SELVITYSRAPORTTI. Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYSRAPORTTI. Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund"

Transkriptio

1 TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIAYRITYSTEN LIIKETOIMINTA OSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEET JA TOIMINTAMALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON JA TERVEYS /HYVINVOINTI TEKNOLOGIAYRITYSTEN YHTEISTYÖLLE SELVITYSRAPORTTI Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoimintaosaamisen kehitystarpeet 5 2. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytykset Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat Mikä tällä hetkellä toimii julkisen terveydenhuollon ja terveys / hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa Keinot, joilla julkinen terveydenhuolto ja terveys /hyvinvointiteknologiayritykset voivat rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä Asiakasymmärryksen rakentaminen, kolme tapausesimerkkiä Toimintamalli 15

3 3 Johdanto Tässä Hämeen ELY keskuksen ESR rahoituksella tukemassa selvitysraportissa kootaan yhteen näkemyksiä terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminnan nykytilasta, trendeistä ja tulevaisuuden osaamis ja kehitystarpeista sekä julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnan mahdollistajista. Raportti perustuu Uudellamaalla sijaitseville terveys ja hyvinvointi teknologiayrityksille tehdyn kyselytutkimuksen ja teemahaastattelujen tuloksiin. Terveys ja hyvinvointiteknologia nähdään Suomessa vahvasti kehittyvänä, useamman liiketoimintasektorin muodostamana toimialana. Terveys ja hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan kaikkia niitä laitteita, järjestelmiä ja tarvikkeita, joita käytetään itsehoidossa, omaseurannassa, terveyden ja sairaanhoidon diagnostiikassa, monitoroinnissa, hoidossa sekä vammojen tai toimintakyvyn vajausten korvaamisessa. Lisäksi käsite sisältää terveydenhoidon tietojärjestelmät, ohjelmistot sekä siihen liittyvän konsultoinnin ja toimittamisen. Tähän sisältyvät myös tieto ja viestintätekniikkaan perustuvat välineet ja palvelut (ehealth ja mhealth), joita käytetään sairauksien ehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa sekä terveydentilan seurannassa. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että alan kehitys on hyvin tutkimuskeskeistä, tutkimus ja kehitystoiminta kestää usein vuosia ja on kallista. Sama koskee myös alan innovaatioita. Osa tutkimus ja kehitystoiminnan kalleudesta ja hitaudesta johtuu lisääntyvästä sääntelystä, joka sekä kyselyssä että haastatteluissa mainittiin alan kehitystä hidastavana tekijänä. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan toiminta on nykyään lähtökohtaisesti globaalia liiketoimintaa, koska Suomen markkinat ovat pienet ja pelkästään Suomen markkinoille ei ole kustannustehokasta suunnitella tai valmistaa mitään. Terveys ja hyvinvointiteknologian tarjoamat ratkaisut eivät ole erityisen kulttuurisidonnaisia, joten niiden käytettävyys ja sovellettavuus eri markkinoilla on hyvä. Uuden terveys ja hyvinvointiteknologian alaan kuuluvan tuotteen, palvelun tai ratkaisun tie globaaleille markkinoille on pitkä. Jotta tuotteiden tai palveluiden markkinoille tuloaikaa voidaan lyhentää, tuotekehityshyväksyntöjen, vaikuttavuustutkimusten ja yrityksen uskottavuuden sekä jakelukanavien yhteensovittamisen on oltava mietitty ja niiden merkitys tunnistettu. Jotta terveys ja hyvinvointiteknologia alan tulevaisuuden kasvuodotukset täyttyisivät ja ala pystyisi lunastamaan siihen ladatut toiveet, toimintaympäristön on tuettava alan kehitystä ja

4 4 huolehdittava sen toimintaedellytyksistä varsinkin innovaatiokyvykkyyden mahdollistajana. Toimintaedellytykset tarkoittavat sitä, että toimintaympäristö tarjoaa yritykselle mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa ja tukee näitä pyrkimyksiä, eikä aseta esteitä. Tämä selvitysraportti pyrkii tekemään näkyväksi toisaalta niitä esteitä, joita kehityksen tiellä on ja toisaalta kartoittamaan tulevaisuuden näkemyksiä alan mahdollisuuksista kehittyä. Pääpaino on ymmärryksen rakentamisessa siinä, miten alan osaaminen näyttäytyy siellä toimivien silmin ja minkälaista osaamista alan liiketoimintaosaamiseen tällä hetkellä tarvitaan. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten liiketoimintaosaamisen nykytilaa ja kehitystarpeita kartoitettiin alan yrityksiin lähetetyllä sähköisellä webropol kyselyllä. Kyselyssä arvioitiin liiketoiminnan nykytilaa, alan tulevaisuuden trendejä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiantuntijahaastatteluissa keskityttiin tarkastelemaan terveys ja hyvinvointiteknologiayritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoimintaa tällä hetkellä, yhteistoiminnan esteitä ja mahdollistajia sekä yhteisen asiakasymmärryksen rakentamista.

5 5 1. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminta osaamisen kehitystarpeet Terveys ja hyvinvointiteknologia alan toimintaan vaikuttavat trendit Suomen taloudellinen tilanne on vaikea ja asettaa haasteita yritysten toiminnalle. Saatuja vastauksia kysymykseen laman vaikutuksesta yrityksen toiminnan vakauteen voidaan tulkita siten, että terveys ja hyvinvointiteknologia alan pienille yrityksille tilanne on haasteellinen esimerkiksi rahoituksen suhteen, mutta ala ei moneen muuhun toimialaan verrattuna ole kovin suhdanneherkkää. Vastaajat arvioivat tuotteiden ja palveluiden vientinäkymät erittäin myönteisiksi. Henkilöstön lisärekrytointiin 1 2 vuoden sisällä uskoi selkeä enemmistö vastaajista, mikä on positiivinen signaali. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten toimintaan tällä hetkellä vaikuttavia globaaleiksi tunnistettavia trendejä ovat muun muassa kansalaisten ikääntyminen ja sen mukanaan tuoma kroonisia tauteja sairastavien määrän kasvu, jatkuvasti vähenevä terveydenhuollon rahoitus ja rahoituksen painopisteen siirtyminen yksityisten ihmisten rahoitettavaksi. Kehittyneet maat pyrkivät vastaamaan lisääntyneeseen palvelun tarpeeseen digitalisoitumisen ja robotiikan avulla. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa varsinkin nuorempi polvi on tullut hyvin tietoiseksi ja kiinnostuneeksi oman terveyden ylläpitämisestä, seuraamisesta ja terveellisen elämän mahdollistamisesta. Kansallisella tasolla trendeinä nähtiin kysymykset tulevaisuuden terveydenhuollon toimintaja digitaalisista järjestelmistä sekä niiden muodoista. Terveys ja hyvinvointiteknologiaa toimialana koskevat trendit viestivät kansallisen kehityksen tuomista mahdollisuuksista liittyen modernin teknologian hyödyntämiseen ja erilaisten rajapintojen muutosten tuomaan avoimuuteen, jotka ovat tehneet alaa saavutettavammaksi myös pienille yrityksille. Myös alaan liittyvä yleinen kiinnostus on tuonut mukanaan parantuneet mahdollisuudet pääoman hankintaan. Potilaskohtaisten ratkaisujen kehittyessä resurssien ohjautuminen sairaanhoidosta ennakoivaan hoitoon on selvä suuntaus. Organisaatioihin ja yrityksiin liittyvät trendit koskivat toimitusketjujen ja toimitusverkkojen kehitystä ja niissä toimimista. Selviytymisen kannalta oleelliseksi kysymykseksi muodostuu se, kuinka pienet yritykset asemoivat itsensä suhteessa suuriin yrityksiin niin markkinoilla kuin toimitusketjuissa. Loppukäyttäjän vaatimustaso nousee. Oli kyse sitten asiantuntijasta tai kansalaisesta, odotus on kokonaisvaltaisessa palvelussa, joka käsittää terveys / hyvinvointiteknologian käytön opastuksen, huollon, korjauksen jne. Enää ei osteta vain laitetta, vaan palvelu, joka takaa sen, että laite toimii siinä tarkoituksessa, johon se on hankittu. Osaaminen liiketoiminnan eri osa alueilla

6 6 Vastaajat arvioivat oman organisaation osaamistason yleisesti hyväksi. Myönteisin käsitys oman osaamisen tasosta liittyi palvelu ja tuoteliiketoiminnan, asiakashallinnan, laadunhallinnan sekä tutkimus ja kehitysosaamiseen. Eniten heikon osaamisen arvioita kohdistettiin kansainvälisen kaupan, strategian jalkauttamisen, elinkaariliiketoiminnan ja liiketoiminnan digitalisoimisen osaamiseen sekä tuotehyväksyntöjen maakohtaisiin viranomaisvaatimuksiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöstön yleinen osaamistaso ja liiketoimintaosaaminen ovat vastaajien näkemyksen mukaan keskimäärin hyvällä tasolla, mutta alalla tarvittavien erikoisosaajien löytäminen on jossain määrin haasteellista. Heikko tai kohtalainen taso liittyivät taantuman vaikutuksiin, näkemyksiin vaaditusta osaamisesta, kokemattomuuteen ja markkinoinnin ja myynnin osaamiseen varsinkin digitalisoituneessa toimitusketjussa. Alan kehittämisen kannalta oleellinen kysymys on, onko hyvä liiketoiminnan osaamisen taso monimuotoistuvassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä riittävä. Vuoteen 2020 mentäessä vastaajat arvioivat tärkeimmiksi osaamistarpeiksi liiketoiminnan kokonaisvaltaisen ymmärtämisen, asiakasymmärryksen luomisen, myynnin ja markkinoinnin sekä kaupallistamisen ja tuotteistamisen osaamisen. Suurissa yrityksissä toimivat nostivat muista poiketen tässä kohdassa esiin myös projektijohtamisen osaamisen. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan kehityksen suurimmat esteet Toimialan suurimmiksi esteiksi vastaajat arvioivat riittämättömään rahoituksen, alan toimijoiden pienuuden ja markkinoiden kehittymättömyyden. Markkinoiden kehittymättömyyden esteeksi maininneiden vastauksien taustalla heijastuu kokemus asiakkaiden konservatiivisista asenteista, teknologian vieroksumisesta tai teknologian pelosta, joka johtaa haluttomuuteen lähteä kehittämään tai kokeilemaan uutta. Kaiken kaikkiaan asiakkaiden uudistumishalu koetaan heikoksi, mikä näkyy konservatiivisena hankintapolitiikkana ja hitaina teknologian omaksumiskäytäntöinä. Tämä taas osaltaan johtaa hitaaseen kotimarkkinoiden kehitykseen. Uusilla teknologia alueilla syynä markkinoiden kehittymättömyyteen mainittiin myös se, että tuotteen elinkaari on pitkä ja markkinoiden kehittyminen vaatii aikaa. Bioteknologiassa genetiikan osaaminen ja mutaatiotiedon hyödyntäminen kliinisessä toiminnassa on koettu asiakkaan osaamiseen liittyvänä puutteena ja esteenä markkinoiden kehittymiselle. Esteenä mainittu asiakkaiden elektroniikan tuntemuksen heikkous ja tietoteknisten valmiuksien puutteet liittyvät järjestelmäsuunnittelun osalta kehittämisen näkökulmaan. Suunnittelu ja kehitys tapahtuvat liikaa järjestelmän ehdoilla. Vielä ei osata tarkastella järjestelmää käyttäjän näkökulmasta osana toimintajärjestelmää. Toiminta sopeutetaan järjestelmään eikä päinvastoin.

7 7 Hankintaan liittyvät esteet konkretisoituvat julkisten hankintojen kankeutena ja vaikeutena sekä puutteina tarjouspyynnöissä. Jos tarjouspyyntöjen laadintaan tai ylipäänsä hankintaan liittyvät prosessit eivät ole kunnossa, se näkyy yhteistyön sujuvuudessa ja asiakastyössä. Alaan liittyvät regulaatiot ja niiden muutokset asettavat vaatimuksia hankintaprosessiin ja saattavat hidastaa ja hankaloittaa sitä. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin pk yrityksiä, joiden resurssit ovat rajalliset. Taloudellisten resurssien vähäisyys mainittiinkin yhtenä yhteistyön esteenä. Yritysten kykenemättömyys yhteistyöhön ja alan sirpaleisuus koettiin myös esteeksi. Tämä ei ole omiaan avaamaan ja kehittämään markkinoita ja luomaan uusia mahdollisuuksia toimialan kehittämiseksi. Suurten yritysten kohdalla suurimmiksi esteiksi alan kehitykselle nähtiin omaan osaamiseen liittyvä puute, esim. verkostojohtamisen ja elektroniikkaosaamisen puute. Yhteenveto osaamistarpeista Toimialan tärkeimmät osaamistarpeet vuoteen 2020 mennessä 1. Liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen 2. Asiakasymmärryksen luominen 3. Myynti ja markkinointi Yritysten/organisaatioiden heikoimmiksi arvioidut liiketoiminnan osaamistasot 1. Elinkaariliiketoiminta 2. Kansainvälisen kaupan osaaminen 3. Strategian jalkauttaminen 4. Tuotehyväksyntöjen maakohtaiset viranomaisvaatimukset 5. Liiketoiminnan digitalisoiminen

8 8 2. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan edellytykset Yleisesti ajatellaan, että terveys ja hyvinvointiteknologia alan liiketoiminta on hyvällä kasvuuralla. Tehdyn selvityksen tulokset kuitenkin osoittavat, että kasvun tiellä on hidastavia esteitä. Jotta kasvu saadaan parempaan vauhtiin kuin nyt on laita, tarvitaan alan eri toimijoita yhdistäviä toimintamalleja ja yhteisiä toiminta alustoja (platform) tuloksellisen toiminnan takaamiseksi. Tehdyn selvityksen asiantuntijahaastatteluosuudessa kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnasta tällä hetkellä ja toiminnan esteistä sekä mahdollistajista. Haastatteluissa keskityttiin julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnan tutkimiseen kahdesta syystä. Ensiksi julkinen terveydenhuolto on suomalaisille terveys /hyvinvointiteknologia alan yrityksille keskeinen asiakas. Vaikka sen sisälle mahtuu erilaista toimintaa, sitä määrittelee kuitenkin yhteinen julkinen tehtävä ja siitä seuraavat toimintatavat, määräykset ja johtaminen. Toiseksi julkinen terveydenhuolto on murroksessa ja siten nyt on mahdollisuuksia luoda uusia toimintamalleja ja tapoja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat yhteistyömalleja ja tapoja, joita nyt ei osata ajatella Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminta tällä hetkellä Yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten kanssa voidaan tulkita jakautuvan kahtia. Terveys /hyvinvointiteknologiayrityksissä on suuria, markkinoilla kauan olleita perinteisiä toimijoita, joilla on pitkät ja hyvät yhteistyösuhteet julkisten terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi Instrumentarium, lääkeyritykset, GE Healthcare, Planmeca, Thermo Fisher Scientific, PerkinElmer ja Danaher. Heidän kanssaan yhteistyö toimii jo nyt hyvin ja uusia palvelumalleja kehitetään yhdessä. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyö on perinteisiin nojaavaa ja konservatiivista, jossa myös hankinta ja ostotoiminnot ovat perinteissä pysyviä. Uusien yritysten markkinoille pääsy on hankalaa, myös kansainvälisesti. Pitkät yhteistyösuhteet takaavat julkiselle terveydenhuollolle toiminnan varmuutta ja luotettavuutta, joka on asiakassuhteen kannalta oleellista. Suurilla yrityksillä on resursseja tällaisten luomiseen ja ylläpitämiseen, pienillä yrityksillä ei.

9 9 Pienten yritysten haaste on myös toiminnan skaalautuvuudessa ja kyvyssä kasvaa, jos asiakkaan odotukset toimitusten määrästä tai koosta kasvavat. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan viranomaismääräykset ja hyväksymismenettelyt ovat monimutkaisia ja työläitä erityisesti startup ja pk yrityksille. Resursseja ei vaadita vain määräyksien tuntemisessa, vaan myös niiden tulkinnassa ja muutosten ennakoinnissa. Menestyä voi, jos on mahdollisuus vaikuttaa niihin sääntöihin, joilla joutuu kilpailemaan tai standardeihin, jotka liittyvät tuotteeseen. Pienten yritysten mahdollisuudet vaikuttaa näihin kumpaankin ovat vähäiset. Lisäksi suuret yritykset voivat kilpailla pienet yritykset pois markkinoilta muun muassa hinnoittelulla. Jotta pienet yritykset pääsevät markkinoille, saavat ensimmäiset referenssiasiakkaat ja pääsevät luomaan omaa markkina asemaa, on niiden mietittävä tarkkaan se, miten viestivät asiakkailleen niistä hyödyistä, joita yhteistoiminta heidän kanssaan tuottaa. Kun julkisen terveydenhuollon yhteistoiminta sujuu isojen yritysten kanssa ja mitään erityistä insentiiviä ei ole siirtyä pois kyseisestä toimintamallista, niin kuinka pienet yritykset aikovat muuttaa tätä toimintasuhdetta ja markkina asetelmaa? Verkottuneilla ja globaaleilla markkinoilla oman markkinaraon löytäminen on avainasemassa. Sen lisäksi markkinoille pääsy ei saisi olla kovin kaukana tulevaisuudessa, mikä voi alan pitkän tuotekehitysvaiheen huomioon ottaen olla haasteellista. Systeemitasolla julkisen terveydenhuollon sektori koetaan tällä hetkellä pirstaleisena. Se näyttäytyy hitaana päätöksentekona, konservatiivisuutena sekä muutoksen tehottomuutena. Tämä johtaa siihen, että sektorin muutosvoima siirtyy yksilöille, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa tai asiantuntijuuttaan ja ottavat vastuun siitä. Jos yritys haluaa yhteistyöhön julkisen terveydenhuollon kanssa, tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on löydettävä julkisen terveydenhuoltojärjestelmän sisältä ne henkilöt, joilla on halua, kykyä ja resursseja viedä asioita eteenpäin. Terveys ja hyvinvointiteknologia alalla suomalaiset yritykset tekevät yhteistyötä jo nyt yliopistojen ja sairaaloiden kanssa. Tämä koskee useammin suuria kuin pieniä terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksiä. Myös pienille ja startup yrityksille olisi tarpeellista löytää tai luoda eräänlaisia testikenttiä, joissa yritykset voisivat esitellä asiakkaille tuotteita ja opastaa niiden ominaisuuksissa ja käytössä. Tällöin asiakkaat, olivatpa he sitten terveydenhuollon isoista hankinnoista vastaavia, lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muissa terveydenhuollon tai sairaanhoidon parissa työskenteleviä, voisivat tutustua ja nähdä laitteiden käyttöä ja toimintaa sekä testata niitä turvallisesti todellisuutta vastaavissa olosuhteissa. Ilman, että siitä olisi seurauksia, joita ei pysty hallitsemaan. Tällä hetkellä on käynnistymässä useita hankkeita, joissa pyritään vastaamaan tähän haasteeseen.

10 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologia alan yritysten yhteistoiminnan suurimmat esteet Kuten aiemmin todettiin, terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistoiminta nojaa perinteisiin suhteisiin. Lisäksi julkinen terveydenhuolto nojaa toimituksissa ja hankinnoissa suuriin toimittajiin. Pienten ja uusien yritysten on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hankalaa päästä markkinoille ja se vaatii paljon yrityksen markkinoinnilta, myynniltä ja asiakashankinnalta. On tärkeätä löytää oikeat kanavat, joiden avulla omaa tuotetta tai palvelua pääsee esittelemään ja räätälöidä tuote /palveluviesti kohderyhmän tarpeiden mukaiseksi. Asiantuntijahaastatteluissa kysyttiin näkemyksiä siitä, mitkä ovat terveysteknologia alan yritysten ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön suurimpia esteitä. Haastateltavien nimeämät esteet voidaan luokitella asenteisiin, rakennetekijöihin ja johtamiseen. Julkisen terveydenhuollon systeeminen järjestelmä nähtiin rakenteellisesti pirstaleisena, jossa on paljon sääntöjä ja määräyksiä, jotka rajoittavat yhteistoimintaa. Hankintalaki mainittiin yhtenä tällaisena määräyksiä sisältävänä ja yhteistoimintaa hankaloittavana tekijänä. Systeemisesti terveydenhuoltojärjestelmän nähtiin tukevan sairaudenhoitoa, ei terveenä pitämistä. Jos yrityksen tuote liittyy terveyden ylläpitoon tai seurantaan, sillä ei todennäköisesti ole mahdollisuuksia tulla osaksi terveydenhuoltojärjestelmän hankintoja. Johtamisen näkökulmasta mittaristo tukee sairauden hoitoa, eikä mittaa sairaudenhoidon vaikuttavuutta suhteessa ihmisten terveyteen. Mittaristo on laadittu mittaamaan sitä, kuinka monta potilasta tulee sisään tietyssä ajassa. Tämä ei tietenkään kerro mitään hoidon vaikuttavuudesta suhteessa asiakkaan saamaan ratkaisuun, jonka pitäisi olla keskeinen tekijä. Yhteistyötä hankaloittaa myös yritysten ja julkisen terveydenhuollon erilaiset johtamisen toiminnalliset ja päätöksenteon mallit. Yrityksiä johdetaan eri tavalla kuin julkisia terveydenhoidon yksikköjä. Hieman yksinkertaistaen voi todeta, että yritysten toimintaa määrittää strategia, tuoteportfolio ja talous. Julkisen terveydenhuollon pirstaleisuudesta johtuen päätöksenteko näyttäytyy hitaana ja ratkaisuun ryhdytään vasta, kun on pakko tehdä jotakin. Muutokset edellyttävät jonkinasteisen riskin ottoa, ja siihen ei oikein ole halua. Yksityisellä sektorilla, jos yrityksen johto päättää jotakin, niin toteutus on julkista sektoria suoraviivaisempaa ja se tehdään kohtalaisen nopealla aikataululla. Nämä toiminta ja johtamisjärjestelmän eroavuudet aiheuttavat esteitä. Julkinen sektori on ollut rakenteellisten muutosten kohteena jo jonkin aikaa ja julkisen talouden ongelmat näkyvät terveydenhoitoalalla. Resurssien vähäisyys näkyy siinä, että pyritään suoriutumaan vain jokapäiväisistä perustehtävistä. Toiminnan varmistamiseksi pitäydytään totutuissa toimintamalleissa. Kiinnostus ja into muutoksiin on vähäistä tai laimeaa. Johtamisessa management puoli korostuu ja henkilökohtainen sitoutuminen sekä näkemyksellisyys eli leadership jää pienempään rooliin. Julkisen terveydenhuollon ja terveysja hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyön varmistamiseksi on löydettävä yksilöt julkisen

11 11 terveydenhoitojärjestelmän sisältä, jotka ovat kiinnostuneita ja valmiita sitoutumaan uusien tuotteiden ja palvelujen kokeiluun. Yhteistoiminnan kehittämiseksi pienten ja keskisuurten yritysten olisi kiinnitettävä huomioita ja keskitettävä voimavaroja markkinoinnin, myynnin ja asiakashankinnan prosesseihin. Terveys ja hyvinvointiteknologia alan yritysten tuotteet vaativat pitkäjänteistä työtä. Markkinoille pääsyn edellytyksenä on yhä enenevässä määrin se, että ymmärretään syvällisesti asiakkaan tavoitteita, liiketoiminnan ehtoja ja sitä, minkälaisin ratkaisuin asiakasta voidaan tukea. Tässä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi parantamisen varaa. 2.3 Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnan mahdollistajat Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että koko Suomea koskeva Sote uudistus saadaan toteutettua. Tämä uudistus vaikuttaa siihen, kuinka terveydenhuoltosektorin järjestelmätason päätöksenteko, rahoitus ja ohjaus tullaan järjestämään. Laajemman yhteistoimintaan perustuvan toimintakulttuurin syntymisen ja kehittymisen edellytyksenä on halu ja tahto sekä uudistumiseen että yhteistyöhön. Tästä on jo merkkejä olemassa. Esimerkiksi tutkimuksen puolella yhteistyötä terveysalan eri toimijoiden välillä on jo ollut. Sen ongelma on kuitenkin tähän mennessä ollut sama, mikä yleensä liittyy hanketoimintana toteutettavaan kehitystoimintaan, tulokset jäävät helposti vain raportteihin ja mahdolliseen pilotointiin. Tulosten leviäminen operatiiviseen toimintaan jää yksittäisten asiantuntijoiden innokkuuden ja harkinnan varaan. Osasyynä hankkeissa saatujen tulosten leviämättömyyteen on myös se, ettei hanketoimintaan osallistu operatiivisesta toiminnasta vastaavia tai operatiivisen organisaation toimijoita. Heillä voisi olla rooli tulosten testaamisessa arkipäivän toiminnassa. Tällöin tiedon siirto jokapäiväiseen toimintaan olisi luonteva osa yhteistyöhankkeita. Tässä yliopistot ja tutkimuslaitokset voisivat kehittää tutkimustoimintaa tarjoamalla pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin hankkeisiin entistä enemmän. Myös tutkimuksen rahoittajilla, kuten esimerkiksi Tekesillä, on vahva rooli siinä, minkälaisia hankkeita rahoitetaan ja mitä ovat rahoituksen ehdot. Yhteistyön näkökulmasta myös toistuva ja luonteva keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä edesauttaa tutkimus ja kehittämistoiminnan nopeutumista konkreettisella tasolla. Kun keskustelun ja vuoropuhelun kautta on luotu yhteinen näkemys, erilaisten ideoiden vieminen nopeasti pilottitasolle on todennäköisempää kuin silloin, jos tällaista vuoropuhelua tai yhteydenpitoa ei ole. Lisäksi yhteistyötä helpottaa, jos sen kautta saatuja tuloksia varten on jo olemassa selkeät mallit siitä, millä tavoin tuotteeseen tai palveluun liittyvät mahdolliset juridiset oikeudet tai velvoitteet ratkaistaan.

12 12 Asiakastarpeeseen perustuvan idean pilotti tasolle vienti vaatii selkeää näkemystä sekä asiakastarpeesta että yhteistä näkemystä siitä, mitä ollaan tekemässä ja millaista ongelmaa ratkaisemassa. Hyvän yhteistyön ehtona ovat toimivat, luottamukseen perustuvat suhteet. Tällaiset yhteistyösuhteet rakentuvat pitkäjänteiselle toiminnalle, jossa kaikkien osapuolten asiantuntijuus on tunnistettua ja tunnustettua. Tutkimus ja kehitysorganisaatioina yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota mahdollisuuksia ja tukea terveydenhuoltoalan tutkimukseen ja yhdessä kehittämiseen perustuvan toimintatavan rakentamisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa. Myös suuret terveydenhuoltoalan toimijat voivat luoda yhteistyömalleja, jotka parantavat eri toimijoiden yhteistoiminnan edellytyksiä. Tällä hetkellä toimialan eri järjestöt ja rahoitusorganisaatiot tarjoavat jo eri tavoin konseptoituja yhteistyön edistämiseksi tarkoitettuja kohtaamispaikkoja, tilaisuuksia ja palveluja. Jos yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa halutaan kehittää, vaatii se aluksi sekä henkisiä että taloudellisia resursseja, jotta toimintatapa kehittyisi ja siirtyisi osaksi organisaation tai yrityksen toimintaa. Suomessa yksityinen puoli voi toimia muutoksen agenttina luomalla palveluja ja terveysalan tuotteita, joiden merkitys kuluttajien keskuudessa on niin suuri, että he alkavat vaatia niitä myös julkiselta terveydenhuoltosektorilta. Siten yksityiset palveluntarjoajat voisivat toimia muutoksen moottoreina ja pakottaa myös julkista terveydenhuoltopuolta muuttumaan ja etsimään uusia toimintatapoja. 2.4 Mikä tällä hetkellä toimii julkisen terveydenhuollon ja terveys / hyvinvointiteknologiayritysten yhteistoiminnassa Yleisesti Suomessa organisaatiot ovat matalia ja on kohtalaisen helppoa löytää oikeat tahot, joiden kanssa keskustella. Samoin on mahdollista kohtuullisella vaivannäöllä päästä keskustelemaan sellaisten henkilöiden kanssa, jotka on tunnistanut tärkeiksi liiketoiminnan kannalta. Tämä on tekijä, joka edistää ja helpottaa yhteyksien syntymistä ja yhteistyötä. Jos konservatiivisuus ja perinteisyys voidaan tulkita vanhassa pitäytymiseksi ja uudistamista hidastavaksi tekijäksi, niin se voidaan tulkita myös positiivisesti stabiilimman toimintatavan varmistajaksi. Stabiilius näkyy pitkäjänteisenä yhteistoimintana esimerkiksi julkisen terveydenhuollon ja yksittäisen terveys ja hyvinvointiteknologiayrityksen välillä. Ennalta arvattava toiminta takaa mahdollisuuden toimintatavan ohjaamiseen odotusten mukaisesti. Julkisen terveydenhuoltojärjestelmän päätöksenteko näyttäytyy hitaana, moniulotteisena ja vaikeana. Onneksi kuitenkin järjestelmän sisältä on löydettävissä henkilöitä, jotka ovat uudistushaluisia ja innokkaita ottamaan uusia asioita vastaan ja viemään niitä eteenpäin. Tällä hetkellä terveydenhuollossa haetaan uutta suuntaa. Selkeästi se näyttäytyy uusien sairaaloiden rakentamisessa, sairaalasuunnittelussa ja arkkitehtuurissa. Useita

13 13 uudisrakentamishankkeita on aloitettu ja niissä sairaalan toimintoja on ajateltu uudella, innovatiivisella tavalla. 2.5 Keinot, joilla julkinen terveydenhuolto ja terveys /hyvinvointiteknologiayritykset voivat rakentaa yhdessä asiakasymmärrystä Toimintatapa, jossa tavoitteena on lisäarvon tuottaminen asiakkaille, on perusta kestävälle asiakassuhteelle. Asiakastarpeiden selvittämien ei ole helppo tehtävä, sillä asiakkuus voidaan helposti ymmärtää yksinkertaiseksi kokonaisuudeksi, vaikka se usein hajoaa useaksi asiakkuudeksi. Asiantuntijahaastateltavien näkemyksiä asiakasymmärryksen rakentamisesta käsitellään alla olevien kolmen tapausesimerkin kautta Asiakasymmärryksen rakentaminen, kolme tapausesimerkkiä Tapaus 1 Ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa tärkeää osaa näyttelee yleinen valistus. Sitä saa Suomessa hyvin, erilaista neuvontaa ja opastusta on tarjolla, jotta yksilö ottaisi vastuuta oman terveyden ylläpidosta. Tulokset tässä vaihtelevat ja tärkeäksi kysymykseksi nouseekin se, miten valistus saadaan vaikuttamaan niin, että yksilöt muuttavat käyttäytymismallejaan ja omaksuvat tiedon ja toimintatavat arkipäiväänsä. Yksi tapa sekä yritysten että julkisen terveydenhuollon puolella on ihmisten osallistaminen ja henkilökohtaisemman ja personoidumman tiedon tarjoaminen sekä tiedon merkityksen tulkitseminen asiakkaalle. Usein terveydenhuollossa puhutaan keskiarvoista, jotka asiakkaalle eivät välttämättä kerro juuri mitään henkilökohtaisella tasolla. Keskiarvot etäännyttävät asiakasta omasta tilanteesta ja tekevät tilanteen hahmottamisen vaikeaksi. Jos lähdetään siitä, että terveydenhuollon asiakas on sekä tiedon antaja että toimintojen suorittaja, hänen täytyy ymmärtää mistä on kysymys. Asiakkaiden mukanaolo vaatii terveydenhuollon asiantuntijalta kykyä reagoida hyvin erilaisiin tilanteisiin ja asiakkaisiin. Tällöin ei puhuta keskimääräisistä riskeistä vaan henkilön riskeistä. Sekä yritysten että julkisen terveydenhuollon olisi tarjottava personoituja, yksilöllisiä ratkaisuja. Tässä pohjana voisi käyttää esimerkiksi geenitietoja sekä elämäntapatietoja, miten elät suhteessa suureen jakaumaan. Tällainen tieto tarjoaisi mahdollisuuden konkreettiseen tilannearviointiin, oivalluksiin ja ymmärryksen rakentamiseen omasta tilanteesta. Tämä loisi mahdollisuuksia terveydenhoidossa edetä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, jossa asiakas on aktiivisesti mukana. Asiakas nähtäisiin arvon tuottajana palveluprosessissa, jossa arvoa ja hyötyä syntyy ja kertyy koko terveydenhoitosuhteeseen liittyvän prosessin ajan. Terveydenhuollon palvelun ja siihen liittyvien yritysten tavoite pitäisi olla personoituihin testeihin perustuvan palvelun ja tiedon tarjoaminen, joka yksilöisi tarjotun henkilöä koskevan informaation niin, että hän kokee sen omakohtaiseksi ja merkittäväksi.

14 14 Tapaus 2 Tieto asiakkaiden tarpeista välittyy parhaimmillaan palvelun tarjoajalle paljon suoremmin kuin tavarantoimittajalle, koska palvelut tapahtuvat tavallisesti vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Terveydenhuollon sektorin pitäisi paljon paremmin hyödyntää sitä tosiasiaa, että julkinen terveydenhuolto on hyvin läheisessä suhteessa asiakkaaseen. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on taas vaikeampaa päästä lähelle asiakasrajapintaa. Terveydenhuollon innovaatiotoiminnassa, projekteissa ja piloteissa olisi mahdollisuus kehittää mekanismeja, joilla yhteistyötä voisi lisätä siten, että isot julkiset toimijat yhdistäisivät sekä yrityksiä että kolmannen sektorin järjestöjä mukaan omiin kehitysprojekteihinsa. Asiakas, asiantuntija tai loppukäyttäjäymmärryksen luomiseksi projektiin kutsuttaisiin mukaan myös näiden edustajia. Uudessa lastensairaalassa on alusta saakka otettu perheitä ja potilaita mukaan. Nyt kun asiaan on tartuttu, niin toivottavasti tämä tapa leviää myös muuhun toiminnan kehittämiseen. Hanketoimintaa, jossa on mukana eri alan toimijoita, on jo tällä hetkellä käynnissä. Tämän tyyppiselle innovatiiviselle ja kokeilevalle yhdessä kehittämiselle olisi luotava pysyvämpi malli tai mekanismi, joka mahdollistaisi sen jatkuvuuden. Tapaus 3 Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten olisi tärkeää saada hyvä referenssi tuotteelleen. Referenssi toimii markkinoinnin välineenä. Tällöin asiakas tietää, että tuote tai palvelu on oikeasti olemassa, se on ollut käytössä ja koettu toimivaksi.

15 15 3. Toimintamalli Tähän asti terveydenhuoltojärjestelmä on näyttäytynyt monoliittisena ja jäykkänä kokonaisuutena, johon tartuntapinnan löytäminen on ollut vaikeaa. Nyt kun koko terveydenhuoltojärjestelmä on muutoksessa, on hyvä hetki miettiä laajemminkin uusiutumista ja uudistumista. Tätä kirjoitettaessa Sote uudistuksen lakiluonnos on ollut hyväksyttävänä eduskunnassa. Kuva 1. Sote uudistuksen yleinen aluejaon malli. (Aki Lindén, ) Se, kuinka yllä esitetty malli konkretisoituu rahoituksen, ohjauksen ja toiminnan prioriteettien sekä rakenteen suhteen määrittää paljon sitä, miten tulevaisuudessa terveydenhuoltosektori tulee lunastamaan odotuksia, joita siihen sekä tuottavuuden että palvelujen laadun parantumisen näkökulmasta on ladattu. Tällä hetkellä suositaan ajatusta emergenteistä rakenteista, jotka pystyvät reagoimaan joustavasti muutoksiin ja vastaamaan toimintaympäristöstä tuleviin muutoksen signaaleihin ja vaateisiin muuttamalla toimintatapojaan ja mallejaan vastaamaan näitä vaatimuksia.

16 16 Odotukset siitä, että ohjausjärjestelmä sallisi muuntuvuutta ja joustavuutta ohjausta unohtamatta, ovat kuitenkin olemassa. Tähän asti vuoropuhelu julkisen ja yksityisen sektorin välillä on ollut paljolti yksittäisten henkilöiden ja toimijoiden varassa. Tulevaisuudessa sen tulisi olla ennemminkin terveydenhuoltojärjestelmään liittyvä rakenteellinen tekijä kuin satunnaisiin kohtaamisiin tai yhteydenottoihin perustuva. Jos yhteistyötä halutaan edistää, sille on luotava edellytyksiä, jotta avoin ja vastavuoroinen keskustelu ja vuoropuhelu ovat mahdollisia. Vuoropuhelun aloittamisen esteenä on ollut sekä yksityisen että julkisen puolen toimijoiden tiedon ja tradition puute siitä, kuinka yhteistoimintaa voisi aloittaa. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole ollut tietoa siitä, kuinka julkisen sektorin isoja toimijoita tulisi lähestyä. Jotta terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuus suhteessa resurssien käyttöön tehostuisi, tulisi toimia prosessimaisesti. Tämän ei tarvitse merkitä valmiita rakenteita ja organisaatiota, vaan ennemminkin tahtotilan ja näkemyksen luomista siitä, mitkä ovat ne tekijät, jotka ohjaavat toimintaa tietyssä raamissa. Raamin sisällä olisi yleisellä tasolla kuvattu ne rakenteet, mekanismit ja prosessit, joiden avulla terveydenhuoltojärjestelmä ohjaa ja toteuttaa omaa tehtäväänsä. Siihen liittyisi yleiset määritellyt palveluprosessikuvaukset. Tällöin yhteistyö eri toimijoiden välillä on organisoitavissa niin, että kaikilla on yhteinen näkemys toiminnan raameista ja yhteistyön tavoitteet ovat määriteltävissä tämän raamin puitteissa. Rakenteiden tulee mahdollistaa palvelukokonaisuuksien luomisen joko asiakas tai asiakasryhmäkohtaisesti. Tämä tarkoittaa prosessimaista tapaa toimia, jossa prosessi kulkee tuotantoyksiköiden läpi. Prosessin tuloksena asiakas saa tarvitsemansa palvelun. Kun julkisen terveydenhuollon puolella voimavarat menevät pääosin arkipäivän pyörittämiseen ja perustehtävistä suoriutumiseen, muutokset koetaan helposti haitaksi ja rasitteeksi, joka luo halua vastustaa muutosta. Konservatiivisuus korostuu, eikä helposti lähdetä mukaan mihinkään, jonka lopputulosta ei tiedetä. Uuden tuominen tällaiseen ympäristöön on haasteellista. Kun yksityisen puolen toimijat haluavat tuoda uuden laitteen tai palvelun tällaiseen toimintaympäristöön, on viisasta järjestää ensin olosuhteet niin, ettei uusi toiminta häiritse toimintaympäristön arkirutiineja. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi hankkeistuksella. Tällöin kokeilu voi tapahtua turvallisesti ja päivittäisen toiminnan ulkopuolella. Palvelua tai tuotetta ja sen ominaisuuksia voidaan opetella rauhassa ja ominaisuuksia tarkastella eri tilanteissa. Tämä tietysti vaatii resursseja, osaamista ja mahdollisesti yhteistyöverkostoja. Hankkeisiin voidaan ottaa mukaan eri henkilöstöryhmiä ja he voivat tutustua palveluun tai tuotteeseen käytännössä ja miettiä sen vaikutuksia omaan työhönsä. Tällainen hanketoiminta edellyttää henkilötason suhteita ja tilanteen, jossa kumpikin osapuoli on kiinnostunut kyseisen palvelun tai tuotteen kehittämisestä tai toimintaan ottamisesta. Pienille ja keskisuurille yrityksille tällainen toimintatapa on haasteellista sen vaatiman ajan ja resurssien käytön suhteen.

17 17 Hyvinvoinnin lisääntyessä ihmiset vaativat yksilöllisempää palvelua, oman henkilökohtaisen tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja erilaisten yhtäaikaisten tekijöiden huomioonottamista. Yksilöllistäminen on maailmanlaajuisesti kehittyvä trendi. Yritysten ja palvelun tarjoajien on otettava asiakas toiminnan lähtökohdaksi syvällisemmällä tasolla kuin on tähän asti tehty. Tärkeätä on myös se, että asiakas kokee suhteen palvelun tai tuotteen tarjoajaan arvokkaaksi, koska tuotteen/palvelun tarjoaja tukee hänen tavoitteitaan ja prosessejaan. Palvelulähtöinen asiakasta huomioiva liiketoiminta tarjoaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin julkisella kuin yksityiselläkin terveydenhuollon sektorilla. Yhteistyö vaatii systemaattisempaa ja strategisempaa luonnetta niin johtamisessa kuin toiminnassa ja toiminnan uudistamista tulisi johtaa strategisemmin. Yhteenvetona aineiston pohjalta on rakennettu yleinen kuvaus palvelumalliksi. Se jakautuu yleiseen systeemiseen kuvaukseen, joka on pohjana julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyön toimintamallille. Kuva 2. Palvelumallin systeeminen kuvaus. Systeeminen rakenne luo perustan toiminnalle, joka on resursoitu toiminnan volyymi ja tapa huomioiden. Rakenne tukee johtamisen ja viestinnän käytäntöjä, jotka mahdollistavat joustavan ja kommunikatiivisen johtamisen tavan. Johtaminen keskittyy tavoitteiden viestimiseen kohderyhmälle tarkoituksenmukaisella tavalla ja näin varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus ymmärtää, mikä toiminnassa on tärkeää ja tavoiteltavaa.

18 18 Jotta toimintaa voidaan ohjata pitää olla malleja ja niiden pohjalta rakennettuja mekanismeja, jotka ohjaavat toimintaa. Se kuinka mallit ja mekanismit rakentuvat, voi määräytyä hyvinkin eri tavoin. Tärkeää on, että ne toimivat ja soveltuvat tarkoitukseen. Toimiva kokonaisuus vaatii investointeja ja asiantuntijoita. Kuva 3. Yhteistyön toimintamalli. Yhteistyön perusedellytys on, että toimijoiden välillä on luottamuksellinen suhde. Luottamus syntyy havaitusta asiantuntijuudesta ja kiinnostuksesta yhteistä asiaa kohtaan. Se voi olla myös kiinnostus ja halu auttaa asiakasta identifioimaan ongelma ja tarjota ratkaisua tai asiantuntemusta. Tärkeää on löytää sopiva yhteistyömuoto ja sopivat kumppanit. Asiantuntemus edellyttää toimialan tuntemusta, joka tuo asiantuntemukseen syvyyttä ja laajuutta. Toimintaedellytykset paranevat, kun tuntee toimialan tavat ja sen tuomat mahdollisuudet. Syvällinen ymmärrys asiakkaan tarpeista auttaa hyödyn argumentoinnissa. Julkisen terveydenhuollon ja terveys /hyvinvointiteknologiayrityksen yhteistyö sujuu paremmin winwin tilanteessa, kun kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä ja näkemys saaduista hyödyistä on selkeä.

19 19 Kehitystyö on hyvä irrottaa arkipäivän toiminnasta ja luoda ympäristö, jossa kokeilu, oppiminen ja ihmettely on sallittua. Tällaisia kehitysympäristöjä voi luoda esimerkiksi hankkeistamalla kehitystyö. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat julkisen ja yksityisen terveydenhuoltosektorin varteenotettavia kumppaneita ja voisivat vielä nykyistä enemmän luoda yrityksille mahdollisuuksia tällaisiin yhteistyöhankkeisiin.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA

KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA KARTOITUS TERVEYS JA HYVINVOINTITEKNOLOGIA ALAN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN TULEVAISUUDEN KEHITYSTARPEISTA KYSELYTUTKIMUKSEN JA TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSET Aalto EE Seija Hämäläinen Lisbeth Edlund

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -seminaari 19.2. Minna Kaarakainen

Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -seminaari 19.2. Minna Kaarakainen Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -seminaari 19.2. Minna Kaarakainen 1 Kuluttajatutkimuskeskus muutamalla sanalla Asiakkuus hyvinvointipalveluissa Asiakasta ymmärtävät palvelut

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot