RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

Transkriptio

1 RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa 2015 käynnistyneessä Serious Gaming Research Lab - hankkeessa kehitetään palvelukonsepti hyötypelitoimialalle. Tavoitteena on muotoilla palvelu, joka auttaa hyötypelejä kehittäviä sekä niitä hyödyntäviä yrityksiä bisneksen eri osa- alueilla. Palvelu auttaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluja, sekä löytämään tarvittavaa asiantuntemusta, kontakteja ja markkinoimaan tuotetta halutuille tahoille ja verkostoille. Lisätietoa hankkeesta löytyy kotisivuiltamme: gaming- research- lab/ Hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely, joka kohdennettiin niille yrityksille ja tiimeille, jotka kehittävät hyötypelejä tai suunnittelevat aloittavansa hyötypelien kehittämisen lähitulevaisuudessa. Kyselyn avulla pyrimme kartoittamaan, minkälaiset tukipalvelut ovat kiinnostavimpia hyötypelejä kehittäville toimijoille. Vastauksia hyödynnetään palvelun muotoilussa siten, että palvelua voidaan muotoilla vastaamaan paremmin yritysten tarpeisiin. Digium Enterprise - kyselysovelluksen avulla toteutettu Internet- kysely toteutettiin aikavälillä Vastaamiskutsut kyselyyn lähetettiin Facebookin kautta Play Finland, Serious Gaming Cluster Finland, IGDA Finland sekä Kajaani GameDev - ryhmille. Lisäksi lähestyimme sähköpostiste Serious Gaming Cluster Finland - verkostoa ja Virtual Reality Finland Ry:tä, jotka lähettivät kyselyyn vastaamisviestin omille sähköpostilistoilleen. Kannustimena kyselyyn vastaamiseen arvottiin kyselyyn vastanneiden kesken yksi lippu Slush tapahtumaan. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastasi 31 henkilöä, jotka kaikki edustivat eri organisaatioita. Vastaajien toimenkuvat esitellään kuvassa 1. Huomattavaa on, että sama henkilö edustaa monessa tapauksessa monenlaisia työtehtäviä.

2 Kuva 1 Vastaajien tehtävänkuvat yrityksessä Yksittäiset vastaajat edustivat seuraavanlaisia työtehtäviä: Johtotehtävät (61,3 %) Projekti- /tuotepäällikkönä (32,3 %) Kehittäjänä (35,5 %) Suunnittelijana (38,7 %) Markkinoinnissa tai myynnissä (48,4 %) Tukipalveluissa (9,7 %) Jokin muu, mikä? (16,1 %) Tuottaja yrittäjä hallituksen jäsen CEO Pelifasilitaattori Kuvassa 2 on esitetty, minkä tyyppisiä hyötypelejä yritys kehittää. Enemmistö yrityksistä ilmoitti kehittävänsä oppimispelejä. Terveyspelejä ilmoitti kehittävänsä 10 yritystä, minkä lisäksi kaksi yritystä ilmoitti kehittävänsä liikuntaan liittyviä pelejä. Kuva 2 Yritysten kehittämien hyötypelien jakautuminen teemoihin 2

3 Valmiiksi annettujen hyötypelikategorioiden lisäksi kysymyksessä oli mahdollisuus kirjoittaa vastaus Jokin muu, mikä? kenttään. Alla on listattuna avoimet vastaukset. Liikunta Kaupunkisuunnittelua tukevat suunnittelupelit Viihdepelit Kristillinen peli Tilojen toiminnallisuus Yrityspeli Liikunnalliset pelit, liikepelit Viihteellisiä tiedepelejä Interaktiivisia simulaatioita tilataideteoksiksi Yrityspelit, ryhmäytyspelit Henkilöstöjohtamispelit Tuotantosimuloinnit Mindfullness/tietoisuussovellukset Virtuaalitodellisuuspelit PALVELUJEN TARPEELLISUUS Kyselyn pääasiallisena tavoitteena oli kerätä palautetta siitä, kuinka tarpeelliseksi omalle toiminnalleen hyötypelejä kehittävät tai niiden kehittämistä suunnittelevat yritykset arvioivat erilaiset palvelut nyt ja tulevaisuudessa. Palvelut jaettiin seuraaviin kategorioihin: Tuotekehitystoimintaan liittyvät palvelut Myyntiin ja markkinointiin liittyvät palvelut Hankevalmisteluun, sopimuksiin ja rahoitukseen liittyvät palvelut Kumppaniverkostoon liittyvät palvelut Asiakkaisiin liittyvät palvelut Strategiaan ja henkilöstöhallintoon liittyvät palvelut Alla olevissa kuvissa on esitelty vastaajien arviot kunkin kategorian sisältämiin palveluihin. Värit antavat kuvan vastaajien arvioista palvelun tarpeellisuudelle (tumman vihreä = 5, palvelu punainen = 1, ei tarvetta palvelulle). Tuotekehitystoimintaan sekä hankevalmisteluun, sopimuksiin ja rahoitukseen liittyvät palvelut arvioitiin em. kategorioista yleisesti tarpeellisimmiksi, molemmissa kategorioissa 62% vastaajista arvioi esitetyt palvelut joko välttämättömiksi tai tarpeellisiksi. Kumppaniverkostoon ja asiakkaisiin liittyvät palvelut arvioi vastaavasti joko välttämättömiksi tai tarpeellisiksi 57% vastaajista. Myyntiin ja markkinointiin liittyvät palvelut arvioivat joko välttämättömiksi tai tarpeellisiksi 52% vastaajista ja strategiaan ja henkilöstöhallintoon liittyvät palvelut 45 % vastaajista. 3

4 Tuotekehitystoimintaan liittyvistä palveluista sekä tuoteidean/konseptin testaaminen tuotteen kohderyhmällä, että tuotteen testaaminen ennen julkaisua tuotteen kohderyhmällä arvioitiin kaikista tarpeellisimmiksi. Vastaajien arviot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1 Vastaajien arvioinnit tuotekehitykseen liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta Tuotekehitykseen liittyvät palvelut tarve (Arvo: 2) ei tarvetta Tuoteidean/konseptin testaaminen alan asiantuntijoilla (avg: 3,42) Tuoteidean/konseptin testaaminen tuotteen kohderyhmällä (avg: 4,26) Tuoteidean/konseptin kehittäminen tuotteen kohderyhmän edustajien kanssa (avg: 3,87) Tuoteidean/konseptin kansainvälisen menestyspotentiaalin arviointi (tarveja kilpailija-analyysi) (avg: 3,48) Prototyypin testaaminen tuotteen kohderyhmällä (avg: 4,13) Tuotteen testaaminen ennen julkaisua tuotteen kohderyhmällä (avg: 4,29) Tuotteen /uusien ominaisuuksien testaaminen julkaisun jälkeen valituilla kohderyhmillä (avg: 3,81) Käyttäjäpalautteen asiakkailta (avg: 4,17) kerääminen Tuotteeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen toteuttaminen (avg: 3,03) Kehitysprojektin kannalta relevanttien tieteellisten julkaisujen löytäminen maailmalta (avg: 3,03) Kehitysprojektin kaltaisten tuotteiden ja tuotekehitysprojektien löytäminen maailmalta (benchmarking) (avg: 3,50) 4

5 Asiantuntija-avun/sopivan osaamisen löytäminen tuotekehitykseen (avg: 3,48) Myyntiin ja markkinointiin liittyvistä palveluista tarpeellisimmaksi arvioitiin tuotteen tai palvelun tuotteistaminen. Eritellyt tarpeellisuusarviot esitellään taulukossa 2. Taulukko 2 Vastaajien arvioinnit myyntiin ja markkinointiin liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta Myyntiin ja markkinointiin liittyvät palvelut tarve (Arvo: 2) ei tarvetta Kehitettävän tuotteen tai palvelun tuotteistaminen (avg: 3,77) Tuotteen hinnoittelun optimointi (avg: 3,52) Markkinointisuunnitelman laatiminen (avg: 3,60) Tuotteen/palvelun markkinoinnin suunnittelu (avg: 3,74) Tuotteen jakelukanavien tunnistaminen (avg: 3,61) Kilpailevien tuotteiden tunnistaminen (avg: 3,32) Myynnin koulutus (avg: 3,16) Sosiaalisen median koulutus (avg: 2,77) Asiakkaisiin liittyvistä palveluista sekä asiakasryhmien että kohdemarkkinoiden tunnistamiseen kohdennettu palvelu nähtiin tarpeellisimmiksi, kun taas asiakkuuksien hallintaan ja asiakaspalvelun koulutukseen nähtiin vähemmän tarvetta. Eritellyt tarvearviot esitellään taulukossa 3. 5

6 Taulukko 3 Vastaajien arvioinnit asiakkaisiin liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta Asiakkaisiin liittyvät palvelut tarve 2) (Arvo: ei tarvetta Kohdemarkkinoiden tunnistaminen (avg: 3,74) Asiakasryhmien tunnistaminen (avg: 3,84) Asiakkaiden (avg: 3,26) kontaktointi Asiakkuuksien hallinta (avg: 3,16) Asiakaspalvelun (avg: 2,90) koulutus Kumppaniverkostoon liittyvistä palveluista tarpeellisimmaksi nähtiin yhteistyökumppaneiden tunnistaminen ja/tai kontaktointi. Vastaajien arvioinnit kumppaniverkostoon liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta esitetään taulukossa 4. Taulukko 4 Vastaajien arvioinnit asiakkaisiin liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta kumppaniverkostoon liittyvät palvelut tarve (Arvo: 2) ei tarvetta Yhteistyökumppaneiden tunnistaminen ja/tai kontaktointi (avg: 3,97) Alihankkijoiden tunnistaminen ja/tai kontaktointi (avg: 3,23) Pääoma- ja enkelisijoittajien tunnistaminen ja/tai kontaktointi (avg: 3,39) Hankevalmisteluun, sopimuksiin ja rahoitukseen liittyvistä palveluista kaikki esitetyt palvelut arvioitiin lähes yhtä tarpeellisiksi. Vastaajien arviot esitetään taulukossa 5. 6

7 Taulukko 5 Vastaajien arvioinnit hankevalmisteluun, sopimuksiin ja rahoitukseen liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta Hankevalmisteluun, sopimuksiin ja rahoitukseen liittyvät palvelut tarve (Arvo: 2) ei tarvetta Hankerahoitusmahdollisuuksien tunnistaminen (avg: 3,63) Hankehakemuksen valmistelu (avg: 3,50) Rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen (avg: 3,63) Sopimusten valmistelu (avg: 3,53) Strategiaan ja henkilöstöhallintoon liittyvistä palveluista tarpeellisimmaksi arvioitiin henkilöstöstä puuttuvan osaamisen rekrytoiminen. Vastaajien arviot näiden palveluiden tarpeellisuudesta esitellään taulukossa 6. Taulukko 6 Vastaajien arvioinnit strategiaan ja henkilöstöhallintoon liittyvien palveluiden tarpeellisuudesta Strategiaan ja henkilöstöhallintaan liittyvät palvelut tarve (Arvo: 2) ei tarvetta Liikeidean sparraus (avg: 3,10) Liiketoimintasuunnitelman strategioiden rakentaminen (avg: 3,23) ja Henkilöstön osaamiskartoituksen tekeminen (avg: 2,61) Henkilöstöstä puuttuvan osaamisen rekrytoiminen (avg: 3,63) Projektin hallinta (avg: 3,23) Kansainvälistymissuunnitelman laatiminen (avg: 3,23) 7

8 Kyselyn lopuksi kysyttiin vastaajien kiinnostuksen astetta hyödyntää edellä esitettyjä palveluita, mikäli palvelut olisivat tarjolla yhdeltä luukulta. Vastaajista jokainen oli vähintäänkin jonkin verran kiinnostuneita (26 %), melko kiinnostuneita ilmoitti olevansa 42 % vastaajista ja kiinnostuneita 32 % vastaajista. Vastaajien kiinnostus esitellään kuvassa 3. Kuva 3 Vastaajien kiinnostuksen aste hyödyntää kyselyssä kuvattuja palveluita. Yhteenveto kyselyn vastauksista Kyselyn tavoitteena oli selvittää, onko kehitettävälle palvelulle tarvetta hyötypelialla toimiville yrityksille ja minkälaisista palveluista yritykset ovat kiinnostuneita. Kysymyksillä kartoitettiin laajasti bisneksen eri puolia, joihin yritykset voisivat omassa liiketoiminnassaan hyödyntää kehitettävää palvelua. Useimman vastaajista näkivät merkittävää tarvetta useille palveluille. Osa vastaajista ei nähnyt kovinkaan kiinnostavana henkilöstön osaamiskartoituksen tekemistä ja sosiaalisen median koulutusta. Suurin osa suunnitelluista palveluista nähtiin tarpeellisina. Kyselyn tulokset antavat vahvistusta, että kovaa vauhtia kasvavalle hyötypelitoimialallle on tarvetta palvelulle, joka auttaa yritystä bisneksen eri osa- alueilla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeessa mm. keskittymällä kehittämään palvelukonseptia niihin palveluihin, joihin vastaajat näkivät suurinta tarvetta. Lisätietoa kyselystä ja hankkeesta antaa projektipäällikkö Veli- Matti Nurkkala, veli- matti.nurkkala [at] kamk.fi, puhelin: