Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki

Transkriptio

1 Kielenhuoltoasema

2 Sisällys ALKUKIRJAIN... 3 YHDYSSANAT... 6 PRONOMINIT LUVUT JA LYHENTEET VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET VERBIMUODOT VÄLIMERKIT SANOJEN JÄRJESTYMINEN ELI REKTIO... 29

3 ALKUKIRJAIN Erisnimet ovat esineiden, asioiden,ilmiöiden tai tapahtumien erityisnimiä, joilla on yksilöivä tehtävä. Ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Tuotteiden nimet kirjoitetaan valmistajan haluamalla tavalla ja yhteisöjen nimet kirjoitetaan siten, kuin ne on rekisteröity Erisnimiä 1. Henkilöt,kulkuneuvot, rakennukset, jumalat, eläimet Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki Mutta: rautatieasema, kaupungintalo, verovirasto (kuvaavat käyttötarkoitusta) 2. Maantieteelliset nimet Pohjanmaa, Lähi-itä, Kuollutmeri, Simojoki, Espoo, Etelä-Suomi, Saimaan kanava Mutta: matkailu-suomi, nyky-norja (kuvaileva alku) 3. Tuotteet, yritykset, yhteisöt, oppilaitokset Ariel, Oivariini, Volvo, Helsingin Sanomat, Finnair, Canon, Otava, Porin Ässät ry, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Helsingin yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu Mutta: kokoomus, keskusta (eivät ole täydellisiä, rekisteröityjä nimiä) 4. Taideteokset, tapahtumat Pähkinänsärkijä, Seitsemän veljestä, Tangomarkkinat, Ruisrock 5. Valtionhallinto: -arkisto-, -kassa-,-keskus-, -laitos- ja -rahasto-loppuiset sanat ja sanaliitot Valtionarkisto, Työeläkekassa, Tilastokeskus, Valtiontakauslaitos, Teollistamisrahasto Mutta: rajavartiolaitos, lääketieteen laitos (hallinnonala tai yliopiston ainelaitos)

4 Yleisnimiä 1. Ajat, juhlapyhät, historialliset tapahtumat, tyylisuunnat maanantai, syyskuu, juhannus, joulu, toinen maailmansota, uusi aika, keskiaika, barokki, punk 2. Kielet, kansallisuudet, aatesuunnat, ammatit, arvonimet, erisnimien johdokset suomen kieli, savolaismurre, suomalainen, espoolainen, oikeistolaisuus, englanninopettaja, tradenomi, filosofian maisteri, amerikkalaisuus, itäsuomalainen, marxilaisuus 3. Eläin-, kasvi- ja ruokalajit suomenhevonen, annansilmä, saksankuusi, wieninleike, karjalanpiirakka, bordeauxviini 4. Yleisnimeksi muuttuneet dieselmoottori, pastörointi, tiskijukka, lappuliisa, sanaseppo Mutta: Ceylonin tee, Rauman pitsi, Islannin silli (korostetaan alkuperää) 5. Virastojen ja hallintoelinten nimet, samoin rakennusten nimet, jos ne eivät ole selviä erisnimiä eduskunta, opetusministeriö, rakennushallitus, hovioikeus tuomiokirkko, kaupungintalo, eduskuntatalo, jäähalli Mutta: Ateneum, Kansallisteatteri, Säätytalo (rakennuksilla oma nimi), Tilastokeskus, Valtionarkisto (selviä erisnimiä) Sanaliitot ja yhdyssanat 1. Jos kirjan, taideteoksen tai laitoksen nimi sisältää kaksi sanaa tai useampia sanoja, aloitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella. Vanha testamentti, Iso tietosanakirja, Seitsemän veljestä, Sikstuksen madonna, Tuonelan joutsen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

5 2. Kuitenkin useiden yhdistysten, laitosten, sanomalehtien yms. nimien kirjoittamisessa on vakiintunut tapa aloittaa jokainen sana isolla kirjaimella. Suomen Kielen Seura, Turun Riento, Helsingin Sanomat Kaarle Suuri, Juhana Maaton (hallitsijoiden liikanimet) 3. Maantieteellisten nimien jälkiosana oleva yleisnimi on pienikirjaiminen. Jos jälkiosa on erisnimi, on sen alkukirjain tietenkin iso. Karjalan kannas, Atlantin valtameri, Kuolan niemimaa Pienet Sundasaaret, Portugalin Guinea 4. Sellaisissa maantieteellisissä nimissä, joiden jälkiosana on erisnimi ja joiden osien välissä on yhdysmerkki, on alkuosakin isokirjaiminen. Etelä-Eurooppa, Keski-Amerikka, Pohjois-Suomi, Varsinais-Suomi, Iso-Britannia Kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoittaminen Isoa alkukirjainta voidaan käyttää myös kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoituksena kirjeiden puhuttelusanoissa. Te, Sinä Samoin kunkin uskonnon Jumalaa yms. tarkoittavissa sanoissa. Luoja, Herra, Vapahtaja, Pyhä Henki, Allah Julkishallinnon nimien kirjoitus Uusissa julkishallinnon nimien kirjoitusohjeissa suositetaan aikaisempaa laajempaa isolla alkukirjaimella kirjoittamista. Ylimpien valtionelinten kuten eduskunnan, tasavallan presidentin javaltioneuvoston alaisten ministeriöiden samoin kuin oikeusistuinten ja poliisin keskuselinten nimet kirjoitetaan pienellä. Sen sijaan valtionhallinnon keskusvirastojen, hallitusten, laitosten ja keskusten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella

6 YHDYSSANAT Suomen kielen sanat ovat keskinäisiltä suhteiltaan erillisiä sanoja, sanaliittoja tai yhdyssanoja. Sanaliitto tarkoittaa kahta tai useampaa sanaa, jotka kuuluvat läheisesti yhteen mutta eivät aina muodosta vakiintunutta käsitettä. Yhdyssana sen sijaan tarkoittaa aina käsitettä. Yhdyssana koostuu määriteosasta ja perusosasta: kivi (määriteosa) + talo (perusosa) = kivitalo Tarkkaile merkitystä: Yhdyssanalla on vakiintunut merkitys, joka on toinen kuin erikseen kirjoitettujen sanojen merkitys. Usein erikseen kirjoittaminen aiheuttaa konkreettisemman merkityksen. autonmyyjä auton myyjä sateensuoja sateen suoja läpinäkyvä (valhe) läpi näkyvä (ikkuna) Kokeile kiinteyttä: Yhdysosien väliin ei sovi attribuutti, omistusliite eikä liitepartikkeli. Yhdysosat kuuluvat kiinteästi yhteen. avara oppilaitos oppilaitoksemme oppilaitoskin Yhteen kirjoitetaan 1. Substantiivit,joiden määriteosana on nominatiivissa oleva nomini olkalaukku, kehitysapu kevytmaito viisikulmio 2. -inen-loppuinen adjektiivi, jonka määriteosana on adjektiivi, pronomini tai lukusana. Jos määriteosana on substantiivi, kirjoitetaan yhteen vain ne, joiden merkitys on kuvaannollinen tai vakiintunut pitkätukkainen,viimetalvinen tämäntapainen, jokavuotinen kaksivuotinen

7 kansainvälinen, ajankohtainen, ehdonalainen (vrt. sodan aikainen) 3. Tekijännimet ja teonnimet kielentutkija (vrt. suomen kielen tutkija) kotiintulo, veronpalautus -minen-loppuisistayhteen kirjoitetaan vain yhdysverbeistä johdetut teonnimet: allekirjoittaminen (allekirjoittaa), jälleenvakuuttaminen (jälleenvakuuttaa) (vrt. koolle kutsuminen, viran täyttäminen) 4. Ruoka-, kasvi- ja eläinlajit italiansalaatti, ranskankerma, peikonlehti, suomenhevonen 5. Katujen,teiden, torien ja maantieteellisten paikkojen nimet Kivenkatu, Turuntie, Läkkitori, Suomenlahti, Saanatunturi Mutta: Aleksis Kiven katu, Juice Leskisen tori (nimi perustuu henkilön etu- ja sukunimeen); Vanha maantie, Itäinen puistotie, Iso Suolajärvi (perusosana on yhdyssana ja määriteosana perusosan mukaan taipuva adjektiivi tai erisnimen genetiivi) 6. Sanat,joiden alkuosaa ei käytetä yksin hääväki, housupuku, alakerta, pienteollisuus, kymmenluku, hevoshaka 7. Päin-sana taipumattoman sanan kanssa eteenpäin, ylöspäin, poispäin, täälläpäin Mutta: Espooseen päin, heille päin, oikein päin (päin-sana nominin kanssa erikseen) 8. Värit sinipunainen (yksivärinen), banaaninkeltainen, vaaleanvihreä

8 Yhdysmerkin avulla yhteen kirjoitetaan 1. Alkuosana on erisnimi, lyhenne, numero, merkki, kirjain, harvinainen vierassana, ei-sana Tallinnan-matka, atk-laitteisto, 12-prosenttinen, 12-%:inen, %-määrä, A-lohko ISO standardi, Saab 95 -merkki, ei-toivottu 2. Rinnasteiset yhdysosat suunnittelija-ohjelmoija, saksalais-ranskalainen, Taipale-Nurminen 3. Yhdysnimet Helsinki-Vantaan lentokenttä 4. Erisnimiloppuiset nimet Etelä-Suomi, matkailu-suomi, leasing-volvo 5. Yhdyssanojen yhteinen osa jätetään toistamatta tulo- ja menoarvio, syntymäaika ja -paikka 6. Yhdysosien rajalla samat vokaalit moni-ilmeinen, vaihto-opiskelija, tradenomi-info 7. Hahmotussyistä syys-yö, laulu-ilta (vrt. lauluilta)

9 Erilleen kirjoitetaan Sanat, joita ei kirjoiteta edellisten ohjeiden mukaan yhteen, kirjoitetaan erikseen. Seuraavat ohjeet koskevat sanaliittotapauksia, joita näkee usein kirjoitettavan väärin. 1. Infinitiivi ja partisiippi sekä -maton / -mätön-loppuinen sana ja sen määrite (merkitys konkreettinen) silmällä pitäen, huomioon otettu, alla oleva, edellä mainittu, koneella kirjoitettu, läpi näkyvä (ikkuna) Mutta: läpinäkyvä valhe 2. Taipumattomat ja sanaliitossa taipumattomat pikkusanat alun perin, yötä päivää, muun muassa, sen jälkeen kun, ennen kuin, ani varhain, tuiki tärkeä (muut 2-tavuiset vahvikesanat yhteen) 3. Kielten nimet ja oppiarvot suomen kieli, filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti 4. Numerot lyhenteistä ja kirjaimista 20 m, 10 %

10 PRONOMINIT Pronominit ovat viittaussanoja. Niitä tulee asiatekstissä käyttää siten, että lukija tietää, mihin pronomini kulloinkin viittaa. Sitä sanaa tai lausetta, johon pronominilla viitataan, kutsutaan korrelaatiksi. Pronominin ja korrelaatin suhteesta on huomattava,että pronomini on samassa kieliopillisessa luvussa korrelaatin kanssa Tyttö, joka tuolla juoksee, on sisareni. Tytöt, jotka tuolla juoksevat, ovat sisariani. yksikkömuotoiseen ryhmäsubstantiiviin (esim. kansa,väki, ryhmä, seurue, luokka) viitataan yksikkömuotoisella pronominilla Luin Viron kansasta ja sen elintavoista. Henkilöstö oli ilahtunut, kun se saikutsun tilaisuuteen. Seurue oli hyvissä käsissä, sillä oppaamme huolehti siitä. verbi, adjektiivi, yhdyssanan alkuosa tai genetiiviattribuutti ei sovellu korrelaatiksi Hyväkuntoiset voivat juosta ensimmäisestä harjoituskerrasta alkaen ja jatkaa sitä ( - - juoksemista) useita kertoja viikossa. Kirjasto oli viihtyisä, josta ( - -viihtyisä tila, jollaisesta) käyttäjät pitivät. Jos työvoimatarvetta ei pystytä tyydyttämään, on sitä ( - - työvoimaa) hankittava ulkomailta. Kehittämisen varaa varmasti on, ja sitä ( - -kehittämistä) harjoitetaankin nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Eräs - yksi Pronominia eräs käytetään tavallisesti merkityksessä 'jokin, jonka puhuja tietää, mutta jota hän ei tarkemmin ilmaise'. Joskus eräs ilmaisee myös epämääräistä määrää. Eräs-sanaa käytetään yksi-sanan rinnalla nykyään myös merkityksessä 'yksi monista'.

11 Eräs tuttavasi soitti sinulle. Eräitä vuosia sitten. Tämä on vain yksi ~ eräs keino selvitä tilanteesta. Joku - jokin Pronomineja joku ja jokin käytetään, kun tarkoitetaan jotakin epämääräistä, tarkemmin määrittelemätöntä. Yksin, ilman pääsanaa joku tarkoittaa ihmistä ja jokin eläintä, esinettä tai asiaa. Joku on käynyt täällä ja kastellut kukat. Jokin vaivaa hänen mieltään. Pensaikossa liikkui jokin. (Muu kuin ihminen.) Joka - mikä Relatiivipronomini joka tai mikä aloittaa aina sivulauseen. Korrelaatin on oltava välittömästi pronominin edellä - välissä voi olla vain postpositio. Joka-pronomini voi olla kauempanakin kuin edellinen sana, jos korrelaattia on tähdennetty sanoilla se, ne, sellainen. Ostin kadulta kellon, joka oli arvoton. Ostin kadulta kellon, mikä oli typerää. Pysähdyin talon eteen, jossa olin viettänyt lapsuuteni. Vain sellaiset hakemukset otetaan huomioon, joihin liittyy todistus kielitaidosta. Hän oli suunnitellut sen talon sisustuksen, joka voitti asuntomessuilla. Joka-pronominin korrelaattina on yksi sana. Tässä on kirja, josta kerroin. Mikä-pronominin korrelaattina on kokonainen lause Onnistuin ajokokeessa, mikä oli odotettua. Opiskelijat eivät saa koko päivänä ruokaa, mikä heikentää opiskelutehoa. (Vertaa merkityseroa: Opiskelijat eivät saa koko päivänä ruokaa, joka heikentää opiskelutehoa.)

12 epämääräistä asiaa ilmaiseva pronomini Se, mitä sanoin, oli typerää. Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. superlatiivinen ilmaus Se oli parasta, mitä saatoin toivoa. Hän on ansioituneimpia tutkijoita, mitä alalla on. Mutta: Se on paras kirja, jonka ~ minkä olen lukenut. Hän on etevin tutkija, jonka ~ minkä tiedän. Peräkkäisiä relatiivilauseita tulee välttää. Hyvä esimerkki on Suomen aikakauslehdistö, jonka julkaiseminen riippuu mainostuloista, jotka ovat yli puolet lehtien kaikista tuloista. (Hyvä esimerkki on Suomen aikakauslehdistö, jonka julkaiseminen riippuu mainostuloista. Nämä ovat yli puolet lehtien kaikista tuloista.) Relatiivilausetta ei pidä sijoittaa genetiiviattribuutin ja sen pääsanan väliin. Pojan, joka tuolla juoksee, lakki on punainen.(tuolla juoksevan pojan lakki on punainen.) Hän - tämä Jos edellisessä lauseessa on kaksi henkilöä tarkoittavaa sanaa, hän ~ he viittaa kauemmaksi ja tämä ~ nämä lähemmäksi. Naiset ihailevat kuninkaallisia. He ovat vähän kummallisia. Naiset ihailevat kuninkaallisia. Nämä ovat vähän kummallisia. Äiti keitti Matille teetä, kun tämä tuli kotiin. Äiti keitti Matille teetä, kun hän tuli kotiin. Se, joka Relatiivipronominin kanssa käytetään yleensä se-, ne-pronominia myös ihmistä tarkoitettaessa. Se, joka tuolta tulee, on veljeni. Ne, jotka käyvät luennoilla, yleensä menestyvät opinnoissaan. Kumpikin - molemmat Kumpikin-sana on aina yksikössä ja molemmat-sana on aina monikossa. Kummatkin tarkoittaa kahta ryhmää. Tiina ja Ville, kumpikin aloitti koulun yhtä innokkaana. Tiina ja Ville, molemmat aloittivat koulun yhtä innokkaina. Katolilaiset ja protestantit, kummatkin olivat yhtä innokkaita käymään toistensa kimppuun.

13 LUVUT JA LYHENTEET Pääte lukuun Tekstissä lyhyet lukusanat (1 10) ja tasaluvut kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Tarkkaa määrää osoittavat luvut kirjoitetaan kuitenkin aina numeroin, samoin luvut, joihin liittyy mittayksikön lyhenne. Numeroita käytetään myös silloin, kun luvut ovat luettelon osana. Jos samassa tekstissä on paljon lukuja tai suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, kirjoitetaan kaikki luvut numeroin. 1. Jos perusluku on yksinään tai sitä seuraa eri sijassa oleva sana, lukuun on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte. (numero : sijapääte) Tehtävä annettiin 23:lle (kahdellekymmenellekolmelle). Määrä vaihteli 5:stä 10:een (5 10). Oppitunti kesti klo 9:ään. 2. Peruslukuun ei merkitä sijapäätettä, jos välittömästi luvun jäljessä on samassa sijamuodossa oleva sana tai jos luku on nominatiivissa. Oppimistehtävä tehtiin 4 tunnissa (neljässä tunnissa). Tehtävä annettiin 8 opiskelijalle (kahdeksalle opiskelijalle). Luento kesti 2 tuntia (kaksi tuntia). Sain alennusta 5 % (viisi prosenttia). 3. Pääte on siis merkittävä myös lukuun, jos luku ja siihen liittyvä samassa sijamuodossa oleva sana joutuvat erilleen tai jos sekä luku että sana ovat partitiivissa. 5:llä tämän ryhmän opiskelijalla on kännykkä. Asia käsitellään 4:llä joka toinen viikko pidettävällä luennolla. Lasku on 200:aa euroa (=200 :a) suurempi (kahtasataa euroa suurempi). (Vrt. kaksisataa euroa suurempi = 200 tai 200 euroa.) Valmiustila koskee noin 1 000:ta vakinaista reservin sotilasta. 4. Järjestysluvuissa järjestysluvun tunnukseksi merkitään pelkkä piste, jos seuraava sana on samassa sijassa tai luku on nominatiivissa. Olen 2. vuoden opiskelija (toisen vuoden). Hän oli kilpailuissa 3. sijalla (kolmannella sijalla). Hän oli perheessä 3. poika (kolmas poika).

14 5. Luvuissa merkitään viimeisen taipuvan osan tunnus ja sijapääte (-toista on taipumaton). Mäkinen tuli maaliin 13:ntena (kolmantenatoista). Myymäläketjun 14:nnen eli kaupungin suurimman tavaratalon avajaisia vietetään ensi viikolla (neljännentoista). Liike on auki klo 18:aan (kahdeksaantoista). 6. Partitiivissa ja illatiivissa merkitään vokaali pitkänä. Hän pelotteli 9:ää oksalla istuvaa varista. Näytteilleasettajien määrä kohosi 110:een. Ravintola on auki klo 24:ään. Juhlat jatkuvat syyskuun 16:nteen. Sanojen lyhentäminen ja pääte lyhenteeseen Lyhenteitä tulee käyttää harkitusti ja vain sellaisissa yhteyksissä, joissa ne varmasti ymmärretään. Taivutus merkitään lyhenteisiin samojen periaatteiden mukaan kuin numeroihin tai erilaisiin merkkeihin. 1. Loppulyhenteet Sana katkaistaan konsonantin ja vokaalin välistä ja loppuun merkitään piste. Näin lyhennetään yksittäisten sanojen lisäksi myös yhdyssanoja ja sanaliittoja. Pääte liitetään tarvittaessa kaksoispisteellä (lyhenteen piste jää pois). s. 'sivu, sivut' s:lla, s:illa ed. 'edellinen' esim. 'esimerkki, esimerkiksi' esim:ssä os.pääll. 'osastopäällikkö os.pääll:lle 2. Koostelyhenteet Lyhenteeseen otetaan mukaan sanan alkukirjain ja tunnistamiseen tarvittava määrä kirjaimia sanan keskeltä. Lyhenteeseen voidaan ottaa myös yhdyssanan osien tai sanaliiton osien alkukirjaimet. Loppuun merkitään piste. Pääte merkitään kaksoispisteen avulla. ks. 'katso' lk. 'luokka' lk:ssa vrt. 'vertaa' alv. 'arvonlisävero' alv:ssa, alv:ineen

15 jne. 'ja niin edelleen' mm. 'muun muassa' 3. Sisälyhenteet Lyhenteen muodostavat sanan alku- ja loppukirjaimet. Lyhenteet ovat pisteettömiä. Pääte merkitään ilman kaksoispistettä. klo 'kello' tmi 'toiminimi' tmien krs 'kerros' nro 'numero' nrossa, nroissa (monikon i) Hki 'Helsinki' Hkiin, Hgissä 4. Lyhennesanat Osa lyhenteistä voidaan lukea sanana. Joukossa on vanhoja lyhenteitä kuten heteka (Helsingin Teräskaluste) ja arava (asuntorakennustuotannon edistäminen ja tukeminen valtion varoin), mutta uusia syntyy jatkuvasti, esim. luomu 'luonnonmukainen' luki 'luku- ja kirjoitus' (-häiriö) tupo 'tulopoliittinen' Isokirjaimisista lyhenteistä kehittyy toisinaan lyhennesanoja, joihin merkitään pääte ilman kaksoispistettä. EFTA - Efta Eftalle NATO - Nato Natossa AIDS - aids aidsin 5. Isokirjainlyhenteet Isokirjainlyhenteeseen otetaan mukaan ilmauksen osien alkukirjaimet,joskus selvyyden ja erottumisen vuoksi muitakin. Isokirjainlyhenteet luetaan yleensä kirjain kirjaimelta. Lyhenteen perässä ei käytetä pistettä. Pääte merkitään kaksoispisteen avulla. Jos lyhenne muuttuu lyhennesanaksi, ei pistettä eikä kaksoispistettä tarvita. AMK amk AMKissa, amkissa EU 'Euroopan unioni' EU:ssa

16 KKO 'korkein oikeus' KKO:hon tai KKO:een ATK atk atk:ssa 6. Merkit ja symbolit Merkkeihin ja symboleihin pääte merkitään aina kaksoispisteen avulla. % %:ssa, %:eissa $ $:lla :eina :ina Huomaa: Mittayksiköiden lyhenteet ovat aina pisteettömiä. m 'metri' kpl 'kappale, kappaletta' tl 'teelusikka, teelusikkaa' brt 'bruttorekisteritonni' vrk 'vuorokausi' pv 'päivä, päivää' Rajakohtailmauksien merkintä Rajakohtailmauksien kirjoitus- ja lukutapoja: Tomaatit maksavat 8 15 kilolta. ( - -kahdeksasta viiteentoista euroa kilolta.) Lain :issä ja 8. :ssä Jäsenten määrä on kasvanut %. Liike on avoinna klo Liike on avoinna kello 8:sta 20:een. - - klo 8:n ja 20:n välillä.

17 VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET Vierassanat ovat vieraista kielistä omaksuttuja sanoja, jotka luokitellaan sen mukaan, kuinka hyvin ne ovat kotiutuneet kieleen. Yleislainat (esim. viili, sohva, pihvi, teippi, posti, maili, äiti) ovat täysin mukautuneet suomeen. Sitaattilainat (esim. squash, fleece, doping, leasing) eivät ole lainkaan mukautuneet suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan ja äännetään vieraan kielen mukaisesti. Erikoislainat (esim. kritiikki, fysiikka, pedagogiikka, meloni, alkoholi, alibi, provisio, makaroni) ovat osittain mukautuneet suomeen. Ne sisältävät kuitenkin suomen kielelle vieraita äänteitä (b, d, g, f) ja äänneyhtymiä (br, dr, kl, str) mutta päättyvät usein suomalaiseen loppuvokaaliin -i tai -a. Erikoislainat ovat vierassanojen ongelmallisin ryhmä, jonka oikeinkirjoittamiseen on laadittu alaluvuissa esitellyt ohjeet. Erikoislainojen oikeinkirjoitus Vokaalin pituus 1. Erikoislainojen ensi tavun vokaali on vakiintunut tai vakiintumassa lyhyeksi tai pitkäksi, mutta sääntöjä on vaikea antaa. fuuga, gaala, graafinen, leegio, liila, tuuba; bonus, humus, virus, laser, natrium, tutor 2. Erikoislainojen jälkitavun vokaali on yleensä pitkä. Pitkä vokaali on myös sananloppujen -beli, -beri ja -deri edellä. intiimi, modeemi, moduuli, naiivi, romaani, obligaatio; paraabeli, makaaberi, kateederi, siideri 3. Jälkitavun vokaali on lyhyt konsonanttien b, d, f, g edellä arabi, balladi, biografinen, kollega lopuissa -oli, -omi, -oni, -ori, -ovi symboli, tradenomi, makaroni, retorinen, alkovi sananlopuissa -itio, -isio (lyhyt i) ambitio, oppositio, provisio, televisio

18 -orio-lopuissa o on aina lyhyt, muuten -io-lopun edellä on pitkä vokaali auditorio, krematorio, laboratorio planetaario, koheesio, promootio, evoluutio, instituutio -ia-lopun edellä akasia, aralia, Australia, Skandinavia 4. Epäsäännöllisiksi vakiintuneita kirjoitusasuja ovat alkali, bengali, bitumi, evankelinen, kameli, kaneli, kolera, komisario, sikari, vaneri, voguli Konsonantin pituus Konsonantit ovat sanan sisällä yleensä lyhyitä, paitsi suomalaisen i/a-loppuvokaalin ja -inen-johtimen edellä. hierarkia, kaakao, monarkia, kampanja, Baltia, lisensiaatti monarkki, baltti, lisenssi, parlamentti, eeppinen, trooppinen S-kirjain Suhu-s (sh ja "hattupää-s") korvataan nykyään tavallisella s:llä yhä useammissa sanoissa. s aali, sampoo, samppanja, sekki, sortsit, hasis, klisee, reportaasi, borssi, tussi, revanssi Kirjainyhdistelmä sh on säilytetty seuraavissa englanninkielisissä sanoissa: sherry, show, shakki (vrt. sakki 'joukko') Kirjainyhdistelmät ts ja ks Nykyään suositellaan seuraavia kirjoitusasuja: pitsa, jatsi; taksi, faksi, ksylitoli Pääte vierasperäiseen erisnimeen Henkilöiden ja paikkojen erisnimet ovat sitaattilainoja, jotka kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Kun nimiä taivutetaan, merkitään taivutus suomen kielen ääntöasun mukaisesti. 1. Jos nimi päättyy kirjoitettaessa vokaaliin,suomalainen taivutuspääte liitetään sanaan suoraan. Toulousesta, Champagneen, Arlandan, Dakotaa 2. Äännettäessäja kirjoitettaessa konsonanttiloppuiseen sanaan tulee sidevokaaliksi -i-.ranskan nasaalivokaaliin ja englannin r:ään loppuvia nimiä käsitellään konsonanttiloppuisina. Schumacherille, Jamesia, Bergerille Cannes (kan) : Cannesin (kannin) : Cannesiin (kanniin)

19 Mitterand, Mitterandiin Leicester (lestö) : Leicesterin (lestörin) Taylor, Tayloriin 3. Kun konsonanttiloppuinen sana äännetään vokaaliloppuisena, käytetään heittomerkkiä. Bardot'hon (bardoohon) Montreux'hön (montrööhön) Tussaud'lle Shaw'n café au lait'hen (cafee olee) 4. -y-loppuisissa sanoissa illatiivin pääte merkitään kahdentuneena yy:nä Mary: Maryyn Valley: Valleyyn Barclay:Barclayyn Huomaa, että konsonantit eivät kahdennu taivutuksessa. Finnpap, Finnpapiin Tiibet, Tibetiin Internet, Internetiin

20 VERBIMUODOT Aikamuoto eli tempus Aikamuoto ilmaisee tekemisen ajan: 1) Preesens ilmaisee, että tekeminen tapahtuu juuri nyt tai tulevaisuudessa. Minne haluat mennä? Minne haluaisit mennä? Me harrastamme laulamista. Preesens sopii tieteellisessä kirjoittamisessa esimerkiksi tutkielman johdanto-osaan, kun kirjoittaja esittelee tutkimuksensa ja työnsä rakenteen. Preesens sopii myös referointiin: selostettava teksti on edelleen olemassa. 2) Imperfekti ilmaisee mennyttä tapahtumista tai jo päättynyttä toimintaa. Nuorena hän harrasti laulamista. He saivat saaliikseen suuren määrän sieniä. Opinnäytetyöhön kirjoitettavan tiivistelmän aikamuotona käytetään yleensä imperfektiä. Imperfekti sopii myös hyvin siihen, kun viitataan aikaisempiin tutkimuksiin. 3) Parhaillaan jatkuva tekeminen, joka on alkanut aikaisemmin, ilmaistaan perfektillä. Olen asunut koko elämäni Tampereella. Hän ei olisi ollut tyytyväinen, jos lauluharrastus olisi pitänyt lopettaa. Oppilaskunnan puheenjohtajana on ollut viime vuodesta lähtien - - Karita Mattila on ollut kiinnitettynä Metropolitaniin vuodesta Myös perfekti sopii aikaisempien tutkimusten kuvaamiseen: Tutkimusryhmä on havainnut, että... Mäkisen (2002) tutkimuksessa on päätelty... 4) Pluskvamperfekti ilmaisee puheena olevaa ajankohtaa aikaisempaa tai siihen saakka kestänyttä tekemistä. Kun vanha talo oli purettu, alettiin paikalle rakentaa uudisrakennusta.

21 Jos tieteellinen tieto on muilta saatua, referoitua tietoa, se voidaan osoittaa pluskvamperfektillä: Mäkinen selvitti lopuksi, että kaikki empiiriset osuudet oli tehty... Passiivin finiittiset muodot Suomen kielen passiivi kuuluu persoonamuotoihin: se edellyttää tekijäksi epämääräisen persoonan (luetaan, luettiin, on luettu, oli luettu). Kirjani on taas hävitetty. (Vrt. Kirjani on taas hävinnyt.) Passiivimuotoja käytetään usein virheellisesti: passiivin yksinäistempuksista persoonapäätteen -n (vokaalinpidentymä + -n) jää helposti pois (tuotaneen, tuotaisiin, tuotakoon), ja liittomuodoissa esiintyy usein virheellisesti kaksinkertaista passiivia (oltiin luettu, ei oltu luettu). Tasokokeen tulokset saataneen ensi viikolla, ja opiskelu voitaneen aloittaa sen jälkeen pienryhmissä. Tätä asiaa ei ole (ei: ei olla) vielä tutkittu tarpeeksi. Tuloksia ei ollut (ei: ei oltu) vielä saatu. Uudisrakennusta ei olisi (ei: ei oltaisi) vielä rakennettu, ellei opiskelijoiden määrä olisi paisunut niin suureksi. Passiivin nominaalimuodot Myös passiivin nominaalimuodot, mm. 2. partisiippi (luvattu, määrätty, oikeutettu),edellyttävät tekijäksi elollista olentoa. Tiina on määrätyssä mielessä ( - - eräässä mielessä) muuttunut edukseen. Tuotteita myydään vain rajoitettu määrä ( - - rajallinen määrä). Luennoille tullaan muistiinpanovälineillä varustettuna ( - - muistiinpanovälineet mukana). Voidaan sanoa joko Ladut on merkitty tai Ladut ovat merkityt. Näiden sekamuodosteita eli kontaminaatioita on vältettävä. Ei siis voi sanoa Ladut on merkityt tai Ladut ovat merkitty. Seuraavat opiskelijat on hyväksytty. Seuraavat opiskelijat ovat hyväksytyt (ei: ovat hyväksytty) kokeessa. 1. infinitiivi 1. infinitiivillä ei ole perfektiä. Seurustelumme on mahtanut herättää (ei: mahtaa olla herättänyt) huomiota.

22 Futuuri Suomen kielessä ei ole erillistä futuuria, sillä tulevan tekemisen ilmaisemiseen käytetään preesensiä. Selvyyden vuoksi voidaan tulevan ajan tapahtumista käyttää muotoja tulee tekemään, on tekevä. Maailma muuttuu tulevaisuudessa (ei: tulee muuttumaan) yhä monimutkaisemmaksi. Ensi vuonna opiskelen (ei: tulen opiskelemaan) tehokkaasti. Potentiaali Potentiaalin tunnus on -ne- (-le-, -re-, -se-): tietänee, tullee, surree, juossee.olla-verbin potentiaali on lienee. Hän lienee sairas. Lieneekö hän sairas. Konditionaali Konditionaalin tunnus on -isi-. Konditionaali ilmaisee ehtoa, joskus myös kohteliaisuutta. Kävelisin, jos jaksaisin. Voisitko palauttaa kirjani tänään. Liiallista konditionaalin käyttöä on syytä välttää tekstissä, sillä konditionaali epämääräistää ja latistaa sanontaa. Monesti on määrätietoisempaa ja ryhdikkäämpää ilmaista asia indikatiivilla tai jopa imperatiivilla. Pyydämme Teitä palauttamaan lomakkeen ensi viikolla. Palauttakaa lomake ensi viikolla. (EI: Pyytäisimme, että palauttaisitte lomakkeen ensi viikolla.) Tavallisia virheellisiä verbimuotoja 2. infinitiivin instruktiivi (juosten,laulaen) ilmaisee pääverbin tekemisen tapaa, viittaa lauseen subjektiin ja vastaa 'siten että' -lausetta. Lisäksi infinitiivin ja hallitsevan verbin tekeminen on samanaikaista. Hän juoksi horjuen (= siten että horjui). Seuraavassa esimerkissä infinitiivi ei osoita predikaatin eli pääverbin tekemisen tapaa, vaan se vaatii itsenäisen lauseen: Poliisit tunkeutuivat taloon sisälle löytäen miehen sinne linnoittautuneena.( - - ja löysivät - -.) Vielä huonommin 2. infinitiivin instruktiivi sopii lauseisiin, joissa infinitiivin ilmaisema tekeminen on selvästi hallitsevan verbin tekemistä myöhempi.

23 Kokous alkoi klo 14 päättyen klo 17. ( - - ja päättyi - -.) Hän opiskeli Laureassa valmistuen tradenomiksi viime keväänä. ( - - ja valmistui - -.) 2. infinitiivin instruktiivin virheellisestä käytöstä tavallisimpia ovat muodot johtuen, riippuen, perustuen, koskien. 3. infinitiivin adessiivi 3. infinitiivin adessiivi (lukemalla) ilmaisee pääverbin eli predikaatin tekemisen keinoa. Molemmilla verbeillä on sama tekijä. Routa aiheuttaa kasveille tuhoa katkomalla niiden juuria ja nostamalla niitä ylös kasvupaikoilta. Jos lauseessa ei ole lainkaan kyse keinosta, on luontevinta hajottaa lause kahtia. Palautin kirjoituksen huomauttamalla muutamista puutteista ( - - ja huomautin - -.) Lauseenvastikkeet Lauseenvastike on rakenne, joka vastaa sisällöltään sivulausetta mutta josta puuttuu persoonamuodossa oleva verbi. Lauseenvastike voidaan aina muuttaa sivulauseeksi: kun-, että- tai jotta-sivulauseiksi. 1) Temporaalirakenne vastaa aikaa ilmaisevaa kun-lausetta. Ensimmäinen temporaalirakenne (lukiessa, luettaessa) ilmaisee hallitsevan verbin kanssa samanaikaista tekemistä ja vastaa kysymykseen milloin. Matin saapuessa auditorioon luento oli jo alkanut. Toinen temporaalirakenne (luettua) ilmaisee aiempaa tapahtumista kuin pääverbi ja vastaa kysymykseen minkä jälkeen. Perheen muutettua Espooseen alkoivat vaikeudet. Temporaalisen lauseenvastikkeen subjektiosa on genetiivissä. Luennoitsijan aloitettua esityksensä Matti Myöhäinen säntäsi sisään. Jos subjekti on sama kuin hallitsevassa lauseessa, lauseenvastikkeen tekijää ilmaistaan pelkällä omistusliitteellä. Aloitettuaan suullisen esityksensä opiskelija innostui omasta aiheestaan. 2) Partisiippirakenne vastaa että-sivulausetta. Hän kertoi sään olevan huono. Johtaja kertoi asiasta päätettävän seuraavassa kokouksessa.

24 3) Finaalirakenne vastaa tarkoitusta ilmaisevaa että- tai jotta-lausetta. Voidakseni lähteä matkalle tarvitsen lisää rahaa. Hän odotti sateen loppumista päästäkseen pyöräilemään. Finaalirakenteen predikaatti ei voi olla passiivissa: Jotta perille päästään, tarvitaan riittävästi bensiiniä. EI: Päästäkseen perille tarvitaan riittävästi bensiiniä. Subjektin ja predikaatin mukautuminen eli kongruenssi Predikaatti noudattaa yleensä subjektin lukua: kun subjekti on yksikössä, predikaatti on myös yksikössä ja kun subjekti on monikollinen, predikaattikin on monikossa. Tämä laite ei aiheuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Nämä laitteet eivät aiheuta haittaa ihmisille eivätkä ympäristölle. Subjekti ja predikaatti voivat olla eri luvussa, jos olla-verbi ilmaisee adessiivin (sinulla, Maijalla) yhteydessä omistamista. Annilla on siniset silmät. Laurean opiskelijoilla on eriväriset haalarit. lause on eksistentiaalilause, jolloin subjekti sijaitsee predikaatin jäljessä ja ilmaisee jotain uutta; predikaatti merkitsee olemassa olemista, olemaan tulemista tms. Naapurissa on uudet asukkaat. Pöydältä löytyi koneen asennusohjeet. subjektina on monikollinen erisnimi Yhdysvallat myi viljaa ulkomaille. Helsingin Sanomat on pöydällä. Mutta: Helsingin Sanomat ovat - -. teititeltäessä yhtä henkilöä Oletteko Te ostanut levykekotelon? Mutta: Oletteko Te ostaneet - -?

25 VÄLIMERKIT Välimerkit erottavat sanoja ja lauseita toisistaan sekä täsmennyksiä muusta lauseesta tai sen osasta. Välimerkityksen tavoitteena on tekstin selkiyttäminen, eli luettavuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen. Pilkku 1. Erottaa desimaaleja ja samassa lauseasemassa olevia sanoja ja lauseenvastikkeita: 200,50, -,50 Mari, Anne ja Matti valmistivat, paketoivat ja myivät kirjekuoria, laatikoita ja putkilopakkauksia. Syötyään, peseydyttyään ja levättyään hän jatkoi taas matkaansa. Mutta: Syötyään hän jatkoi taas matkaansa. 2. Erottaa päälauseen sivulauseesta ja sivulauseet toisistaan: a) Päälause - pilkku -konjunktiolause Uskon, että / jotta / koska / kun / jos / vaikka...kuin / kuten / kunnes... b) Päälause - pilkku - epäsuora kysymyslause Haluan tietää, tuleeko mikä / kuka / mihin / milloin / kuinka paljon / miksei... c) Päälause - pilkku - relatiivilause (joka, mikä, jolloin, joten, jonne) Saatte hinnaston, josta selviävät toimitusehtomme. Eilen satoi kovasti, mikä harmitti minua. d) Päälause - pilkku - sivulause -pilkku - (alisteinen) sivulause Alamme pakata tavaraa tiistaina, koska saamme osat tullista vasta maanantaina, mille emme valitettavasti voi mitään. 3. Erottaa päälauseet toisistaan, kun niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä: Minä kirjoitan tiedotteen, ja sinä tarkistat sen sisällön. 4. Lauseiden väliin ei tule pilkkua, kun niiden välissä on jokin rinnastuskonjunktioista ja, sekä, sekä -että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan ja lisäksi

26 a) lauseet ovat lyhyitä Menemmekö konserttiin vai houkutteleeko teatteri? b) lauseet ovat rinnasteisia sivulauseita Kysy, mitä palveluun sisältyy ja miten tuote eroaa muista. Retki onnistui, vaikka auto hajosi ja (vaikka) sää oli sateinen. c) lauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen Johtaja suunnitteli kirjeen ja kirjoitti sen puhtaaksi. Tänään kirjoitan kirjeen ja sinä postitat sen. Liikekirjeet on ensin tarkastettava ja lähetettävä vasta sitten asiakkaille. 5. Irralliset, lisähuomautuksen kaltaiset jaksot erotetaan pilkulla muusta lauseesta. Tällaisia ovat esimerkiksi täsmennykset, välihuomautukset, huudahdukset ja puhuttelut. Etelä-Suomessa, varsinkin rannikolla, ovat talvet vähälumisia. Tunnelma oli niin hilpeä, että jopa Kalle, tunnettu tosikko, kertoi vitsin. Kutsumme Teidät, arvoisa ministeri, tutustumaan oppilaitokseemme. 6. Virkkeen alussa olevaa lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla. Sanoakseni asian suoraan ehdotus tuntuu huonolta. 7. Tittelit erotetaan pilkulla, jos ne ovat samanarvoisia eli taipumattomia. Jos toinen titteli taipuu, ei pilkkua käytetä. Varatuomari, ekonomi Mattila hakee paikkaa. Sain ohjeita englannin opettajaltani lehtori Mäntysalolta. 8. Luetelmaviivoin (=ajatusviiva) esitetyn luetelman osien välissä ei käytetä pilkkua. Viimeinen lähtijä katkaisee tietokoneesta virran lukitsee oven sammuttaa valon.

27 Kaksoispiste 1. Erottaa täydellisen virkkeen sitä täsmentävästä luettelosta tai johtopäätöksestä. Luettelon edellä on usein seuraava-sanan muoto. Täsmennyksen on päätettävä virke; muussa tapauksessa se erotetaan ajatusviivoin, pilkuin tai sulkein muusta lauseesta. Kirpputorilla oli paljon kiinnostavaa: vanhoja kirjoja ja lehtiä, muodikkaita vaatteita, käyttökelpoisia astioita ja herkullisia leivonnaisia. Jos kaksoispistettä seuraa useampi kuin yksi virke, virkkeet aloitetaan isolla kirjaimella. 2. Liittää päätteet ja johdokset lyhenteisiin ja lukuihin. 50 :lla, 15:ntenä, SAK:hon, SAK:lainen 3. Osoittaa johtolauseen jäljessä, että lainaus alkaa. Opiskelija totesi: "Olipa mukava tulla kouluun." Puolipiste Puolipistettä käytetään 1) rinnasteisten päälauseiden välillä, jotka ovat virkkeen veroisia, mutta kuuluvat yhteen kiinteämmin kuin pisteellä erotettavat virkkeet Pilkku on usein liian pieni välimerkki korvaamaan puolipistettä. Puolipisteen tilalle kannattaa sijoittaa mieluummin piste kuin pilkku. Puolipiste ei sovi koskaan kaksoispisteen paikalle. Puolipisteen käyttö vaatii harkintaa, ja sitä tulisikin käyttää melko säästeliäästi. Jos puolipistettä käyttää liikaa, teksti muuttuu raskaaksi. Mieti, tarvitsetko todella puolipistettä. Sää ei vaikuta jäniksiin yhtä herkästi kuin lintuihin; sairaudet saattavat kyllä harventaa lajia tuntuvasti. Ravintoasioiden trendit vaihtuvat tiuhaan; nyt ovat pinnalla superfoodit. 2) luetteloissa, jotka eivät ole taulukon vaan jatkuvan tekstin muodossa Meikäläinen, Matti; Meikäläinen, Maija; Olematon, Oskari; Perusmies, Pertti Kysymysmerkki Kysymysmerkki tulee sellaisen virkkeen jälkeen, jonka päälause on kysyvä ja joka siis muotonsa puolesta edellyttää vastaamista. Tiedätkö, mikä tämä on? Epäsuoran kysymyslauseen perään ei koskaan merkitä kysymysmerkkiä. En tiedä, mikä tämä on.

28 Ajatusviiva Ajatusviivaa ei lueta, vaan se osoitetaan muilla tavoin, kuten esimerkiksi osoittamalla rajakohdat: vuotiaat (=kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen vuotiaat) EI: kaksikymmentä viiva kolmekymmentä vuotiaat Ajatusviivan käyttötavat: 1. Osoittaa rajakohtaa , , s , klo 8 16 Suomi Ruotsi-maaottelu Tampere Helsinki-rataosuus 2. Erottaa lauseen irralliset lisäykset. Muikkua sisävesien ehkä herkullisinta kalaa on myyty tänä syksynä hyvin edullisesti. 3. Toimii luetelmaviivana luetelmissa. Yhdistyksen säännöissä määrätään mm. koollekutsumisaika koollekutsumistapa. 4. Kahta ajatusviivaa käytetään osoittamassa tekstistä pois jätettyä kohtaa. Yhtä kirjainta ei saa erottaa eri riville, koska.

29 SANOJEN JÄRJESTYMINEN ELI REKTIO Rektiolla tarkoitetaan sitä, että jokin sana vaatii jonkin toisen saman lauseen sanan määrämuotoon, esimerkiksi Hän alkoi kirjoittaa. (Ei: Hän alkoi kirjoittamaan.) Mutta: Hän rupesi kirjoittamaan. Syynä kielitajun horjumiseen ja vääriin muotoihin saattaa olla lähimerkityksiset ilmaisut, puhekielen mallit tai vieraiden kielten prepositiorakenteiden suorat käännökset. Seuraavassa muutamia rektioesimerkkejä: alkaa tehdä jotakin Aloimme suunnitella opetusta yhdessä. aloittaa tekeminen Aloitan tenttiin valmistautumisen ajoissa. houkutus johonkin Houkutus makean syöntiin on tuhoisaa.. houkutus tehdä jotakin Houkutus syyllistyä väkivaltaan on monille suuri. joutua tekemään jotakin Joudun kulkemaan bussilla kouluun. kiinnostus johonkin, jotakin kohtaan Ohjelma herätti kiinnostukseni opiskelua kohtaan. kiinnostunutjostakin Oletko kiinnostunut tietokoneista?

30 kokea joksikin Opiskelijat kokevat melun työntekoa haittaavaksi. kuvata joksikin On väärin kuvata kaikki ulkomaalaiset epäsosiaalisiksi. käsittää joksikin Käsititkö asian loukkaukseksi? lakata tekemästä Kun lakkaat jännittämästä, onnistut paremmin. lopettaa tekeminen Lopeta tupakoiminen jo tänään! maistua joltakin/jollekin Juoma maistuu makealta/makealle. merkitys jollekin Liikunnalla on suuri merkitys terveydelle. mieltää joksikin Nuoren tulee mieltää itsensä arvostetuksi. myötämielinen jollekin, jotakin kohtaan Rehtorin päätös osoitti myötämielisyyttä oppilaskunnan toimintaa kohtaan. olla samaa mieltä jostakin Olemme samaa mieltä yhdestä asiasta. olla tyytyväinen johonkin Olemme tyytyväisiä ratkaisuun. olla yksimielinen jostakin Eduskunta oli yksimielinen tästä asiasta.

31 onnistua tekemään Onnistuitko läpäisemään ajokokeen? osallistua johonkin Kaikkien tulee osallistua järjestelyihin. osuus johonkin, jossakin Juontajalla on tärkeä osuus ohjelman onnistumiseen/onnistumisessa. ottaa kantaa johonkin Eduskunta otti kantaa alkoholimainonnan vapauttamiseen. puoltaa jotakin Johtoryhmä puolsi anomustamme yksimielisesti. pystyä tekemään En pysty nyt kirjoittamaan kirjettä. päästä käsiksi johonkin Pääsittekö käsiksi itse ongelmaan? päästä osalliseksi jostakin Juhlijat pääsivät osallisiksi tarjoilusta. ratkaisu johonkin Kiistaan saatiin sopuratkaisu. selittää joksikin Tapaus selitettiin väärinkäsitykseksi. selitys johonkin Tentistä poissaoloon vaaditaan kirjallinen selitys. syy johonkin Ei ole mitään syytä huolestumiseen.

32 tehdä päätös jostakin Toivon sinun tekevän päätöksen asiasta. tuoksua joltakin/jollekin Ilma tuoksuu syksyltä/syksylle. tyytyväinen johonkin Oletko tyytyväinen elämääsi? ummistaa silmänsä joltakin Älä ummista silmiäsi tosiasioilta! uskoa johonkin, joksikin, jotakuta Uskon parempaan huomiseen. Hän ei uskonut sanojani todeksi. Uskotko häntä? vaikuttaa johonkin Huono ilmastointi vaikuttaa työn sujumiseen.