Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille"

Transkriptio

1 1 Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Arja Lampinen Kielikeskus Turun yliopisto users.utu.fi/arjalam

2 2 SISÄLLYS 1 LUKUSANAT Taivutuspäätteen merkitseminen numeroihin Lukujen merkitsemiskäytäntöjä 4 2 LYHENTEET Lyhennetyypit Lyhenteiden käyttö Piste vai ei? Taivutuspäätteen merkitseminen lyhenteisiin 8 3 PISTE, KAKSOISPISTE JA PUOLIPISTE Piste Kaksoispiste Puolipiste 9 4 VIERASSANAT JA -NIMET Jälkitavun vokaalin pituus Konsonantin kesto Vierasnimien taivutus Etu- vai takavokaalinen pääte 11 5 YHDYSMERKKI JA AJATUSVIIVA Yhdysmerkki Ajatusviiva 13 6 YHDYSSANAT JA SANALIITOT Yhdyssana Genetiivialkuiset yhdyssanat Sanaliitot 14 7 PILKKU Pilkku erottaa lauseita Pilkkua ei tarvita Pilkku erottaa rinnasteiset lauseenjäsenet Eroja englantiin 16 8 KIELIOPIN MUKAINEN TAIVUTUSMUOTO Sija- ja taivutusmuoto Vertailumuoto Verbimuoto 18 9 LAUSERAKENNE Virkkeet ja lauseet Sanajärjestys Hyvän lauseen piirteitä SANASTON LAATU JA TYYLI Erikoiskieli syntyy sanastosta Puhekieli pulpahtelee, varo! Tunnista muotisanat Valitse täsmällinen ilmaus SUOMI VERSUS ENGLANTI Välimerkitys Tavutus Sanajärjestys Jälkiattribuutit Muodollinen subjekti INFORMAATION KULKU TEKSTISSÄ KYTKENNÄN KEINOJA Konjunktiot ja konnektorit Tekstin rakenteen osoittimet TIETEELLISEN TEKSTIN PIIRTEITÄ Tieteellisten esitysten rakenne Metakieli Persoonamuotojen käyttö Aikamuotojen käyttö Lähdeviitteiden merkitseminen Lähdeluettelo Käsikirjoituksen typografia APUNEUVOJA JA KIELENOPPAITA Yleishyödyllisiä oppaita Apuneuvoja tutkielman tekoon Kirjoittamisen oppaita KIELIOPPITERMEJÄ 39

3 1 Lukusanat Taivutuspäätteen merkitseminen numeroihin Perusluvut (yksi, kaksi, kolme,...) Taivutuspäätteiden merkitsemisessä numeroihin noudatetaan seuraavaa periaatetta: kaksoispisteen jälkeen merkitään näkyviin sijapääte eli se osa sanan muodosta, joka ei kuulu itse sanan vartaloon. Esim. viide- + n 5:n viite- + nä 5:nä viit- + tä 5:tä (Huom. partitiivin pääte EI koskaan ole -tta/ -ttä) kolme- + n 3:n kolme- + a 3:a On hyvä tietää, että monilla suomen kielen sanoilla on useita vartaloita. Sanalla kolme on vain yksi vartalo kolme-, mutta esimerkiksi sanalla yksi on vartalot yhde-, yhte- ja yh-. Taivutettaessa lukusanoja 11 19, joissa on lopussa sana toista, merkitään kaksoispisteen jälkeen sanan viimeisen numeron taivutuspääte. Esim. yhde + ksi + toista 11:ksi yh + tä + toista 11:tä yhte + nä + toista 11:nä Periaatteesta, että kaksoispisteen jälkeen merkitään taivutuspääte, poikkeaa partitiivin ( mitä? ) ja illatiivin ( mihin? ) muodostus. Niitä muodostettaessa merkitään kaksoispisteen jälkeen myös sanan vartalon viimeinen vokaali. neljä + ä 4:ää kahdeksa + a 8:aa yhte + en 1:een kahdeksa + an 8:aan yhdeksä + än 9:ään Numeraaliin ei tarvitse merkitä päätettä, jos taivutusmuoto ilmenee pääsanasta, esim. 10 opiskelijalle [kymmenelle opiskelijalle] 12 pipettiä [kaksitoista pipettiä] Ad Criticin arkisto koostuu noin 2500:sta [kahdestatuhannesta viidestäsadasta] pääosin yhdysvaltalaisilla tv-kanavilla esitetystä mainoksesta. Jos numeraalikin partitiivin edellä taipuu partitiivissa, on numeroakin taivutettava:

4 4 12:ta sivua [kahtatoista sivua] Jos numeron ja pääsanan välissä on määritteitä (esimerkissä kursivoitu), jää numeraali liian kauas pääsanasta ja siihen on merkittävä taivutuspääte, esim. Haastattelimme 80:tä paikallisissa toimistoissa asioinutta henkilöä. Järjestysluvut (ensimmäinen, toinen, kolmas,...) Pienet (alle 10) järjestysluvut kirjoitetaan tavallisesti kirjaimin: ensimmäinen, toinen, kolmas; toiseksi, kolmantena, neljännelle jne. Jos ne merkitään numeroin, riittää numeron osoittamiseen järjestysluvuksi pelkkä piste, jos numeroa seuraa taivutusmuodon ilmaiseva pääsana, esim. 5. kurssille [viidennelle kurssille] 26. kerroksessa [kahdennessakymmenennessäkuudennessa kerroksessa] Jos numerolla ei ole pääsanaa, on siihen merkittävä kaksoispiste ja sen jälkeen taivutuspääte. Se sisältää järjestysluvun tunnuksen ja taivutuspäätteen. Järjestysluvun tunnus esiintyy taivutusmuodoissa eriasuisena: lukusana: tunnus: taivutuspääte: numeromerkintä: kolma + s 3:s kolma + t + ta 3:tta kolma + nne + n 3:nnen kolma + nte + na 3:ntena Järjestysluvut voidaan merkitä myös roomalaisin numeroin. Tällöin päätteeksi riittää sijapääte; järjestysluvun tunnusta ei tarvita, esim. III:lle [kolmanne+lle] II:lle [toiselle] (Voidaan merkitä myös: 2:selle.) 1.2 Lukujen merkitsemiskäytäntöjä Kirjaimin vai numeroin? Tavallisesti luvut kymmentä pienemmät luvut sekä tasaluvut sata, tuhat ja miljoona kirjoitetaan kirjaimin. Luvut yhdestä yhdeksään voi kuitenkin merkitä myös numeroin. Esimerkiksi keskenään vertailtavat arvot on helpompi hahmottaa tekstistä, kun ne on merkitty numeroin. Ennen toista mittausta on odotettava ainakin kaksi tuntia. Kahden vuoden ajan toiminnassa oli mukana tuhat koululaista.

5 Kymmenen ja sitä suuremmat luvut merkitään numeroin. 5 Tutkimukseen osallistui 255 opettajaa kahdestakymmenestä koulusta. Luvun erottaminen välilyönnein Luku erotetaan välilyönneillä yksiköstä ja sen lyhenteestä: 18 % 20 euroa Poikkeuksena on asteen (lämpö- ja kulma-asteen) sekä kulmaminuutin ja -sekunnin ilmaiseminen: 10 lämmintä (= kymmenen astetta lämmintä) 39 :n kuume (= kolmenkymmenenyhdeksän asteen kuume) Absoluuttisen järjestelmän kulmayksikkö on 57 17' 44,8''. Jos lämpötilaa esitettäessä ilmaistaan myös käytetty asteikko, erotetaan luku ja yksikkö normaaliin tapaan välilyönnillä: 15 C (= miinus viisitoista celciusastetta) +13 C:n (= plus kolmentoista celciusasteen) Välilyönnittä lukuun liitetään tuuman merkki: 1" = 2,54 cm Luku ja sitä seuraavan yksikön lyhenne tai tunnus kirjoitetaan samalle riville. Jos moninumeroinen luku ja sen yksikön lyhenne tai tunnus ei mahdu samalle riville, kirjoitetaan yksikkö lyhentämättömänä seuraavan rivin alkuun. Tekstinkäsittelyssä on huolehdittava (vahvistamalla välilyönti) siitä, ettei rivinjakoa synny väärään kohtaan: Hankkeen kokonaiskustannukset olivat markkaa. Luku erotetaan välilyönnein myös muusta viereisestä tekstistä. Jotkin kirjain-numerokoodit kirjoitetaan välilyönneittä: A4-kokoinen paperi E4-tie C6-kirjekuori palkkausluokka A20 Luvun ryhmittäminen välilyönnein Nelinumeroiset ja sitä suuremmat luvut ryhmitellään yleensä kolmen numeron ryhmiin ykkösistä alkaen. Jos on vaarana, että tyhjä väli täytetään numerolla (esim. sekeissä), numeroryhmät voi erottaa pisteellä: e e

6 Kirjaimin kirjoitettaessa luku jaetaan sanoiksi samoista kohdista kuin numeroinkin kirjoitettaessa. Suuret pyöreät luvut voi kirjoittaa eri sanoiksikin: e = kuusi tuhatta euroa Numeropäiväys voidaan koodinluonteisuutensa vuoksi kirjoittaa ilman välejä: Lukujen kirjoittaminen peräkkäin Numeroin kirjoitettuja lukuja ei pidä kirjoittaa peräkkäin, ellei niitä ole luettelomaisesti rinnastettu toisiinsa välimerkeillä (esim , 2 500). Vuonna 2000 kokonaistuotto oli euroa. Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella Asiatekstissä virke voidaan aloittaa numerolla tekstin niin vaatiessa: 1968 oli Euroopan hullu vuosi. Jos tekstissä käytetään kappaleiden numerointia, ei kappaleen ensimmäistä lausetta pitäisi aloittaa numerolla. 2 Lyhenteet 2.1 Lyhennetyypit 1) Loppulyhenteet esim. esimerkiksi ent. entinen par. paremmin t. tai 2) Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhenteet fil. maist. toim.joht. jne. jkr. filosofian maisteri (sanaväli lyhenteessäkin!) toimitusjohtaja (yhdyssana > lyhennekin välittä) ja niin edelleen jälkeen Kristuksen syntymän 3) Isokirjain- eli suuraakkoslyhenteet DNA deoksiribonukleiinihappo ETL elintarviketieteiden lisensiaatti UM ulkoasiainministeriö HS Helsingin Sanomat U. K. Kekkonen (lyhenteet U. ja K. tarkoittavat eri sanoja, joten ne on kirjoitettava toisistaan erilleen)

7 V.-M. (Vesa-Matti) Loiri 7 4) Sisälyhenteet 5) Kirjainsanat klo nro Hki ks. vrt. arava Kela Nato (piste, kun lyhenteessä ei ole sanan viimeistä kirjainta) ääntöasu: kela ääntöasu: nato Poikkeuksellisia lyhenteitä ovat viikonpäivien kaksikirjaimiset lyhenteet: ma, ti, ke, to, pe, la, su alkuaineiden nimet, esim. Pa, Cu urheiluseurojen nimet, esim. TuTo happamuusastetta tarkoittava lyhenne ph 2.2 Lyhenteiden käyttö Lyhenne on harvoin helpompi ymmärtää kuin vastaava täydellisesti kirjoitettu ilmaus. Lyhenteet ovat monitulkintaisia ja hidastavat lukemista. Ne ovat hyödyllisiä vain kirjoittajalle ja säästävät vain tämän vaivaa, rahaa ja tilaa. Jos käyttää lyhennettä, pitäisi sen säästää tilaa olennaisesti ja olla selvästi lyhempi kuin vastaava täydellinen ilmaus. Tavanomaisessa yhtäjaksoisesti luettavaksi tarkoitetussa asiatekstissä kannattaa käyttää vakiintuneista lyhenteistä aivan tavallisimpia (esim., jne., yms.). Lyhenteitä kannattaa välttää otsikoissa virallisessa, kohteliaassa eikä juhlallissävyiseksi tarkoitetussa tekstissä nimikortteihin, kutsukortteihin ja kirjekuoriin titteli merkitään lyhentämättömänä, jos haluaa osoittaa vastaanottajalle kohteliaisuutta filosofian maisteri professori Mittayksiköiden lyhenteitä voi käyttää aina, kun edellä on numeroin ilmaistu mittaluku: 5 mg 1,2 ml 10 e Paikannimiä ei tulisi asiatyylissä lyhentää:

8 8 Englanti, Iso-Britannia pro UK Puheessa sentapaiset lyhenteet kuin ao., em., ko., po. ovat epäluontevia. Kirjoituksessakin ne siksi kannattaisi korvata pronomineilla: tämä, nämä, tuo, nuo pro ao., em., ko., po. Testattuja tuloksia ko. sarjan paremmuudesta ei vielä ole. par. Testattuja tuloksia tämän sarjan paremmuudesta ei vielä ole. Kansainvälinen vai suomalainen lyhenne? SI teknisissä ja luonnontieteell. erityisteksteissä: yleiskielessä: tonni(a) t tn tunti(a) h t vuosi, vuotta a v vuorokausi, -kautta d vrk, pv Huom. h = hour = 60 min Lyhenne pitää tekstissä selittää lukijalle. esim. flaviiniadeniininukleotidi (FAD) Tämä hormoni kuuluu TGF-β (transforming growth factor) -perheeseen. 2.3 Piste vai ei? Jos lyhenteessä on sanan viimeinen kirjain, ei pistettä tarvita, muussa tapauksessa tarvitaan, esim. nro vrt. ks. Mittayksilöiden lyhenteet ovat pisteettömiä: mm = millimetri(ä) (vrt. mm. = muun muassa) min = minuutti(a) (vrt. min. = ministeri) t = tunti(a) (vrt. t. = tai) 2.4 Taivutuspäätteiden merkitseminen lyhenteisiin Taivutuspääte liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen avulla:

9 USA:ssa Valittu sijapääte viittaa lukutapaan: [uu-äs-aassa] 9 TY:ssä vrt. TY:ssa [tee-yyssä] [turun yliopistossa] Pisteellistä lyhennettä taivutettaessa piste jää pois: mrd. mrd:lla s. s:lla Huom. Jos taivutusmuoto on monikollinen, on kaksoispisteen jälkeen ennen sijapäätettä merkittävä monikon tunnus (i tai j): v. v:ina vuosina Kirjainsanaan taivutuspääte liitetään suoraan, jos sana loppuun vokaaliin Natoon i-sidevokaalin välityksellä, jos sana loppuu konsonanttiin Unisefille ei kaksoispistettä ja sidevokaalia tyyliin *FUNET:in (FUNET engl. Finnish University and Research Network, Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tietoverkko) 3.1. Piste 3 Piste, kaksoispiste ja puolipiste Piste merkitään toteamuksen sisältävän virkkeen loppuun, esim. Huomenna on tentti. lyhenteisiin, joista puuttuu sanan loppu, esim. tekn. teknikko; tekniikan arabialaisen numeron jälkeen osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku, esim. 4. neljäs jaotusta osoittavien numeroiden ja isojen kirjainten jälkeen otsikoissa ja kappaleiden alussa, esim. I. Yleistä; C. Välimerkit; kappaleen alussa voi pisteen sijasta käyttää myös sulkumerkkiä, esim. C) jäsennysporrastusta osoittavissa numerosarjoissa numeroiden väliin, esim erottamaan tunteja, minuutteja ja sekunteja, esim. Kelli White voitti juoksun ajalla Kaksoispiste Kaksoispiste (:) ja puolipiste (;) eivät ole vaihtoehtoisia välimerkkejä. Kaksoispistettä seuraa luettelo, selitys tai perustelu, esim.

10 10 Salamaputkia on kahta tyyppiä: lineaarinen ja kuputyyppinen. Hiukkaset saattavat olla varastoituina Auringon läheisyydessä tai avaruudessa monia tunteja, jopa päiviä. Varastoitumiseen viittaavat mm. seuraavat havainnot: kentänsuuntainen protonivuo on ollut kauan epätasaisesti jakautunut verrattuna teoreettisesti odotettuun hiukkasvuohon; joissakin soihduissa on esiintynyt viivästynyt virtausmekanismi huolimatta soihtulähteen suotuisasta sijainnista Maahan nähden; vain pieni osa (alle 1 %) radio- ja röntgensäteilyä tuottavista elektroneista karkaa avaruuteen; on havaittu viivästyneitä ja toistuvia soihtuja; relativististen elektronien varastoitumista osoittavat IV:n lajin radiopurkaukset. Tietojenkäsittelytieteen peruskysymys on: mitä voi automatisoida tehokkaasti? Luettelon edelle ei pidä merkitä kaksoispistettä, ellei ennen luetteloa ole esimerkiksi sana seuraava(t) tai jokin abstraktihierarkiassa ylempi ilmaus (esim. kahta tyyppiä, seuraavat havainnot). 3.3 Puolipiste Puolipiste tekee lauseeseen hieman pilkkua pidemmän mutta pistettä lyhyemmän hengähdystauon. Puolipisteen yhdistämien lauseiden suhde on jollakin tapaa vertaileva tai vastakohtaistava. Puolipisteellä voidaan myös ryhmitellä luetteloitavia virkkeitä. Itse itsensä pesevää lasia valmistettaessa pinta liitetään lasin osaksi tuotantovaiheessa; liimattavasta kalvosta ei siis ole kysymys. Tekstin lauseet ja useista lauseista koostuvat virkkeet on suositeltavaa päättää pisteeseen. Puolipisteitä ei kannata viljellä. Niiden sijasta kannattaa käyttää pistettä. Informaation kulun kannalta puolipiste on kuitenkin joissakin tapauksissa tarpeellinen. (Informaation kulkua käsitelläään varsinaisesti luvussa 12.) Esim. (virkkeet on numeroitu) 1. Videosekvenssin jokainen kuva jaetaan m*m pikselin suuruisiin lohkoihin. 2. Jokaisen lohkon kohdalla etsitään edellisestä kuvasta lohko, joka on lähinnä parhaillaan koodattavaa lohkoa. 3. Lohkojen välinen ero saadaan esimerkiksi laskemalla yhteen lohkojen samassa kohdassa olevien pikselien erot; muitakin laskentatapoja on kuitenkin olemassa. 4. Jos lohkojen välinen ero alittaa jonkin ennalta määrätyn arvon, saadaan koodattava lohko edellisestä kuvasta. Tekstin ensimmäisen lauseen lopulla esitellään uudeksi puheenaiheeksi eli teemaksi lohkot (lihavoitu jakso), jotka ovat puheenaiheena toisessa, kolmannessa ja neljännessä virkkeessä (lihavoidut). Kolmas virke koostuu kahdesta päälauseesta. Niiden rajan osoittaa puolipiste. Puolipiste ilmaisee myös sen, että tekstissä ei siirrytä uuteen puheenaiheeseen vaan että edelleenkin pysytään lohkojen välisissä eroissa. Jos puolipisteen jälkeinen lause olisi omana virkkeenään, saattaisi lukija ajatella, että puheenaiheeksi otetaan laskentatavat, mikä ei kuitenkaan ole kirjoittajan tarkoitus.

11 4 Vierassanat ja -nimet Jälkitavun vokaalin pituus Toiseksi viimeisessä tavussa on pitkä vokaali: kun ääntyy ruotsissa pitkänä pa-nee-li lyhyt vokaali: b:n, d:n, f:n ja g:n edellä fi-lo-so-fi, kol-le-ga -oli, -omi, -oni- ja -ori -loppuisissa sanoissa pet-ro-li, sin-fo-nik-ko (johdos) Kolmanneksi viimeisessä tavussa on pitkä vokaali: b:n ja d:n edellä ka-tee-de-ri -tio ja -sio -lopun edellä sen-saa-ti-o -rio-loppuisissa sanoissa a on pitkä pla-ne-taa-ri-o lyhyt vokaali: -tio ja -sio -lopun edellä i on lyhyt tra-di-ti-o -rio-loppuisussa sanoissa o on lyhyt au-di-to-ri-o -ia-loppuisissa sanoissa Aust-ra-li-a (Huom. Euraasia on yhdistetty nimistä Eurooppa ja Aasia.) 4.2 Konsonantin kesto k, p ja t kahdentuvat -i ja -a sekä -inen-loppuisissa sanoissa fysiikka, autenttinen päätteiden eli-, eri- ja ori edellä eetteri, oraakkeli S on vastaavissa tapauksissa lyhyt: analyysi, sponsori Latinalaisperäisissä vokaalialkuisissa vierassanoissa konsonantti on pitkä, eli niihin kirjoitetaan kaksi konsonanttia, vaikka konsonanttiyhtymä äännettäisiin yksinäisäänteen veroisesti: aggregaatti aggressio suppressiivinen 4.3 Vierasnimien taivutus Kun nimi päättyy kirjoitettuna ja äännettynä konsonanttiin, liitetään nimeen sijapääte sidevokaali i:n avulla: Niger : Nigerissä Jemen : Jemeniin Cannes : Cannesissa kirjoitettuna konsonanttiin mutta äännettynä vokaaliin, merkitään nimen ja päätteen väliin heittomerkki: Bordeaux hon [bordoohon]

12 Glasgow'ssa [glaasgoussa] 12 äännettäessä ja kirjoitettaessa vokaaliin, merkitään (ääntämisen mukainen) pääte välittömästi nimen perään: Richelieuhön [rišljöö+hön] kirjoitettaessa y:hyn, merkitään nimeen illatiivin päätteeksi -yn: Maryyn kirjoitettaessa vokaaliin ja äännettäessä mykkään e:hen, merkitään sijapääte nimeen suoraan: Cambridgessa [keimbridžessä] t. [keimbridžissä] 4.4 Etu- vai takavokaalinen pääte? Se, merkitäänkö sijapääte etuvokaalisena (esim. -tä, -ssä, -nä) vai takavokaalisena (esim. -ta, -ssa, -na), määräytyy seuraavan periaatteen mukaan: Pääte valikoituu lopusta lukien ja e:t ja i:t ohittaen viimeisen vokaalin mukaan: arkkitehti > arkkitehdilla (a:n mukaan) karamelli > karamelleja (a:n mukaan) glykoosi > glykoosia (o:n mukaan) lymfosyytti > lymfosyyttiä (y:n mukaan) Jos sana hahmottuu suomessa yhdyssanaksi, pääte valitaan jälkimmäisen osan mukaan: kilo + metri > kilo+metri+ä 5 Yhdysmerkki ja ajatusviiva Kirjoitetussa tekstissä käytetään kahta viivaa: yhdysmerkkiä - ajatusviivaa Yhdysmerkin saa useimmilla tekstinkäsittelyohjelmilla painamalla yhtä näppäintä. Ajatusviivaa sen sijaan ei ole näppäimistössä. Word-ohjelmassa sen saa Lisää-valikosta kohdasta Merkki, josta avautuvasta ruudukosta löytyy ajatusviivaksi sopiva merkki. Word-ohjelma tuottaa ajatusviivan myös automaattisesti painettaessa yhdysmerkkinäppäintä välilyönnin jälkeen ja painettaessa välilyönti yhdysmerkin jälkeen, esim. Aamulla herättyäni menin uimaan. Tämä automaattisuus johtaa kuitenkin siihen, että ohjelma muuntaa automaattisesti esim. yhdyssanan pro gradu -tutkielma yhdysmerkin väärin ajatusviivaksi. Merkintä onkin korjattava manuaalisesti.

13 Yhdysmerkki Yhdysmerkkiä käytetään 1) tavuviivana 2) yhdyssanan yhdysosien välissä a) erottamaan samoja vokaaleja keski-ikäinen perhe-eläke-etu b) rinnasteisten yhdysosien välissä matemaattis-luonnontieteellinen matemaattinen ja luonnontieteellinen happi-ilokaasuseos vrt. roomalaiskatolinen roomalaisella tavalla katolinen' c) silloin, kun alku- tai loppuosana on isokirjaiminen erisnimi Medline-tietokanta d) silloin, kun alku- tai loppuosana on numero, kirjain, kielen sana tai muu kielenaines 4-prosenttinen (vrt. 4 %) C-vitamiini 1.0-versio cd-rom-versio kaapeli-tv LuK-tutkielma rpg-pelit Huom! Kun yhdyssanan alkuosa on sanaliitto, ts. se koostuu kahdesta tai useammasta sanasta, on yhdysmerkin edelle jätettävä väli, esim. pro gradu -tutkielma 3) osoittamaan rinnasteisissa yhdyssanoissa osoittamaan yhteisen osan poisjättöä luku- ja kirjoitustaito rokotebanaani tai -aerosoli 4) erottamaan numeroryhmiä joissakin koodimerkinnöissä X (henkilötunnus)

14 Ajatusviiva Ajatusviivaa käytetään mm. 1) ääriarvoja, rajapaikkoja ja osapuolia tms. osoittavien numeroiden tai sanojen välissä asiakas palvelinarkkitehtuuri 7 10 % Kleinin Gordonin yhtälö Hartreen Fockin approksimaatio (vrt. Hartree Fock-menetelmä) Silakan kilohinta on vaihdellut 12 ja 15 markan välillä / on ollut vaihdellen mk / on vaihdellut 12:sta 15 mk:aan. (ei: vaihdellut mk:n välillä eikä vaihdellut mk) 2) erottamassa virkkeen sisällä irrallista lisää On tavallista, että parisuhteessa aloitteentekijä olipa se kumpi tahansa jää epävarmaksi niistä reaktioista, joita hänen aloitteensa aiheuttaa partnerissa. 3) allekkaisina, ns. luetelmaviivoina osoittamassa uuden kohdan alkamista, esim. Mukana testissä olivat Canon BJ-W9000 Encad Novajet ) miinusmerkkinä 5 C:seen 6 Yhdyssanat ja sanaliitot 6.1 Yhdyssana 1. kaksi yleisnimeä: puutalo 2. erisnimi + yleisnimi: Anna-täti 3. lyhenne + yleisnimi: C-duurimessu, DNA-aluke 4. nominatiivimuotoinen sanaliitto + yleisnimi: Suomi Norja-ottelu 5. merkitykseltään erikoistunut adjektiivin ja substantiivin yhdistelmä: kevytmaito 6. yhdysadjektiivi: riihikuiva, raudanluja,valonherkkä 7. nominatiivi + inen-loppuinen adjektiivi: ensisijainen, huonotapainen

15 15 8. genetiivinmuotoinen substantiivi, pronomini tai lyhyehkö adjektiivi + inen-loppuinen adjektiivi: pallonmuotoinen; sennäköinen, samansuuruinen, pahanhajuinen (vrt kohta 4: isoäidin näköinen) 9. yhdysverbit: allekirjoittaa, esipestä, kestopäällystää 10. partisiippiloppuiset yhdyssanat, joiden merkitys on erikoistunut: ohimenevä tilapäinen (vrt. 6.3 kohta 5: alla oleva) 11. vasta-alkuiset vastaleivottu, vastavalmistunut 12. adverbiaali + teon- tai tekijännimi: poissaolo, maaltamuutto; syrjästäkatsoja (vrt. 6.3 kohta 6: yhteen sovittaminen); joskus kuitenkin esim. ylioppilaaksi tulo, yliopistoon pyrkijä 13. kaksitavuinen alkusointuinen vahvistuspartikkeli + seuraava sana: typötyhjä, upouusi, ypöyksin (vrt. 6.3 kohta 7: ani harva, tuiki tarpeellinen) 14. lyhyt adverbi + päin: alaspäin, ylöspäin (vrt. 6.3 kohta 11: rantaan päin) 15. hajatapauksia: jompikumpi, jotenkuten, nimenomaan, päinvastoin 6.2 Genetiivialkuiset yhdyssanat terminluonteisia alkuosa viittaa useimmin pikemminkin lajiin kuin määräyksilöön äännettäessä paino alkuosalla: tálonpoika (vrt. talon poika) jotkut saaneet erityisen merkityksen: teerenpilkku kesakko, pisama muita käsitteellisiä kiteytymiä: kananmuna (vrt. fasaanin muna), lampunvarjostin (Siellä myydään kauniita lampunvarjostimia; Olohuoneen lampun varjostin rikkoutui.) paikannimet, joiden jälkiosana ei ole erisnimi eikä yhdyssana: Kanariansaaret (vrt. Laatokan Karjala, Atlantin valtameri); kuitenkin esim. Englannin kanaali jos genetiivialkuisen yhdyssanan alkuosa on erisnimi, käytetään yhdysmerkkiä, esim. Pariisinmatka 6.3 Sanaliitot 1. kahden substantiivin rinnastukset: alun perin, perin pohjin, puuta heinää, yötä päivää 2. kielten nimet: englannin kieli, suomen kieli 3. taipumattomasta adjektiivista ja substantiivista koostuvat kokonaisuudet: ensi vuosi, aika lailla, joka tapauksessa, pikku kylä, tosi ystävä, viime kädessä 4. kolmi- tai useampitavuinen genetiivi + inen-loppuinen adjektiivi: sopivan kokoinen

16 5. määrite + infinitiivi tai partisiippi: lukuun ottamatta, näin ollen, silmällä pitäen; niin sanottu (vrt kohta 10: ohimenevä) 6. adverbiaali (esim. paikan ilmaus) + minen-loppuinen substantiivi: eloon jääminen, yhteen sovittaminen (vrt. 6.1 kohta 12: poissaolo). 7. ani ja tuiki + pääsana: ani harva, tuiki tarpeellinen (vrt. 6.1 kohta 13: upouusi) 8. adverbiparit hujan hajan, mullin mallin yms. 9. kun ja kuin: ennen kuin, samalla kun, sitten kun, niin pian kuin 10. pronominin ja postposition yhtymät: sitä paitsi, muun muassa, sen takia, sen sijaan 11. kolmitavuinen adverbi, substantiivi tai pronomini + päin: vasemmalle päin, rantaan päin (vrt. 6.1 kohta 14: alaspäin) 12. hajatapauksia: ennen pitkää, ajan mittaan, jonkin verran, suurin piirtein, saman tien 16 7 Pilkku Pilkku on välimerkki, jota käytetään teksteissä annostelemaan tietoa. Lukija kakistelisi, jos hänen pitäisi haukata koko teksti kerralla ja tukehtuisi, jos joutuisi nielaisemaan tekstin, jota ei ole jaettu kappaleisiin ja alalukuihin. 7.1 Pilkku erottaa lauseita 1) pää- ja sivulauseita: a) päälausetta ja alisteista sivulausetta (että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, ennen kuin, jos, ellen jne., vaikka, kuin, niin kuin, ikään kuin, kuten) Rehevöityminen on lisännyt lintujen ravintoa, koska kalakannat ja kasvillisuus ovat runsastuneet. Kun Itä-Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuutta ryhdyttiin parantamaan, menettelyistä tuli kiistaa. Monet ovat epävarmoja siitä, onko geeniruoan tuottaminen riskitöntä ympäristölle tai onko geenimuunneltujen kasvien pääsy luontoon turvallista. b) päälausetta ja relatiivilausetta Hypotalamus on aivoissa se keskus, joka kerää aivokuoreen tulleet viestit ja välittää ne umpieritysjärjestelmään. Apple noudattaa nykyisin avoimia standardeja, mikä ei aiemmin kuulunut yhtiön politiikkaan. Auringossa on alueita, joissa protoniaktiivisia alueita voi syntyä, sekä alueita, joissa niiden synty on mahdotonta.

17 17 2) rinnasteisia päälauseita (konjunktiona ja, sekä, -kä, eli, tai, vai, mutta, vaan) Suomessa on jo 30 maakaasukäyttöistä kaasuturbiinilaitosta, ja niissä on yhteensä 37 kaasuturbiinia. Asiakas ei varsinaisesti hyödy tilaajapalvelun automatisoinnista, vaan tarkoituksena on puhtaasti vähentää asiakaspalvelun kuormitusta. 7.2 Pilkkua ei tarvita erottamaan 1) rinnasteisia sivulauseita, jos niitä yhdistää jokin rinnastuskonjunktio: Sain tiedon, että minut on hyväksytty kurssille ja että saisin ilmaisen asunnon. Vitamiinit ovat aineita, joita ihminen välttämättä tarvitsee mutta joita emme kykene itse elimistössä valmistamaan. 2) kahta rinnasteista päälausetta, jos niillä on jokin yhteinen lauseenjäsen: Uutta maakaasun jakeluputkistoa rakennettiin v noin 75 km ja siitä valtaosa [rakennettiin] polyeteenimuovista. Säätiedotuksen mukaan huomenna ei sada vaan [säätiedotuksen mukaan] ilma pysyy edelleen poutaisena. Öljytuotteiden myynti Suomessa väheni 5 % ja [öljytuotteiden myynti Suomessa] oli 8,8 % miljoonaa tonnia. 3) sanalla kuin alkavaa lauseen osaa, jos kuin ei aloita koko lausetta: Tulokset olivat paremmat kuin [tulokset olivat] viime vuonna. vrt. Tulokset olivat paremmat, kuin osasin odottaa. 4) pareja sekä että, paitsi myös (jos rinnastettavina ovat lauseenjäsenet, eivät lauseet), niin kuin, joko tai Tietokone voi olla sekä työkenttä että työväline. Paitsi lapset myös aikuiset tarvitsevat sairastuessaan lohdutusta. Niin opettajat kuin opiskelijatkin ovat tästä asiasta samaa mieltä. 7.3 Pilkku erottaa rinnasteiset lauseenjäsenet Hän osti uuden, kannettavan tietokoneen. [Hän omisti ennestään pöytämallin.] vrt. Hän osti uuden kannettavan tietokoneen. [Edellinen kannettava oli mennyt rikki tai hän ei ostanut käytettyä kannettavaa tietokonetta.] Epiduraalipuudutus, tehokas kivunlievityskeino, kehitettiin Ranskassa vuonna 1901 kokaiinista.

18 Eroja englantiin 1. Suomessa ei eroteta pilkulla lauseenvastiketta muusta lauseesta Päädyttäessä eteisvärinän syketaajuuden hallintaan tulee varmistaa (vrt. Kun päädytään eteisvärinän syketaajuuden hallintaan, tulee varmistaa ) 2. Suomessa ei pilkulla eroteta rinnasteisia lauseenjäseniä, joiden välillä on jo konjunktio Duodecimin järjestämä sanakilpailu tuotti mm. sanat solunsalpaaja, työuupumus ja vilkeuni. (vrt. For example, the words solunsalpaaja, työuupumus, and vilkeuni were coined in the word competition arranged by Duodecim.) 3. Suomessa käytetään desimaalipilkkua eikä -pistettä. 13,5 % 25, 6 ml 8 Kieliopin mukainen taivutusmuoto 8.1 Sija- tai taivutusmuoto ei: Määräys annettiin ajalle vaan: Määräys annettiin ajaksi ei: Tuloksia odotettiin kärsivällisyydellä. vaan: Tuloksia odotettiin kärsivällisesti. ei: Sairaana koin tentin vaikeana. vaan: Sairaana koin tentin vaikeaksi. ei: Tämän lisäksi jaksollisten prosessien pitää olla riippumattomia toisistaan ja niiden lukumäärä ja parametrit pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa. vaan: prosessien pitää olla riippumattomia toisistaan ja niiden lukumäärän ja parametrien pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa. ei: Pääjakson pituus on oltava niin pitkä, että kaikki järjestelmän prosessit ehditään suorittaa ainakin kerran yhden jakson aikana. vaan: Pääjakson pituuden on oltava niin pitkä, että kaikki järjestelmän prosessit. Omistuspronominien minun, sinun jne. yhteydessä on käytettävä omistusliitettä: Minun tutkielmani on jo valmis.

19 8.2 Vertailumuoto 19 Komparatiivi vai superlatiivi? Komparatiivin tunnus on nominatiivissa -mpi viisaa + mpi esim. genetiivissä -mma- viisaa + mma + n esim. partitiivissa -mpa- viisaa + mpa + a esim. monikon adessiivissa -mmi- viisaa + mmi + lla esim. monikon essiivissä -mpi- viisaa + mpi + na kiva > kive + mpi mukava > mukava + mpi Epson on hieman muita testattuja pienempi laite, mutta sen suurin paperinleveys on viisi senttiä suurempi kuin Canonissa ja HP:ssä. Muista, että komparatiivi vaatii samaan lauseeseen vertailukohdan: Virtuaalikaupat ovat kohteita, joissa tietokoneen käyttö tehtäisiin kasvomallin avulla mielekkäämmäksi. par. 1) aikaisempaa mielekkäämmäksi. 2) kasvomallin avulla mielekkääksi. Superlatiivin tunnus on nominatiivissa -in viisa + in esim. essiivissä -impa- viisa + impa + na esim. genetiivissä -imma- viisa + imma + n esim. mon. allatiivissa -immi- viisa + immi + lla Superlatiivi ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää: Syntyneissä molekyyleissä oli eniten sellaisia molekyylejä, jotka sisälsivät 60 hiiliatomia. HP on nelikon nopein tulostin. 8.3 Verbimuoto Suomen kielen passiivi edellyttää aina tekijäksi tietoisesti toimivaa ihmistä. Esim. Ovi avattiin joku ihminen avasi oven. Koska monet ihmisen elintoiminnot tapahtuvat tahdosta riippumatta, ei niiden kuvailussa voi käyttää passiivia. Vieraan mallin mukaisen passiivin sijasta voi käyttää refleksimuotoja. Esim. ei: Ilma viipyy nenäontelossa vain noin neljännesosasekunnin, mutta tässä ajassa sen kosteus ja lämpötila säädellään sopiviksi. vaan: mutta tässä ajassa sen kosteus ja lämpötila muuttuvat sopiviksi.

20 20 Passiivin perfekti ja pluskvamperfekti ovat liittomuotoja, jotka koostuvat aktiivimuotoisesta olla-verbistä ja passiivimuotoisesta partisiipista. Ei siis pidä muodostaa kaksoispassiivia tyyliin ollaan kehitetty vaan on kehitetty. Passiivin partisiippeja ei voi käyttää silloin, kun tekijänä ei ole ihminen: ei: Pyörätuoliin sidotuille henkilöille on monesti apu tarpeen. vaan: Pyörätuolia käyttäville henkilöille on monesti apu tarpeen Huom! myös passiivin partisiipin käyttö seuraavissa tapauksissa: ei: vaan: ovat valmistettu, on valmistetut on valmistettu tai ovat valmistetut Toisen infinitiivin inessiivi (esim. jäädessä) on suhteessa lauseen predikaattiin (seuraavassa esimerkissä korostuvat), jolloin lause tarkoittaa sananmukaisesti tekniset tiedot korostuvat samaan aikaan kun keskustelu jää vähemmälle. Toisen infinitiivin inessiivi (tässä sana jäädessä) ilmaisee siis samanaikaisuutta. Esimerkkilauseessa ilmaistujen asioiden suhde ei kuitenkaan ole niinkään samanaikaisuussuhde vaan pikemminkin syy seuraussuhde. Siksi lause olisi toisin muotoiluna täsmällisempi. ei: Monesti tekniset tiedot korostuvat keskustelun asiakkaan kanssa jäädessä vähemmälle. vaan: Monesti tekniset tiedot korostuvat, mistä syystä keskustelu asiakkaan kanssa jää vähemmälle. Myös toisen infinitiivin instruktiivimuodon (riippuen, nähden, ottaen) käytössä on oltava tarkka. Sanan johtuen asemesta sopivat käytettäviksi sanat johdosta, takia tai vuoksi (ks. myös 11.3). Tuholaishyönteisiä voidaan torjua käyttäen tarvittaessa luonnonmukaisia torjunta-aineita, kuten bt-toksiinia, tai luomalla edellytykset tuholaishyönteisten luontaisten vihollisten toiminnalle. ei: Danell ym. (1991) tutkivat hirven ravinnonvalintaa eri puulajiyhdistelmissä havaiten, että hirvet valitsevat ravinnokseen käyttämiään puita sekä yksilö- että yhteisötasolla. vaan: Danell ym. (1991) tutkivat hirven ravinnonvalintaa eri puulajiyhdistelmissä ja havaitsivat, että hirvet valitsevat ravinnokseen 9.1 Virkkeet ja lauseet 9 Lauserakenne Virke on sellainen tekstin jakso, joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Esim Glutamiinin hyödyllisistä vaikutuksista ei vielä ole saatu yksiselitteisiä tuloksia. Virke koostuu lauseista. Niitä voi olla yksi tai useita. Jos virkkeessä on vain yksi lause, tämän on oltava päälause. Tällöin sama tekstinjakso on sekä virke että lause.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4

Tavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4 1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki

Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki Kielenhuoltoasema Sisällys ALKUKIRJAIN... 3 YHDYSSANAT... 6 PRONOMINIT... 10 LUVUT JA LYHENTEET... 13 VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET... 17 VERBIMUODOT... 20 VÄLIMERKIT... 25 SANOJEN JÄRJESTYMINEN

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)

Lisätiedot

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa Taina Lehtomäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Tutkimuksen taustaa Tekstityöt ovat yhä suurempi osa myös hoitoalalla työskentelevien arkea, kirjaaminen

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut

Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut 11 Itseopiskelumoniste Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut 22 Itseopiskelumoniste SISÄLLYS OHJEET 4 ALKUKIRJAIN 4 Erisnimiä 4 Yleisnimiä 5 Sanaliitot ja yhdyssanat 5 Kunnioituksen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101

Kuva liikennemerkistä 1. Aleksanteri Numminen. aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 Kuva liikennemerkistä 1 Aleksanteri Numminen aleksanteri.numminen@gmail.com ITKP101 31.1.2016 1. Asiakirjan kieleen liittyvät työkalut... 1 1.1. Tyylien kielen valinta... 1 1.2. Oikeinkirjoituksen tarkastaminen...

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi Alexandra Belikova 2016-2017 Opintojakso Laajuus: 2 op Työmäärä toteutustavoittain: itsenäisen työskentelyn osuus (mm. verkossa) 50 h pienryhmäopetus 4 h Sisältö:

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet

Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Lupa opetuskäyttöön pyydettävä. info@tietsikka.net. Näppäimistö. Kohdistimen ohjausnäppäimistö. Funktionäppäimistö. Kirjoitusnäppäimistö

Lupa opetuskäyttöön pyydettävä. info@tietsikka.net. Näppäimistö. Kohdistimen ohjausnäppäimistö. Funktionäppäimistö. Kirjoitusnäppäimistö Näppäimistö 2005 Päivi Vartiainen 1 Kohdistimen ohjausnäppäimistö Funktionäppäimistö Kirjoitusnäppäimistö Numeronäppäimistö Kohdistimen ohjausnäppäimistöllä siirretään hiiren osoitinta ruudulla. Kohdistin

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö

Rakenteisen ohjelmoinnin harjoitustyö Tehtävä 2005/33 Puppugeneraattorissa lauseet on jaettu neljään osaan ja niistä taulukoidaan kymmenen lauseen aloitusta (esim. On huomattava, että, Kuitenkin, Tämän vuoksi), kymmenen tekijäosaa (esim. opintojen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit 1 Logiikkaa Tieteessä ja jokapäiväisessä elämässä joudutaan tekemään päätelmiä. Logiikassa tutkimuskohteena on juuri päättelyt. Sen sijaan päätelmien sisältöön ei niinkäään kiinnitetä huomiota. Päätelmät

Lisätiedot

LibreOffice Writer perusteita

LibreOffice Writer perusteita LibreOffice Writer perusteita Käytetään Digabi-käyttöjärjestelmää (DigabiOS) ja harjoitellaan LibreOfficen käyttöä. 1. Ohjelman käynnistys Avaa Sovellusvalikko => Toimisto => LibreOffice Writer. Ohjelma

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, yhtälöt Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, yhtälöt Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, t Toisen Prosentti 1 Jos b on p% luvusta a, eli niin b = p 100 a a = perusarvo (Mihin verrataan?) (Minkä sadasosista on kysymys.) p = prosenttiluku (Miten monta

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot