rovaniemi Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 24

27 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 3.3. Työttömät 18,0 Työttömyysaste Rovaniemellä ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 15,3 %. Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna ,0 4,0 2,0 0, Työttömyysaste on kasvanut koko tarkastelujakson ajan vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2014 työttömyysaste oli 15,4 % (kuukausien keskiarvo). Loppuvuodesta työttömyysaste laski vuoden 2013 vastaavaa ajankohtaa matalammaksi. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 25

28 Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Rovaniemellä Työttömien määrä on kasvanut, mutta avoimet työpaikat eivät ole juurikaan lisääntyneet Työttömät työnhakijat Avoimet työpaikat Vuonna 2014 oli Rovaniemellä työttömänä työnhakijana keskimäärin henkilöä; kasvua vuodesta 2013 tapahtui noin 223 henkilöä. Loppuvuodesta työttömien määrä laski hieman vuoden 2013 vastaavaa ajankohtaa matalammaksi. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi hieman vuonna 2014 verrattuna edelliseen vuoteen. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 26

29 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1000 Nuorisotyöttömät Rovaniemellä Nuorisotyöttömien määrä on viime vuosina kasvanut, mutta kääntynyt laskuun vuonna Nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaat työttömät) määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuodesta 2011 vuoteen Keväällä 2014 nuorisotyöttömien määrä kuitenkin laski toiveita herättävästi edellisvuotta matalammaksi. Nuorisotyöttömien määrä kasvaa aina kesäkuukausina. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Nuorisotyöttömien (15-24-vuotiaat) osuus kaikista nuorista on kasvanut Rovaniemellä viime vuosina. Vuonna 2011 osuus oli 6,6 prosenttia, vuonna 2012 osuus oli noussut 7,1 prosenttiin ja vuonna 2013 edelleen 8,4 prosenttiin. Vuoden 2014 osuutta ei voida vielä laskea. Koko maan tasolla osuus on pysytellyt noin kaksi prosenttiyksikköä matalampana. (Luvut laskettu keskiarvoista. Tietojen lähde Toimialaonline ja Tilastokeskus) 27

30 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitkäaikaistyöttömät Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa jyrkästi. Tarkastelujaksolla vuodesta 2011 vuoteen 2014 kasvua tapahtui yli 500 henkilön verran. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu alkoi vuoden 2009 kevään jälkeen, jolloin yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä oli noin 600. Pitkäaikaistyöttömien määrä on yli kaksinkertaistunut tuosta ajankohdasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuitenkin pysähtyi syksyn 2014 aikana. Rovaniemen kaupungissa käynnissä olevalla Monet-kuntakokeiluhankkeella pyritään löytämään ratkaisua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Monet-hanke on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteinen pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon keskittyvä kehittämishanke. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 28

31 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 350 Ulkomaalaiset työttömät Rovaniemellä Ulkomaalaisten työttömien määrä on alkanut kasvaa erityisesti kesäkuukausina Ulkomaalaisten työttömien määrä on kasvanut hieman tarkastelujaksolla vuodesta 2011 vuoteen Merkillepantavaa on vuosien 2013 ja 2014 aiemmista vuosista poikkeava ulkomaalaisten työttömien määrän merkittävä kasvu kesäkuukausina. Ulkomaalaisiksi työttömiksi lasketaan työttömät, joilla on jokin muu kansalaisuus kuin suomi. (Kuvan lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) 29

32 4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1. Vyöhykejako Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. (Kuvan lähde: Suomen ympäristökeskus) 30

33 4.2. Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Muurola Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. (Lähde Rovaniemen kaupunki) 31

34 Akselin otsikko 4.3. Toteutunut asuntotuotanto 600 Valmistuneet asunnot Vuosittain asuntoja on valmistunut noin 430 kappaletta Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2013 tosin tapahtui pientä laskua. Vuonna 2014 erityisesti rivitaöi- ja ketjutaloasuntojen määrä nousi edellisistä vuosista. Vuosien välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 170 asuntoa, rivitaloasuntoja 44 ja kerrostaloasuntoja 217 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 430 asuntoa. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 32

