SELVITYSRAPORTTI. Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYSRAPORTTI. Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund"

Transkriptio

1 TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIAYRITYSTEN LIIKETOIMINTA OSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEET JA TOIMINTAMALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON JA TERVEYS /HYVINVOINTI TEKNOLOGIAYRITYSTEN YHTEISTYÖLLE SELVITYSRAPORTTI Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaosaamisen kehitystarpeet 5 2. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytykset Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat Mikä tällä hetkellä toimii julkisen terveydenhuollon ja terveys / hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa Keinot, joilla julkinen terveydenhuolto ja terveys /hyvinvointiteknologiayritykset voivat rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä Asiakasymmärryksen rakentaminen, kolme tapausesimerkkiä Toimintamalli 15

3 3 Johdanto Tässä Hämeen ELY keskuksen ESR rahoituksella tukemassa selvitysraportissa kootaan yhteen näkemyksiä terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminnan nykytilasta, trendeistä ja tulevaisuuden osaamis ja kehitystarpeista sekä julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnan mahdollistajista. Raportti perustuu Uudellamaalla sijaitseville terveys ja hyvinvointi teknologiayrityksille tehdyn kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen tuloksiin. Terveys ja hyvinvointiteknologia nähdään Suomessa vahvasti kehittyvänä, useamman liiketoimintasektorin muodostamana toimialana. Terveys ja hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan kaikkia niitä laitteita, järjestelmiä ja tarvikkeita, joita käytetään itsehoidossa, omaseurannassa, terveyden ja sairaanhoidon diagnostiikassa, monitoroinnissa, hoidossa sekä vammojen tai toimintakyvyn vajausten korvaamisessa. Lisäksi käsite sisältää terveydenhoidon tietojärjestelmät, ohjelmistot sekä siihen liittyvän konsultoinnin ja toimittamisen. Tähän sisältyvät myös tieto ja viestintätekniikkaan perustuvat välineet ja palvelut (ehealth ja mhealth), joita käytetään sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa sekä terveydentilan seurannassa. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että alan kehitys on hyvin tutkimuskeskeistä, tutkimus ja kehitystoiminta kestää usein vuosia ja on kallista. Sama koskee myös alan innovaatioita. Osa tutkimus ja kehitystoiminnan kalleudesta ja hitaudesta johtuu lisääntyvästä sääntelystä, joka sekä kyselyssä että haastatteluissa mainittiin alan kehitystä hidastavana tekijänä. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan toiminta on nykyään lähtökohtaisesti globaalia liiketoimintaa, koska Suomen markkinat ovat pienet ja pelkästään Suomen markkinoille ei ole kustannustehokasta suunnitella tai valmistaa mitään. Terveys ja hyvinvointiteknologian tarjoamat ratkaisut eivät ole erityisen kulttuurisidonnaisia, joten niiden käytettävyys ja sovellettavuus eri markkinoilla on hyvä. Uuden terveys ja hyvinvointiteknologian alaan kuuluvan tuotteen, palvelun tai ratkaisun tie globaaleille markkinoille on pitkä. Jotta tuotteiden tai palveluiden markkinoille tuloaikaa voidaan lyhentää, tuotekehityshyväksyntöjen, vaikuttavuustutkimusten ja yrityksen uskottavuuden sekä jakelukanavien yhteensovittamisen on oltava mietitty ja niiden merkitys tunnistettu. Jotta terveys ja hyvinvointiteknologia alan tulevaisuuden kasvuodotukset täyttyisivät ja ala pystyisi lunastamaan siihen ladatut toiveet, toimintaympäristön on tuettava alan kehitystä ja

4 4 huolehdittava sen toimintaedellytyksistä varsinkin innovaatiokyvykkyyden mahdollistajana. Toimintaedellytykset tarkoittavat sitä, että toimintaympäristö tarjoaa yritykselle mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa ja tukee näitä pyrkimyksiä, eikä aseta esteitä. Tämä selvitysraportti pyrkii tekemään näkyväksi toisaalta niitä esteitä, joita kehityksen tiellä on ja toisaalta kartoittamaan tulevaisuuden näkemyksiä alan mahdollisuuksista kehittyä. Pääpaino on ymmärryksen rakentamisessa siinä, miten alan osaaminen näyttäytyy siellä toimivien silmin ja minkälaista osaamista alan liiketoimintaosaamiseen tällä hetkellä tarvitaan. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten liiketoimintaosaamisen nykytilaa ja kehitystarpeita kartoitettiin alan yrityksiin lähetetyllä sähköisellä webropol kyselyllä. Kyselyssä arvioitiin liiketoiminnan nykytilaa, alan tulevaisuuden trendejä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tarkastelemaan terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoimintaa tällä hetkellä, yhteistoiminnan esteitä ja mahdollistajia sekä yhteisen asiakasymmärryksen rakentamista.

5 5 1. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminta osaamisen kehitystarpeet Terveys ja hyvinvointiteknologia alan toimintaan vaikuttavat trendit Suomen taloudellinen tilanne on vaikea ja asettaa haasteita yritysten toiminnalle. Saatuja vastauksia kysymykseen laman vaikutuksesta yrityksen toiminnan vakauteen voidaan tulkita siten, että terveys ja hyvinvointiteknologia alan pienille yrityksille tilanne on haasteellinen esimerkiksi rahoituksen suhteen, mutta ala ei moneen muuhun toimialaan verrattuna ole kovin suhdanneherkkää. Vastaajat arvioivat tuotteiden ja palveluiden vientinäkymät erittäin myönteisiksi. Henkilöstön lisärekrytointiin 1 2 vuoden sisällä uskoi selkeä enemmistö vastaajista, mikä on positiivinen signaali. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan tällä hetkellä vaikuttavia globaaleiksi tunnistettavia trendejä ovat muun muassa kansalaisten ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma kroonisia tauteja sairastavien määrän kasvu, jatkuvasti vähenevä terveydenhuollon rahoitus ja rahoituksen painopisteen siirtyminen yksityisten ihmisten rahoitettavaksi. Kehittyneet maat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen palvelun tarpeeseen digitalisoitumisen ja robotiikan avulla. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa varsinkin nuorempi polvi on tullut hyvin tietoiseksi ja kiinnostuneeksi oman terveyden ylläpitämisestä, seuraamisesta ja terveellisen elämän mahdollistamisesta. Kansallisella tasolla trendeinä nähtiin kysymykset tulevaisuuden terveydenhuollon toimintaja digitaalisista järjestelmistä sekä niiden muodoista. Terveys ja hyvinvointiteknologiaa toimialana koskevat trendit viestivät kansallisen kehityksen tuomista mahdollisuuksista liittyen modernin teknologian hyödyntämiseen ja erilaisten rajapintojen muutosten tuomaan avoimuuteen, jotka ovat tehneet alaa saavutettavammaksi myös pienille yrityksille. Myös alaan liittyvä yleinen kiinnostus on tuonut mukanaan parantuneet mahdollisuudet pääoman hankintaan. Potilaskohtaisten ratkaisujen kehittyessä resurssien ohjautuminen sairaanhoidosta ennakoivaan hoitoon on selvä suuntaus. Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit koskivat toimitusketjujen ja toimitusverkkojen kehitystä ja niissä toimimista. Selviytymisen kannalta oleelliseksi kysymykseksi muodostuu se, kuinka pienet yritykset asemoivat itsensä suhteessa suuriin yrityksiin niin markkinoilla kuin toimitusketjuissa. Loppukäyttäjän vaatimustaso nousee. Oli kyse sitten asiantuntijasta tai kansalaisesta, odotus on kokonaisvaltaisessa palvelussa, joka käsittää terveys / hyvinvointiteknologian käytön opastuksen, huollon, korjauksen jne. Enää ei osteta vain laitetta, vaan palvelu, joka takaa sen, että laite toimii siinä tarkoituksessa, johon se on hankittu. Osaaminen liiketoiminnan eri osa alueilla

6 6 Vastaajat arvioivat oman organisaation osaamistason yleisesti hyväksi. Myönteisin käsitys oman osaamisen tasosta liittyi palvelu ja tuoteliiketoiminnan, asiakashallinnan, laadunhallinnan sekä tutkimus ja kehitysosaamiseen. Eniten heikon osaamisen arvioita kohdistettiin kansainvälisen kaupan, strategian jalkauttamisen, elinkaariliiketoiminnan ja liiketoiminnan digitalisoimisen osaamiseen sekä tuotehyväksyntöjen maakohtaisiin viranomaisvaatimuksiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöstön yleinen osaamistaso ja liiketoimintaosaaminen ovat vastaajien näkemyksen mukaan keskimäärin hyvällä tasolla, mutta alalla tarvittavien erikoisosaajien löytäminen on jossain määrin haasteellista. Heikko tai kohtalainen taso liittyivät taantuman vaikutuksiin, näkemyksiin vaaditusta osaamisesta, kokemattomuuteen ja markkinoinnin ja myynnin osaamiseen varsinkin digitalisoituneessa toimitusketjussa. Alan kehittämisen kannalta oleellinen kysymys on, onko hyvä liiketoiminnan osaamisen taso monimuotoistuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä riittävä. Vuoteen 2020 mentäessä vastaajat arvioivat tärkeimmiksi osaamistarpeiksi liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, asiakasymmärryksen luomisen, myynnin ja markkinoinnin sekä kaupallistamisen ja tuotteistamisen osaamisen. Suurissa yrityksissä toimivat nostivat muista poiketen tässä kohdassa esiin myös projektijohtamisen osaamisen. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Toimialan suurimmiksi esteiksi vastaajat arvioivat riittämättömään rahoituksen, alan toimijoiden pienuuden ja markkinoiden kehittymättömyyden. Markkinoiden kehittymättömyyden esteeksi maininneiden vastauksien taustalla heijastuu kokemus asiakkaiden konservatiivisista asenteista, teknologian vieroksumisesta tai teknologian pelosta, joka johtaa haluttomuuteen lähteä kehittämään tai kokeilemaan uutta. Kaiken kaikkiaan asiakkaiden uudistumishalu koetaan heikoksi, mikä näkyy konservatiivisena hankintapolitiikkana ja hitaina teknologian omaksumiskäytäntöinä. Tämä taas osaltaan johtaa hitaaseen kotimarkkinoiden kehitykseen. Uusilla teknologia alueilla syynä markkinoiden kehittymättömyyteen mainittiin myös se, että tuotteen elinkaari on pitkä ja markkinoiden kehittyminen vaatii aikaa. Bioteknologiassa genetiikan osaaminen ja mutaatiotiedon hyödyntäminen kliinisessä toiminnassa on koettu asiakkaan osaamiseen liittyvänä puutteena ja esteenä markkinoiden kehittymiselle. Esteenä mainittu asiakkaiden elektroniikan tuntemuksen heikkous ja tietoteknisten valmiuksien puutteet liittyvät järjestelmäsuunnittelun osalta kehittämisen näkökulmaan. Suunnittelu ja kehitys tapahtuvat liikaa järjestelmän ehdoilla. Vielä ei osata tarkastella järjestelmää käyttäjän näkökulmasta osana toimintajärjestelmää. Toiminta sopeutetaan järjestelmään eikä päinvastoin.

7 7 Hankintaan liittyvät esteet konkretisoituvat julkisten hankintojen kankeutena ja vaikeutena sekä puutteina tarjouspyynnöissä. Jos tarjouspyyntöjen laadintaan tai ylipäänsä hankintaan liittyvät prosessit eivät ole kunnossa, se näkyy yhteistyön sujuvuudessa ja asiakastyössä. Alaan liittyvät regulaatiot ja niiden muutokset asettavat vaatimuksia hankintaprosessiin ja saattavat hidastaa ja hankaloittaa sitä. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin pk yrityksiä, joiden resurssit ovat rajalliset. Taloudellisten resurssien vähäisyys mainittiinkin yhtenä yhteistyön esteenä. Yritysten kykenemättömyys yhteistyöhön ja alan sirpaleisuus koettiin myös esteeksi. Tämä ei ole omiaan avaamaan ja kehittämään markkinoita ja luomaan uusia mahdollisuuksia toimialan kehittämiseksi. Suurten yritysten kohdalla suurimmiksi esteiksi alan kehitykselle nähtiin omaan osaamiseen liittyvä puute, esim. verkostojohtamisen ja elektroniikkaosaamisen puute. Yhteenveto osaamistarpeista Toimialan tärkeimmät osaamistarpeet vuoteen 2020 mennessä 1. Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen 2. Asiakasymmärryksen luominen 3. Myynti ja markkinointi Yritysten/organisaatioiden heikoimmiksi arvioidut liiketoiminnan osaamistasot 1. Elinkaariliiketoiminta 2. Kansainvälisen kaupan osaaminen 3. Strategian jalkauttaminen 4. Tuotehyväksyntöjen maakohtaiset viranomaisvaatimukset 5. Liiketoiminnan digitalisoiminen

8 8 2. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytykset Yleisesti ajatellaan, että terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminta on hyvällä kasvuuralla. Tehdyn selvityksen tulokset kuitenkin osoittavat, että kasvun tiellä on hidastavia esteitä. Jotta kasvu saadaan parempaan vauhtiin kuin nyt on laita, tarvitaan alan eri toimijoita yhdistäviä toimintamalleja ja yhteisiä toiminta alustoja (platform) tuloksellisen toiminnan takaamiseksi. Tehdyn selvityksen asiantuntijahaastatteluosuudessa kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnasta tällä hetkellä ja toiminnan esteistä sekä mahdollistajista. Haastatteluissa keskityttiin julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnan tutkimiseen kahdesta syystä. Ensiksi julkinen terveydenhuolto on suomalaisille terveys /hyvinvointiteknologia alan yrityksille keskeinen asiakas. Vaikka sen sisälle mahtuu erilaista toimintaa, sitä määrittelee kuitenkin yhteinen julkinen tehtävä ja siitä seuraavat toimintatavat, määräykset ja johtaminen. Toiseksi julkinen terveydenhuolto on murroksessa ja siten nyt on mahdollisuuksia luoda uusia toimintamalleja ja tapoja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat yhteistyömalleja ja tapoja, joita nyt ei osata ajatella Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä Yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten kanssa voidaan tulkita jakautuvan kahtia. Terveys /hyvinvointiteknologiayrityksissä on suuria, markkinoilla kauan olleita perinteisiä toimijoita, joilla on pitkät ja hyvät yhteistyösuhteet julkisten terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Instrumentarium, lääkeyritykset, GE Healthcare, Planmeca, Thermo Fisher Scientific, PerkinElmer ja Danaher. Heidän kanssaan yhteistyö toimii jo nyt hyvin ja uusia palvelumalleja kehitetään yhdessä. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyö on perinteisiin nojaavaa ja konservatiivista, jossa myös hankinta ja ostotoiminnot ovat perinteissä pysyviä. Uusien yritysten markkinoille pääsy on hankalaa, myös kansainvälisesti. Pitkät yhteistyösuhteet takaavat julkiselle terveydenhuollolle toiminnan varmuutta ja luotettavuutta, joka on asiakassuhteen kannalta oleellista. Suurilla yrityksillä on resursseja tällaisten luomiseen ja ylläpitämiseen, pienillä yrityksillä ei.

9 9 Pienten yritysten haaste on myös toiminnan skaalautuvuudessa ja kyvyssä kasvaa, jos asiakkaan odotukset toimitusten määrästä tai koosta kasvavat. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan viranomaismääräykset ja hyväksymismenettelyt ovat monimutkaisia ja työläitä erityisesti startup ja pk yrityksille. Resursseja ei vaadita vain määräyksien tuntemisessa, vaan myös niiden tulkinnassa ja muutosten ennakoinnissa. Menestyä voi, jos on mahdollisuus vaikuttaa niihin sääntöihin, joilla joutuu kilpailemaan tai standardeihin, jotka liittyvät tuotteeseen. Pienten yritysten mahdollisuudet vaikuttaa näihin kumpaankin ovat vähäiset. Lisäksi suuret yritykset voivat kilpailla pienet yritykset pois markkinoilta muun muassa hinnoittelulla. Jotta pienet yritykset pääsevät markkinoille, saavat ensimmäiset referenssiasiakkaat ja pääsevät luomaan omaa markkina asemaa, on niiden mietittävä tarkkaan se, miten viestivät asiakkailleen niistä hyödyistä, joita yhteistoiminta heidän kanssaan tuottaa. Kun julkisen terveydenhuollon yhteistoiminta sujuu isojen yritysten kanssa ja mitään erityistä insentiiviä ei ole siirtyä pois kyseisestä toimintamallista, niin kuinka pienet yritykset aikovat muuttaa tätä toimintasuhdetta ja markkina asetelmaa? Verkottuneilla ja globaaleilla markkinoilla oman markkinaraon löytäminen on avainasemassa. Sen lisäksi markkinoille pääsy ei saisi olla kovin kaukana tulevaisuudessa, mikä voi alan pitkän tuotekehitysvaiheen huomioon ottaen olla haasteellista. Systeemitasolla julkisen terveydenhuollon sektori koetaan tällä hetkellä pirstaleisena. Se näyttäytyy hitaana päätöksentekona, konservatiivisuutena sekä muutoksen tehottomuutena. Tämä johtaa siihen, että sektorin muutosvoima siirtyy yksilöille, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa tai asiantuntijuuttaan ja ottavat vastuun siitä. Jos yritys haluaa yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa, tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on löydettävä julkisen terveydenhuoltojärjestelmän sisältä ne henkilöt, joilla on halua, kykyä ja resursseja viedä asioita eteenpäin. Terveys ja hyvinvointiteknologia alalla suomalaiset yritykset tekevät yhteistyötä jo nyt yliopistojen ja sairaaloiden kanssa. Tämä koskee useammin suuria kuin pieniä terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksiä. Myös pienille ja startup yrityksille olisi tarpeellista löytää tai luoda eräänlaisia testikenttiä, joissa yritykset voisivat esitellä asiakkaille tuotteita ja opastaa niiden ominaisuuksissa ja käytössä. Tällöin asiakkaat, olivatpa he sitten terveydenhuollon isoista hankinnoista vastaavia, lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muissa terveydenhuollon tai sairaanhoidon parissa työskenteleviä, voisivat tutustua ja nähdä laitteiden käyttöä ja toimintaa sekä testata niitä turvallisesti todellisuutta vastaavissa olosuhteissa. Ilman, että siitä olisi seurauksia, joita ei pysty hallitsemaan. Tällä hetkellä on käynnistymässä useita hankkeita, joissa pyritään vastaamaan tähän haasteeseen.

10 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet Kuten aiemmin todettiin, terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoiminta nojaa perinteisiin suhteisiin. Lisäksi julkinen terveydenhuolto nojaa toimituksissa ja hankinnoissa suuriin toimittajiin. Pienten ja uusien yritysten on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hankalaa päästä markkinoille ja se vaatii paljon yrityksen markkinoinnilta, myynniltä ja asiakashankinnalta. On tärkeätä löytää oikeat kanavat, joiden avulla omaa tuotetta tai palvelua pääsee esittelemään ja räätälöidä tuote /palveluviesti kohderyhmän tarpeiden mukaiseksi. Asiantuntijahaastatteluissa kysyttiin näkemyksiä siitä, mitkä ovat terveysteknologia alan yritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön suurimpia esteitä. Haastateltavien nimeämät esteet voidaan luokitella asenteisiin, rakennetekijöihin ja johtamiseen. Julkisen terveydenhuollon systeeminen järjestelmä nähtiin rakenteellisesti pirstaleisena, jossa on paljon sääntöjä ja määräyksiä, jotka rajoittavat yhteistoimintaa. Hankintalaki mainittiin yhtenä tällaisena määräyksiä sisältävänä ja yhteistoimintaa hankaloittavana tekijänä. Systeemisesti terveydenhuoltojärjestelmän nähtiin tukevan sairaudenhoitoa, ei terveenä pitämistä. Jos yrityksen tuote liittyy terveyden ylläpitoon tai seurantaan, sillä ei todennäköisesti ole mahdollisuuksia tulla osaksi terveydenhuoltojärjestelmän hankintoja. Johtamisen näkökulmasta mittaristo tukee sairauden hoitoa, eikä mittaa sairaudenhoidon vaikuttavuutta suhteessa ihmisten terveyteen. Mittaristo on laadittu mittaamaan sitä, kuinka monta potilasta tulee sisään tietyssä ajassa. Tämä ei tietenkään kerro mitään hoidon vaikuttavuudesta suhteessa asiakkaan saamaan ratkaisuun, jonka pitäisi olla keskeinen tekijä. Yhteistyötä hankaloittaa myös yritysten ja julkisen terveydenhuollon erilaiset johtamisen toiminnalliset ja päätöksenteon mallit. Yrityksiä johdetaan eri tavalla kuin julkisia terveydenhoidon yksikköjä. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että yritysten toimintaa määrittää strategia, tuoteportfolio ja talous. Julkisen terveydenhuollon pirstaleisuudesta johtuen päätöksenteko näyttäytyy hitaana ja ratkaisuun ryhdytään vasta, kun on pakko tehdä jotakin. Muutokset edellyttävät jonkinasteisen riskin ottoa, ja siihen ei oikein ole halua. Yksityisellä sektorilla, jos yrityksen johto päättää jotakin, niin toteutus on julkista sektoria suoraviivaisempaa ja se tehdään kohtalaisen nopealla aikataululla. Nämä toiminta ja johtamisjärjestelmän eroavuudet aiheuttavat esteitä. Julkinen sektori on ollut rakenteellisten muutosten kohteena jo jonkin aikaa ja julkisen talouden ongelmat näkyvät terveydenhoitoalalla. Resurssien vähäisyys näkyy siinä, että pyritään suoriutumaan vain jokapäiväisistä perustehtävistä. Toiminnan varmistamiseksi pitäydytään totutuissa toimintamalleissa. Kiinnostus ja into muutoksiin on vähäistä tai laimeaa. Johtamisessa management puoli korostuu ja henkilökohtainen sitoutuminen sekä näkemyksellisyys eli leadership jää pienempään rooliin. Julkisen terveydenhuollon ja terveysja hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyön varmistamiseksi on löydettävä yksilöt julkisen

11 11 terveydenhoitojärjestelmän sisältä, jotka ovat kiinnostuneita ja valmiita sitoutumaan uusien tuotteiden ja palvelujen kokeiluun. Yhteistoiminnan kehittämiseksi pienten ja keskisuurten yritysten olisi kiinnitettävä huomioita ja keskitettävä voimavaroja markkinoinnin, myynnin ja asiakashankinnan prosesseihin. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten tuotteet vaativat pitkäjänteistä työtä. Markkinoille pääsyn edellytyksenä on yhä enenevässä määrin se, että ymmärretään syvällisesti asiakkaan tavoitteita, liiketoiminnan ehtoja ja sitä, minkälaisin ratkaisuin asiakasta voidaan tukea. Tässä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi parantamisen varaa. 2.3 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että koko Suomea koskeva Sote uudistus saadaan toteutettua. Tämä uudistus vaikuttaa siihen, kuinka terveydenhuoltosektorin järjestelmätason päätöksenteko, rahoitus ja ohjaus tullaan järjestämään. Laajemman yhteistoimintaan perustuvan toimintakulttuurin syntymisen ja kehittymisen edellytyksenä on halu ja tahto sekä uudistumiseen että yhteistyöhön. Tästä on jo merkkejä olemassa. Esimerkiksi tutkimuksen puolella yhteistyötä terveysalan eri toimijoiden välillä on jo ollut. Sen ongelma on kuitenkin tähän mennessä ollut sama, mikä yleensä liittyy hanketoimintana toteutettavaan kehitystoimintaan, tulokset jäävät helposti vain raportteihin ja mahdolliseen pilotointiin. Tulosten leviäminen operatiiviseen toimintaan jää yksittäisten asiantuntijoiden innokkuuden ja harkinnan varaan. Osasyynä hankkeissa saatujen tulosten leviämättömyyteen on myös se, ettei hanketoimintaan osallistu operatiivisesta toiminnasta vastaavia tai operatiivisen organisaation toimijoita. Heillä voisi olla rooli tulosten testaamisessa arkipäivän toiminnassa. Tällöin tiedon siirto jokapäiväiseen toimintaan olisi luonteva osa yhteistyöhankkeita. Tässä yliopistot ja tutkimuslaitokset voisivat kehittää tutkimustoimintaa tarjoamalla pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin hankkeisiin entistä enemmän. Myös tutkimuksen rahoittajilla, kuten esimerkiksi Tekesillä, on vahva rooli siinä, minkälaisia hankkeita rahoitetaan ja mitä ovat rahoituksen ehdot. Yhteistyön näkökulmasta myös toistuva ja luonteva keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä edesauttaa tutkimus ja kehittämistoiminnan nopeutumista konkreettisella tasolla. Kun keskustelun ja vuoropuhelun kautta on luotu yhteinen näkemys, erilaisten ideoiden vieminen nopeasti pilottitasolle on todennäköisempää kuin silloin, jos tällaista vuoropuhelua tai yhteydenpitoa ei ole. Lisäksi yhteistyötä helpottaa, jos sen kautta saatuja tuloksia varten on jo olemassa selkeät mallit siitä, millä tavoin tuotteeseen tai palveluun liittyvät mahdolliset juridiset oikeudet tai velvoitteet ratkaistaan.

12 12 Asiakastarpeeseen perustuvan idean pilotti tasolle vienti vaatii selkeää näkemystä sekä asiakastarpeesta että yhteistä näkemystä siitä, mitä ollaan tekemässä ja millaista ongelmaa ratkaisemassa. Hyvän yhteistyön ehtona ovat toimivat, luottamukseen perustuvat suhteet. Tällaiset yhteistyösuhteet rakentuvat pitkäjänteiselle toiminnalle, jossa kaikkien osapuolten asiantuntijuus on tunnistettua ja tunnustettua. Tutkimus ja kehitysorganisaatioina yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota mahdollisuuksia ja tukea terveydenhuoltoalan tutkimukseen ja yhdessä kehittämiseen perustuvan toimintatavan rakentamisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa. Myös suuret terveydenhuoltoalan toimijat voivat luoda yhteistyömalleja, jotka parantavat eri toimijoiden yhteistoiminnan edellytyksiä. Tällä hetkellä toimialan eri järjestöt ja rahoitusorganisaatiot tarjoavat jo eri tavoin konseptoituja yhteistyön edistämiseksi tarkoitettuja kohtaamispaikkoja, tilaisuuksia ja palveluja. Jos yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa halutaan kehittää, vaatii se aluksi sekä henkisiä että taloudellisia resursseja, jotta toimintatapa kehittyisi ja siirtyisi osaksi organisaation tai yrityksen toimintaa. Suomessa yksityinen puoli voi toimia muutoksen agenttina luomalla palveluja ja terveysalan tuotteita, joiden merkitys kuluttajien keskuudessa on niin suuri, että he alkavat vaatia niitä myös julkiselta terveydenhuoltosektorilta. Siten yksityiset palveluntarjoajat voisivat toimia muutoksen moottoreina ja pakottaa myös julkista terveydenhuoltopuolta muuttumaan ja etsimään uusia toimintatapoja. 2.4 Mikä tällä hetkellä toimii julkisen terveydenhuollon ja terveys / hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa Yleisesti Suomessa organisaatiot ovat matalia ja on kohtalaisen helppoa löytää oikeat tahot, joiden kanssa keskustella. Samoin on mahdollista kohtuullisella vaivannäöllä päästä keskustelemaan sellaisten henkilöiden kanssa, jotka on tunnistanut tärkeiksi liiketoiminnan kannalta. Tämä on tekijä, joka edistää ja helpottaa yhteyksien syntymistä ja yhteistyötä. Jos konservatiivisuus ja perinteisyys voidaan tulkita vanhassa pitäytymiseksi ja uudistamista hidastavaksi tekijäksi, niin se voidaan tulkita myös positiivisesti stabiilimman toimintatavan varmistajaksi. Stabiilius näkyy pitkäjänteisenä yhteistoimintana esimerkiksi julkisen terveydenhuollon ja yksittäisen terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksen välillä. Ennalta arvattava toiminta takaa mahdollisuuden toimintatavan ohjaamiseen odotusten mukaisesti. Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän päätöksenteko näyttäytyy hitaana, moniulotteisena ja vaikeana. Onneksi kuitenkin järjestelmän sisältä on löydettävissä henkilöitä, jotka ovat uudistushaluisia ja innokkaita ottamaan uusia asioita vastaan ja viemään niitä eteenpäin. Tällä hetkellä terveydenhuollossa haetaan uutta suuntaa. Selkeästi se näyttäytyy uusien sairaaloiden rakentamisessa, sairaalasuunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Useita

13 13 uudisrakentamishankkeita on aloitettu ja niissä sairaalan toimintoja on ajateltu uudella, innovatiivisella tavalla. 2.5 Keinot, joilla julkinen terveydenhuolto ja terveys /hyvinvointiteknologiayritykset voivat rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä Toimintatapa, jossa tavoitteena on lisäarvon tuottaminen asiakkaille, on perusta kestävälle asiakassuhteelle. Asiakastarpeiden selvittämien ei ole helppo tehtävä, sillä asiakkuus voidaan helposti ymmärtää yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi, vaikka se usein hajoaa useaksi asiakkuudeksi. Asiantuntijahaastateltavien näkemyksiä asiakasymmärryksen rakentamisesta käsitellään alla olevien kolmen tapausesimerkin kautta Asiakasymmärryksen rakentaminen, kolme tapausesimerkkiä Tapaus 1 Ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa tärkeää osaa näyttelee yleinen valistus. Sitä saa Suomessa hyvin, erilaista neuvontaa ja opastusta on tarjolla, jotta yksilö ottaisi vastuuta oman terveyden ylläpidosta. Tulokset tässä vaihtelevat ja tärkeäksi kysymykseksi nouseekin se, miten valistus saadaan vaikuttamaan niin, että yksilöt muuttavat käyttäytymismallejaan ja omaksuvat tiedon ja toimintatavat arkipäiväänsä. Yksi tapa sekä yritysten että julkisen terveydenhuollon puolella on ihmisten osallistaminen ja henkilökohtaisemman ja personoidumman tiedon tarjoaminen sekä tiedon merkityksen tulkitseminen asiakkaalle. Usein terveydenhuollossa puhutaan keskiarvoista, jotka asiakkaalle eivät välttämättä kerro juuri mitään henkilökohtaisella tasolla. Keskiarvot etäännyttävät asiakasta omasta tilanteesta ja tekevät tilanteen hahmottamisen vaikeaksi. Jos lähdetään siitä, että terveydenhuollon asiakas on sekä tiedon antaja että toimintojen suorittaja, hänen täytyy ymmärtää mistä on kysymys. Asiakkaiden mukanaolo vaatii terveydenhuollon asiantuntijalta kykyä reagoida hyvin erilaisiin tilanteisiin ja asiakkaisiin. Tällöin ei puhuta keskimääräisistä riskeistä vaan henkilön riskeistä. Sekä yritysten että julkisen terveydenhuollon olisi tarjottava personoituja, yksilöllisiä ratkaisuja. Tässä pohjana voisi käyttää esimerkiksi geenitietoja sekä elämäntapatietoja, miten elät suhteessa suureen jakaumaan. Tällainen tieto tarjoaisi mahdollisuuden konkreettiseen tilannearviointiin, oivalluksiin ja ymmärryksen rakentamiseen omasta tilanteesta. Tämä loisi mahdollisuuksia terveydenhoidossa edetä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jossa asiakas on aktiivisesti mukana. Asiakas nähtäisiin arvon tuottajana palveluprosessissa, jossa arvoa ja hyötyä syntyy ja kertyy koko terveydenhoitosuhteeseen liittyvän prosessin ajan. Terveydenhuollon palvelun ja siihen liittyvien yritysten tavoite pitäisi olla personoituihin testeihin perustuvan palvelun ja tiedon tarjoaminen, joka yksilöisi tarjotun henkilöä koskevan informaation niin, että hän kokee sen omakohtaiseksi ja merkittäväksi.

14 14 Tapaus 2 Tieto asiakkaiden tarpeista välittyy parhaimmillaan palvelun tarjoajalle paljon suoremmin kuin tavarantoimittajalle, koska palvelut tapahtuvat tavallisesti vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Terveydenhuollon sektorin pitäisi paljon paremmin hyödyntää sitä tosiasiaa, että julkinen terveydenhuolto on hyvin läheisessä suhteessa asiakkaaseen. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on taas vaikeampaa päästä lähelle asiakasrajapintaa. Terveydenhuollon innovaatiotoiminnassa, projekteissa ja piloteissa olisi mahdollisuus kehittää mekanismeja, joilla yhteistyötä voisi lisätä siten, että isot julkiset toimijat yhdistäisivät sekä yrityksiä että kolmannen sektorin järjestöjä mukaan omiin kehitysprojekteihinsa. Asiakas, asiantuntija tai loppukäyttäjäymmärryksen luomiseksi projektiin kutsuttaisiin mukaan myös näiden edustajia. Uudessa lastensairaalassa on alusta saakka otettu perheitä ja potilaita mukaan. Nyt kun asiaan on tartuttu, niin toivottavasti tämä tapa leviää myös muuhun toiminnan kehittämiseen. Hanketoimintaa, jossa on mukana eri alan toimijoita, on jo tällä hetkellä käynnissä. Tämän tyyppiselle innovatiiviselle ja kokeilevalle yhdessä kehittämiselle olisi luotava pysyvämpi malli tai mekanismi, joka mahdollistaisi sen jatkuvuuden. Tapaus 3 Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten olisi tärkeää saada hyvä referenssi tuotteelleen. Referenssi toimii markkinoinnin välineenä. Tällöin asiakas tietää, että tuote tai palvelu on oikeasti olemassa, se on ollut käytössä ja koettu toimivaksi.

15 15 3. Toimintamalli Tähän asti terveydenhuoltojärjestelmä on näyttäytynyt monoliittisena ja jäykkänä kokonaisuutena, johon tartuntapinnan löytäminen on ollut vaikeaa. Nyt kun koko terveydenhuoltojärjestelmä on muutoksessa, on hyvä hetki miettiä laajemminkin uusiutumista ja uudistumista. Tätä kirjoitettaessa Sote uudistuksen lakiluonnos on ollut hyväksyttävänä eduskunnassa. Kuva 1. Sote uudistuksen yleinen aluejaon malli. (Aki Lindén, ) Se, kuinka yllä esitetty malli konkretisoituu rahoituksen, ohjauksen ja toiminnan prioriteettien sekä rakenteen suhteen määrittää paljon sitä, miten tulevaisuudessa terveydenhuoltosektori tulee lunastamaan odotuksia, joita siihen sekä tuottavuuden että palvelujen laadun parantumisen näkökulmasta on ladattu. Tällä hetkellä suositaan ajatusta emergenteistä rakenteista, jotka pystyvät reagoimaan joustavasti muutoksiin ja vastaamaan toimintaympäristöstä tuleviin muutoksen signaaleihin ja vaateisiin muuttamalla toimintatapojaan ja mallejaan vastaamaan näitä vaatimuksia.

16 16 Odotukset siitä, että ohjausjärjestelmä sallisi muuntuvuutta ja joustavuutta ohjausta unohtamatta, ovat kuitenkin olemassa. Tähän asti vuoropuhelu julkisen ja yksityisen sektorin välillä on ollut paljolti yksittäisten henkilöiden ja toimijoiden varassa. Tulevaisuudessa sen tulisi olla ennemminkin terveydenhuoltojärjestelmään liittyvä rakenteellinen tekijä kuin satunnaisiin kohtaamisiin tai yhteydenottoihin perustuva. Jos yhteistyötä halutaan edistää, sille on luotava edellytyksiä, jotta avoin ja vastavuoroinen keskustelu ja vuoropuhelu ovat mahdollisia. Vuoropuhelun aloittamisen esteenä on ollut sekä yksityisen että julkisen puolen toimijoiden tiedon ja tradition puute siitä, kuinka yhteistoimintaa voisi aloittaa. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole ollut tietoa siitä, kuinka julkisen sektorin isoja toimijoita tulisi lähestyä. Jotta terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuus suhteessa resurssien käyttöön tehostuisi, tulisi toimia prosessimaisesti. Tämän ei tarvitse merkitä valmiita rakenteita ja organisaatiota, vaan ennemminkin tahtotilan ja näkemyksen luomista siitä, mitkä ovat ne tekijät, jotka ohjaavat toimintaa tietyssä raamissa. Raamin sisällä olisi yleisellä tasolla kuvattu ne rakenteet, mekanismit ja prosessit, joiden avulla terveydenhuoltojärjestelmä ohjaa ja toteuttaa omaa tehtäväänsä. Siihen liittyisi yleiset määritellyt palveluprosessikuvaukset. Tällöin yhteistyö eri toimijoiden välillä on organisoitavissa niin, että kaikilla on yhteinen näkemys toiminnan raameista ja yhteistyön tavoitteet ovat määriteltävissä tämän raamin puitteissa. Rakenteiden tulee mahdollistaa palvelukokonaisuuksien luomisen joko asiakas tai asiakasryhmäkohtaisesti. Tämä tarkoittaa prosessimaista tapaa toimia, jossa prosessi kulkee tuotantoyksiköiden läpi. Prosessin tuloksena asiakas saa tarvitsemansa palvelun. Kun julkisen terveydenhuollon puolella voimavarat menevät pääosin arkipäivän pyörittämiseen ja perustehtävistä suoriutumiseen, muutokset koetaan helposti haitaksi ja rasitteeksi, joka luo halua vastustaa muutosta. Konservatiivisuus korostuu, eikä helposti lähdetä mukaan mihinkään, jonka lopputulosta ei tiedetä. Uuden tuominen tällaiseen ympäristöön on haasteellista. Kun yksityisen puolen toimijat haluavat tuoda uuden laitteen tai palvelun tällaiseen toimintaympäristöön, on viisasta järjestää ensin olosuhteet niin, ettei uusi toiminta häiritse toimintaympäristön arkirutiineja. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi hankkeistuksella. Tällöin kokeilu voi tapahtua turvallisesti ja päivittäisen toiminnan ulkopuolella. Palvelua tai tuotetta ja sen ominaisuuksia voidaan opetella rauhassa ja ominaisuuksia tarkastella eri tilanteissa. Tämä tietysti vaatii resursseja, osaamista ja mahdollisesti yhteistyöverkostoja. Hankkeisiin voidaan ottaa mukaan eri henkilöstöryhmiä ja he voivat tutustua palveluun tai tuotteeseen käytännössä ja miettiä sen vaikutuksia omaan työhönsä. Tällainen hanketoiminta edellyttää henkilötason suhteita ja tilanteen, jossa kumpikin osapuoli on kiinnostunut kyseisen palvelun tai tuotteen kehittämisestä tai toimintaan ottamisesta. Pienille ja keskisuurille yrityksille tällainen toimintatapa on haasteellista sen vaatiman ajan ja resurssien käytön suhteen.

17 17 Hyvinvoinnin lisääntyessä ihmiset vaativat yksilöllisempää palvelua, oman henkilökohtaisen tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja erilaisten yhtäaikaisten tekijöiden huomioonottamista. Yksilöllistäminen on maailmanlaajuisesti kehittyvä trendi. Yritysten ja palvelun tarjoajien on otettava asiakas toiminnan lähtökohdaksi syvällisemmällä tasolla kuin on tähän asti tehty. Tärkeätä on myös se, että asiakas kokee suhteen palvelun tai tuotteen tarjoajaan arvokkaaksi, koska tuotteen/palvelun tarjoaja tukee hänen tavoitteitaan ja prosessejaan. Palvelulähtöinen asiakasta huomioiva liiketoiminta tarjoaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin julkisella kuin yksityiselläkin terveydenhuollon sektorilla. Yhteistyö vaatii systemaattisempaa ja strategisempaa luonnetta niin johtamisessa kuin toiminnassa ja toiminnan uudistamista tulisi johtaa strategisemmin. Yhteenvetona aineiston pohjalta on rakennettu yleinen kuvaus palvelumalliksi. Se jakautuu yleiseen systeemiseen kuvaukseen, joka on pohjana julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyön toimintamallille. Kuva 2. Palvelumallin systeeminen kuvaus. Systeeminen rakenne luo perustan toiminnalle, joka on resursoitu toiminnan volyymi ja tapa huomioiden. Rakenne tukee johtamisen ja viestinnän käytäntöjä, jotka mahdollistavat joustavan ja kommunikatiivisen johtamisen tavan. Johtaminen keskittyy tavoitteiden viestimiseen kohderyhmälle tarkoituksenmukaisella tavalla ja näin varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus ymmärtää, mikä toiminnassa on tärkeää ja tavoiteltavaa.

18 18 Jotta toimintaa voidaan ohjata pitää olla malleja ja niiden pohjalta rakennettuja mekanismeja, jotka ohjaavat toimintaa. Se kuinka mallit ja mekanismit rakentuvat, voi määräytyä hyvinkin eri tavoin. Tärkeää on, että ne toimivat ja soveltuvat tarkoitukseen. Toimiva kokonaisuus vaatii investointeja ja asiantuntijoita. Kuva 3. Yhteistyön toimintamalli. Yhteistyön perusedellytys on, että toimijoiden välillä on luottamuksellinen suhde. Luottamus syntyy havaitusta asiantuntijuudesta ja kiinnostuksesta yhteistä asiaa kohtaan. Se voi olla myös kiinnostus ja halu auttaa asiakasta identifioimaan ongelma ja tarjota ratkaisua tai asiantuntemusta. Tärkeää on löytää sopiva yhteistyömuoto ja sopivat kumppanit. Asiantuntemus edellyttää toimialan tuntemusta, joka tuo asiantuntemukseen syvyyttä ja laajuutta. Toimintaedellytykset paranevat, kun tuntee toimialan tavat ja sen tuomat mahdollisuudet. Syvällinen ymmärrys asiakkaan tarpeista auttaa hyödyn argumentoinnissa. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayrityksen yhteistyö sujuu paremmin winwin tilanteessa, kun kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä ja näkemys saaduista hyödyistä on selkeä.

19 19 Kehitystyö on hyvä irrottaa arkipäivän toiminnasta ja luoda ympäristö, jossa kokeilu, oppiminen ja ihmettely on sallittua. Tällaisia kehitysympäristöjä voi luoda esimerkiksi hankkeistamalla kehitystyö. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat julkisen ja yksityisen terveydenhuoltosektorin varteenotettavia kumppaneita ja voisivat vielä nykyistä enemmän luoda yrityksille mahdollisuuksia tällaisiin yhteistyöhankkeisiin.

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot