Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi elokuu 2011

Transkriptio

1 Sipoon kunnan osavuosikatsaus tammi elokuu 2011 SISÄLLYS sivu OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 2 Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Rahoituslaskelma Lainakanta 2. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA... 6 Yhteenveto toimialoittain Talouden toteumat toimialoittain ja tulosyksiköittäin 3. INVESTOINNIT... 27

2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI ELOKUU 2011 Osavuosikatsaus perustuu elokuun lopun tilanteeseen kirjanpidossa. Osavuosikatsaukseen sisältyy kuluvan vuoden toinen tilinpäätösennuste. Koko kuntaa koskeva tilinpäätösennuste perustuu valiokuntien/keskusten tekemiin arvioihin. Koko kunnan tulos muodostunee budjetoitua huonommaksi. Ensisijaisena syynä tähän ovat ylisuuret satunnaiset kulut. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Helsingin kaupungin maksettavaksi vahvistettu korvaussumma ei kata luovutetun omaisuuden tasearvoa eikä sosiaali- ja terveystoimen (noin +1,2 milj. euroa) ja sivistystoimen (noin + 0,1 milj. euroa) nettomenojen lisätarvetta. Muiden toimialojen ennustetaan pysyvän talousarviossa. Yhteisövero- ja kunnallisveroennusteet pysynevät budjetoidulla tasolla ja kiinteistöverojen osalta lisäystä ennustetaan tulevan noin 0,5 milj. euroa. Myös valtionosuusennusteet toteutuvat noin 0,6 M budjetoitua paremmin. Vuosikatteen arvioidaan olevan 8 milj. euroa, mikä on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Tästä huolimatta vuosikate riittäisi kattamaan poistot. Vuoden 2011 talousarviossa lähtökohtana oli, että vuoden 2011 tulos muodostuisi 1,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Yllä mainittujen seikkojen vuoksi tilikauden tulos muodostunee vain 0,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Investointitalousarvion menot alittunevat noin 2,5 milj. euroa ja tulot noin 1 milj. euroa. Ensisijaisena syynä tähän on rakennushankkeiden aloitusajankohtien lykkääntymiset alkuperäisistä suunnitelmista lähinnä Nikkilän terveysaseman ja Leppätien koulun laajennuksen osalta. Lykkääntyneiden investointiprojektien ja Helsingin kaupungin maksaman korvauksen seurauksena uusia talousarviolainoja ei todennäköisesti ole tarvetta nostaa vuonna Kokonaisuudessaan menojen kasvu näyttää jatkuvan tuloperusteita nopeampana. Kun valtuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion, vuosien nettomenojen kasvuksi tavoiteltiin keskimäärin noin 3 4 %. Vuoden 2011 nettomenojen ennustetaan kasvavan noin 4,2 %, mutta palkkakulujen arvioidaan nousevan noin 5,2 %. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että on kiinnitettävä suurta huomiota palkkakustannusten kehitykseen ja että toiminta muilta osin sopeutetaan koko ajan arvioitujen tulojen toteumaan, jotta kunnan talous voitaisiin myös tulevina vuosina pitää tasapainossa. Sipoossa Sture Lindqvist kunnankamreeri 1

3 1. KUNNAN TALOUDEN KEHITYS TULOSLASKELMA, ulkoinen Talousarvion mukaiset toimintatuotot ovat noin 19,6 milj. euroa, joka ylittynee toimialoilta kerättyjen tietojen perusteella noin 0,3 milj. eurolla. Talousarvion mukaiset toimintakulut ovat noin 103,1 milj. euroa, joka puolestaan ylittynee noin 1,6 milj. eurolla. Sivistystoimen osalta perusopetus ylittynee noin Sosiaali- ja terveystoimen osalta suurin lisäys muodostuu erikoissairaanhoidosta, jossa ylitys on noin 1,4 milj. euroa. mn euroa TP TA 2011 (TA11/Enn11) / Toimintatuotot 17,83 11,44 11,86 19,30 19,60 0,30 3,7 Toimintakulut -97,98-67,81-68,83-101,57-103,12 1,55 1,5 Toimintakate -80,15-56,86-57,10-82,27-83,52 1,25 0,4 Verotulot 76,69 50,93 55,30 76,50 77,00 0,50 8,6 Valtionosuudet 15,43 10,29 10,46 15,00 15,60 0,60 0,6 Rahoitustuotot ja -kulut: -1,01-0,44-0,40-1,88-1,10 0,78-9,1 Vuosikate 10,96 3,92 8,27 7,35 7,98 0,63 110,9 Suunnitelman mukaiset poistot -6,94-3,58-3,99-6,00-6,00 0,00 11,5 Satunnaiset tuotot 7,94 7,94 7,94 0,00 Satunnaiset kulut -9,57-9,57-9,57 Tilikauden tulos 4,02 0,34 2,65 1,35 0,35-1,00 671,5 Tammi-elokuun toimintakate on noin 0,2 milj. euroa huonompi kuin vuoden 2010 elokuussa. Toimintakulut ovat kasvaneet 1,5 % vuoden 2011 elokuusta, mikä johtuu lähinnä toimintamenojen lisäyksestä. Suurin osa toimintamenojen lisäystä puolestaan on henkilöstökulujen lisääntymistä. Toimintakatteen heikkenemisestä huolimatta tammi-elokuun vuosikate on verotulojen lisääntymisen seurauksena 4,4 milj. euroa parempi kuin vuotta aiemmin. VEROTULOT Talousarvion mukainen kunnallisveron tuotto on 66,5 milj. euroa. Tammi-elokuun kunnallisverotilitysten pohjalta näyttää siltä, että tämän vuoden kunnallisveron tuotto on talousarvion mukainen siitä huolimatta, että ennakkotietojen mukaan valtion ja kuntien välisten jako-osuuksien tarkistuksesta johtuva marraskuussa maksettava maksu yli kaksinkertaistuu viime vuoteen verrattuna Milj. 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 0,5-0,5-1,5-2,5 Kunnallisvero Kommunalskatt TA

4 Tämän vuoden talousarviossa arvioidaan yhteisöveroa kertyvän 5,5 milj. euroa, mikä näyttää toteutuvan Yhteisövero Samfundsskatt TA Kokonaisuutena verotulot ylittynevät noin 0,5 milj. euroa kiinteistöverokertymän nousun seurauksena. Verolaji (milj. euroa) TP TA 2011 (TA11/Enn11) / Kunnallisvero 67,94 48,00 51,51 66,52 66,30-0,22 7,3 Yhteisövero 4,43 2,92 3,79 5,48 5,50 0,02 29,8 Kiinteistövero 4,32 0,01 0,00 4,50 5,20-0,7-71,4 Yhteensä 76,69 50,93 55,30 76,50 77,00 0,50 8,6 VALTIONOSUUDET Talousarvion mukaiset kassavaikutteiset valtionosuudet ovat noin 15,0 milj. euroa, joka ylittynee 0,6 milj. euroa. Tämä lisäys on huomioitu tämän vuoden tilinpäätösennusteessa. milj. euroa TP TA 2011 (TA11/Enn11) / Valtionosuus 15,43 10,29 10,46 15,0 15,6 0,6 1,7 3

5 VUOSIKATE Vaikka tammi-elokuun vuosikate on 4,4 milj. euroa parempi kuin vuotta aiemmin, ennuste osoittaa, että 7,4 milj. euron budjetoitu vuosikate ylittyisi 0,6 milj. eurolla. ttu vuosikate riittäisi kattamaan poistot 133-prosenttisesti. Työttömyys Väestö Sipoon työttömyysaste oli elokuun 2010 lopussa 4,2%, eli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 8,7 %. Sipoon työttömyysaste on siis koko maahan verrattuna puolta pienempi. Työttömien määrä on vähentynyt Sipoossa alkuvuoden aikana 65 henkilöllä. Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on myös vähentynyt alkuvuodesta. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 30 henkilöä, mikä on 11 vähemmän kuin alkuvuodesta ja 19 vähemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttöminä oli elokuussa 117 henkilöä, mikä on 11 enemmän kuin alkuvuodesta ja13 enemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuun lopussa Sipoossa oli avoimena 74 työpaikkaa, mikä on 18 enemmän kuin alkuvuodesta ja 27 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Sipoon väkiluku oli elokuun lopussa Asukasmäärä kasvoi elokuussa 44 henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti kunnan väkilukua 27 henkilöllä ja nettomaahanmuutto vähensi 2 henkilöllä. Syntyneitä oli 19 enemmän kuin kuolleita. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä kunnan väkilukua on lisännyt kuntien välinen nettomuutto 197 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 3 henkilöllä. Syntyneitä on ollut 48 enemmän kuin kuolleita. Alkuvuoden väestönkasvu on ollut keskimäärin noin 31 henkilöä. Tammi-elokuussa väkiluku kasvoi 248 henkilöllä. Vastaava luku oli 190 vuonna 2009 ja 199 vuonna

6 mn euroa RAHOITUSLASKELMA (sisältää sisäiset erät) euroa TP 2010 TA 2011 Tot Tot Ero Toiminnan rahavirta , Investointien rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahavarojen muutos , Maksuvalmius näyttää heikkenevän talousarvioon verrattuna noin 13,2 milj. eurolla. LAINAKANTA Pitkäaikaisen lainakannan kehitys 60, ,0 50, , ,0 35, ,0 25, ,0 15, , ,0 0, Lainakanta 31.12, milj. euroa Lainakanta, euroa/asukas 0 Pitkäaikainen lainakanta oli elokuun lopussa 51,4 milj. euroa, eli euroa/asukas. Valtuusto on talousarviossa myöntänyt kuluvalle vuodelle yhteensä 15,5 milj. euron lainanottovaltuudet. Mikäli investoinnit toteutuvat ennusteen mukaisesti, kunta ei välttämättä joudu nostamaan uusia lainoja lainkaan ja välisenä aikana ei nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja. Ottolainojen lyhennyksiä maksettiin 6,1 milj. euroa 5

7 2. TOIMIALOJEN TALOUSARVIOIDEN TOTEUMA Yhteenveto toimialoittain 2011 Keskusvaalilautakunta Toimintatulot #JAKO/0! Toimintamenot #JAKO/0! Netto #JAKO/0! Tarkastuslautakunta Toimintatulot 0 #JAKO/0! Toimintamenot ,7 30,3 Netto ,7 30,3 Kunnanhallitus Toimintatulot ,3 Toimintamenot ,5 Netto ,3 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Toimintatulot ,5 Toimintamenot ,0 Netto ,9 Sivistysvaliokunta Toimintatulot ,8 Toimintamenot ,3 Netto ,8 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Toimintatulot ,2 Toimintamenot ,9 Netto ,9 Yhteensä Toimintatulot ,9 Toimintamenot ,2 Netto ,6 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri Peter Stenvall Toimintatulot ,1 0 25,3 0,5 25 #JAKO/0! Toimintamenot ,2 0-25,5-0,1-25 #JAKO/0! Toimintakate , ,4 0 #JAKO/0! 6

8 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS TP2010 TA 2011 Tot Tot-% Tot Toimintatulot ,0 0,0 0 #JAKO/0! Toimintamenot , ,0 0,0-7 30,3 Toimintakate , ,0 0,0-7 30,3 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO (VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Mikael Grannas Toimintatulot , , ,3 Toimintamenot , , ,5 Toimintakate , , ,3 TULOSYKSIKKÖ: KUNNANVIRASTON JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Mikael Grannas Toimintatulot #JAKO/0! 3 0 0, ,3 Toimintamenot , , ,8 Toimintakate , , ,5 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen Toimintatulot , , ,1 Toimintamenot , , ,0 Toimintakate , ,1 IT-toiminta Toimintatulot , , ,0 Toimintamenot , , ,6 Toimintakate #JAKO/0! , ,5 7

9 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Liittyminen kuntien tietohallinnon ja -tekniikan palvelukeskukseen KPK ICT Oy:hyn KPK ICT Oy:n osakkeiden ostosta päättäminen Tarvittavat päätökset liittymisestä tehty Valtuusto on kokouksessaan päättänyt ostaa Kuntien Tiera Oy:n (entisen KPK ICT Oy:n) osakkeita. Henkilöstörekrytoinnin keskittäminen Yhteisten rekrytointiperiaatteiden laatiminen ja Kuntarekry-ohjelman käyttöönoton valmistelu Rekrytointiperiaatteet hyväksytty Kunta tulee vuoden 2011 aikana ottamaan käyttöön Kuntarekryohjelman. Kunnan verkkopalvelun uudistaminen ja tiedotuksen parantaminen Kunnan ulkoisen tiedotuksen tehostaminen. Kunnan verkkopalvelun uudistaminen yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen Asiakastyytyväisyyden mittaaminen kyselyn avulla Kunnan kotisivujen uudistamistyön arvioidaan valmistuvan elokuussa Sähköisten lomakkeiden käyttöönotto Kunnan lomakkeiden uudistaminen siten, että niitä voidaan täyttää ja lähettää sähköisesti Sähköisten lomakkeiden käytön lisääntyminen Kunta on ottanut käyttöön 27 sähköistä lomaketta mennessä. TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja Mikko Aho Toimintatulot , , ,0 Toimintamenot , , ,5 Toimintakate , , ,4 8

10 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Toteutussuunnittelun edellytysten luominen strategisella yleiskaavoituksella Talman ja Eriksnäsin osayleiskaavat sekä Östersundomin yhteinen yleiskaava Kaikki osayleiskaavat asetettu vähintään luonnosvaiheen osalta nähtäville Talman osayleiskaavoitus on käynnistynyt. Eriksnäsin osayleiskaavaluonnos on nähtävillä Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnos oli nähtävillä toukokuussa Parhaillaan valmistellaan tarkennettua luonnosta kunnanhallituksen käsittelyyn syksyllä Kumppanuuksien edistäminen Nikkilän kartano III:n alueen kehittämismalli Nikkilän kartano III:n alueen kehittämismallista päätetty ja toimeenpano aloitettu Nikkilän kartano III:n aluekehittämismallin selvitys on valmistunut. Tavoiteltu aluekehitysyhtiömalli ei saanut riittävää tukea eri toimijoilta. Kartano III:n alueen toteutusmahdollisuuksia selvitetään toisenlaisiin kumppanuuksiin perustuen. Kunnan kilpailukyvyn ja näkyvyyden edistäminen Söderkullan monitieteinen suunnittelukilpailu Söderkullan monitieteinen suunnittelukilpailu järjestetty ja tuloksista koottu (sähköinen) raportti Kilpailu on käynnistynyt Kilpailuehdotukset on toimitettava mennessä ja niiden on saavuttava kuntaan mennessä. Kilpailu ratkaistaan vuoden 2011 loppuun mennessä ja tulokset julkistetaan vuoden 2012 alussa. Kunnan kilpailukyvyn ja paikallisen elinkeinoelämän vahvistaminen Osallistuminen seudullisen elinkeinostrategian luomiseen KOKOohjelman puitteissa Uusien yritysten määrä Elinkeinohankkeiden määrä vähintään 10 Kehyskuntien (laajennettu KUUMA) sekä Helsingin seudun kilpailukykystrategiatyö on meneillään. 9

11 Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen Osallistuminen seudullisen palvelutason määrittelyyn Matkustaja- ja kustannuspohjainen tavoitetaulukko vuorotiheyden ja reittien osalta laadittu Palvelutasoluokat on määritelty. Reitti- ja vuorotarpeita on kartoitettu. Palvelutasosuunnitelmaluonnokset valmistuvat syyslokakuussa. Erillisenä hankkeena kunta on neuvotellut HSL:n kanssa HSL:n lippujärjestelmään liittymisestä Valtuusto käsittelee asian lokakuun alussa. Kunnan kasvun kannalta tärkeiden asuinalueiden asemakaavoitus Söderkullan portin ja Itäinen Jokipuisto II:n asuinalueiden asemakaavoitus Söderkullan portin asemakaava valtuuston käsittelyyn, Itäinen Jokipuisto II luonnosvaiheessa nähtäville Aiesopimuksen edellyttämän asuntotuotannon turvaaminen Pähkinälehdon (ent. Söderkullan portin) asemakaavaehdotus on hyväksytty valtuustossa. Jokilaakson (ent. Itäinen Jokipuisto II:n) suunnittelutyö käynnistetään arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailu käynnistyi aloitusseminaarilla. Omakotitonttivarannon luominen Taasjärvi II:n ja III:n asemakaavoitus Taasjärvi II:n asemakaava valtuuston käsiteltäväksi, Taasjärvi III:n asemakaavoituksen käynnistäminen 40 omakotitontin vuositavoite Valtuusto hyväksyi Taasjärvi II:n asemakaavan Taasjärvi III:n asemakaavatyö ja Nikkilän kartano III:n pohjoisosan omakotialueen asemakaavatyö käynnistetään syyslokakuussa Kyläosayleiskaavojen laatiminen Linnanpellon ja Immersbyn osayleiskaavat Linnanpellon osayleiskaavan valmistuminen ja Immersbyn osayleiskaavoituksen käynnistäminen Linnanpellon osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Immersbyn osayleiskaavan konsultti valitaan syyskuussa. Työ käynnistyy syksyn 2011 aikana. 10

12 Asemakaavoituksen nopeutuminen Lisähenkilöstön palkkaaminen Kehitys- ja kaavoituskeskukseen Yleiskaavoittaja on aloittanut Kaavoittaja on aloittanut Liikennesuunnittelija on aloittanut TOIMIALA: SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko Toimintatulot , , ,5 Toimintamenot , , ,0 Toimintakate , , ,9 Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2011 talousarvioon ei oman toiminnan osalta ennusteta osavuosikatsauksen perusteella merkittäviä poikkeamia. Menoylityksiä ennustetaan palveluiden ostoon ja avustuksiin, mutta vastaavasti myös tulojen ennustetaan ylittyvän. Erikoissairaanhoidossa HUS ennustaa osavuosikatsauksen perusteella vuoden 2011 palvelusuunnitelman ylittyvän lähes 1,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kirjattu ylitys on 1,4 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää valtuustolle talousarvion tarkistamista 1,2 milj. eurolla. TULOSYKSIKKÖ: HALLINTO JA TALOUS VASTUUHENKILÖ: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko tai valiokunnan nimeämä henkilö Toimintatulot #JAKO/0! 1 1 1,0 0-46,0 Toimintamenot , ,3 30-7,0 Toimintakate , ,3 30-7,0 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Kuukausiraportoinnin kehittäminen iden käyttöönotto iden laatiminen osavuosikatsausten yhteydessä malli on käytössä ja ennuste on laadittu. 11

13 TULOSYKSIKKÖ: TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri Kati Liukko Toimintatulot , , ,4 Toimintamenot , , ,3 Toimintakate , , ,8 Erikoissairaanhoito Toimintatulot , ,0-4 -7,7 Toimintamenot , , ,1 Toimintakate , , ,2 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksen kaikissa toiminnoissa Jonojen seuranta kuukausittain ja tarvittaessa nopea reagointi, jos hoitotakuulain aikarajat uhkaavat ylittyä. Jonojen pituus, hoitotakuulain mukaiset rajat Hoitotakuu toteutuu terveyskeskuksen kaikissa toiminnoissa. Odotusaika lääkärin ja hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle on tällä hetkellä alle 5 vrk. Päivystysajan saa saman päivän aikana. Puhelinvastausprosentti on 100. Terveyskeskuksen sairaalan osaston 1 potilaiden hoitojaksojen lyheneminen (ei koske pitkäaikaispotilaita) Hoitojaksojen pituuden seuranta osavuosikatsausten yhteydessä ja tarvittaessa nopea reagointi, jos hoitojaksot alkavat pidentyä. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus, vertailu edelliseen ja kuluvaan vuoteen Vuonna 2010 hoitojakson keskimääräinen pituus oli 14 vrk. Alkuvuodesta 2011 ( ) hoitojaksojen keskimääräinen pituus oli 17 vrk. Heinäkuussa kunnan oman asumisyksikön avautuessa tavoitteena oli, että vuosia jatkunut ylipaikkatilanne olisi poistunut, mutta näin ei vielä käynyt. Kuormitusprosentti oli heinäkuussa 101. Elokuussa ylipaikkatilanne jatkui edelleen. Kuormitusprosentti oli 108. Elokuun aikana tulleet potilaat olivat myös todella monisairaita. Edellä olevasta huolimatta keskimääräinen hoitojakson pituus lyheni elokuussa 15 vuorokauteen. 12

14 Nuorten päihteiden käytön väheneminen Kouluterveyskysely sekä muu ennalta ehkäisevä päihdetyö Tutkitun ikäluokan päihteiden käytön väheneminen 2 % edelliseen kyselyyn verrattuna. Kouluterveyskysely on tehty vuonna Sen mukaan luokkalaisten nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt 2 % ja lukio-ikäisten 6 %. Lukiolaisten huumaavien aineiden kokeilu on vähentynyt 2 %, mutta luokkalaisten lisääntynyt 1 %. Sipoossa järjestetään vuosittain Päihdeputki-tapahtuma, johon kunnan kaikki 7.-luokkalaiset osallistuvat. Kouluterveydenhoitajat kiinnittävät terveyskasvatuksessa huomiota päihteiden käytön vähentämistavoitteeseen. Sipoossa on vuonna 2010 aloittanut päihdetyöntekijä, jonka työstä odotellaan tuloksia myös nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi. TULOSYKSIKKÖ: VANHUSTYÖ VASTUUHENKILÖ: Vanhustyön päällikkö Helena Räsänen Toimintatulot , , ,2 Toimintamenot , , ,8 Toimintakate , , ,1 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Kotona asuvien yksinäisyyden ja masennuksen parempi tunnistaminen Ystäväpiiritoiminnan tehostaminen Hyvinvointi-TV saaristoalueelle 15D-elämänlaatumittari koekäyttöön RAI- ja 15D-mittarit sekä VIRTU-hanke RAI-arvioinnit on tehty. Hyvinvointi-TV-laitteiden asennukset ovat osittain vielä meneillään ja ohjelmatuotanto on käynnistynyt. 15D-elämänlaatumittarin käyttökoulutus järjestetään alkusyksystä ja se otetaan koekäyttöön kotihoitoon. 13

15 Muistisairauksien varhainen tunnistaminen ja aktiivinen kuntoutus Muistisairaan hoitopolku käyttöön jokaisessa ikääntyneiden palveluiden yksikössä RAI-mittari, MMSE- ja Cerad-kyselylomakkeet käytössä ohjeistuksen mukaisesti (MMSE = Mini-Mental State Examinationasteikko; testataan muistia ja tiedonkäsittelyä) (CERAD- tehtäväsarja = Consortium to Establish a Registry for Alzmeimer`s Disease; muistisairauksien varhaiseen toteamiseen) Työryhmä on aloittanut työskentelynsä ja eri yksiköiden hoitopolkukäytännöt käydään järjestelmällisesti lävitse. TULOSYKSIKKÖ: SOSIAALITYÖ VASTUUHENKILÖ: Johtava lääkäri Kati Liukko Toimintatulot , , ,5 Toimintamenot , , ,8 Toimintakate , , ,6 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Pitkäaikaistyöttömien kuntouttaminen sekä vaikeasti työllistyvien nuorten tukeminen työelämään Työmarkkinatuen kustannukset Pitkäaikaistyöttömien määrä Kunnassa sijaitsevien kuntouttavien työpaikkojen määrä 14

16 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu tällä hetkellä noin 10 henkilöä, pitkäaikaistyöttömiä on yhteensä noin 60. Yhteistyö kuntouttavan työtoiminnan paikkojen luomiseksi kunnan yksiköihin on käynnistynyt. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa uusien työtoiminnan paikkojen luomiseksi jatketaan. Työvoiman palvelukeskuksen kanssa on laadittu toimintasuunnitelma, ja yhteistyö on säännöllistä ja aktiivista. Kaikkien alle 25-vuotiaiden ilman toimintaa olevien nuorten aktivoiminen on aloitettu. Aikuissosiaalityön kuntouttava työtoiminta on verkostoitunut nuorisoperhetyön kanssa mm. toimintakeskuksen ja nuorten työpajan suunnittelun ja perustamistyön toimeenpanemisessa. Internetin hyödyntäminen palvelujen tarjonnassa Toimeentulotukihakemus, vammaispalveluhakemus ja lastensuojeluilmoitus sähköiseen muotoon verkkoon Lomakkeiden löytyminen kunnan www-sivuilta ja asioiden hoituminen sähköisesti Vammaispalvelu- ja kuljetuspalveluhakemuslomakkeet ovat kunnan www-sivuilla ja ne voi täyttää myös sähköisesti (toimeentulotukihakemuslomake toukokuun puolivälistä alkaen). Lastensuojeluilmoitus ja asiakkaan tilitietolomake löytyvät kunnan www-sivuilta. Lomakkeet voi lähettää pankkitunnusten avulla sosiaalityöntekijälle. Sipoon kunnan Internet-sivujen uusimisen myötä nuorisoperhetyön erityinen painopiste on nuorten www-sivujen kehittämisessä. Nuorisoperhetyö on myös aktiivinen valtakunnallisessa Netari-hankkeessa (nuorisotyötä verkossa). TULOSYKSIKKÖ: RUOKAPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Ruokapalvelupäällikkö Birgit Mäkilä Toimintatulot , , ,5 Toimintamenot , ,2 8-0,4 Toimintakate #JAKO/0! , ,9 15

17 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Ravitsemussuositusten mukaiset ateriakokonaisuudet Ravintoarvojen laskeminen Aromiohjelmaa apuna käyttäen Suositusten toteutuminen Suositukset toteutuvat eri asiakasryhmien osalta. Yhdenmukaiset ruokaohjeet valmistuskeittiöissä Ruokaohjeiden tekeminen Aromiohjelmaa apuna käyttäen Samojen ohjeiden noudattaminen kaikissa valmistuskeittiöissä Kaikissa valmistuskeittiöissä käytetään samoja ruokaohjeita. TOIMIALA: SIVISTYSVALIOKUNTA VASTUUALUE: KOULUTUS, VARHAISKASVATUS JA VAPAA-AJANTOIMINTA VASTUUHENKILÖ: Sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka Toimintatulot , ,8 Toimintamenot , ,3 Toimintakate , ,8 TULOSYKSIKKÖ: HALLINTOPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Talouspäällikkö Mats Sund Toimintatulot , #JAKO/0! Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,2 16

18 TULOSYKSIKKÖ: VARHAISKASVATUSPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Vt. päivähoidon päällikkö Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,9 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Avoimen päivähoitotoiminnan kehittäminen Tarjonnan lisääminen suhteessa kysyntään. Yhteistyön tekeminen kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa Kuukausittaisten kävijämäärien seuranta Avointa päivähoitoa on tarjottu resurssien mukaan. Viikkoohjelmaa on päivitetty ja metsäkerhoon on valittu lapset. Yhteistyössä päivähoidon perhetyön kanssa suunniteltu uusi Marakatti-perheryhmä ei toteutunut, koska osallistujia ei ollut tarpeeksi. Päätettiin vaihtaa toiminta Vauvakynkkään. Kävijämääriä seurataan kuukausittain. Pienryhmäpedagogiikan jalkauttaminen toimintayksiköihin Lasten jakaminen pienryhmiin vähintään kahtena päivänä viikossa Kehityskeskustelut Pienryhmäpedagogiikka jalkautetaan ryhmiin suunnittelemalla ja toteuttamalla pienryhmätoimintaa lapsiryhmissä vähintään kaksi kertaa viikossa kaikissa päiväkodeissa. Pienryhmätoimintaa arvioidaan edelleen esimiesten kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa ja erityispäivähoidon esimiestapaamisessa. Pienryhmätoiminnan kehittämistä jatketaan. Koulutustyöryhmä suunnittelee ulkopuolisen kouluttajan kanssa koko päivähoitohenkilöstölle suunnattua pienryhmäpedagogiikkaan liittyvää koulutusta. Uusi KAS-KU eli kasvatuskumppanuuskoulutus on suunniteltu ja tilat on varattu. Ilmoittautumisia koulutukseen otetaan parhaillaan vastaan. Koulutus järjestetään lokatammikuun aikana. Kotihoidon tuen kuntalisän käyttöönotto syksyllä 2010 Kotihoidon tuen kuntalisän vaikutusten analysointi Vaikutusten esittely marraskuussa 2011 Kotihoidontuen kuntalisä on ollut käytössä vuoden. Kuntalisän käyttäjämääriä ja kustannuksia seurataan. Tietojen keruu ja kuntalisän vaikutusten analysointi on käynnissä. Analysoinnin tulokset esitetään niiden valmistuttua eli näillä näkymin marraskuussa. 17

19 TULOSYKSIKKÖ: KOULUTUSPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Opetusjohtaja Jari Alasmäki Toimintatulot , ,7 Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,5 Perusopetus Toimintatulot , ,9 Toimintamenot , ,3 Toimintakate , ,4 mistä oppilaskuljetus Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,9 Toimintakate , ,5 Lukio-opetus Toimintatulot , ,0 Toimintamenot , ,6 Toimintakate , ,2 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Pedagogista laatua parannetaan. Perusopetuksen ryhmäkoot pysyvät jaostojen vuonna 2009 määrittelemissä rajoissa. Lukiossa kurssit/opiskelija ovat riittävät. Kurssitarjonta säilyy vuoden 2010 tasolla. Lukuvuoden työsuunnitelmat Perusopetuksen ryhmäkoot ovat pienentyneet, koska Koulutuspalveluiden tuntikehys on pysynyt vuoden 2010 tasolla ja opetus- ja kulttuuriministeriö on hakemuksesta myöntänyt Sipoolle perusopetusryhmien pienentämiseen korvamerkittyä valtionavustusta lukuvuodeksi yhteensä euroa ja lukuvuodeksi yhteensä euroa. Lukion kurssitarjonta kasvoi 492 kurssista 532 kurssiin lukuvuoden alussa. Koulujen kehittämissuunnitelmat vuosiksi ovat valmistuneet suomenkielisten koulujen osalta keväällä 2011 ja ruotsinkielisten koulujen osalta ne valmistuvat syksyn 2011 aikana. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittämistyö, jonka hyötyjen tulee näkyä pedagogisen laadun parantumisena. 18

20 Perusopetukseen laaditaan yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä. Perusopetukseen on laadittu yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä. Perusopetuksen yhtenäinen laadun arviointijärjestelmä tulee poliittisesti hyväksyttäväksi syksyllä 2011 (Hyvän opetuksen ja oppimisen laatukriteerit). Yhtenäisen laadun arviointijärjestelmän avulla tunnistetaan laadussa havaittavat kehittämiskohteet ja tätä kautta tulevaisuudessa pystytään kohdentamaan kehittämistoimintaa ja resursseja paikallisesti tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Koulujen tietotekniikkaa kehitetään. Tietokone, datatykki ja dokumenttikamera (tai älykäs valkotaulu) vähintään puoleen sipoolaisista luokkahuoneista. Muutamien koulujen pöytätietokoneita muutetaan Linux-käyttöjärjestelmillä toimiviksi niin, että puolet ko. koulujen oppilasverkon tietokoneista toimii Linuxilla. Edu-IT tekee kartoituksia ja selvityksiä. Koulutuspalveluiden yhtenä valtuuston hyväksymänä kehittämisen kärkenä on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuskäytössä. Koulutuspalvelut järjesti huhtikuussa 2011 Menestysaskel 1 -seminaarin, jossa sekä poliittisten päättäjien että opetustoimen henkilöstön yhteiseksi tahtotilaksi nousi vahva halu rakentaa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa Koulutuspalveluiden yhdeksi vahvaksi menestystekijäksi matkalla kohti visiomme toteuttamista. Systemaattinen opetushenkilöstön TIETY-tietotyötutkintokoulutus on aloitettu. Myös systemaattinen oppimisympäristöjen (Moodle ja Fronter) käyttökoulutus on aloitettu. Koulutuspalvelut on mukana kansainvälisessä FINNABLEhankkeessa. FINNABLE on Helsingin yliopiston professori Hannele Niemen kokoama laaja opetusteknologian tutkimusprojekti. Hankkeen kautta mm. Sipoon koulut tulevat testaamaan uusia opetusteknologioita oppitunneilla. Tätä kautta Sipoon kunta sitoutuu vahvasti valjastamaan modernin verkkotekniikan oppimisen avuksi. Hankkeen avulla oppiminen ja opetus uudistetaan jatkumona esiopetuksesta lukiokoulutukseen. Sipoon koulujen laitekanta ja esitystekniikka ovat osin puutteellisia. Niiden uusiminen ja vahvistaminen tulee vaatimaan jatkossa lisäresursointia. 19

21 Koulukuljetuksia kehitetään ja koulumatkojen turvallisuutta lisätään. Sipoon koulujen työjärjestykset suunnitellaan niin, että suositeltu odotusaika ei ylittäisi 30 minuuttia ja koulukuljetukset toimivat oppituntien päättymisen jälkeen. Tehdään vuosittainen koulukuljetusten odotusaikojen kartoitus kouluittain. Koulukuljetusten odotusaikojen kartoitus tehdään syksyllä Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään. Laaditaan aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämissuunnitelma Vuosina laadittavassa laadun arviointijärjestelmässä määritellään aamu- ja iltapäivätoiminnalle vuosittain seurattavat indikaattorit. Opetushallitus on julkaissut aamu- ja iltapäivätoiminnat uudet valtakunnalliset perusteet, jotka tulivat kunnissa käyttöön alkaen. Sipoon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämissuunnitelma valmistui keväällä Lisäksi kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma päivitettiin keväällä 2011, jonka jälkeen se vastaa uusia valtakunnallisia perusteita. Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyi kehittämissuunnitelman ja toimintasuunnitelman ja ruotsinkielinen koulutusjaosto hyväksyy suunnitelmat lokakuussa Tuntiresurssin jakoperusteiden periaatteet selkeytetään. Päivitetään tuntiresurssin jakoperusteiden periaatteet. Periaatteet ovat sivistysvaliokunnan käytössä tammikuussa 2011, kun tuntiresurssi jaetaan kieliryhmien välillä lukuvuodeksi Sivistysvaliokunta on hyväksynyt tuntiresurssin jakoperusteiden periaatteet samassa yhteydessä, kun valiokunta jakoi lukuvuoden tuntiresurssin kieliryhmien välillä. Nuorten päihteiden käyttö vähenee. Ennalta ehkäisevää päihdetyötä tehdään yhteistyössä Sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Tutkitun ikäluokan päihteiden käyttö vähenee 2 % edelliseen kyselyyn verrattuna. Nuorisotoimi ja Koulutuspalvelut järjestivät huhtikuussa 2011 yhteistyössä Sosiaali- ja terveysosaston kanssa sipoolaisille nuorille Päihdeputki-tapahtuman. Nuorten päihteiden käytöstä tehdään seurantatutkimus syksyllä

22 TULOSYKSIKKÖ: LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Liikuntatoimenjohtaja Tom Sundbäck Toimintatulot , ,6 Toimintamenot , ,2 Toimintakate , ,4 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Söderkullan nuorisotilan kävijämäärä kasvaa. Nuoret otetaan entistä enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun. Kävijätilasto Söderkullan nuorisotilan kävijämäärä on kasvanut. Kävijämäärä on tiloihin nähden maksimissaan. Söderkullan monitoimitalon suunnittelu alkaa. Söderkullan monitoimitalon suunnittelu aloitetaan yhdessä Kulttuuripalveluiden ja kansalaisopiston sekä käyttäjien kanssa. Söderkullan monitoimitalon suunnittelu on aloitettu. Yksikkö on esittänyt vuoden 2012 talousarvioon määrärahaa saadakseen Terveystie 1:n alakerran nuorisotoiminnan käyttöön. Työttömät nuoret motivoidaan hakeutumaan työelämään tai koulutukseen. Etsivä työpari pyrkii tavoittamaan kaikki kunnan alle 29-vuotiaat työttömät. Tavoitettujen nuorten määrä suhteessa työttömiin Etsivä työpari työskentelee yhteistyössä sosiaalitoimen, oppilashuollon ja työvoimaviranomaisten kanssa tavoittaakseen kunnassa asuvat työttömät nuoret. Tavoitteena on vuoden 2011 loppuun mennessä tavoittaa 90 % kohderyhmästä. TULOSYKSIKKÖ: KULTTUURIPALVELUT VASTUUHENKILÖ: Kulttuurijohtaja Anne Laitinen Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,5 Toimintakate , ,8 21

23 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Kirjaston aukioloaikoja lisätään. Kirjaston aukioloaikoja lisätään t/viikko työaikajärjestelyjen avulla. Jatkuva lainaus- ja kävijäseuranta Asiakaskyselyvertailut Pääkirjaston viikkoaukioloaika on ollut 11 tuntia pidempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Nykyiset aukioloajat säilytetään myös jatkossa. Kulttuuripalvelujen markkinointia parannetaan. Taideopetustahojen tiedottaminen koordinoidaan. Verkkopalveluja parannetaan. Panostetaan sosiaaliseen mediaan. Kävijätilastointi Koululaisille ja päiväkotilapsille on jaettu esite, jossa kerrotaan Sipoon taideopetustarjonnasta. Taideopettajille järjestetään syksyllä tapaaminen. Taidelainaamo on saanut omat kotisivut. Kulttuuripalvelujen Facebook-sivu on otettu käyttöön vuoden alusta. TOIMIALA: TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA VASTUUALUE: TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ VASTUUHENKILÖ: Tekninen johtaja Veikko Raiskila Toimintatulot , ,2 Toimintamenot , ,9 Toimintakate , ,9 TULOSYKSIKKÖ: TALOUS JA HALLINTO VASTUUHENKILÖ: Talouspäällikkö Helena Enari Toimintatulot , , ,7 Toimintamenot , ,0-58 3,7 Toimintakate , ,0-45 2,9 22

24 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Talouden seurantaa systematisoidaan Talouden seurantajärjestelmän ja -tavan luominen osastolle yhteistyössä Talous- ja hallintokeskuksen ja osaston tulosyksiköiden kanssa Osastolla selkeä ja säännöllinen taloudenseuranta Osaston uusi taloudenseurantatapa on otettu käyttöön. TULOSYKSIKKÖ: RAKENNUSVALVONTA VASTUUHENKILÖ: Rakennusvalvontapäällikkö Kyösti Piipponen Toimintatulot , , ,2 Toimintamenot , ,0-21 4,6 Toimintakate , , ,2 Sitovat tavoitteet vuodeksi % rakennuslupahakemuksista käsitellään 2 kk:n kuluessa. Valmisteluprosessin tehostaminen Käsittelyaika Käsittelyajan osalta on pysytty tavoitteessa. Loppuvuodesta käsittelyajat saattavat pidentyä henkilöstövajeen vuoksi. Poikkeamispäätöshakemusten ja suunnittelutarveratkaisujen käsittelyaika on 4 kk. Valmisteluprosessin tehostaminen Käsittelyaika Poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen käsittelyajat ovat olleet tavoitteen mukaisia. 23

25 TULOSYKSIKKÖ: YMPÄRISTÖNSUOJELU VASTUUHENKILÖ: Ympäristösuojelupäällikkö Christel Kyttälä Toimintatulot , , ,4 Toimintamenot , ,0-18 6,0 Toimintakate , , ,5 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Pienvesistöjen tilan selvitystyön aloittaminen Yhden järven perustilan selvityksen, kuormitusselvityksen sekä kunnostussuunnitelman laadinta Selvitystyön edistyminen /Työn valmistuminen Selvitystyö edistyy aikataulun mukaisesti ja valmistuu vuoden loppuun mennessä. Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon edistäminen Laaditaan lista niistä Sipoon kunnan alueista, joilla voidaan mahdollisesti soveltaa normaalia vaatimustasoa lievempiä jäteveden käsittelyvaatimuksia. Lista on valmis ja julkaistu kunnan kotisivuilla Uusi hajajätevesiasetus tuli voimaan ja perussääntönä on lievemmän puhdistusvaatimustason soveltaminen. Lievemmän vaatimustason alueita ei näin ollen ole tarpeen erikseen määrittää. Työ uuden hajajätevesiasetuksen toimeenpanemiseksi jatkuu uuden asetuksen mukaisesti. TULOSYKSIKKÖ: KATU- JA VIHERALUEET VASTUUHENKILÖ: Kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp Toimintatulot , , ,5 Toimintamenot , , ,4 Toimintakate , , ,2 24

26 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Katuvalojen ohjausta ja toimintavarmuutta parannetaan. Kymmenen katuvalojen ohjauskeskuksen uusiminen Kymmenen uusittua katuvalojen ohjauskeskusta Katuvalojen ohjauskeskusten suunnittelu on aloitettu ja se valmistuu syyskuussa. Ohjauskeskusten uusiminen tapahtuu lokamarraskuussa. TULOSYKSIKKÖ: VESIHUOLTO VASTUUHENKILÖ: Kuntatekniikan päällikkö Matti Stolp Toimintatulot , ,0 24 1,9 Toimintamenot , , ,6 Toimintakate , , ,8 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Vanhaa vesi- ja viemäriverkostoa saneerataan 400 metriä. Vanhan betoniviemärin, betonikaivojen ja valurautavesijohdon korvaaminen muoviputkilla ja muovikaivoilla Vanhaa vesi- ja viemäriverkostoa saneerattu 400 metriä Betoniviemäreiden saneerausta on tehty 772 metrin matkalta ja vesijohtojen saneerausta 252 metrin matkalla, eli linjoja on saneerattu yhteensä metrin matkalla. TULOSYKSIKKÖ: TOIMITILAT VASTUUHENKILÖ: Kiinteistöpäällikkö Markku Koskinen Toimintatulot , , ,3 Toimintamenot , , ,9 Toimintakate , , ,3 25

27 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2011 Huoltokirja-käytön kattavuuden lisääminen Huoltokirjallisten kiinteistöjen määrän kasvattaminen suunnitelmallisesti Viiden uuden kiinteistön liittäminen FacilityInfoon, niissä toimivien osapuolten kouluttaminen käyttämään huoltokirjaa Osaa tavoitteeseen suunnitelluista rakennuksista ei otettu mukaan investointiohjelmaan, osa valmistuu myöhemmin tänä vuonna. Tavoite on toistaiseksi saavuttamatta. Toimintasuunnitelma hajajätevesiasetuksen tarkoittamien kiinteistöjen vesihuollolle Asetuksen tarkoittamien kiinteistöjen kartoittaminen Toimintasuunnitelman laatiminen po. kiinteistöjen jätevesien käsittelemiseksi asetuksen edellyttämään puhdistusasteeseen Suunnitelman valmistuminen vuonna 2011 Valtioneuvosto muutti alkuvuonna lain sisältöä ja pidensi toimeenpanoaikataulua vuoden 2016 loppuun saakka. Tavoite on esitetty siirrettäväksi vuodelle 2012, jolloin siihen liitetään toimenpideohjelmat ja kustannusarviot. KUNTA YHTEENSÄ Toimintatulot , , ,5 Toimintamenot , , ,4 Toimintakate , , ,4 26

28 INVESTOINTIOSA VASTUUHENKILÖT: Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö kehitysjohtaja kiinteistöpäällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/ tulosyksikön päällikkö Investoinnit, netto TA 2011 Toteuma Tot-% Poikkeama Uusinvestoinnit , Perusparannukset , Kiinteä omaisuus , Irtain käyttöomaisuus , Osakkeet ja osuudet , Yhteensä , UUSINVESTOINNIT TA 2011 Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot , Kulut , Netto , Uudisrakennukset Kiinteät rakenteet/kunnallistekniset työt Tuotot Kulut Netto Toteuma TA Tot-% Tuotot Kulut Netto Liikenneväylät ja puistot Tuotot Kulut #JAKO/0! Netto

29 Uudisrakennukset Talousarviotavoitteet Nikkilän terveysaseman laajentaminen jatkuu vuosina Lukkarin koulun keittiön laajennus toteutetaan vuonna Laajennus turvaa ruokahuollon myös siksi ajaksi kun Nikkilän terveysaseman keittiö on poissa käytöstä terveysaseman peruskorjauksen vuoksi. Päiväkoti Miilin vuonna 2010 alkaneet rakennustyöt valmistuvat vuonna Hansaksen päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuonna Kosteusvaurioituneen Leppätien koulun puretun osan tilalle rakennettava uudisrakennus valmistuu viimeistään vuoden 2012 alkupuolella. Söderkullan keskusurheilukentän huoltorakennus valmistuu vuonna Nikkilän sosiaali- ja terveysaseman lisärakentamisen ja perusparantamisen uusi hankesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa toukokuussa. Uudet suunnitelmat valmistunevat vuoden loppuun mennessä. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa toukokuussa Tavoitteena on saada rakennus valmiiksi helmikuun 2014 lopulla. Lukkarin koulun keittiön laajennuksen rakennusteknisten töiden aloitus on viivästynyt maaperästä löytyneiden haitta-aineiden vuoksi. Aikataulua on saatu jonkin verran kirittyä umpeen, ja rakennuksen uskotaan valmistuvan helmikuussa Päiväkoti Miili on aikataulussa ja se valmistuu marraskuussa Leppätien koulun uudisrakennus valmistuu huhtikuussa Söderkullan keskusurheilukentän uusi huoltorakennus valmistui kesäkuussa Kiinteät rakenteet/kunnallistekniset työt Talousarviotavoitteet Haja-asutusalueen vesihuollon toteuttamista jatketaan kehittämissuunnitelman mukaisesti mm. Kalkkirannan, Leolan, Paippisten ja Linnanpellon alueilla. Kaava-alueiden osalta rakentamista jatketaan mm. Hansaksen, Taasjärven ja Vaahteramäen alueilla. Haja-asutusalueen vesihuoltotöitä on toteutettu Kalkkirannan, Gesterbyn ja Paippisten alueilla. Linnanpellon ja Leolan alueen osalta vesihuoltotyöt ovat käynnistymässä. Kaava-alueiden osalta vesihuoltotöitä on tehty Hansaksen ja Vaahteramäen alueilla. Taasjärven osalta rakennustyö alkaa marraskuussa. Liikenneväylät ja puistot Talousarviotavoitteet Liikenneväylien osalta suurimmat kohteet ovat mm. Bastukärrin, Hansaksen ja Taasjärven alueiden rakentaminen. Puistojen osalta suurin hanke on Eriksnäsin leikkipuiston rakentaminen. 28

30 Liikenneväylistä Hansaksen ja Vaahteramäen kadut ovat pääosin tehty. Bastukärrin osalta työt ovat käynnissä ja Taasjärven alueen rakennustyöt alkavat marraskuussa. Eriksnäsin leikkipuisto on valmistunut kesäkuussa. PERUSPARANNUKSET TA 2011 Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut , Netto , Rakennukset Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut Netto Kiinteät rakenteet/kunnallistekniset työt Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut Netto Liikenneväylät ja puistot Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut Netto Liikenneväylät ja puistot Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut Netto Rakennukset Talousarviotavoitteet Söderkullan koulukeskuksen peruskorjaustyöt aloitetaan vuonna 2012 ja ne valmistuvat vuonna Itäisen Jokipuiston hallinto- ja kulttuurirakennuksiksi muutettavien rakennusten 31 ja 29 peruskorjaus aloitetaan vuosina Vanhainkodin 2C-vaiheen peruskorjaus jatkuu vuonna Itäisessä Jokipuistossa sijaitsevien rakennusten 31 ja 29 hankesuunnitelma käsiteltiin kunnanhallituksessa toukokuussa. Käyty keskustelu johti Juhlatalo 29:n hankesuunnitelman irrottamiseen omaksi hankesuunnitelmakseen. Juhlatalo 29:n uusi hankesuunnitelma käsitellään tekniikka- ja ympäristövaliokunnassa syyskuussa. 29

31 Vanhainkodin 2C-vaiheen peruskorjaus valmistui elokuussa. Vanhainkodin korjauksen seuraavaa vaihetta, puuosan korjaamista, valmistellaan. Kiinteät rakenteet/kunnallistekniset työt Talousarviotavoitteet Vesihuollon osalta suurin perusparannushanke on Nikkilän alueen vanhojen betoniviemäreiden ja valurautavesijohtojen korvaaminen muovijohdoilla. Nikkilän alueen vanhoja betoniviemäreitä ja valurautavesijohtoja on uusittu yhteensä metrin matkalta. Liikenneväylät ja puistot Talousarviotavoitteet Nikkilän ja Söderkullan keskusta-alueiden katujen perusparannustöitä jatketaan. Vanhimpia katuvalokeskuksia uusitaan ja nykyaikaistetaan. Itäisen Jokipuiston puistoalueita raivataan ja siistitään. Nikkilän ja Söderkullan keskusta-alueiden katujen perusparannustyöt ovat käynnissä ja valmistuvat lokakuun aikana. Itäisen Jokipuiston puistoalueiden raivaustyöt on pääosin tehty. KIINTEÄ OMAISUUS TA 2011 Toteuma Tot-% Poikkeama Kiinteä omaisuus Tuotot , Kulut , Netto , Talousarviotavoitteet Maa-alueiden ostosta neuvotellaan ja suunnitelmakaudella lähinnä Nikkilän, Talman ja Etelä-Sipoon alueet ovat ajankohtaisia. Tontteja myydään Söderkullan, Nikkilän Itäisen Jokipuiston sekä Bastukärrin ja Vaahteramäen alueilta. Maanosto Sipoon kunta on ostanut noin 35,5 hehtaaria maata, josta noin 17 hehtaaria sijaitsee Etelä-Sipoon työpaikka-alueella. Lisäksi raakamaata on ostettu Nikkilästä, Söderkullasta ja Paippisista. Kaavoitettua maata on ostettu Nikkilästä, Taasjärven sekä Hansaksen alueelta. Neuvotteluja jatketaan pääasiassa Etelä-Sipoon ja Nikkilän alueilla. /tavoite ei täyty. 30

32 Maanmyynti Kunta on myynyt 27 tonttia Hansaksen asemakaava-alueelta, yhden tontin Eriksnäsin asemakaavaalueelta sekä yhden työpaikkatontin Sipoonlahden sekä Vaahteramäen alueilta. Kunta on myynyt maata noin 21 hehtaaria. Työpaikkatontteja myydään tämän vuoden aikana Sipoonlahden ja Vaahteramäen alueilta. Asuintonttien myyntiä jatketaan Söderkullan alueella (Hansas, Karjuhaka sekä mahdollisesti Taasjärvi). /tavoite täyttyy. IRTAIN OMAISUUS TA 2011 Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut , Netto , Talousarviotavoitteet Irtaimistoa hankitaan terveyskeskukseen, palveluasuntoihin, ruokapalveluun ym. Irtaimistoa hankitaan kouluihin, kirjastoihin, vapaa-ajanlaitoksiin ja päiväkoteihin. Vuonna 2011 hankitaan 1 2 päältä ajettavaa ruohonleikkuria ja lavanostin. Vuonna 2012 vanhemman pyöräkuormaajan tilalle hankitaan uusi pyöräkuormaaja. Lisäksi suunnitelmakaudella hankitaan määrärahojen puitteissa varusteita Nikkilän väestönsuojaan. Irtaimistoa on hankittu palveluasuntoihin ja ruokapalveluun Irtaimistoa on hankittu kouluihin, ja vapaa-ajanlaitoksiin. Hankitut ajettavat ruohonleikkurit on kirjattu käyttötalouden kuluiksi. OSAKKEET JA OSUUDET TA 2011 Toteuma Tot-% Poikkeama Tuotot 0 0 #JAKO/0! 0 0 Kulut , Netto , Talousarviotavoitteet Määrärahaa varataan Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Kårkulla samkommun ja Samkomunen för yrkesutbildning i Östra Nyland -nimisten kuntayhtymien investointien kuntaosuuksia varten. Kunta on ostanut Kuntien Tiera Oy:n osakkeita sekä maksanut Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kuntaosuuksia, 31