VARHAISKASVATUKSEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA VARHAISKASVATUKSEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Päivitys

2 LAUKAAN KUNTA VARHAISKASVATUKSEN TURVALLISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO LAIT TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTALLA YKSIKKÖKOHTAISET TIEDOT PÄIVÄHOITOYKSIKÖN TURVALLISUUSKANSION SISÄLTÖ PÄIVÄHOITOYKSIKÖN KÄYTTÄJÄT JA TIETOJEN KIRJAAMINEN... 5 Lapset... 5 Henkilökunta... 5 Lasten huoltajat... 5 Toimintayksikön tilojen muut käyttäjät... 5 Tiedottaminen häiriötilanteessa HENKILÖRISKIT HOIDOSSA OLEVIIN LAPSIIN KOHDISTUVAT RISKIT... 6 Päivähoitoon tutustuminen... 6 Lapsen tuominen ja hakeminen... 6 Päivähoidon esiopetuksesta yksin kulkeminen... 6 Jos lasta ei haeta päivähoidosta... 6 Päihtynyt tai väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö... 6 Huoltajuus, tapaamisoikeus ja lähestymiskielto... 6 Lastensuojeluilmoitus LASTEN SAIRAUDET JA TAPATURMAT... 7 Lapsen sairaus... 7 Lasten lääkintä... 7 Lapsen sairastuminen tai tapaturma kesken hoitopäivän... 8 Myrkytystapaukset... 8 Vakuutukset... 8 Hygienia... 8 Lasten tutit ja hampaiden hoito... 9 Vaipan vaihto ja wc-hygienia LASTEN ULKOILU... 9 Retket ja liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella... 9 Satunnainen yöpyminen päiväkodissa Lapsen katoaminen päivähoidosta TOIMINTAYKSIKÖN HENKILÖSTÖN RISKIT Varhaiskasvatuksen työntekijän sairaus tai tapaturma Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Päihderiippuvuus ja huumausainetestaus Lasten kanssa työskentelevän henkilön rikostaustan selvittäminen Kiinteistön muiden käyttäjien riskit Riskien arviointi TYÖNTEKIJÄÄ TUKEVAT TAHOT Työterveyshuolto Työsuojelu Työpaikkojen työsuojeluasiamiehet TOIMINTARISKIT Henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus TUKITOIMINNOT Ruokahuolto Siivous Jätehuolto Ostopalvelut KIINTEISTÖN TOIMINTA Ilmanvaihto ja sisäilman laatu

3 Valaistus Äänenvoimakkuus ja akustiikka Sähkölaitteiden kunto ja käyttö Kemikaalien säilytys, kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuus Kalusteet, varusteet ja laitteet Lelut ja muut materiaalit Avainten käyttö ja hälytyslaitteet HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Kunnossapito-ohjelma Ilmastointi kiinteistöpalvelu Sähkötyöt Nuohous, kiinteistöpalvelu Alkusammutusvälineet PIHA-ALUE Piha-alueen riskit Aidat ja portit Sisäänkäynnit, portaat ja ikkunat Toimintaympäristön esteettömyys Ympäristöstä aiheutuvat riskit MUUT TOIMINTARISKIT Tartuntatautiepidemiat Uskonnolliset ja etniset näkökohdat OMAISUUSRISKIT Rakennus Tulipalo Irtain omaisuus TIETORISKIT Tietosuoja ja työaseman turvallinen käyttö Asiakirjojen säilytys, luovuttaminen ja arkistointi Vaitiolovelvollisuus Lausunnot liittyen lapsen huoltajuuteen Todistaminen oikeudessa LIITTEET LIITE 1 Esiopetuksessa olevan lapsen yksin kulkeminen LIITE 2 Lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoidon toteuttaminen LIITE 3 Lupa insuliinipistoksen antamista varten LIITE 4 Päivähoitoyksikön lääkekaapin sisältö LIITE 5 Läheltä piti tilanteen arviointilomake LIITE 6 Tietoa päivähoitoon tulevan lapsen huoltajille LIITE 7 Retkisuunnitelma LIITE 8 Lupa omalla autolla kuljettamiseen perhepäivähoidossa LIITE 9 Lapsen katoaminen LIITE 10 Laukaan kunnan avainten hallintaohjeet LIITE 11 Laukaan kunnan avainturvallisuusohjeet avainten käyttäjille LIITE 12 Avainten valvontarekisteri LIITE 13 Yleisimmät myrkylliset kasvit LIITE 14Yleiset toimintaohjeet vaaratilanlanteessa; kaasuvaara ja säteilyvaara LIITE 15 Toiminta väkivalta ja uhkatilanteissa LIITE 16 Laukaan kunnan terveyskeskuksen ohje tavallisimmista tartuntataudeista (2016) LIITE 17 Täi-info koteihin LIITE 18 Toiminta tulipalotilanteessa LIITE 19 Effica Päivähoidon käyttäjätunnustilaus LIITE 20 Vaitiolovelvollisuus ja siitä johtava suojaaminen LIITE 21 Hätänumeroon soittaminen LIITE 22 Häiriötilanteessa tarvittavia yhteystietoja LIITE 23 Lastensuojeluilmoitus 3

4 JOHDANTO Varhaiskasvatuksen turvallisuudella tarkoitetaan varhaiskasvatustyön turvallista toteuttamista. Tarkastelun piiriin kuuluvat toimintayksikön henkilöstö, toimintayksikössä päivähoidossa olevat lapset sekä satunnaisesti käymässä olevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat, ympäristö sekä toimintavälineet. Tarkastelu kohdistuu lisäksi henkisiin tekijöihin, tiedonhallintaan, resursseihin sekä toiminnan laatua ja henkilökunnan vastuuta koskeviin seikkoihin. Turvallisuussuunnittelu tukeutuu seuraavassa kappaleessa esitettyihin lakeihin ja asetuksiin. Varhaiskasvatuksen riskienhallintaan kuuluvat toimintaan kohdistuvien uhkien tunnistaminen, niihin varautuminen, niiden välttäminen sekä vaaraa aiheuttavien tekijöiden poistaminen. Jokaisen yksikön toiminnan turvallisuuden seuraaminen ja säännöllinen kehittäminen on tärkeää. Varhaiskasvatuksen riskit jaotellaan seuraavasti: henkilöriskit, toimintariskit, omaisuusriskit, tietoriskit ja muut riskit. 1 LAIT TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTALLA Lasten varhaiskasvatuksesta annetun lain (36/1973; päivähoitolaki) 2a :n mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksessa olevien lasten koteja kasvatustehtävässä sekä yhdessä perheiden kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä ja tarjota lapselle turvalliset ihmissuhteet. Päivähoitolain 6 :n mukaan varhaiskasvatuksen tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla sopiva lapselle ja lapsen hoidolle sekä kasvatukselle. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973; päivähoitoasetus) 6 :ssä säädetään päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden määristä ja ammatillisesta kelpoisuudesta suhteessa päivähoidossa olevien lasten määrään. Asetuksen 8 :ssä säädetään perhepäiväkodissa hoidossa olevien lasten määrästä ja hoidon henkilöstömitoituksesta. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat lait ja asetukset: Laki (36/1973) varhaiskasvatuksesta ja ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta Laki (603/1996) ja asetus (1208/1996) yksityisen sosiaalipalvelun valvonnasta Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004;Ku TuL) Terveydensuojelulaki (763/1994); TsLaki) Elintarvikelaki (23/2006) ja asetus (321/2006), joiden perusteella laadittu yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelma. Pelastuslaki (468/2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003/). Pelastussuunnitelma on osa yksiköiden turvallisuussuunnitelmaa. 2 YKSIKKÖKOHTAISET TIEDOT 2.1 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TURVALLISUUSKANSION SISÄLTÖ Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on oma turvallisuuskansio. Kansiota säilytetään näkyvillä ja kaikkien yksikössä työskentelevien tulee olla tietoisia sen säilytyspaikasta ja sisällöstä. Turvallisuuskansio sisältää Laukaan varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman täydennettynä seuraavilla yksikkökohtaisilla tiedoilla: 4

5 Palo- ja pelastussuunnitelma Lähietsintäsuunnitelma Ulkovalvontasuunnitelma Retkisuunnitelma lähialueille tehtävistä retkistä Omavalvontasuunnitelma Siivousohjelma, kemikaaliluettelo ja kemikaalien käyttöturvallisuusohjeet Lisäksi turvallisuuskansiossa säilytetään kirjoja: Päivähoidon turvallisuussuunnittelu Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa 2.2 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN KÄYTTÄJÄT JA TIETOJEN KIRJAAMINEN Lapset Toimintayksikössä hoidossa olevien lasten henkilö- ja osoitetiedot syötetään päivähoidon Effica-ohjelmaan. Tiedot tulostetaan ja niitä säilytetään lähietsintäsuunnitelmassa sovitussa lukollisessa paikassa. Henkilökunta Kaikkien yksikön tiloissa työskentelevien tiedot kirjataan varhaiskasvatuksen Effica-ohjelmaan. Yksikön esimies vastaa tietojen kirjaamisesta ja päivittämisestä. Tiedot tulostetaan ja niitä säilytetään lähietsintäsuunnitelmassa sovitussa lukollisessa paikassa. Tietoihin kirjataan myös henkilökunnan lähiomaisen nimi ja puhelinnumero. Lasten huoltajat Lasten huoltajien tiedot syötetään varhaiskasvatuksen Effica-ohjelmaan. Tiedot kerätään lomakkeelle, johon kirjataan myös varahakijoiden nimet ja yhteystiedot. Lomake säilytetään yksikössä sovitussa lukollisessa paikassa. Toimintayksikön tilojen muut käyttäjät Muut käyttäjät kootaan lomakkeelle, jossa näkyy tilojen käyttöaika, tarkoitus ja yhteyshenkilön yhteystiedot. Tiedot liitetään turvallisuuskansioon. Yhteyshenkilö perehdytetään kiinteistön palo- ja pelastussuunnitelmaan, johon on myös kirjattu tiedot ulkopuolisesta käytöstä. Tiedottaminen häiriötilanteessa Mikäli joku saa tiedon uhkaavasta tilanteesta, hän ottaa yhteyttä esimieheen ja päivähoitotoimistoon Tarja Illikaiseen puh Myös vaaratilanteen purkauduttua ilmoitetaan päivähoitotoimistoon. Tilanteen etenemistä seurataan tiedotusvälineistä esim. paikallisradiosta. Kriisitilanteesta on aina ilmoitettava ensin yksikön esimiehelle ja kriisin havaitsevalla henkilöllä on siitä ilmoitusvelvollisuus. Yksikössä tulee olla sovittu varahenkilö, jolle ilmoitetaan, jos omaa esimiestä ei saada kiinni. Varhaiskasvatuksen tiedottamisesta vastaa varhaiskasvatuksen johtaja. Tiedottamista vaativissa tilanteissa sovitaan aina erikseen yksikön esimiehen kanssa, miten tiedottaminen käytännössä järjestetään. Onnettomuustilanteissa tiedotusvastuu kuuluu aina pelastustointa johtavalle viranomaiselle (pelastuslaitos tai poliisi). Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa kunnan tiedottamista hoitaa sama henkilöstö kuin normaaliaikana. Laukaan kunnassa tiedottajana toimii hallintojohtaja. Poikkeusolojen viestinnästä vastaa vss-organisaatio valmiussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Yksikön esimies on vastuussa siitä, että henkilöstö on perehtynyt kunnan ohjeeseen tiedottamisesta. 3 HENKILÖRISKIT 5

6 3.1 HOIDOSSA OLEVIIN LAPSIIN KOHDISTUVAT RISKIT Varhaiskasvatusyksikköön tutustuminen Lapsen varhaiskasvatusyksikköön tutustuminen tapahtuu yhdessä huoltajien kanssa. Hoitosuhde alkaa ja vastuu lapsesta siirtyy varhaiskasvatukselle silloin, kun lapsi jää yksin ensimmäisen kerran. Lapsen tuominen ja hakeminen Varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa täytetään palvelusopimus, johon kirjataan lapsen tuomiseen ja hakemiseen liittyvät yksityiskohdat kuten kuka lasta hakee, hakuajat sekä niihin liittyvät erityiset seikat. Työntekijän vastuu lapsesta alkaa, kun huoltaja luovuttaa lapsen päivähoitopaikkaan. Lapsen hakutilanteessa lapsi luovutetaan ainoastaan huoltajille tai heidän kirjallisesti valtuuttamilleen täysi-ikäisille henkilöille. Nimettyjen hakijoiden yhteys- ja henkilötiedot kirjataan palvelusopimukseen. Hakutilanteessa lapsi on henkilökunnan vastuulla pihasta/portista/ovesta lähtemiseen saakka. Huoltaja varmistaa, että lapsi ei poistu päivähoitopaikan pihasta/portista/ovesta ennen kuin hoitopaikan kanssa sovittu lähtemiskäytäntö on toteutunut, esim. kädestä käteen hei. Varhaiskasvatuksen esiopetuksesta yksin kulkeminen Pelkässä esiopetuksessa oleva lapsi voi kulkea yksin kotiin/hoitopaikkaan (perusopetuslaki). Yksin kulkemista arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa ja siitä sovitaan kirjallisesti (LIITE 1). Esiopetuksessa olevan lapsen yksin kulkeminen Perusoletuksena on, että varhaiskasvatuksessa olevat lapset tuodaan hoitopaikkaan ja haetaan sieltä. Mikäli huoltajat esittävät esiopetuksessa olevan, myös päivähoitoa tarvitsevan lapsen kulkevan yksin tai alaikäisten seurassa, arvioidaan kotimatkan turvallisuutta tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien kanssa. Keskustelussa käydään läpi mm. lapsen taidot suoriutua matkasta, matkan pituus ja liikenteestä aiheutuvat riskit sekä mahdollisen hakijan ikä. Sopimus tehdään kirjallisesti. Sovittua kotiinlähtöaikaa tulee noudattaa. Jos huoltajat lähettävät lapsen kulkemaan yksin päivähoitopaikkaan, on matka huoltajien vastuulla. Jos lapsi lasketaan kulkemaan yksin kotiin päivähoitopaikasta, on vastuu varhaiskasvatuksella. Yksin kotiin kulkevalla lapsella täytyy olla kotona vastaanottomassa huoltaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Jos lasta ei haeta päivähoidosta Mikäli lasta ei haeta hoitopaikasta sulkemisaikaan mennessä, työntekijä ottaa ensisijaisesti yhteyttä huoltajiin. Jos heihin ei saada yhteyttä, yritetään tavoittaa palvelusopimukseen kirjattuja huoltajien valtuuttamia hakijoita. Viime kädessä, jos heihinkään ei saada yhteyttä, otetaan yhteyttä kriisikeskus Mobileen, puh , johon työntekijä ja lapsi menevät taksilla. Mukaan otetaan lapsen henkilötiedot ja palvelusopimuksessa olevat huoltajien ja varahakijoiden yhteystiedot. Työntekijä ei saa viedä lasta omaan kotiinsa. Päihtynyt tai väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö Lasta ei saa luovuttaa päihtyneelle tai väkivaltaisesti käyttäytyvälle hakijalle. Tilanteessa selvitetään voiko toinen huoltaja tai palvelusopimukseen kirjattu varahakija noutaa lapsen. Tilanteesta tehdään lastensuojeluilmoitus. Tapahtumien jälkeen pidetään palaveri perheen kanssa, jossa sovitaan menettelystä vastaavan tilanteen välttämiseksi. Huoltajuus, tapaamisoikeus ja lähestymiskielto Lapsen perhetilanne selvitetään palvelusopimusta tehtäessä. Mikäli lapselle on merkitty yhteishuoltajuus, tarkistetaan tapaamisoikeus, tietojen antaminen lapsesta ja lapsen antaminen toiselle huoltajalle. Sovitut asiat kirjataan palvelusuunnitelmaan. Tiedon välittymisestä kaikille hoitopaikan hoito- ja kasvatushenkilöille, myös sijaisille, huolehditaan. Työntekijät eivät saa ottaa kantaa lasta koskeviin huoltajuusasioihin. Mikäli päivähoidon henkilöstön kielloista huolimatta toinen huoltaja vie lapsen muuna kuin sovittuna ajankohtana, ilmoitetaan siitä välittömästi toiselle huoltajalle sekä esimiehelle. Poliisille tehdään asiasta ilmoitus, mikäli toisen huoltajan kanssa on näin sovittu. Lähestymiskieltotapauksissa pyydetään huoltajilta kopio käräjäoikeuden 6

7 lähestymiskieltopäätöksestä, josta tarkistetaan ketä kielto koskee, sen laajuus sekä voimassaoloaika. Mikäli lähestymiskieltoa rikotaan, siitä ilmoitetaan välittömästi poliisille ja sen jälkeen huoltajalle. Lastensuojeluilmoitus Varhaiskasvatushenkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos on syytä epäillä puutteita lapsen hoidossa tai huolenpidossa tai olosuhteiden vaarantavan lapsen kehityksen. Epäily voi herätä myös lapsen käyttäytymisestä. Havaitsija ottaa yhteyttä omaan esimieheensä ja tekee lastensuojeluilmoituksen. Työntekijä kirjaa ylös havaintoja mitä on havainnut ja ottaa kopion itselleen lastensuojeluilmoituksesta. Työntekijä voi pyytää konsultaatiota sosiaalitoimelta tai poliisilta. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että vanhemmille tiedotetaan ilmoituksen tekemisestä etukäteen. Tätä ei kuitenkaan tehdä, jos lastensuojeluilmoituksen seurauksena on syytä epäillä rikossyytteen nostamista vanhempia vastaan. (esim. seksuaalirikos, pahoinpitely ) Asian etukäteen heille kertomisella voidaan hankaloittaa viranomaistoimintaa. Intrassa: Turvaa lähisuhteisiin. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalli Laukaassa. 3.2 LASTEN SAIRAUDET JA TAPATURMAT Lapsen sairaus Lapsen allergiat, pitkäaikaiset sairaudet, vammat ja niiden hoito-ohjeet mainitaan lapsen palvelusopimuksessa ja kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan. Lapsen yleisimmät tartuntataudit ovat hengitystieinfektiot, ripuli, välikorvantulehdus, silmätulehdus, keuhkoputkentulehdus ja nielurisatulehdus. Näiden sekä eräiden muiden erityisesti lapsille tyypillisten tautien tarttuvuudesta, oireista ja niiden kestosta sekä päivähoidon poissaolon tarpeesta on esitetty lisää tietoa sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa (Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:28). Intra: Ohje tavallisimmista tartuntataudeista Palvelusopimuksen täyttämisen yhteydessä keskustellaan huoltajien kanssa, että sairasta lasta ei voi tuoda päivähoitoon ja hoitopaikkaan on ilmoitettava lapsen sairauspäivistä. Tarttuvien sairauksien kohdalla myös päivähoidossa olevien sisarusten suositellaan olevan poissa hoidosta. Lasten lääkintä Varhaiskasvatuksessa annetaan vain lääkärin määräämiä lääkkeitä. Lapsen lääkitys hoidetaan pääsääntöisesti kotona, jos mahdollista (esim. antibiootit, yskänlääke, silmätipat). Huoltajienkanssa on sovittava erikseen hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstön kanssa hoitopaikassa lapselle annettavista lääkkeistä, jolloin henkilökuntaa opastetaan ja perehdytetään lasta koskeviin hoitotoimenpiteisiin (esim. astma, diabetes, epilepsia). Henkilökunta ylläpitää omaa ammattitaitoaan erilaisilla koulutuksilla. Lääkehoitoa tarvitsevan lapsen tullessa varhaiskasvatukseen lääkehoidon osaaminen varmistetaan huoltajien antamalla perehdytyksellä ja/tai täsmäkoulutuksella. Henkilökohtaiset, lapsen omalla nimellä varustetut lääkkeet säilytetään lapsilta ulottumattomassa paikassa. huoltajat voivat annostella lääkkeen valmiiksi esimerkiksi ruiskuihin, mutta mukana on oltava resepti tai muu varmistus, jotta kasvattaja tietää, mitä lääkettä on antamassa. Varhaiskasvatuksen henkilökunta on vastuussa lääkkeiden antamisesta. Lääkkeen antamisen jälkeen seurataan lääkkeen vaikuttavuutta lapseen. Hoito ja lääkkeiden säilytys kirjataan lääkehoitosuunnitelmaan (LIITE 2 Lapsen yksiköllinen lääkehoitosuunnitelma varhaiskasvatusta varten). Todistukset erikoisruokavaliosta, lääkehoitosuunnitelma, Lupa insuliinipistoksen antamista varten (LIITE 3) ja muut lapsen terveyteen liittyvät asiakirjat liitetäänliitetään varhaiskasvatussuunnitelmaan. Hätätapauksissa, esim. vakava allerginen reaktio, otetaan yhteyttä hätäkeskukseen puh. 112 Varhaiskasvatusyksikön lääkekaapin tulee olla lukollinen. Päivähoitoyksikön lääkekaapin sisältö (LIITE 4). 7

8 Lapsen sairastuminen tai tapaturma kesken hoitopäivän Hoitopäivän aikana sairastuvalle lapselle osoitetaan rauhallinen paikka lepäämistä varten. Huoltajaan otetaan välittömästi yhteyttä ja sovitaan lapsen hakemisesta. Jos lapsi joudutaan viemään lääkäriin tai sairaalahoitoon huoltajille ilmoitetaan asiasta välittömästi. Saattajalla on oltava mukana lapsen henkilötiedot, tiedot mahdollisista sairauksista, allergioista tai yliherkkyyksistä sekä lapsen huoltajien yhteystiedot. Lapsi kuljetetaan tapauksesta riippuen taksilla tai ambulanssilla. Omaa autoa lapsen kuljettamiseen käytetään vain erityisen perustellusta syystä. Jokaisella työntekijällä tulee olla tarvittavat ensiaputaidot. Ensiaputaidot päivitetään kolmen vuoden välein, vuoronperään EA1 ja kertaus tai yksikölle oman tarpeeseen suunnitellun suunnitelman mukaan. Myrkytystapaukset Epäiltäessä myrkytystä, otetaan yhteys joko terveyskeskukseen puh: (vaihde) tai myrkytystietokeskukseen puh tilanteesta riippuen. Nettiosoite: Vakuutukset Julkisyhteisön vastuuvakuutus korvaa kunnan toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, josta kunta on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Kunta vastaa työnantajana työntekijän työssään aiheuttamista vahingot, nämä siis korvataan julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta. Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää huolimattomuutta. Kaikki toiminnassa syntyvät vahingot eivät ole sellaisia, joista kunnalle syntyisi korvausvastuu, vaan nämä vahingot ovat tapaturmia Laukaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat tapaturmavakuutettu. Lapselle tapahtuvasta tapaturmasta tehdään vahinkoilmoitus, jonka esimies täyttää Op-vakuutuksen nettisivuille. Ilmoitus siirtyy toimistosihteerin jatkokäsittelyyn, joka hoitaa asian eteenpäin vakuutusyhtiölle. Ilmoitus vakuutusyhtiölle tehdään, vaikka kuluja ei tapahtumahetkellä syntyisikään. Näin ennakoidaan mahdollisia myöhemmin ilmeneviä tapaturman oireita ja korvauskuluja. Läheltä piti-tilanteesta lähetetään kasvatustoiminnan johtajalle täytetty Läheltä piti tilanne-arviointilomake Liite 5 Tapaturman sattuessa lapsi käytetään tarvittaessa terveydenhuollossa. Mukaan annetaan tieto, että vakuutusyhtiö on OP-Pohjola ja vakuutusnumero lasten tapaturmissa on: Mikäli tapaturmasta syntyy kuluja, lähetetään tositteet huoltajien maksamista laskuista päivähoidon ohjaajalle tai toimistosihteerille. Tapaturman vahinkoilmoituksia saa kaikilta yksikön esimiehiltä ja toimistosihteeriltä. Sivistystoiminnan johtaja päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kunta katsotaan korvausvelvolliseksi. Pääsääntö on, että vahingon aiheuttaja korvaa vahingon (vahingonkorvauslaki). Jos työntekijä kuitenkin aiheuttaa lapselle vahingon huolimattomuudellaan, korvataan vahingot julkisyhteisön vakuutuksesta. Hoitolapsen toiselle hoitolapselle aiheuttamia vahinkoja ei lähtökohtaisesti korvata julkisyhteisön vastuuvakuutuksesta. Vakuutus korvaa vahingot ainoastaan siinä tapauksessa, että kunnan työntekijän huolimattomuus aiheutti vahingon. Liikennevakuutus korvaa liikenteessä aiheutuneet vahingot. Yksityinen varhaiskasvatus Yksityisessä varhaiskasvatuksessa yksityinen palveluntuottaja sitoutuu ottamaan ja pitämään voimassa toimintansa edellyttämät lakisääteiset vakuutukset vastuun varalta. Palveluntuottajan toiminta perustuu lakiin yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011. Hygienia Hygieniasta huolehtiminen on paras suojautumiskeino infektioiden leviämiseen. Lapset ja henkilökunta pesevät kätensä päivähoitoon tultaessa, ennen ruokailua, wc käynnin jälkeen, vaipan vaihdon yhteydessä sekä ulkoilun ja nenän niistämisen jälkeen. Henkilökunnan valvoo lasten käsienpesua. 8

9 Hyvän käsihygienian saavuttamiseksi henkilökunta poistaa käsikorut työpäivän ajaksi sekä lisää käsienpesua. Lisäksi sekä lasten että hoitohenkilökunnan kynsien tulisi olla lyhyet ja kynsien aluset puhtaat. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje päivähoidolle v Lasten tutit ja hampaiden hoito Huoltajat huolehtivat lasten tuttien pesusta. Lasten tutit tulee merkata ja säilyttää rasiassa lapsen omassa lokerossa. Lounaan jälkeen lapsille tarjotaan xylitolpastilli. Vaipan vaihto ja wc-hygienia Vaipat vaihdetaan sille varatulla paikalla. Lasta ei saa jättää hetkeksikään yksin hoitopöydälle. Alusta pyyhitään vaihdon jälkeen desinfioivalla aineella tai alustalla käytetään kertakäyttöpaperia. Vaipparoskakori on erillisenä wc-tiloissa ja kakkavaippa suljetaan lisäksi muovipussiin. Kestovaipat laitetaan pussissa perheen omaan kannelliseen ämpäriin. Likaiset vaipat huoltaja vie kotiin joka päivä. Henkilökunta käyttää suojakäsineitä kakkapesun yhteydessä ja huolehtii sen jälkeen käsien normaalista pesusta. Potat huuhdellaan käytön jälkeen ja desinfioidaan kerran päivässä. Wc:n siivouksesta ohjeistusta siivous-kappaleessa. (LIITE 6) Tietoa päivähoitoon tulevan lapsen huoltajille, liitetään palvelusopimukseen 3.3 LASTEN ULKOILU Kukin varhaiskasvatusyksikkö laatii ulkovalvontasuunnitelman. Kiinteistön alueesta tulee olla karttapiirros, jossa näkyy alueen rajat, rakennukset, aidat, portit, leikkialueet ja niillä sijaitsevat kiinteät kalusteet. Ulkoilu tapahtuu aina kasvatusvastuullisen työntekijän valvonnassa. Ulkovalvontasuunnitelmaan merkitään valvonnassa tarvittavien henkilöiden määrä ja piha suositellaan jaettavaksi vastuualueisiin. Työntekijöillä on päävastuu omasta lapsiryhmästä ja lasten tarkasta lukumäärästä. Kaikilla työntekijöillä on kokonaisvalvontavastuu. Siirtymätilanteet ovat aina turvallisuusriski ja ne on suunniteltava huolellisesti. Ulos mennään aina aikuisen kanssa ja sisälle tultaessa tarkistetaan lasten lukumäärä. Ulkoiltaessa käytetään tarvittavia turvavarusteita. Pienille lapsille ja varahoitolapsille suositellaan käytettäväksi heijastinliivejä. Lasten on käytettävä kypärää luisteltaessa ja jäällä käveltäessä. Myös pyöräiltäessä käytetään kypärää. Retket ja liikkuminen lasten kanssa toimintayksikön ulkopuolella Lasten kanssa voidaan tehdä retkiä lähellä sijaitseviin tuttuihin kohteisiin tai lähimaastoon. Varhaiskasvatusyksikkö laatii tällaisia retkiä varten yleisohjeen. Liikuttaessa lasten kanssa on pyrittävä valitsemaan turvalliset reitit. Mahdollisuuksien mukaan käytetään heijastinliivejä ja turvaköyttä. Mahdollinen avotulen tekeminen ja sen valvonta valtuutetaan kokonaisuudessaan yhdelle työntekijälle. Avotulen tekemisestä on oltava maanomistajan lupa. Vieraaseen ympäristöön suuntautuvien retkien turvallisuuden varmistamiseksi suositellaan laadittavaksi kirjallinen retkikohtainen suunnitelma. Siinä pyritään ennakoimaan retken aikana mahdollisesti ilmenevät häiriötilanteet ja sovitaan toimintatavoista niistä selviytymiseksi. Retkikohtaiseen suunnitelmaan kirjataan retkelle lähtevät lapset ja aikuiset, selvitetään mukanaolevien aikuisten vastuut retken aikana, retkikohteen ominaisuudet ja vaarat, siirtyminen retkikohteeseen ja takaisin, retkellä mukana tarvittavat varusteet sekä tiedottamistapa lasten huoltajille. Tarkempia ohjeita retkisuunnitelmien laatimiseen on Päivähoidon turvallisuussuunnittelu -kirjassa ja LIITTEESSÄ 7 Retkisuunnitelma Varhaiskasvatuksen retkikuljetukset järjestetään aina julkisilla kulkuneuvoilla. Henkilökunta ei kuljeta lapsia omalla autollaan. Poikkeustapauksissa (esim. maaseutukylillä) voi perhepäivähoitaja satunnaisesti käyttää kuljetukseen omaa autoaan. Kuljetukseen täytyy olla kaikkien kyydissä olevien päivähoitolasten huoltajien kirjallinen suostumus (LIITE 8) ja päivähoidon ohjaajan lupa. Ajoneuvossa tulee olla riittävät, lasten ikään sopivat turvavarusteet (turvaistuimet), joita käytetään matkan aikana. Auton omistajan liikennevakuutus on ensisijainen korvaustaho mahdollisessa liikenneonnettomuudessa. Kunnan korvausvelvollisuus 9

10 henkilövahingoissa ja hoitokuluissa on mahdollinen, jos kuljetuksissa ei ole huolehdittu asianmukaisesti turvallisuudesta. Satunnainen yöpyminen päiväkodissa Jos lapset yöpyvät varhaiskasvatusyksikön tiloissa (ns. yöretki), yksikkö tekee asiasta ilmoituksen paikalliselle pelastuslaitokselle mahdollisten turvaohjeiden saamista varten. Lapsen katoaminen päivähoidosta Jokaiseen varhaiskasvatusyksikköön laaditaan lähietsintäsuunnitelma lapsen katoamisen varalta. Suunnitelma kerrataan jokaisen toimintakauden alussa. Varhaiskasvatusyksikön lähietsintäsuunnitelmassa määritellään lähietsintäalue, kartoitetaan erityiset vaaranpaikat ja jaetaan alue karttaa apuna käyttäen etsintäsektoreihin. Siinä nimetään vastuuhenkilöt poliisille ja huoltajille ilmoittamiseen sekä apuvoimien pyytämiseen sekä sovitaan muiden hoidossa olevien lasten turvallisuuden järjestämisestä etsinnän aikana. Etsintää varten tarvittavat varusteet säilytetään henkilöstön yhteisesti sopimassa paikassa Varusteluettelo: lähialueen karttoja kynä ja paperia matkapuhelimet taskulamput poliisin ja pelastuslaitoksen etsintää johtavien puhelinnumerot sekä henkilökunnan puhelinnumerot elvytysohjeet valokuvat lapsista sähköisenä ja paperilla Jos lapsen huomataan puuttuvan, varmistetaan, ettei lapsi ole piiloutunut tarkistamalla yksikön sisä- ja ulkotilat. Katoamisen varmistuttua varhaiskasvatusyksikön esimies tai muu paikalla oleva henkilö tekee asiasta ilmoituksen poliisille yleiseen hätänumeroon 112 omalla puhelimella, jos mahdollista. Tämä puhelin on tämän jälkeen viranomaiskäytössä kyseisen etsinnän ajan. Tämän jälkeen hän ottaa viipymättä yhteyttä päiväkodin puhelimella lapsen huoltajiin ja tiedustelee samalla lapsen löytämisen kannalta tärkeää tietoa lapsesta, esim. lapsen vaatetus. Jos työntekijä on yksin lapsiryhmän kanssa, otetaan suoraan yhteys yleiseen hätänumeroon ja sen jälkeen toimitaan talon omien ohjeiden mukaan. Lähialueelle kohdistuva lähietsintä käynnistetään ennalta sovittujen ja harjoiteltujen menettelytapojen ja työnjaon mukaisesti. Tarvittaessa pyydetään etsintäapua lähipäiväkodeista. Jos lapsesta on saatavilla valokuva, niin siitä annetaan kopio etsijöille. Vastaantulijoilta kysytään mahdollisia havaintoja kadonneesta lapsesta ja pyydetään heitä tarkkailemaan ympäristöä. Etsinnän aikana tehdyt havainnot ja niitä vastaavat kellonajat suositellaan merkittäväksi muistiin. Lapsen huoltajia pidetään ajan tasalla tilanteen kehittymisestä. Lapsen löytymisestä ilmoitetaan heti etsinnän johtajalle. Katoamistilanteen selvittyä järjestetään tarpeellinen jälkihoito ja keskustellaan asiasta myös huoltajien kanssa. Myöhemmin suoritetaan henkilökunnan ja etsintään osallistuneiden kesken tilannetta koskeva jälkiarviointi. Ilmenneistä vaaratilanteista ilmoitetaan viipymättä varhaiskasvatuksen johtajalle. (LIITE 9) Lapsen katoaminen 3.4 TOIMINTAYKSIKÖN HENKILÖSTÖN RISKIT Päivähoidon työntekijän sairaus tai tapaturma Työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus esimiehelle, jos hän sairastuu äkillisesti ja on kykenemätön saapumaan työpaikalle. Toiminta sairastumis- tai tapaturmatilanteessa työajalla riippuu tilanteen arvioidusta kiireellisyydestä. Mikäli välitöntä ensiapua ei tarvita, työntekijä varaa ajan työterveyshuoltoon. Välittömässä ensiaputapauksessa työntekijä ilmoittaa esimiehelle tai lähimmälle työtoverille lapsiryhmän hoidon järjestämisestä ja hakeutuu työterveyshuoltoon / terveyskeskukseen taksilla tai ambulanssilla. 10

11 Työtapaturmatapauksista tehdään aina työtapaturmailmoitus, vaikka tapaturma ei vaatisikaan lääkärinhoitoa. Työtapaturmailmoituksen tekee oma esimies vakuutusyhtiön nettisivuille. Siitä tapahtuma siirtyy käsiteltäväksi palkanlaskentaan ja edelleen vakuutusyhtiöön. Läheltäpiti tilanteesta ilmoitetaan kirjallisesti esimiehelle. Työntekijä toimittaa ilmoituksen esimiehelle. Esimies ja työntekijä käsittelevät tapauksen, jonka jälkeen esimies toimittaa ilmoituksen työsuojelupäällikölle. Esimies ilmoittaa vaaratilanteiden lukumäärän vuosittain henkilöstöhallintoon. Läheltä piti-tilanneilmoitus lomakkeella LIITE 5. Työnantajan on järjestettävä yksin työskenteleville mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon sekä avun hälyttämiseen. Toimintayksikössä mietitään etukäteen miten tilanteessa toimitaan. Turvarannekkeen avulla voidaan parantaa yksintyöskentelevän henkilön turvallisuutta, jolla on kohonnut sairastumisriski. Mahdollinen päivittäinen soittorinki perhepäivähoidossa parantaa työntekijöiden turvallisuutta. Perhepäivähoitajan äkillinen sairastuminen kesken työpäivän Mikäli perhepäivähoitaja sairastuu äkillisesti kesken työpäivän, hän ottaa yhteyttä päivähoidon ohjaajaan. Tilanteesta riippuen järjestetään varahenkilö hoitamaan lapsia, pyydetään huoltajia hakemaan lapset pois hoitopaikasta tai siirretään hoitolapset lähimpään hoitopaikkaan. Ohjaaja ilmoittaa järjestelyistä lastenhuoltajille. Hoitajalla tallennettu kännykkään pikavalintana ohjaajan numero ja hätänumerot. Ohjaajalle voi laittaa tekstiviestinä HÄTÄ. Vanhempien ja lasten tiedot mukana liikuttaessa ja retkillä. Epäasiallinen kohtelu työpaikalla Intra: Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun hallinta. Henkilöstöhallinnon toimintaohje Päihderiippuvuus ja huumausainetestaus Päihteiden väärinkäyttöä ei tule sallia työpaikalla ja päihteistä johtuvat poistaa työpaikalta. Seuraavat vaiheet ovat puhuttelu. Mikäli väärinkäyttö toistuu ja jatkuu seuraa, huomautus, varoitus ja hoitoonohjaus. Toimenpiteistä ja hoitoonohjauksesta on vastuussa asianomaisen henkilön esimies. Päihdeohjelma ja lisätietoa intrasta. Lasten kanssa työskentelevän henkilön rikostaustan selvittäminen Työntekijän on esitettävä rikosrekisteriote, kun hänen työsuhteensa yhden vuoden aikana kestävät enemmän kuin kolme kuukautta. Ote ei saa olla 6 kk vanhempi. Hakemuksen voi tulostaa netistä osoitteesta: Esimies hoitaa esittämisestä merkinnän työsopimukseen/päätökseen. Tupakointi Tupakointi on kielletty varhaiskasvatusyksikön sisätiloissa ja ulkoilualueilla. Oman kännykän käyttö Omat välttämättömät asiat hoidetaan työajalla, muut asiat työajan jälkeen tai tauolla. Kiinteistön muiden käyttäjien riskit Varhaiskasvatusyksiköissä voi hoitopäivän aikana työskennellä ulkopuolisia toimijoita, kuten yksityisiä terapeutteja, kerhonohjaajia jne. Toimija vastaa toimintaan osallistuvien lasten turvallisuudesta. Kunnan vastuulla ovat tilat ja käytettävien kunnan välineiden turvallisuus. Vastuuasiat selvitetään huoltajille toiminnan alussa. Lapsen osallistuminen merkitään palvelusuunnitelmaan. Riskien arviointi Jokaisella päiväkodilla ja perhepäivähoitokodilla tulee olla tehtynä riskien arviointi. Lisätietoa intrasta. 3.5 TYÖNTEKIJÄÄ TUKEVAT TAHOT Työterveyshuolto Työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin heti kun työsuhde alkaa. Työterveystarkastukset tehdään työsuhteen kestäessä 4kk tai sen yli. Työterveyshuolto pyrkii järjestämään terveystarkastukset 3-5 vuoden välein. 11

12 Terveydenhoitajien sairausvastaanotto ilman ajanvarausta ma - pe klo , muuna aikana ajanvarauksella. Kaikki ajanvaraukset suoritetaan asiakaspalvelun kautta: Työterveyshuolto Aalto ajanvaraus ma-to klo , pe , puh Työterveyshuollon toimipisteet: Laukaan terveyskeskus, Pelloskuja 5 Työterveyslääkäri Kirsi Eräpuro Työterveydenhoitaja Tanja Häkkinen (Taina Lamminaho palaa vuoden 2018 alusta.) Työterveydenhoitaja Johanna Nissinen Työterveydenhoitaja Mirja Savolainen Työterveydenhoitaja Liisa Wacklin Työfysioterapeutti Asta Karonen Työpsykologi Seija Aspholm Vastaanottohoitaja Eeva Ekman Sähköposti etunimi.sukunimi@jkl.fi Intra: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Intra: Omaehtoisen työhyvinvointitoiminnan (Tyhy) järjestämisen ja tukemisen periaatteet Intra: Työsuojelun toimintaohjelma, päivitetty Työsuojelu Kunnan yhteistyöryhmä toimii henkilöstön ja työnantajan välisenä toimielimenä sekä työsuojelutoimikuntana. Työsuojelun yhteistoiminnan organisaatioon kuuluvat em. yhteistoimintaelimen lisäksi Työsuojelupäällikkö Jukka Lappalainen ja työsuojeluvaltuutettu Markku Jaakkola (1.varaedustaja Hely Ingman-Sinettä ja 2. varaedustaja Reija Kovanen) toimialueena koulut ja päiväkodit sekä työsuojeluvaltuutettu Arto Manninen (1. varaedustaja Eila Kerkelä-Rautiainen) toimialueena kunnan työpaikat paitsi koulut ja päiväkodit. Lisäksi joillekin työpaikoille on valittu työsuojeluasiamiehiä. Mikäli työsuojeluasiamiestä ei ole valittu, edustavat ko. työpaikan henkilöstöä myös työsuojeluasioissa työpaikan luottamusmiehet. Työpaikkojen työsuojeluasiamiehet päivähoidossa 2017 Lievestuoreen päiväkoti: Riitta Manninen, puh / Onnentuvan päiväkoti: Marja-Liisa Kanniainen / Työnohjaus Työnohjaus on yksilön, yhteisön ja organisaation kehittämisen väline. Työnohjauksessa tutkitaan ja jäsennetään työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä. Työnohjaus perustuu ohjattavien kokemuksiin omasta työstä. Työnohjauksesta saatavia hyötyjä voivat olla esimerkiksi: perustehtävän kirkastaminen työkäytäntöjen kehittyminen muutoksen läpivieminen tiimityön kehittäminen vuorovaikutuksen parantuminen johtamisen ja johtajuuden selkiytyminen ja kehittyminen työssä oppimisen tehostuminen ammatillinen kehittyminen työhyvinvoinnin lisääntyminen Työnohjauksen muotoja ovat yhteisötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, yksilötyönohjaus sekä johdon ja esimiesten työnohjaus. (Jyväskylän yliopisto täydennyskoulutuskeskus) Turvallisuusnäkökulmasta työnohjaus auttaa parhaimmillaan työyhteisön jäseniä tarkastelemaan yhdessä työtään ja toimimaan entistä paremmin ja tuloksellisemmin yhdessä sekä löytämään ratkaisuja työtilanteiden 12

13 hallintaan. Työyhteisö tai yksilö voi tehdä esityksen työnohjauksen tarpeellisuudesta esimiehelleen. Työnohjaukselle määritellään tavoitteet päämäärän saavuttamiseksi ja sovitaan työnohjaajasta. 4 TOIMINTARISKIT Henkilökunnan riittävyys ja kelpoisuus Ammattitaitoisen hoito- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä on keskeisimpiä päivähoidon turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Päivähoitoasetuksessa säädetyn henkilöstömitoituksen tarkoitus on turvata lapsen hyvä hoito sekä vastata hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Päiväkodissa tulee olla päivähoitoasetuksen 6 :n 1 ja 2 momentissa säädetyn suhdeluvun edellyttämä määrä hoito- ja kasvatushenkilöstöä hoitosuhteessa olevaan ja tosiasiassa päivähoitopaikkaa käyttävään lapsimäärään nähden. Suhdeluku on 1:4 alle kolmivuotiailla ja 1:8 yli kolmevuotiailla. Henkilöstön työajankäyttö tulee kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla suhteessa lasten läsnäoloon. Henkilöstön määrä suhteessa lapsiin lasketaan päiväkodin kokonaislapsilukumäärän mukaan ja henkilöt kohdennetaan kulloisenkin ryhmä- tai yksikkötilanteen mukaisesti. Arvioinnista vastaa yksikön esimies. Erityispäivähoidon ohjaaja vastaa erityisavustajien sijoittumisesta päivähoitoryhmiin tarpeen mukaan. Poikkeukset 6 :n 1 ja 2 momentin henkilöstömäärästä on säädetty 6 :n 5 momentissa. Perhepäivähoidon henkilöstörakenne on säädetty päivähoitoasetuksen 8 :ssä. Hoitajalla voi olla korkeintaan neljä alle kouluikäistä lasta sekä osapäiväisenä esikoululainen tai koululainen. Perhepäivähoidon suhdeluvusta poikkeaminen ei asetuksen mukaan ole mahdollista Lasten toiminnan suunnittelussa on muistettava perushoitoon ja toimintaan liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Vastuu suunnittelusta kuuluu kasvatushenkilöstölle ja turvallinen toteutus kaikille työntekijöille. Erityisesti toimintaan liittyvissä siirtymätilanteissa on suuri tapaturmariski. Päivähoidon isot tapahtumat ja juhlatilaisuudet suunnitellaan ennalta turvallisuusasiat huomioiden. Kutsussa tulee mainita huoltajien vastuusta omista lapsistaan. Ovien lukitseminen päivähoidossa. Aluehallintoviranomaisen ohjeen mukaan suositellaan, että päiväkotien ja perhepäivähoidon ovet pidetään lukittuna toimintapäivän ajan. 4.1 TUKITOIMINNOT Ruokahuolto Ruokahuollosta laaditaan kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jonka tarkoitus on tunnistaa toiminnan riskikohdat, joissa voi esiintyä hygieenisiä tai muita vaaroja. Suunnitelma pidetään ajan tasalla ja säilytetään toimipaikassa. Lapsen ruokailuun liittyvät rajoitukset kirjataan lapsikohtaiseen palvelusuunnitelmaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on vastuussa suunnitelmaan kirjattujen lapsen ruoka-aineallergioiden tiedottamisesta keittiöhenkilökunnalle ja varahoitopaikkaan. Tarvittaessa huoltajat toimittavat rajoitteista terveydenhoitajan tai lääkärin todistuksen. Siivous Lasten päivähoitopaikan siisteydellä ja järjestyksellä edistetään terveyttä, turvallisuutta, työn sujuvuutta ja viihtyisyyttä. Siivouspalvelu laatii päiväkotikohtaisen siivousohjelman ja vastaa kemikaaliluettelon päivittämisestä. Siivousohjelmaan kirjataan kylmälaitteiden vuosittainen taustojen imurointi. Siivouksen toimintamallit määräytyvät yksikkökohtaisesti. Hygieniaohjeistus: Wc-tilojen pesu päivittäin Pintojen (pöydät, penkit, hyllyt, ovenkahvat ja myös lattiat päiväkodeissa jne.) päivittäinen nihkeä/kosteapyyhintä. Pyyhkeiden vaihto viikoittain/päivittäin. Epidemian aikana suositellaan paperipyyhkeitä. Ruokailuun liittyvät suupyyhkeet tilataan ruokapalvelusta, ne kuuluvat aterian hintaan. Lattioiden puhdistuksessa suositellaan nihkeäpyyhintää vähintään kaksi kertaa viikossa ja tarvittaessa 13

14 imurointi. Lakanoiden ja tyynyliinojen vaihto vähintään kerran kuukaudessa Lelut ja toimintavälineet puhdistetaan vähintään kerran kuukaudessa, epidemia-aikana useammin. Toimintakäytäntö kirjataan päivähoitoyksikön omavalvontasuunnitelmaan. Sähkölaitteiden ylä-, ala- ja taustapintojen puhdistamisesta huolehditaan. Ns. yläpölyyn tulisi kiinnittää huomiota. Tavaroiden varastointia korkeille avohyllyille tulisi välttää, koska tilojen puhtaanapito on vaikeaa. Työntekijältä, joka käsittelee ruokaa päivähoidossa tulee ottaa salmonellanäyte yli neljä vuorokautta kestävän Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvan matkan jälkeen. Työntekijä käy välittömästi matkan jälkeen antamassa näytteen. Työterveydessä ohjelmoidaan F-SalmiVi-tutkimus (mielellään jo ennen matkaa). Matkan jälkeen työntekijä voi oireettomana palata töihin, mutta tuolloin on hyvä työntekijöille korostaa erityisen huolellisen ja hyvän käsihygienian merkitystä. Lisäksi odotteluaikana kertakäyttökäsineiden käytöllä elintarvikkeiden käsittelytehtävissä voidaan rajata tartuntariski minimiin. Mikäli näyte on negatiivinen, kirjoitetaan lausunto työnantajaa varten. Siivous- ja pesuaineet tulee sijoittaa lasten ulottumattomiin tai lukolliseen kaappiin. Jätehuolto Toimintayksikön jätetilat ja jätehuolto järjestetään kunnan jätehuoltomääräysten mukaan. Jäteaitaus, -katos ja jätteiden keräilyvälineet sijoitetaan siten, että jäteautojen ei tarvitse liikkua alueilla, joilla lapset liikkuvat ja leikkivät. Lapsilta on estettävä pääsy jätetiloihin. Ostopalvelut Palvelujen tuottaja sitoutuu noudattamaan kunnan laatimia sopimuksia ja toimintayksikön turvallisuussuunnitelmaa. 4.2 KIINTEISTÖN TOIMINTA Varhaiskasvatuksen hyvän työympäristön keskeisiä tekijöitä ovat käyttötarkoitukseen sopivat, riittävät tilat, kalusteet ja välineistö, valaistus, lämpötila ja ilmanvaihto sekä hyvä akustiikka. Työturvallisuuden kannalta oleellisia ovat myös järjestys ja siisteys, sähkölaitteiden kunto ja kemikaalien turvallinen säilytys. Tilojen toimivuuteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvissä asioissa on välttämätöntä tehdä yhteistyötä terveystarkastajan, paloviranomaisen, kiinteistön omistajan, rakentajan, työterveyshuollon ja työsuojelun kesken. Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Varhaiskasvatusyksikön toimitilan on oltava vedoton ja tasalämpöinen, n C astetta. Ilmanvaihto on säädettävä ja kohdennettava toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan aikana paikalla tulee olla aina henkilö, joka osaa tarvittaessa pysäyttää ilmanvaihdon. Kun työntekijä havaitsee heikentyneen sisäilman laadun tai kosteusvaurion, hänen tulee viipymättä tehdä kirjallinen ilmoitus INTRA:sta löytyvällä sisäilmailmoituslomakkeella varhaiskasvatuksen johtajalle, joka välittää tiedot tekniseen virastoon (sisäilmatyöryhmälle) ja työterveyshuoltoon. Valaistus Varhaiskasvatuksen tiloissa on oltava oikeantyyppinen ja riittävä yleis- ja kohdevalaistus. Suositeltava valoteho lasten pöytäpinnoilla on luxia. Poistumisteiden valaistuksen on oltava kunnossa. Äänenvoimakkuus ja akustiikka Rakennusmateriaaleilla ja tekstiileillä vähennetään päivähoitotilojen jälkikaiuntaa. Äänenvaimennusmateriaalia valittaessa on varmistettava, että se soveltuu myös allergisille ihmisille. Varhaiskasvatuksen toiminnasta syntyvää ääntä vähennetään hyvällä toiminnan ja tilankäytön suunnittelulla, lasten ohjauksella ja pienryhmätoiminnalla. Lapset ja aikuiset opettelevat normaalia äänenkäyttöä. Huonekalujen jalkoihin liimataan eristehuovat. Leikkivälineet valitaan siten, etteivät ne lisää tarpeettomasti melua. Työterveyshuollosta on lainattavissa melumittari äänen voimakkuuden määrittämiseksi. 14

15 Sähkölaitteiden kunto ja käyttö Sähkölaitteiden ja valaisimien kuntoa on tarkkailtava jatkuvasti. Rikkinäiset laitteet ja valaisimet on toimitettava korjattavaksi tai hävitettäväksi. Valaisimissa tulee olla palamattomat suojakuvut, pistorasioissa tulpat, sähkölevyjen päällä suojat ja katkaisimien edessä suojaritilä. Kuivauskaappien ja sähköliesien päälliset eivät ole tavaroiden säilytyspaikkoja. Palotarkastajan suosituksesta sisätiloissa ei tulisi käyttää halogeenivalaisimia. Kaikki käytössä olevat ATK-laitteet kytketään maadoitettuun pistorasiaan. Päivähoidon tiloissa sähköjohdot sijoitetaan irti lattiasta. Johdot ja kytkentälaitteet eivät saa olla kiinni vesipattereissa tai muissa sähköä johtavissa rakenteissa. Kemikaalien säilytys, kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuus Luettelo kemikaaleista ja käyttöturvallisuusohjeet (pakkausmerkinnät, käyttötavat, varastointi, poistaminen) on tehtävä jokaiseen päivähoitoyksikköön. Siivouksessa, pyykin- ja astianpesussa käytettävät aineet säilytetään lasten ulottumattomissa. Hengityssuojaimia ja suojakäsineitä käytetään työtilanteissa, joissa käsitellään liuottimia kuten fiksatiivia (myrkyllinen karsinogeeni) lasten hiilitöihin. Lasten kanssa käytetään vesiliukoisia maaleja ja lakkoja Kalusteet, varusteet ja laitteet Vialliset kalusteet poistetaan tai lähetetään korjattavaksi. Kalusteiden hankinnassa huomioidaan työergonomia ja turvallisuus. Työtasojen, istuinten, näyttöjen ja näyttöpäätteiden korkeus tulee olla oikea. Lasten leikki- ja toimintavälineiden on oltava pedagogisesti oikein valittuja, kestäviä ja lapsen ikätasolle sopivia. Välineet säilytetään niille varatuissa paikoissa. Hyllyköt ja kaapit tulee olla kiinteästi asennettuina. Poistumistiet ja kulkureitit on pidettävä vapaina. Lapsille sattuvista tapaturmista valtaosa on kaatumisia, putoamisia ja törmäämisiä. Tämän vuoksi terävät kulmat on syytä suojata ja mattojen alla käytetään tarvittaessa liukuesteitä. Kuumat lämpöpatterit on suojattava ritilöillä. Vesipisteiden termostaattien tulee olla asennettuna 37 asteeseen. Sähköliesissä suositellaan käytettäväksi keittotason suojaa.. Perhepäivähoitopaikassa mahdollisesti olevat aseet säilytetään määräysten mukaisissa lukituissa paikoissa. Lelut ja muut materiaalit Varhaiskasvatuksessa käytettävien lelujen, toimintavälineiden ja materiaalien edellytetään olevan turvallisia, hygieenisiä, monipuolisia sekä ikä- ja kehitystason mukaisia. Lelut tarkistetaan kerran kuukaudessa ja vialliset lelut poistetaan välittömästi. Lasten kotoa päivähoitoon tuomia leluja koskevat samat kriteerit ja niistä tiedotetaan huoltajille. Lapsilta tavatut vaaralliset esineet, linkkuveitset, tulitikut jne. otetaan talteen ja luovutetaan huoltajille. Avainten käyttö ja hälytyslaitteet Kiinteistön kaikki avaimet merkitään avainten valvontarekisteriin. Kiinteistön avaimet numeroidaan ja kunkin avaimen kohdalle kuitataan avaimen luovutus ja palautus. Kukin käyttäjä vastaa henkilökohtaisesti kuittaamastaan avaimesta ja mm. mahdollisista lukkojenvaihtokustannuksista hävittäessään avaimen. Avainten valvontaan nimetään vastuuhenkilö, joka säilyttää avaimia ja huolehtii, että kukin avain kuitataan luovutuksen ja palautuksen yhteydessä. Avainten valvontarekisteristä vastaava henkilö huolehtii lisäksi käytöstä poistuneiden avainten (hävinneet, katkenneet jne.) merkitsemisestä avainten valvontarekisteriin sekä ilmoittaa asiasta kiinteistönhoitajalle, joka vastaa viallisten avainten hävittämisestä. Ensimmäisenä kiinteistöön saapuva sulkee hälytyslaitteet ja viimeisenä kiinteistöstä poistuva kytkee hälytyslaitteet toimintaan. (LIITE 10) Laukaan kunnan avainten hallintaohjeet (LIITE 11) Avainten valvontarekisteri 4.3 HUOLTO- JA KORJAUSTYÖT Kunnossapito-ohjelma Kiinteistöille tehdään vuosittainen kunnossapito-ohjelma. Kiinteistön käyttäjät huolehtivat mahdollisten korjaus- sekä muiden työtehtäväpyyntöjen kirjaamisesta kiinteistöpalvelun HelpDeskiin/Facilityinfoon. 15

16 Kiinteistön huoltoa ja kunnossapitoa koskevat asiat kirjataan myös vuoden 2009 aikana käyttöön otettavaan kiinteistökohtaiseen sähköiseen huoltokirjaan. Huoltokirja toimii myös kiinteistöpalvelun työntekijöiden työvälineenä ja tehdyt työtehtävät kuitataan sinne. Kiinteistökohtaiset huolto- ja kunnostustyöt aikatauluineen sovitaan kiinteistöpalvelun sekä kiinteistössä työskentelevien työntekijöiden kesken. Ilmastointi, kiinteistöpalvelu Suositusten mukaan tuloilmakanavien suodattimet on syytä vaihtaa 1-2 kertaa vuodessa ja ilmanvaihtokanavat on puhdistettava säännöllisesti vähintään 5 vuoden välein. Sähkötyöt Kiinteistöpalvelu suorittaa sähköasennusten kuntotarkastuksen määräajoin. Nuohous, kiinteistöpalvelu Tulisija ja sen hormit on nuohottava vuoden välein. Nuohouksen tarkoituksena on poistaa savuhormeihin ja tulisijoihin kertynyt palamisjäte, jotta se ei aiheuta palovaaraa. Alkusammutusvälineet Pelastuslain 22 mukaan huoneiston haltijan on huolehdittava, että viranomaisen määräämät alkusammutuslaitteet ovat toimintakunnossa sekä huollettu ja tarkastettu asianmukaisesti. Palovaroittimet tulisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Hyvänä muistisääntönä on tarkistaa paristot hätänumeropäivänä tai seuraavana arkipäivänä. Palopostin sekä sammuttimien toimintakunto on tarkistettava määräajoin. Laukaan kunnassa Sisä-Suomen sammutinhuolto vastaa sammuttimien toimintakunnosta ja säännöllisestä huollosta. Sisällä lämpöisissä tiloissa olevien sammuttimien toimintakunto tulee tarkistaa kahden vuoden välein. Sammuttimille on suoritettava huolto: huolto-ohjeen mukaan 5-10 vuoden välein jos painemittari on punaisella jokaisen käytön jälkeen jos sammutin on viritetty käyttövalmiuteen Henkilökunnan tulee harjoitella sammutuspeiton, paloletkun ja sammuttimien käyttöä. Tästä syystä työntekijät osallistuvat 4 vuoden välein alkusammutuskoulutukseen. 4.4 PIHA-ALUE Piha-alueen riskit Ulkoilu kuuluu tärkeänä osana varhaiskasvatuksen arkeen. Leikkipihan tulee soveltua kaikenikäisille lapsille ja olla toimiva kaikkina vuodenaikoina. Pihan tulee olla helposti valvottava, niin ettei siihen jää katvealueita tai muita hankalasti valvottavia paikkoja. Lasten ulkoilua valvomassa on aina oltava riittävä määrä aikuisia suhteessa lasten lukumäärään. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ohjeistaa esim. vanhempainilloissa huoltajia turvallisesta lasten kanssa liikkumisesta hoitopaikan piha-alueella ja parkkipaikalla. Pihan vaaroja arvioitaessa on otettava huomioon pihassa sijaitsevat kiinteät rakennelmat, varastot ja palotikkaat sekä irrallisten tavaroiden säilytys. Ulkovalaistuksen tulee olla riittävä. Pihassa ei saa olla kasveja, puita tai pensaita, jotka ovat allergisoivia, myrkyllisiä tai muuten vaarallisia. (LIITE 12) Yleisimmät myrkylliset kasvit. Muita linkkejä: ja Talvella tulee kiinnittää erityistä huomiota räystäisiin ja katolle kertyvään lumeen ja jäähän. Katolle tulee olla asennettuna lumiesteet. Pihan leikkivälineiden tulee olla kestäviä, lasten ikätason mukaisia ja käyttöturvallisia. Leikkivälineiden alla tulee olla riittävä määrä oikeanlaista turvahiekkaa. Hiekkalaatikon hiekka tulee vaihtaa joka kevät. On suositeltavaa peittää hiekkalaatikko aina käytön jälkeen. Leikkipihan kunnosta, siisteydestä ja huollosta vastaavat päivähoidon henkilökunta ja kiinteistöpalvelu yhdessä. Aamulla ensimmäinen pihaan tai leikkipuistoon menevä aikuinen tarkistaa silmämääräisesti 16

17 leikkivälineiden, porttien ja aidan kunnon. Mahdolliset alueella olevat roskat, ruiskut, kuolleet eläimet, tupakantumpit, koiran jätökset jne. kerätään pois. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee ilmoittaa viallisista leikkivälineistä ja muista epäkohdista viipymättä yksikön esimiehelle ja kiinteistöpalveluun (Help Desk). Viallisia välineitä ei tule käyttää. Kiinteistönhoitajat huolehtivat päivähoidon leikki- ja muiden pihavälineiden säännöllisestä tarkastuksesta, tuholaistorjunnasta, säännöllisistä keinujen nostoista syksyisin ja laskuista keväisin sekä vuosittaisesta hiekkalaatikkojen hiekan vaihdosta. Lisäksi kiinteistönhoitaja vastaa aitojen ja porttien toimintakunnon tarkistamisesta, talvisesta hiekoittamisesta sekä tarvittavista lumiesteistä. Kunnan leikkipaikkojen turvallisuutta valvotaan ja välineet tarkastetaan määräajoin. Kesäaikaan leikkipaikkoja kunnossapidetään säännöllisesti. Viallisista välineistä tulee ilmoittaa viipymättä eikä niitä saa käyttää. Kunnan puistoista ja leikkipaikoista vastaavat puistomestari Kalevi Lahtonen p , yhdyskuntatekniikan päällikkö/tiemetari vs.kirsi Kalliokoski p ja puutarhuri Tarja Laurila p Sähköposti: Aidat ja portit Varhaiskasvatusyksikön pihan on oltava säännösten mukaan aidattu alue. Aidat on varustettava asianmukaisilla porteilla. Aidan suositeltu korkeus on vähintään 120cm. Tämän korkeuden on säilyttävä myös talviolosuhteissa. Aita tulee olla rakennettu riittävän tiiviiksi ja rakenteeltaan sellaiseksi, ettei se houkuta kiipeämään, vaakajuoksuja ei saa rakentaa aidan sisäpuolelle. Aidan alareunan ja maanpinnan väli ei saa olla yli 10 cm. Porttien lukituksien/säppien tulee olla sellaiset, ettei lapsi saa niitä helposti itse auki, esim. kaksoislukitus. Suositeltavaa on, että portti aukeaa pihaan päin. Portteihin on hyvä kiinnittää niiden kiinnipitämisen tärkeydestä muistuttavat kyltit. Lisäksi aidan ja porttien turvallisuusriskeistä tulisi keskustella sekä lasten että huoltajien kanssa. Sisäänkäynnit, portaat ja ikkunat Varhaiskasvatusyksikön sisäänkäyntien, kulkuteiden, piha- ja pysäköintialueiden ja portaiden turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisesti. Talvella aurataan lumet pois ja hiekoitetaan liukkaat alueet. Ikkunoiden ja ovien turvallisuus varmistetaan tarkoituksenmukaisilla lisä- ja suojalaitteilla. Mahdollisiin rappusiin asennetaan turvaportit. Toimintaympäristön esteettömyys Toimintayksikön piha-alueen ja tilojen tulee olla riittävän esteettömät, toimivat ja turvalliset kaikkia käyttäjäryhmiä silmälläpitäen. Ympäristöstä aiheutuvat riskit Ympäristön ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit huomioidaan palo- ja pelastussuunnitemassa sekä lähietsintäsuunnitelmassa. Paikallisissa onnettomuustilanteissa toimitaan kriisiohjeiden ja tiedotusvälineiden antamien ohjeiden mukaisesti LIITE 13 Yleiset toimintaohjeet vaaratilanteissa; kaasuvaara ja säteilyvaara. Toimintayksikön ympäristössä asiattomasti viivytteleviä henkilöitä tarkkaillaan ja tarvittaessa kysytään toimintaohjeita poliisilta. Väkivallan uhka on työpaikoilla tiedostettava ja ennakoitava työsuojeluasia. LIITE 14 Toiminta väkivalta- ja uhkatilanteissa Äkilliset luonnonilmiöt, ukkonen, myrskytuulet ym. siirrytään tarvittaessa sisätiloihin. 4.5 MUUT TOIMINTARISKIT Tartuntatautiepidemiat Jos lasten tai hoitohenkilökunnan sairastuvuus nousee toimintayksikössä merkittävästi ja syyksi epäillään epidemialuonteista infektiotautia, otetaan yhteys terveydenhoitajiin ja tartuntataudeista vastaavaan lääkäriin toimintaohjeiden varmentamiseksi. LIITE 15 Laukaan kunnan terveyskeskuksen ohje tavallisimmista tartuntataudeista 17

18 Mikäli havaitaan tai epäillään lapsella olevan täitä, kihomatoja tai syyhyä, ilmoitetaan asiasta huoltajalle ja toimitaan taudin edellyttämällä tavalla. LIITE 16 Kun saat päätäin Päivähoitopaikassa tehostetaan käsienpesua ja siivousta hoidon ajaksi. Vuodevaatteet vaihdetaan, patjat imuroidaan, peitteet ja tyynyt tuuletetaan sekä hoitopaikan unikaverit poistetaan käytöstä epidemian ajaksi. Kotoa ei tällöin tuoda leikkikalujahoitopaikkaan. Oltaessa kosketuksessa veren tai muiden eritteiden kanssa käytetään suojakäsineitä veritartuntojen ehkäisemiseksi. Kädet pestään suojakäsineiden käytön jälkeen. Uskonnolliset ja etniset näkökohdat Varhaiskasvatuksen asiakkaiden ja henkilökunnan uskonnollisia ja etnisiä näkökohtia ja perinteitä on kunnioitettava toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Esimerkiksi ruoan valmistajalle ja toimittajalle on ilmoitettava edellä mainituista seikoista ja niistä johtuvista mahdollisista rajoituksista. Huoltajan antama kielto osallistumisesta tiettyihin toimintoihin on otettava huomioon. Lasten vaatetusta koskevat ohjeistukset tulee myös huomioida. Rajoitukset ja muut yksilölliset toimintakäytännöt kirjataan lapsen palvelusuunnitelmaan. 5 OMAISUUSRISKIT Rakennus Varhaiskasvatusyksiköt on pääosin varustettu palohälytys- ja murtohälytyslaitteilla. Kiinteistöt on liitetty kunnan kaukovalvontaan. Jos päiväkotiin on murtauduttu, sisälle ei mennä vaan otetaan yhteyttä poliisiin. Jos työntekijä on ehtinyt sisälle on erityisen tärkeää, että mihinkään ei kosketa ennen poliisin saapumista. Tulipalo Toiminta tulipalotilanteessa. on kirjattuna toimintayksiköiden palo- ja pelastussuunnitelmaan / perhepäivähoidon pelastussuunnitelmaan. LIITE 17 Toimintaohjeet tulipalotilanteessa. Tulitikut sekä muut tulentekovälineet tulee säilyttää lukitussa kaapissa tai muuten lasten ulottumattomissa. Kynttilöiden käyttö päiväkodeissa on kielletty, perhepäivähoidossa käytetään vain aikuisen valvonnassa. Tulisijoja lämmitettäessä ne suojataan siten, että lapselle ei aiheudu vaaraa. Irtain omaisuus Toimintayksikön henkilökunta on vastuussa irtaimen omaisuuden asiallisesta säilyttämisestä, käytöstä ja huollosta turvallisuusnäkökohdat huomioiden. 6 TIETORISKIT Tietosuojariskejä aiheutuu mm. asiakirjojen huolimattomasta käsittelystä, puutteellisesta säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä sähköisten asiakirjojen käyttöympäristön turvattomuudesta ja käyttäjien tahattomista tai tahallisista virheistä. Tietosuoja ja työaseman turvallinen käyttö Effica rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsitteleviä työntekijöitä koskee salassapitovelvollisuus. Käyttöoikeuden saaminen varhaiskasvatuksen järjestelmään edellyttää kirjallista vaitiolositoumusta. Vaitiolositoumus jatkuu palvelusuhteen päätyttyä. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa. Työntekijällä on vastuu omien salasanojen salassa pysymisestä. Esimiehet päättävät käyttöoikeuksien myöntämisestä ja poistamisesta. Käyttöoikeus päättyy henkilön siirtyessä pois niistä tehtävistä, joita varten hänelle on myönnetty käyttöoikeus. Esimies lähettää kirjallisen ilmoituksen myöntämisestä ja poistamisesta päivähoidon pääkäyttäjälle. LIITE 18 Effica Päivähoidon käyttäjätunnustilaus Työasema lukitaan tai suljetaan aina poistuttaessa sen luota. Poistuessa työhuoneen ovi lukitaan, mikäli se on mahdollista. Tulostettaessa varmistetaan, että tulostin on valittu oikein. 18

19 Arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja ei saa lähettää sähköpostitse ilman vahvaa salausta. Laukaan kunnassa ei ole tällä hetkellä käytössä sähköpostien salausta. Salaamaton sähköposti on verrattavissa postikorttiin, joka lähetetään normaalin postin mukana, eli kuka tahansa jakeluketjussa voi lukea mitä korttiin on kirjoitettu. Sähköpostissa voi käyttää lapsen etunimeä ja sukunimen kahta ensimmäistä kirjainta ei henkilötunnuksia. Laukaan kunnan hallinnon työasemien ja muiden laitteiden, tietoliikenneverkon ja atk-järjestelmien käyttöoikeudet annetaan niille, jotka ovat allekirjoittaneet käyttäjäsitoumuksen ja sitoutuu noudattamaan sitoumuksessa esitetyt periaatteet. ATK-käyttäjäsitoumus LIITE 19 Asiakirjojen säilytys, luovuttaminen ja arkistointi Asiakastietoja käytetään päätösten tekemiseen, laskutukseen ja tilastointiin. Rekisteritiedot ovat salassa pidettäviä. Paperiasiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja niitä käsittelee vain päivähoidon esimies sekä kasvatus- ja hoitohenkilöstö. Huoltajien tulee tietää mihin rekisteriin heitä ja perhettä koskevat asiat päivähoidossa kirjataan. Rekisteriseloste löytyy kunnan internetsivuilta: kuntainfo -tietojärjestelmäselosteet - Effica Päivähoito. Asiakirjojen siirtämiseen tai luovuttamiseen tarvitaan huoltajan lupa. Lapsen päivähoidon päättyessä lapsen paperit säilytetään arkistossa arkistointiohjeiden mukaisesti ja sen jälkeen ne hävitetään arkisto-ohjeiden mukaisesti. Intra: AMS Lasten varhaiskasvatuspalvelut. Vaitiolovelvollisuus Kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien asiakasperheiden, työntekijöiden, työnantajan ja yhteistyötahojen asiat kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Lapseen liittyvistä asioista työntekijä ei saa antaa päivähoitopaikan ulkopuolelle minkäänlaisia tietoja ilman huoltajan lupaa. Isot kokoukset, kahvitilaisuudet tai lapsiryhmätila lasten läsnä ollessa eivät sovellu perheiden, lasten tai työyhteisön asioista keskustelemiseen. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista ei puhuta myöskään julkisilla paikoilla. Työntekijän vaitiolovelvollisuus jatkuu virka- tai työsuhteen päätyttyä. Kaikkien varhaiskasvatuksen työtekijöiden, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tulee allekirjoittaa vaitiolositoumus. LIITE 20 Vaitiolovelvollisuus ja siitä johtava suojaaminen Lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen liittyvistä asioista voi keskustella oman esimiehen, erityispäivähoidon ohjaajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tämän lisäksi on mahdollista saada konsultaatiota muilta asiantuntijatahoilta esim. toiminta-, puhe-, ja fysioterapeutilta. Erityistyöntekijöiden käynnistä tiedotetaan yleisesti huoltajille. Mikäli varhaiskasvatuksen erityisopettajaa konsultoidaan yksittäisen lapsen asioissa, sovitaan siitä etukäteen lapsen huoltajien kanssa. Lausunnot liittyen lapsen huoltajuuteen Varhaiskasvatuksen henkilöstön ei tule ottaa kantaa lapsen huoltajuuteen liittyviin asioihin. Heidän ei myöskään tule antaa lausuntoa oikeudenkäyntiä varten, vaikka huoltajat sitä pyytäisivät. Tarvittaessa lausuntoa henkilöstöltä voivat pyytää sosiaalityöntekijät. Lausunnossa henkilöstö kuvailee lapsen käyttäytymistä päivähoidossa. Lausunnot laaditaan yhteistyössä yksikön esimiehen kanssa. Huoltajalla on oikeus nähdä itseään ja alaikäistä lastaan koskevat asiakirjat. Todistaminen oikeudessa Jos työntekijä haastetaan oikeuteen todistajaksi asiassa, johon liittyvät tiedot hän on saanut työtehtäväänsä hoitaessaan, on hänen mentävä oikeuteen haasteessa ilmoitettuna aikana. Työntekijä tarkentaa toimintakäytännöt esimieheltään ennen oikeuteen menoa. 19

20 LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Varhaiskasvatuspalvelut LIITE 1 ESIOPETUKSESSA OLEVAN LAPSEN YKSIN KULKEMINEN Päivähoitoon tuotaessa lapsi on huoltajansa vastuulla kunnes henkilökunta on vastaanottanut hänet. Päivähoidosta haettaessa lapsi henkilökunnan vastuulla kunnes huoltaja tai hänen kirjallisesti valtuuttamansa täysi-ikäinen henkilö on hänet vastaanottanut. Tästä syystä lapsen tuo ja hakee hoidosta lapsen huoltaja tai hänen kirjallisesti valtuuttamansa täysi-ikäinen henkilö. Perusopetuslain 1 :n nojalla päivähoitopaikassa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain ja asetuksen säädöksiä. Opetusministeriön kannanoton mukaan esiopetusta saavaa oppilasta ei voida vaatia saatettavaksi opetuspaikkaan eikä noudettavaksi sieltä. Tämän perusteella ainoastaan esiopetukseen osallistuva lapsi voi kulkea itsenäisesti esiopetusmatkat. Olemme tänään keskustelleet lapsemme esiopetusmatkojen kulkemisesta, reitin turvallisuudesta ja lapsen taidoista suoriutua matkasta. Keskustelun pohjalta olemme arvioineet, että lapsemme voi kulkea itsenäisesti esiopetusmatkat.. Lapsen nimi ja syntymäaika: Esiopetukseen tuloaika: Kotiinlähtöaika: Puhelin, josta huoltajan tavoittaa välittömästi: Laukaassa / 20 Huoltajan/huoltajien allekirjoitus ja nimenselvennys Päivähoidon edustajan allekirjoitus ja ammattiasema 20

21 LAPSEN YKSILÖLLINEN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA VARHAISKASVATUSTA VARTEN LIITE 2 Lapsen nimi: Henkilötunnus: Huoltajien nimet: Puhelinnumero, mistä varmasti tavoittaa päivän aikana: TIEDOT LÄÄKKEESTÄ JA LÄÄKEHOIDOSTA Sairaus, jonka hoitoon lääkettä käytetään: Lääkkeen nimi: Annostus ja antotapa: Lääkkeen säilytys: Lääke vastaanotettu, pvm ja työntekijän nimikirjaimet Lääkkeen antajina toimivat seuraavat henkilöt: LÄÄKEHOIDON PEREHDYTTÄMINEN Henkilökunnan perehdyttämisestä lapsen lääkehoitoon vastaa: Hoitavan tahon yhteystiedot (esim. erikoissairaanhoidon poliklinikka): Toimintatavat poikkeustilanteissa (esim. retket, ) 21

22 LÄÄKEHOITOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET JA SEURANTA Lääkkeen annon käytännön toteutus (esim. tila, jossa lääke otetaan tai annetaan, muille lapsille kertominen) Muut mahdolliset toimenpiteet (esim. verensokerin mittaaminen): Seurataan seuraavia oireita: Huoltajiin ollaan yhteydessä seuraavissa tilanteissa: Terveydenhoitajaan tai lapsen hoitavaan tahoon ollaan yhteydessä seuraavissa tilanteissa: Sairasauto kutsutaan seuraavissa tilanteissa: Lääke tai lääkkeen antoväline hävitetään: Tämä lääkehoidon suunnitelma on laadittu yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Vanhemmat ovat velvollisia ilmoittamaan lääkehoitosuunnitelmaan tulevista muutoksista. Olen tietoinen että kaikilla päivähoidon työntekijöillä ei ole sairaanhoidollista koulutusta. Ylläolevat henkilöt on perehdytetty lääkkeen antamiseen. Paikka ja pvm: / 20 Huoltajan/huoltajien allekirjoitus: Muiden lääkehoitosuunnitelmaa laatimassa olleiden allekirjoitukset: 22

23 Suunnitelman päivittäminen / 20 Varhaiskasvatuksen lasta hoitavat työntekijät ovat nähneet suunnitelman / 20 23

24 LAPSEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN Lapsen nimi Syntymäaika Lääkkeen nimi Lääkkeen määrä pvm klo Lääkkeen antaja Huomioita 24

25 LIITE 3 LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Varhaiskasvatuspalvelut LUPA INSULIINIPISTOKSEN ANTAMISTA VARTEN Nimi Hetu Työtehtävä Yllämainittu henkilö on saanut teoriaopetusta insuliinin antamisesta ja osoittanut hallitsevansa pistotekniikan. Tämä lupa on voimassa työntekijän työskennellessä Laukaanvarhaiskasvatuksessa. Lupa tulee uusia kolmen vuoden välein. Laukaassa / 20 Luvanantajan allekirjoitus ja ammattiasema

26 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN LÄÄKEKAAPIN SISÄLTÖ: LIITE 4 - SIDEHARSOTAITOKSIA - JOUSTOSITETIÄ - IDEAALISITEITÄ - KOLMIOLIINOJA - PUMPULIPUSSI - LAASTARIA - ENSISITEITÄ - HAAVAN PUHDISTUSAINETTA - KÄSIEN DESIFIOINTIAINETTA - SAKSET - PINSETIT - HAKANEULOJA - KUUMEMITTARI - KYLMÄPUSSIT - HIILITABLETTEJA (ennen antamista soitettava myrkytystietokeskukseen tai ) Mahdollisen säteilyonnettomuuden sattuessa viranomaiset antavat radion ja television välityksellä ohjeita joditablettien nauttimisesta. Lääkekaappi pidetään lukossa.

27 LAUKAAN KUNTA LIITE 5 LÄHELTÄ PITI -TILANNEILMOITUS Täytetään kaikista niistä tapauksista, joista ei tehdä tapaturmailmoitusta vakuutusyhtiölle. Työntekijä täyttää Vaarassa ollut henkilö/henkilöt: Tapahtumapäivä: Lyhyt vaaratilanteen kuvaus/nimi (esim. liukastuminen vahingoittumatta): Osasto/tapahtumapaikka (tarkka paikka): Mitä tapahtui? Miksi vaaratilanne sattui/mistä johtui? Työntekijä ja esimies täyttävät Miten vastaava tapahtuma/tilanne voitaisiin jatkossa estää? Sovitut toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilö: Allekirjoitukset Päiväys Työntekijän allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus Työntekijä toimittaa ilmoituksen esimiehelle. Esimies ja työntekijä käsittelevät tapauksen, jonka jälkeen esimies toimittaa ilmoituksen työsuojelupäällikölle. Esimies ilmoittaa vaaratilanteiden lukumäärän vuosittain henkilöstöhallintoon.

28 Hyvä lapsen vanhempi / huoltaja LIITE 6 Tutkimusten mukaan kodin ulkopuolella varhaiskasvatuksessa olevat lapset sairastavat infektiotauteja enemmän kuin kotihoidossa olevat. On osoitettu, että yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan tautien tarttumista ja sairastuvuutta kuitenkin selvästi vähentää. Tässä varhaiskasvatusyksikössä noudatetaan näitä hygieniatoimenpiteitä. Toivomme, että tuette varhaiskasvatuksen pyrkimystä vähentää lasten sairastumista huolehtimalla osaltanne luetelluista seikoista. Infektioiden tarttumista vähentäviä toimenpiteitä, joista vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilökunta yhdessä huolehtivat: Lasten käsien pesu - varhaiskasvatuspaikkaan tullessa - varhaiskasvatuksesta kotiin palatessa - aina WC:ssä käynnin jälkeen kotona ja varhaiskasvatusryhmässä - ennen ruokailua kotona ja varhaiskasvatusryhmässä - lyhyet kynnet helpottavat käsien pysymistä puhtaana - infektioaikoina tehostettu käsihygienia. Lisänä esim. käsien desinfiointiaine Lelut - Oma unilelu säilytetään päiväkodissa lapsen omassa sängyssä tai lokerossa. Likaantunut unilelu lähetetään kotiin pestäväksi. - Omat lelut tulee puhdistaa ennen päiväkotiin tuomista. Lelut on syytä puhdistaa uudelleen takaisin kotiin vietäessä. Jos lelua ei voi pestä, sen kuivattaminen viikon ajan leikeistä sivussa ajaa saman asian. Tutti - Tuttia käytetään pääsääntöisesti (varhaiskasvatuksessa) vain nukkuessa. Tutit puhdistetaan kotona. Puhtaita tutteja säilytetään rasiassa lapsen lokerossa. Hampaiden harjaus - Hampaat harjataan kotona aamuin illoin. - xylitoli-pastillit varhaiskasvatuksessa ruokailujen jälkeen. Vanhemmat kustantaa pastillit. Lapsen sairastuminen - Jos lapsi sairastuu, tarttuvuus on suurinta aivan taudin alussa - Varhaiskasvatuksesta poisjääminen on aiheellista aina, jos lapsella on kuumetta tai muuten sellaisia oireita, ettei voimat osallistumiseen riitä. - Tarvittaessa vanhempia pyydetään noutamaan lapsi kesken päivän. - Tarttuvien sairauksien kohdalla myös varhaiskasvatuksessa olevien sisarusten toivotaan olevan poissa hoidosta. - Taudin alkuvaiheessa ryhmästä poissaolo vähentää myös tarttumista muihin lapsiin. Kun kaikki toimivat näin, koko ryhmä sairastaa vähemmän.

29 RETKISUUNNITELMA: LIITE 7 Retkellä tulee olla mukana riittävä määrä ammatillisesti pätevää hoito- ja kasvatushenkilökuntaa. Retkikuljetukset järjestetään aina julkisilla kulkuneuvoilla. Retkikohtaiseen suunnitelmaan kirjataan: - retkelle lähtevät lapset ja aikuiset - aikuisten vastuut retken aikana (retken johtaja, turvallisuusyhdyshenkilö, lasten lukumäärän laskeminen, yksittäisten lasten valvonta) - retkikohteen ominaisuudet ja vaarat (jos tiedossa) - siirtyminen retkikohteeseen ja takaisin - tiedotus vanhemmille - varusteet: o ensiapuvälineet o lääkkeet o puhelin o huoltajien yhteystiedot o lasten sosiaaliturvatunnusten alkuosa o heijastinliivit, turvaköysi Toimintayksikön tiloissa pidettävistä yöretkistä on tehtävä ilmoitus paikalliselle pelastuslaitokselle. Lähelle sijaitseviin tuttuihin kohteisiin tai lähimaastoon suuntautuviin lyhyen ajan kestäviin retkiin toimintayksikkö laatii yleisohjeen, jota sovelletaan kaikkien samantyyppisten retkien järjestämiseen. Retkelle lähtevistä aikuisista ainakin yhden on oltava ensiaputaitoinen.

30 LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Varhaiskasvatuspalvelut LIITE 8 LUPA OMALLA AUTOLLA KULJETTAMISEEN PERHEPÄIVÄHOIDOSSA Lapsi Perhepäivähoitajan nimi ja osoite Yllämainittu perhepäivähoitaja saa kuljettaa lastamme omalla autolla seuraavasti: Vastuu kuljetettavasta lapsesta on perhepäivähoitajalla. Kuljettamisessa huolehditaan asianmukaisesti turvavöistä ja turvaistuimista ottaen huomioon lapsen ikä ja koko. Laukaassa / 20 Huoltajan allekirjoitus Lupa on voimassa ajalla: Laukaassa / 20 Päivähoidon ohjaajan allekirjoitus

31 LAPSEN KATOAMINEN LIITE 9 1. LÄHIETSINTÄ Lapsen kadottua järjestetään välittömästi organisoitu etsintä kiinteistön sisällä ja piha-alueella. 2. ILMOITUS POLIISILLE (112) Heti katoamisen varmistumisen jälkeen asiasta ilmoitus poliisille omalla puhelimella, jos mahdollista. Tämän jälkeen puhelin on viranomaiskäytössä etsinnän ajan. 3. YHTEYS VANHEMPIIN Viipymättä ilmoitus päiväkodin puhelimella lapsen huoltajille lapsen katoamisesta. Huoltajilta tiedustellaan lapsen löytämisen kannalta tärkeää tietoa lapsesta, esim. vaatetus. 4. ETSINNÄN JÄRJESTÄMINEN Toimintayksikön toiminnasta ja turvallisuudesta vastaava henkilö organisoi lähialueelle kohdistuvan lähietsinnän ennalta sovittujen ja harjoiteltujen menettelytapojen mukaisesti poliisin tuloon saakka. Etsintää jatketaan siihen saakka kunnes lapsi löytyy tai poliisi antaa luvan etsinnän lopettamiseksi. Lapsen löytymisestä ilmoitetaan heti etsinnän johtajalle. Lapsen huoltajia pidetään ajan tasalla tilanteen kehittymisestä. Katoamistilanteen selvittyä järjestetään tarpeellinen jälkihoito. Varhaiskasvatusyksikössä tulee olla ennalta sovittuna vastuuhenkilöt ja heidän varahenkilöt katoamistapausten varalle: Kuka johtaa etsintää? Kuka etsii kadonnutta lasta? Kuka huolehtii muista lapsista?

32 Varhaiskasvatusyksikössä on hyvä etukäteen käydä lävitse lähialueiden vaaranpaikat ja kunkin etsijän etsintäalueet. (Kartta/sektorit).

33

34

35 Allekirjoitettu ohje säilytetään valvontarekisterikortin yhteydessä. Avainten valvontarekisteri LIITE Kirjaa jokainen avain valvontarekisteriin avainnimikkeittäin. 2. Varaa jokaiselle avainnimikkeelle oma sivu tai riittävästi tilaa myöhemmin tulevia avaimen luovutuksia ja muutoksia varten. 3. Luovuttaessasi avaimen vaadi aina vastaanottajalta kuittaus. 4. Merkitse luovutussarakkeelle käytöstä poistuneet avaimet ( hävinneet, katkenneet ) Leimaus tai merkki Vastaanottajan nimi ja puh.nro. Kuittaus Luovutettu Pvm. Palautettu Pvm. Palautus Kuittaus Huomautuksia

36 LIITE 13 MYRKYLLISIÄ JA MYRKYTTÖMIÄ PUUTARHA- JA HUONEKASVEJA Kasvien myrkyllisyydestä ja kasvimyrkytyksistä on kaikesta tutkimuksesta huolimatta melko vähän tietoa. Monet kasvit ovat ehkä aiheetta mukana, toisaalta joukosta saattaa puuttua myrkyllisiäkin lajeja. Luettelot perustuvat Myrkytyskeskuksen keräämiin ja julkaisemiin tietoihin. MYRKYLLISIÄ LEHTIPUITA Hevoskastanja (siemenet) Tuomi (kuori, siemenet) HYVIN MYRKYLLISIÄ HAVUKASVEJA Marjakuuset Tuijat Rohtokataja (koko kasvi) TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ KORISTEPENSAITA, JO PIENINÄ ANNOKSINA Alppiruusu Kultasade Atsalea Näsiä Kalmia Sorvaripensaat PENSAITA JOIDEN ON TODETTU AIHEUTTANEEN MYRKYTYKSIÄ Aitalikusteri ja muut Likusterilajit Mustaselja (raa'at marjat) Heisipensaat (erityisesti koiranheisin punaiset marjat) Hernepensaat (siemenet) Terttuselja (punaiset marjat) Kuusamat Tuhkapensaat (erityisesti siemenet) Lumimarja (valkoiset marjat) Väriherneet (siemenet) MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ PENSAITA JOISTA RISTIRIITAISTA TIETOA Happomarjat (erityisesti varret ja juuret) Mahonia Hortensiat Orapaatsama Kellokuusama Ruusukvitteni Kellovaivero Varjoyrtti MYRKYTTÖMIÄ PENSAITA Aroniat Hanhikit Hopea-kilsepensas Kanukkapensaat Kerria Kultaherukka Nietospensas Onnenpensas Orapihlaja Oratuomi Pajut Pihlaja-angervo Pähkinäpensas Ruusuherukka Ruusut Syreenit Taikinamarja Tuomipihlajat Tyrni MYRKYLLISIÄ HUONEKASVEJA TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ JO PIENINÄ ANNOKSINA Jouluruusu (koko kasvi, varsinkin juurakko) Kirjovehka Kielo (maanppäälliset osat) Oleanteri (koko kasvi, varsinkin lehdet) HUONEKASVEJA JOIDEN ON TODETTU AIHEUTTANEEN MYRKYTYKSIÄ Aasinkorvaköynnös Köynnösvehkat Anopinkieli Lukinlilja Huonekoiso Muraatti Ihmepensas Pylväskaktus Joulutähti Pylvästyräkki Kustaankukka

37 MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ HUONEKASVEJA Aaloet Kriinumi Amaryllis Koristepaprikat Agaavet Kultaköynnös Aralia Käpypalmut Begoniat Leopoldinkukka Esikot (aiheuttavat ihottumaa) Paavalinkukka Flamingokukka Paksulehti Huonevehka Paunikko Jaakopin lilja Peikonlehti Juorut Piikkikruunu Keijunlilja Punasarja Keikarinkukka Rahapuu Gardenia Syklaami Kiiltopensas Syyläkaktukset Kirjolehti Tulilatva Kissanhäntä Vaarinkukka Kissus Viirivehka Kliivia MYRKYTTÖMIÄ HUONEKASVEJA Annansilmä Fiikukset Gerbera Gloksinia Hilkka Joulukaktus Jukka Kiinanruusu Kodinonni Kohtalonkukka Muorinkukat Mustanmerenruusu Nukkumaija Palmulilja Pelargonit (voivat aiheuttaa ihottumaa) Piilea Rönsylilja Saniaiset Sineraaria Soilikki Suppilokukka Tohvelikukka Torpankukka Verenpisara MYRKYLLISIÄ KUKKIA TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ JO PIENINÄ ANNOKSINA NAUTITTUNA Belladonna (koko kasvi hyvin myrkyllinen) Oopiumiunikko (siemenkota) Keltamot Risiinikasvi (siemenet) Kielot (koko kasvi) Ruusuleinikki Kaärmeenpistoyrtti Sormustinkukka (koko kasvi, varsinkin lehdet) Myrkkylilja, alaston impi (koko kasvi) Ukonhattu (koko kasvi) KUKKIA JOIDEN ON TODETTU AIHEUTTANEEN MYRKYTYKSIÄ Akileija Rentukka Jättiläisukonputki (kosketusärsytystä) Ritarinkannus Koristetupakka (erityisesti lehdet ja varret) Taponlehti Leinikit Tulppaanit Mooseksen palavapensas (kosketusihott.) Unikot Peittolehti Vuokot MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ KUKKIA Begoniat Lupiinit Helmihyasintti Narsissit Helokit Palsamit Hyasintti Parsa (vihreät osat, marjat) Iirikset Pionit

38 Katkeramaksaruoho Keisarinkruunu Koristekrassit Koristeraparperi Krookukset Kultapiisku Kullero Leijonankita Lobelia Lumikello MYRKYTTÖMIÄ KUKKIA Ahkeraliisa Alppitähti edelweiss Auringonkukka Bellis,kaunokainen Immenkukka Jaloangervo Kehäkukka Keijunkukka Klarkia Kuunliljat Käenkukka Kärsämöt Leimukukat Lemmikit Nauhukset Päivänliljat Sahramit Sinililja Sinisievikki Suopayrtti Särkynyt sydän Talventähti Tiikerililja Tuliunikko Ängelmä Orvokit Palava rakkaus Pelargonit Petunia Punatähkä Päivänkakkarat Rantakukka Salvia Samettikukat Sianpuola Tuhatkauno Tuoksuherne Vuohenjuuri Vuorenkilpi Väriminttu MYRKYLLISIÄ TAI MYRKYLLISEKSI EPÄILTYJÄ KÖYNNÖKSIÄ MYRKYLLISIÄ KÖYNNÖKSIÄ Elämänlanka, päivänsini (erit. siemenet) Klematikset, kärhöt Koiranköynnös Mustakoiso (koko kasvi, erityisesti mustat marjat) Punakoiso (koko kasvi, erityisesti punaiset marjat) Ruusupapu (raa at siemenet) MYRKYLLISIKSI EPÄILTYJÄ KÖYNNÖKSIÄ Kelasköynnökset Piippuköynnös ja -ruoho Köynnöskuusama Villiviini MYRKYLLISIÄ JA MYRKYTTÖMIÄ LUONNONKASVEJA Ensimmäinen ryhmä, hengenvaarallisen myrkylliset lajit, on myrkyllisyys ja yleisyysjärjestyksessä. Hyvin suuressa osassa kasveja on jonkinlaisia myrkyllisiä aineita, mutta niitä on tavallisesti joko pieniä määriä, ne eivät ole ihmisille vaarallisia tai niitä ei pysty nauttimaan niin paljon, että niistä on hengenvaaraa. Vain muutama suomalainen kasvi on todella tappavan myrkyllinen syötynä ja nämä lajit on helppo oppia tuntemaan luonnossa liikkuessaan. Muut eri tavoin ja määrin myrkylliset luonnonkasvit on hyvä opetella tuntemaan, jotta niitä ei vahingossa kerää luonnossa liikkuessaan. Monet hyötykasvitkin sisältävät myrkkyjä, mutta niistä ei ole vaaraa kun kasveja ei käytetä runsaasti kerrallaan. Esim. ahosuolaheinää pitäisi syödä kilokaupalla ennen kuin se aiheuttaa myrkytyksen. myrkytyksen.

39 MYRKYLLISIÄ LUONNONKASVEJA HENGENVAARALLISIA JO PIENINÄ ANNOKSINA Hullukaali Myrkkykeiso Hulluruoho Näsiä* Kalliokielo, Lehtokielo Punakoiso Keltamo Sormustinkukka Kielo Sudenmarja Konnanmarja Ukonhattu Myrkkykatko MYRKYLLISIÄ LUONNONKASVEJA Alvejuuri Aurankukka Emäkki Esikot Hukanputki 1. villipersilja Kataja Keltamaksaruoho 1. katkeramaksaruoho Koiranköynnäs 1. koirannauris Koiruoho Kullero Kurjenmiekka Lehtokuusama Leinikki Lumme Lupiini Mustakoiso Mäkikuisma Nuottaruoho Nätkelmät Oravanmarja Paatsamat Palsamit 1. häpykannukset Rentukka Sananjalka Sinijuuri Sinikuusama Suokorte Suokukka Suomyrtti Suopursu Suovehka Tuomi (siemenet, kuori) Tyräkit Ukonputki Ulpukka Unikot Vaivero Villakot Virna Vuokot Ängelmä MYRKYLLISIKSI LUOKITELTUJA LUONNON KASVEJA JOISTA RISTIRIITAISTA TIETOA Alsikeapila Niittyhumala Kalmojuuri Raunioyrtti Kannusruoho Siankärsämö*Silmäruoho Ketunleipä 1. käenkaali Pietaryrtti Kierto Syyläjuuri Kihokki Tulikukka Kiurunkannus Valkoapila Kukonkannus Vilukko Leskenlehti Voikukka Liekokasvit Väinönputki Mesiangervo MYRKYTTÖMIÄ LUONNONKASVEJA Ajuruoho Minttu Asterikasvit useat, (ei Koiruoho, Pietaryrtti, Villakko ja Kallioimarre) Kanankaali Mänty Kanerva Orvokit Kaunokit Osmankäämi Kellokukat Pajut Koiranputki Peipit Koivut Peltokorte Kultapiisku Poimulehti Kurjenpolvi Puna-apila 39

40 Kuusi Lehmus Lemmikki Leppä Lillukka Litukka Maitikat Maitohorsma Maruna, 1. pujo Metsätähti Oravanmarja Pähkinäpensas Päivänkakkarat Ratamo Saarni Savikat Sianpuola Taikinamarja Takiainen Tammi Tatar Tervakko Kielo Punakonnanmarja Punakoiso Kalliokielo Näsiä Sudenmarja TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ LUONNONMARJOJA Punaiset tai oranssinväriset marjat Kielo, Näsiä, Konnanmarja, Punakoiso Siniset tai mustat marjat Kalliokielo, Lehtokielo, Sudenmarja MYRKYLLISIÄ LUONNONMARJOJA Punaiset tai oranssinväriset marjat Koiranheisi Koiranköynnös Lehtokuusama Marjakuuset (ei punainen maito) Oravanmarja Suovehka Terttuselja (raa at marjat) Siniset tai mustat marjat Koiranköynnös, Mustakoiso, Paatsama, Sinikuusama SIITEPÖLYALLERGIAA AIHEUTTAVAT LUONNONKASVIT JA SIITEPÖLYN LENTÄMISAIKA Leppä: huhtikuun puolivälistä toukokuun alkupuolelle Pähkinäpensas: huhtikuun loppupuoli Pajut: toukokuu 40

41 Koivu: toukokuu Heinät: kesä- ja heinäkuu, elokuun alkupuoli Pujo 1. maruna: heinäkuun loppupuolelta syksyyn Nokkonen ; heinä ja elokuu Lumimarja (marjat myrkylliset) Terttuselja Mustakonnanmarja Marjakuusi Paatsama Lehtokuusama Villaheisi Parsa (marjat myrkylliset) SOLUMYRKKYJÄ SISÄLTÄVÄT TAPPAVAN MYRKYLLISET SIENET Solumyrkyt tuhoavat pysyvästi eläviä solukoita mm. sisäelimissä, eikä niitä saa vaarattomiksi millään tavalla esim. keittämällä tai kuivattamalla sienet. Janon tunne, pahoinvointi, uneliaisuus ja muut oireet ilmaantuvat yleensä vasta pitkän ajan kuluttua sienen syömisestä, jopa parin viikon kuluttua (seitikit). Myrkyn poistaminen elimistöstä (mm. oksentamalla) ja runsas hiilijauhon tai -tablettien nauttiminen välittömästi myrkytystä epäiltäessä saattavat pelastaa vakavilta vaurioilta, mutta lääkärin tai sairaalahoito on silti välttämätöntä. Kolme ensimmäistä sientä ovat Suomessa yleisiä. Isorusokas Myrkky- 1. kantonääpikkä Kangasmyrkkyseitikki Suippumyrkkyseitikki Kavalakärpässieni Tanakka myrkkyseitikki Laakamyrkkyseitikki Valkokärpässieni Lehtomyrkkyseitikki 41

42 Korvasieni (myrkky häviää kuivaamalla sienet rapeiksi tai keittämällä niitä kymmenen minuuttia runsaassa vedessä avoimessa astiassa) HERMOSTOMYRKKYJÄ SISÄLTÄVÄT SIENET Oireet, mm. erilaiset aistihäiriöt, ilmenevät pian syömisen jälkeen ja johtavat harvoin kuolemaan. Oksentaminen, ts. myrkyn poistaminen elimistöstä on eduksi. Lääkärin hoito on tarpeen. Myrkyt häviävät yleensä ryöppäämällä tai keittämällä sienet, mutta näiden lajien syömistä ei suositella. Kangaskärpässieni Ruskokärpässieni Keltakärpässieni Rusokaslajit, muutamat niistä kuten kevätrusokas Madonlakit Valkoiset malikat, jotkut niistä Pantterikärpässieni Punakärpässieni Risakkaat 1. risalakit, mm. suippurisakas, nuppijalkarisakas ja tähtiitiörisakas RUUANSULATUS-JASUOLISTO-OIREITA AIHEUTTAVAT MYRKKYSIENET Oksentelu, ripuli ja nestevajaus ovat tyypillisiä lievän sienimyrkytyksen oireita. Voimakkaat oireet vaativat lääkärin hoitoa. Vatsa kivut johtuvat yleensä pilaantuneiden sienien syömisestä. Harmaa mustesieni (vain alkoholin kanssa nautittaessa) Kavalahaarakas Kiillemustesieni Lakritsirousku Pisamavalmuska ja eräät muut ruskeat valmuskat Pohjanpiispanhiippa (myrkky häviää ryöppäämällä) Pulkkosieni (sientä jatkuvasti syötäessä sen haittavaikutukset moninkertaistuvat ja saattavat aiheuttaa hengenvaarallisen myrkytyksen) Puikkosieni tt Ruskokärpässieni tt Suippumyrkkyseitikki ttt Myrkkynääpikkä tt Valkokärpässieni ttt Punainen kärpässieni tt 42