VARHAISKASVATUKSEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA VARHAISKASVATUKSEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Päivitys

2 LAUKAAN KUNTA VARHAISKASVATUKSEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO LAIT TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTALLA YKSIKKÖKOHTAISET TIEDOT PÄIVÄHOITOYKSIKÖN TURVALLISUUSKANSION SISÄLTÖ PÄIVÄHOITOYKSIKÖN KÄYTTÄJÄT JA TIETOJEN KIRJAAMINEN... 5 Lapset... 6 Työntekijät...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Lasten huoltajat... 6 Toimintayksikön tilojen muut käyttäjät... 6 Tiedottaminen häiriötilanteessa HENKILÖRISKIT VARHAISKASVATUKSESSA OLEVIIN LAPSIIN KOHDISTUVAT RISKIT... 6 Varhaiskasvatusyksikköön tutustuminen... 6 Lapsen tuominen ja hakeminen... 6 Varhaiskasvatuksen esiopetuksesta yksin kulkeminen... 7 Jos lasta ei haeta varhaiskasvatuksesta... 7 Päihtynyt tai väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö... 7 Huoltajuus, tapaamisoikeus ja lähestymiskielto... 7 Lastensuojeluilmoitus LASTEN SAIRAUDET JA TAPATURMAT... 7 Lapsen sairaus... 8 Lasten lääkintä... 8 Lapsen sairastuminen tai tapaturma kesken varhaiskasvtuspäivän... 8 Myrkytystapaukset... 8 Vakuutukset... 9 Hygienia... 9 Lasten tutit ja hampaiden hoito... 9 Vaipan vaihto ja wc-hygienia LASTEN ULKOILU Retket ja liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella Satunnainen yöpyminen päiväkodissa Lapsen katoaminen varhaiskasvatusyksiköstä TOIMINTAYKSIKÖN HENKILÖSTÖN RISKIT Varhaiskasvatuksen työntekijän sairaus tai tapaturma Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Päihderiippuvuus ja huumausainetestaus Lasten kanssa työskentelevien työntekijöiden rikostaustan selvittäminen Kiinteistön muiden käyttäjien riskit Riskien arviointi TYÖNTEKIJÄÄ TUKEVAT TAHOT Työterveyshuolto Työsuojelu Työpaikkojen työsuojeluasiamiehet Työnohjaus 4 TOIMINTARISKIT Työntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus Ovien lukitseminen 4.1 TUKITOIMINNOT Ruokahuolto Siivous Jätehuolto Ostopalvelut KIINTEISTÖN TOIMINTA Ilmanvaihto ja sisäilman laatu

3 Valaistus Äänenvoimakkuus ja akustiikka Sähkölaitteiden kunto ja käyttö Kemikaalien säilytys, kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuus Kalusteet, varusteet ja laitteet Lelut ja muut materiaalit Avainten käyttö ja hälytyslaitteet HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Kunnossapito-ohjelma Ilmastointi kiinteistöpalvelu Sähkötyöt Nuohous, kiinteistöpalvelu Alkusammutusvälineet PIHA-ALUE Piha-alueen riskit Aidat ja portit Sisäänkäynnit, portaat ja ikkunat Toimintaympäristön esteettömyys Ympäristöstä aiheutuvat riskit MUUT TOIMINTARISKIT Tartuntatautiepidemiat Uskonnolliset ja etniset näkökohdat OMAISUUSRISKIT Rakennus Tulipalo Irtain omaisuus TIETORISKIT Tietosuoja ja työaseman turvallinen käyttö Asiakirjojen säilytys, luovuttaminen ja arkistointi Vaitiolovelvollisuus Lausunnot liittyen lapsen huoltajuuteen Todistaminen oikeudessa Tietorurvariski LIITTEET LIITE 1 ESIOPETUKSESSA OLEVAN LAPSEN YKSIN KULKEMINEN LIITE 2 Lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoidon toteuttaminen LIITE 3 Lupa insuliinipistoksen antamista varten LIITE 4 Varhaiskasvatusyksikön lääkekaapin sisältö LIITE 5 Läheltä piti-tilanneilmoitus LIITE 6 Tietoa varhaiskasvatukseen tulevan lapsen huoltajille LIITE 7 Retkisuunnitelma LIITE 8 Lupa omalla autolla kuljettamiseen perhepäivähoidossa LIITE 9 Lapsen katoaminen LIITE 10 Laukaan kunnan avainten hallintaohjeet LIITE 11 Laukaan kunnan avainturvallisuusohjeet avainten käyttäjille LIITE 12 Avainten valvontarekisteri LIITE 13 Yleisimmät myrkylliset kasvit LIITE 14 Yleiset toimintaohjeet vaaratilanlanteessa; kaasuvaara ja säteilyvaara LIITE 15 Toiminta väkivalta ja uhkatilanteissa LIITE 16 Laukaan kunnan terveyskeskuksen ohje tavallisimmista tartuntataudeista (2016) LIITE 17 Täi-info koteihin LIITE 18 Toiminta tulipalotilanteessa LIITE 19 Effica varhaiskasvatksen käyttäjätunnustilaus LIITE 20 Vaitiolovelvollisuus ja siitä johtava suojaaminen LIITE 21 Hätänumeroon soittaminen LIITE 22 Häiriötilanteessa tarvittavia yhteystietoja LIITE 23 Lastensuojeluilmoitus 3

4 JOHDANTO Turvallisuus on jokaisen lapsen ja aikuisen perusoikeus. Aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsella, on ympäristö, jossa on mahdollista kasvaa ja kehittyä turvallisesti. Varhaiskasvatuksen turvallisuusjohtaminen on järjestelmällistä toimintaa, jonka tavoitteena on luoda turvalliset olosuhteet työntekijöiden, lasten ja huoltajien toiminnalle. Turvallisuusjohtamisella edistetään työntekijöiden ammatillista osaamista ja toimintakykyä sekä turvallisuutta luovaa pedagogista toimintaa. Toimenpiteinä ovat mm. turvallisuussuunnittelua, työntekijöiden osaamisesta vastaamista sekä riskien arviointi, mittaaminen ja seuranta. Turvallisuusjohtamisella rakennetaan varhaiskasvatuksen turvallisuuskulttuuria, turvallisuusosaamista sekä turvallisuuskasvatuksen periaatteita. Turvallisuuskulttuuri merkitsee varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin tapaa toimia turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Turvallisuuskulttuuriin sisältyy fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuudesta huolehtimisen. Myös lasten ja huoltajien osallisuus on tärkeää. Lapsen hyvinvointia ja turvallisuutta tukevan osaamisen ja valmiuksien kehittäminen on keskeistä turvallisuuskasvatuksessa. Lapsi on aktiivisesti mukana kehittämässä ja vaikuttamassa toimintaympäristöönsä. Se on ennen kaikkea arjen pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksessa tunne- ja turvataitoja opitaan kasvattajan ja lapsen sekä lasten vertaissuhteiden välisessä vuorovaikutuksessa ja osana varhaiskasvatuksessa toteutettavaa toimintaa. Työntekijän ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa lapsen tunne- ja turvataitoja tuetaan muun muassa tunteita nimeämällä, niiden syistä keskustelemalla ja erilaisia säätelykeinoja opettamalla. Tukemisen keinoja ovat myös lapsen tunteiden kunnioittaminen ja hyväksyminen sekä rohkaiseminen tunteiden ilmaisemiseen sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Tunne- ja turvataitokasvatuksella vahvistetaan lasten omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja, taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta omista rajoistaan. Käytännössä varhaiskasvatuksen turvallisuus tarkoittaa, että yksiköiden turvallisuussuunnitelmat pidetään ajan tasalla, uudet työntekijät perehdytetään turvallisuusjärjestelyihin, työntekijöille järjestetään säännöllisesti turvallisuuskoulutusta, turvallisuudesta vastaavat suorittavat jatkuvaa valvontaa ja onnettomuustilanteiden varalta harjoitellaan. Varhaiskasvatuksen turvallisuus on työntekijöiden, toimintayksiköistä ja niiden tiloista vastaavien sekä huoltajien yhteinen asia. Varhaiskasvatuksen riskienhallintaan kuuluvat toimintaan kohdistuvien uhkien tunnistaminen, niihin varautuminen, niiden välttäminen sekä vaaraa aiheuttavien tekijöiden poistaminen. Jokaisen yksikön toiminnan turvallisuuden seuraaminen ja säännöllinen kehittäminen on tärkeää. Varhaiskasvatuksen riskit jaotellaan seuraavasti: henkilöriskit, toimintariskit, omaisuusriskit ja tietoriskit. 1 LAIT TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTALLA Lasten varhaiskasvatuksesta annetun lain (540/2018; varhaiskasvatuslaki) 3 :n mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Varhaiskasvatuslain 540/ mukaan päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla varhaiskasvatuksessa olevien lapsien määrään, heidän ikäänsä ja varhaiskasvatuksessa päivittäin viettämäänsä aikaan suhteutettuna riittävä määrä työntekijöitä, joilla on tässä laissa säädetty varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain (540/2018) :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään kahdeksaa enemmän 4

5 kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä samoin olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on 1 momentissa mainittu ammatillinen kelpoisuus enintään 13 enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Opetushallitus ylläpitää Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuusopasta, joka on jätkuvasti päivyttyvä turvallisuuden sivusto. Se antaa käytännön ohjeita turvallisuussuunnitteluun ja johtamiseen. Opas tarjoaa konkreettisia malleja kokonaisturvallisuuden suunnitteluun, riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä suunnitelmien yhteensovittamiseen ja käyttöönottamiseen. Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä työntekijöitä että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat lait ja asetukset: Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja ja asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) Varhaiskasvatuslaki (540/2018) luku 10, hallinto ja valvonta Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) ja asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006), joiden perusteella laadittu yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Pelastuslaki (468/2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003/). Pelastussuunnitelma on osa yksiköiden turvallisuussuunnitelmaa. 2 YKSIKKÖKOHTAISET TIEDOT 2.1 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TURVALLISUUSKANSION SISÄLTÖ Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on oma turvallisuuskansio. Kansiota säilytetään näkyvillä ja kaikkien yksikössä työskentelevien tulee olla tietoisia sen säilytyspaikasta ja sisällöstä. Turvallisuuskansio sisältää Laukaan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman täydennettynä seuraavilla yksikkökohtaisilla tiedoilla: Palo- ja pelastussuunnitelma Lähietsintäsuunnitelma Ulkovalvontasuunnitelma Retkisuunnitelma lähialueille tehtävistä retkistä Omavalvontasuunnitelma Siivousohjelma, kemikaaliluettelo ja kemikaalien käyttöturvallisuusohjeet Lisäksi turvallisuuskansiossa säilytetään julkaisu : Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa Lisätietoa turvallisuudesta: VARHAISKASVATUSYKSIKÖN KÄYTTÄJÄT JA TIETOJEN KIRJAAMINEN 5

6 Lapset Toimintayksikössä hoidossa olevien lasten henkilö- ja osoitetiedot ovat tallennettu varhaiskasvatuksen tietojärjestelmään. Tiedot tulostetaan ja niitä säilytetään lähietsintäsuunnitelmassa sovitussa lukollisessa paikassa. Työntekijät Kaikkien yksikön tiloissa työskentelevien tiedot kirjataan varhaiskasvatuksen tietojärjestelmään. Yksikön esimies vastaa tietojen kirjaamisesta ja päivittämisestä. Tiedot tulostetaan ja niitä säilytetään lähietsintäsuunnitelmassa sovitussa lukollisessa paikassa. Tietoihin kirjataan myös työntekijöiden lähiomaisen nimi ja puhelinnumero. Lasten huoltajat Lasten huoltajien tiedot ovat tallennettu varhaiskasvatuksen tietojärjestelmään. Tiedot kerätään lomakkeelle, johon kirjataan myös varahakijoiden nimet ja yhteystiedot. Lomake säilytetään yksikössä sovitussa lukollisessa paikassa. Toimintayksikön tilojen muut käyttäjät Muut käyttäjät kootaan lomakkeelle, jossa näkyy tilojen käyttöaika, tarkoitus ja yhteyshenkilön yhteystiedot. Tiedot liitetään turvallisuuskansioon. Yhteyshenkilö perehdytetään kiinteistön palo- ja pelastussuunnitelmaan, johon on myös kirjattu tiedot ulkopuolisesta käytöstä. Tiedottaminen häiriötilanteessa Mikäli joku saa tiedon uhkaavasta tilanteesta, hän ottaa yhteyttä varhaiskasvatusyksikön esimieheen ja varhaiskasvatuspalveluihin toimistosihteerille puh Myös vaaratilanteen purkauduttua ilmoitetaan varhaiskasvatuspalveluihin. Tilanteen etenemistä seurataan tiedotusvälineistä esim. paikallisradiosta. Kriisitilanteesta on aina ilmoitettava ensin yksikön esimiehelle. Havainnon tekijällä on siitä ilmoitusvelvollisuus. Yksikössä on sovittu varahenkilö, jolle ilmoitetaan, jos omaa esimiestä ei tavoiteta. Varhaiskasvatuksen tiedottamisesta vastaa varhaiskasvatuksen johtaja. Tiedottamista vaativissa tilanteissa sovitaan aina erikseen yksikön esimiehen kanssa, miten tiedottaminen käytännössä järjestetään. Onnettomuustilanteissa tiedotusvastuu kuuluu aina pelastustointa johtavalle viranomaiselle (pelastuslaitos tai poliisi). Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa kunnan tiedottamista hoitaa sama työntekijä kuin normaaliaikana. Laukaan kunnassa tiedottajana toimii hallintojohtaja. Poikkeusolojen viestinnästä vastaa vss-organisaatio valmiussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Yksikön esimies on vastuussa siitä, että työntekijät ovat perehtyneet kunnan ohjeeseen tiedottamisesta. 3 HENKILÖRISKIT 3.1 VARHAISKASVATUKSESSA OLEVIIN LAPSIIN KOHDISTUVAT RISKIT Varhaiskasvatusyksikköön tutustuminen Lapsen varhaiskasvatusyksikköön tutustuminen tapahtuu yhdessä huoltajien kanssa. Hoitosuhde alkaa ja vastuu lapsesta siirtyy varhaiskasvatukselle silloin, kun lapsi jää yksin varhaiskasvatusyksikköön ensimmäisen kerran. Lapsen tuominen ja hakeminen Varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa täytetään palvelusopimus, johon kirjataan lapsen tuomiseen ja hakemiseen liittyvät yksityiskohdat kuten kuka lasta hakee, hakuajat sekä niihin liittyvät erityiset seikat. Työntekijän vastuu lapsesta alkaa, kun huoltaja luovuttaa lapsen varhaiskasvatuspaikkaan. 6

7 Hakutilanteessa lapsi on henkilökunnan vastulla pihasta/portista/ovesta lähtemiseen saakka. Hakija varmistaa, että lapsi ei poistu varhaiskasvatuspaikan pihasta/portista/ovesta ennen kuin hoitopaikan kanssa sovittu lähtemiskäytäntö on toteutunut, esim. kädestä käteen hei. Lapsen hakutilanteessa lapsi luovutetaan ainoastaan huoltajille tai heidän kirjallisesti valtuuttamilleen täysiikäisille henkilöille. Nimettyjen hakijoiden yhteys- ja henkilötiedot kirjataan palvelusopimukseen. Äkillisissä tilanteissa tieto hakijasta tulee toimitaa myös kirjallisena päivähoitopaikkaan esim. sähköpostilla tai tekstiviestinä. Varhaiskasvatuksen esiopetuksesta yksin kulkeminen Pelkässä esiopetuksessa oleva lapsi voi kulkea yksin kotiin/hoitopaikkaan (perusopetuslaki). Yksin kulkemista arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa ja siitä sovitaan kirjallisesti LIITE 1 Esiopetuksessa olevan lapsen yksin kulkeminen. Yksin kotiin kulkevalla lapsella täytyy olla kotona vastaanottomassa huoltaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Jos lasta ei haeta varhaiskasvatuksesta Mikäli lasta ei haeta varhaiskasvatuspaikasta sulkemisaikaan mennessä, työntekijä ottaa ensisijaisesti yhteyttä huoltajiin. Jos heihin ei saada yhteyttä, yritetään tavoittaa palvelusopimukseen kirjattuja huoltajien valtuuttamia hakijoita. Viime kädessä, jos heihinkään ei saada yhteyttä, otetaan yhteyttä kriisikeskus Mobileen, puh Mobile ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Työntekijä ei saa viedä lasta omaan kotiinsa. Päihtynyt tai väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai väkivaltaisesti käyttäytyvälle hakijalle. Tilanteessa selvitetään, voiko toinen huoltaja tai palvelusopimukseen kirjattu varahakija noutaa lapsen. Tilanteesta tehdään lastensuojeluilmoitus. Tapahtumien jälkeen pidetään palaveri perheen kanssa, jossa sovitaan menettelystä vastaavan tilanteen välttämiseksi. Huoltajuus, tapaamisoikeus ja lähestymiskielto Lapsen perhetilanne selvitetään palvelusopimusta tehtäessä. Mikäli lapselle on merkitty yhteishuoltajuus, tarkistetaan tapaamisoikeus, tietojen antaminen lapsesta ja lapsen antaminen toiselle huoltajalle. Sovitut asiat kirjataan palvelusuunnitelmaan. Tiedon välittymisestä kaikille hoitopaikan työntekijöille, myös sijaisille, huolehditaan. Työntekijät eivät saa ottaa kantaa lasta koskeviin huoltajuusasioihin. Mikäli varhaiskasvatuksen työntekijöiden kielloista huolimatta toinen huoltaja vie lapsen muuna kuin sovittuna ajankohtana, ilmoitetaan siitä välittömästi toiselle huoltajalle sekä esimiehelle. Poliisille tehdään asiasta ilmoitus, mikäli toisen huoltajan kanssa on näin sovittu. Lähestymiskieltotapauksissa pyydetään huoltajilta kopio käräjäoikeuden lähestymiskieltopäätöksestä, josta tarkistetaan ketä kielto koskee, sen laajuus sekä voimassaoloaika. Mikäli lähestymiskieltoa rikotaan, siitä ilmoitetaan välittömästi poliisille ja sen jälkeen huoltajalle. Lastensuojeluilmoitus Työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos on syytä epäillä puutteita lapsen hoidossa tai huolenpidossa tai olosuhteiden vaarantavan lapsen kehityksen. Epäily voi herätä myös lapsen käyttäytymisestä. Havaitsija ottaa yhteyttä omaan esimieheensä ja tekee lastensuojeluilmoituksen. Työntekijä kirjaa ylös havaintoja, mitä on havainnut ja ottaa kopion itselleen lastensuojeluilmoituksesta. Työntekijä voi pyytää konsultaatiota sosiaalitoimelta tai poliisilta. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että huoltajille tiedotetaan ilmoituksen tekemisestä etukäteen. Jos kyse on epäillystä rikossyyteasiasta etukäteisilmoitusta huoltajille ei tehdä esim. lapsen pahoinpitely, LIITE 22 Lastensuojeluilmoituis Intrassa: Turvaa lähisuhteisiin. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalli Laukaassa. 3.2 LASTEN SAIRAUDET JA TAPATURMAT 7

8 Lapsen sairaus Lapsen allergiat, pitkäaikaiset sairaudet, vammat ja niiden hoito-ohjeet mainitaan lapsen palvelusopimuksessa ja kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelma on lapsen varhaiskaskvatussuunnitelman liitteenä. Lapsen yleisimmät tartuntataudit ovat hengitystieinfektiot, ripuli, välikorvantulehdus, silmätulehdus, keuhkoputkentulehdus ja nielurisatulehdus. Näiden sekä eräiden muiden erityisesti lapsille tyypillisten tautien tarttuvuudesta, oireista ja niiden kestosta sekä päivähoidon poissaolon tarpeesta on esitetty lisää tietoa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:28). Ohje tavallisimmista tartuntataudeista Palvelusopimuksen täyttämisen yhteydessä keskustellaan huoltajien kanssa, että sairasta lasta ei voi tuoda varhaiskasvatukseen ja huoltajien on ilmoitettava lapsen sairauspäivistä varhaiskasvatuspaikaan. Tarttuvien sairauksien kohdalla myös varhaiskasvatuksessa olevien sisarusten suositellaan olevan poissa hoidosta. Lasten lääkintä Varhaiskasvatuksessa annetaan vain välttämättömiä ja lääkärin määräämiä lääkkeitä. Ensisijaisesti lapsen lääkehoito on huoltajan vastuulla ja huoltajat vastaavat siitä että lääkkeiden päiväykset ovat voimassaolevia. Lapsen lääkitys hoidetaan pääsääntöisesti kotona, jos mahdollista (esim. antibiootit, yskänlääke, silmätipat). Työntekijät sopivat huoltajien kanssa varhaiskasvatuspaikassa lapselle annettavista lääkkeistä. Työntekijät opastetaan ja perehdytetään lasta koskeviin hoitotoimenpiteisiin (esim. astma, diabetes, epilepsia). Työntekijät ylläpitää omaa ammattitaitoaan erilaisilla koulutuksilla. Tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaista pyydetään perehdyttämään varhaiskasvatuksen henkilöstöä lapsen lääkehoitoon liittyvissä asioissa. Henkilökohtaiset, lapsen omalla nimellä varustetut lääkkeet säilytetään lapsilta ulottumattomassa paikassa. Huoltajat toimittavat annettavat lääkkeet varhaiskasvatusyksikköön voimassaolevine annostusohjeineen alkuperäispakkauksissa. Lääkkeen mukana on oltava resepti tai muu varmistus, jotta työntekijä tietää, mitä lääkettä on antamassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät on vastuussa lääkkeiden antamisesta hoitopäivän aikana. Lääkkeen antamisen jälkeen seurataan lääkkeen vaikuttavuutta lapseen ja mahdolliset huomiot kirjataan. Hoito ja lääkkeiden säilytys kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan. LIITE 2 Lapsen yksiköllinen lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatusta varten Todistukset erikoisruokavaliosta, Lääkehoitosuunnitelma, Lupa insuliinipistoksen antamista varten (LIITE 3) ja muut lapsen terveyteen liittyvät asiakirjat liitetään varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hätätapauksissa, esim. vakava allerginen reaktio, otetaan yhteyttä hätäkeskukseen puh. 112 Varhaiskasvatusyksikön lääkekaapin tulee olla lukollinen. LIITE 4 Päivähoitoyksikön lääkekaapin sisältö. Lapsen sairastuminen tai tapaturma kesken varhaiskasvatuspäivän Varhaiskasvatuspäivän aikana sairastuvalle lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Huoltajaan otetaan välittömästi yhteyttä ja sovitaan lapsen hakemisesta. Jos lapsi joudutaan viemään lääkäriin tai sairaalahoitoon huoltajille ilmoitetaan asiasta välittömästi. Saattajalla on oltava mukana lapsen henkilötiedot, tiedot mahdollisista sairauksista, allergioista tai yliherkkyyksistä sekä lapsen huoltajien yhteystiedot. Lapsi kuljetetaan tapauksesta riippuen taksilla tai ambulanssilla. Omaa autoa lapsen kuljettamiseen käytetään vain erityisen perustellusta syystä. Jokaisella työntekijällä tulee olla tarvittavat ensiaputaidot. Ensiaputaidot päivitetään kolmen vuoden välein, vuoronperään EA1 ja kertaus tai yksikölle oman tarpeeseen suunnitellun suunnitelman mukaan. Myrkytystapaukset Epäiltäessä myrkytystä, otetaan yhteys myrkytystietokeskukseen puh tilanteesta riippuen. Nettiosoite: 8

9 Vakuutukset Julkisyhteisön vastuuvakuutus korvaa kunnan toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, josta kunta on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Kunta vastaa työnantajana työntekijän työssään aiheuttamista vahingot, nämä siis korvataan julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää huolimattomuutta. Kaikki toiminnassa syntyvät vahingot eivät ole sellaisia, joista kunnalle syntyisi korvausvastuu, vaan nämä vahingot ovat tapaturmia Laukaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat tapaturmavakuutettu. Lapselle tapahtuvasta tapaturmasta tehdään vahinkoilmoitus, jonka esimies täyttää Op-vakuutuksen nettisivuille. Ilmoitus siirtyy toimistosihteerin jatkokäsittelyyn, joka hoitaa asian eteenpäin vakuutusyhtiölle. Ilmoitus vakuutusyhtiölle tehdään, vaikka kuluja ei tapahtumahetkellä syntyisikään. Näin ennakoidaan mahdollisia myöhemmin ilmeneviä tapaturman oireita ja korvauskuluja. Läheltä piti-tilanteesta lähetetään varhaiskasvatuksen johtajalle täytetty (LIITE 5) Läheltä piti tilanne-arviointilomake. Tapaturman sattuessa lapsi käytetään tarvittaessa terveydenhuollossa. Mukaan annetaan tieto, että vakuutusyhtiö on OP-Pohjola ja vakuutusnumero lasten tapaturmissa on Mikäli tapaturmasta syntyy kuluja, lähetetään tositteet huoltajien maksamista laskuista päivähoidon ohjaajalle tai toimistosihteerille. Tapaturman vahinkoilmoituksia saa kaikilta yksikön esimiehiltä ja toimistosihteeriltä. Sivistystoiminnan johtaja päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kunta katsotaan korvausvelvolliseksi. Pääsääntö on, että vahingon aiheuttaja korvaa vahingon (vahingonkorvauslaki). Jos työntekijä kuitenkin aiheuttaa lapselle vahingon huolimattomuudellaan, korvataan vahingot julkisyhteisön vakuutuksesta. Hoitolapsen toiselle hoitolapselle aiheuttamia vahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta. Vakuutus korvaa vahingot ainoastaan siinä tapauksessa, että kunnan työntekijän huolimattomuus aiheutti vahingon. Liikennevakuutus korvaa liikenteessä aiheutuneet vahingot. Yksityisellä palveluntuottajalla tulee olla potilasvahinkolain (585/1986) mukainen vakuutus, tai muu vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan palvelutoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen tai joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä. Mahdolliset vahingot korvataan ensisijaisesti yksityisen palveluntuottajan vakuutuksesta ja viime kädessä palveluntuottaja vastaa niistä vahingonkorvauslain mukaisesti. Laukaan kunta ei vastaa yksityisen palveluntuottajan palvelujen saajalle aiheuttamista vahingoista. Hygienia Hygieniasta huolehtiminen on paras suojautumiskeino infektioiden leviämiseen. Lapset ja työntekijät pesevät kätensä päivähoitoon tultaessa, ennen ruokailua, wc käynnin jälkeen, vaipan vaihdon yhteydessä sekä ulkoilun ja nenän niistämisen jälkeen. Työntekijät ohjaa ja valvoo lasten käsienpesua. Hyvän käsihygienian saavuttamiseksi työntekijä poistaa käsikorut työpäivän ajaksi sekä tehostaa käsienpesua. Lisäksi sekä lasten että työntekijöiden kynsien tulisi olla lyhyet ja kynsien aluset puhtaat. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje päivähoidolle v Lasten tutit ja hampaiden hoito Huoltajat huolehtivat lasten tuttien pesusta. Lasten tutit tulee merkata ja säilyttää rasiassa lapsen omassa lokerossa. Lounaan jälkeen lapsille tarjotaan xylitolpastilli. 9

10 Vaipan vaihto ja wc-hygienia Vaipat vaihdetaan sille varatulla paikalla. Lasta ei saa jättää hetkeksikään yksin hoitopöydälle. Alusta pyyhitään vaihdon jälkeen desinfioivalla aineella tai alustalla käytetään kertakäyttöpaperia. Vaipparoskakori on erillisenä wc-tiloissa ja kakkavaippa suljetaan lisäksi muovipussiin. Kestovaipat laitetaan pussissa perheen omaan kannelliseen ämpäriin. Likaiset vaipat huoltaja vie kotiin joka päivä. Työntekijä käyttää suojakäsineitä kakkapesun yhteydessä ja huolehtii sen jälkeen käsien normaalista pesusta. Potat huuhdellaan käytön jälkeen ja desinfioidaan kerran päivässä. Wc:n siivouksesta ohjeistusta siivous-kappaleessa. LIITE 6 Tietoa päivähoitoon tulevan lapsen huoltajille (liitetään palvelusopimukseen) 3.3 LASTEN ULKOILU Kukin varhaiskasvatusyksikkö laatii ulkovalvontasuunnitelman. Kiinteistön alueesta tulee olla karttapiirros, jossa näkyy alueen rajat, rakennukset, aidat, portit, leikkialueet ja niillä sijaitsevat kiinteät kalusteet. Ulkoilu tapahtuu aina kasvatusvastuullisen työntekijän valvonnassa. Ulkovalvontasuunnitelmaan merkitään valvonnassa tarvittavien työntekijöiden määrä ja piha suositellaan jaettavaksi vastuualueisiin. Työntekijöillä on päävastuu omasta lapsiryhmästä ja läsnä olevien lasten tarkasta lukumäärästä. Kaikilla työntekijöillä on kokonaisvalvontavastuu. Siirtymätilanteet ovat aina turvallisuusriski ja ne on suunniteltava huolellisesti. Ulos mennään aina työntekijän kanssa ja sisälle tultaessa tarkistetaan lasten lukumäärä. Ulkoiltaessa käytetään tarvittavia turvavarusteita. Pienille lapsille ja varahoitolapsille suositellaan käytettäväksi heijastinliivejä. Lasten on käytettävä kypärää luisteltaessa ja jäällä käveltäessä. Myös pyöräiltäessä käytetään kypärää. Retket ja liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella Lasten kanssa voidaan tehdä retkiä lähellä sijaitseviin tuttuihin kohteisiin tai lähimaastoon. Varhaiskasvatusyksikkö laatii tällaisia retkiä varten yleisohjeen. Liikuttaessa lasten kanssa on pyrittävä valitsemaan turvalliset reitit. Mahdollisuuksien mukaan käytetään heijastinliivejä ja turvaköyttä. Mahdollinen avotulen tekeminen ja sen valvonta valtuutetaan kokonaisuudessaan yhdelle työntekijälle. Avotulen tekemisestä on oltava maanomistajan lupa. Vieraaseen ympäristöön suuntautuvien retkien turvallisuuden varmistamiseksi suositellaan laadittavaksi kirjallinen retkikohtainen suunnitelma. Siinä pyritään ennakoimaan retken aikana mahdollisesti ilmenevät häiriötilanteet ja sovitaan toimintatavoista niistä selviytymiseksi. Retkikohtaiseen suunnitelmaan kirjataan retkelle lähtevät lapset ja aikuiset, selvitetään mukanaolevien aikuisten vastuut retken aikana, retkikohteen ominaisuudet ja vaarat, siirtyminen retkikohteeseen ja takaisin, retkellä mukana tarvittavat varusteet sekä tiedottamistapa lasten huoltajille. Tarkempia ohjeita retkisuunnitelmien laatimiseen on Päivähoidon turvallisuussuunnittelu -kirjassa ja LIITTEESSÄ 7 Retkisuunnitelma. Varhaiskasvatuksen retkikuljetukset järjestetään aina julkisilla kulkuneuvoilla. Työntekijä ei kuljeta lapsia omalla autollaan. Poikkeustapauksissa (esim. maaseutukylillä) voi perhepäivähoitaja satunnaisesti käyttää kuljetukseen omaa autoaan. Kuljetukseen täytyy olla kaikkien kyydissä olevien varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajien kirjallinen suostumus (LIITE 8) ja päivähoidon ohjaajan hyväksyntä. Ajoneuvossa tulee olla riittävät, lasten ikään sopivat turvavarusteet (turvaistuimet), joita käytetään matkan aikana. Auton omistajan liikennevakuutus on ensisijainen korvaustaho mahdollisessa liikenneonnettomuudessa. Kunnan korvausvelvollisuus henkilövahingoissa ja hoitokuluissa on mahdollinen, jos kuljetuksissa ei ole huolehdittu asianmukaisesti turvallisuudesta. Satunnainen yöpyminen päiväkodissa Jos lapset yöpyvät varhaiskasvatusyksikön tiloissa (ns. yöretki), yksikkö tekee asiasta ilmoituksen paikalliselle pelastuslaitokselle mahdollisten turvaohjeiden saamista varten. 10

11 Lapsen katoaminen päivähoidosta Jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön laaditaan lähietsintäsuunnitelma lapsen katoamisen varalta. Suunnitelma kerrataan jokaisen toimintakauden alussa. Varhaiskasvatusyksikön lähietsintäsuunnitelmassa määritellään lähietsintäalue, kartoitetaan erityiset vaaranpaikat ja jaetaan alue karttaa apuna käyttäen etsintäsektoreihin. Siinä nimetään vastuuhenkilöt poliisille ja huoltajille ilmoittamiseen sekä apuvoimien pyytämiseen sekä sovitaan muiden hoidossa olevien lasten turvallisuuden järjestämisestä etsinnän aikana. Etsintää varten tarvittavat varusteet säilytetään työntekijöiden yhteisesti sopimassa paikassa Varusteluettelo: lähialueen karttoja kynä ja paperia matkapuhelimet taskulamput ja varapatterit poliisin ja pelastuslaitoksen etsintää johtavien puhelinnumerot sekä henkilökunnan puhelinnumerot elvytysohjeet valokuvat lapsista sähköisenä ja paperilla Jos lapsen huomataan puuttuvan, varmistetaan, ettei lapsi ole piiloutunut tarkistamalla yksikön sisä- ja ulkotilat. Katoamisen varmistuttua varhaiskasvatusyksikön esimies tai muu paikalla oleva työntekijä tekee asiasta ilmoituksen poliisille yleiseen hätänumeroon 112 omalla puhelimella, jos mahdollista. Tämä puhelin on tämän jälkeen viranomaiskäytössä kyseisen etsinnän ajan. Tämän jälkeen hän ottaa viipymättä yhteyttä päiväkodin puhelimella lapsen huoltajiin ja tiedustelee samalla lapsen löytämisen kannalta tärkeää tietoa lapsesta, esim. lapsen vaatetus. Jos työntekijä on yksin lapsiryhmän kanssa, otetaan suoraan yhteys yleiseen hätänumeroon 112 ja sen jälkeen toimitaan talon omien ohjeiden mukaan. Lähialueelle kohdistuva lähietsintä käynnistetään ennalta sovittujen ja harjoiteltujen menettelytapojen ja työnjaon mukaisesti. Tarvittaessa pyydetään etsintäapua lähipäiväkodeista. Jos lapsesta on saatavilla valokuva, niin siitä annetaan kopio etsijöille. Vastaantulijoilta kysytään mahdollisia havaintoja kadonneesta lapsesta ja pyydetään heitä tarkkailemaan ympäristöä. Etsinnän aikana tehdyt havainnot ja niitä vastaavat kellonajat suositellaan merkittäväksi muistiin. Lapsen huoltajia pidetään ajan tasalla tilanteen kehittymisestä. Lapsen löytymisestä ilmoitetaan heti etsinnän johtajalle. Katoamistilanteen selvittyä järjestetään tarpeellinen jälkihoito ja keskustellaan asiasta myös huoltajien kanssa. Myöhemmin suoritetaan henkilökunnan ja etsintään osallistuneiden kesken tilannetta koskeva jälkiarviointi. Ilmenneistä vaaratilanteista ilmoitetaan viipymättä varhaiskasvatuksen johtajalle. LIITE 9 Lapsen katoaminen 3.4 TOIMINTAYKSIKÖN HENKILÖSTÖN RISKIT Varhaiskasvatuksen työntekijän sairaus tai tapaturma Työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus esimiehelle, jos hän sairastuu äkillisesti ja on kykenemätön saapumaan työpaikalle. Toiminta sairastumis- tai tapaturmatilanteessa työajalla riippuu tilanteen arvioidusta kiireellisyydestä. Mikäli välitöntä ensiapua ei tarvita, työntekijä varaa ajan työterveyshuoltoon. Välittömässä ensiaputapauksessa työntekijä ilmoittaa esimiehelle tai lähimmälle työtoverille lapsiryhmän hoidon järjestämisestä ja hakeutuu työterveyshuoltoon / terveyskeskukseen taksilla tai ambulanssilla. Lapsia ja työntekijöitä koskevat läheltäpiti tilanteet kirjataan läheltäpiti-lomakkeelle (liitteenä 5.). 11

12 Työtapaturmatapauksista tehdään aina työtapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön, vaikka tapaturma ei vaatisikaan lääkärinhoitoa. Työtapaturmailmoituksen tekee oma esimies vakuutusyhtiön nettisivuille. Siitä tapahtuma siirtyy käsiteltäväksi palkanlaskentaan ja edelleen vakuutusyhtiöön. Työntekijät kirjaavat itse työtapaturmailmoitukset intraan sähköisesti työsuojelua varten. Huom. tämä läheltäpiti ilmoitus koskee vain työsuhteessa olevia työntekijöitä ja työsuojelullisia asioita. Lasten läheltäpiti tilanteille käytetään edelleen vanhaa lomaketta. Alkuperäiset ilmoitukset läheltäpiti-tilanteista toimitetaan kirjallisesti varhaiskasvatuksen johtajalle ja kopio jää yksikköön. Esimies ja tiimintyöntekijät käsittelevät tapauksen ja kirjaavat lomakkeelle sovitut toimenpiteet, vastuuhenkilön ja aikataulun. Esimies ilmoittaa vaaratilanteiden lukumäärän vuosittain henkilöstöhallintoon. LIITE 5 Läheltä piti-tilanneilmoitus Työnantajan on järjestettävä yksin työskenteleville mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon sekä avun hälyttämiseen. Toimintayksikössä mietitään etukäteen miten tilanteessa toimitaan. Turvarannekkeen avulla voidaan parantaa yksintyöskentelevän työntekijän turvallisuutta, jolla on kohonnut sairastumisriski. Mahdollinen päivittäinen soittorinki perhepäivähoidossa parantaa työntekijöiden turvallisuutta. Mikäli perhepäivähoitaja sairastuu äkillisesti kesken työpäivän, hän ottaa yhteyttä varhaiskasvatuksen palvelupäällikköön. Tilanteesta riippuen järjestetään varahenkilö hoitamaan lapsia, pyydetään huoltajia hakemaan lapset pois hoitopaikasta tai siirretään hoitolapset lähimpään hoitopaikkaan. Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö ilmoittaa järjestelyistä lasten huoltajille. Hoitajalla on tallennettu kännykkään pikavalintana ohjaajan numero ja hätänumerot. Varhaiskasvatuksen palvelupäällikölle voi laittaa tekstiviestinä HÄTÄ. Huoltajien ja lasten tiedot tulee olla mukana liikuttaessa ja retkillä. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Intra: Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun hallinta. Päihderiippuvuus ja huumausainetestaus Päihteiden väärinkäyttöä ei tule sallia työpaikalla ja päihtyneenä oleva työntekijä tulee poistaa työpaikalta. Seuraava vaihe on puhuttelu. Mikäli väärinkäyttö toistuu ja jatkuu, seuraa työntekijälle huomautus, varoitus ja hoitoonohjaus. Toimenpiteistä ja hoitoonohjauksesta on vastuussa asianomaisen työntekijän esimies. Päihdeohjelma ja lisätietoa intrasta. Sosiaali- ja terveysministeriö selkiytys lain 48 :ää, joka koskee työntekijän ja opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Edellytetäänkö myös varhaiskasvatuksen henkilöstöltä tartuntatautilain 48 pykälän mukaista suojaa? Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä ei edellytetä tartuntalain 48 pykälän mukaista suojaa, sillä päiväkodit eivät ole sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksiköitä. Päiväkodissa työskentelevän henkilön oman suojan kannalta on tärkeää, että hänellä on suoja tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa sekä vesirokkoa vastaan. Henkilön katsotaan olevan suojassa, jos hän on sairastanut nämä taudit tai ottanut kaksi annosta MPR- ja vesirokkorokotetta. Päivähoitoikäiset lapset sairastavat ja tartuttavat influenssaa, joten työntekijän kannattaa suojautua myös sitä vastaan. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan edellä mainituista rokotuksista. Eli jos joku työntekijä tarvitsee em. rokotuksia ohjataan hänet työterveyshuoltoon. Lasten kanssa työskentelevän työntekijän rikostaustan selvittäminen Työntekijän on esitettävä rikosrekisteriote, kun hänen työsuhteensa yhden vuoden aikana kestävät enemmän kuin kolme kuukautta. Ote ei saa olla 6 kk vanhempi. Hakemuksen voi tulostaa netistä osoitteesta: Esimies hoitaa rikosrekisteriotteen esittämisestä merkinnän työsopimukseen/päätökseen. 12

13 Tupakointi Tupakointi on kielletty varhaiskasvatusyksikön sisätiloissa ja ulkoilualueilla. Oman kännykän käyttö Omat välttämättömät asiat hoidetaan työajalla, muut asiat työajan jälkeen tai tauolla. Kiinteistön muiden käyttäjien riskit Varhaiskasvatusyksiköissä voi hoitopäivän aikana työskennellä ulkopuolisia toimijoita, kuten yksityisiä terapeutteja, kerhonohjaajia jne. Toimija vastaa toimintaan osallistuvien lasten turvallisuudesta. Kunnan vastuulla ovat tilat ja käytettävien kunnan välineiden turvallisuus. Vastuuasiat selvitetään huoltajille toiminnan alussa. Lapsen osallistuminen esim.terapioihin merkitään palvelusuunnitelmaan. Riskien arviointi TARKISTUS VÄLI? Jokaisella päiväkodilla ja perhepäivähoitokodilla tulee olla tehtynä riskien arviointi. Lisätietoa intrasta. 3.5 TYÖNTEKIJÄÄ TUKEVAT TAHOT Työterveyshuolto Työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin heti kun työsuhde alkaa. Työterveystarkastukset tehdään työsuhteen kestäessä 4kk tai sen yli. Työterveyshuolto pyrkii järjestämään terveystarkastukset 3-5 vuoden välein. Työterveystoimipisteemme: PIHLAJALINNA Laukaa Kantolantie 12, Laukaa (Laukaan terveysaseman 2. kerros, sisäänkäynti neuvolan puoleiselta pihalta) Aukioloajat: ma to klo pe klo Ajanvaraus: Hoitajapuhelinpalvelu: palveluaika joka päivä klo 6:00-22:00 p Laboratoriopalvelut: ma, ke, pe klo 8-10 ajanvarauksella Työterveyslääkäri Maria Viitasalo+ tiimi Terveydenhoitaja Saara Viikki Työfysioterapeutti Anja Koffert Työterveyspsykologi Seija Aspholm Intra: Pihlajalinna info Intra: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Intra: Omaehtoisen työhyvinvointitoiminnan (Tyhy) järjestämisen ja tukemisen periaatteet Intra: Työsuojelun toimintaohjelma, päivitetty Työsuojelu Kunnan yhteistyöryhmä toimii työntekijöiden ja työnantajan välisenä toimielimenä sekä työsuojelutoimikuntana. Työsuojelun yhteistoiminnan organisaatioon kuuluvat em. yhteistoimintaelimen lisäksi Työsuojelupäällikkö Jukka Lappalainen ja työsuojeluvaltuutettu Markku Jaakkola (1.varaedustaja Hely Ingman-Sinettä ja 2. varaedustaja Reija Kovanen) toimialueena koulut ja päiväkodit sekä työsuojeluvaltuutettu Arto Manninen (1. varaedustaja Eila Kerkelä-Rautiainen) toimialueena kunnan työpaikat, paitsi koulut ja päiväkodit. Lisäksi joillekin työpaikoille on valittu työsuojeluasiamiehiä. Mikäli työsuojeluasiamiestä ei ole valittu, edustavat ko. työpaikan henkilöstöä myös työsuojeluasioissa työpaikan luottamusmiehet. 13

14 Laukaan kunnan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö toimikaudella : Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut Työsuojeluvaltuutettu varhaiskasvatus ja koulut: Markku Jaakkola Varatyösuojeluvaltuutettu varhaiskasvatus ja koulut: Jukka Lummelahti Työsuojeluvaltuutettu muut: Arto Manninen Varatyösuojeluvaltuutettu muut: Seppo Virta Varatyösuojeluvaltuutettu muut: Reija Kovanen Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen työpaikkakohtaisista tehtävistä tiedotetaan tarkemmin kevään kuluessa. Laukaan kunnan työsuojelutoimikunnan lisäjäsenten ja työsuojeluasiamiesten valinnasta tiedotetaan kevään kuluessa. Työpaikkojen työsuojeluasiamiehet päivähoidossa toimintakaudella Lievestuoreen päiväkoti,ryhmäperhepäivähoito ja perhepäivähoito: Riitta Manninen, puh Onnentuvan päiväkoti: Marja-Liisa Kanniainen Työnohjaus Työnohjaus on yksilön, yhteisön ja organisaation kehittämisen väline. Työnohjauksessa tutkitaan ja jäsennetään työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä. Työnohjaus perustuu ohjattavien kokemuksiin omasta työstä. Työnohjauksesta saatavia hyötyjä voivat olla esimerkiksi: perustehtävän kirkastaminen työkäytäntöjen kehittyminen muutoksen läpivieminen tiimityön kehittäminen vuorovaikutuksen parantuminen johtamisen ja johtajuuden selkiytyminen ja kehittyminen työssä oppimisen tehostuminen ammatillinen kehittyminen työhyvinvoinnin lisääntyminen Työnohjauksen muotoja ovat yhteisötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, yksilötyönohjaus sekä johdon ja esimiesten työnohjaus. Turvallisuusnäkökulmasta työnohjaus auttaa parhaimmillaan työyhteisön jäseniä tarkastelemaan yhdessä työtään ja toimimaan entistä paremmin ja tuloksellisemmin yhdessä sekä löytämään ratkaisuja työtilanteiden hallintaan. Työyhteisö tai yksilö voi tehdä esityksen työnohjauksen tarpeellisuudesta esimiehelleen. Työnohjaukselle määritellään tavoitteet päämäärän saavuttamiseksi ja sovitaan työnohjaajasta. 4 TOIMINTARISKIT Työntekijöiden riittävyys ja kelpoisuus Ammattitaitoisten työntekijöiden riittävä määrä on keskeisimpiä varhaiskasvatuksen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Päivähoitoasetuksessa säädetyn henkilöstömitoituksen tarkoitus on turvata lapsen hyvä hoito sekä vastata hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Päiväkodissa tulee olla päivähoitoasetuksen 6 :n 1 ja 2 momentissa säädetyn suhdeluvun edellyttämä määrä työntekijöitä hoitosuhteessa olevaan ja tosiasiassa päivähoitopaikkaa käyttävään lapsimäärään nähden. Suhdeluku on 1:4 alle kolmivuotiailla ja 1:8 yli kolmevuotiailla. Työntekijöiden työajankäyttö tulee kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla suhteessa lasten läsnäoloon. Työntekijöiden määrä suhteessa lapsiin lasketaan päiväkodin kokonaislapsilukumäärän mukaan ja työntekijät kohdennetaan kulloisenkin ryhmä- tai yksikkötilanteen mukaisesti. Arvioinnista vastaa yksikön esimies. Varhaiserityiskasvatuksen 14

15 palvelupäällikkö vastaa ryhmäavustajien sijoittumisesta varhaiskasvatusryhmiin tarpeen mukaan. Poikkeukset 6 :n 1 ja 2 momentin henkilöstömäärästä on säädetty 6 :n 5 momentissa. Perhepäivähoidon henkilöstörakenne on säädetty päivähoitoasetuksen 8 :ssä. Hoitajalla voi olla korkeintaan neljä alle kouluikäistä lasta sekä osapäiväisenä esikoululainen tai koululainen. Perhepäivähoidon suhdeluvusta poikkeaminen ei asetuksen mukaan ole mahdollista Lasten toiminnan suunnittelussa on muistettava perushoitoon ja toimintaan liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Vastuu suunnittelusta kuuluu kasvatushenkilöstölle ja turvallinen toteutus kaikille työntekijöille. Erityisesti toimintaan liittyvissä siirtymätilanteissa on suuri tapaturmariski. Varhaiskasvatuksen isot tapahtumat ja juhlatilaisuudet suunnitellaan ennalta turvallisuusasiat huomioiden. Kutsussa tulee mainita huoltajien vastuusta omista lapsistaan. Ovien lukitseminen päivähoidossa. Aluehallintoviranomaisen ohjeen mukaan suositellaan, että päiväkotien ja perhepäivähoidon ovet pidetään lukittuna toimintapäivän ajan. 4.1 TUKITOIMINNOT Ruokahuolto Ruokahuollosta laaditaan kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jonka tarkoitus on tunnistaa toiminnan riskikohdat, joissa voi esiintyä hygieenisiä tai muita vaaroja. Suunnitelma pidetään ajan tasalla ja säilytetään toimipaikassa. Lapsen ruokailuun liittyvät rajoitukset kirjataan lapsikohtaiseen palvelusuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen työntekijät on vastuussa suunnitelmaan kirjattujen lapsen ruoka-aineallergioiden tiedottamisesta keittiötyöntekijöille ja varahoitopaikkaan. Tarvittaessa huoltajat toimittavat rajoitteista terveydenhoitajan tai lääkärin todistuksen. Siivous Lasten varhaiskasvatuspaikan siisteydellä ja järjestyksellä edistetään terveyttä, turvallisuutta, työn sujuvuutta ja viihtyisyyttä. Siivouspalvelu laatii päiväkotikohtaisen siivousohjelman ja vastaa kemikaaliluettelon päivittämisestä. Siivousohjelmaan kirjataan kylmälaitteiden vuosittainen taustojen imurointi. Siivouksen toimintamallit määräytyvät yksikkökohtaisesti. Hygieniaohjeistus: Wc-tilojen pesu päivittäin Pintojen (pöydät, penkit, hyllyt, ovenkahvat ja myös lattiat päiväkodeissa jne.) päivittäinen nihkeä/kosteapyyhintä. Pyyhkeiden vaihto viikoittain/päivittäin. Epidemian aikana suositellaan paperipyyhkeitä. Ruokailuun liittyvät suupyyhkeet tilataan ruokapalvelusta, ne kuuluvat aterian hintaan. Lattioiden puhdistuksessa suositellaan nihkeäpyyhintää vähintään kaksi kertaa viikossa ja tarvittaessa imurointi. Lakanoiden ja tyynyliinojen vaihto vähintään kerran kuukaudessa Lelut ja toimintavälineet puhdistetaan vähintään kerran kuukaudessa, epidemia-aikana useammin. Toimintakäytäntö kirjataan päivähoitoyksikön omavalvontasuunnitelmaan. Sähkölaitteiden ylä-, ala- ja taustapintojen puhdistamisesta huolehditaan. Ns. yläpölyyn tulisi kiinnittää huomiota. Tavaroiden varastointia korkeille avohyllyille tulisi välttää, koska tilojen puhtaanapito on vaikeaa. Uusittu salmonella-ohje täsmentää riskityötä tekevien terveydentilaselvitysten tarvetta salmonellatartunnan suhteen ja ohjeistaa laboratoriotutkimuksista. Tutkimusta ei enää pyydetä oireettomilta riskityötä tekeviltä työtekijöiltä ulkomaanmatkan jälkeen. Matkan jälkeen työntekijä voi oireettomana palata töihin, mutta tuolloin on hyvä työntekijöille korostaa erityisen huolellisen ja hyvän käsihygienian merkitystä. 15

16 Siivous- ja pesuaineet tulee sijoittaa lasten ulottumattomiin tai lukolliseen kaappiin. Jätehuolto Toimintayksikön jätetilat ja jätehuolto järjestetään kunnan jätehuoltomääräysten mukaan. Jäteaitaus, -katos ja jätteiden keräilyvälineet sijoitetaan siten, että jäteautojen ei tarvitse liikkua alueilla, joilla lapset liikkuvat ja leikkivät. Lapsilta on estettävä pääsy jätetiloihin. Ostopalvelut Palvelujen tuottaja sitoutuu noudattamaan kunnan laatimia sopimuksia ja toimintayksikön turvallisuussuunnitelmaa. 4.2 KIINTEISTÖN TOIMINTA Varhaiskasvatuksen hyvän työympäristön keskeisiä tekijöitä ovat käyttötarkoitukseen sopivat, riittävät tilat, kalusteet ja välineistö, valaistus, lämpötila ja ilmanvaihto sekä hyvä akustiikka. Työturvallisuuden kannalta oleellisia ovat myös järjestys ja siisteys, sähkölaitteiden kunto ja kemikaalien turvallinen säilytys. Tilojen toimivuuteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvissä asioissa on välttämätöntä tehdä yhteistyötä terveystarkastajan, paloviranomaisen, kiinteistön omistajan, rakentajan, työterveyshuollon ja työsuojelun kesken. Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Varhaiskasvatusyksikön toimitilan on oltava vedoton ja tasalämpöinen, n C astetta. Ilmanvaihto on säädettävä ja kohdennettava toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan aikana paikalla tulee olla aina henkilö, joka osaa tarvittaessa pysäyttää ilmanvaihdon. Kun työntekijä havaitsee heikentyneen sisäilman laadun tai kosteusvaurion, hänen tulee viipymättä tehdä sähköinen ilmoitus INTRA:sta löytyvällä sisäilmailmoituslomakkeella. Tieto välittyy tekniseen virastoon (sisäilmatyöryhmälle) ja työterveyshuoltoon. Valaistus Varhaiskasvatuksen tiloissa on oltava oikeantyyppinen ja riittävä yleis- ja kohdevalaistus. Suositeltava valoteho lasten pöytäpinnoilla on luxia. Poistumisteiden valaistuksen on oltava kunnossa. Äänenvoimakkuus ja akustiikka Rakennusmateriaaleilla ja tekstiileillä vähennetään varhaiskasvatustilojen jälkikaiuntaa. Äänenvaimennusmateriaalia valittaessa on varmistettava, että se soveltuu myös allergisille ihmisille. Varhaiskasvatuksen toiminnasta syntyvää ääntä vähennetään hyvällä toiminnan ja tilankäytön suunnittelulla, lasten ohjauksella ja pienryhmätoiminnalla. Lapset ja aikuiset opettelevat normaalia äänenkäyttöä. Huonekalujen jalkoihin liimataan eristehuovat. Leikkivälineet valitaan siten, etteivät ne lisää tarpeettomasti melua. Työterveyshuollosta on lainattavissa melumittari äänen voimakkuuden määrittämiseksi. Sähkölaitteiden kunto ja käyttö Sähkölaitteiden ja valaisimien kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti. Rikkinäiset laitteet ja valaisimet on toimitettava korjattavaksi tai hävitettäväksi. Valaisimissa tulee olla palamattomat suojakuvut, pistorasioissa tulpat, sähkölevyjen päällä suojat ja katkaisimien edessä suojaritilä. Kuivauskaappien ja sähköliesien päälliset eivät ole tavaroiden säilytyspaikkoja. Palotarkastajan suosituksesta sisätiloissa ei tulisi käyttää halogeenivalaisimia. Kaikki käytössä olevat ATK-laitteet kytketään maadoitettuun pistorasiaan. Varhaiskasvatuksen tiloissa sähköjohdot sijoitetaan irti lattiasta. Johdot ja kytkentälaitteet eivät saa olla kiinni vesipattereissa tai muissa sähköä johtavissa rakenteissa. Kemikaalien säilytys, kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuus Luettelo kemikaaleista ja käyttöturvallisuusohjeet (pakkausmerkinnät, käyttötavat, varastointi, poistaminen) on tehtävä jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön. Siivouksessa, pyykin- ja astianpesussa käytettävät aineet säilytetään lasten ulottumattomissa. Hengityssuojaimia ja suojakäsineitä käytetään työtilanteissa, joissa käsitellään liuottimia, kuten fiksatiivia (myrkyllinen karsinogeeni) lasten hiilitöihin. Lasten kanssa käytetään vesiliukoisia maaleja ja lakkoja 16

17 Kalusteet, varusteet ja laitteet Vialliset kalusteet poistetaan tai lähetetään korjattavaksi. Kalusteiden hankinnassa huomioidaan työergonomia ja turvallisuus. Työtasojen, istuinten, näyttöjen ja näyttöpäätteiden korkeus tulee olla oikea. Lasten leikki- ja toimintavälineiden on oltava pedagogisesti oikein valittuja, kestäviä ja lapsen ikätasolle sopivia. Välineet säilytetään niille varatuissa paikoissa. Hyllyköt ja kaapit tulee olla kiinteästi asennettuina. Poistumistiet ja kulkureitit on pidettävä vapaina. Lapsille sattuvista tapaturmista valtaosa on kaatumisia, putoamisia ja törmäämisiä. Tämän vuoksi terävät kulmat on syytä suojata ja mattojen alla käytetään tarvittaessa liukuesteitä. Kuumat lämpöpatterit on suojattava ritilöillä. Vesipisteiden termostaattien tulee olla asennettuna 37 asteeseen. Sähköliesissä suositellaan käytettäväksi keittotason suojaa.. Perhepäivähoitopaikassa mahdollisesti olevat aseet säilytetään määräysten mukaisissa lukituissa paikoissa. Lelut ja muut materiaalit Varhaiskasvatuksessa käytettävien lelujen, toimintavälineiden ja materiaalien edellytetään olevan turvallisia, hygieenisiä, monipuolisia sekä lasten ikä- ja kehitystason mukaisia. Lasten kotoa päivähoitoon tuomia leluja koskevat samat kriteerit ja niistä tiedotetaan huoltajille. Lapsilta tavatut vaaralliset esineet, linkkuveitset, tulitikut jne. otetaan talteen ja luovutetaan huoltajille. Avainten käyttö ja hälytyslaitteet Kiinteistön kaikki avaimet merkitään avainten valvontarekisteriin. Kiinteistön avaimet numeroidaan ja kunkin avaimen kohdalle kuitataan avaimen luovutus ja palautus. Kukin käyttäjä vastaa henkilökohtaisesti kuittaamastaan avaimesta ja mm. mahdollisista lukkojenvaihtokustannuksista hävittäessään avaimen. Avainten valvontaan nimetään vastuuhenkilö, joka säilyttää avaimia ja huolehtii, että kukin avain kuitataan luovutuksen ja palautuksen yhteydessä. Avainten valvontarekisteristä vastaava henkilö huolehtii lisäksi käytöstä poistuneiden avainten (hävinneet, katkenneet jne.) merkitsemisestä avainten valvontarekisteriin sekä ilmoittaa asiasta kiinteistönhoitajalle, joka vastaa viallisten avainten hävittämisestä. Ensimmäisenä kiinteistöön saapuva sulkee hälytyslaitteet ja viimeisenä kiinteistöstä poistuva kytkee hälytyslaitteet toimintaan. LIITE 10 Laukaan kunnan avainten hallintaohjeet LIITE 11 Laukaan kunnan avainturvallisuusohjeet käyttäjille LIITE 12 Avainten valvontarekisteri 4.3 HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Kunnossapito-ohjelma Kiinteistöille tehdään vuosittainen kunnossapito-ohjelma. Kiinteistön käyttäjät huolehtivat mahdollisten korjaus- sekä muiden työtehtäväpyyntöjen kirjaamisesta kiinteistöpalvelun HelpDeskiin/Facility-infoon. Kiinteistön huoltoa ja kunnossapitoa koskevat asiat kirjataan myös vuoden 2009 aikana käyttöön otettuun kiinteistökohtaiseen sähköiseen huoltokirjaan. Huoltokirja toimii myös kiinteistöpalvelun työntekijöiden työvälineenä ja tehdyt työtehtävät kuitataan sinne. Kiinteistökohtaiset huolto- ja kunnostustyöt aikatauluineen sovitaan kiinteistöpalvelun sekä kiinteistössä työskentelevien työntekijöiden kesken. Ilmastointi, kiinteistöpalvelu Suositusten mukaan tuloilmakanavien suodattimet on syytä vaihtaa 1-2 kertaa vuodessa ja ilmanvaihtokanavat on puhdistettava säännöllisesti vähintään 5 vuoden välein. Sähkötyöt Kiinteistöpalvelu suorittaa sähköasennusten kuntotarkastuksen määräajoin. Nuohous, kiinteistöpalvelu Tulisija ja sen hormit on nuohottava vuoden välein. Nuohouksen tarkoituksena on poistaa savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte, jotta se ei aiheuta palovaaraa. 17

18 Alkusammutusvälineet Pelastuslain 22 mukaan huoneiston haltijan/toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että viranomaisen määräämät alkusammutuslaitteet ovat toimintakunnossa sekä huollettu ja tarkastettu asianmukaisesti. Palovaroittimet tulisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Hyvänä muistisääntönä on tarkistaa paristot hätänumeropäivänä tai seuraavana arkipäivänä. Palopostin sekä sammuttimien toimintakunto on tarkistettava määräajoin. Laukaan kunnassa Sisä-Suomen sammutinhuollon kanssa on sopimus sammuttimien määräaikaistarkastuksesta ja säännöllisestä huollosta. Sisällä lämpöisissä tiloissa olevien sammuttimien toimintakunto tulee tarkistaa kahden vuoden välein. Sammuttimille on suoritettava huolto huolto-ohjeen mukaan 5-10 vuoden välein jos painemittari on punaisella jokaisen käytön jälkeen jos sammutin on viritetty käyttövalmiuteen Henkilökunnan tulee harjoitella sammutuspeiton, paloletkun ja sammuttimien käyttöä. Tästä syystä työntekijät osallistuvat 4 vuoden välein alkusammutuskoulutukseen. 4.4 PIHA-ALUE Piha-alueen riskit Ulkoilu kuuluu tärkeänä osana varhaiskasvatuksen arkeen. Leikkipihan tulee soveltua kaikenikäisille lapsille ja olla toimiva kaikkina vuodenaikoina. Pihan tulee olla helposti valvottava, niin ettei siihen jää katvealueita tai muita hankalasti valvottavia paikkoja. Lasten ulkoilua valvomassa on aina oltava riittävä määrä aikuisia suhteessa lasten lukumäärään. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ohjeistaa esim. vanhempainilloissa huoltajia turvallisesta lasten kanssa liikkumisesta hoitopaikan piha-alueella ja parkkipaikalla. Pihan vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon pihassa sijaitsevat kiinteät rakennelmat, varastot ja palotikkaat sekä irrallisten tavaroiden säilytys. Ulkovalaistuksen tulee olla riittävä. Pihassa ei saa olla kasveja, puita tai pensaita, jotka ovat allergisoivia, myrkyllisiä tai muuten vaarallisia. LIITE 13 Yleisimmät myrkylliset kasvit. Lisää tietoa: Talvella tulee kiinnittää erityistä huomiota räystäisiin ja katolle kertyvään lumeen ja jäähän. Katolle tulee olla asennettuna lumiesteet. Pihan leikkivälineiden tulee olla kestäviä, lasten ikätason mukaisia ja käyttöturvallisia. Leikkivälineiden alla tulee olla riittävä määrä oikeanlaista turvahiekkaa. Hiekkalaatikon hiekka tulee vaihtaa joka kevät. On suositeltavaa peittää hiekkalaatikko aina käytön jälkeen. Leikkipihan kunnosta, siisteydestä ja huollosta vastaavat varhaiskasvatuksen henkilökunta ja kiinteistöpalvelu yhdessä. Aamulla ensimmäinen pihaan tai leikkipuistoon menevä aikuinen tarkistaa silmämääräisesti leikkivälineiden, porttien ja aidan kunnon. Mahdolliset alueella olevat roskat, ruiskut, kuolleet eläimet, tupakantumpit, koiran jätökset jne. kerätään pois. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee ilmoittaa viallisista leikkivälineistä ja muista epäkohdista viipymättä yksikön esimiehelle ja kiinteistöpalveluun (Help Desk). Viallisia välineitä ei tule käyttää. Kiinteistönhoitajat huolehtivat varhaiskasvatuksen leikki- ja muiden pihavälineiden säännöllisestä tarkastuksesta, tuholaistorjunnasta, säännöllisistä keinujen nostoista syksyisin ja laskuista keväisin sekä vuosittaisesta hiekkalaatikkojen hiekan vaihdosta. Lisäksi kiinteistönhoitaja vastaa aitojen ja porttien toimintakunnon tarkistamisesta, talvisesta hiekoittamisesta sekä tarvittavista lumiesteistä. Kunnan leikkipaikkojen turvallisuutta valvotaan ja välineet tarkastetaan määräajoin. Kesäaikaan leikkipaikkoja kunnossapidetään säännöllisesti. Viallisista välineistä tulee ilmoittaa viipymättä eikä niitä saa käyttää. Kunnan puistoista ja leikkipaikoista vastaavat puistomestari Kalevi Lahtonen p , yhdyskuntatekniikan päällikkö/tiemetari vs.kirsi Kalliokoski p ja puutarhuri Tarja Laurila p

19 Sähköposti: Aidat ja portit Varhaiskasvatusyksikön pihan on oltava säännösten mukaan aidattu alue. Aidat on varustettava asianmukaisilla porteilla. Aidan suositeltu korkeus on vähintään 120cm. Tämän korkeuden on säilyttävä myös talviolosuhteissa. Aita tulee olla rakennettu riittävän tiiviiksi ja rakenteeltaan sellaiseksi, ettei se houkuta kiipeämään, vaakajuoksuja ei saa rakentaa aidan sisäpuolelle. Aidan alareunan ja maanpinnan väli ei saa olla yli 10 cm. Porttien lukituksien/säppien tulee olla sellaiset, ettei lapsi saa niitä helposti itse auki, esim. kaksoislukitus. Suositeltavaa on, että portti aukeaa pihaan päin. Portteihin on hyvä kiinnittää niiden kiinnipitämisen tärkeydestä muistuttavat kyltit. Lisäksi aidan ja porttien turvallisuusriskeistä tulisi keskustella sekä lasten että huoltajien kanssa. Sisäänkäynnit, portaat ja ikkunat Varhaiskasvatusyksikön sisäänkäyntien, kulkuteiden, piha- ja pysäköintialueiden ja portaiden turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisesti. Talvella aurataan lumet pois ja hiekoitetaan liukkaat alueet. Ikkunoiden ja ovien turvallisuus varmistetaan tarkoituksenmukaisilla lisä- ja suojalaitteilla. Mahdollisiin rappusiin asennetaan turvaportit. Toimintaympäristön esteettömyys Toimintayksikön piha-alueen ja tilojen tulee olla riittävän esteettömät, toimivat ja turvalliset kaikkia käyttäjäryhmiä silmälläpitäen. Ympäristöstä aiheutuvat riskit Ympäristön ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit huomioidaan palo- ja pelastussuunnitemassa sekä lähietsintäsuunnitelmassa. Paikallisissa onnettomuustilanteissa toimitaan kriisiohjeiden ja tiedotusvälineiden antamien ohjeiden mukaisesti. LIITE 14 Yleiset toimintaohjeet vaaratilanteissa; kaasuvaara ja säteilyvaara. Toimintayksikön ympäristössä asiattomasti viivytteleviä henkilöitä tarkkaillaan ja tarvittaessa kysytään toimintaohjeita poliisilta. Väkivallan uhka on työpaikoilla tiedostettava ja ennakoitava työsuojeluasia. LIITE 15 Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteissa Äkilliset luonnonilmiöt, ukkonen, myrskytuulet ym. huomioidaan siirtymällä tarvittaessa sisätiloihin. 4.5 MUUT TOIMINTARISKIT Tartuntatautiepidemiat Jos lasten tai hoitohenkilökunnan sairastuvuus nousee toimintayksikössä merkittävästi ja syyksi epäillään epidemialuonteista infektiotautia, otetaan yhteys terveydenhoitajiin ja tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin toimintaohjeiden varmentamiseksi. LIITE 16 Laukaan kunnan terveyskeskuksen ohje tavallisimmista tartuntataudeista Mikäli havaitaan tai epäillään lapsella olevan täitä, kihomatoja tai syyhyä, ilmoitetaan asiasta huoltajalle ja toimitaan taudin edellyttämällä tavalla. LIITE 17 Kun saat päätäin. Yksikössä tehostetaan käsienpesua ja siivousta hoidon ajaksi. Vuodevaatteet vaihdetaan, patjat imuroidaan, peitteet ja tyynyt tuuletetaan sekä hoitopaikan unikaverit poistetaan käytöstä epidemian ajaksi. Kotoa ei tällöin tuoda leikkikaluja hoitopaikkaan. Oltaessa kosketuksessa veren tai muiden eritteiden kanssa käytetään suojakäsineitä veritartuntojen ehkäisemiseksi. Kädet pestään suojakäsineiden käytön jälkeen. Uskonnolliset ja etniset näkökohdat Varhaiskasvatuksen asiakkaiden ja henkilökunnan uskonnollisia ja etnisiä näkökohtia ja perinteitä on kunnioitettava toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Esimerkiksi ruoan valmistajalle ja toimittajalle on ilmoitettava edellä mainituista seikoista ja niistä johtuvista mahdollisista rajoituksista. Huoltajan antama kielto osallistumisesta tiettyihin toimintoihin on otettava huomioon. Lasten vaatetusta koskevat ohjeistukset 19

20 tulee myös huomioida. Rajoitukset ja muut yksilölliset toimintakäytännöt kirjataan lapsen palvelusuunnitelmaan. 5 OMAISUUSRISKIT Rakennus Varhaiskasvatusyksiköt on pääosin varustettu palohälytys- ja murtohälytyslaitteilla. Kiinteistöt on liitetty kunnan kaukovalvontaan. Jos päiväkotiin on murtauduttu, sisälle ei mennä vaan otetaan yhteyttä poliisiin. Jos työntekijä on ehtinyt sisälle, on erityisen tärkeää, että mihinkään ei kosketa ennen poliisin saapumista. Tulipalo Toiminta tulipalotilanteessa. on kirjattuna toimintayksiköiden palo- ja pelastussuunnitelmaan / perhepäivähoidon pelastussuunnitelmaan. LIITE 18 Toimintaohjeet tulipalotilanteessa. Tulitikut sekä muut tulentekovälineet tulee säilyttää lukitussa kaapissa tai muuten lasten ulottumattomissa. Kynttilöiden käyttö päiväkodeissa on kielletty, perhepäivähoidossa käytetään vain aikuisen valvonnassa. Tulisijoja lämmitettäessä ne suojataan siten, että lapselle ei aiheudu vaaraa. Irtain omaisuus Toimintayksikön henkilökunta on vastuussa irtaimen omaisuuden asiallisesta säilyttämisestä, käytöstä ja huollosta turvallisuusnäkökohdat huomioiden. 6 TIETORISKIT Tietosuojariskejä aiheutuu mm. asiakirjojen huolimattomasta käsittelystä, puutteellisesta säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä sähköisten asiakirjojen käyttöympäristön turvattomuudesta ja käyttäjien tahattomista tai tahallisista virheistä. Tietosuoja ja työaseman turvallinen käyttö Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus on tullut voimaan toukokuussa 2016 ja sitä sovelletaan kansallisesti alkaen. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että ihmisten oikeus henkilötietojen suojaan ja sitä kautta yksityisyyteen toteutuu myös digitaaliaikana. Effica-tietojärjestelmän tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsitteleviä työntekijöitä koskee salassapitovelvollisuus. Käyttöoikeuden saaminen varhaiskasvatuksen järjestelmään edellyttää kirjallista vaitiolositoumusta. Vaitiolositoumus jatkuu palvelusuhteen päätyttyä. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa. Työntekijällä on vastuu omien salasanojen salassa pysymisestä. Esimiehet päättävät käyttöoikeuksien myöntämisestä ja poistamisesta. Käyttöoikeus päättyy henkilön siirtyessä pois niistä tehtävistä, joita varten hänelle on myönnetty käyttöoikeus. Esimies lähettää kirjallisen ilmoituksen myöntämisestä ja poistamisesta varhaiskasvatuksen pääkäyttäjälle. LIITE 19 Effica Varhaiskasvatuksen käyttäjätunnustilaus ja sitoumus Työasema lukitaan tai suljetaan aina poistuttaessa sen luota. Poistuessa työhuoneen ovi lukitaan, mikäli se on mahdollista. Tulostettaessa varmistetaan, että tulostin on valittu oikein. Arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja ei saa lähettää sähköpostitse ilman vahvaa salausta. Sähköpostissa voi käyttää lapsen etunimeä ja sukunimen kahta ensimmäistä kirjainta ei henkilötunnuksia. Laukaan kunnan hallinnon työasemien ja muiden laitteiden, tietoliikenneverkon ja atk-järjestelmien käyttöoikeudet annetaan niille, jotka ovat allekirjoittaneet käyttäjäsitoumuksen ja sitoutuu noudattamaan sitoumuksessa esitetyt periaatteet. 20

21 Asiakirjojen säilytys, luovuttaminen ja arkistointi Asiakastietoja käytetään päätösten tekemiseen, laskutukseen ja tilastointiin. Rekisteritiedot ovat salassa pidettäviä. Paperiasiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja niitä käsittelee vain varhaiskasvatuksen esimies sekä varhaiskasvatuksessa kasvatus- ja hoitohenkilöstö. Huoltajien tulee tietää mihin rekisteriin heitä ja perhettä koskevat asiat varhaiskasvatuksessa päivähoidossa kirjataan. Rekisteriseloste löytyy kunnan internetsivuilta. Asiakirjojen siirtämiseen tai luovuttamiseen tarvitaan huoltajan lupa. Lapsen varhaiskasvatuksen päättyessä lapsen paperit säilytetään arkistossa arkistointiohjeiden mukaisesti ja sen jälkeen ne hävitetään arkisto-ohjeiden mukaisesti. Intra: AMS Lasten varhaiskasvatuspalvelut, päivitetään Vaitiolovelvollisuus Kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien asiakasperheiden, työntekijöiden, työnantajan ja yhteistyötahojen asiat kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Lapseen liittyvistä asioista työntekijä ei saa antaa varhaiskasvatuspaikan ulkopuolelle minkäänlaisia tietoja ilman huoltajan lupaa. Isot kokoukset, kahvitilaisuudet tai lapsiryhmätila lasten läsnä ollessa eivät sovellu perheiden, lasten tai työyhteisön asioista keskustelemiseen. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista ei puhuta myöskään julkisilla paikoilla. Työntekijän vaitiolovelvollisuus jatkuu virka- tai työsuhteen päätyttyä. Kaikkien varhaiskasvatuksen työtekijöiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tulee allekirjoittaa vaitiolositoumus. LIITE 20 Vaitiolovelvollisuus ja siitä johtava suojaaminen Lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä asioista voi keskustella oman esimiehen, erityispäivähoidon ohjaajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tämän lisäksi on mahdollista saada konsultaatiota muilta asiantuntijatahoilta esim. psykologilta, toiminta-, puhe-, ja fysioterapeutilta. Erityistyöntekijöiden käynnistä tiedotetaan yleisesti huoltajille. Mikäli varhaiskasvatuksen erityisopettajaa konsultoidaan yksittäisen lapsen asioissa, sovitaan siitä etukäteen lapsen huoltajien kanssa. Lausunnot liittyen lapsen huoltajuuteen Varhaiskasvatuksen henkilöstön ei tule ottaa kantaa lapsen huoltajuuteen liittyviin asioihin. Heidän ei myöskään tule antaa lausuntoa oikeudenkäyntiä varten, vaikka huoltajat sitä pyytäisivät. Tarvittaessa lausuntoa henkilöstöltä voivat pyytää sosiaalityöntekijät. Lausunnossa henkilöstö kuvailee lapsen käyttäytymistä päivähoidossa. Lausunto laaditaan yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa. Huoltajalla on oikeus nähdä itseään ja alaikäistä lastaan koskevat asiakirjat. Todistaminen oikeudessa Jos työntekijä haastetaan oikeuteen todistajaksi asiassa, johon liittyvät tiedot hän on saanut työtehtäväänsä hoitaessaan, on hänen mentävä oikeuteen haasteessa ilmoitettuna aikana. Työntekijä tarkentaa toimintakäytännöt esimieheltään ennen oikeuteen menoa. Tietoturvariski Jos halutaan varmistaa, että viranomaiseksi esittäytynyt henkilö on viranomainen, voidaan soittaa vastapuhelu kyseiseen virastoon. Pyytämällä yhdistämään puhelu soittaneelle viranomaiselle voimme varmistaa, että puhelun soittaja oli viranomainen. Tietoturvan muistilista 1. Käytä vain vahvoja salasanoja. Älä käytä sosiaalisen median palveluissa samoja salasanoja kuin työpaikan järjestelmissä. Hyvässä salasanassa on vähintään 8 merkkiä isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä pääosin eri merkkejä kuin käyttäjätunnuksessa. Lisäksi hyvä salasana ei ole arvattavissa, mutta on helppo muistaa ei ole tavallinen, sanakirjasta löytyvä sana ei ole käytössä muualla 21

22 vaihtuu aina välillä. 2. Älä koskaan avaa epäilyttävää liitetiedostoa tai linkkiä sosiaalisen median palveluissa. 3. Älä kirjoita sähköpostiosoitetta selväkielisenä www-sivulle. sijaan vaikka (ät)-merkintää. 4. Älä anna selaimen tallentaa käyttäjätunnusta ja salasanaa muistiin, vaikka selain sitä ehdottaisikin. 5. Poista selailuhistoria aina välillä ja varsinkin, jos käytät muuta kuin omaa tietokonettasi. 6. Älä koskaan lähetä verkkolomakkeella luottamuksellisia tietoja, jos verkkoyhteys ei ole SSLsuojattu. Suojatussa yhteydessä selaimen osoiterivillä lukee ja alapalkissa on lukkokuvake. 7. Tarkista käyttäjäprofiilin yksityisyyden suojaa koskevat asetukset. Mikäli käytät sosiaalista mediaa tiedottamistarkoituksessa, profiili voi olla julkisin mahdollinen. 8. Muista, että palvelun ylläpitäjät pääsevät teknisesti käsiksi kaikkeen palveluun talletettuun tietoon, myös keskusteluihin, ja että palveluihin talletettuja tietoja ei saa mitenkään poistettua palvelusta. 9. Kun eri verkostojen kanssa työskennellään hankkeittain, on syytä tapaus kerrallaan arvioida, miten sosiaalista mediaa käytetään aineistojen jakamiseen ja dokumenttien työstämiseen. Asiasta voivat päättää esimerkiksi hankevastaava, tietoturvasta vastaava henkilö ja oppilaitoksen johto yhteistyössä. Tietoturvan vaatimat toimet riippuvat täysin sosiaalisen median palvelusta ja työstettävien dokumenttien julkisuudesta. Viranomaisen toiminta on pääosin julkista (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta /621), mutta asiakirjojen julkisuus ei ole ainoa huomioon otettava seikka wiki- yms. työskentelyssä. Keskeisiä asioita huomioitavaksi: Mieti, minkä asian haluat julkaista avoimesti verkossa. Voiko tämä tieto tai kuva olla julkinen vielä viiden vuoden kuluttua? Jos tallennat tiedostojasi ulkomaisten palveluntarjoajien palvelimille, niitä ei aina pääse itse poistamaan ja ne jäävät verkkoon, kunnes palveluntarjoaja lopettaa palvelunsa. Mihin tiedostot sitten päätyvät? 10. Tietoja tallentuu evästeiden avulla. Evästeiden avulla kerättyjä tietoja voidaan aluksi koota yhteen anonyymisti. Kun henkilö on rekisteröitynyt esimerkiksi sosiaalisen median palveluun, palvelun ylläpitäjä voisi halutessaan yhdistää rekisteröityessä annetut tiedot evästeiden avulla saatuihin tietoihin. 11. Muista, että Internet on julkinen tila. Jokaisesta verkossa tehdystä toimenpiteestä, selailusta verkon sivuilla ja osallistumisesta keskusteluihin jää jälkiä. Esimerkiksi koneen IP-osoitteen perusteella voisi saada selville, missä olet surffaillut ja kuinka pitkään milläkin sivulla olet viipynyt. Nämä tiedot voidaan haluttaessa yhdistää evästeiden avulla kerättyyn tietoon. 12. Suomalaisissa palveluissa henkilötietoja suojaa tietosuojalaki, ja jokainen voi halutessaan pyytää nähtäväksi tai poistettavaksi itsestään tallennetut tiedot. Ulkomaisia palveluntarjoajia eivät suomalaiset lait velvoita, ja rekisteröityessä annettuja tai muita palveluntarjoajan keräämiä tietoja voi olla täysin mahdoton saada poistetuksi. 22

23 LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Varhaiskasvatuspalvelut LIITE 1 ESIOPETUKSESSA OLEVAN LAPSEN YKSIN KULKEMINEN Päivähoitoon tuotaessa lapsi on huoltajansa vastuulla kunnes henkilökunta on vastaanottanut hänet. Päivähoidosta haettaessa lapsi henkilökunnan vastuulla kunnes huoltaja tai hänen kirjallisesti valtuuttamansa täysi-ikäinen henkilö on hänet vastaanottanut. Tästä syystä lapsen tuo ja hakee hoidosta lapsen huoltaja tai hänen kirjallisesti valtuuttamansa täysi-ikäinen henkilö. Perusopetuslain 1 :n nojalla päivähoitopaikassa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain ja asetuksen säädöksiä. Opetusministeriön kannanoton mukaan esiopetusta saavaa oppilasta ei voida vaatia saatettavaksi opetuspaikkaan eikä noudettavaksi sieltä. Tämän perusteella ainoastaan esiopetukseen osallistuva lapsi voi kulkea itsenäisesti esiopetusmatkat. Olemme tänään keskustelleet lapsemme esiopetusmatkojen kulkemisesta, reitin turvallisuudesta ja lapsen taidoista suoriutua matkasta. Keskustelun pohjalta olemme arvioineet, että lapsemme voi kulkea itsenäisesti esiopetusmatkat.. Lapsen nimi ja syntymäaika: Esiopetukseen tuloaika: Kotiinlähtöaika: Puhelin, josta huoltajan tavoittaa välittömästi: Laukaassa / 20 Huoltajan/huoltajien allekirjoitus ja nimenselvennys Varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitus ja ammattiasema 23

24 LAPSEN YKSILÖLLINEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA VARHAISKASVATUSTA VARTEN LIITE 2 Lapsen nimi: Syntymäaika: Huoltajien nimet: Puhelinnumero, mistä varmasti tavoittaa päivän aikana: TIEDOT LÄÄKKEESTÄ JA LÄÄKEHOIDOSTA Sairaus, jonka hoitoon lääkettä käytetään: Lääkkeen nimi: Annostus ja antotapa: Lääkkeen säilytys: Lääke vastaanotettu, pvm ja työntekijän nimikirjaimet Lääkkeen antajina toimivat seuraavat henkilöt: LÄÄKEHOIDON PEREHDYTTÄMINEN Henkilökunnan perehdyttämisestä lapsen lääkehoitoon vastaa: Hoitavan tahon yhteystiedot (esim. erikoissairaanhoidon poliklinikka): Toimintatavat poikkeustilanteissa (esim. retket, ) 24

25 LÄÄKEHOITOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET JA SEURANTA Lääkkeen annon käytännön toteutus (esim. tila, jossa lääke otetaan tai annetaan, muille lapsille kertominen) Muut mahdolliset toimenpiteet (esim. verensokerin mittaaminen): Seurataan seuraavia oireita: Huoltajiin ollaan yhteydessä seuraavissa tilanteissa: Terveydenhoitajaan tai lapsen hoitavaan tahoon ollaan yhteydessä seuraavissa tilanteissa: Sairasauto kutsutaan seuraavissa tilanteissa: Lääke tai lääkkeen antoväline hävitetään: Tämä lääkehoidon suunnitelma on laadittu yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan lääkehoitosuunnitelmaan tulevista muutoksista. Olen tietoinen että kaikilla varhaiskasvatuksen työntekijöillä ei ole sairaanhoidollista koulutusta. Ylläolevat henkilöt on perehdytetty lääkkeen antamiseen. Paikka ja pvm: / 20 Huoltajan/huoltajien allekirjoitus: Muiden lääkehoitosuunnitelmaa laatimassa olleiden allekirjoitukset: 25

26 Suunnitelman päivittäminen / 20 Varhaiskasvatuksen lasta hoitavat työntekijät ovat nähneet suunnitelman / 20 26

27 LAPSEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN Lapsen nimi Syntymäaika Lääkkeen nimi Lääkkeen määrä pvm klo Lääkkeen antaja Huomioita 27

28 LIITE 3 LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Varhaiskasvatuspalvelut LUPA INSULIINIPISTOKSEN ANTAMISTA VARTEN Nimi Hetu Työtehtävä Yllämainittu henkilö on saanut teoriaopetusta insuliinin antamisesta ja osoittanut hallitsevansa pistotekniikan. Tämä lupa on voimassa työntekijän työskennellessä Laukaan varhaiskasvatuksessa. Lupa tulee uusia kolmen vuoden välein. Laukaassa / 20 Luvanantajan allekirjoitus ja ammattiasema

29 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN LÄÄKEKAAPIN SISÄLTÖ: LIITE 4 - SIDEHARSOTAITOKSIA - JOUSTOSITETIÄ - IDEAALISITEITÄ - KOLMIOLIINOJA - PUMPULIPUSSI - LAASTARIA - ENSISITEITÄ - HAAVAN PUHDISTUSAINETTA - KÄSIEN DESIFIOINTIAINETTA - SAKSET - PINSETIT - HAKANEULOJA - KUUMEMITTARI - KYLMÄPUSSIT - HIILITABLETTEJA (ennen antamista soitettava myrkytystietokeskukseen tai ) Mahdollisen säteilyonnettomuuden sattuessa viranomaiset antavat radion ja television välityksellä ohjeita joditablettien nauttimisesta. Lääkekaappi pidetään lukossa.

30 LAUKAAN KUNTA LIITE 5 LÄHELTÄ PITI -TILANNEILMOITUS Täytetään kaikista niistä tapauksista, joista ei tehdä tapaturmailmoitusta vakuutusyhtiölle. Työntekijä täyttää Vaarassa ollut henkilö/henkilöt: Tapahtumapäivä: Lyhyt vaaratilanteen kuvaus/nimi (esim. liukastuminen vahingoittumatta): Osasto/tapahtumapaikka (tarkka paikka): Mitä tapahtui? Miksi vaaratilanne sattui/mistä johtui? Työntekijä ja esimies täyttävät Miten vastaava tapahtuma/tilanne voitaisiin jatkossa estää? Sovitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilö: Allekirjoitukset Päiväys Työntekijän allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus Työntekijä toimittaa ilmoituksen esimiehelle. Esimies ja työntekijä käsittelevät tapauksen, jonka jälkeen esimies toimittaa ilmoituksen työsuojelupäällikölle. Esimies ilmoittaa vaaratilanteiden lukumäärän vuosittain henkilöstöhallintoon.

31 Hyvä lapsen vanhempi / huoltaja LIITE 6 Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolella varhaiskasvatuksessa olevat lapset sairastavat infektiotauteja enemmän kuin kotihoidossa olevat. On osoitettu, että yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan tautien tarttumista ja sairastuvuutta kuitenkin selvästi vähentää. Tässä varhaiskasvatusyksikössä noudatetaan näitä hygieniatoimenpiteitä. Toivomme, että tuette varhaiskasvatuksen pyrkimystä vähentää lasten sairastumista huolehtimalla osaltanne luetelluista seikoista. Infektioiden tarttumista vähentäviä toimenpiteitä, joista vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilökunta yhdessä huolehtivat: Lasten käsien pesu - varhaiskasvatuspaikkaan tullessa - varhaiskasvatuksesta kotiin palatessa - aina WC:ssä käynnin jälkeen kotona ja varhaiskasvatusryhmässä - ennen ruokailua kotona ja varhaiskasvatusryhmässä - lyhyet kynnet helpottavat käsien pysymistä puhtaana - infektioaikoina tehostettu käsihygienia. Lisänä esim. käsien desinfiointiaine Lelut - Oma unilelu säilytetään päiväkodissa lapsen omassa sängyssä tai lokerossa. Likaantunut unilelu lähetetään kotiin pestäväksi. - Omat lelut tulee puhdistaa ennen päiväkotiin tuomista. Lelut on syytä puhdistaa uudelleen takaisin kotiin vietäessä. Jos lelua ei voi pestä, sen kuivattaminen viikon ajan leikeistä sivussa ajaa saman asian. Tutti - Tuttia käytetään pääsääntöisesti (varhaiskasvatuksessa) vain nukkuessa. Tutit puhdistetaan kotona. Puhtaita tutteja säilytetään rasiassa lapsen lokerossa. Hampaiden harjaus - Hampaat harjataan kotona aamuin illoin. - xylitoli-pastillit varhaiskasvatuksessa ruokailujen jälkeen. Vanhemmat kustantavat pastillit. Lapsen sairastuminen - Jos lapsi sairastuu, tarttuvuus on suurinta aivan taudin alussa - Varhaiskasvatuksesta poisjääminen on aiheellista aina, jos lapsella on kuumetta tai muuten sellaisia oireita, ettei voimat osallistumiseen riitä. - Tarvittaessa vanhempia pyydetään noutamaan lapsi kesken päivän. - Tarttuvien sairauksien kohdalla myös varhaiskasvatuksessa olevien sisarusten toivotaan olevan poissa hoidosta. - Taudin alkuvaiheessa ryhmästä poissaolo vähentää myös tarttumista muihin lapsiin. Kun kaikki toimivat näin, koko ryhmä sairastaa vähemmän.

32 RETKISUUNNITELMA: LIITE 7 Retkellä tulee olla mukana riittävä määrä ammatillisesti pätevää hoito- ja kasvatushenkilökuntaa. Retkikuljetukset järjestetään aina julkisilla kulkuneuvoilla. Retkikohtaiseen suunnitelmaan kirjataan: - retkelle lähtevät lapset ja aikuiset - aikuisten vastuut retken aikana (retken johtaja, turvallisuusyhdyshenkilö, lasten lukumäärän laskeminen, yksittäisten lasten valvonta) - retkikohteen ominaisuudet ja vaarat (jos tiedossa) - siirtyminen retkikohteeseen ja takaisin - tiedotus vanhemmille - varusteet: o ensiapuvälineet o lääkkeet o puhelin o huoltajien yhteystiedot o lasten sosiaaliturvatunnusten alkuosa o heijastinliivit, turvaköysi Toimintayksikön tiloissa pidettävistä yöretkistä on tehtävä ilmoitus paikalliselle pelastuslaitokselle. Lähelle sijaitseviin tuttuihin kohteisiin tai lähimaastoon suuntautuviin lyhyen ajan kestäviin retkiin toimintayksikkö laatii yleisohjeen, jota sovelletaan kaikkien samantyyppisten retkien järjestämiseen. Retkelle lähtevistä aikuisista ainakin yhden on oltava ensiaputaitoinen.

33 LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Varhaiskasvatuspalvelut LIITE 8 LUPA OMALLA AUTOLLA KULJETTAMISEEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Lapsi Perhepäivähoitajan nimi ja osoite Yllämainittu perhepäivähoitaja saa kuljettaa lastamme omalla autolla seuraavasti: Vastuu kuljetettavasta lapsesta on perhepäivähoitajalla. Kuljettamisessa huolehditaan asianmukaisesti turvavöistä ja turvaistuimista ottaen huomioon lapsen ikä ja koko. Laukaassa / 20 Huoltajan allekirjoitus Lupa on voimassa ajalla: Laukaassa / 20 Päivähoidon ohjaajan allekirjoitus

34 LAPSEN KATOAMINEN LIITE 9 1. LÄHIETSINTÄ Lapsen kadottua järjestetään välittömästi organisoitu etsintä kiinteistön sisällä ja piha-alueella. 2. ILMOITUS POLIISILLE (112) Heti katoamisen varmistumisen jälkeen asiasta ilmoitus poliisille omalla puhelimella, jos mahdollista. Tämän jälkeen puhelin on viranomaiskäytössä etsinnän ajan. 3. YHTEYS VANHEMPIIN Viipymättä ilmoitus päiväkodin puhelimella lapsen huoltajille lapsen katoamisesta. Huoltajilta tiedustellaan lapsen löytämisen kannalta tärkeää tietoa lapsesta, esim. vaatetus. 4. ETSINNÄN JÄRJESTÄMINEN Toimintayksikön toiminnasta ja turvallisuudesta vastaava henkilö organisoi lähialueelle kohdistuvan lähietsinnän ennalta sovittujen ja harjoiteltujen menettelytapojen mukaisesti poliisin tuloon saakka. Etsintää jatketaan siihen saakka kunnes lapsi löytyy tai poliisi antaa luvan etsinnän lopettamiseksi. Lapsen löytymisestä ilmoitetaan heti etsinnän johtajalle. Lapsen huoltajia pidetään ajan tasalla tilanteen kehittymisestä. Katoamistilanteen selvittyä järjestetään tarpeellinen jälkihoito. Varhaiskasvatusyksikössä tulee olla ennalta sovittuna vastuuhenkilöt ja heidän varahenkilöt katoamistapausten varalle: Kuka johtaa etsintää? Kuka etsii kadonnutta lasta? Kuka huolehtii muista lapsista?

35 Varhaiskasvatusyksikössä on hyvä etukäteen käydä läpi lähialueiden vaaranpaikat ja kunkin etsijän etsintäalueet. (Kartta/sektorit).

36

37

38 Allekirjoitettu ohje säilytetään valvontarekisterikortin yhteydessä. Avainten valvontarekisteri LIITE Kirjaa jokainen avain valvontarekisteriin avainnimikkeittäin. 2. Varaa jokaiselle avainnimikkeelle oma sivu tai riittävästi tilaa myöhemmin tulevia avaimen luovutuksia ja muutoksia varten. 3. Luovuttaessasi avaimen vaadi aina vastaanottajalta kuittaus. 4. Merkitse luovutussarakkeelle käytöstä poistuneet avaimet ( hävinneet, katkenneet ) Leimaus tai merkki Vastaanottajan nimi ja puh.nro. Kuittaus Luovutettu Pvm. Palautettu Pvm. Palautus Kuittaus Huomautuksia

39 LIITE 12 MYRKYLLISIÄ JA MYRKYTTÖMIÄ PUUTARHA- JA HUONEKASVEJA Kasvien myrkyllisyydestä ja kasvimyrkytyksistä on kaikesta tutkimuksesta huolimatta melko vähän tietoa. Monet kasvit ovat ehkä aiheetta mukana, toisaalta joukosta saattaa puuttua myrkyllisiäkin lajeja. Luettelot perustuvat Myrkytyskeskuksen keräämiin ja julkaisemiin tietoihin. MYRKYLLISIÄ LEHTIPUITA Hevoskastanja (siemenet) Tuomi (kuori, siemenet) HYVIN MYRKYLLISIÄ HAVUKASVEJA Marjakuuset Tuijat Rohtokataja (koko kasvi) TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ KORISTEPENSAITA, JO PIENINÄ ANNOKSINA Alppiruusu Kultasade Atsalea Näsiä Kalmia Sorvaripensaat PENSAITA JOIDEN ON TODETTU AIHEUTTANEEN MYRKYTYKSIÄ Aitalikusteri ja muut Likusterilajit Mustaselja (raa'at marjat) Heisipensaat (erityisesti koiranheisin punaiset marjat) Hernepensaat (siemenet) Terttuselja (punaiset marjat) Kuusamat Tuhkapensaat (erityisesti siemenet) Lumimarja (valkoiset marjat) Väriherneet (siemenet) MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ PENSAITA JOISTA RISTIRIITAISTA TIETOA Happomarjat (erityisesti varret ja juuret) Mahonia Hortensiat Orapaatsama Kellokuusama Ruusukvitteni Kellovaivero Varjoyrtti MYRKYTTÖMIÄ PENSAITA Aroniat Hanhikit Hopea-kilsepensas Kanukkapensaat Kerria Kultaherukka Nietospensas Onnenpensas Orapihlaja Oratuomi Pajut Pihlaja-angervo Pähkinäpensas Ruusuherukka Ruusut Syreenit Taikinamarja Tuomipihlajat Tyrni MYRKYLLISIÄ HUONEKASVEJA TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ JO PIENINÄ ANNOKSINA Jouluruusu (koko kasvi, varsinkin juurakko) Kirjovehka Kielo (maanppäälliset osat) Oleanteri (koko kasvi, varsinkin lehdet) HUONEKASVEJA JOIDEN ON TODETTU AIHEUTTANEEN MYRKYTYKSIÄ Aasinkorvaköynnös Köynnösvehkat Anopinkieli Lukinlilja Huonekoiso Muraatti Ihmepensas Pylväskaktus Joulutähti Pylvästyräkki Kustaankukka

40 MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ HUONEKASVEJA Aaloet Kriinumi Amaryllis Koristepaprikat Agaavet Kultaköynnös Aralia Käpypalmut Begoniat Leopoldinkukka Esikot (aiheuttavat ihottumaa) Paavalinkukka Flamingokukka Paksulehti Huonevehka Paunikko Jaakopin lilja Peikonlehti Juorut Piikkikruunu Keijunlilja Punasarja Keikarinkukka Rahapuu Gardenia Syklaami Kiiltopensas Syyläkaktukset Kirjolehti Tulilatva Kissanhäntä Vaarinkukka Kissus Viirivehka Kliivia MYRKYTTÖMIÄ HUONEKASVEJA Annansilmä Fiikukset Gerbera Gloksinia Hilkka Joulukaktus Jukka Kiinanruusu Kodinonni Kohtalonkukka Muorinkukat Mustanmerenruusu Nukkumaija Palmulilja Pelargonit (voivat aiheuttaa ihottumaa) Piilea Rönsylilja Saniaiset Sineraaria Soilikki Suppilokukka Tohvelikukka Torpankukka Verenpisara MYRKYLLISIÄ KUKKIA TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ JO PIENINÄ ANNOKSINA NAUTITTUNA Belladonna (koko kasvi hyvin myrkyllinen) Oopiumiunikko (siemenkota) Keltamot Risiinikasvi (siemenet) Kielot (koko kasvi) Ruusuleinikki Kaärmeenpistoyrtti Sormustinkukka (koko kasvi, varsinkin lehdet) Myrkkylilja, alaston impi (koko kasvi) Ukonhattu (koko kasvi) KUKKIA JOIDEN ON TODETTU AIHEUTTANEEN MYRKYTYKSIÄ Akileija Rentukka Jättiläisukonputki (kosketusärsytystä) Ritarinkannus Koristetupakka (erityisesti lehdet ja varret) Taponlehti Leinikit Tulppaanit Mooseksen palavapensas (kosketusihott.) Unikot Peittolehti Vuokot MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ KUKKIA Begoniat Lupiinit Helmihyasintti Narsissit Helokit Palsamit Hyasintti Parsa (vihreät osat, marjat) Iirikset Pionit

41 Katkeramaksaruoho Keisarinkruunu Koristekrassit Koristeraparperi Krookukset Kultapiisku Kullero Leijonankita Lobelia Lumikello MYRKYTTÖMIÄ KUKKIA Ahkeraliisa Alppitähti edelweiss Auringonkukka Bellis,kaunokainen Immenkukka Jaloangervo Kehäkukka Keijunkukka Klarkia Kuunliljat Käenkukka Kärsämöt Leimukukat Lemmikit Nauhukset Päivänliljat Sahramit Sinililja Sinisievikki Suopayrtti Särkynyt sydän Talventähti Tiikerililja Tuliunikko Ängelmä Orvokit Palava rakkaus Pelargonit Petunia Punatähkä Päivänkakkarat Rantakukka Salvia Samettikukat Sianpuola Tuhatkauno Tuoksuherne Vuohenjuuri Vuorenkilpi Väriminttu MYRKYLLISIÄ TAI MYRKYLLISEKSI EPÄILTYJÄ KÖYNNÖKSIÄ MYRKYLLISIÄ KÖYNNÖKSIÄ Elämänlanka, päivänsini (erit. siemenet) Klematikset, kärhöt Koiranköynnös Mustakoiso (koko kasvi, erityisesti mustat marjat) Punakoiso (koko kasvi, erityisesti punaiset marjat) Ruusupapu (raa at siemenet) MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ KÖYNNÖKSIÄ Kelasköynnökset Piippuköynnös ja -ruoho Köynnöskuusama Villiviini MYRKYLLISIÄ JA MYRKYTTÖMIÄ LUONNONKASVEJA Ensimmäinen ryhmä, hengenvaarallisen myrkylliset lajit, on myrkyllisyys ja yleisyysjärjestyksessä. Hyvin suuressa osassa kasveja on jonkinlaisia myrkyllisiä aineita, mutta niitä on tavallisesti joko pieniä määriä, ne eivät ole ihmisille vaarallisia tai niitä ei pysty nauttimaan niin paljon, että niistä on hengenvaaraa. Vain muutama suomalainen kasvi on todella tappavan myrkyllinen syötynä ja nämä lajit on helppo oppia tuntemaan luonnossa liikkuessaan. Muut eri tavoin ja määrin myrkylliset luonnonkasvit on hyvä opetella tuntemaan, jotta niitä ei vahingossa kerää luonnossa liikkuessaan. Monet hyötykasvitkin sisältävät myrkkyjä, mutta niistä ei ole vaaraa kun kasveja ei käytetä runsaasti kerrallaan. Esim. ahosuolaheinää pitäisi syödä kilokaupalla ennen kuin se aiheuttaa myrkytyksen. myrkytyksen.

42 MYRKYLLISIÄ LUONNONKASVEJA HENGENVAARALLISIA JO PIENINÄ ANNOKSINA Hullukaali Myrkkykeiso Hulluruoho Näsiä* Kalliokielo, Lehtokielo Punakoiso Keltamo Sormustinkukka Kielo Sudenmarja Konnanmarja Ukonhattu Myrkkykatko MYRKYLLISIÄ LUONNONKASVEJA Alvejuuri Aurankukka Emäkki Esikot Hukanputki 1. villipersilja Kataja Keltamaksaruoho 1. katkeramaksaruoho Koiranköynnäs 1. koirannauris Koiruoho Kullero Kurjenmiekka Lehtokuusama Leinikki Lumme Lupiini Mustakoiso Mäkikuisma Nuottaruoho Nätkelmät Oravanmarja Paatsamat Palsamit 1. häpykannukset Rentukka Sananjalka Sinijuuri Sinikuusama Suokorte Suokukka Suomyrtti Suopursu Suovehka Tuomi (siemenet, kuori) Tyräkit Ukonputki Ulpukka Unikot Vaivero Villakot Virna Vuokot Ängelmä MYRKYLLISIKSI LUOKITELTUJA LUONNON KASVEJA JOISTA RISTIRIITAISTA TIETOA Alsikeapila Niittyhumala Kalmojuuri Raunioyrtti Kannusruoho Siankärsämö*Silmäruoho Ketunleipä 1. käenkaali Pietaryrtti Kierto Syyläjuuri Kihokki Tulikukka Kiurunkannus Valkoapila Kukonkannus Vilukko Leskenlehti Voikukka Liekokasvit Väinönputki Mesiangervo MYRKYTTÖMIÄ LUONNONKASVEJA Ajuruoho Minttu Asterikasvit useat, (ei Koiruoho, Pietaryrtti, Villakko ja Kallioimarre) Kanankaali Mänty Kanerva Orvokit Kaunokit Osmankäämi Kellokukat Pajut Koiranputki Peipit Koivut Peltokorte Kultapiisku Poimulehti Kurjenpolvi Puna-apila 42

43 Kuusi Lehmus Lemmikki Leppä Lillukka Litukka Maitikat Maitohorsma Maruna, 1. pujo Metsätähti Oravanmarja Pähkinäpensas Päivänkakkarat Ratamo Saarni Savikat Sianpuola Taikinamarja Takiainen Tammi Tatar Tervakko Kielo Punakonnanmarja Punakoiso Kalliokielo Näsiä Sudenmarja TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ LUONNONMARJOJA Punaiset tai oranssinväriset marjat Kielo, Näsiä, Konnanmarja, Punakoiso Siniset tai mustat marjat Kalliokielo, Lehtokielo, Sudenmarja MYRKYLLISIÄ LUONNONMARJOJA Punaiset tai oranssinväriset marjat Koiranheisi Koiranköynnös Lehtokuusama Marjakuuset (ei punainen maito) Oravanmarja Suovehka Terttuselja (raa at marjat) Siniset tai mustat marjat Koiranköynnös, Mustakoiso, Paatsama, Sinikuusama SIITEPÖLYALLERGIAA AIHEUTTAVAT LUONNONKASVIT JA SIITEPÖLYN LENTÄMISAIKA Leppä: huhtikuun puolivälistä toukokuun alkupuolelle Pähkinäpensas: huhtikuun loppupuoli Pajut: toukokuu 43

44 Koivu: toukokuu Heinät: kesä- ja heinäkuu, elokuun alkupuoli Pujo 1. maruna: heinäkuun loppupuolelta syksyyn Nokkonen ; heinä ja elokuu Lumimarja (marjat myrkylliset) Terttuselja Mustakonnanmarja Marjakuusi Paatsama Lehtokuusama Villaheisi Parsa (marjat myrkylliset) SOLUMYRKKYJÄ SISÄLTÄVÄT TAPPAVAN MYRKYLLISET SIENET Solumyrkyt tuhoavat pysyvästi eläviä solukoita mm. sisäelimissä, eikä niitä saa vaarattomiksi millään tavalla esim. keittämällä tai kuivattamalla sienet. Janon tunne, pahoinvointi, uneliaisuus ja muut oireet ilmaantuvat yleensä vasta pitkän ajan kuluttua sienen syömisestä, jopa parin viikon kuluttua (seitikit). Myrkyn poistaminen elimistöstä (mm. oksentamalla) ja runsas hiilijauhon tai -tablettien nauttiminen välittömästi myrkytystä epäiltäessä saattavat pelastaa vakavilta vaurioilta, mutta lääkärin tai sairaalahoito on silti välttämätöntä. Kolme ensimmäistä sientä ovat Suomessa yleisiä. Isorusokas Myrkky- 1. kantonääpikkä Kangasmyrkkyseitikki Suippumyrkkyseitikki Kavalakärpässieni Tanakka myrkkyseitikki Laakamyrkkyseitikki Valkokärpässieni Lehtomyrkkyseitikki 44

45 Korvasieni (myrkky häviää kuivaamalla sienet rapeiksi tai keittämällä niitä kymmenen minuuttia runsaassa vedessä avoimessa astiassa) HERMOSTOMYRKKYJÄ SISÄLTÄVÄT SIENET Oireet, mm. erilaiset aistihäiriöt, ilmenevät pian syömisen jälkeen ja johtavat harvoin kuolemaan. Oksentaminen, ts. myrkyn poistaminen elimistöstä on eduksi. Lääkärin hoito on tarpeen. Myrkyt häviävät yleensä ryöppäämällä tai keittämällä sienet, mutta näiden lajien syömistä ei suositella. Kangaskärpässieni Ruskokärpässieni Keltakärpässieni Rusokaslajit, muutamat niistä kuten kevätrusokas Madonlakit Valkoiset malikat, jotkut niistä Pantterikärpässieni Punakärpässieni Risakkaat 1. risalakit, mm. suippurisakas, nuppijalkarisakas ja tähtiitiörisakas RUUANSULATUS-JASUOLISTO-OIREITA AIHEUTTAVAT MYRKKYSIENET Oksentelu, ripuli ja nestevajaus ovat tyypillisiä lievän sienimyrkytyksen oireita. Voimakkaat oireet vaativat lääkärin hoitoa. Vatsa kivut johtuvat yleensä pilaantuneiden sienien syömisestä. Harmaa mustesieni (vain alkoholin kanssa nautittaessa) Kavalahaarakas Kiillemustesieni Lakritsirousku Pisamavalmuska ja eräät muut ruskeat valmuskat Pohjanpiispanhiippa (myrkky häviää ryöppäämällä) Pulkkosieni (sientä jatkuvasti syötäessä sen haittavaikutukset moninkertaistuvat ja saattavat aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen) Puikkosieni tt Ruskokärpässieni tt Suippumyrkkyseitikki ttt Myrkkynääpikkä tt Valkokärpässieni ttt Punainen kärpässieni tt 45