KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA"

Transkriptio

1 KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA KYSELYTUTKIMUKSEN JA TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSET Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kartoituksen toteutus Kyselyyn vastanneet Yritykset, joissa vastaajat toimivat Vientitoiminta 7 2. Tulokset Yrityksen toiminnan nykytila Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavat trendit Kansainväliset trendit Kansalliset trendit Toimialatrendi Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit Asiantuntijoihin, loppukäyttäjiin ja kansalaisiin liittyvät trendit Trendien vaikutus yrityksen/organisaation toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Yrityksen/organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla Osaaminen, jota terveys ja hyvinvointiteknologia alalla tarvitaan vuonna Muut terveys ja hyvinvointiteknologian alaan vaikuttavat merkittävät tekijät Teemahaastattelujen tulokset Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat Mikä toimii hyvin julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa tällä hetkellä Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten mahdollisuudet rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä 26

3 3 1. Johdanto Tämän Hämeen ELY keskuksen ESR rahoituksella tukeman kartoituksen tavoitteena on selvittää terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminnan nykytilaa, tulevaisuuden osaamis ja kehittymistarpeita sekä julkisen terveydenhuollon ja yksityisten terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytyksiä. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten liiketoimintaosaamisen nykytilaa ja kehitystarpeita kartoitettiin alan yrityksiin lähetetyllä internetkyselyllä. Kyselyssä keskityttiin arvioimaan liiketoiminnan nykytilaa, alan tulevaisuuden trendejä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tarkastelemaan terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoimintaa tällä hetkellä, yhteistoiminnan esteitä ja mahdollistajia sekä yhteisen asiakasymmärryksen rakentamista Kartoituksen toteutus Kartoituksen aineisto koostuu webropol kyselytyökalulla toteutetusta internetkyselystä. Kyselyä varten Aalto University Executive Education Ltd sai Terveysteknologian Liitto ry:n rekisterissä olevien yritysten nimet (189 kpl). Näistä poistettiin kaikki Uudenmaan ulkopuolella sijaitsevat yritykset, jonka jälkeen varsinaiseen kohderyhmään jäi 101 terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritystä. Kohderyhmään jäljelle jääneiden yritysten henkilö ja yhteystiedot kerättiin erikseen Aalto University Executive Education Ltd:n ja julkisista rekisteritiedoista. Kohderyhmään (101 henkilöä) otettiin ennen kyselyn lähettämistä puhelimitse yhteyttä välisenä aikana ja kysyttiin suostumusta kyselyyn osallistumisesta. 55 henkilöä ilmoitti suostuvansa kyselyyn, lopuista 46 henkilöstä osaa ei tavoitettu puhelimitse ja osa kieltäytyi osallistumisesta kyselyyn. Kyselyyn suostuneiden ensimmäiselle ryhmälle lähetettiin webropol kysely ja toiselle ryhmälle Ensimmäinen muistutusviesti kyselyyn vastaamisesta lähetettiin ja toinen muistutusviesti Kyselyyn vastasi kaikkiaan 25 henkilöä (45 % vastaamaan lupautuneista 55 henkilöstä, 25 % koko näytteen 101 yrityksestä). Kartoituksen toisessa osassa tehtiin viisi teemaluonteista henkilökohtaista haastattelua loka /marraskuun aikana Kyselyyn vastanneet Kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 25 henkilöä. Vastaajista 16 henkilöä on toimitusjohtajia, kolme henkilöä liiketoiminta tai hallintojohtajia, kaksi tuotekehitys, tutkimus tai kehitysjohtajia.

4 4 Lisäksi kyselyyn vastasi yksi hallituksen puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja, myynti ja markkinointijohtaja sekä kehitys /tuotekehityspäällikkö. Kuva 1. Vastaajien asema terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksissä. Enemmistö kyselyyn vastanneista on toiminut terveys ja hyvinvointiteknologian alalla vähintään 11 vuotta (14 vastaajaa) ja tässä ryhmässä korostui erityisesti vuotta alalla työskennelleiden osuus (9 vastaajaa). Hieman alle puolet vastanneista on työskennellyt alalla alle 11 vuotta (11 vastaajaa). Tässä ryhmässä osuudet jakautuivat melko tasaisesti 1 5 vuotta (5 vastaajaa) ja 6 10 vuotta (6 vastaajaa) työskennelleiden välillä.

5 5 Kuva 2. Vastaajien työskentelyaika terveys ja hyvinvointiteknologia alalla Yritykset, joissa vastaajat toimivat Kysely lähetettiin yrityksiin, joiden kotipaikka sijaitsee Uudellamaalla. Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö työskentelee alle 10 hengen yrityksissä (16 henkilöä). Viisi henkilöä työskentelee hengen yrityksessä ja neljä henkilöä vähintään 250 henkeä työllistävissä yrityksessä. Vastanneiden enemmistö edustaa henkilömäärältään pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Tämä vastaa myös terveys ja hyvinvointiteknologia alan yleistä jakaumaa Uudellamaalla. Suuria yrityksiä koskevia tuloksia voidaan pitää vain viitteellisinä ja mahdollisesti suuntaa antavina (vastaajia tässä ryhmässä neljä). Kuva 3. Yritysten henkilöstömäärä. Vuoden 2013 liikevaihdon mukaan yritykset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset (12 kpl), euron liikevaihdon yritykset (8 kpl) ja yli 20 miljoonan euron yritykset (5 kpl).

6 6 Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto vuonna Yrityksen perustamisvuoden mukaan tarkasteltuna vuonna 2010 tai sen jälkeen perustettuja yrityksiä kyselyssä oli mukana viisi kappaletta, välillä perustettuja yrityksiä kahdeksan, välillä perustettuja seitsemän ja vuonna 1978 tai sitä ennen perustettuja neljä kpl. (Yksi vastaaja ei ilmoittanut yrityksensä perustamisvuotta.) Kuva 5. Yritysten toimiala. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla toimii 10 yritystä, pelkästään terveysteknologia alalla 13 yritystä ja pelkästään hyvinvointiteknologian alalla yksi yritys. Lisäksi urheiluteknologian alalla toimii yksi yritys.

7 7 Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden yritysten liiketoiminnan luonne. Enemmistö vastaajista (14 henkilöä) ilmoitti yrityksensä toimivan laitepuolella. Softa ja/tai järjestelmäpuolella toimi yhdeksän vastaajan yritys, verkkopalvelupuolella kahdeksan ja reagenssipuolella kahden vastaajan yritys. Ryhmän muu palvelu, mikä? vastaukset voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jotka ovat suunnittelu, valmistus ja palvelut. Suunnittelu luokkaan kuuluvat mm. tuotekehitys, projektinhallinta, suunnittelu ja konsultointi. Valmistus luokkaan kuuluvat maininnat yksilöllisten apuvälineiden valmistuksesta ja valmistuksesta ylipäätään. Palvelut luokkaan kuuluvat palveluiden operointi, ohjelmistotuotteet ja niihin liittyvä tuki ja kehityspalvelu Vientitoiminta Kyselyyn vastanneista yrityksistä viidellätoista on vientitoimintaa ja kymmenen yritystä toimii pelkästään kotimarkkinoilla. Yrityksistä, joilla vientiä on, kymmenellä viennin osuus on yli 70 %. Kahdella yrityksellä viennin osuus on alle 20 % ja kaksi yritystä on aloittamassa vientiä. Yksi vastaaja ei ilmoittanut viennin osuutta liiketoiminnasta. Kuva 7. Yritysten vientitoiminta.

8 8 Niistä yrityksistä, joilla ei ole vientitoimintaa (n=10), lähes puolet (4) ilmoitti suunnittelevansa vientitoiminnan käynnistämistä ja toinen puolikas (4) mahdollisesti. Kaksi yritystä ei suunnitellut vientitoiminnan käynnistämistä. Kuva 8. Vientitoiminnan aloittaminen. 2. Tulokset Kyselyn tulosten tarkastelussa käydään jokainen kyselytutkimuksen kysymys erikseen läpi. Ensin käydään läpi kaikkien vastaajien antamat vastaukset kokonaistasolla. Sen jälkeen, jos tulokset antavat aihetta eli niissä on selkeitä poikkeamia toisistaan, käydään läpi pienten alle 10 hengen yritysten vastaukset, pk yritysten vastaukset ja lisäksi suurten yritysten vastaukset (henkilöstömäärä 250+). Kokonaisvastaajamäärän (n=25) pienuudesta johtuen tuloksia tulee tarkastella karkealla tasolla suuntaa antavina Yrityksen toiminnan nykytila Kyselyn aluksi selvitettiin kahdeksan väittämän avulla vastaajien kokemuksia yrityksen toiminnan nykytilasta. Väittämiin vastattiin asteikolla 1 5, jossa 1= täysin eri mieltä, 2=jossain määrin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jossain määrin samaa mieltä ja 5= täysin samaa mieltä.

9 9 1 täysin eri mieltä 2 jossain määrin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jossain määrin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Yleismaailmallisesta lamasta huolimatta toimintamme on vakaalla pohjalla Tuotteiden / palvelujen kysyntä on lisääntynyt kevään 2014 aikana , ,32 Tuotteiden vientinäkymät ovat hyvät ,52 Palvelujen vientinäkymät ovat hyvät ,32 Olemme joutuneet supistamaan toimintaamme ,8 Henkilöstömme osaamistaso riittää vastaamaan alan tämänhetkisiin ,44 kehityshaasteisiin Työmarkkinoilla ei ole riittävästi tarjolla alamme erikoisosaajia Yrityksemme on rekrytoimassa lisää henkilöstöä 1-2 vuoden sisällä , ,08 Yhteensä ,43 Kuva 9. Toiminnan nykytila (vastaajien määrä 25). Kysymykseen laman vaikutuksesta toiminnan vakauteen, vastaukset jakautuivat karkeasti ottaen niihin, joilla lama on vaikuttanut vähintäänkin jonkin verran ja niihin, joihin lama ei ole sanottavasti vaikuttanut. Sama jakauma näkyy vastauksissa väittämään toiminnan supistamisesta. Vastaukset voidaan tulkita niin, että terveysteknologia alan pienille yrityksille tilanne on haasteellinen esimerkiksi rahoituksen suhteen, mutta ala ei ole kovin suhdanneherkkää moneen muuhun alaan verrattuna. Olettamaa suhdanneherkkyydestä puoltavat myös vastaukset kysymykseen tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisääntymisestä kevään 2014 aikana, jossa vastaukset kallistuvat selkeästi positiivisen puolelle. Tuotteiden ja palveluiden vientinäkymät koettiin myös hyvin myönteisiksi, erityisesti, kun huomioidaan, että vientiä harjoittavia yrityksiä vastaajajoukossa oli 15 kpl. Väitteissä nostetaan esiin kysymykset henkilöstön osaamistason riittävyydestä ja työmarkkinoiden kyvystä tarjota alalla tarvittavaa erikoisosaamista. Vastauksia voi tulkita siten, että yleisesti ottaen henkilöstön osaamistaso riittää vastaamaan alan tämänhetkisiin kehityshaasteisiin, mutta alalla tarvittavan erikoisosaajien löytäminen on jossain määrin haasteellista. Henkilöstön lisärekrytointiin 1 2 vuoden sisällä uskoi selkeä enemmistö vastaajista (20 vastaajaa).

10 Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavat trendit Vastaajille esitettiin avoin kysymys terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan tällä hetkellä vaikuttavista trendeistä. Vastaukset on alla luokiteltu kuuteen trendikategoriaan, jotka ovat: kansainväliset trendit, kansalliset trendit, toimiala / järjestelmätrendit, organisaatio /yritystrendit, asiantuntija ja loppukäyttäjätrendit sekä kansalaiset trendi. Kansainväliset trendit Kolmannen maailman maat ovat aktivoitumassa T&H tuotteiden hankintoihin. Vanha maailma "kyntää" vielä syvällä. Kansalliset trendit Julkisen terveydenhuollon supistukset vaikuttavat laitevalmistajiin. Toisaalta nyt olisi palvelukonseptien kehityksen aika siten, että laitevalmistajat tuovat teknologiaa palvelun tehostamiseen. Toimiala /järjestelmätrendit Laitevalmistajien olisi löydettävä rahoitusmalli katteen jaksottamiseksi pidemmälle aikavälille Organisaatiot/ yritykset Selvästi laskusuunnassa markkina, kilpailu "jättien" kanssa vaikeaa. Seuraavan sukupolven sekvensointi on valtaamassa markkinaosuuksia perinteisiltä geenitestausteknologioilta. Asiantuntija / loppukäyttäjätrendit Parempaa GMP osaamista odotetaan koko alalta. Kansalaisettrendi Omahoidon lisääntyminen. Tietoisuus ja halukkuus hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy jatkuvasti globaalisti, ulkoilu on iso trendi. Increase of aging population. Increase of chronic illnesses. Decreasing public funding. Increasing healthcare costs. Lack of health care personnel. New innovative technologies. Sote alueiden syntyminen. Järjestelmien yhteentoimivuuden lisääntyminen (kansallinen palveluväylä). Toimintaprosessien uudistaminen. Kansallisten hankkeiden ja arkkitehtuurien lisääntyminen. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasavertaistuminen. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien Halpatuonnin lisääntyminen kolmansista maista. Rahoitusnäkymät parantuneet alan yleisen "hypen" ansiosta, erityisesti pääomamarkkinat. Erilaiset avointen rajapintojen, avoimen lähdekoodin yms. ratkaisut ovat tehneet alaa saavutettavammaksi myös pienille yrityksille. Toimintatapojen muutos mahdollistaa mm. modernin Jakeluportaiden konsolidoituminen Loppukäyttäjän odotukset kokonaisvaltaisesta palvelusta (huolto ym.). Viranomaishyväk syntöihin erikoistuneiden asiantuntijoiden tarve on kasvussa. Uusien teknologioiden lanseerauksessa korvattavuudella on kasvava rooli. Sukupolvenvaihdos tuotteiden ja palvelujen käyttäjissä, esim. vanhustyö. Teknisen osaamisen lisääntyminen, Henkilökohtainen mittaaminen on lisääntynyt. Ihmiset ovat kiinnostuneita itsensä monitoroinnista ja hankkivat erilaisia kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita ja palveluita.

11 11 Consolidation of industries. lisääntyminen. Palvelujen yksityistäminen. teknologian hyödyntämisen. Potilaskohtainen kustannuslaskenta ja muut "Business Intelligence" ratkaisut tulee jatkossa ohjaamaan resursseja ennakoivaan hoitoon. tablettien käyttöönotto. Johtotasolla päätöksentekijöiden uudelleenjärjestäytyminen. Ikääntyminen. Digitalisoituminen. Osallistaminen. Merkittävää kansallista kehittämistä ja panostusten järkevämmin johdettua kohdentamista kotimaassa. KANTA hanke, Sote ratkaisu ja ainakin aluksi Pkseudulla mahdollisesti toteutuva APOTTI hanke. Ehkä myös yleisemmin tavoite yhteisesti hyödynnettävistä terveystiedoista. Terveydenhuolto järjestelmien tehostamisen tarve luo mahdollisuuksia eri toimijoille lähinnä sen vuoksi, että julkiset järjestelmät ovat hitaita tai kyvyttömiä korjaamaan omaa toimintaansa. Oireilevaa asiantuntemusta toimijoiden tarjouspyynnöissä. Yleisesti kuitenkin asiakkaiden tarjouspyyntöjen taso on huono. Tämä vaikuttaa innovatiivisten uusien tuotteiden läpipääsyyn erittäin rajoittavasti. Sote Suomessa. Kuva 10. Yhteenveto tunnistetuista terveys ja hyvinvointiteknologia alan trendeistä. (Vastaajille esitetty avoin kysymys tällä hetkellä havaittavissa olevista terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan vaikuttavista trendeistä.) Kansainväliset trendit Vastauksista tunnistettiin useita trendejä liittyen globaaliin kehitykseen, jotka on maailmanlaajuisesti yhdistetty kehittyneiden maiden tulevaisuuden haasteisiin. Kansalaisten ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma kroonisia tauteja sairastavien määrän kasvu on yksi tällainen. Toinen trendi on

12 12 jatkuvasti vähenevä terveydenhuollon rahoitus ja rahoituksen painopisteen siirtyminen yksityisten ihmisten rahoitettavaksi. Digitalisoituminen ja robotiikka ovat tapa, jolla kehittyneet maat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen palvelun tarpeeseen. Toisaalta varsinkin nuorempi polvi on tullut hyvin tietoiseksi ja kiinnostuneeksi oman terveytensä ylläpitämisestä, seuraamisesta ja terveellisen elämän mahdollistamisesta. Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien keskiluokka kasvaa ja sillä on enenevässä määrin varaa käyttää rahaa omasta terveydestä huolehtimiseen. Terveysturismi on tunnettu ilmiö jo ympäri maailman Kansalliset trendit Kansallisella tasolla kysymykset tulevaisuuden terveydenhuollon toiminta ja digitaalisista järjestelmistä sekä niiden muodoista on tärkeä kysymys. Se muovaa toimintaprosesseja ja kansallisen tason yhteistoimintaa sekä kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Sote hankkeessa määritellään palvelurakenne. Samoin kysymys yksityisten ja julkisten toimijoiden suhteesta ja palveluverkoston rakenteesta on keskeinen Toimialatrendit Terveys ja hyvinvointiteknologiaa toimialana koskevat trendit viestivät kansallisen kehityksen tuomista mahdollisuuksista liittyen modernin teknologian hyödyntämiseen ja erilaisten rajapintojen muutosten tuomaan avoimuuteen, jotka ovat tehneet alaa saavutettavammaksi. Myös alaan liittyvä yleinen kiinnostus on tuonut mukanaan parantuneet mahdollisuudet pääoman hankintaan. Trendinä nähdään myös, potilaskohtaisten ratkaisujen kehittyessä, resurssien ohjautuminen sairaanhoidosta ennakoivaan hoitoon Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit Organisaatio ja yritystrendit liittyvät toimitusketjujen ja toimitusverkkojen kehitykseen ja niissä toimimiseen. Kuinka pienet yritykset asemoivat itsensä suhteessa suuriin yrityksiin niin markkinoilla kuin toimitusketjuissa on noussut kysymyksenä esiin. Ratkaisu on joko pienten yritysten mahdollisuuksissa löytää toiminta alue, johon isot yritykset eivät halua tulla tai pienten yritysten kyky rakentaa verkostoja, joilla ne kykenevät vastaamaan kilpailuun Asiantuntijoihin, loppukäyttäjiin ja kansalaisiin liittyvät trendit Loppukäyttäjällä, oli kyse sitten asiantuntijasta tai kansalaisesta, on odotus kokonaisvaltaisesta palvelusta, joka käsittää käytön opastuksen, huollon, korjauksen jne. Enää ei osteta vain laitetta, vaan palvelu. Palvelu takaa sen, että laite toimii siinä tarkoituksessa, johon se on ostettu. Terveydenhoitosektorilla samoin kuin muillakin toimialoilla henkilökunnan osaamisen taso suhteessa teknologian hyödyntämiseen muuttuu, kun henkilökunnan ikärakenne muuttuu. Terveys ja hyvinvointiteknologia hankinnoissa on oleellista, että ostava osapuoli on asiantuntevaa ja osaa tehdä sekä tarjouspyyntöjä että kilpailuttaa.

13 13 Kansalaisten kiinnostus oman terveyden ylläpitoon ja seurantaan on myös huomattu trendinä. Mittausvälineet ovat tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena ja oman edistymisen seuraaminen mitä erilaisimmilla toiminnan osa alueilla kasvattaa suosioitaan. Ns. avoimena esitetyn trendikysymyksen jälkeen vastaajia pyydettiin valitsemaan kyselyssä valmiiksi luetelluista mahdollisista muutostrendeistä mielestään 3 5 tärkeintä terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana vaikuttavaa trendiä. Vastauksissa merkittävimmäksi eli useimmin mainituksi alan trendiksi nousi väestön ikääntyminen. Toiseksi useimmin mainittiin yksilön vastuun lisääntyminen oman terveyden hoitamisessa/ omahoidon lisääntyminen ja kolmanneksi useimmin talouden kestävyysvaje. Yksilöllisten hoitoratkaisujen kehittyminen mainittiin neljänneksi useimmin. Kuva 11. Muutostrendit, jotka vaikuttavat eniten terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaan seuraavien viiden vuoden aikana.

14 Trendien vaikutus yrityksen/organisaation toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana 1 täysin eri mieltä 2 jossain määrin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jossain määrin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Yhteensä Keskiarvo Tuotteittemme ja palvelujemme kysyntä lisääntyy tuntuvasti ,12 Tuote /palveluvalikoimamme laajenee ,88 Keskitämme tuote /palveluvalikoimaamme ,16 Lisäämme henkilöstömme myynnin ja markkinoinnin osaamista ,96 Tarvitsemme syvällisempää teknologiaosaamista ,84 Kohderyhmämme laajenee nykyisestä ,68 Kohdemarkkina alueemme laajenee nykyisestä ,84 Henkilöstömäärämme lisääntyy ,88 Verkostoidumme sidosryhmiemme kanssa aiempaa tiiviimmin ,25 Erikoistumme aiempaa kapeammalle teknologia, tuote, palvelusektorille Laajennamme toimintaamme uusille kansainvälisille markkinoille ,8 Etsimme aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ,92 Otamme asiakkaat mukaan tuote / palvelukehitykseen ,04 Otamme loppukäyttäjät mukaan tuote / palvelukehitykseen

15 15 Etsimme uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikkoja ,04 Toimialamme yritysten keskinäinen yhteistoiminta lisääntyy ,64 Yhteensä ,82 Kuva 11. Trendien vaikutus yrityksen toimintaan seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaajat arvioivat havaitsemiensa trendien vaikutuksen yrityksen toimintaan varsin positiivisesti. Lähes kaikki vastaajat (23 henkilöä) arvioivat yrityksensä tuotteiden ja palvelujen kysynnän lisääntyvän tuntuvasti seuraavien viiden vuoden aikana. Se vahvistaa edelleen käsitystä siitä, että alalla vallitsee positiivinen usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Vastaajat nostivat vahvasti esiin trendien aikaansaamina vaikutuksina yrityksensä toimintaan myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikkojen etsimisen, aiempaa tiiviimmän verkostoitumisen sidosryhmien kanssa sekä asiakkaiden ja loppukäyttäjien mukaan ottamisen tuoteja palvelukehitykseen. Yllä mainittujen ohella vastaajien arvioissa korostui myös yrityksen henkilöstön myynti ja markkinointiosaamisen lisääminen ja kansainvälisten yhteistyökumppanien aktiivinen etsintä Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä ovat terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet. Selkeä enemmistö vastaajista (16 vastaajaa) nimesi suurimmaksi esteeksi riittämättömän rahoituksen. Alan toimijoiden pienuus mainittiin esteeksi toiseksi useimmin (11 vastaajaa) ja markkinoiden kehittymättömyys kolmanneksi useimmin (8 vastaajaa).

16 16 Kuva 12. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet. Markkinoiden kehittymättömyyden esteeksi maininneilta kysyttiin lisäkysymyksenä, millä tavoin kehittymättömyys on este. Vastauksissa kuvastuu kokemus konservatiivisista asenteista, teknologian vieroksumisesta tai pelosta. Toisaalta ei uskalleta tai haluta lähteä kehittämään tai kokeilemaan uutta, mikä johtaa siihen, että kotimarkkinatkaan eivät kehity. Asiakkaiden uudistumishalu koetaan heikoksi. Tämä näkyy konservatiivisena hankintapolitiikkana ja hitaina teknologian omaksumiskäytäntöinä. Seitsemän vastaajaa arvioi alan kehittymisen esteeksi asiakkaiden osaamisen puutteen. Vastaajien mielestä puutteet liittyvät järjestelmäsuunnittelun osalta kehittämisen näkökulmaan. Suunnittelu ja kehitys tapahtuvat liikaa järjestelmän ehdoilla, eikä vielä osata tarkastella järjestelmää asiakkaan ja käyttäjän näkökulmasta osana toimintajärjestelmää. Toiminta sopeutetaan järjestelmään, eikä päinvastoin. Tietotekniset valmiudet, elektroniikan tuntemus ja tarjouspyyntöjen tekemisen osaaminen koettiin myös asiakkaan osaamisen puutteeksi, bioteknologiassa genetiikan osaaminen ja mutaatiotiedon hyödyntäminen kliinisessä toiminnassa. Kuusi vastaajaa arvioi esteeksi yritysten kykenemättömyyden yhteistyöhön ja alan sirpaleisuuden. Viisi vastaajaa tunnisti puutteita omassa osaamisessaan. Pk yritysten ryhmässä oman osaamisen puutteena nostettiin esiin pääoman hankinta. Suurten yritysten edustajat (4 vastaajaa) arvioivat omaan osaamiseen liittyviksi kehittämisen kohteiksi verkostojohtamisen sekä elektroniikan ja bioteknologian alueeseen kuuluvan mikrofluidistiikan osaamisen. Muina esteinä alan kehitykselle mainittiin julkisten hankintojen kankeus ja vaikeus, regulaatiot ja niiden muutokset, potilas ja laboratoriojärjestelmien monopoliasema sekä omien taloudellisten resurssien vähäisyys Yrityksen/organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla Kysymykseen siitä, minkälaiseksi vastaaja arvioi yrityksensä/organisaationsa osaamistason

17 17 liiketoiminnan eri osa alueilla kaikkien vastaajien (n=25) arvioima osaamistaso liiketoiminnan eri osaalueilla on yleisesti keskimäärin tasolla hyvä. Vastausten keskiarvot eri osaamisalueilla liikkuvat hieman alittaen tai ylittäen arvon 3, joka tässä kartoituksessa kuvaa tasoa hyvä (keskiarvot liikkuivat 3,24 2,72 välillä). 1 heikko 2 kohtalainen 3 hyvä 4 erittäin hyvä 5 erinomainen Yhteensä Keskiarvo Strategiatyöskentely ,04 Strategian jalkauttaminen ,8 Tutkimus ja kehitystoiminta ,24 Maakohtaiset viranomaisvaatimukset liittyen tuotehyväksyntöihin ,84 Laadunhallinta ,2 Kaupallistaminen ja tuotteistaminen ,04 Operatiivinen toiminta ,04 Talouden hallinta Kansainvälisen kaupan osaaminen ,75 Myynti ja markkinointi ,24 Henkilöstön osaamisen johtaminen ,12 Asiakashallinta ,24 Liiketoiminnan digitalisoiminen ,88 Tuoteliiketoiminta ,16 Palveluliiketoiminta ,24 Elinkaariliiketoiminta ,72 Yhteensä ,03 Kuva 13. Organisaation osaamistaso liiketoiminnan eri osa alueilla

18 18 Myönteisimmät näkemykset oman yrityksen liiketoimintaosaamisesta vastaajilla oli tutkimus ja kehitystoiminnasta, palveluliiketoiminnasta, asiakashallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista sekä laadunhallinnasta. Näiden osalta annettujen arvioiden keskiarvo vaihteli välillä 3,20 3,24. Kriittisimmät arviot (arviot: heikko =1 tai kohtalainen=2) yrityksensä liiketoimintaosaamisesta vastaajat kohdistivat elinkaariliiketoimintaan, kansainvälisen kaupan osaamiseen, strategian jalkauttamiseen, maakohtaisiin viranomaisvaatimuksiin liittyen tuotehyväksyntöihin ja liiketoiminnan digitalisoimiseen. Näiden osalta annettujen arvioiden keskiarvo vaihteli välillä 2,72 2,88. Pk yritysten ryhmässä heikoimmiksi osaamisalueiksi osoittautuivat elinkaariliiketoiminnan osaaminen, kansainvälisen kaupan osaaminen ja tuotehyväksyntöihin liittyvän maakohtaisten viranomaisvaatimusten osaaminen. Suurten yritysten (4 vastaajaa) edustajat arvioivat kriittisimmin (taso 2 kohtalainen) yrityksensä osaamisen strategian jalkauttamisessa, kaupallistamisessa ja tuotteistamisessa sekä liiketoiminnan digitalisoimisessa. Yhteenvetona voi todeta, että henkilöstön liiketoimintaosaaminen on kaikkien kyselyyn vastanneiden näkemyksen mukaan keskimäärin hyvällä tasolla (taso 3). Alan kehittämisen kannalta oleellinen kysymys on, onko hyvä liiketoiminnan osaamisen taso monimuotoistuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä riittävää. Vastaajia, jotka arvioivat liiketoiminnan jonkin osa alueen osaamisen tasolle heikko tai kohtalainen pyydettiin perustelemaan näkemystään. Vastauksissa voidaan tunnistaa neljä kategoriaa: 1) resurssit, 2) jatkuva kehittäminen, 3) osaaminen ja 4) asiakassuhde. Resurssit kategoriaan voi luokitella kolme näkökulmaa. Ensiksi taantuma vaikuttaa osaavan henkilökunnan rekrytointiin ja aiheuttaa resurssivajetta. Toiseksi alan viranomaismääräykset ja regulaatiot ovat muutoksessa ja sen seuranta vaatii resursseja. Tämä on myös syy siihen, että pienen yrityksen resurssit ovat koetuksella. Resurssit eivät riitä ajankohtaisen tiedon hankintaan aiheesta, joka koetaan laajaksi ja tulkinnallisesti epäselväksi. Kolmanneksi sisäiset näkemyserot vaadittavasta osaamisen tasosta voivat olla erilaisia ja ristiriitaisia. Jatkuvan kehittämisen kategoriaan sisältyvät maininnat strategian ja sen implementoinnin haastavuudesta. Suuremmissa yrityksissä strategian fokusointi ja priorisointi sekä läpivientikyky vaativat kehittämistä, kun taas pienemmissä yrityksissä strategia saattaa olla harvojen osaamisaluetta. Kaupallistaminen ja tuotteistaminen vaativat projektihallinnan tehostamista. Myynti ja markkinointi vaativat kehittämistä, varsinkin uusilla markkinoilla. Kolmas kategoria on osaamisen puute ja kokemattomuus. Neljänneksi kategoriaksi voidaan nostaa tapa, jolla asiakasta lähestytään ja kuinka asiakkuuksia hallitaan. Tähän kategoriaan voidaan liittää maininnat asiakkaiden häviämisestä jakelijoiden taakse sekä asiakkaan kohtaamisesta telemarkkinoinnin keinoin. Kummassakin tapauksessa asiakas on kaukana suhteessa toimittajaan ja asiakkaan palaute voi jäädä autenttisena saamatta.

19 Osaaminen, jota terveys ja hyvinvointiteknologia alalla tarvitaan vuonna 2020 Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan terveys ja hyvinvointiteknologia alan osaamistarpeita vuonna 2020, vastaukset eroavat hieman järjestykseltään sen mukaan, edustaako vastaaja pk yritystä, alle 10 henkilön pk yritystä tai suurta yritystä. Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteenveto vastausten perusteella luokitelluista neljästä osaamisalueesta, jotka nousivat tärkeimmiksi vastaajaryhmissä: kaikki vastaajat (n=25), alle 10 henkilön pk yrityksissä työskentelevät (n=16), kaikissa pk yrityksissä työskentelevät (n=21) ja suurissa yli 250 henkilön yrityksissä työskentelevät (n=4). Nro Kaikki vastaajat, n=25 <10 hlön yritykset, n=16 1 Liiketoiminnan Liiketoiminnan kokonaisvaltainen kokonaisvaltainen ymmärtäminen (18) ymmärtäminen 2 Asiakasymmärryksen luominen (14) (12) Palveluliiketoiminnan kehittäminen (8) 3 Myynti ja markkinointi (13) Myynti ja markkinointi (8) 4 Teknologian/tuotteen/palvelun kaupallistaminen ja tuotteistaminen (12) Muutosjohtaminen (7) Pk yritykset, n=21 Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen (14) Asiakasymmärryksen luominen (10) Palveluliiketoiminnan kehittäminen (10) Myynti ja markkinointi (10) Suuret yritykset, n=4 Projektijohtaminen (4) Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen(4) Asiakasymmärryks en luominen (4) * Kuva 14. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla tarvittava osaaminen vuonna *Saman vastausmäärän 3 saivat seuraavat aihealueet: verkostotyöskentely, sopimuskäytännöt, IPR ja patenttitieto, teknologian/tuotteen/palvelun kaupallistaminen ja tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, verkkomyynti, digitaalisen liiketoiminnan osaaminen ja kansainväliset viranomaisvaatimukset ja tuotehyväksynnät. Suurten yritysten kategoriassa verkostoliiketoiminnan merkityksen kasvu nostettiin erillisenä mainintana esiin. Siinä korostuvat kumppanuuksien ja rajapintojen hallinta. Kaikkien vastaajien keskuudessa enemmistö nosti esiin tulevaisuuden tärkeinä osaamisalueina liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, asiakasymmärryksen luomisen, myynnin ja markkinoinnin sekä kaupallistamisen ja tuotteistamisen. Pienet alle 10 hengen yritykset poikkesivat muista siinä, että niiden vastauksissa palveluliiketoiminnan kehittäminen ja muutosjohtaminen korostuivat liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen sekä myynnin ja markkinoinnin ohella. Suurissa yrityksissä nostettiin esiin erityisesti projektijohtamisen merkitys.

20 Kuva 15. Terveys ja hyvinvointiteknologian alalla tarvittava osaaminen vuonna 2020 (n=25). 20

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SELVITYSRAPORTTI. Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

SELVITYSRAPORTTI. Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIAYRITYSTEN LIIKETOIMINTA OSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEET JA TOIMINTAMALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON JA TERVEYS /HYVINVOINTI TEKNOLOGIAYRITYSTEN YHTEISTYÖLLE SELVITYSRAPORTTI

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Korjausrakentamisen kehittäminen teematyöpaja 20.11.2013 Jari Porthén Toimitusjohtaja, Realco Oy Hallituksen puheenjohtaja, Isännöintiliitto

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008

Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta. Katriina Otsamo 22.10.2008 Hyvinvointiklusteri Oulussa 2009 Kokemuksia OSKE-rahoituskokeilusta Katriina Otsamo 22.10.2008 OWI on hyvinvointialan liiketoiminnan kehittäjä Kaksi osaamisaluetta: vertikaalina hyvinvointiala, horisontaalisena

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot