Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille"

Transkriptio

1 1 Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Arja Lampinen Kielikeskus Turun yliopisto users.utu.fi/arjalam

2 2 SISÄLLYS 1 LUKUSANAT Taivutuspäätteen merkitseminen numeroihin Lukujen merkitsemiskäytäntöjä 4 2 LYHENTEET Lyhennetyypit Lyhenteiden käyttö Piste vai ei? Taivutuspäätteen merkitseminen lyhenteisiin 8 3 PISTE, KAKSOISPISTE JA PUOLIPISTE Piste Kaksoispiste Puolipiste 9 4 VIERASSANAT JA -NIMET Jälkitavun vokaalin pituus Konsonantin kesto Vierasnimien taivutus Etu- vai takavokaalinen pääte 11 5 YHDYSMERKKI JA AJATUSVIIVA Yhdysmerkki Ajatusviiva 13 6 YHDYSSANAT JA SANALIITOT Yhdyssana Genetiivialkuiset yhdyssanat Sanaliitot 14 7 PILKKU Pilkku erottaa lauseita Pilkkua ei tarvita Pilkku erottaa rinnasteiset lauseenjäsenet Eroja englantiin 16 8 KIELIOPIN MUKAINEN TAIVUTUSMUOTO Sija- ja taivutusmuoto Vertailumuoto Verbimuoto 18 9 LAUSERAKENNE Virkkeet ja lauseet Sanajärjestys Hyvän lauseen piirteitä SANASTON LAATU JA TYYLI Erikoiskieli syntyy sanastosta Puhekieli pulpahtelee, varo! Tunnista muotisanat Valitse täsmällinen ilmaus SUOMI VERSUS ENGLANTI Välimerkitys Tavutus Sanajärjestys Jälkiattribuutit Muodollinen subjekti INFORMAATION KULKU TEKSTISSÄ KYTKENNÄN KEINOJA Konjunktiot ja konnektorit Tekstin rakenteen osoittimet TIETEELLISEN TEKSTIN PIIRTEITÄ Tieteellisten esitysten rakenne Metakieli Persoonamuotojen käyttö Aikamuotojen käyttö Lähdeviitteiden merkitseminen Lähdeluettelo Käsikirjoituksen typografia APUNEUVOJA JA KIELENOPPAITA Yleishyödyllisiä oppaita Apuneuvoja tutkielman tekoon Kirjoittamisen oppaita KIELIOPPITERMEJÄ 39

3 1 Lukusanat Taivutuspäätteen merkitseminen numeroihin Perusluvut (yksi, kaksi, kolme,...) Taivutuspäätteiden merkitsemisessä numeroihin noudatetaan seuraavaa periaatetta: kaksoispisteen jälkeen merkitään näkyviin sijapääte eli se osa sanan muodosta, joka ei kuulu itse sanan vartaloon. Esim. viide- + n 5:n viite- + nä 5:nä viit- + tä 5:tä (Huom. partitiivin pääte EI koskaan ole -tta/ -ttä) kolme- + n 3:n kolme- + a 3:a On hyvä tietää, että monilla suomen kielen sanoilla on useita vartaloita. Sanalla kolme on vain yksi vartalo kolme-, mutta esimerkiksi sanalla yksi on vartalot yhde-, yhte- ja yh-. Taivutettaessa lukusanoja 11 19, joissa on lopussa sana toista, merkitään kaksoispisteen jälkeen sanan viimeisen numeron taivutuspääte. Esim. yhde + ksi + toista 11:ksi yh + tä + toista 11:tä yhte + nä + toista 11:nä Periaatteesta, että kaksoispisteen jälkeen merkitään taivutuspääte, poikkeaa partitiivin ( mitä? ) ja illatiivin ( mihin? ) muodostus. Niitä muodostettaessa merkitään kaksoispisteen jälkeen myös sanan vartalon viimeinen vokaali. neljä + ä 4:ää kahdeksa + a 8:aa yhte + en 1:een kahdeksa + an 8:aan yhdeksä + än 9:ään Numeraaliin ei tarvitse merkitä päätettä, jos taivutusmuoto ilmenee pääsanasta, esim. 10 opiskelijalle [kymmenelle opiskelijalle] 12 pipettiä [kaksitoista pipettiä] Ad Criticin arkisto koostuu noin 2500:sta [kahdestatuhannesta viidestäsadasta] pääosin yhdysvaltalaisilla tv-kanavilla esitetystä mainoksesta. Jos numeraalikin partitiivin edellä taipuu partitiivissa, on numeroakin taivutettava:

4 4 12:ta sivua [kahtatoista sivua] Jos numeron ja pääsanan välissä on määritteitä (esimerkissä kursivoitu), jää numeraali liian kauas pääsanasta ja siihen on merkittävä taivutuspääte, esim. Haastattelimme 80:tä paikallisissa toimistoissa asioinutta henkilöä. Järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas,...) Pienet (alle 10) järjestysluvut kirjoitetaan tavallisesti kirjaimin: ensimmäinen, toinen, kolmas; toiseksi, kolmantena, neljännelle jne. Jos ne merkitään numeroin, riittää numeron osoittamiseen järjestysluvuksi pelkkä piste, jos numeroa seuraa taivutusmuodon ilmaiseva pääsana, esim. 5. kurssille [viidennelle kurssille] 26. kerroksessa [kahdennessakymmenennessäkuudennessa kerroksessa] Jos numerolla ei ole pääsanaa, on siihen merkittävä kaksoispiste ja sen jälkeen taivutuspääte. Se sisältää järjestysluvun tunnuksen ja taivutuspäätteen. Järjestysluvun tunnus esiintyy taivutusmuodoissa eriasuisena: lukusana: tunnus: taivutuspääte: numeromerkintä: kolma + s 3:s kolma + t + ta 3:tta kolma + nne + n 3:nnen kolma + nte + na 3:ntena Järjestysluvut voidaan merkitä myös roomalaisin numeroin. Tällöin päätteeksi riittää sijapääte; järjestysluvun tunnusta ei tarvita, esim. III:lle [kolmanne+lle] II:lle [toiselle] (Voidaan merkitä myös: 2:selle.) 1.2 Lukujen merkitsemiskäytäntöjä Kirjaimin vai numeroin? Tavallisesti luvut kymmentä pienemmät luvut sekä tasaluvut sata, tuhat ja miljoona kirjoitetaan kirjaimin. Luvut yhdestä yhdeksään voi kuitenkin merkitä myös numeroin. Esimerkiksi keskenään vertailtavat arvot on helpompi hahmottaa tekstistä, kun ne on merkitty numeroin. Ennen toista mittausta on odotettava ainakin kaksi tuntia. Kahden vuoden ajan toiminnassa oli mukana tuhat koululaista.

5 Kymmenen ja sitä suuremmat luvut merkitään numeroin. 5 Tutkimukseen osallistui 255 opettajaa kahdestakymmenestä koulusta. Luvun erottaminen välilyönnein Luku erotetaan välilyönneillä yksiköstä ja sen lyhenteestä: 18 % 20 euroa Poikkeuksena on asteen (lämpö- ja kulma-asteen) sekä kulmaminuutin ja -sekunnin ilmaiseminen: 10 lämmintä (= kymmenen astetta lämmintä) 39 :n kuume (= kolmenkymmenenyhdeksän asteen kuume) Absoluuttisen järjestelmän kulmayksikkö on 57 17' 44,8''. Jos lämpötilaa esitettäessä ilmaistaan myös käytetty asteikko, erotetaan luku ja yksikkö normaaliin tapaan välilyönnillä: 15 C (= miinus viisitoista celciusastetta) +13 C:n (= plus kolmentoista celciusasteen) Välilyönnittä lukuun liitetään tuuman merkki: 1" = 2,54 cm Luku ja sitä seuraavan yksikön lyhenne tai tunnus kirjoitetaan samalle riville. Jos moninumeroinen luku ja sen yksikön lyhenne tai tunnus ei mahdu samalle riville, kirjoitetaan yksikkö lyhentämättömänä seuraavan rivin alkuun. Tekstinkäsittelyssä on huolehdittava (vahvistamalla välilyönti) siitä, ettei rivinjakoa synny väärään kohtaan: Hankkeen kokonaiskustannukset olivat markkaa. Luku erotetaan välilyönnein myös muusta viereisestä tekstistä. Jotkin kirjain-numerokoodit kirjoitetaan välilyönneittä: A4-kokoinen paperi E4-tie C6-kirjekuori palkkausluokka A20 Luvun ryhmittäminen välilyönnein Nelinumeroiset ja sitä suuremmat luvut ryhmitellään yleensä kolmen numeron ryhmiin ykkösistä alkaen. Jos on vaarana, että tyhjä väli täytetään numerolla (esim. sekeissä), numeroryhmät voi erottaa pisteellä: e e

6 Kirjaimin kirjoitettaessa luku jaetaan sanoiksi samoista kohdista kuin numeroinkin kirjoitettaessa. Suuret pyöreät luvut voi kirjoittaa eri sanoiksikin: e = kuusi tuhatta euroa Numeropäiväys voidaan koodinluonteisuutensa vuoksi kirjoittaa ilman välejä: Lukujen kirjoittaminen peräkkäin Numeroin kirjoitettuja lukuja ei pidä kirjoittaa peräkkäin, ellei niitä ole luettelomaisesti rinnastettu toisiinsa välimerkeillä (esim , 2 500). Vuonna 2000 kokonaistuotto oli euroa. Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella Asiatekstissä virke voidaan aloittaa numerolla tekstin niin vaatiessa: 1968 oli Euroopan hullu vuosi. Jos tekstissä käytetään kappaleiden numerointia, ei kappaleen ensimmäistä lausetta pitäisi aloittaa numerolla. 2 Lyhenteet 2.1 Lyhennetyypit 1) Loppulyhenteet esim. esimerkiksi ent. entinen par. paremmin t. tai 2) Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhenteet fil. maist. toim.joht. jne. jkr. filosofian maisteri (sanaväli lyhenteessäkin!) toimitusjohtaja (yhdyssana > lyhennekin välittä) ja niin edelleen jälkeen Kristuksen syntymän 3) Isokirjain- eli suuraakkoslyhenteet DNA deoksiribonukleiinihappo ETL elintarviketieteiden lisensiaatti UM ulkoasiainministeriö HS Helsingin Sanomat U. K. Kekkonen (lyhenteet U. ja K. tarkoittavat eri sanoja, joten ne on kirjoitettava toisistaan erilleen)

7 V.-M. (Vesa-Matti) Loiri 7 4) Sisälyhenteet 5) Kirjainsanat klo nro Hki ks. vrt. arava Kela Nato (piste, kun lyhenteessä ei ole sanan viimeistä kirjainta) ääntöasu: kela ääntöasu: nato Poikkeuksellisia lyhenteitä ovat viikonpäivien kaksikirjaimiset lyhenteet: ma, ti, ke, to, pe, la, su alkuaineiden nimet, esim. Pa, Cu urheiluseurojen nimet, esim. TuTo happamuusastetta tarkoittava lyhenne ph 2.2 Lyhenteiden käyttö Lyhenne on harvoin helpompi ymmärtää kuin vastaava täydellisesti kirjoitettu ilmaus. Lyhenteet ovat monitulkintaisia ja hidastavat lukemista. Ne ovat hyödyllisiä vain kirjoittajalle ja säästävät vain tämän vaivaa, rahaa ja tilaa. Jos käyttää lyhennettä, pitäisi sen säästää tilaa olennaisesti ja olla selvästi lyhempi kuin vastaava täydellinen ilmaus. Tavanomaisessa yhtäjaksoisesti luettavaksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa käyttää vakiintuneista lyhenteistä aivan tavallisimpia (esim., jne., yms.). Lyhenteitä kannattaa välttää otsikoissa virallisessa, kohteliaassa eikä juhlallissävyiseksi tarkoitetussa tekstissä nimikortteihin, kutsukortteihin ja kirjekuoriin titteli merkitään lyhentämättömänä, jos haluaa osoittaa vastaanottajalle kohteliaisuutta filosofian maisteri professori Mittayksiköiden lyhenteitä voi käyttää aina, kun edellä on numeroin ilmaistu mittaluku: 5 mg 1,2 ml 10 e Paikannimiä ei tulisi asiatyylissä lyhentää:

8 8 Englanti, Iso-Britannia pro UK Puheessa sentapaiset lyhenteet kuin ao., em., ko., po. ovat epäluontevia. Kirjoituksessakin ne siksi kannattaisi korvata pronomineilla: tämä, nämä, tuo, nuo pro ao., em., ko., po. Testattuja tuloksia ko. sarjan paremmuudesta ei vielä ole. par. Testattuja tuloksia tämän sarjan paremmuudesta ei vielä ole. Kansainvälinen vai suomalainen lyhenne? SI teknisissä ja luonnontieteell. erityisteksteissä: yleiskielessä: tonni(a) t tn tunti(a) h t vuosi, vuotta a v vuorokausi, -kautta d vrk, pv Huom. h = hour = 60 min Lyhenne pitää tekstissä selittää lukijalle. esim. flaviiniadeniininukleotidi (FAD) Tämä hormoni kuuluu TGF-β (transforming growth factor) -perheeseen. 2.3 Piste vai ei? Jos lyhenteessä on sanan viimeinen kirjain, ei pistettä tarvita, muussa tapauksessa tarvitaan, esim. nro vrt. ks. Mittayksilöiden lyhenteet ovat pisteettömiä: mm = millimetri(ä) (vrt. mm. = muun muassa) min = minuutti(a) (vrt. min. = ministeri) t = tunti(a) (vrt. t. = tai) 2.4 Taivutuspäätteiden merkitseminen lyhenteisiin Taivutuspääte liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla:

9 USA:ssa Valittu sijapääte viittaa lukutapaan: [uu-äs-aassa] 9 TY:ssä vrt. TY:ssa [tee-yyssä] [turun yliopistossa] Pisteellistä lyhennettä taivutettaessa piste jää pois: mrd. mrd:lla s. s:lla Huom. Jos taivutusmuoto on monikollinen, on kaksoispisteen jälkeen ennen sijapäätettä merkittävä monikon tunnus (i tai j): v. v:ina vuosina Kirjainsanaan taivutuspääte liitetään suoraan, jos sana loppuun vokaaliin Natoon i-sidevokaalin välityksellä, jos sana loppuu konsonanttiin Unisefille ei kaksoispistettä ja sidevokaalia tyyliin *FUNET:in (FUNET engl. Finnish University and Research Network, Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tietoverkko) 3.1. Piste 3 Piste, kaksoispiste ja puolipiste Piste merkitään toteamuksen sisältävän virkkeen loppuun, esim. Huomenna on tentti. lyhenteisiin, joista puuttuu sanan loppu, esim. tekn. teknikko; tekniikan arabialaisen numeron jälkeen osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku, esim. 4. neljäs jaotusta osoittavien numeroiden ja isojen kirjainten jälkeen otsikoissa ja kappaleiden alussa, esim. I. Yleistä; C. Välimerkit; kappaleen alussa voi pisteen sijasta käyttää myös sulkumerkkiä, esim. C) jäsennysporrastusta osoittavissa numerosarjoissa numeroiden väliin, esim erottamaan tunteja, minuutteja ja sekunteja, esim. Kelli White voitti juoksun ajalla Kaksoispiste Kaksoispiste (:) ja puolipiste (;) eivät ole vaihtoehtoisia välimerkkejä. Kaksoispistettä seuraa luettelo, selitys tai perustelu, esim.

10 10 Salamaputkia on kahta tyyppiä: lineaarinen ja kuputyyppinen. Hiukkaset saattavat olla varastoituina Auringon läheisyydessä tai avaruudessa monia tunteja, jopa päiviä. Varastoitumiseen viittaavat mm. seuraavat havainnot: kentänsuuntainen protonivuo on ollut kauan epätasaisesti jakautunut verrattuna teoreettisesti odotettuun hiukkasvuohon; joissakin soihduissa on esiintynyt viivästynyt virtausmekanismi huolimatta soihtulähteen suotuisasta sijainnista Maahan nähden; vain pieni osa (alle 1 %) radio- ja röntgensäteilyä tuottavista elektroneista karkaa avaruuteen; on havaittu viivästyneitä ja toistuvia soihtuja; relativististen elektronien varastoitumista osoittavat IV:n lajin radiopurkaukset. Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys on: mitä voi automatisoida tehokkaasti? Luettelon edelle ei pidä merkitä kaksoispistettä, ellei ennen luetteloa ole esimerkiksi sana seuraava(t) tai jokin abstraktihierarkiassa ylempi ilmaus (esim. kahta tyyppiä, seuraavat havainnot). 3.3 Puolipiste Puolipiste tekee lauseeseen hieman pilkkua pidemmän mutta pistettä lyhyemmän hengähdystauon. Puolipisteen yhdistämien lauseiden suhde on jollakin tapaa vertaileva tai vastakohtaistava. Puolipisteellä voidaan myös ryhmitellä luetteloitavia virkkeitä. Itse itsensä pesevää lasia valmistettaessa pinta liitetään lasin osaksi tuotantovaiheessa; liimattavasta kalvosta ei siis ole kysymys. Tekstin lauseet ja useista lauseista koostuvat virkkeet on suositeltavaa päättää pisteeseen. Puolipisteitä ei kannata viljellä. Niiden sijasta kannattaa käyttää pistettä. Informaation kulun kannalta puolipiste on kuitenkin joissakin tapauksissa tarpeellinen. (Informaation kulkua käsitelläään varsinaisesti luvussa 12.) Esim. (virkkeet on numeroitu) 1. Videosekvenssin jokainen kuva jaetaan m*m pikselin suuruisiin lohkoihin. 2. Jokaisen lohkon kohdalla etsitään edellisestä kuvasta lohko, joka on lähinnä parhaillaan koodattavaa lohkoa. 3. Lohkojen välinen ero saadaan esimerkiksi laskemalla yhteen lohkojen samassa kohdassa olevien pikselien erot; muitakin laskentatapoja on kuitenkin olemassa. 4. Jos lohkojen välinen ero alittaa jonkin ennalta määrätyn arvon, saadaan koodattava lohko edellisestä kuvasta. Tekstin ensimmäisen lauseen lopulla esitellään uudeksi puheenaiheeksi eli teemaksi lohkot (lihavoitu jakso), jotka ovat puheenaiheena toisessa, kolmannessa ja neljännessä virkkeessä (lihavoidut). Kolmas virke koostuu kahdesta päälauseesta. Niiden rajan osoittaa puolipiste. Puolipiste ilmaisee myös sen, että tekstissä ei siirrytä uuteen puheenaiheeseen vaan että edelleenkin pysytään lohkojen välisissä eroissa. Jos puolipisteen jälkeinen lause olisi omana virkkeenään, saattaisi lukija ajatella, että puheenaiheeksi otetaan laskentatavat, mikä ei kuitenkaan ole kirjoittajan tarkoitus.

11 4 Vierassanat ja -nimet Jälkitavun vokaalin pituus Toiseksi viimeisessä tavussa on pitkä vokaali: kun ääntyy ruotsissa pitkänä pa-nee-li lyhyt vokaali: b:n, d:n, f:n ja g:n edellä fi-lo-so-fi, kol-le-ga -oli, -omi, -oni- ja -ori -loppuisissa sanoissa pet-ro-li, sin-fo-nik-ko (johdos) Kolmanneksi viimeisessä tavussa on pitkä vokaali: b:n ja d:n edellä ka-tee-de-ri -tio ja -sio -lopun edellä sen-saa-ti-o -rio-loppuisissa sanoissa a on pitkä pla-ne-taa-ri-o lyhyt vokaali: -tio ja -sio -lopun edellä i on lyhyt tra-di-ti-o -rio-loppuisussa sanoissa o on lyhyt au-di-to-ri-o -ia-loppuisissa sanoissa Aust-ra-li-a (Huom. Euraasia on yhdistetty nimistä Eurooppa ja Aasia.) 4.2 Konsonantin kesto k, p ja t kahdentuvat -i ja -a sekä -inen-loppuisissa sanoissa fysiikka, autenttinen päätteiden eli-, eri- ja ori edellä eetteri, oraakkeli S on vastaavissa tapauksissa lyhyt: analyysi, sponsori Latinalaisperäisissä vokaalialkuisissa vierassanoissa konsonantti on pitkä, eli niihin kirjoitetaan kaksi konsonanttia, vaikka konsonanttiyhtymä äännettäisiin yksinäisäänteen veroisesti: aggregaatti aggressio suppressiivinen 4.3 Vierasnimien taivutus Kun nimi päättyy kirjoitettuna ja äännettynä konsonanttiin, liitetään nimeen sijapääte sidevokaali i:n avulla: Niger : Nigerissä Jemen : Jemeniin Cannes : Cannesissa kirjoitettuna konsonanttiin mutta äännettynä vokaaliin, merkitään nimen ja päätteen väliin heittomerkki: Bordeaux hon [bordoohon]

12 Glasgow'ssa [glaasgoussa] 12 äännettäessä ja kirjoitettaessa vokaaliin, merkitään (ääntämisen mukainen) pääte välittömästi nimen perään: Richelieuhön [rišljöö+hön] kirjoitettaessa y:hyn, merkitään nimeen illatiivin päätteeksi -yn: Maryyn kirjoitettaessa vokaaliin ja äännettäessä mykkään e:hen, merkitään sijapääte nimeen suoraan: Cambridgessa [keimbridžessä] t. [keimbridžissä] 4.4 Etu- vai takavokaalinen pääte? Se, merkitäänkö sijapääte etuvokaalisena (esim. -tä, -ssä, -nä) vai takavokaalisena (esim. -ta, -ssa, -na), määräytyy seuraavan periaatteen mukaan: Pääte valikoituu lopusta lukien ja e:t ja i:t ohittaen viimeisen vokaalin mukaan: arkkitehti > arkkitehdilla (a:n mukaan) karamelli > karamelleja (a:n mukaan) glykoosi > glykoosia (o:n mukaan) lymfosyytti > lymfosyyttiä (y:n mukaan) Jos sana hahmottuu suomessa yhdyssanaksi, pääte valitaan jälkimmäisen osan mukaan: kilo + metri > kilo+metri+ä 5 Yhdysmerkki ja ajatusviiva Kirjoitetussa tekstissä käytetään kahta viivaa: yhdysmerkkiä - ajatusviivaa Yhdysmerkin saa useimmilla tekstinkäsittelyohjelmilla painamalla yhtä näppäintä. Ajatusviivaa sen sijaan ei ole näppäimistössä. Word-ohjelmassa sen saa Lisää-valikosta kohdasta Merkki, josta avautuvasta ruudukosta löytyy ajatusviivaksi sopiva merkki. Word-ohjelma tuottaa ajatusviivan myös automaattisesti painettaessa yhdysmerkkinäppäintä välilyönnin jälkeen ja painettaessa välilyönti yhdysmerkin jälkeen, esim. Aamulla herättyäni menin uimaan. Tämä automaattisuus johtaa kuitenkin siihen, että ohjelma muuntaa automaattisesti esim. yhdyssanan pro gradu -tutkielma yhdysmerkin väärin ajatusviivaksi. Merkintä onkin korjattava manuaalisesti.

13 Yhdysmerkki Yhdysmerkkiä käytetään 1) tavuviivana 2) yhdyssanan yhdysosien välissä a) erottamaan samoja vokaaleja keski-ikäinen perhe-eläke-etu b) rinnasteisten yhdysosien välissä matemaattis-luonnontieteellinen matemaattinen ja luonnontieteellinen happi-ilokaasuseos vrt. roomalaiskatolinen roomalaisella tavalla katolinen' c) silloin, kun alku- tai loppuosana on isokirjaiminen erisnimi Medline-tietokanta d) silloin, kun alku- tai loppuosana on numero, kirjain, kielen sana tai muu kielenaines 4-prosenttinen (vrt. 4 %) C-vitamiini 1.0-versio cd-rom-versio kaapeli-tv LuK-tutkielma rpg-pelit Huom! Kun yhdyssanan alkuosa on sanaliitto, ts. se koostuu kahdesta tai useammasta sanasta, on yhdysmerkin edelle jätettävä väli, esim. pro gradu -tutkielma 3) osoittamaan rinnasteisissa yhdyssanoissa osoittamaan yhteisen osan poisjättöä luku- ja kirjoitustaito rokotebanaani tai -aerosoli 4) erottamaan numeroryhmiä joissakin koodimerkinnöissä X (henkilötunnus)

14 Ajatusviiva Ajatusviivaa käytetään mm. 1) ääriarvoja, rajapaikkoja ja osapuolia tms. osoittavien numeroiden tai sanojen välissä asiakas palvelinarkkitehtuuri 7 10 % Kleinin Gordonin yhtälö Hartreen Fockin approksimaatio (vrt. Hartree Fock-menetelmä) Silakan kilohinta on vaihdellut 12 ja 15 markan välillä / on ollut vaihdellen mk / on vaihdellut 12:sta 15 mk:aan. (ei: vaihdellut mk:n välillä eikä vaihdellut mk) 2) erottamassa virkkeen sisällä irrallista lisää On tavallista, että parisuhteessa aloitteentekijä olipa se kumpi tahansa jää epävarmaksi niistä reaktioista, joita hänen aloitteensa aiheuttaa partnerissa. 3) allekkaisina, ns. luetelmaviivoina osoittamassa uuden kohdan alkamista, esim. Mukana testissä olivat Canon BJ-W9000 Encad Novajet ) miinusmerkkinä 5 C:seen 6 Yhdyssanat ja sanaliitot 6.1 Yhdyssana 1. kaksi yleisnimeä: puutalo 2. erisnimi + yleisnimi: Anna-täti 3. lyhenne + yleisnimi: C-duurimessu, DNA-aluke 4. nominatiivimuotoinen sanaliitto + yleisnimi: Suomi Norja-ottelu 5. merkitykseltään erikoistunut adjektiivin ja substantiivin yhdistelmä: kevytmaito 6. yhdysadjektiivi: riihikuiva, raudanluja,valonherkkä 7. nominatiivi + inen-loppuinen adjektiivi: ensisijainen, huonotapainen

15 15 8. genetiivinmuotoinen substantiivi, pronomini tai lyhyehkö adjektiivi + inen-loppuinen adjektiivi: pallonmuotoinen; sennäköinen, samansuuruinen, pahanhajuinen (vrt kohta 4: isoäidin näköinen) 9. yhdysverbit: allekirjoittaa, esipestä, kestopäällystää 10. partisiippiloppuiset yhdyssanat, joiden merkitys on erikoistunut: ohimenevä tilapäinen (vrt. 6.3 kohta 5: alla oleva) 11. vasta-alkuiset vastaleivottu, vastavalmistunut 12. adverbiaali + teon- tai tekijännimi: poissaolo, maaltamuutto; syrjästäkatsoja (vrt. 6.3 kohta 6: yhteen sovittaminen); joskus kuitenkin esim. ylioppilaaksi tulo, yliopistoon pyrkijä 13. kaksitavuinen alkusointuinen vahvistuspartikkeli + seuraava sana: typötyhjä, upouusi, ypöyksin (vrt. 6.3 kohta 7: ani harva, tuiki tarpeellinen) 14. lyhyt adverbi + päin: alaspäin, ylöspäin (vrt. 6.3 kohta 11: rantaan päin) 15. hajatapauksia: jompikumpi, jotenkuten, nimenomaan, päinvastoin 6.2 Genetiivialkuiset yhdyssanat terminluonteisia alkuosa viittaa useimmin pikemminkin lajiin kuin määräyksilöön äännettäessä paino alkuosalla: tálonpoika (vrt. talon poika) jotkut saaneet erityisen merkityksen: teerenpilkku kesakko, pisama muita käsitteellisiä kiteytymiä: kananmuna (vrt. fasaanin muna), lampunvarjostin (Siellä myydään kauniita lampunvarjostimia; Olohuoneen lampun varjostin rikkoutui.) paikannimet, joiden jälkiosana ei ole erisnimi eikä yhdyssana: Kanariansaaret (vrt. Laatokan Karjala, Atlantin valtameri); kuitenkin esim. Englannin kanaali jos genetiivialkuisen yhdyssanan alkuosa on erisnimi, käytetään yhdysmerkkiä, esim. Pariisinmatka 6.3 Sanaliitot 1. kahden substantiivin rinnastukset: alun perin, perin pohjin, puuta heinää, yötä päivää 2. kielten nimet: englannin kieli, suomen kieli 3. taipumattomasta adjektiivista ja substantiivista koostuvat kokonaisuudet: ensi vuosi, aika lailla, joka tapauksessa, pikku kylä, tosi ystävä, viime kädessä 4. kolmi- tai useampitavuinen genetiivi + inen-loppuinen adjektiivi: sopivan kokoinen

16 5. määrite + infinitiivi tai partisiippi: lukuun ottamatta, näin ollen, silmällä pitäen; niin sanottu (vrt kohta 10: ohimenevä) 6. adverbiaali (esim. paikan ilmaus) + minen-loppuinen substantiivi: eloon jääminen, yhteen sovittaminen (vrt. 6.1 kohta 12: poissaolo). 7. ani ja tuiki + pääsana: ani harva, tuiki tarpeellinen (vrt. 6.1 kohta 13: upouusi) 8. adverbiparit hujan hajan, mullin mallin yms. 9. kun ja kuin: ennen kuin, samalla kun, sitten kun, niin pian kuin 10. pronominin ja postposition yhtymät: sitä paitsi, muun muassa, sen takia, sen sijaan 11. kolmitavuinen adverbi, substantiivi tai pronomini + päin: vasemmalle päin, rantaan päin (vrt. 6.1 kohta 14: alaspäin) 12. hajatapauksia: ennen pitkää, ajan mittaan, jonkin verran, suurin piirtein, saman tien 16 7 Pilkku Pilkku on välimerkki, jota käytetään teksteissä annostelemaan tietoa. Lukija kakistelisi, jos hänen pitäisi haukata koko teksti kerralla ja tukehtuisi, jos joutuisi nielaisemaan tekstin, jota ei ole jaettu kappaleisiin ja alalukuihin. 7.1 Pilkku erottaa lauseita 1) pää- ja sivulauseita: a) päälausetta ja alisteista sivulausetta (että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, ennen kuin, jos, ellen jne., vaikka, kuin, niin kuin, ikään kuin, kuten) Rehevöityminen on lisännyt lintujen ravintoa, koska kalakannat ja kasvillisuus ovat runsastuneet. Kun Itä-Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuutta ryhdyttiin parantamaan, menettelyistä tuli kiistaa. Monet ovat epävarmoja siitä, onko geeniruoan tuottaminen riskitöntä ympäristölle tai onko geenimuunneltujen kasvien pääsy luontoon turvallista. b) päälausetta ja relatiivilausetta Hypotalamus on aivoissa se keskus, joka kerää aivokuoreen tulleet viestit ja välittää ne umpieritysjärjestelmään. Apple noudattaa nykyisin avoimia standardeja, mikä ei aiemmin kuulunut yhtiön politiikkaan. Auringossa on alueita, joissa protoniaktiivisia alueita voi syntyä, sekä alueita, joissa niiden synty on mahdotonta.

17 17 2) rinnasteisia päälauseita (konjunktiona ja, sekä, -kä, eli, tai, vai, mutta, vaan) Suomessa on jo 30 maakaasukäyttöistä kaasuturbiinilaitosta, ja niissä on yhteensä 37 kaasuturbiinia. Asiakas ei varsinaisesti hyödy tilaajapalvelun automatisoinnista, vaan tarkoituksena on puhtaasti vähentää asiakaspalvelun kuormitusta. 7.2 Pilkkua ei tarvita erottamaan 1) rinnasteisia sivulauseita, jos niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio: Sain tiedon, että minut on hyväksytty kurssille ja että saisin ilmaisen asunnon. Vitamiinit ovat aineita, joita ihminen välttämättä tarvitsee mutta joita emme kykene itse elimistössä valmistamaan. 2) kahta rinnasteista päälausetta, jos niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen: Uutta maakaasun jakeluputkistoa rakennettiin v noin 75 km ja siitä valtaosa [rakennettiin] polyeteenimuovista. Säätiedotuksen mukaan huomenna ei sada vaan [säätiedotuksen mukaan] ilma pysyy edelleen poutaisena. Öljytuotteiden myynti Suomessa väheni 5 % ja [öljytuotteiden myynti Suomessa] oli 8,8 % miljoonaa tonnia. 3) sanalla kuin alkavaa lauseen osaa, jos kuin ei aloita koko lausetta: Tulokset olivat paremmat kuin [tulokset olivat] viime vuonna. vrt. Tulokset olivat paremmat, kuin osasin odottaa. 4) pareja sekä että, paitsi myös (jos rinnastettavina ovat lauseenjäsenet, eivät lauseet), niin kuin, joko tai Tietokone voi olla sekä työkenttä että työväline. Paitsi lapset myös aikuiset tarvitsevat sairastuessaan lohdutusta. Niin opettajat kuin opiskelijatkin ovat tästä asiasta samaa mieltä. 7.3 Pilkku erottaa rinnasteiset lauseenjäsenet Hän osti uuden, kannettavan tietokoneen. [Hän omisti ennestään pöytämallin.] vrt. Hän osti uuden kannettavan tietokoneen. [Edellinen kannettava oli mennyt rikki tai hän ei ostanut käytettyä kannettavaa tietokonetta.] Epiduraalipuudutus, tehokas kivunlievityskeino, kehitettiin Ranskassa vuonna 1901 kokaiinista.

18 Eroja englantiin 1. Suomessa ei eroteta pilkulla lauseenvastiketta muusta lauseesta Päädyttäessä eteisvärinän syketaajuuden hallintaan tulee varmistaa (vrt. Kun päädytään eteisvärinän syketaajuuden hallintaan, tulee varmistaa ) 2. Suomessa ei pilkulla eroteta rinnasteisia lauseenjäseniä, joiden välillä on jo konjunktio Duodecimin järjestämä sanakilpailu tuotti mm. sanat solunsalpaaja, työuupumus ja vilkeuni. (vrt. For example, the words solunsalpaaja, työuupumus, and vilkeuni were coined in the word competition arranged by Duodecim.) 3. Suomessa käytetään desimaalipilkkua eikä -pistettä. 13,5 % 25, 6 ml 8 Kieliopin mukainen taivutusmuoto 8.1 Sija- tai taivutusmuoto ei: Määräys annettiin ajalle vaan: Määräys annettiin ajaksi ei: Tuloksia odotettiin kärsivällisyydellä. vaan: Tuloksia odotettiin kärsivällisesti. ei: Sairaana koin tentin vaikeana. vaan: Sairaana koin tentin vaikeaksi. ei: Tämän lisäksi jaksollisten prosessien pitää olla riippumattomia toisistaan ja niiden lukumäärä ja parametrit pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa. vaan: prosessien pitää olla riippumattomia toisistaan ja niiden lukumäärän ja parametrien pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa. ei: Pääjakson pituus on oltava niin pitkä, että kaikki järjestelmän prosessit ehditään suorittaa ainakin kerran yhden jakson aikana. vaan: Pääjakson pituuden on oltava niin pitkä, että kaikki järjestelmän prosessit. Omistuspronominien minun, sinun jne. yhteydessä on käytettävä omistusliitettä: Minun tutkielmani on jo valmis.

19 8.2 Vertailumuoto 19 Komparatiivi vai superlatiivi? Komparatiivin tunnus on nominatiivissa -mpi viisaa + mpi esim. genetiivissä -mma- viisaa + mma + n esim. partitiivissa -mpa- viisaa + mpa + a esim. monikon adessiivissa -mmi- viisaa + mmi + lla esim. monikon essiivissä -mpi- viisaa + mpi + na kiva > kive + mpi mukava > mukava + mpi Epson on hieman muita testattuja pienempi laite, mutta sen suurin paperinleveys on viisi senttiä suurempi kuin Canonissa ja HP:ssä. Muista, että komparatiivi vaatii samaan lauseeseen vertailukohdan: Virtuaalikaupat ovat kohteita, joissa tietokoneen käyttö tehtäisiin kasvomallin avulla mielekkäämmäksi. par. 1) aikaisempaa mielekkäämmäksi. 2) kasvomallin avulla mielekkääksi. Superlatiivin tunnus on nominatiivissa -in viisa + in esim. essiivissä -impa- viisa + impa + na esim. genetiivissä -imma- viisa + imma + n esim. mon. allatiivissa -immi- viisa + immi + lla Superlatiivi ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää: Syntyneissä molekyyleissä oli eniten sellaisia molekyylejä, jotka sisälsivät 60 hiiliatomia. HP on nelikon nopein tulostin. 8.3 Verbimuoto Suomen kielen passiivi edellyttää aina tekijäksi tietoisesti toimivaa ihmistä. Esim. Ovi avattiin joku ihminen avasi oven. Koska monet ihmisen elintoiminnot tapahtuvat tahdosta riippumatta, ei niiden kuvailussa voi käyttää passiivia. Vieraan mallin mukaisen passiivin sijasta voi käyttää refleksimuotoja. Esim. ei: Ilma viipyy nenäontelossa vain noin neljännesosasekunnin, mutta tässä ajassa sen kosteus ja lämpötila säädellään sopiviksi. vaan: mutta tässä ajassa sen kosteus ja lämpötila muuttuvat sopiviksi.

20 20 Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti ovat liittomuotoja, jotka koostuvat aktiivimuotoisesta olla-verbistä ja passiivimuotoisesta partisiipista. Ei siis pidä muodostaa kaksoispassiivia tyyliin ollaan kehitetty vaan on kehitetty. Passiivin partisiippeja ei voi käyttää silloin, kun tekijänä ei ole ihminen: ei: Pyörätuoliin sidotuille henkilöille on monesti apu tarpeen. vaan: Pyörätuolia käyttäville henkilöille on monesti apu tarpeen Huom! myös passiivin partisiipin käyttö seuraavissa tapauksissa: ei: vaan: ovat valmistettu, on valmistetut on valmistettu tai ovat valmistetut Toisen infinitiivin inessiivi (esim. jäädessä) on suhteessa lauseen predikaattiin (seuraavassa esimerkissä korostuvat), jolloin lause tarkoittaa sananmukaisesti tekniset tiedot korostuvat samaan aikaan kun keskustelu jää vähemmälle. Toisen infinitiivin inessiivi (tässä sana jäädessä) ilmaisee siis samanaikaisuutta. Esimerkkilauseessa ilmaistujen asioiden suhde ei kuitenkaan ole niinkään samanaikaisuussuhde vaan pikemminkin syy seuraussuhde. Siksi lause olisi toisin muotoiluna täsmällisempi. ei: Monesti tekniset tiedot korostuvat keskustelun asiakkaan kanssa jäädessä vähemmälle. vaan: Monesti tekniset tiedot korostuvat, mistä syystä keskustelu asiakkaan kanssa jää vähemmälle. Myös toisen infinitiivin instruktiivimuodon (riippuen, nähden, ottaen) käytössä on oltava tarkka. Sanan johtuen asemesta sopivat käytettäviksi sanat johdosta, takia tai vuoksi (ks. myös 11.3). Tuholaishyönteisiä voidaan torjua käyttäen tarvittaessa luonnonmukaisia torjunta-aineita, kuten bt-toksiinia, tai luomalla edellytykset tuholaishyönteisten luontaisten vihollisten toiminnalle. ei: Danell ym. (1991) tutkivat hirven ravinnonvalintaa eri puulajiyhdistelmissä havaiten, että hirvet valitsevat ravinnokseen käyttämiään puita sekä yksilö- että yhteisötasolla. vaan: Danell ym. (1991) tutkivat hirven ravinnonvalintaa eri puulajiyhdistelmissä ja havaitsivat, että hirvet valitsevat ravinnokseen 9.1 Virkkeet ja lauseet 9 Lauserakenne Virke on sellainen tekstin jakso, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Esim Glutamiinin hyödyllisistä vaikutuksista ei vielä ole saatu yksiselitteisiä tuloksia. Virke koostuu lauseista. Niitä voi olla yksi tai useita. Jos virkkeessä on vain yksi lause, tämän on oltava päälause. Tällöin sama tekstinjakso on sekä virke että lause.

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4 1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely

Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Puhesynteesin perusteet: Lingvistinen esikäsittely Nicholas Volk 24.1.2008 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekstin esikäsittely Jaetaan syöteen luettaviin saneisiin ja äännevastineettomiin välimerkkeihin

Lisätiedot

Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö

Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö Tehtävä 2005/33 Puppugeneraattorissa lauseet on jaettu neljään osaan ja niistä taulukoidaan kymmenen lauseen aloitusta (esim. On huomattava, että, Kuitenkin, Tämän vuoksi), kymmenen tekijäosaa (esim. opintojen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto TIETOKONEEN ÄÄRELLÄ Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijä: Teksti ja ulkoasu: Sari Pajarinen Piirroskuvat: Renja Perälä TIETOKONEELLA

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta

Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eläkeviraston suomenkieliset tekstit vertailevasta näkokulmasta Eveliina Tolvanen, FM Tohtorikoulutettava, Pohjoismaiset kielet, Turun yliopisto & Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. Kielineuvoston

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 Kirjoituspäivät kevät 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015 TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen

Lisätiedot