Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki"

Transkriptio

1 Kielenhuoltoasema

2 Sisällys ALKUKIRJAIN... 3 YHDYSSANAT... 6 PRONOMINIT LUVUT JA LYHENTEET VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET VERBIMUODOT VÄLIMERKIT SANOJEN JÄRJESTYMINEN ELI REKTIO... 29

3 ALKUKIRJAIN Erisnimet ovat esineiden, asioiden,ilmiöiden tai tapahtumien erityisnimiä, joilla on yksilöivä tehtävä. Ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Tuotteiden nimet kirjoitetaan valmistajan haluamalla tavalla ja yhteisöjen nimet kirjoitetaan siten, kuin ne on rekisteröity Erisnimiä 1. Henkilöt,kulkuneuvot, rakennukset, jumalat, eläimet Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki Mutta: rautatieasema, kaupungintalo, verovirasto (kuvaavat käyttötarkoitusta) 2. Maantieteelliset nimet Pohjanmaa, Lähi-itä, Kuollutmeri, Simojoki, Espoo, Etelä-Suomi, Saimaan kanava Mutta: matkailu-suomi, nyky-norja (kuvaileva alku) 3. Tuotteet, yritykset, yhteisöt, oppilaitokset Ariel, Oivariini, Volvo, Helsingin Sanomat, Finnair, Canon, Otava, Porin Ässät ry, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Helsingin yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu Mutta: kokoomus, keskusta (eivät ole täydellisiä, rekisteröityjä nimiä) 4. Taideteokset, tapahtumat Pähkinänsärkijä, Seitsemän veljestä, Tangomarkkinat, Ruisrock 5. Valtionhallinto: -arkisto-, -kassa-,-keskus-, -laitos- ja -rahasto-loppuiset sanat ja sanaliitot Valtionarkisto, Työeläkekassa, Tilastokeskus, Valtiontakauslaitos, Teollistamisrahasto Mutta: rajavartiolaitos, lääketieteen laitos (hallinnonala tai yliopiston ainelaitos)

4 Yleisnimiä 1. Ajat, juhlapyhät, historialliset tapahtumat, tyylisuunnat maanantai, syyskuu, juhannus, joulu, toinen maailmansota, uusi aika, keskiaika, barokki, punk 2. Kielet, kansallisuudet, aatesuunnat, ammatit, arvonimet, erisnimien johdokset suomen kieli, savolaismurre, suomalainen, espoolainen, oikeistolaisuus, englanninopettaja, tradenomi, filosofian maisteri, amerikkalaisuus, itäsuomalainen, marxilaisuus 3. Eläin-, kasvi- ja ruokalajit suomenhevonen, annansilmä, saksankuusi, wieninleike, karjalanpiirakka, bordeauxviini 4. Yleisnimeksi muuttuneet dieselmoottori, pastörointi, tiskijukka, lappuliisa, sanaseppo Mutta: Ceylonin tee, Rauman pitsi, Islannin silli (korostetaan alkuperää) 5. Virastojen ja hallintoelinten nimet, samoin rakennusten nimet, jos ne eivät ole selviä erisnimiä eduskunta, opetusministeriö, rakennushallitus, hovioikeus tuomiokirkko, kaupungintalo, eduskuntatalo, jäähalli Mutta: Ateneum, Kansallisteatteri, Säätytalo (rakennuksilla oma nimi), Tilastokeskus, Valtionarkisto (selviä erisnimiä) Sanaliitot ja yhdyssanat 1. Jos kirjan, taideteoksen tai laitoksen nimi sisältää kaksi sanaa tai useampia sanoja, aloitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella. Vanha testamentti, Iso tietosanakirja, Seitsemän veljestä, Sikstuksen madonna, Tuonelan joutsen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

5 2. Kuitenkin useiden yhdistysten, laitosten, sanomalehtien yms. nimien kirjoittamisessa on vakiintunut tapa aloittaa jokainen sana isolla kirjaimella. Suomen Kielen Seura, Turun Riento, Helsingin Sanomat Kaarle Suuri, Juhana Maaton (hallitsijoiden liikanimet) 3. Maantieteellisten nimien jälkiosana oleva yleisnimi on pienikirjaiminen. Jos jälkiosa on erisnimi, on sen alkukirjain tietenkin iso. Karjalan kannas, Atlantin valtameri, Kuolan niemimaa Pienet Sundasaaret, Portugalin Guinea 4. Sellaisissa maantieteellisissä nimissä, joiden jälkiosana on erisnimi ja joiden osien välissä on yhdysmerkki, on alkuosakin isokirjaiminen. Etelä-Eurooppa, Keski-Amerikka, Pohjois-Suomi, Varsinais-Suomi, Iso-Britannia Kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoittaminen Isoa alkukirjainta voidaan käyttää myös kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoituksena kirjeiden puhuttelusanoissa. Te, Sinä Samoin kunkin uskonnon Jumalaa yms. tarkoittavissa sanoissa. Luoja, Herra, Vapahtaja, Pyhä Henki, Allah Julkishallinnon nimien kirjoitus Uusissa julkishallinnon nimien kirjoitusohjeissa suositetaan aikaisempaa laajempaa isolla alkukirjaimella kirjoittamista. Ylimpien valtionelinten kuten eduskunnan, tasavallan presidentin javaltioneuvoston alaisten ministeriöiden samoin kuin oikeusistuinten ja poliisin keskuselinten nimet kirjoitetaan pienellä. Sen sijaan valtionhallinnon keskusvirastojen, hallitusten, laitosten ja keskusten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella

6 YHDYSSANAT Suomen kielen sanat ovat keskinäisiltä suhteiltaan erillisiä sanoja, sanaliittoja tai yhdyssanoja. Sanaliitto tarkoittaa kahta tai useampaa sanaa, jotka kuuluvat läheisesti yhteen mutta eivät aina muodosta vakiintunutta käsitettä. Yhdyssana sen sijaan tarkoittaa aina käsitettä. Yhdyssana koostuu määriteosasta ja perusosasta: kivi (määriteosa) + talo (perusosa) = kivitalo Tarkkaile merkitystä: Yhdyssanalla on vakiintunut merkitys, joka on toinen kuin erikseen kirjoitettujen sanojen merkitys. Usein erikseen kirjoittaminen aiheuttaa konkreettisemman merkityksen. autonmyyjä auton myyjä sateensuoja sateen suoja läpinäkyvä (valhe) läpi näkyvä (ikkuna) Kokeile kiinteyttä: Yhdysosien väliin ei sovi attribuutti, omistusliite eikä liitepartikkeli. Yhdysosat kuuluvat kiinteästi yhteen. avara oppilaitos oppilaitoksemme oppilaitoskin Yhteen kirjoitetaan 1. Substantiivit,joiden määriteosana on nominatiivissa oleva nomini olkalaukku, kehitysapu kevytmaito viisikulmio 2. -inen-loppuinen adjektiivi, jonka määriteosana on adjektiivi, pronomini tai lukusana. Jos määriteosana on substantiivi, kirjoitetaan yhteen vain ne, joiden merkitys on kuvaannollinen tai vakiintunut pitkätukkainen,viimetalvinen tämäntapainen, jokavuotinen kaksivuotinen

7 kansainvälinen, ajankohtainen, ehdonalainen (vrt. sodan aikainen) 3. Tekijännimet ja teonnimet kielentutkija (vrt. suomen kielen tutkija) kotiintulo, veronpalautus -minen-loppuisistayhteen kirjoitetaan vain yhdysverbeistä johdetut teonnimet: allekirjoittaminen (allekirjoittaa), jälleenvakuuttaminen (jälleenvakuuttaa) (vrt. koolle kutsuminen, viran täyttäminen) 4. Ruoka-, kasvi- ja eläinlajit italiansalaatti, ranskankerma, peikonlehti, suomenhevonen 5. Katujen,teiden, torien ja maantieteellisten paikkojen nimet Kivenkatu, Turuntie, Läkkitori, Suomenlahti, Saanatunturi Mutta: Aleksis Kiven katu, Juice Leskisen tori (nimi perustuu henkilön etu- ja sukunimeen); Vanha maantie, Itäinen puistotie, Iso Suolajärvi (perusosana on yhdyssana ja määriteosana perusosan mukaan taipuva adjektiivi tai erisnimen genetiivi) 6. Sanat,joiden alkuosaa ei käytetä yksin hääväki, housupuku, alakerta, pienteollisuus, kymmenluku, hevoshaka 7. Päin-sana taipumattoman sanan kanssa eteenpäin, ylöspäin, poispäin, täälläpäin Mutta: Espooseen päin, heille päin, oikein päin (päin-sana nominin kanssa erikseen) 8. Värit sinipunainen (yksivärinen), banaaninkeltainen, vaaleanvihreä

8 Yhdysmerkin avulla yhteen kirjoitetaan 1. Alkuosana on erisnimi, lyhenne, numero, merkki, kirjain, harvinainen vierassana, ei-sana Tallinnan-matka, atk-laitteisto, 12-prosenttinen, 12-%:inen, %-määrä, A-lohko ISO standardi, Saab 95 -merkki, ei-toivottu 2. Rinnasteiset yhdysosat suunnittelija-ohjelmoija, saksalais-ranskalainen, Taipale-Nurminen 3. Yhdysnimet Helsinki-Vantaan lentokenttä 4. Erisnimiloppuiset nimet Etelä-Suomi, matkailu-suomi, leasing-volvo 5. Yhdyssanojen yhteinen osa jätetään toistamatta tulo- ja menoarvio, syntymäaika ja -paikka 6. Yhdysosien rajalla samat vokaalit moni-ilmeinen, vaihto-opiskelija, tradenomi-info 7. Hahmotussyistä syys-yö, laulu-ilta (vrt. lauluilta)

9 Erilleen kirjoitetaan Sanat, joita ei kirjoiteta edellisten ohjeiden mukaan yhteen, kirjoitetaan erikseen. Seuraavat ohjeet koskevat sanaliittotapauksia, joita näkee usein kirjoitettavan väärin. 1. Infinitiivi ja partisiippi sekä -maton / -mätön-loppuinen sana ja sen määrite (merkitys konkreettinen) silmällä pitäen, huomioon otettu, alla oleva, edellä mainittu, koneella kirjoitettu, läpi näkyvä (ikkuna) Mutta: läpinäkyvä valhe 2. Taipumattomat ja sanaliitossa taipumattomat pikkusanat alun perin, yötä päivää, muun muassa, sen jälkeen kun, ennen kuin, ani varhain, tuiki tärkeä (muut 2-tavuiset vahvikesanat yhteen) 3. Kielten nimet ja oppiarvot suomen kieli, filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti 4. Numerot lyhenteistä ja kirjaimista 20 m, 10 %

10 PRONOMINIT Pronominit ovat viittaussanoja. Niitä tulee asiatekstissä käyttää siten, että lukija tietää, mihin pronomini kulloinkin viittaa. Sitä sanaa tai lausetta, johon pronominilla viitataan, kutsutaan korrelaatiksi. Pronominin ja korrelaatin suhteesta on huomattava,että pronomini on samassa kieliopillisessa luvussa korrelaatin kanssa Tyttö, joka tuolla juoksee, on sisareni. Tytöt, jotka tuolla juoksevat, ovat sisariani. yksikkömuotoiseen ryhmäsubstantiiviin (esim. kansa,väki, ryhmä, seurue, luokka) viitataan yksikkömuotoisella pronominilla Luin Viron kansasta ja sen elintavoista. Henkilöstö oli ilahtunut, kun se saikutsun tilaisuuteen. Seurue oli hyvissä käsissä, sillä oppaamme huolehti siitä. verbi, adjektiivi, yhdyssanan alkuosa tai genetiiviattribuutti ei sovellu korrelaatiksi Hyväkuntoiset voivat juosta ensimmäisestä harjoituskerrasta alkaen ja jatkaa sitä ( - - juoksemista) useita kertoja viikossa. Kirjasto oli viihtyisä, josta ( - -viihtyisä tila, jollaisesta) käyttäjät pitivät. Jos työvoimatarvetta ei pystytä tyydyttämään, on sitä ( - - työvoimaa) hankittava ulkomailta. Kehittämisen varaa varmasti on, ja sitä ( - -kehittämistä) harjoitetaankin nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Eräs - yksi Pronominia eräs käytetään tavallisesti merkityksessä 'jokin, jonka puhuja tietää, mutta jota hän ei tarkemmin ilmaise'. Joskus eräs ilmaisee myös epämääräistä määrää. Eräs-sanaa käytetään yksi-sanan rinnalla nykyään myös merkityksessä 'yksi monista'.

11 Eräs tuttavasi soitti sinulle. Eräitä vuosia sitten. Tämä on vain yksi ~ eräs keino selvitä tilanteesta. Joku - jokin Pronomineja joku ja jokin käytetään, kun tarkoitetaan jotakin epämääräistä, tarkemmin määrittelemätöntä. Yksin, ilman pääsanaa joku tarkoittaa ihmistä ja jokin eläintä, esinettä tai asiaa. Joku on käynyt täällä ja kastellut kukat. Jokin vaivaa hänen mieltään. Pensaikossa liikkui jokin. (Muu kuin ihminen.) Joka - mikä Relatiivipronomini joka tai mikä aloittaa aina sivulauseen. Korrelaatin on oltava välittömästi pronominin edellä - välissä voi olla vain postpositio. Joka-pronomini voi olla kauempanakin kuin edellinen sana, jos korrelaattia on tähdennetty sanoilla se, ne, sellainen. Ostin kadulta kellon, joka oli arvoton. Ostin kadulta kellon, mikä oli typerää. Pysähdyin talon eteen, jossa olin viettänyt lapsuuteni. Vain sellaiset hakemukset otetaan huomioon, joihin liittyy todistus kielitaidosta. Hän oli suunnitellut sen talon sisustuksen, joka voitti asuntomessuilla. Joka-pronominin korrelaattina on yksi sana. Tässä on kirja, josta kerroin. Mikä-pronominin korrelaattina on kokonainen lause Onnistuin ajokokeessa, mikä oli odotettua. Opiskelijat eivät saa koko päivänä ruokaa, mikä heikentää opiskelutehoa. (Vertaa merkityseroa: Opiskelijat eivät saa koko päivänä ruokaa, joka heikentää opiskelutehoa.)

12 epämääräistä asiaa ilmaiseva pronomini Se, mitä sanoin, oli typerää. Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. superlatiivinen ilmaus Se oli parasta, mitä saatoin toivoa. Hän on ansioituneimpia tutkijoita, mitä alalla on. Mutta: Se on paras kirja, jonka ~ minkä olen lukenut. Hän on etevin tutkija, jonka ~ minkä tiedän. Peräkkäisiä relatiivilauseita tulee välttää. Hyvä esimerkki on Suomen aikakauslehdistö, jonka julkaiseminen riippuu mainostuloista, jotka ovat yli puolet lehtien kaikista tuloista. (Hyvä esimerkki on Suomen aikakauslehdistö, jonka julkaiseminen riippuu mainostuloista. Nämä ovat yli puolet lehtien kaikista tuloista.) Relatiivilausetta ei pidä sijoittaa genetiiviattribuutin ja sen pääsanan väliin. Pojan, joka tuolla juoksee, lakki on punainen.(tuolla juoksevan pojan lakki on punainen.) Hän - tämä Jos edellisessä lauseessa on kaksi henkilöä tarkoittavaa sanaa, hän ~ he viittaa kauemmaksi ja tämä ~ nämä lähemmäksi. Naiset ihailevat kuninkaallisia. He ovat vähän kummallisia. Naiset ihailevat kuninkaallisia. Nämä ovat vähän kummallisia. Äiti keitti Matille teetä, kun tämä tuli kotiin. Äiti keitti Matille teetä, kun hän tuli kotiin. Se, joka Relatiivipronominin kanssa käytetään yleensä se-, ne-pronominia myös ihmistä tarkoitettaessa. Se, joka tuolta tulee, on veljeni. Ne, jotka käyvät luennoilla, yleensä menestyvät opinnoissaan. Kumpikin - molemmat Kumpikin-sana on aina yksikössä ja molemmat-sana on aina monikossa. Kummatkin tarkoittaa kahta ryhmää. Tiina ja Ville, kumpikin aloitti koulun yhtä innokkaana. Tiina ja Ville, molemmat aloittivat koulun yhtä innokkaina. Katolilaiset ja protestantit, kummatkin olivat yhtä innokkaita käymään toistensa kimppuun.

13 LUVUT JA LYHENTEET Pääte lukuun Tekstissä lyhyet lukusanat (1 10) ja tasaluvut kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Tarkkaa määrää osoittavat luvut kirjoitetaan kuitenkin aina numeroin, samoin luvut, joihin liittyy mittayksikön lyhenne. Numeroita käytetään myös silloin, kun luvut ovat luettelon osana. Jos samassa tekstissä on paljon lukuja tai suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, kirjoitetaan kaikki luvut numeroin. 1. Jos perusluku on yksinään tai sitä seuraa eri sijassa oleva sana, lukuun on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. (numero : sijapääte) Tehtävä annettiin 23:lle (kahdellekymmenellekolmelle). Määrä vaihteli 5:stä 10:een (5 10). Oppitunti kesti klo 9:ään. 2. Peruslukuun ei merkitä sijapäätettä, jos välittömästi luvun jäljessä on samassa sijamuodossa oleva sana tai jos luku on nominatiivissa. Oppimistehtävä tehtiin 4 tunnissa (neljässä tunnissa). Tehtävä annettiin 8 opiskelijalle (kahdeksalle opiskelijalle). Luento kesti 2 tuntia (kaksi tuntia). Sain alennusta 5 % (viisi prosenttia). 3. Pääte on siis merkittävä myös lukuun, jos luku ja siihen liittyvä samassa sijamuodossa oleva sana joutuvat erilleen tai jos sekä luku että sana ovat partitiivissa. 5:llä tämän ryhmän opiskelijalla on kännykkä. Asia käsitellään 4:llä joka toinen viikko pidettävällä luennolla. Lasku on 200:aa euroa (=200 :a) suurempi (kahtasataa euroa suurempi). (Vrt. kaksisataa euroa suurempi = 200 tai 200 euroa.) Valmiustila koskee noin 1 000:ta vakinaista reservin sotilasta. 4. Järjestysluvuissa järjestysluvun tunnukseksi merkitään pelkkä piste, jos seuraava sana on samassa sijassa tai luku on nominatiivissa. Olen 2. vuoden opiskelija (toisen vuoden). Hän oli kilpailuissa 3. sijalla (kolmannella sijalla). Hän oli perheessä 3. poika (kolmas poika).

14 5. Luvuissa merkitään viimeisen taipuvan osan tunnus ja sijapääte (-toista on taipumaton). Mäkinen tuli maaliin 13:ntena (kolmantenatoista). Myymäläketjun 14:nnen eli kaupungin suurimman tavaratalon avajaisia vietetään ensi viikolla (neljännentoista). Liike on auki klo 18:aan (kahdeksaantoista). 6. Partitiivissa ja illatiivissa merkitään vokaali pitkänä. Hän pelotteli 9:ää oksalla istuvaa varista. Näytteilleasettajien määrä kohosi 110:een. Ravintola on auki klo 24:ään. Juhlat jatkuvat syyskuun 16:nteen. Sanojen lyhentäminen ja pääte lyhenteeseen Lyhenteitä tulee käyttää harkitusti ja vain sellaisissa yhteyksissä, joissa ne varmasti ymmärretään. Taivutus merkitään lyhenteisiin samojen periaatteiden mukaan kuin numeroihin tai erilaisiin merkkeihin. 1. Loppulyhenteet Sana katkaistaan konsonantin ja vokaalin välistä ja loppuun merkitään piste. Näin lyhennetään yksittäisten sanojen lisäksi myös yhdyssanoja ja sanaliittoja. Pääte liitetään tarvittaessa kaksoispisteellä (lyhenteen piste jää pois). s. 'sivu, sivut' s:lla, s:illa ed. 'edellinen' esim. 'esimerkki, esimerkiksi' esim:ssä os.pääll. 'osastopäällikkö os.pääll:lle 2. Koostelyhenteet Lyhenteeseen otetaan mukaan sanan alkukirjain ja tunnistamiseen tarvittava määrä kirjaimia sanan keskeltä. Lyhenteeseen voidaan ottaa myös yhdyssanan osien tai sanaliiton osien alkukirjaimet. Loppuun merkitään piste. Pääte merkitään kaksoispisteen avulla. ks. 'katso' lk. 'luokka' lk:ssa vrt. 'vertaa' alv. 'arvonlisävero' alv:ssa, alv:ineen

15 jne. 'ja niin edelleen' mm. 'muun muassa' 3. Sisälyhenteet Lyhenteen muodostavat sanan alku- ja loppukirjaimet. Lyhenteet ovat pisteettömiä. Pääte merkitään ilman kaksoispistettä. klo 'kello' tmi 'toiminimi' tmien krs 'kerros' nro 'numero' nrossa, nroissa (monikon i) Hki 'Helsinki' Hkiin, Hgissä 4. Lyhennesanat Osa lyhenteistä voidaan lukea sanana. Joukossa on vanhoja lyhenteitä kuten heteka (Helsingin Teräskaluste) ja arava (asuntorakennustuotannon edistäminen ja tukeminen valtion varoin), mutta uusia syntyy jatkuvasti, esim. luomu 'luonnonmukainen' luki 'luku- ja kirjoitus' (-häiriö) tupo 'tulopoliittinen' Isokirjaimisista lyhenteistä kehittyy toisinaan lyhennesanoja, joihin merkitään pääte ilman kaksoispistettä. EFTA - Efta Eftalle NATO - Nato Natossa AIDS - aids aidsin 5. Isokirjainlyhenteet Isokirjainlyhenteeseen otetaan mukaan ilmauksen osien alkukirjaimet,joskus selvyyden ja erottumisen vuoksi muitakin. Isokirjainlyhenteet luetaan yleensä kirjain kirjaimelta. Lyhenteen perässä ei käytetä pistettä. Pääte merkitään kaksoispisteen avulla. Jos lyhenne muuttuu lyhennesanaksi, ei pistettä eikä kaksoispistettä tarvita. AMK amk AMKissa, amkissa EU 'Euroopan unioni' EU:ssa

16 KKO 'korkein oikeus' KKO:hon tai KKO:een ATK atk atk:ssa 6. Merkit ja symbolit Merkkeihin ja symboleihin pääte merkitään aina kaksoispisteen avulla. % %:ssa, %:eissa $ $:lla :eina :ina Huomaa: Mittayksiköiden lyhenteet ovat aina pisteettömiä. m 'metri' kpl 'kappale, kappaletta' tl 'teelusikka, teelusikkaa' brt 'bruttorekisteritonni' vrk 'vuorokausi' pv 'päivä, päivää' Rajakohtailmauksien merkintä Rajakohtailmauksien kirjoitus- ja lukutapoja: Tomaatit maksavat 8 15 kilolta. ( - -kahdeksasta viiteentoista euroa kilolta.) Lain :issä ja 8. :ssä Jäsenten määrä on kasvanut %. Liike on avoinna klo Liike on avoinna kello 8:sta 20:een. - - klo 8:n ja 20:n välillä.

17 VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET Vierassanat ovat vieraista kielistä omaksuttuja sanoja, jotka luokitellaan sen mukaan, kuinka hyvin ne ovat kotiutuneet kieleen. Yleislainat (esim. viili, sohva, pihvi, teippi, posti, maili, äiti) ovat täysin mukautuneet suomeen. Sitaattilainat (esim. squash, fleece, doping, leasing) eivät ole lainkaan mukautuneet suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan ja äännetään vieraan kielen mukaisesti. Erikoislainat (esim. kritiikki, fysiikka, pedagogiikka, meloni, alkoholi, alibi, provisio, makaroni) ovat osittain mukautuneet suomeen. Ne sisältävät kuitenkin suomen kielelle vieraita äänteitä (b, d, g, f) ja äänneyhtymiä (br, dr, kl, str) mutta päättyvät usein suomalaiseen loppuvokaaliin -i tai -a. Erikoislainat ovat vierassanojen ongelmallisin ryhmä, jonka oikeinkirjoittamiseen on laadittu alaluvuissa esitellyt ohjeet. Erikoislainojen oikeinkirjoitus Vokaalin pituus 1. Erikoislainojen ensi tavun vokaali on vakiintunut tai vakiintumassa lyhyeksi tai pitkäksi, mutta sääntöjä on vaikea antaa. fuuga, gaala, graafinen, leegio, liila, tuuba; bonus, humus, virus, laser, natrium, tutor 2. Erikoislainojen jälkitavun vokaali on yleensä pitkä. Pitkä vokaali on myös sananloppujen -beli, -beri ja -deri edellä. intiimi, modeemi, moduuli, naiivi, romaani, obligaatio; paraabeli, makaaberi, kateederi, siideri 3. Jälkitavun vokaali on lyhyt konsonanttien b, d, f, g edellä arabi, balladi, biografinen, kollega lopuissa -oli, -omi, -oni, -ori, -ovi symboli, tradenomi, makaroni, retorinen, alkovi sananlopuissa -itio, -isio (lyhyt i) ambitio, oppositio, provisio, televisio

18 -orio-lopuissa o on aina lyhyt, muuten -io-lopun edellä on pitkä vokaali auditorio, krematorio, laboratorio planetaario, koheesio, promootio, evoluutio, instituutio -ia-lopun edellä akasia, aralia, Australia, Skandinavia 4. Epäsäännöllisiksi vakiintuneita kirjoitusasuja ovat alkali, bengali, bitumi, evankelinen, kameli, kaneli, kolera, komisario, sikari, vaneri, voguli Konsonantin pituus Konsonantit ovat sanan sisällä yleensä lyhyitä, paitsi suomalaisen i/a-loppuvokaalin ja -inen-johtimen edellä. hierarkia, kaakao, monarkia, kampanja, Baltia, lisensiaatti monarkki, baltti, lisenssi, parlamentti, eeppinen, trooppinen S-kirjain Suhu-s (sh ja "hattupää-s") korvataan nykyään tavallisella s:llä yhä useammissa sanoissa. s aali, sampoo, samppanja, sekki, sortsit, hasis, klisee, reportaasi, borssi, tussi, revanssi Kirjainyhdistelmä sh on säilytetty seuraavissa englanninkielisissä sanoissa: sherry, show, shakki (vrt. sakki 'joukko') Kirjainyhdistelmät ts ja ks Nykyään suositellaan seuraavia kirjoitusasuja: pitsa, jatsi; taksi, faksi, ksylitoli Pääte vierasperäiseen erisnimeen Henkilöiden ja paikkojen erisnimet ovat sitaattilainoja, jotka kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Kun nimiä taivutetaan, merkitään taivutus suomen kielen ääntöasun mukaisesti. 1. Jos nimi päättyy kirjoitettaessa vokaaliin,suomalainen taivutuspääte liitetään sanaan suoraan. Toulousesta, Champagneen, Arlandan, Dakotaa 2. Äännettäessäja kirjoitettaessa konsonanttiloppuiseen sanaan tulee sidevokaaliksi -i-.ranskan nasaalivokaaliin ja englannin r:ään loppuvia nimiä käsitellään konsonanttiloppuisina. Schumacherille, Jamesia, Bergerille Cannes (kan) : Cannesin (kannin) : Cannesiin (kanniin)

19 Mitterand, Mitterandiin Leicester (lestö) : Leicesterin (lestörin) Taylor, Tayloriin 3. Kun konsonanttiloppuinen sana äännetään vokaaliloppuisena, käytetään heittomerkkiä. Bardot'hon (bardoohon) Montreux'hön (montrööhön) Tussaud'lle Shaw'n café au lait'hen (cafee olee) 4. -y-loppuisissa sanoissa illatiivin pääte merkitään kahdentuneena yy:nä Mary: Maryyn Valley: Valleyyn Barclay:Barclayyn Huomaa, että konsonantit eivät kahdennu taivutuksessa. Finnpap, Finnpapiin Tiibet, Tibetiin Internet, Internetiin

20 VERBIMUODOT Aikamuoto eli tempus Aikamuoto ilmaisee tekemisen ajan: 1) Preesens ilmaisee, että tekeminen tapahtuu juuri nyt tai tulevaisuudessa. Minne haluat mennä? Minne haluaisit mennä? Me harrastamme laulamista. Preesens sopii tieteellisessä kirjoittamisessa esimerkiksi tutkielman johdanto-osaan, kun kirjoittaja esittelee tutkimuksensa ja työnsä rakenteen. Preesens sopii myös referointiin: selostettava teksti on edelleen olemassa. 2) Imperfekti ilmaisee mennyttä tapahtumista tai jo päättynyttä toimintaa. Nuorena hän harrasti laulamista. He saivat saaliikseen suuren määrän sieniä. Opinnäytetyöhön kirjoitettavan tiivistelmän aikamuotona käytetään yleensä imperfektiä. Imperfekti sopii myös hyvin siihen, kun viitataan aikaisempiin tutkimuksiin. 3) Parhaillaan jatkuva tekeminen, joka on alkanut aikaisemmin, ilmaistaan perfektillä. Olen asunut koko elämäni Tampereella. Hän ei olisi ollut tyytyväinen, jos lauluharrastus olisi pitänyt lopettaa. Oppilaskunnan puheenjohtajana on ollut viime vuodesta lähtien - - Karita Mattila on ollut kiinnitettynä Metropolitaniin vuodesta Myös perfekti sopii aikaisempien tutkimusten kuvaamiseen: Tutkimusryhmä on havainnut, että... Mäkisen (2002) tutkimuksessa on päätelty... 4) Pluskvamperfekti ilmaisee puheena olevaa ajankohtaa aikaisempaa tai siihen saakka kestänyttä tekemistä. Kun vanha talo oli purettu, alettiin paikalle rakentaa uudisrakennusta.

21 Jos tieteellinen tieto on muilta saatua, referoitua tietoa, se voidaan osoittaa pluskvamperfektillä: Mäkinen selvitti lopuksi, että kaikki empiiriset osuudet oli tehty... Passiivin finiittiset muodot Suomen kielen passiivi kuuluu persoonamuotoihin: se edellyttää tekijäksi epämääräisen persoonan (luetaan, luettiin, on luettu, oli luettu). Kirjani on taas hävitetty. (Vrt. Kirjani on taas hävinnyt.) Passiivimuotoja käytetään usein virheellisesti: passiivin yksinäistempuksista persoonapäätteen -n (vokaalinpidentymä + -n) jää helposti pois (tuotaneen, tuotaisiin, tuotakoon), ja liittomuodoissa esiintyy usein virheellisesti kaksinkertaista passiivia (oltiin luettu, ei oltu luettu). Tasokokeen tulokset saataneen ensi viikolla, ja opiskelu voitaneen aloittaa sen jälkeen pienryhmissä. Tätä asiaa ei ole (ei: ei olla) vielä tutkittu tarpeeksi. Tuloksia ei ollut (ei: ei oltu) vielä saatu. Uudisrakennusta ei olisi (ei: ei oltaisi) vielä rakennettu, ellei opiskelijoiden määrä olisi paisunut niin suureksi. Passiivin nominaalimuodot Myös passiivin nominaalimuodot, mm. 2. partisiippi (luvattu, määrätty, oikeutettu),edellyttävät tekijäksi elollista olentoa. Tiina on määrätyssä mielessä ( - - eräässä mielessä) muuttunut edukseen. Tuotteita myydään vain rajoitettu määrä ( - - rajallinen määrä). Luennoille tullaan muistiinpanovälineillä varustettuna ( - - muistiinpanovälineet mukana). Voidaan sanoa joko Ladut on merkitty tai Ladut ovat merkityt. Näiden sekamuodosteita eli kontaminaatioita on vältettävä. Ei siis voi sanoa Ladut on merkityt tai Ladut ovat merkitty. Seuraavat opiskelijat on hyväksytty. Seuraavat opiskelijat ovat hyväksytyt (ei: ovat hyväksytty) kokeessa. 1. infinitiivi 1. infinitiivillä ei ole perfektiä. Seurustelumme on mahtanut herättää (ei: mahtaa olla herättänyt) huomiota.

22 Futuuri Suomen kielessä ei ole erillistä futuuria, sillä tulevan tekemisen ilmaisemiseen käytetään preesensiä. Selvyyden vuoksi voidaan tulevan ajan tapahtumista käyttää muotoja tulee tekemään, on tekevä. Maailma muuttuu tulevaisuudessa (ei: tulee muuttumaan) yhä monimutkaisemmaksi. Ensi vuonna opiskelen (ei: tulen opiskelemaan) tehokkaasti. Potentiaali Potentiaalin tunnus on -ne- (-le-, -re-, -se-): tietänee, tullee, surree, juossee.olla-verbin potentiaali on lienee. Hän lienee sairas. Lieneekö hän sairas. Konditionaali Konditionaalin tunnus on -isi-. Konditionaali ilmaisee ehtoa, joskus myös kohteliaisuutta. Kävelisin, jos jaksaisin. Voisitko palauttaa kirjani tänään. Liiallista konditionaalin käyttöä on syytä välttää tekstissä, sillä konditionaali epämääräistää ja latistaa sanontaa. Monesti on määrätietoisempaa ja ryhdikkäämpää ilmaista asia indikatiivilla tai jopa imperatiivilla. Pyydämme Teitä palauttamaan lomakkeen ensi viikolla. Palauttakaa lomake ensi viikolla. (EI: Pyytäisimme, että palauttaisitte lomakkeen ensi viikolla.) Tavallisia virheellisiä verbimuotoja 2. infinitiivin instruktiivi (juosten,laulaen) ilmaisee pääverbin tekemisen tapaa, viittaa lauseen subjektiin ja vastaa 'siten että' -lausetta. Lisäksi infinitiivin ja hallitsevan verbin tekeminen on samanaikaista. Hän juoksi horjuen (= siten että horjui). Seuraavassa esimerkissä infinitiivi ei osoita predikaatin eli pääverbin tekemisen tapaa, vaan se vaatii itsenäisen lauseen: Poliisit tunkeutuivat taloon sisälle löytäen miehen sinne linnoittautuneena.( - - ja löysivät - -.) Vielä huonommin 2. infinitiivin instruktiivi sopii lauseisiin, joissa infinitiivin ilmaisema tekeminen on selvästi hallitsevan verbin tekemistä myöhempi.

23 Kokous alkoi klo 14 päättyen klo 17. ( - - ja päättyi - -.) Hän opiskeli Laureassa valmistuen tradenomiksi viime keväänä. ( - - ja valmistui - -.) 2. infinitiivin instruktiivin virheellisestä käytöstä tavallisimpia ovat muodot johtuen, riippuen, perustuen, koskien. 3. infinitiivin adessiivi 3. infinitiivin adessiivi (lukemalla) ilmaisee pääverbin eli predikaatin tekemisen keinoa. Molemmilla verbeillä on sama tekijä. Routa aiheuttaa kasveille tuhoa katkomalla niiden juuria ja nostamalla niitä ylös kasvupaikoilta. Jos lauseessa ei ole lainkaan kyse keinosta, on luontevinta hajottaa lause kahtia. Palautin kirjoituksen huomauttamalla muutamista puutteista ( - - ja huomautin - -.) Lauseenvastikkeet Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sisällöltään sivulausetta mutta josta puuttuu persoonamuodossa oleva verbi. Lauseenvastike voidaan aina muuttaa sivulauseeksi: kun-, että- tai jotta-sivulauseiksi. 1) Temporaalirakenne vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta. Ensimmäinen temporaalirakenne (lukiessa, luettaessa) ilmaisee hallitsevan verbin kanssa samanaikaista tekemistä ja vastaa kysymykseen milloin. Matin saapuessa auditorioon luento oli jo alkanut. Toinen temporaalirakenne (luettua) ilmaisee aiempaa tapahtumista kuin pääverbi ja vastaa kysymykseen minkä jälkeen. Perheen muutettua Espooseen alkoivat vaikeudet. Temporaalisen lauseenvastikkeen subjektiosa on genetiivissä. Luennoitsijan aloitettua esityksensä Matti Myöhäinen säntäsi sisään. Jos subjekti on sama kuin hallitsevassa lauseessa, lauseenvastikkeen tekijää ilmaistaan pelkällä omistusliitteellä. Aloitettuaan suullisen esityksensä opiskelija innostui omasta aiheestaan. 2) Partisiippirakenne vastaa että-sivulausetta. Hän kertoi sään olevan huono. Johtaja kertoi asiasta päätettävän seuraavassa kokouksessa.

24 3) Finaalirakenne vastaa tarkoitusta ilmaisevaa että- tai jotta-lausetta. Voidakseni lähteä matkalle tarvitsen lisää rahaa. Hän odotti sateen loppumista päästäkseen pyöräilemään. Finaalirakenteen predikaatti ei voi olla passiivissa: Jotta perille päästään, tarvitaan riittävästi bensiiniä. EI: Päästäkseen perille tarvitaan riittävästi bensiiniä. Subjektin ja predikaatin mukautuminen eli kongruenssi Predikaatti noudattaa yleensä subjektin lukua: kun subjekti on yksikössä, predikaatti on myös yksikössä ja kun subjekti on monikollinen, predikaattikin on monikossa. Tämä laite ei aiheuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Nämä laitteet eivät aiheuta haittaa ihmisille eivätkä ympäristölle. Subjekti ja predikaatti voivat olla eri luvussa, jos olla-verbi ilmaisee adessiivin (sinulla, Maijalla) yhteydessä omistamista. Annilla on siniset silmät. Laurean opiskelijoilla on eriväriset haalarit. lause on eksistentiaalilause, jolloin subjekti sijaitsee predikaatin jäljessä ja ilmaisee jotain uutta; predikaatti merkitsee olemassa olemista, olemaan tulemista tms. Naapurissa on uudet asukkaat. Pöydältä löytyi koneen asennusohjeet. subjektina on monikollinen erisnimi Yhdysvallat myi viljaa ulkomaille. Helsingin Sanomat on pöydällä. Mutta: Helsingin Sanomat ovat - -. teititeltäessä yhtä henkilöä Oletteko Te ostanut levykekotelon? Mutta: Oletteko Te ostaneet - -?

25 VÄLIMERKIT Välimerkit erottavat sanoja ja lauseita toisistaan sekä täsmennyksiä muusta lauseesta tai sen osasta. Välimerkityksen tavoitteena on tekstin selkiyttäminen, eli luettavuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen. Pilkku 1. Erottaa desimaaleja ja samassa lauseasemassa olevia sanoja ja lauseenvastikkeita: 200,50, -,50 Mari, Anne ja Matti valmistivat, paketoivat ja myivät kirjekuoria, laatikoita ja putkilopakkauksia. Syötyään, peseydyttyään ja levättyään hän jatkoi taas matkaansa. Mutta: Syötyään hän jatkoi taas matkaansa. 2. Erottaa päälauseen sivulauseesta ja sivulauseet toisistaan: a) Päälause - pilkku -konjunktiolause Uskon, että / jotta / koska / kun / jos / vaikka...kuin / kuten / kunnes... b) Päälause - pilkku - epäsuora kysymyslause Haluan tietää, tuleeko mikä / kuka / mihin / milloin / kuinka paljon / miksei... c) Päälause - pilkku - relatiivilause (joka, mikä, jolloin, joten, jonne) Saatte hinnaston, josta selviävät toimitusehtomme. Eilen satoi kovasti, mikä harmitti minua. d) Päälause - pilkku - sivulause -pilkku - (alisteinen) sivulause Alamme pakata tavaraa tiistaina, koska saamme osat tullista vasta maanantaina, mille emme valitettavasti voi mitään. 3. Erottaa päälauseet toisistaan, kun niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä: Minä kirjoitan tiedotteen, ja sinä tarkistat sen sisällön. 4. Lauseiden väliin ei tule pilkkua, kun niiden välissä on jokin rinnastuskonjunktioista ja, sekä, sekä -että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan ja lisäksi

26 a) lauseet ovat lyhyitä Menemmekö konserttiin vai houkutteleeko teatteri? b) lauseet ovat rinnasteisia sivulauseita Kysy, mitä palveluun sisältyy ja miten tuote eroaa muista. Retki onnistui, vaikka auto hajosi ja (vaikka) sää oli sateinen. c) lauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen Johtaja suunnitteli kirjeen ja kirjoitti sen puhtaaksi. Tänään kirjoitan kirjeen ja sinä postitat sen. Liikekirjeet on ensin tarkastettava ja lähetettävä vasta sitten asiakkaille. 5. Irralliset, lisähuomautuksen kaltaiset jaksot erotetaan pilkulla muusta lauseesta. Tällaisia ovat esimerkiksi täsmennykset, välihuomautukset, huudahdukset ja puhuttelut. Etelä-Suomessa, varsinkin rannikolla, ovat talvet vähälumisia. Tunnelma oli niin hilpeä, että jopa Kalle, tunnettu tosikko, kertoi vitsin. Kutsumme Teidät, arvoisa ministeri, tutustumaan oppilaitokseemme. 6. Virkkeen alussa olevaa lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla. Sanoakseni asian suoraan ehdotus tuntuu huonolta. 7. Tittelit erotetaan pilkulla, jos ne ovat samanarvoisia eli taipumattomia. Jos toinen titteli taipuu, ei pilkkua käytetä. Varatuomari, ekonomi Mattila hakee paikkaa. Sain ohjeita englannin opettajaltani lehtori Mäntysalolta. 8. Luetelmaviivoin (=ajatusviiva) esitetyn luetelman osien välissä ei käytetä pilkkua. Viimeinen lähtijä katkaisee tietokoneesta virran lukitsee oven sammuttaa valon.

27 Kaksoispiste 1. Erottaa täydellisen virkkeen sitä täsmentävästä luettelosta tai johtopäätöksestä. Luettelon edellä on usein seuraava-sanan muoto. Täsmennyksen on päätettävä virke; muussa tapauksessa se erotetaan ajatusviivoin, pilkuin tai sulkein muusta lauseesta. Kirpputorilla oli paljon kiinnostavaa: vanhoja kirjoja ja lehtiä, muodikkaita vaatteita, käyttökelpoisia astioita ja herkullisia leivonnaisia. Jos kaksoispistettä seuraa useampi kuin yksi virke, virkkeet aloitetaan isolla kirjaimella. 2. Liittää päätteet ja johdokset lyhenteisiin ja lukuihin. 50 :lla, 15:ntenä, SAK:hon, SAK:lainen 3. Osoittaa johtolauseen jäljessä, että lainaus alkaa. Opiskelija totesi: "Olipa mukava tulla kouluun." Puolipiste Puolipistettä käytetään 1) rinnasteisten päälauseiden välillä, jotka ovat virkkeen veroisia, mutta kuuluvat yhteen kiinteämmin kuin pisteellä erotettavat virkkeet Pilkku on usein liian pieni välimerkki korvaamaan puolipistettä. Puolipisteen tilalle kannattaa sijoittaa mieluummin piste kuin pilkku. Puolipiste ei sovi koskaan kaksoispisteen paikalle. Puolipisteen käyttö vaatii harkintaa, ja sitä tulisikin käyttää melko säästeliäästi. Jos puolipistettä käyttää liikaa, teksti muuttuu raskaaksi. Mieti, tarvitsetko todella puolipistettä. Sää ei vaikuta jäniksiin yhtä herkästi kuin lintuihin; sairaudet saattavat kyllä harventaa lajia tuntuvasti. Ravintoasioiden trendit vaihtuvat tiuhaan; nyt ovat pinnalla superfoodit. 2) luetteloissa, jotka eivät ole taulukon vaan jatkuvan tekstin muodossa Meikäläinen, Matti; Meikäläinen, Maija; Olematon, Oskari; Perusmies, Pertti Kysymysmerkki Kysymysmerkki tulee sellaisen virkkeen jälkeen, jonka päälause on kysyvä ja joka siis muotonsa puolesta edellyttää vastaamista. Tiedätkö, mikä tämä on? Epäsuoran kysymyslauseen perään ei koskaan merkitä kysymysmerkkiä. En tiedä, mikä tämä on.

28 Ajatusviiva Ajatusviivaa ei lueta, vaan se osoitetaan muilla tavoin, kuten esimerkiksi osoittamalla rajakohdat: vuotiaat (=kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen vuotiaat) EI: kaksikymmentä viiva kolmekymmentä vuotiaat Ajatusviivan käyttötavat: 1. Osoittaa rajakohtaa , , s , klo 8 16 Suomi Ruotsi-maaottelu Tampere Helsinki-rataosuus 2. Erottaa lauseen irralliset lisäykset. Muikkua sisävesien ehkä herkullisinta kalaa on myyty tänä syksynä hyvin edullisesti. 3. Toimii luetelmaviivana luetelmissa. Yhdistyksen säännöissä määrätään mm. koollekutsumisaika koollekutsumistapa. 4. Kahta ajatusviivaa käytetään osoittamassa tekstistä pois jätettyä kohtaa. Yhtä kirjainta ei saa erottaa eri riville, koska.

29 SANOJEN JÄRJESTYMINEN ELI REKTIO Rektiolla tarkoitetaan sitä, että jokin sana vaatii jonkin toisen saman lauseen sanan määrämuotoon, esimerkiksi Hän alkoi kirjoittaa. (Ei: Hän alkoi kirjoittamaan.) Mutta: Hän rupesi kirjoittamaan. Syynä kielitajun horjumiseen ja vääriin muotoihin saattaa olla lähimerkityksiset ilmaisut, puhekielen mallit tai vieraiden kielten prepositiorakenteiden suorat käännökset. Seuraavassa muutamia rektioesimerkkejä: alkaa tehdä jotakin Aloimme suunnitella opetusta yhdessä. aloittaa tekeminen Aloitan tenttiin valmistautumisen ajoissa. houkutus johonkin Houkutus makean syöntiin on tuhoisaa.. houkutus tehdä jotakin Houkutus syyllistyä väkivaltaan on monille suuri. joutua tekemään jotakin Joudun kulkemaan bussilla kouluun. kiinnostus johonkin, jotakin kohtaan Ohjelma herätti kiinnostukseni opiskelua kohtaan. kiinnostunutjostakin Oletko kiinnostunut tietokoneista?

30 kokea joksikin Opiskelijat kokevat melun työntekoa haittaavaksi. kuvata joksikin On väärin kuvata kaikki ulkomaalaiset epäsosiaalisiksi. käsittää joksikin Käsititkö asian loukkaukseksi? lakata tekemästä Kun lakkaat jännittämästä, onnistut paremmin. lopettaa tekeminen Lopeta tupakoiminen jo tänään! maistua joltakin/jollekin Juoma maistuu makealta/makealle. merkitys jollekin Liikunnalla on suuri merkitys terveydelle. mieltää joksikin Nuoren tulee mieltää itsensä arvostetuksi. myötämielinen jollekin, jotakin kohtaan Rehtorin päätös osoitti myötämielisyyttä oppilaskunnan toimintaa kohtaan. olla samaa mieltä jostakin Olemme samaa mieltä yhdestä asiasta. olla tyytyväinen johonkin Olemme tyytyväisiä ratkaisuun. olla yksimielinen jostakin Eduskunta oli yksimielinen tästä asiasta.

31 onnistua tekemään Onnistuitko läpäisemään ajokokeen? osallistua johonkin Kaikkien tulee osallistua järjestelyihin. osuus johonkin, jossakin Juontajalla on tärkeä osuus ohjelman onnistumiseen/onnistumisessa. ottaa kantaa johonkin Eduskunta otti kantaa alkoholimainonnan vapauttamiseen. puoltaa jotakin Johtoryhmä puolsi anomustamme yksimielisesti. pystyä tekemään En pysty nyt kirjoittamaan kirjettä. päästä käsiksi johonkin Pääsittekö käsiksi itse ongelmaan? päästä osalliseksi jostakin Juhlijat pääsivät osallisiksi tarjoilusta. ratkaisu johonkin Kiistaan saatiin sopuratkaisu. selittää joksikin Tapaus selitettiin väärinkäsitykseksi. selitys johonkin Tentistä poissaoloon vaaditaan kirjallinen selitys. syy johonkin Ei ole mitään syytä huolestumiseen.

32 tehdä päätös jostakin Toivon sinun tekevän päätöksen asiasta. tuoksua joltakin/jollekin Ilma tuoksuu syksyltä/syksylle. tyytyväinen johonkin Oletko tyytyväinen elämääsi? ummistaa silmänsä joltakin Älä ummista silmiäsi tosiasioilta! uskoa johonkin, joksikin, jotakuta Uskon parempaan huomiseen. Hän ei uskonut sanojani todeksi. Uskotko häntä? vaikuttaa johonkin Huono ilmastointi vaikuttaa työn sujumiseen.

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut

Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut 11 Itseopiskelumoniste Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut 22 Itseopiskelumoniste SISÄLLYS OHJEET 4 ALKUKIRJAIN 4 Erisnimiä 4 Yleisnimiä 5 Sanaliitot ja yhdyssanat 5 Kunnioituksen

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen

VÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki

Lisätiedot

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.

TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A. TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE

Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä

Piste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT

ÄIDINKIELI JA TEATTERIT ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio

LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut

Typoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen

YHTEENKIRJOITUS. YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen YHTEENKIRJOITUS Tuula Marila 1.10.2004 1 YHDYSSANA SANALIITTO YHDYSSANA SANALIITTO ilmaisee yhtä käsitettä sanapari tai ryhmä, jonka merkitysseikat sitovat yhteen Sanan termimäisyys vaikuttaa yhteen ja

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009

Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa Taina Lehtomäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Tutkimuksen taustaa Tekstityöt ovat yhä suurempi osa myös hoitoalalla työskentelevien arkea, kirjaaminen

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet

Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille

Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen. tiedekunnan opiskelijoille 1 Suomen kielen käytön ja tieteellisen kirjoittamisen opas matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Arja Lampinen Kielikeskus Turun yliopisto arjalam@utu.fi users.utu.fi/arjalam 31.8.2003

Lisätiedot

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai

PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

KIELENHUOLTOA VIESTINTÄTAITO-KURSSILLA. Opettaja

KIELENHUOLTOA VIESTINTÄTAITO-KURSSILLA. Opettaja KIELENHUOLTOA VIESTINTÄTAITO-KURSSILLA Opettaja miia.karttunen@kyamk.fi Omat taidot testissä lähtötasotesti / muistinvirkistys Miten testi meni? Missä tehtävissä tai aiheissa menestyin hyvin? Mitä pitäisi

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Lausemaisuuden asteista

Lausemaisuuden asteista Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot