Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi huhtikuu 2010

Transkriptio

1 Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi huhtikuu SISÄLTÖ sivu OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HEINÄKUU KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 2 Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Rahoituslaskelma Lainakanta 2. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA... 6 Yhteenveto toimialoittain Talouden toteumat toimialoittain ja tulosyksiköittäin 3. INVESTOINNIT... 22

2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI HUHTIKUU Osavuosikatsaus perustuu kirjanpidon huhtikuun lopun tilanteeseen. Osavuosikatsaukseen sisältyy kuluvan vuoden ensimmäinen tilinpäätösennuste. Koko kunnan tulos muodostunee budjetoitua heikommaksi. Ensisijaisena syynä tähän ovat arvioitua pienemmät maanmyyntitulot. Tämä on seurausta niistä suurista maanmyynneistä, joiden arvioitiin tapahtuvan vuonna, mutta jotka toteutuivat jo vuoden 2009 lopussa. Käyttötalouden osalta sosiaali- ja terveystoimen budjetoidut menot alittunevat noin 0,4 miljoonaa euroa, sivistystoimen nettotulos muodostunee noin 0,3 miljoonaa euroa paremmaksi lähinnä perusopetuksen valtionosuuksien lainmuutoksen ansiosta ja kunnanhallituksen tulos heikennee 1,6 miljoonan euron saamatta jääneiden maanmyyntitulojen vuoksi. Muut toimialat näyttävät pysyvän talousarvioissaan. Valtionosuusennuste toteutunee budjetoitua heikommin. Vuosikatteen arvioidaan olevan 6,2 milj. euroa, joka on 0,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden talousarviossa, ja kokonaista 7,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Vuosikate riittäisi kattamaan poistot. Tilikauden tulos muodostunee 0,7 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vaikka monia investointihankkeita ei ole vielä aloitettukaan, vaikuttaa siltä, että investoinnit tulevat pääpiirteissään toteutumaan hyväksytyn talousarvion mukaisesti, kiinteän omaisuuden ostoa ja myyntiä lukuun ottamatta. Tämä tulee vaikuttamaan negatiivisesti kunnan maksuvalmiuteen. Tästä seuraa, että kunnan on ehkä harkittava lisälainojen ottamista jo budjetoitujen 22 miljoonan euron lainojen lisäksi. Kokonaisuudessaan kunnan menojen kasvu näyttää jatkuvan tuloperusteita nopeampana. Kunnan vuotuinen tulos johtuu liian suuressa määrin kunnan maanmyyntitulojen toteutumasta. Tämän vuoksi toiminta on koko ajan sopeutettava arvioitujen tulojen toteumaan, jotta kunnan talous voitaisiin myös tulevina vuosina pitää tasapainossa. Sipoossa Sture Lindqvist kunnankamreeri 1

3 1. KUNNAN TALOUDEN KEHITYS TULOSLASKELMA, ulkoinen Talousarvion mukaiset toimintatuotot ovat noin 20,6 milj. euroa, joka alittunee toimialoilta kerättyjen tietojen perusteella noin 0,4 milj. eurolla. Suurimmat yksittäiset syyt tähän ovat valtionosuuslainsäädännön muutos, joka nostaa perusopetuksen tuloja noin 1,2 milj. eurolla, ja noin 1,6 milj. euroa pienemmät maanmyyntitulot. Talousarvion mukaiset toimintakulut ovat noin 97,4 milj. euroa, joka ylittynee noin 0,4 milj. eurolla. Valtionosuuslainsäädännön muutos nostaa perusopetuksen menoja noin 0,8 milj. eurolla, kun taas sosiaali- ja terveystoimen menot näyttävät alittuvan noin 0,4 milj. eurolla. mn euroa TP TA (TA10/Enn10) 1-1- Toimintatuotot 16,72 3,87 6,94 20,64 20,19 0,45 79,3 Toimintakulut -92,33-31,44-32,42-97,44-97,85 0,41 3,1 T oiminta ka te -75,61-27,57-25,49-76,80-77,66 0,86-7,6 Verotulot 76,52 26,83 25,66 70,40 71,20 0,80-4,3 Valtionosuudet 14,28 5,34 5,14 14,80 14,10-0,70-0,70 Rahoitustuotot ja -kulut: -1,37-0,33-0,24-1,48-1, ,3 Vuosikate 13,82 4,27 5,07 6,92 6,16 0,96 18,9 Suunnitelman mukaiset poistot -5,42-1,81-1,99-5,50-5,50 10,1 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tilikauden tulos 8,40 2,46 3,08 1,42 0,66 0,76 25,3 Tammi-huhtikuun toimintakate on 2,1 milj. euroa parempi kuin viime vuoden huhtikuussa. Toimintakulut ovat kasvaneet 3,1 % edellisvuoden huhtikuusta, mikä johtuu lähinnä henkilöstökulujen ja vuokramenojen lisääntymisestä. Toimintakatteen positiivinen kehitys johtuu kotikuntaosuuksien kirjausten lisäksi myös Helsingin kaupungin kanssa tehtyyn maanvaihtoon liittyvän noin 2,1 milj. euron myyntivoiton kirjauksesta. Tästä seuraa myös, että tammi-huhtikuun vuosikate on 0,6 milj. euroa parempi kuin vuotta aiemmin. VEROTULOT Talousarvion mukainen kunnallisveron tuotto on 63,2 milj. euroa. Tammi-huhtikuun kunnallisverotilitysten pohjalta näyttää siltä, että tämän vuoden kunnallisveron tuotto on talousarvion mukainen. Milj. 8,0 Kunnallisvero Kommunalskatt 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, TA 2

4 Talousarvion mukainen yhteisöveron tuotto on 3,1 milj. euroa, joka ylittynee noin 0,8 milj. eurolla. Kasvu perustuu Suomen Kuntaliiton veroennustekehikkoon ja Sipoon jako-osuuteen yhteisöverotuotosta Yhteisövero Samfundsskatt TA Kokonaisuutena verotulot ylittynevät noin 0,8 milj. euroa. Tätä arviota voi hyvällä syyllä kutsua realistiseksi arvaukseksi, vaikka kunnallisveron todellista toteumaa on tänä vuonna vaikea ennustaa, koska kyseessä on ensimmäinen vuosi, jolloin liitosalueen verokertymät jäävät saamatta. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne on nyt todella herkkä, vaikka taloudessa on pientä orastavaa kasvua näköpiirissä. Verolaji (milj. euroa) TP TA (TA10/Enn10) 1-1- Kunnallisvero 70,72 26,36 24,54 63,20 63,20 0-6,9 Yhteisövero 2,90 0,47 1,12 3,10 3,90 0,8 138,3 Kiinteistövero 2,90 0,00 0,00 4,10 4,10 0 #JAKO/0! Yhteensä 76,52 26,83 25,66 70,40 71,20 0,80-4,3 VALTIONOSUUDET Talousarvion mukaiset kassavaikutteiset valtionosuudet ovat noin 14,8 milj. euroa, joka alittunee 0,7 milj. euroa. Tämä vähennys on huomioitu tämän vuoden tilinpäätösennusteessa. milj. euroa TP TA (TA10/Enn10) 1-1- Valtionosuus 14,28 5,34 5,14 14,8 14,1-0,7-3,7 3

5 VUOSIKATE kk -mån Kum.Vuosikate 09 Kum.Vuosikate 10 Ta Lin. (Kum.Vuosikate 10) Vaikka tammi-huhtikuun vuosikate on 0,6 miljoonaa euroa parempi kuin vuotta aiemmin, ennuste osoittaa, että 6,9 milj. euron budjetoitu vuosikate alittuisi 0,8 milj. eurolla. Ennustettu vuosikate riittäisi kattamaan poistot 112-prosenttisesti. Työttömyys Sipoon työttömyysaste oli huhtikuun lopussa 4,8 %, eli 0,6 prosenttiyksikköä, suurempi kuin vuosi sitten. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 9,6 %. Sipoon työttömyysaste on siis koko maahan verrattuna puolta pienempi. Työttömien määrä on vähentynyt Sipoossa alkuvuoden aikana 51 henkilöllä. Nuorisotyöttömien määrä on laskenut alkuvuodesta, kun taas pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli huhtikuussa 49 henkilöä, mikä on 8 vähemmän kuin alkuvuodesta ja 11 enemmän kuin vuosi sitten. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli huhtikuussa 90 henkilöä, mikä on 7 enemmän kuin alkuvuodesta ja 24 enemmän kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun lopussa Sipoossa oli avoimena 37 työpaikkaa, mikä on 3 enemmän kuin alkuvuodesta ja 5 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestö Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Sipoon väkiluku oli huhtikuun lopussa Asukasmäärä kasvoi huhtikuussa 26 henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti kunnan väkilukua 12 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 2 henkilöllä. Syntyneitä oli 12 enemmän kuin kuolleita. Kuluvan vuoden huhtikuun loppuun mennessä kunnan väkilukua on lisännyt kuntien välinen nettomuutto 40 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 10 henkilöllä. Syntyneitä on ollut 52 enemmän kuin kuolleita. Alkuvuoden väestönkasvu on ollut keskimäärin noin 25 henkilöä. Tammi-huhtikuussa väkiluku kasvoi 102 henkilöllä. Vastaava luku oli 115 vuonna 2008 ja 40 vuonna

6 RAHOITUSLASKELMA (sisältää sisäiset erät) euroa TP 2009 TA Toiminnan rahavirta , Investointien rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset -3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Liittymismmaksut Muut maksuvalmiuden muutokset ,8 410 Rahavarojen muutos , Maksuvalmius näyttää heikkenevän talousarvioon verrattuna noin 2,9 milj. eurolla. LAINAKANTA Pitkäaikaisen lainakannan kehitys 70, , ,0 40, ,0 20, , , Lainakanta 31.12, milj.euro Lainakanta, euro/asukas Pitkäaikainen lainakanta oli huhtikuun lopussa 49,2 milj. euroa, eli euroa/asukas. Valtuusto on talousarviossa myöntänyt kuluvalle vuodelle yhteensä 22 milj. euron lainanottovaltuudet ja välisenä aikana ei ole nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja ja ottolainojen lyhennyksiä maksettiin 2,5 milj. euroa. Sitä vastoin kunta on joutunut turvautumaan tilapäisten luottojen ottoon: noin 1,5 milj. euroa kuukaudessa. 5

7 2. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA Yhteenveto toimialoittain 30. TA/ Ennuste Tarkastuslautakunta Toimintatulot 0 Toimintamenot ,1 35,0 Netto ,1 35,0 Kunnanhallitus Toimintatulot ,7 Toimintamenot ,2 Netto ,7 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Toimintatulot ,5 Toimintamenot ,2 Netto ,4 Sivistysvaliokunta Toimintatulot ,6 Toimintamenot ,1 Netto ,7 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Toimintatulot ,9 Toimintamenot ,0 Netto ,1 Yhteensä Toimintatulot ,2 Toimintamenot ,0 Netto ,8 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS 30. Toimintatulot 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 #JAKO/0! Toimintamenot , ,0-3 35,0 Toimintakate , ,0-3 35,0 6

8 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Vs. kunnanjohtaja Mikko Aho 30. Toimintatulot , Toimintamenot , Toimintakate , ,7 TULOSYKSIKKÖ: KUNNANVIRASTON JOHTO VASTUUHENKILÖ: Vs. kunnanjohtaja Mikko Aho 30. Toimintatulot ##### , ,0 Toimintamenot , ,0 Toimintakate ,5 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Osastopäällikkö Anne Iijalainen 30. Toimintatulot ,0 43 9,0 Toimintamenot ,0 51-2,8 Toimintakate ,0 IT-toiminta Toimintatulot ,2 23, ,0 21 5,0 Toimintamenot ,5 44, ,0 29-3,3 Toimintakate ##### ,9 Sitovat tavoitteet vuodeksi Käyttövaltuushallintaa kehitetään ja järjestelmällistetään. Kunnan laskutuksesta tehdään asiakasystävällisempää ja sitä tehostetaan. Käyttövaltuushallintajärjestelmän valmistelutyö on käynnistetty. Sähköistä asiakaslaskutusta valmistellaan osana kirjanpito-ohjelmiston päivitystä. Pankkien kanssa tehtävät sopimukset sähköisten laskujen lähettämisestä ovat tekeillä. 7

9 Tiedotusta ja viestintää parannetaan. Sisäistä laskentaa ja tuotteistamista kehitetään. Taloushallinnon toimivuutta parannetaan. Viestintäsuunnitelma on tekeillä. Tiedotusresursseja lisätään syksyllä sisäisin järjestelyin. Palvelutuotteiden hinnoitteluprojekti käynnistetään syksyllä. Keskitettyä Talous- ja hallintokeskusta koskeva suunnitelma laaditaan ja uusi keskus aloittaa toimintansa Va. talous- ja hallintojohtaja palkataan TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja Mikko Aho 30. Toimintatulot , ,8 Toimintamenot ,0-38 8,6 Toimintakate ,7 Sitovat tavoitteet vuodeksi KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Toimintaedellytykset monipuoliselle yrittämiselle Toimintaedellytykset monipuoliselle yrittämiselle Onnistunut maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikka Onnistunut maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikka Nopea reagointi ja päätöksentekokyky SITOVA TAVOITE Laaditaan elinkeinostrategia. Työpaikka-alueiden kehittämiseen panostetaan. Vuonna käynnistetään koko kunnan kattava kaupan palveluverkkoselvitys. Laaditaan kaavoitusohjelma. Käynnistetään päätettyjen hankeyhteistyöalueiden suunnittelu. Kuntaan valmistellaan maanhankintaohjelma, johon sisältyy toimintasuunnitelma ohjelman toteuttamiseksi. Valmistellaan edelleen prosessimaiseen organisaatiomalliin siirtymistä sekä sopimusohjausjärjestelmää. Elinkeinopäällikkö on rekrytoitu. Elinkeinostrategian valmistelu aloitetaan syksyllä. Uusien työpaikka-alueiden kehittäminen on käynnistetty. Kaupan palveluverkkoselvitys on aloitettu, valmistuu syyskuussa. Kaavoitusohjelma on laadittu ja hyväksytty. Vuoden hankkeet ovat käynnistyneet. Maanhankintaohjelman lähtötiedot on selvitetty ja ohjelman alustava runko on valmis. Valmiudet siirtyä prosessimaiseen organisaatioon on olemassa. Valmistelua jatketaan päätöksenteon mahdollistamassa aikataulussa. 8

10 Nopea reagointi ja päätöksentekokyky Toimivat liikenneyhteydet Turvallinen, viihtyisä ja luonnonläheinen ympäristö Kunnan oman mittaustoiminnan käynnistäminen Vuonna käynnistetään liikenneverkkoselvitys eteläisen Sipoon osalta. Laaditaan viheraluestrategia/ ohjelma (diplomityö) Kunta osallistuu Suomen Kuntaliiton järjestämään Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Kunnan oma mittaustoiminta on käynnistynyt. Pohjakarttoja päivitetään kaavoituksen edellyttämässä aikataulussa. Liikenneverkkoselvitys käynnistetään kesällä. Aalto-yliopiston kanssa on sovittu viheraluestrategian laatimisesta diplomityönä. Sipoon kunta ei toistaiseksi suoraan osallistu Suomen kuntaliiton järjestämään ilmastonsuojelukampanjaan. Sipoon ilmastostrategian laadinta aloitetaan siten, että se on liitettävissä Kuuman ilmastostrategiaan. Sipoo on mukana Kuuma- KOKO-ohjelmassa, minkä kautta ilmastostrategian toimeenpano toteutetaan vuosittaisen toimenpideohjelman ja budjetoinnin kautta. TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko 30. Toimintatulot , , ,5 Toimintamenot , , ,2 Toimintakate , ,4 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden talousrarvion ennustetaan osavuosikatsauksen perusteella alittuvan noin euroa. 9

11 TULOSYKSIKKÖ: HALLINTO JA TALOUS VASTUUHENKILÖ: Talouspäällikkö Kirsi Kettunen 30. Toimintatulot ####### 9 0 0, ,5 Toimintamenot , ,0 Toimintakate ,7 Sitovat tavoitteet vuodeksi Palveluiden kustannustehokkuuden varmistaminen Talouden raportointi- ja seurantajärjestelmää kehitetään. Suomen Kuntaliiton raportti sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailusta 2009 valmistuu elokuussa. Pilotti on käynnistynyt Sosiaali- ja terveysosastolla. TULOSYKSIKKÖ: TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri Kati Liukko ja johtava hoitaja Carola Klawér 30. Toimintatulot ,2 35 6,8 Toimintamenot , ,9 Toimintakate ,9 Erikoissairaanhoito Toimintatulot , ,3 Toimintamenot ,0-4 0,1 Toimintakate ,1 Sitovat tavoitteet vuodeksi Kuvataan laatusertifioinnin ensimmäiseen auditointiin vaadittavat pääprosessit. Kuvataan nuoren asiakkaan tuen ja hoidon kartoituksen prosessit ehkäisyneuvolassa. Prosessikuvaukset ovat alkaneet. Prosessikuvaukset ovat alkaneet. 10

12 Kuvataan kuntoutuspotilaiden hoitoprosessit potilaan osastolle saapumista koskevasta ilmoituksesta potilaan onnistuneeseen kotiutukseen saakka. Kuvataan potilaan hoitoprosessit suun terveydenhuollossa yhteydenotosta hoitojakson päättymiseen. Prosessikuvaukset ovat alkaneet. Terveyskeskuksen sairaalan hoitojaksot ovat potilaiden aktiivisen kuntouttamisen myötä lyhentyneet. Osasto 1:n lyhytaikaisten potilaiden kuntoutusaika lyheni vuodesta 2008 vuoteen ,8 % ja vuodesta 2009 vuoteen ( ) 5,8 %. Prosessikuvaukset ovat alkaneet. TULOSYKSIKKÖ: VANHUSTYÖ VASTUUHENKILÖ: Vanhustyön päällikkö Helena Räsänen 30. Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,3 Toimintakate ,1 Sitovat tavoitteet vuodeksi Vanhuspoliittisen ohjelman seuranta tehdään. Yhteistyössä päivähoidon ja ruokapalvelujen kanssa vakiinnutetaan ikääntyneiden ateriointimahdollisuus kunnan päiväkodeissa. CAF-arviointi on tehty osana vanhuspoliittisen ohjelman arviointia. Hoidon laatua mitataan säännöllisesti RAI-järjestelmän laatumittareilla. Vanhuspoliittisen ohjelman seuranta valmistuu vuoden loppuun mennessä. Ateriointimahdollisuus on vakiintunut Etelä- ja Pohjois-Sipoon päiväkodeissa ja siitä on tiedotettu kuntalaisille. Mahdollisuutta ruokailla muissa päiväkodeissa selvitetään vuoden loppuun mennessä. TULOSYKSIKKÖ: SOSIAALITYÖ VASTUUHENKILÖ: Sosiaalityön päällikkö Mikaela Westergård 30. Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,4 Toimintakate ,0 11

13 Sitovat tavoitteet vuodeksi Yhteistyössä HUSin lastenpsykiatrian kanssa laaditaan lastensuojelun yhteistyömalli. Yhteistyössä työvoimapalvelukeskuksen kanssa laaditaan aikuissosiaalityön yhteistyömalli kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi. Ennalta ehkäisevää perhetyötä kehitetään. HUSin lastenpsykiatrian kanssa on pidetty säännöllisiä yhteistyökokouksia ja tehty asiakastapaamisia sisältäen yhteisiä kotikäyntejä. Toimintojen keskittäminen on osoittautunut hyödylliseksi ja asiakasystävälliseksi toimintatavaksi. Yhteistyömallin kehittäminen eteenpäin jatkuu. Samarian kanssa on luotu kuntaan kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja. Kuntouttavia työpaikkoja on nyt noin 10. Näitä tullaan lisäämään ja tavoitteena on vuoden aikana saada kuntouttavia työpaikkoja kunnan järjestämänä. Yhteistyömallin luominen on viivästynyt, koska aikuissosiaalityössä työntekijöiden rekrytointi on meneillään. Perheneuvolatyöparin rekrytointi on meneillään. TULOSYKSIKKÖ: RUOKAPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Ruokapalvelupäällikkö Birgit Mäkilä 30. Toimintatulot ,1 42 3,6 Toimintamenot ,9-34 3,3 Toimintakate ,2 Sitovat tavoitteet vuodeksi Vanhusten ravitsemusprojektin tulosten hyödyntäminen Välitöntä asiakaspalautetta koskevan järjestelmän luominen Ruokaopas valmistuu ja se otetaan käyttöön osastoilla ja keittiössä syksyllä. Käytössä on järjestelmä, jossa asiakkailla on päivittäin mahdollisuus antaa palautetta ruokailusta päiväkodeissa, kouluissa ja henkilöstöruokailussa. 12

14 TOIMIALA: SIVISTYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka 30. Toimintatulot , , ,6 Toimintamenot , , ,1 Toimintakate , ,7 Sipoon muutosohjelman toteuttaminen osastotasolla Palvelustrategian tekeminen yhteistyössä muiden palveluiden järjestäjien kanssa Ydinprosessin alla olevat palvelukokonaisuudet on sijoitettu elämänkaarimallin mukaisesti. Osaprosessit kuvataan sitten, kun päätös prosessimaiseen työskentelytapaan siirtymisestä on tehty. Palvelustrategian runko on valmisteltu. Työ etenee sen jälkeen, kun kouluverkon linjaukset on tehty. TULOSYKSIKKÖ: HALLINTOPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Talouspäällikkö Mats Sund 30. Toimintatulot ,7 0 #JAKO/0! Toimintamenot ,0 14-5,4 Toimintakate ,4 Sitovat tavoitteet vuodeksi Tulosyksiköiden talouden toteutumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kuukausittain. Yksikön interaktiivista vuorovaikutusta oman osaston, muiden hallintokuntien ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa vahvistetaan lisäämällä yksikön tunnettuutta. Tulosyksiköt ovat saaneet tarvitsemansa ajantasaiset ennusteet talouden toteumasta. Mikäli kunnan talous- ja hallintopalvelut keskitetään ensi vuoden alusta, yksikköä koskeva tiedotus tapahtuu syksyn aikana vain soveltuvin osin. 13

15 Hallintopalvelujen henkilökunnan osaamista kehitetään siten, että sivistystoimen palveluille asetettuihin valtakunnallisiin vaatimuksiin ja tavoitteisiin voidaan vastata oikeaan aikaan. Henkilöstö on osallistunut kunnallisen sivistystoimen palveluita koskeviin luentoihin ja koulutustilaisuuksiin. Mikäli kunnan talous- ja hallintopalvelut keskitetään ensi vuoden alusta, jatkuu koulutus vain soveltuvin osin syksyn aikana. TULOSYKSIKKÖ: VARHAISKASVATUSPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Päivähoidon päällikkö Anna Karlsson 30. Toimintatulot , ,6 Toimintamenot ,1 41-0,9 Toimintakate ,2 Sitovat tavoitteet vuodeksi Turvallisuussuunnitelman laatiminen Asiakaspalvelun parantaminen Päiväkotien turvallisuutta koskeva kysely on tehty päiväkodinjohtajille. Kyselyn tuloksia hyödynnetään turvallisuussuunnitelmia laadittaessa. Turvallisuussuunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Sähköinen päivähoitohakemus, päivähoito- ja maksupäätös on otettu käyttöön. Järjestelmän toimivuutta kehitetään yhteistyössä ohjelmansuunnittelijan ja kunnan it-yksikön kanssa. Päivähoitoyksiköiden kotisivujen runko on suunniteltu ja yhteisesti hyväksytty. Sivujen sisältömateriaalia koostetaan. Kotisivut julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Kotihoidontuen kuntalisän selvitystyön jatkotoimista päätetään huhtikuun loppuun mennessä ja selvityksen perusteella kuntalisä otetaan käyttöön viimeistään Päivähoitojaosto on tehnyt sivistysvaliokunnalle päätösehdotuksen kotihoidontuen kuntalisän maksamisperiaatteista. Asian käsittely jatkuu. 14

16 TULOSYKSIKKÖ: KOULUTUSPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Opetusjohtaja Jari Alasmäki 30. Toimintatulot , ,3 Toimintamenot , ,3 Toimintakate ,5 Perusopetus Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,3 Toimintakate ,7 mistä oppilaskuljetus Toimintatulot ##### 1 1 1,0 0-9,1 Toimintamenot , ,1 Toimintakate ,1 Lukio-opetus Toimintatulot , ,6 Toimintamenot ,0 27-3,3 Toimintakate ,7 Sitovat tavoitteet vuodeksi Oppilaan hyvinvointia parannetaan oppilashuoltotyötä kehittämällä. Koulutuspalvelut on mukana kahdessa valtakunnallisessa hankkeessa: Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen sekä Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa (KELPO). Oppilashuollon uusi palvelurakennemalli valmistuu moniammatillisena yhteistyönä vuoden aikana. Lisäksi laaditaan sähköinen oppilashuollon ja erityisopetuksen käsikirja, jota on työstetty siten, että se valmistuu vuoden aikana. Sipoonlahden koulussa on meneillään kehittämispilotti esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon ja erityisopetuksen yhteistyön järjestämisestä. Kaikki Sipoon koulut laativat vuoden aikana myös Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa -suunnitelman toimintamallin. 15

17 Arviointitoiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Kouluverkkoa kehitetään keväällä valmistuvan kouluverkkoselvityksen pohjalta. Koulutuspalvelut on saanut vuodelle opetusministeriöltä valtionavustusta opetustoimen laatukriteereiden käyttöönottoon. Sipoon Koulutuspalveluiden laatiman aikataulun mukaisesti vuoden loppuun mennessä Sipoossa on yhteinen käsitys perusopetuksen laatukriteereistä sekä toimintamallit laatutyön toteuttamisesta. Tämän pohjalta kevään 2011 aikana otetaan käyttöön yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa laadussa havaittavat kehittämiskohteet ja sitä kautta kohdentaa oikein kehittämistoimintaa ja resurssienjakoa. Koulutuspalvelut on asettanut yhdeksi kehittämisen kärjeksi hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Opetustoimen työhyvinvoinnin kehittämisryhmä on valmistellut työhyvinvoinnin sipoolaista toimintamallia, joka valmistuu vuoden aikana. Henkilöstön koulutussuunnitelma valmistuu toukokuussa ja se otetaan käyttöön lukuvuoden alussa. Sipoon kaikki rehtorit ovat mukana rehtorijet-koulutusohjelmassa (Johtamisen erikoisammattitutkinto) joko tutkinnonsuorittajina tai mentoreina. Myös koulujen apulais- ja vararehtorit osallistuvat koulutusohjelmaan, joka toteutetaan yhteistyössä Edupolin ja Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen kanssa. Työnohjaus on käytössä yksiköissä sekä ryhmätyönohjauksena että yksilötyönohjauksena. Valtuuston tekemä kouluverkkopäätös ei sisältänyt sellaisia kouluverkkoon tehtäviä rakenteellisia muutoksia, joiden avulla varsinaisia säästötoimia olisi mahdollista toteuttaa. Yhden pienen koulun lakkauttaminen mahdollisti pienen tuntiresurssilisäyksen muille kouluille jaettavaksi. 16

18 Perusteellinen ja laajamittainen kouluverkkoselvitys tehdään siten, että valtuusto voi päättää linjauksista huhtikuun loppuun mennessä. Sipoon opetustoimen palveluverkkoselvitys julkaistiin 7.4., jonka jälkeen sivistysvaliokunta sekä sen neljä jaostoa antoivat selvityksestä omat lausuntonsa. Kunnanhallitus käsitteli palveluverkkoselvitystä Valtuusto päätti 26.4., että kouluverkon kehittämisen perusteena tulee olla yhdenvertaisuus, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia oppilaita kohtaan. Kaikille oppilaille tulee pyrkiä takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen perusopetukseen. Valtuusto tekee linjauksen kouluverkkotyöryhmän suunnitelman pohjalta lokakuun loppuun mennessä. Valitaan B- ja C- mallin yhdistelmä. Uudet koulut olisivat joko alakouluja (luokat 0-6) tai yhtenäisiä peruskouluja (luokat 0-9), joissa olisi myös muut sivistyksen tarvitsemat tilat. Yleisin yhtenäinen peruskoulu olisi 2-4-sarjainen. Osassa kuntaa voisi olla ns. kortteli- tai lähikouluja, joissa olisi luokka-asteet 0-6 sekä päiväkoti. Näissä korttelikouluissa voisi toimia myös toisenkielisiä kouluyksiköitä. Olemassa olevat koulut korjattaisiin ja laajennettaisiin mahdollisuuksien mukaan n. 150 oppilaan kouluiksi, mikäli oppilaita olisi tarpeeksi. Samalla tiloihin rakennettaisiin mahdolliset muut tarvittavat erityistilat, esim. liikuntasalit. Huonokuntoisista kouluista voidaan luopua, kun hyväkuntoisia korvaavia tiloja on käytettävissä. Ohjausryhmä tukee normaalia Sivistysosaston valmistelua. Päätettiin, että Gesterby skola lakkautetaan 1.8. ja vanhemmat saavat päättää, siirretäänkö oppilaat Kyrkoby skolaan vai Söderkulla skolaan. Opetuksen taso säilyy vuoden 2009 tasolla. Sivistysosasto tekee kyselytutkimuksen selvittääkseen kuntalaisten mielipiteet kouluverkosta. Oppilaskohtainen opetustuntimäärä on pysynyt vuoden 2009 tasolla. Lisäksi Koulutuspalvelut on saanut opetusministeriöltä hakemuksesta perusopetuksen laadun kehittämiseksi kohdennettua valtionavustusta vuodelle opetusryhmien pienentämiseen. Opetustoimen palveluverkkoselvitys (julkaistu 7.4.) esitellään kuntalaisille avoimessa tiedotustilaisuudessa Osana opetustoimen palveluverkon jatkotyötä tehdään kuntalaisille syksyllä kyselytutkimus tulevaisuuden kouluverkosta. 17

19 TULOSYKSIKKÖ: LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Liikuntatoimenjohtaja Tom Sundbäck 30. Toimintatulot ,5 8 16,3 Toimintamenot , ,1 Toimintakate ,0 Sitovat tavoitteet vuodeksi Söderkullan keskusurheilukentän perusparannustyöt saatetaan loppuun. Uusi nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa tammikuussa. Tekonurmikentän ympärivuotinen käyttö mahdollistetaan. Perusparannustöiden suunnittelu on käynnissä ja kumirouhetekonurmikentän lämmittäminen pitäisi olla mahdollista 1.8. lähtien. Nuorisolain 8 toteutuu. Uusi nuorisovaltuusto aloitti toimintansa. TULOSYKSIKKÖ: KULTTUURIPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Kulttuurijohtaja Anne Laitinen 30. Toimintatulot ,3 8 8,2 Toimintamenot , ,1 Toimintakate ,9 Sitovat tavoitteet vuodeksi Kirjastoissa otetaan käyttöön lainausautomaatit. Asiakkaat hoitavat lainauksen itsepalveluna, tavoitetaso 50 %. Lainausautomaatit on otettu käyttöön. Tällä hetkellä arvio on, että 30 % lainauksista tapahtuu automaatilla vuoden loppuun mennessä. 18

20 Söderkullan kirjastoon perustetaan taidelainaamo. Paikallisille taiteilijoille tarjotaan mahdollisuus myydä ja lainata asiakkaille taideteoksia. Taidelainaamo lisää kirjaston viihtyisyyttä / Lainattujen taideteosten määrä. Taidelainaamo on avattu ja sekä kirjaston asiakkaat, henkilöstö että taiteilijat ovat olleet tyytyväisiä. Tällä hetkellä taidelainaamossa on esillä yli kahdenkymmenen sipoolaisen taiteilijan töitä. TOIMIALA: TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA VASTUUALUE: TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ VASTUUHENKILÖ: Tekninen johtaja Veikko Raiskila 30. Toimintatulot , , ,9 Toimintamenot , , ,0 Toimintakate , ,1 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS JA HALLINTO VASTUUHENKILÖ: Talouspäällikkö Helena Enari 30. Toimintatulot ,0 0-2,7 Toimintamenot ,0-43 5,7 Toim intakate ,7 TULOSYKSIKKÖ: RAKENNUSVALVONTA VASTUUHENKILÖ: Rakennusvalvontapäällikkö Kyösti Piipponen 30. Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,3 Toimintakate ,3 19

21 Sitovat tavoitteet vuodeksi Lupakäytännön ja -prosessin järkiperäistäminen Ratkaisuvallan delegointipäätöksen valmistelu on vireillä ja henkilöstöresurssien kehittäminen on aloitettu. TULOSYKSIKKÖ: YMPÄRISTÖNSUOJELU VASTUUHENKILÖ: Ympäristönsuojelupäällikkö Christel Kyttälä 30. Toimintatulot ,0-1 -7,5 Toimintamenot ,0 7-4,4 Toimintakate ,1 Sitovat tavoitteet vuodeksi Ryhdytään tarvittaviin toimiin valvontasuunnitelman käyttöönoton mahdollistamiseksi. Kestävän kehityksen edistämiseksi kunnalle laaditaan ympäristöohjelma yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Selvitellään tietohallintaohjelman hankkimista. Ympäristöohjelman laadinta on aloitettu. TULOSYKSIKKÖ: KATU- JA VIHERALUEET VASTUUHENKILÖ: Kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp 30. Toimintatulot , ,2 Toimintamenot , ,2 Toimintakate ,4 Sitovat tavoitteet vuodeksi Katu- ja puistorekisteri valmistuu. Katurekisteri on valmistunut, puistorekisteri valmistuu kesällä. 20

22 TULOSYKSIKKÖ: VESIHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp 30. Toimintatulot ,0 32 6,2 Toimintamenot , ,8 Toimintakate ,3 Sitovat tavoitteet vuodeksi Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään. Kehittämissuunnitelman tarkennus aluerajausten osalta valmistuu kesäkuussa. TULOSYKSIKKÖ: TOIMITILAT VASTUUHENKILÖ: Kiinteistöpäällikkö Markku Koskinen 30. Toimintatulot , ,2 Toimintamenot , ,2 Toimintakate ,7 Sitovat tavoitteet vuodeksi Laaditaan roadmap energiatalouden parantamiseksi ja energiansäästösopimuksen solmimiseksi. Kiinteistökannasta valitaan kunnan palvelutuotannolle tarpeettomat tilat realisoitaviksi. Kunnan uudet ympäristöohjelmalliset suunnitelmat ja ilmastostrategisen ohjelman suunnittelun aloittaminen aiheuttanevat muutoksia energiatehokkuus- ja energiakatselmustavoitteiden toteutumisen aikatauluun. Toimitilojen osuus tulee kytkeä kunnan kokonaisaikatauluun. Kouluverkkoselvitykseen osallistumisen myötä pääpaino kiinteistöjen arvotuksessa on toistaiseksi ollut koulurakennuksissa. Toimitilapoliittisten valintojen suunnittelu jatkuu muiden rakennusten osalta ja perusteltu luettelo myytävistä tai ulkopuolisille vuokrattavista tiloista valmistuu toimintavuonna. 21

23 KUNTA YHTEENSÄ 30. Toimintatulot ,2 Toimintamenot ,0 Toimintakate ,8 3. INVESTOINNIT VASTUUHENKILÖT: Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö kehitysjohtaja kiinteistöpäällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö Sitovat tavoitteet vuodeksi Investointiohjelman mukaisten kohteiden suunnittelu- ja rakennuttamistehtävien hoitaminen. TAVOITETASO/SEURANTATAPA Investointiohjelman toteutumisen seuranta neljännesvuosittain. Investoinnit, netto TA Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Uusinvestoinnit , Perusparannukset , Kiinteä omaisuus , Irtain käyttöomaisuus , Osakkeet ja osuudet , Yhteensä ,

24 UUSINVESTOINNIT TA Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot , Kulut , Netto , Uudisrakennukset Talousarviotavoitteet Päiväkoti Miilin suunnittelu Etelä-Sipooseen alkoi vuonna 2009 ja rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa vuonna. Päiväkoti valmistuu vuonna Leppätien koulun rakentamisen/korjaustyön suunnittelu alkaa vuonna 2009 ja työt valmistuvat vuosina Nikkilän terveysaseman laajennuksen suunnittelu alkoi vuonna 2009 ja rakentamistyöt alkavat vuonna. Rakennus valmistuu vuonna Nikkilässä sijaitsevan koulukeittiön laajennuksen hankesuunnittelu alkoi vuonna Rakentaminen tapahtuu vuosina Söderkullan keskusurheilukentän uuden huoltorakennuksen rakentaminen alkaa vuonna. Nykytilanne ja ennuste Päiväkoti Miilin suunnittelu on käytännöllisesti katsoen valmis. Tekniikka- ja ympäristövaliokunta hyväksyi pääpiirustukset 25.1., ja urakkapiirustukset ovat viimeisteltävinä. Rakentamista voidaan ryhtyä valmistelemaan, kun lupa sen käynnistämiselle on saatu. Hansaksen päiväkodin laajennuksen hankesuunnitelma valmistuu kesäkuussa. Leppätien koulun lisärakennuksen suunnittelu on käynnissä. Kunnanvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman Nikkilän terveysaseman laajennuksen kattomuutos ja pääpiirustukset hyväksyttiin tekniikka- ja ympäristövaliokunnassa Röntgentilojen muutosta aikaistetaan HUS Röntgenin laitemuutosten vuoksi. Koulukeittiön laajennus Nikkilässä toteutetaan Lukkarin koulun keittiön laajennuksena. Luonnospiirustukset hyväksyttiin tekniikka- ja ympäristövaliokunnassa ja jatkosuunnittelu on käynnissä. Söderkullan keskusurheilukentän uuden huoltorakennuksen suunnittelua on jatkettu ja pääpiirustukset on tarkoitus hyväksyttää toukokuussa. Rakentamaan päästään aikataulun mukaisesti kuluvana vuonna. Kiinteät rakenteet/kunnallistekniset työt Talousarviotavoitteet Vesi- ja viemärilaitoksen suurin hanke on Bastukärrin alueen vesihuollon rakentaminen. Muita toteutettavia kohteita ovat Hansaksen alueen, Söderkullan portin, Nikkilän kartanon alueen ja Vaahteramäen teollisuusalueen vesihuolto. Haja-asutusalueen vesihuoltoa jatketaan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan mm. Kalkkirannan ja Paippisten alueilla. 23

25 Nykytilanne ja ennuste Hankkeiden suunnitelmia on viimeistelty ja tarjouspyynnöt ovat lähdössä laskentaan mm. Kalkkirannan, Gesterbyn ja Paippisten osalta. Kaava-alueet, kuten Hansas, Söderkullan portti, Nikkilän kartano, Bastukärr ja Vaahteramäki, ovat vielä kaavoituksen ja maanomistuksen osalta kesken, joten niiden aloitusajankohta on syksyllä. Kalkkirannan johtolinjojen vuonna 2009 aloitettu osuus on valmistunut. Liikenneväylät ja puistot Talousarviotavoitteet Suurimpia kohteita ovat Bastukärrin, Nikkilän kartanon, Hansaksen ja Söderkullan portin alueiden rakentaminen. Puistojen osalta suurimmat hankkeet ovat Sipoonjoen puiston, Nikkilän keskuspuiston ja Eriksnäsin Lintukodon puiston rakentaminen. Nykytilanne ja ennuste Eri hankkeiden osalta suunnitelmia on viimeistelty, ja neuvotteluja on käyty mm. Bastukärrin maa-ainesten ottoalueiden viimeistelytöistä. Nikkilän kartanon, Hansaksen ja Söderkullan portin alueiden työt voidaan aloittaa syksyllä, kun alueiden kaavat on hyväksytty. Puistojen osalta Sipoonjoen rantapuiston viimeistelytyöt ovat käynnissä ja Nikkilän keskuspuiston työt alkavat viikolla 20. Eriksnäsin puistosuunnitelma on tehty. PERUSPARANNUKSET TA Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot , Kulut , Netto , Rakennukset Talousarviotavoitteet Sipoon koulukeskuksen A2-rakennus, joka on aiemmin ollut Sipoon lukion käytössä, peruskorjataan vuosina Vuonna peruskorjataan Söderkullan koulukeskuksessa olevat Söderkullan vanhan sivukirjaston tilat. Nikkilän terveysaseman vastaanotto- ja keittiötilojen peruskorjaustyöt alkavat vuonna Taloussuunnitelmakaudella vanhainkodin nykyisissä tiloissa tehdään vaiheittain perusparannus- ja muutostöitä, jolloin tiloja mm. muutetaan palveluasunnoiksi. Vuonna alkaa perusparannus osassa 2. kerroksen tiloja. Jos kunta saa omistukseensa Itäisen Jokipuiston alueella sijaitsevan entisen hallintorakennuksen, se peruskorjataan kunnan virastotaloksi. Peruskorjauksen suunnittelu aloitetaan vuonna ja varsinaiset peruskorjaustyöt alkavat vuonna Tämän jälkeen peruskorjataan nykyinen virastotalo, Kuntala. Suunnittelu aloitetaan vuonna

26 Nykytilanne ja ennuste Sipoon koulukeskuksen A2-rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu jatkuu. Rakennuksen alapohjan kuntoa on tutkittu tarkemmin rakenteita avaamalla. Söderkullan koulukeskuksessa entisen sivukirjaston tilojen muutostyö on valmistunut, samoin eteläisen julkisivun uuden sisäänkäynnin ja tuulikaapin rakentaminen. Sisäpihojen kattaminen lasirakenteilla on suunnitteluvaiheessa, rakentamisajankohta on tarkoituksenmukaista ratkaista koulukeskuksen mahdollisten muiden muutostöiden aikataulutuksen yhteydessä. Vanhainkodin palveluasuntojen B-vaihe valmistuu mennessä, C-vaiheen suunnittelu on käynnissä. Nikkilän terveysaseman peruskorjaustöiden suunnittelu etenee aikataulussa. Itäisestä Jokipuistosta on kunnan omistukseen siirtynyt entisen hallintorakennuksen lisäksi ns. juhlatalo. Molempien peruskorjauksen hankesuunnittelu toteutetaan yhteistoimeksiantona. Varsinkin hallintorakennuksessa on tapahtunut useita käyttövesiverkoston putkivuotoja. Kiinteät rakenteet/kunnallistekniset työt Talousarviotavoitteet Vanhojen betoniviemäreiden korvaaminen muoviviemäreillä ja vanhojen linjaventtiilien uusiminen ovat suurimmat peruskorjaustyöt. Nykytilanne ja ennuste Vanhojen betoniviemäreiden uusiminen aloitettiin talvella, mutta työt keskeytyivät pakkasten takia. Töitä jatketaan keväällä. Samoin keväällä aloitetaan myös vanhojen vesijohtojen uusimistyöt. Massbyn pumppaamon saneeraus on valmistunut. Liikenneväylät ja puistot Talousarviotavoitteet Söderkullan ja Nikkilän keskusta-alueiden katujen perusparannusta jatketaan. Itäisen Jokipuiston puistoalueita raivataan ja siistitään. Nykytilanne ja ennuste Söderkullan keskusta-alueen perusparannussuunnitelmaa on viimeistelty. Nikkiläntien kiertoliittymät valmistuvat toukokuussa. Uudensillantien sillan peruskorjaustyön tarjoukset on saatu ja urakoitsija valitaan viikolla 20. Työt tehdään kesän aikana. Liikunta- ja virkistysalueet Talousarviotavoitteet Syksyllä 2008 käynnistyneet Söderkullan keskusurheilukentän perusparannustyöt saatetaan loppuun vuonna. Vuonna on myös tarkoitus kunnostaa Pilvijärventie. Nykytilanne ja ennuste Söderkullan keskusurheilukentän peruskorjaustyöt valmistuvat kesällä. Pilvijärventien kunnostus toteutetaan syksyllä uintikauden päätyttyä. 25

27 KIINTEÄ OMAISUUS TA Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot , Kulut , Netto , Talousarviotavoitteet Maa-alueiden ostosta neuvotellaan ja suunnitelmakaudella lähinnä Nikkilän, Talman ja Söderkullan alueet ovat ajankohtaisia. Tontteja myydään Söderkullan portin, Hansaksen ja Nikkilän Kartano III:n kaava-alueilta sekä Bastukärrin ja Vaahteramäen alueilta. Nykytilanne ja ennuste Neuvotteluja käydään maanomistajien kanssa kaikilla kolmella alueella. Suurin toteutunut hanke on Helsingin kanssa tehty maanvaihto, jolla kunta sai alueita Nikkilästä ja Bastukärristä. Vaahteramäen tonttien myyntiperiaatteet on päätetty. Tontteja myydään kesän ja syksyn aikana. Hansaksen myyntiperiaatteet ovat tulossa käsittelyyn. Mikäli alueen asemakaava saa lainvoiman tontteja myydään syksyllä. Söderkullan portin ja Nikkilän Kartano III:n alueen kaavoitus on vasta alkuvaiheessa. Tonttien myynnin ja alueiden toteuttamisen periaatteista ei ole päätetty. Tontteja ei saada myyntiin vuoden aikana. Bastukärrin alueelta tontteja myydään heti kun alueen sopimus- ja lupatilanne sen salli. Tontteja voidaan myydä aikaisintaan syksyllä. IRTAIN OMAISUUS TA Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot #JAKO/0! 0 0 Kulut , Netto , Talousarviotavoitteet Irtaimistoa hankitaan terveyskeskukseen, palveluasuntoihin, ruokapalveluun ym. Irtaimistoa hankitaan kouluihin, kirjastoihin, vapaa-ajanlaitoksiin ja päiväkoteihin Uusi kirjastoauto hankitaan vuonna 2011, jolloin on mahdollisuus saada valtionavustusta 50 %. Valtionapuhakemus on jätetty vuonna Vuonna hankitaan uusi pyöräkuormaaja vuonna 1987 hankitun tilalle. Vuonna 2011 hankitaan päältä ajettava ruohonleikkuri sekä traktoriin uusi peräkärry varusteineen. Lisäksi suunnitelmakaudella hankitaan määrärahojen puitteissa varusteita Nikkilän väestönsuojaan. 26

28 OSAKKEET JA OSUUDET TA Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot #JAKO/0! 0 0 Kulut , Netto , Talousarviotavoitteet Määräraha varataan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Kårkulla samkommun ja Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -nimisten kuntayhtymien investointien kuntaosuuksia varten. 27