35 Uudet kerrostalot ovat keskittyneet ydinkeskustan alueelle tai sen välittömään läheisyyteen 8 km Rovaniemelle valmistui välisenä aikana 1804 rakennusta, joita käytetään vakituiseen asumiseen (luku ei sisällä erillisiä vapaa-ajanrakennuksia, joissa asutaan). 8 kilometrin säteelle keskustasta rakennettiin 1485 rakennusta (82 %). Asuntoja valmistui kokonaisuudessaan 4225 kappaletta, joista 8 km säteellä keskustasta oli 3878 kappaletta (92 %) (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 33

36 4.4. Toteutunut rakennustuotanto Valmistuneet rakennukset Muut rakennukset Maatalousrakennukset Palo- ja pelastustoimen rakenn. Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Opetusrakennukset Kokoontumisrakennukset Hoitoalan rakennukset Liikenteen rakennukset Toimistorakennukset Liikerakennukset Vapaa-ajan asuinrakennukset Asuinrakennukset yhteensä Rovaniemelle on rakennettu asuinrakentamisen lisäksi paljon ns. muita rakennuksia, jotka pitävät sisällään asuinrakennusten talousrakennukset ja saunarakennukset. Erityisesti vuosina rakentaminen oli vilkasta. (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 34

37 Toteutuneet elinkeinorakennukset, sosiaali- ja terveyspalvelurakennukset, päiväkodit ja koulut km Toteutunut rakennustuotanto sisältää valmistuneet uudet rakennukset ja rakennukset, jotka käyttötarkoituksen muutoksella luokitellaan uusiksi rakennuksiksi Rovaniemellä rakennettiin tai käyttötarkoitusta muutettiin päiväkotitoimintaan sopivaksi 9 rakennuksessa. Koulutoimintaan tarkoitettuja rakennuksia rakennettiin tai opetustoimintaa tarkoitettuja tiloja valmistui käyttötarkoituksen muutoksella yhteensä 5 kappaletta. Liike- ja tavarataloja valmistui 9 kappaletta ja muita myymälärakennuksia 8 kappaletta. Toimistorakennuksia valmistui 11 kappaletta. Suurin osa valmistuneista rakennuksista sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen. 8 km (Lähde: Rovaniemen kaupunki) 35

38 4.5. Tuleva yhdyskuntarakenne Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan (KV ) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Vuosittain tavoitteena on jakaa 85 erillispientaloasuntoa, 5 rivitalotonttia ja 345 kerrostaloasuntoa. Asumiseen varattua kaava-alueita on erityisesti Pöykkölässä ja Vennivaarassa. Kerrostalokohteet sijaitsevat kaupungin keskustan läheisyydessä. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 36

39 Yleiskaavat 1. Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta valtuustokaudelle (Kuvan lähde: Rovaniemen kaupunki) 37

40 5. Asuminen 5.1. Asumisen muutos 100 % Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan (%) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli lähes 76 % kaikista asuntokunnista 0 % 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä Asuntokuntien henkilömäärät ovat pienentyneet vuosien välillä, samalla asuntokuntien määrä on kasvanut noin 7000 asuntokunnalla. Vuonna 1993 asuntokuntia oli yhteensä ja vuonna 2013 yhteensä Vuonna 1993 yhden hengen asuntokuntia oli 31 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2013 yhden hengen asuntokuntia oli jo 43,3 %. Myös kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tarkastelujaksolla. Sen sijaan kolmen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on vähentynyt. Koko maahan verrattuna Rovaniemellä vuonna 2013 oli suhteessa hieman keskivertoa enemmän yhden ja kahden hengen talouksia, yhteensä 75,7 % asuntokunnista. Koko maassa näitä asuntokuntia oli 41,7 % ja 33,3 % asuntokunnista (yhteensä 74,9 %). (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 38

41 Asuntokuntien määrä talotyypeittäin Kerrostaloissa olevien asuntokuntien määrä on lisääntynyt lähes 4000 asuntokunnalla Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kahdessakymmenessä vuodesta asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin asuntokunnalla. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla lähes asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin asuntokunnalla ja rivitaloissa yli 700 asuntokunnalla. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 39

42 Asuntojen pinta-alan muutos ja ennuste Vuonna 2030 asuntojen pintaala on keskimäärin 45,8 m² asukasta kohden Mennyt kehitys Ennuste Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien välissä lähes yhdeksällä neliömetrillä. Vuonna 2013 asuntopinta-ala oli Rovaniemellä henkilöä kohden 39,3 m² ja asuntokuntaa kohden 78,9 m². Rovaniemellä asutaan keskimäärin pienemmissä asunnoissa kuin koko maassa. Koko maan asuntojen keskimääräinen pinta-ala vuonna 2013 oli 81,6 m² Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala on arviolta noin 80,9 m² ja henkilöä kohden 45,8 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 40

43 Rovaniemen seutukunnan rakennukset. Rovaniemen asunnot talotyypin ja valmistumisvuoden mukaan Ranuan asuinrakennukset valmistumisvuoden mukaan 2013 Vuosittain tarvitaan noin 300 uutta asuntoa korvaamaan asuntojen poistuma Erillinen pientalo Asuinkerrostalo Ranua asuinrakennukset Rivi- tai ketjutalo Muu rakennus Rovaniemellä asuntokanta on suhteellisen nuorta. Yli 57 prosenttia rakennuksista on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. VTT on tutkinut asuntojen poistumaan seutukunnittain vaihtoehtoisen skenaarioiden pohjalta. Rovaniemen seutukuntaan kuuluu Rovaniemen lisäksi myös Ranua. Ranualla asuinkanta on huomattavaksi Rovaniemeä pienempi, jonka vuoksi asuntojen poistumasta suurin osa kohdistuu Rovaniemelle. Toisaalta Ranuan asuntokanta on hieman Rovaniemen asuntokantaa vanhempaa. VTT skenaariossa, jossa pohjana on tilastokeskuksen väestöennuste ja normaalipoistuma, poistuma on Rovaniemen seutukunnassa vuosien aikana noin 340 asuntoa/vuosi, aikana noin 280 asuntoa/vuosi ja välillä 260 asuntoa/vuosi. Tämän pohjalta Rovaniemellä asuntojen poistuma on vuosittain noin 0,2 prosenttiyksikköä asuntokannasta. Vuosittain tarvitaankin noin 300 asuntoa lisää korvaamaan poistumaa. Haastavaa on kohdistuvatko poistuma ja uudistuotanto samaan paikkaan. (Lähde: Tilastokeskus, VTT:n asuntotuotanto 2030) 41

44 Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu (sis. asumisoik.) tai tuntematon Muu vuokra-asunto Arava- tai korkotukivuokraasunto Omistusasunto Rovaniemellä oli vuonna 2012 yhteensä asuntokuntaa. Suurin osa asuntokunnista asui omistusasunnoissa, yhteensä asuntokuntaa (61,2 %) Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa asui yhteensä asuntokuntaa, 34,7 % kaikista asuntokunnista. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) Hissit Rovaniemellä mennessä valmistuneissa asuinkerrostaloissa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 krs. 2. krs 3 krs. 4 krs. 5. krs 6 krs 7 krs. 8 krs. Ei Kyllä Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä. (G1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Ympäristöministeriö, 2005) Rovaniemellä hissi löytyy suuremmalla todennäköisyydellä mitä useampi kerros asuinkerrostalossa on. (Kuvan lähde Rovaniemen kaupunki) 42

45 5.2. Kesämökit Rovaniemen kesämökit omistajan kotikunnan mukaan vuonna 2013 Rovaniemellä on yhteensä noin kesämökkiä Muu kunta; 461 Tuntematon; 862 Oulu; 138 Rovaniemi; 2435 Muu; 409 Helsinki; 87 Espoo; 36 Tornio; 31 Vantaa; 29 Tampere; 24 Kemi; 22 Kemijärvi; 22 Keminmaa; 20 Rovaniemeläisten omistamat kesämökit sijaintipaikkakunnan mukaan vuonna 2013 Muu kunta; 553 Ranua; 252 Kemijärvi; 213 Posio; 196 Rovaniemi; 2435 Muu; 1657 Ylitornio; 181 Kittilä; 159 Pello; 144 Sodankylä; 130 Inari; 125 Kolari; 68 Salla; 67 Tervola; 62 Kuusamo; 60 Valtaosa rovaniemeläisistä kesämökeistä on rovaniemeläisten omistuksesta. Muiden kaupunkien asukkaista eniten mökkejä Rovaniemellä on oululaisilla ja helsinkiläisillä. Rovaniemeläisten mökeistä suurin osa sijaitsee Rovaniemellä. Ranualla ja Kemijärvellä on molemmissa yli 200 rovaniemeläisten omistamaa kesämökkiä. (Kuvan lähde: Tilastokeskus) 43

46 Liitteet Väestö, Koko kunta Muutos Rovaniemen keskus Muutos Sodankyläntien suuralue Muutos Ounasjoen suuralue Muutos Alakemijoen suuralue Muutos

47 Ranuantien suuralue Muutos Yläkemijoen suuralue Muutos Väestö, Muutos Muutos tilastoalueet Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantaus tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin 45

48 Väestö, Muutos Muutos pienalueet Kaupunkikeskus Eteläkeskus Kirkkolampi Veitikanharju Teollisuuskylä Marttiini Niemelänkangas Niemelä Koivikkotie Ahkiomaa Viirinkangas Yliopisto Korvanniemi Arktikum Kivalonpuisto Pirttitie Tervasrinne Sahanperä Asemarinne Uimahalli Piisivalkea Paloasema Karhunkaatajantie Rovala Ruokolampi Santamäki Kuokosaukea Jokkakallio Tapiola Pulkkatie Miehentie Aseveliaukea Lanssitie Ounaskosken uimaranta Pullinpuoli Hiihtostadion Ounasvaara Lähteentie Kiiruna Katajaranta Vaaranlaita Suopunki Taimela Metsämuseo Vonkamies Pokasaha Salmijärvi Näretie Oppilaitos Ahokangas Leppätie Latvatie Karsikkotie Lapinrinne Santarinne Rinteenkenttä Louhikkotie Varikko Puolapolku Vaaranlampi Hirvipolku Mustikkapolku Vaaranlaki Mäntyvaara Ahokorkalo Sudentie Karinrakka Länsikangas Vuomatie

49 Jääkeläinen Vuopaja Keskussairaala Ounasmetsä Kolpeneenharju Kolpene Koskenkylä Norvajärvi Napapiiri Someroharju Syväsevaara Aapatie Tikanperä Nivavaara Koulurinne Häkinvaara Saarenkylä Ylipää Vaarala Vitikanpää Pohjoiskeskus Nivankylä Ylikylä Vennivaara Kylväjäntie Alakorkalo Kauko Niesi Tiainen Ylinampa Alanampa Perunkajärvi Misi Vikajärvi Vika Olkkajärvi Lohiniva Porokari Jääskö Perttaus Tolonen Meltaus Marrasjärvi Patokoski Marraskoski Tapionkylä Sinettä Mäntyjärvi Sonka Lehtojärvi Hirvas Rautiosaari Pisa Muurola Leive Petäjäinen Jaatila Kivitaipale Välijoki Narkaus Siika-Kämä Pajulampi Pirttikoski Autti Juotasniemi Pekkala Vanttauskoski Vanttausjärvi Viirinkylä Tennilä Oikarainen Tuntematon

50 Rovaniemen suuralueet 48

51 Rovaniemen aluelautakunta-alueet ja väestöosuudet Sodankyläntiensuunta 2% 6% 5% Yläounasjoki 4% 5% 12 % 4% 2% 3% 2% 3% 15 % 15 % 53 % 20 % 5% 49 % Keskusta 2% 9% 9% 5% 9% Alaounasjoki 7% 17 % 44 % 1% 8% 11 % 15 % 5% YläKemijoki 2% 4% 7% 3% 5% 13 % 48 % 4% 17 % 50 % Ranuantien suunta Alakemijoki 7% 2% 6% 10 % 9% 10 % 1% 8% 10 % 11 % 5% 7% 7% 49 % % 5%