KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA"

Transkriptio

1 KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA KYSELYTUTKIMUKSEN JA TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSET Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kartoituksen toteutus Kyselyyn vastanneet Yritykset, joissa vastaajat toimivat Vientitoiminta 7 2. Tulokset Yrityksen toiminnan nykytila Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavat trendit Kansainväliset trendit Kansalliset trendit Toimialatrendi Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit Asiantuntijoihin, loppukäyttäjiin ja kansalaisiin liittyvät trendit Trendien vaikutus yrityksen/organisaation toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Yrityksen/organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla Osaaminen, jota terveys ja hyvinvointiteknologia alalla tarvitaan vuonna Muut terveys ja hyvinvointiteknologian alaan vaikuttavat merkittävät tekijät Teemahaastattelujen tulokset Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat Mikä toimii hyvin julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa tällä hetkellä Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten mahdollisuudet rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä 26

3 3 1. Johdanto Tämän Hämeen ELY keskuksen ESR rahoituksella tukeman kartoituksen tavoitteena on selvittää terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminnan nykytilaa, tulevaisuuden osaamis ja kehittymistarpeita sekä julkisen terveydenhuollon ja yksityisten terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytyksiä. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten liiketoimintaosaamisen nykytilaa ja kehitystarpeita kartoitettiin alan yrityksiin lähetetyllä internetkyselyllä. Kyselyssä keskityttiin arvioimaan liiketoiminnan nykytilaa, alan tulevaisuuden trendejä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tarkastelemaan terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoimintaa tällä hetkellä, yhteistoiminnan esteitä ja mahdollistajia sekä yhteisen asiakasymmärryksen rakentamista Kartoituksen toteutus Kartoituksen aineisto koostuu webropol kyselytyökalulla toteutetusta internetkyselystä. Kyselyä varten Aalto University Executive Education Ltd sai Terveysteknologian Liitto ry:n rekisterissä olevien yritysten nimet (189 kpl). Näistä poistettiin kaikki Uudenmaan ulkopuolella sijaitsevat yritykset, jonka jälkeen varsinaiseen kohderyhmään jäi 101 terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritystä. Kohderyhmään jäljelle jääneiden yritysten henkilö ja yhteystiedot kerättiin erikseen Aalto University Executive Education Ltd:n ja julkisista rekisteritiedoista. Kohderyhmään (101 henkilöä) otettiin ennen kyselyn lähettämistä puhelimitse yhteyttä välisenä aikana ja kysyttiin suostumusta kyselyyn osallistumisesta. 55 henkilöä ilmoitti suostuvansa kyselyyn, lopuista 46 henkilöstä osaa ei tavoitettu puhelimitse ja osa kieltäytyi osallistumisesta kyselyyn. Kyselyyn suostuneiden ensimmäiselle ryhmälle lähetettiin webropol kysely ja toiselle ryhmälle Ensimmäinen muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta lähetettiin ja toinen muistutusviesti Kyselyyn vastasi kaikkiaan 25 henkilöä (45 % vastaamaan lupautuneista 55 henkilöstä, 25 % koko näytteen 101 yrityksestä). Kartoituksen toisessa osassa tehtiin viisi teemaluonteista henkilökohtaista haastattelua loka /marraskuun aikana Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 25 henkilöä. Vastaajista 16 henkilöä on toimitusjohtajia, kolme henkilöä liiketoiminta tai hallintojohtajia, kaksi tuotekehitys, tutkimus tai kehitysjohtajia.

4 4 Lisäksi kyselyyn vastasi yksi hallituksen puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja, myynti ja markkinointijohtaja sekä kehitys /tuotekehityspäällikkö. Kuva 1. Vastaajien asema terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksissä. Enemmistö kyselyyn vastanneista on toiminut terveys ja hyvinvointiteknologian alalla vähintään 11 vuotta (14 vastaajaa) ja tässä ryhmässä korostui erityisesti vuotta alalla työskennelleiden osuus (9 vastaajaa). Hieman alle puolet vastanneista on työskennellyt alalla alle 11 vuotta (11 vastaajaa). Tässä ryhmässä osuudet jakautuivat melko tasaisesti 1 5 vuotta (5 vastaajaa) ja 6 10 vuotta (6 vastaajaa) työskennelleiden välillä.

5 5 Kuva 2. Vastaajien työskentelyaika terveys ja hyvinvointiteknologia alalla Yritykset, joissa vastaajat toimivat Kysely lähetettiin yrityksiin, joiden kotipaikka sijaitsee Uudellamaalla. Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö työskentelee alle 10 hengen yrityksissä (16 henkilöä). Viisi henkilöä työskentelee hengen yrityksessä ja neljä henkilöä vähintään 250 henkeä työllistävissä yrityksessä. Vastanneiden enemmistö edustaa henkilömäärältään pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Tämä vastaa myös terveys ja hyvinvointiteknologia alan yleistä jakaumaa Uudellamaalla. Suuria yrityksiä koskevia tuloksia voidaan pitää vain viitteellisinä ja mahdollisesti suuntaa antavina (vastaajia tässä ryhmässä neljä). Kuva 3. Yritysten henkilöstömäärä. Vuoden 2013 liikevaihdon mukaan yritykset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset (12 kpl), euron liikevaihdon yritykset (8 kpl) ja yli 20 miljoonan euron yritykset (5 kpl).

6 6 Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto vuonna Yrityksen perustamisvuoden mukaan tarkasteltuna vuonna 2010 tai sen jälkeen perustettuja yrityksiä kyselyssä oli mukana viisi kappaletta, välillä perustettuja yrityksiä kahdeksan, välillä perustettuja seitsemän ja vuonna 1978 tai sitä ennen perustettuja neljä kpl. (Yksi vastaaja ei ilmoittanut yrityksensä perustamisvuotta.) Kuva 5. Yritysten toimiala. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla toimii 10 yritystä, pelkästään terveysteknologia alalla 13 yritystä ja pelkästään hyvinvointiteknologian alalla yksi yritys. Lisäksi urheiluteknologian alalla toimii yksi yritys.

7 7 Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden yritysten liiketoiminnan luonne. Enemmistö vastaajista (14 henkilöä) ilmoitti yrityksensä toimivan laitepuolella. Softa ja/tai järjestelmäpuolella toimi yhdeksän vastaajan yritys, verkkopalvelupuolella kahdeksan ja reagenssipuolella kahden vastaajan yritys. Ryhmän muu palvelu, mikä? vastaukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jotka ovat suunnittelu, valmistus ja palvelut. Suunnittelu luokkaan kuuluvat mm. tuotekehitys, projektinhallinta, suunnittelu ja konsultointi. Valmistus luokkaan kuuluvat maininnat yksilöllisten apuvälineiden valmistuksesta ja valmistuksesta ylipäätään. Palvelut luokkaan kuuluvat palveluiden operointi, ohjelmistotuotteet ja niihin liittyvä tuki ja kehityspalvelu Vientitoiminta Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidellätoista on vientitoimintaa ja kymmenen yritystä toimii pelkästään kotimarkkinoilla. Yrityksistä, joilla vientiä on, kymmenellä viennin osuus on yli 70 %. Kahdella yrityksellä viennin osuus on alle 20 % ja kaksi yritystä on aloittamassa vientiä. Yksi vastaaja ei ilmoittanut viennin osuutta liiketoiminnasta. Kuva 7. Yritysten vientitoiminta.

8 8 Niistä yrityksistä, joilla ei ole vientitoimintaa (n=10), lähes puolet (4) ilmoitti suunnittelevansa vientitoiminnan käynnistämistä ja toinen puolikas (4) mahdollisesti. Kaksi yritystä ei suunnitellut vientitoiminnan käynnistämistä. Kuva 8. Vientitoiminnan aloittaminen. 2. Tulokset Kyselyn tulosten tarkastelussa käydään jokainen kyselytutkimuksen kysymys erikseen läpi. Ensin käydään läpi kaikkien vastaajien antamat vastaukset kokonaistasolla. Sen jälkeen, jos tulokset antavat aihetta eli niissä on selkeitä poikkeamia toisistaan, käydään läpi pienten alle 10 hengen yritysten vastaukset, pk yritysten vastaukset ja lisäksi suurten yritysten vastaukset (henkilöstömäärä 250+). Kokonaisvastaajamäärän (n=25) pienuudesta johtuen tuloksia tulee tarkastella karkealla tasolla suuntaa antavina Yrityksen toiminnan nykytila Kyselyn aluksi selvitettiin kahdeksan väittämän avulla vastaajien kokemuksia yrityksen toiminnan nykytilasta. Väittämiin vastattiin asteikolla 1 5, jossa 1= täysin eri mieltä, 2=jossain määrin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jossain määrin samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä.

9 9 1 täysin eri mieltä 2 jossain määrin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jossain määrin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Yleismaailmallisesta lamasta huolimatta toimintamme on vakaalla pohjalla Tuotteiden / palvelujen kysyntä on lisääntynyt kevään 2014 aikana , ,32 Tuotteiden vientinäkymät ovat hyvät ,52 Palvelujen vientinäkymät ovat hyvät ,32 Olemme joutuneet supistamaan toimintaamme ,8 Henkilöstömme osaamistaso riittää vastaamaan alan tämänhetkisiin ,44 kehityshaasteisiin Työmarkkinoilla ei ole riittävästi tarjolla alamme erikoisosaajia Yrityksemme on rekrytoimassa lisää henkilöstöä 1-2 vuoden sisällä , ,08 Yhteensä ,43 Kuva 9. Toiminnan nykytila (vastaajien määrä 25). Kysymykseen laman vaikutuksesta toiminnan vakauteen, vastaukset jakautuivat karkeasti ottaen niihin, joilla lama on vaikuttanut vähintäänkin jonkin verran ja niihin, joihin lama ei ole sanottavasti vaikuttanut. Sama jakauma näkyy vastauksissa väittämään toiminnan supistamisesta. Vastaukset voidaan tulkita niin, että terveysteknologia alan pienille yrityksille tilanne on haasteellinen esimerkiksi rahoituksen suhteen, mutta ala ei ole kovin suhdanneherkkää moneen muuhun alaan verrattuna. Olettamaa suhdanneherkkyydestä puoltavat myös vastaukset kysymykseen tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisääntymisestä kevään 2014 aikana, jossa vastaukset kallistuvat selkeästi positiivisen puolelle. Tuotteiden ja palveluiden vientinäkymät koettiin myös hyvin myönteisiksi, erityisesti, kun huomioidaan, että vientiä harjoittavia yrityksiä vastaajajoukossa oli 15 kpl. Väitteissä nostetaan esiin kysymykset henkilöstön osaamistason riittävyydestä ja työmarkkinoiden kyvystä tarjota alalla tarvittavaa erikoisosaamista. Vastauksia voi tulkita siten, että yleisesti ottaen henkilöstön osaamistaso riittää vastaamaan alan tämänhetkisiin kehityshaasteisiin, mutta alalla tarvittavan erikoisosaajien löytäminen on jossain määrin haasteellista. Henkilöstön lisärekrytointiin 1 2 vuoden sisällä uskoi selkeä enemmistö vastaajista (20 vastaajaa).

10 Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavat trendit Vastaajille esitettiin avoin kysymys terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan tällä hetkellä vaikuttavista trendeistä. Vastaukset on alla luokiteltu kuuteen trendikategoriaan, jotka ovat: kansainväliset trendit, kansalliset trendit, toimiala / järjestelmätrendit, organisaatio /yritystrendit, asiantuntija ja loppukäyttäjätrendit sekä kansalaiset trendi. Kansainväliset trendit Kolmannen maailman maat ovat aktivoitumassa T&H tuotteiden hankintoihin. Vanha maailma "kyntää" vielä syvällä. Kansalliset trendit Julkisen terveydenhuollon supistukset vaikuttavat laitevalmistajiin. Toisaalta nyt olisi palvelukonseptien kehityksen aika siten, että laitevalmistajat tuovat teknologiaa palvelun tehostamiseen. Toimiala /järjestelmätrendit Laitevalmistajien olisi löydettävä rahoitusmalli katteen jaksottamiseksi pidemmälle aikavälille Organisaatiot/ yritykset Selvästi laskusuunnassa markkina, kilpailu "jättien" kanssa vaikeaa. Seuraavan sukupolven sekvensointi on valtaamassa markkinaosuuksia perinteisiltä geenitestausteknologioilta. Asiantuntija / loppukäyttäjätrendit Parempaa GMP osaamista odotetaan koko alalta. Kansalaisettrendi Omahoidon lisääntyminen. Tietoisuus ja halukkuus hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy jatkuvasti globaalisti, ulkoilu on iso trendi. Increase of aging population. Increase of chronic illnesses. Decreasing public funding. Increasing healthcare costs. Lack of health care personnel. New innovative technologies. Sote alueiden syntyminen. Järjestelmien yhteentoimivuuden lisääntyminen (kansallinen palveluväylä). Toimintaprosessien uudistaminen. Kansallisten hankkeiden ja arkkitehtuurien lisääntyminen. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasavertaistuminen. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien Halpatuonnin lisääntyminen kolmansista maista. Rahoitusnäkymät parantuneet alan yleisen "hypen" ansiosta, erityisesti pääomamarkkinat. Erilaiset avointen rajapintojen, avoimen lähdekoodin yms. ratkaisut ovat tehneet alaa saavutettavammaksi myös pienille yrityksille. Toimintatapojen muutos mahdollistaa mm. modernin Jakeluportaiden konsolidoituminen Loppukäyttäjän odotukset kokonaisvaltaisesta palvelusta (huolto ym.). Viranomaishyväk syntöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden tarve on kasvussa. Uusien teknologioiden lanseerauksessa korvattavuudella on kasvava rooli. Sukupolvenvaihdos tuotteiden ja palvelujen käyttäjissä, esim. vanhustyö. Teknisen osaamisen lisääntyminen, Henkilökohtainen mittaaminen on lisääntynyt. Ihmiset ovat kiinnostuneita itsensä monitoroinnista ja hankkivat erilaisia kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita ja palveluita.

11 11 Consolidation of industries. lisääntyminen. Palvelujen yksityistäminen. teknologian hyödyntämisen. Potilaskohtainen kustannuslaskenta ja muut "Business Intelligence" ratkaisut tulee jatkossa ohjaamaan resursseja ennakoivaan hoitoon. tablettien käyttöönotto. Johtotasolla päätöksentekijöiden uudelleenjärjestäytyminen. Ikääntyminen. Digitalisoituminen. Osallistaminen. Merkittävää kansallista kehittämistä ja panostusten järkevämmin johdettua kohdentamista kotimaassa. KANTA hanke, Sote ratkaisu ja ainakin aluksi Pkseudulla mahdollisesti toteutuva APOTTI hanke. Ehkä myös yleisemmin tavoite yhteisesti hyödynnettävistä terveystiedoista. Terveydenhuolto järjestelmien tehostamisen tarve luo mahdollisuuksia eri toimijoille lähinnä sen vuoksi, että julkiset järjestelmät ovat hitaita tai kyvyttömiä korjaamaan omaa toimintaansa. Oireilevaa asiantuntemusta toimijoiden tarjouspyynnöissä. Yleisesti kuitenkin asiakkaiden tarjouspyyntöjen taso on huono. Tämä vaikuttaa innovatiivisten uusien tuotteiden läpipääsyyn erittäin rajoittavasti. Sote Suomessa. Kuva 10. Yhteenveto tunnistetuista terveys ja hyvinvointiteknologia alan trendeistä. (Vastaajille esitetty avoin kysymys tällä hetkellä havaittavissa olevista terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavista trendeistä.) Kansainväliset trendit Vastauksista tunnistettiin useita trendejä liittyen globaaliin kehitykseen, jotka on maailmanlaajuisesti yhdistetty kehittyneiden maiden tulevaisuuden haasteisiin. Kansalaisten ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma kroonisia tauteja sairastavien määrän kasvu on yksi tällainen. Toinen trendi on

12 12 jatkuvasti vähenevä terveydenhuollon rahoitus ja rahoituksen painopisteen siirtyminen yksityisten ihmisten rahoitettavaksi. Digitalisoituminen ja robotiikka ovat tapa, jolla kehittyneet maat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen palvelun tarpeeseen. Toisaalta varsinkin nuorempi polvi on tullut hyvin tietoiseksi ja kiinnostuneeksi oman terveytensä ylläpitämisestä, seuraamisesta ja terveellisen elämän mahdollistamisesta. Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien keskiluokka kasvaa ja sillä on enenevässä määrin varaa käyttää rahaa omasta terveydestä huolehtimiseen. Terveysturismi on tunnettu ilmiö jo ympäri maailman Kansalliset trendit Kansallisella tasolla kysymykset tulevaisuuden terveydenhuollon toiminta ja digitaalisista järjestelmistä sekä niiden muodoista on tärkeä kysymys. Se muovaa toimintaprosesseja ja kansallisen tason yhteistoimintaa sekä kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Sote hankkeessa määritellään palvelurakenne. Samoin kysymys yksityisten ja julkisten toimijoiden suhteesta ja palveluverkoston rakenteesta on keskeinen Toimialatrendit Terveys ja hyvinvointiteknologiaa toimialana koskevat trendit viestivät kansallisen kehityksen tuomista mahdollisuuksista liittyen modernin teknologian hyödyntämiseen ja erilaisten rajapintojen muutosten tuomaan avoimuuteen, jotka ovat tehneet alaa saavutettavammaksi. Myös alaan liittyvä yleinen kiinnostus on tuonut mukanaan parantuneet mahdollisuudet pääoman hankintaan. Trendinä nähdään myös, potilaskohtaisten ratkaisujen kehittyessä, resurssien ohjautuminen sairaanhoidosta ennakoivaan hoitoon Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit Organisaatio ja yritystrendit liittyvät toimitusketjujen ja toimitusverkkojen kehitykseen ja niissä toimimiseen. Kuinka pienet yritykset asemoivat itsensä suhteessa suuriin yrityksiin niin markkinoilla kuin toimitusketjuissa on noussut kysymyksenä esiin. Ratkaisu on joko pienten yritysten mahdollisuuksissa löytää toiminta alue, johon isot yritykset eivät halua tulla tai pienten yritysten kyky rakentaa verkostoja, joilla ne kykenevät vastaamaan kilpailuun Asiantuntijoihin, loppukäyttäjiin ja kansalaisiin liittyvät trendit Loppukäyttäjällä, oli kyse sitten asiantuntijasta tai kansalaisesta, on odotus kokonaisvaltaisesta palvelusta, joka käsittää käytön opastuksen, huollon, korjauksen jne. Enää ei osteta vain laitetta, vaan palvelu. Palvelu takaa sen, että laite toimii siinä tarkoituksessa, johon se on ostettu. Terveydenhoitosektorilla samoin kuin muillakin toimialoilla henkilökunnan osaamisen taso suhteessa teknologian hyödyntämiseen muuttuu, kun henkilökunnan ikärakenne muuttuu. Terveys ja hyvinvointiteknologia hankinnoissa on oleellista, että ostava osapuoli on asiantuntevaa ja osaa tehdä sekä tarjouspyyntöjä että kilpailuttaa.

13 13 Kansalaisten kiinnostus oman terveyden ylläpitoon ja seurantaan on myös huomattu trendinä. Mittausvälineet ovat tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena ja oman edistymisen seuraaminen mitä erilaisimmilla toiminnan osa alueilla kasvattaa suosioitaan. Ns. avoimena esitetyn trendikysymyksen jälkeen vastaajia pyydettiin valitsemaan kyselyssä valmiiksi luetelluista mahdollisista muutostrendeistä mielestään 3 5 tärkeintä terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana vaikuttavaa trendiä. Vastauksissa merkittävimmäksi eli useimmin mainituksi alan trendiksi nousi väestön ikääntyminen. Toiseksi useimmin mainittiin yksilön vastuun lisääntyminen oman terveyden hoitamisessa/ omahoidon lisääntyminen ja kolmanneksi useimmin talouden kestävyysvaje. Yksilöllisten hoitoratkaisujen kehittyminen mainittiin neljänneksi useimmin. Kuva 11. Muutostrendit, jotka vaikuttavat eniten terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana.

14 Trendien vaikutus yrityksen/organisaation toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana 1 täysin eri mieltä 2 jossain määrin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jossain määrin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Tuotteittemme ja palvelujemme kysyntä lisääntyy tuntuvasti ,12 Tuote /palveluvalikoimamme laajenee ,88 Keskitämme tuote /palveluvalikoimaamme ,16 Lisäämme henkilöstömme myynnin ja markkinoinnin osaamista ,96 Tarvitsemme syvällisempää teknologiaosaamista ,84 Kohderyhmämme laajenee nykyisestä ,68 Kohdemarkkina alueemme laajenee nykyisestä ,84 Henkilöstömäärämme lisääntyy ,88 Verkostoidumme sidosryhmiemme kanssa aiempaa tiiviimmin ,25 Erikoistumme aiempaa kapeammalle teknologia, tuote, palvelusektorille Laajennamme toimintaamme uusille kansainvälisille markkinoille ,8 Etsimme aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ,92 Otamme asiakkaat mukaan tuote / palvelukehitykseen ,04 Otamme loppukäyttäjät mukaan tuote / palvelukehitykseen

15 15 Etsimme uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja ,04 Toimialamme yritysten keskinäinen yhteistoiminta lisääntyy ,64 Yhteensä ,82 Kuva 11. Trendien vaikutus yrityksen toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaajat arvioivat havaitsemiensa trendien vaikutuksen yrityksen toimintaan varsin positiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (23 henkilöä) arvioivat yrityksensä tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisääntyvän tuntuvasti seuraavien viiden vuoden aikana. Se vahvistaa edelleen käsitystä siitä, että alalla vallitsee positiivinen usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vastaajat nostivat vahvasti esiin trendien aikaansaamina vaikutuksina yrityksensä toimintaan myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen etsimisen, aiempaa tiiviimmän verkostoitumisen sidosryhmien kanssa sekä asiakkaiden ja loppukäyttäjien mukaan ottamisen tuoteja palvelukehitykseen. Yllä mainittujen ohella vastaajien arvioissa korostui myös yrityksen henkilöstön myynti ja markkinointiosaamisen lisääminen ja kansainvälisten yhteistyökumppanien aktiivinen etsintä Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä ovat terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet. Selkeä enemmistö vastaajista (16 vastaajaa) nimesi suurimmaksi esteeksi riittämättömän rahoituksen. Alan toimijoiden pienuus mainittiin esteeksi toiseksi useimmin (11 vastaajaa) ja markkinoiden kehittymättömyys kolmanneksi useimmin (8 vastaajaa).

16 16 Kuva 12. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet. Markkinoiden kehittymättömyyden esteeksi maininneilta kysyttiin lisäkysymyksenä, millä tavoin kehittymättömyys on este. Vastauksissa kuvastuu kokemus konservatiivisista asenteista, teknologian vieroksumisesta tai pelosta. Toisaalta ei uskalleta tai haluta lähteä kehittämään tai kokeilemaan uutta, mikä johtaa siihen, että kotimarkkinatkaan eivät kehity. Asiakkaiden uudistumishalu koetaan heikoksi. Tämä näkyy konservatiivisena hankintapolitiikkana ja hitaina teknologian omaksumiskäytäntöinä. Seitsemän vastaajaa arvioi alan kehittymisen esteeksi asiakkaiden osaamisen puutteen. Vastaajien mielestä puutteet liittyvät järjestelmäsuunnittelun osalta kehittämisen näkökulmaan. Suunnittelu ja kehitys tapahtuvat liikaa järjestelmän ehdoilla, eikä vielä osata tarkastella järjestelmää asiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta osana toimintajärjestelmää. Toiminta sopeutetaan järjestelmään, eikä päinvastoin. Tietotekniset valmiudet, elektroniikan tuntemus ja tarjouspyyntöjen tekemisen osaaminen koettiin myös asiakkaan osaamisen puutteeksi, bioteknologiassa genetiikan osaaminen ja mutaatiotiedon hyödyntäminen kliinisessä toiminnassa. Kuusi vastaajaa arvioi esteeksi yritysten kykenemättömyyden yhteistyöhön ja alan sirpaleisuuden. Viisi vastaajaa tunnisti puutteita omassa osaamisessaan. Pk yritysten ryhmässä oman osaamisen puutteena nostettiin esiin pääoman hankinta. Suurten yritysten edustajat (4 vastaajaa) arvioivat omaan osaamiseen liittyviksi kehittämisen kohteiksi verkostojohtamisen sekä elektroniikan ja bioteknologian alueeseen kuuluvan mikrofluidistiikan osaamisen. Muina esteinä alan kehitykselle mainittiin julkisten hankintojen kankeus ja vaikeus, regulaatiot ja niiden muutokset, potilas ja laboratoriojärjestelmien monopoliasema sekä omien taloudellisten resurssien vähäisyys Yrityksen/organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla Kysymykseen siitä, minkälaiseksi vastaaja arvioi yrityksensä/organisaationsa osaamistason

17 17 liiketoiminnan eri osa alueilla kaikkien vastaajien (n=25) arvioima osaamistaso liiketoiminnan eri osaalueilla on yleisesti keskimäärin tasolla hyvä. Vastausten keskiarvot eri osaamisalueilla liikkuvat hieman alittaen tai ylittäen arvon 3, joka tässä kartoituksessa kuvaa tasoa hyvä (keskiarvot liikkuivat 3,24 2,72 välillä). 1 heikko 2 kohtalainen 3 hyvä 4 erittäin hyvä 5 erinomainen Yhteensä Keskiarvo Strategiatyöskentely ,04 Strategian jalkauttaminen ,8 Tutkimus ja kehitystoiminta ,24 Maakohtaiset viranomaisvaatimukset liittyen tuotehyväksyntöihin ,84 Laadunhallinta ,2 Kaupallistaminen ja tuotteistaminen ,04 Operatiivinen toiminta ,04 Talouden hallinta Kansainvälisen kaupan osaaminen ,75 Myynti ja markkinointi ,24 Henkilöstön osaamisen johtaminen ,12 Asiakashallinta ,24 Liiketoiminnan digitalisoiminen ,88 Tuoteliiketoiminta ,16 Palveluliiketoiminta ,24 Elinkaariliiketoiminta ,72 Yhteensä ,03 Kuva 13. Organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla

18 18 Myönteisimmät näkemykset oman yrityksen liiketoimintaosaamisesta vastaajilla oli tutkimus ja kehitystoiminnasta, palveluliiketoiminnasta, asiakashallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista sekä laadunhallinnasta. Näiden osalta annettujen arvioiden keskiarvo vaihteli välillä 3,20 3,24. Kriittisimmät arviot (arviot: heikko =1 tai kohtalainen=2) yrityksensä liiketoimintaosaamisesta vastaajat kohdistivat elinkaariliiketoimintaan, kansainvälisen kaupan osaamiseen, strategian jalkauttamiseen, maakohtaisiin viranomaisvaatimuksiin liittyen tuotehyväksyntöihin ja liiketoiminnan digitalisoimiseen. Näiden osalta annettujen arvioiden keskiarvo vaihteli välillä 2,72 2,88. Pk yritysten ryhmässä heikoimmiksi osaamisalueiksi osoittautuivat elinkaariliiketoiminnan osaaminen, kansainvälisen kaupan osaaminen ja tuotehyväksyntöihin liittyvän maakohtaisten viranomaisvaatimusten osaaminen. Suurten yritysten (4 vastaajaa) edustajat arvioivat kriittisimmin (taso 2 kohtalainen) yrityksensä osaamisen strategian jalkauttamisessa, kaupallistamisessa ja tuotteistamisessa sekä liiketoiminnan digitalisoimisessa. Yhteenvetona voi todeta, että henkilöstön liiketoimintaosaaminen on kaikkien kyselyyn vastanneiden näkemyksen mukaan keskimäärin hyvällä tasolla (taso 3). Alan kehittämisen kannalta oleellinen kysymys on, onko hyvä liiketoiminnan osaamisen taso monimuotoistuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä riittävää. Vastaajia, jotka arvioivat liiketoiminnan jonkin osa alueen osaamisen tasolle heikko tai kohtalainen pyydettiin perustelemaan näkemystään. Vastauksissa voidaan tunnistaa neljä kategoriaa: 1) resurssit, 2) jatkuva kehittäminen, 3) osaaminen ja 4) asiakassuhde. Resurssit kategoriaan voi luokitella kolme näkökulmaa. Ensiksi taantuma vaikuttaa osaavan henkilökunnan rekrytointiin ja aiheuttaa resurssivajetta. Toiseksi alan viranomaismääräykset ja regulaatiot ovat muutoksessa ja sen seuranta vaatii resursseja. Tämä on myös syy siihen, että pienen yrityksen resurssit ovat koetuksella. Resurssit eivät riitä ajankohtaisen tiedon hankintaan aiheesta, joka koetaan laajaksi ja tulkinnallisesti epäselväksi. Kolmanneksi sisäiset näkemyserot vaadittavasta osaamisen tasosta voivat olla erilaisia ja ristiriitaisia. Jatkuvan kehittämisen kategoriaan sisältyvät maininnat strategian ja sen implementoinnin haastavuudesta. Suuremmissa yrityksissä strategian fokusointi ja priorisointi sekä läpivientikyky vaativat kehittämistä, kun taas pienemmissä yrityksissä strategia saattaa olla harvojen osaamisaluetta. Kaupallistaminen ja tuotteistaminen vaativat projektihallinnan tehostamista. Myynti ja markkinointi vaativat kehittämistä, varsinkin uusilla markkinoilla. Kolmas kategoria on osaamisen puute ja kokemattomuus. Neljänneksi kategoriaksi voidaan nostaa tapa, jolla asiakasta lähestytään ja kuinka asiakkuuksia hallitaan. Tähän kategoriaan voidaan liittää maininnat asiakkaiden häviämisestä jakelijoiden taakse sekä asiakkaan kohtaamisesta telemarkkinoinnin keinoin. Kummassakin tapauksessa asiakas on kaukana suhteessa toimittajaan ja asiakkaan palaute voi jäädä autenttisena saamatta.

19 Osaaminen, jota terveys ja hyvinvointiteknologia alalla tarvitaan vuonna 2020 Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan terveys ja hyvinvointiteknologia alan osaamistarpeita vuonna 2020, vastaukset eroavat hieman järjestykseltään sen mukaan, edustaako vastaaja pk yritystä, alle 10 henkilön pk yritystä tai suurta yritystä. Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto vastausten perusteella luokitelluista neljästä osaamisalueesta, jotka nousivat tärkeimmiksi vastaajaryhmissä: kaikki vastaajat (n=25), alle 10 henkilön pk yrityksissä työskentelevät (n=16), kaikissa pk yrityksissä työskentelevät (n=21) ja suurissa yli 250 henkilön yrityksissä työskentelevät (n=4). Nro Kaikki vastaajat, n=25 <10 hlön yritykset, n=16 1 Liiketoiminnan Liiketoiminnan kokonaisvaltainen kokonaisvaltainen ymmärtäminen (18) ymmärtäminen 2 Asiakasymmärryksen luominen (14) (12) Palveluliiketoiminnan kehittäminen (8) 3 Myynti ja markkinointi (13) Myynti ja markkinointi (8) 4 Teknologian/tuotteen/palvelun kaupallistaminen ja tuotteistaminen (12) Muutosjohtaminen (7) Pk yritykset, n=21 Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen (14) Asiakasymmärryksen luominen (10) Palveluliiketoiminnan kehittäminen (10) Myynti ja markkinointi (10) Suuret yritykset, n=4 Projektijohtaminen (4) Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen(4) Asiakasymmärryks en luominen (4) * Kuva 14. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla tarvittava osaaminen vuonna *Saman vastausmäärän 3 saivat seuraavat aihealueet: verkostotyöskentely, sopimuskäytännöt, IPR ja patenttitieto, teknologian/tuotteen/palvelun kaupallistaminen ja tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, verkkomyynti, digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ja kansainväliset viranomaisvaatimukset ja tuotehyväksynnät. Suurten yritysten kategoriassa verkostoliiketoiminnan merkityksen kasvu nostettiin erillisenä mainintana esiin. Siinä korostuvat kumppanuuksien ja rajapintojen hallinta. Kaikkien vastaajien keskuudessa enemmistö nosti esiin tulevaisuuden tärkeinä osaamisalueina liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, asiakasymmärryksen luomisen, myynnin ja markkinoinnin sekä kaupallistamisen ja tuotteistamisen. Pienet alle 10 hengen yritykset poikkesivat muista siinä, että niiden vastauksissa palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muutosjohtaminen korostuivat liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen sekä myynnin ja markkinoinnin ohella. Suurissa yrityksissä nostettiin esiin erityisesti projektijohtamisen merkitys.

20 Kuva 15. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla tarvittava osaaminen vuonna 2020 (n=25). 20

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry. Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Digitaloudesta kasvua 2015 tutkimus Palvelualojen työnantajat Palta ry Pekka Vuorela Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yritysten ja toimialojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa

Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa Terveydenhuollon Atk-päivät Turku 29.5.2007 Terveydenhuollon johtavat kuvantamisen, omahoidon ja johtamisen ratkaisut Suomessa Timo Koistinen Mawell Oy Terveydenhuollon haasteet 2 Lisääntyvä tarve terveydenhuollon

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot