Siru Korkala Lotta Ruokanen. Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita

Transkriptio

1 HELSINKI 2008 raportteja 64 Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita Siru Korkala Lotta Ruokanen

2 Siru Korkala Lotta Ruokanen Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita Helsinki 2008

3 SISÄLLYSLUETTELO: ESIPUHE JOHDANTO HIIDEN KLUSTERIN RAKENNE JA TAVOITTEET PAIKALLISKLUSTEREIDEN RAKENNE JA ORGANISAATIO HIIDEN KLUSTERI OPPIVANA VERKOSTONA Hanketoiminta Sidosryhmäyhteistyö Jäsenorganisaatioiden osaamisen kehittäminen KOKEMUKSIA MATKAN VARRELTA HIIDEN KLUSTERIN KEHITYSKAARI Luottamuksen varmistaminen ja kustannusten jakaminen Pk-sektori mukaan verkostomaiseen kehittämiseen Tehokkaalla viestinnällä näkyvyyttä verkostolle Tutkimukset ja selvitykset auttavat jäsenistöä sitoutumaan PAIKALLISKLUSTERIT SOSIAALISENA VERKOSTONA LUOTTAMUS ONNISTUNEEN VERKOSTOYHTEISTYÖN EDELLYTYKSENÄ Luottamuksen lähtökohtia Luottamuksen ulottuvuuksia Luottamus Hiiden klusterissa YHTEENVETO ONNISTUNEEN VERKOSTOTOIMINNAN TOP KIRJALLISUUS LIITE 1. PELISÄÄNNÖT LIITE 2. HIIDEN KLUSTERIN JÄSENET VUONNA

4 ESIPUHE Hiiden klusterilla ja erityisesti sen ensimmäisellä paikallisverkostolla, Lohjan seudun ympäristöklusterilla, on takanaan jo kohta 10 vuoden taival. Lohjan seudulla tehtävällä ympäristöyhteistyöllä voidaankin sanoa olevan suhteellisen vakiintunut asema. Lohjan seudun ympäristöklusteriin kuuluu vuonna 2008 kaikkiaan 24 yritystä ja organisaatiota ja uudet jäsenet ovat aina tervetulleita verkostoon. Karkkilan klusterilla on toimintavuosia takanaan vasta vajaat kolme, mutta näihin vuosiin mahtuu runsaasti tapahtumia ja verkosto on laajentunut nopeasti. Karkkilan klusterissa on 16 jäsenyritystä ja -organisaatiota. Hiiden klusterin nettisivuilla sen toiminta-ajatus määritellään seuraavasti: Hiiden klusteri on yritysten, kuntien ja yhteisöjen seudullinen oppimisverkosto, jossa etsitään uusia keinoja kehittää työelämää ja lisätä mukana olevien tahojen kehittämisosaamista. Toimintamuotoina ovat foorumit, koulutukset, työryhmätyöskentely, tutkimukset ja selvitykset, tiedottaminen ja mentorointi. Hiiden klusteri toteuttaa aluekeskusohjelmaa ja kehittää uusia verkostomaiseen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja alueella. Paikallisten Hiiden alueella toimivien ja perustettavien klustereiden, kuten Lohjan seudun ympäristöklusterin ja Karkkilan klusterin jäsenet ovat myös Hiiden klusterin jäseniä. Kukin jäsen hyödyntää Hiiden klusterin palveluita tarpeidensa mukaan. Nimensä Hiiden klusteri on saanut alueen kehittämisohjelman mukaan. Molempien paikallisklustereiden toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Hiiden klusterin toimintaa rahoittaa Tykes-ohjelma. Tällä julkaisulla lukijalle avataan toimintamuotoja, joita Hiiden klusterin paikallisverkostoissa on toteutettu, sekä matkan varrella kertyneitä kokemuksia. Julkaisun rakenteella on haettu käsikirjamaisuutta siten, että siitä olisi lukijalle hyötyä esimerkiksi verkostohanketta aloitettaessa. Julkaisua ovat matkan varrella kommentoineet Professori Jukka Vesalainen Vaasan yliopistosta ja liiketoimintajohtaja Elma Pehkonen-Rajamäki Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Kiitos teille avustanne ja asiantuntemuksestanne kirjoitusprosessissa. Helsingissä elokuussa 2008 Kirjoittajat

5 2 1. JOHDANTO Länsi-Uudellamaalla on tehty pitkään yritysten, kuntien ja organisaatioiden kesken yhteistyötä ympäristön hyväksi monin eri tavoin, esimerkiksi ilmanlaadun yhteistarkkailussa. Verkostoksi yhteistyö organisoitui vuonna 1999, jolloin lohjalaiset yritykset sekä Lohjan kaupunki yhdessä Helsingin yliopiston Länsi- Uudenmaan täydennyskoulutuslaitoksen kanssa ryhtyivät suunnittelemaan Lohjan seudun ympäristöklusteria. Ajatus ympäristöklusterin perustamiseksi lähti Lohjan seudun kumppanuushankkeesta, joka keskittyi yritysten ja Lohjan kaupungin välisen yhteistyön edistämiseen. Hankkeessa teetetyn analyysin mukaan ympäristöasioiden hyvä hoito ja ekologinen modernisaatio olivat välttämättömiä alueen ja sen yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pitkän suunnitteluvaiheen tuloksena aloitettiin verkostomainen yhteistyö organisaatioiden, yritysten, viranomaisten ja asukkaiden välillä. Tehtyjen selvitysten mukaan puutteita oli niin ympäristöosaamisessa kuin yhteistyö- ja viestintätaidoissa. Alueella oli tiedostettu haasteita niin yritys-viranomaisyhteistyössä kuin yritysten ja asukkaidenkin näkemysten yhteensovittamisessa ja myös kaavoituspäätöksistä valitettiin usein. Työelämän kehittämisohjelma myönsi hankkeelle rahoituksen ja vuosien välillä luotiin verkostomalli, joka on osoittautunut toimivaksi ja palkitsevaksi tavaksi tehdä yhteistyötä. Alkuvuosien moninaisten kokeilujen ja osahankkeiden perusteella yhteistyö tiivistyi osaamisen ylläpitoon ja kehittymiseen eli klusterista muodostui oppimisverkosto. Alkuvaiheen rahoitus oli olennaisen tärkeä jotta verkoston toimintaedellytykset saatiin kehitettyä, mutta myös yritysten ja Lohjan kaupungin rahoituspanos ja sitoutuminen oli merkittävää alusta lähtien. Tämän jälkeen Lohjan seudun ympäristöklusteri on jatkanut toimintaansa perustuen osallistujien jäsenmaksuihin, hankerahoitukseen ja erikseen kerättävään rahoitukseen. Oppimisverkosto mallin osoittauduttua toimivaksi kehittämisvälineeksi syntyi tarve monipuolistaa verkoston toiminnan sisältöä ja laajentaa mallia alueellisesti. Vuonna 2004 perustettiin Hiiden klusteri, jonka toimintaa rahoittaa työelämän kehittämisohjelma Tykes. Hiiden klusteri on yritysten, kuntien ja yhteisöjen seudullinen oppimisverkosto, jossa etsitään uusia keinoja kehittää työelämää ja lisätä mukana olevien tahojen kehittämisosaamista. Nykyään Hiiden klusteri koostuu kahdesta paikallisklusterista, Lohjan seudun ympäristöklusterista ja Karkkilan klusterista. Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata tätä oppimisverkostoa ja antaa lukijalle käsitys ensinnäkin siitä, miten nykytilanteeseen on päästy, ja toiseksi, mitä kehitystä edistäviä ja jarruttavia tekijöitä verkoston eri vaiheissa on ilmennyt. Julkaisun sisältö rakentuu siten, että verkoston rakenteen ja tavoitteiden esittelyn jäl-

6 3 keen paneudutaan siihen, miten Hiiden klusterin paikallisverkostot toimivat oppivan verkoston näkökulmasta ja kuvataan myös mitä eri vaiheita klustereiden kehityksessä on ilmennyt. Verkoston sosiaalista rakennetta ja luottamusta käsitellään omana kokonaisuutenaan. Lopuksi kirjoittajat ovat listanneet tärkeimmät tekijät, jotka ovat edesauttaneet oppimisverkoston toimintaa ja kehitystä. Ensin haluamme kuitenkin avata muutaman käsitteen, joita julkaisussa esiintyy. Kehittäjäverkosto: Alueen kehittämistä kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä tarkasteleva verkosto, joka voi olla väljästi yhteen liittynyt ja jatkuvassa muutoksessa. Hiiden klusterin kehittäjäverkosto koostuu alueen yrityksistä sekä kunnallisista ja yksityisistä organisaatioista. Oppimisverkosto: Verkosto, joka edistää toimijoiden yhteistyötä ja mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen. Oppimisverkosto tukee jäsentensä oppimista ja osaamisen jakamisen prosesseja. Tässä julkaisussa Hiiden klusteria kuvataan oppivana verkostona, missä eri alojen asiantuntijat toimivat yhteistyössä. Klusteri: Joukko samanlaisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä. Toiminnallisten kohteiden muodostaman klusterin osien ajatellaan useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena. Esimerkiksi yritykset voivat muodostaa klusterin, jolla on tietty yhteinen päämäärä. Paikallisklusteri: Hiiden klusteri -hankkeen myötä perustettu paikallinen kehittäjäverkosto, jolla on mm. oma toimintasuunnitelma ja ohjausryhmä (Lohjan seudun ympäristöklusteri ja Karkkilan klusteri). Hiiden klusteri: Hiiden klusteri toimii paikallisklustereiden sateenvarjoorganisaationa ja sillä on myös omia tavoitteita ja toimintamuotoja kuten tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Paikallisklustereiden yritykset ja organisaatiot ovat myös Hiiden klusterin jäseniä. Verkostoanalyysi: Sosiaalinen verkostoanalyysi on joukko formaaleja tutkimusmenetelmiä, jotka keskittyvät erityisesti toimijoiden (organisaatioiden tai henkilöiden) välisten suhteiden analyysiin. Verkostoanalyysin metodisena perustana on graafiteoria, josta verkostotutkimus on perinyt keskeiset käsitteensä. Verkoston tiheys on kenties perustavin verkoston ominaisuus, jota voidaan arvioida graafiteorian avulla. Tiheys kuvaa verkostossa olevien yhteyksien määrää. Verkosto-osaaminen: Verkosto-osaaminen rakentuu pitkälti verkoston jäsenten viestintäkompetenssin varaan. Toimiva verkosto edellyttää jäseniltään jatkuvaa

7 4 yhteydenpitoa sekä aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta. Organisaatioiden pitää kyetä toimimaan joustavasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen proaktiivisesti. Oppiva organisaatio: Organisaatio, jolla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa. Oppiva organisaatio kykenee muuttamaan käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan. Verkosto on oppimisen areena siinä missä tiimit ja organisaatiotkin (Knight 2002). Sosiaalinen pääoma: Sosiaalinen pääoma koostuu monista osatekijöistä, joilla on kaksi yhteistä asiaa: ne kaikki käsittävät jonkin sosiaaliseen rakenteeseen liittyvän ulottuvuuden, ja ne kaikki helpottavat tuohon rakenteeseen kuuluvien yksilöiden toimia (Coleman 1988).

8 5 2. HIIDEN KLUSTERIN RAKENNE JA TAVOITTEET Organisatorisesti Hiiden klusteri toimii sateenvarjo-organisaationa kahdelle paikallisklusterille, jotka ovat yrityksistä, kunnista ja muista organisaatioista koostuvia kehittäjäverkostoja. Paikallisten Hiiden alueella toimivien klustereiden jäsenet ovat myös Hiiden klusterin jäseniä. Kukin jäsen hyödyntää Hiiden klusterin palveluita tarpeidensa mukaan. Klusterin kaltainen iso verkosto, jota johtaa neutraali asiantuntijaorganisaatio, tarjoaa hyvän pohjan alueellisille, innovatiivisille hankkeille. Ilman tällaista verkostoa yksittäisten hankkeiden käynnistäminen ja kokemusten tehokas keruu ja levittäminen olisi vaikeaa. HIIDEN KLUSTERI LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI KARKKILAN KLUSTERI Hiiden klusterin tavoitteet ovat: Laajentaa Hiiden alueen paikallisklustereiden (Karkkila, Lohja) toimintaa rekrytoimalla kehittäjäverkostoihin uusia jäsenyrityksiä ja -organisaatioita ja parantaa verkostojen elinkelpoisuutta. Uusia yritysjäseniä toivotaan erityisesti pk-sektorilta. Parantaa kehittäjäverkostojen jäsenyritysten ja -organisaatioiden ympäristö- ja turvallisuusosaamista ja -yhteistyötä mm. koulutusten ja yhteistyöhankkeiden avulla sekä lisätä jäsenten menetelmäosaamista. Parantaa verkosto-osaamista sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Ylläpitää Hiiden klusterin internetsivustoa ( Tutkia ja dokumentoida kehittäjäverkostoa sekä mallintaa kokemuksia valtakunnalliseen käyttöön. Tiivistää yhteistyötä muiden oppimisverkostojen kanssa. Nostaa esiin pk-sektorin kehittämiskohteita, toteuttaa kehittämispilotteja esiin nousseiden teemojen ympärillä ja luoda näistä tarvittaessa erillisiä kehittämishankkeita.

9 6 Yleisten tavoitteiden lisäksi molemmilla paikallisklustereilla on myös omat erityiset tavoitteensa. Paikallisklustereiden toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsenistön ympäristöosaamista yhteydenpitoa jäsenten kesken ja eri sidosryhmien kanssa yhteistyömallia ja keskustelufoorumia ympäristöviestintää ja myönteistä julkisuutta yritysten ja yhteisöjen muuta toimintaa hanketoiminnan avulla.

10 7 3. PAIKALLISKLUSTEREIDEN RAKENNE JA ORGANISAATIO Hiiden klusterin paikallisklusterit ovat luonteeltaan pysyviä kehittäjäverkostoja läntisellä Uudellamaalla. Niiden määrittely lähtee siitä, että verkosto sinänsä jatkaa olemassaoloaan, vaikka toimintatavat, toiminnan sisältö ja jäsenistö ajan myötä vaihtelevatkin. Näin paikallisklusterit käsitetään tässä julkaisussa pysyviksi kehittäjäverkostoiksi, toisin kuin Suomisen ym. (2007) verkostomaisen kehittämisen käsikirjassa. Pysyväksi tarkoitettua organisoitumista varten pätevät hiukan erilaiset lainalaisuudet kuin jo alunperin määräaikaisiksi suunnitelluissa verkostoissa. Lisäksi paikallisklusterit ovat eri aloilla toimivien, keskenään erikokoisten ja hyvin erilaisten organisaatioiden yhteisiä oppimisverkostoja. Yksityisten ja kunnallisten toimijoiden yhteistyö sekä monialaisuus ovat näiden verkostojen tärkeimpiä ominaisuuksia ja määritteleviä tekijöitä. Esimerkiksi Suomisen ym. (2007) käsikirjassa taustana on yritysten keskenään muodostamat kehittäjäverkostot kuten allianssit ja yhteisyritykset, kun koko Hiiden klusterin lähtökohtana oli rakenteen ja toimintatapojen luominen nimenomaan kunnallisen ja yksityisen toimintakentän yhteistyölle poikkisektoraalisesti. Paikallisklustereiden organisaation ja toiminnan pelisääntöjen määrittely on koettu niiden jäsenistössä tärkeänä luottamuksellisen yhteistyön rakentajana. Pelisäännöt, rakenteet ja ulkopuolinen koordinaattori yhteisen ympäristöteeman lisäksi luovat tasapuolisuutta, avoimuutta ja järjestelmään perustuvaa luottamusta. Toisaalta toiminnan vapaaehtoisuus ja tietynlainen väljyys antavat jäsenorganisaatioille mahdollisuuden määritellä suhtautumisensa klusteriin jäsenkohtaisesti ja ajankohdasta riippuen: Sitouduttuaan tiettyihin perusasioihin jokainen jäsenorganisaatio määrittelee itse, kuinka aktiivisesti milloinkin osallistuu toimintaan ja sen suunnitteluun. Juuri nämä elementit mahdollistavat myös verkoston itsensä pysyvyyden ja toisaalta joustavuuden toimijoiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Projektityyppinen verkostorakenne koordinointi- ja jäsensopimuksineen sekä jäsenmaksuineen on kuitenkin koettu riittäväksi toiminnan perustaksi, eikä toiminnan organisointia oikeushenkilömuotoon ole koettu tarkoituksenmukaiseksi. Verkostomaisen toiminnan vahvuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen, jolloin se toimii ja toteuttaa sovittuja päämääriä tehokkaammin ja kevyemmällä organisoitumisasteella kuin juridista hallintoa edellyttävät oikeushenkilöorganisaatiot tai markkinamekanismin kautta tapahtuva palveluiden hankinta. Myös ulkopuolisen koordinaattorin on vaivatonta toimia verkoston kanssa, vaikka paikal-

11 8 lisklustereiden organisoituminen onkin lähellä yhdistystoimintamaista mallia. Projektityyppinen verkostomalli antaa mahdollisuuden toiminnan joustaviin järjestelyihin, pelisääntöjen uudelleenmuokkaukseen sekä jäsenten tulemiseen ja irrottautumiseen toiminnasta yhtiö- tai yhdistysmuotoa sujuvammin. Vapaaehtoisuus pakottaa jäsenet myös tarkastelemaan verkoston kehittämistä ja uudistamista määrävälein, sillä niin sopimukset, kustannukset, pelisäännöt kuin toiminnan sisältökin otetaan tarkasteluun vähintään kahden vuoden välein. Paikallisklusterit rakentuvat seuraavasti: Kuva 1. Paikallisklustereiden rakenne. Molemmissa paikallisklustereissa on yhdessä hyväksytyt ja vuosittain tarkistettavat pelisäännöt (liite 1). Verkostossa mukana olevat tahot sitoutuvat noudattamaan niitä samalla, kun allekirjoittavat jäsensopimuksen. Pelisäännöillä katetaan toiminnan hallinnollinen ja päätöksentekorakenne, jäsenten väliset suhteet ja taloudelliset sekä luottamuksellisuuteen liittyvät kysymykset. Päätöksenteko kuuluu ohjausryhmälle, jonka jäsenet valitsevat keskuudestaan. Käytännön toimintaa ohjaa asiantuntijakoordinaattori. Paikallisklustereiden toimintaan otetaan mukaan uusia jäseniä ohjausryhmien päätöksellä. Jäseniksi voidaan hyväksyä yrityksiä, kuntia sekä klusterin toimintaa lähellä olevia yhteisöjä tai koulutusorganisaatioita. Nykyiset jäsenet pyritään pitämään mukana klustereissa sekä uusia halukkaita ja aktiivisia jäseniä houkutellaan mukaan.

12 9 Molempien paikallisklustereiden päättävänä elimenä toimii ohjausryhmä, joka päättää toiminnasta sekä koordinaattorin tukena ohjaa klustereiden toimintaa. Kukin jäsenorganisaatio valitsee edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on kalenterivuosi. Ohjausryhmä vastaa rakenteellisesti yhdistyksen tai osakeyhtiön hallitusta. Lohjan seudun ympäristöklusterissa toimii ohjausryhmän lisäksi vakituisesti työryhmä, johon kuuluvat ohjausryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, vaihtuva yritysasiantuntija ja koordinaattori. Työryhmä valmistelee ohjausryhmässä päätettävät asiat ja kokoontuu ennen ohjausryhmän kokousta. Lohjan seudun ympäristöklusterissa toimii klubeja, joiden tehtävänä on valmistella asioita oman teemansa kuten turvallisuuden, logistiikan tai pohjavesien seurannan puitteissa. Ne ovat saaneet alkunsa jo klusteritoiminnan kehittämisen alkuvaiheessa vuosina , jolloin klusterin jäsenten keskuudesta koottiin ensin eri aihepiireihin kuten logistiikkaan, hankintaan ja viestintään keskittyviä työryhmiä. Työryhmien perustaminen oli välttämätöntä, jotta valmistelun työtaakka saatiin jaettua järkevästi eri osallistujien välillä. Työryhmärakenteella voitiin myös laajentaa toimintaan osallistuvien asiantuntijoiden piiriä ympäristöalan ulkopuolelle. Työryhmiä alettiin kutsua klubeiksi, jotta yhteistyön myönteinen sosiaalinen luonne tulisi myös esille. Molemmilla paikallisklustereilla on ohjausryhmän nimeämä asiantuntijakoordinaattori. Koordinaattori huolehtii klusterin asioiden hoitamisesta toimintasuunnitelman ja ohjausryhmän päätösten mukaisesti sekä tiedottamisesta. Koordinoijana toimii Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, joka on koordinoinut klustereita yhtä vuotta lukuun ottamatta koko verkostojen toiminnan ajan. Yliopisto hoitaa myös rahaliikenteen. Koordinaattorin asema on verrattavissa yhdistystoiminnan toiminnanjohtajan, järjestösihteerin tai vastaavan yhdistyksen hallituksen alaisen toimijan asemaan. Klustereissa koordinaattorin asiantuntijarooli on nähty hallinnollisten tehtävien ohella myös innovaattorin ja inspiraattorin roolina, ja koordinaattorin odotetaan tuovan jatkuvasti uutta tutkimustietoa ja uusia aihepiirejä keskusteluun.

13 10 Verkoston rakenteen määrittelyssä on tärkeää: 1) Oikealla organisoitumisella kunnalliset ja yksityiset ja toisaalta suuret ja pienet toimijat eri aloilta voivat luottamuksellisessa hengessä toimia tehokkaasti ja pysyvästi samassa verkostossa. 2) Yhteisten tavoitteiden selkeä määrittely. Parhaimmillaan tavoitteet määrittelee itse verkosto omista tarpeistaan eikä ulkopuolinen toimija. On mahdollista yhdistää itseohjautuvan ja hierarkkisen organisoitumisen mallit. 3) Toiminnasta päättävä ohjausryhmä, jossa kaikki vuosittain valitut jäsenet ovat edustettuina yhtäläisellä päätösvallalla, edustaa joustavaa ja luovaa itseohjautuvuutta. 4) Ulkopuolinen asiantuntijakoordinaattori rakentaa luottamusta ja vahvistaa verkoston toimivuutta keskittymällä sen toiminnan toteuttamiseen ja koordinointiin. Lisäksi koordinaattorin rooli voi olla innostaja ja uusien avauksien tekijä.

14 11 4. HIIDEN KLUSTERI OPPIVANA VERKOSTONA Oppivan verkoston tavoitteena on mahdollisimman erilaisten ja eri asiantuntemusta omaavien tahojen yhteistyö. Oletuksena onkin ollut, että klustereissa toimivat yritykset ja organisaatiot pystyvät hyödyntämään toimintansa kehittämisessä sekä toistensa osaamista että ulkopuolisia asiantuntijoita. Erityistä huomiota on kiinnitetty jatkuvasti laajenevan ja uusiutuvan asiantuntijaverkoston kehittämiseen ja ennakoivan otteen ylläpitoon niin kehittämis- kuin koulutustoiminnassa. Koordinaattorin tehtävänä on seurata mm. tutkimusta ja tuoda uusia asiantuntijoita verkostoon. Samoin jäsenet ovat olleet aktiivisia niin verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden ehdottamisessa kuin omien organisaatioidensa asiantuntijoiden hyödyntämisessä koko verkoston hyväksi. Monet yritysten edustajat ovatkin pitäneet esitelmiä johdon seminaareissa ja toimineet joskus myös kouluttajina. Asiantuntijat toimivat klustereissa jäsenistön ehdoilla, eivätkä sanele toiminnan ehtoja vaan tuovat teoreettisen tietämyksensä jäsenorganisaatioiden hyödynnettäväksi. Tällä tavalla molemmat osapuolet, sekä asiantuntijat että klustereiden jäsenorganisaatiot, hyötyvät vuorovaikutuksesta ja oppivan verkoston ajatus toteutuu käytännössä. Oppivan verkoston ajatusta Hiiden klusterissa on viety käytäntöön erillishankkeilla, sidosryhmäyhteistyöllä ja koulutuksilla. Osallistuminen erillishankkeisiin on ollut klusteriorganisaatioissa vaihtelevaa. Jäsenorganisaatioiden keskinäistä kokemusten vaihtoa on pyritty edistämään ja vaikka sitä on toimintavuosien varrella ollut runsaasti, niin sitä kaivataan aina jatkuvasti lisää. Paikallisklustereiden monialainen jäsenistö, joka koostuu yksityisistä ja kunnallisista organisaatioista, luo jo itsessään moniäänisen kuoron, jossa on hedelmällisiä mahdollisuuksia luottamukselliselle kokemusten vaihdolle. Yhteiset erillishankkeet ovat lisänneet jäsenten välistä vuorovaikutusta ja luoneet yhteisiä oppimisen foorumeita, joita ei olisi ilman klusteritoimintaa näiden keskenään erilaisten, eri aloilla toimivien organisaatioiden kesken. 4.1 Hanketoiminta Hiiden klusterissa on vuosien varrella toteutettu lukuisia erillishankkeita, joissa on kehitetty verkostomaista yhteistyötä, jäsenorganisaatioiden turvallisuus- ja menetelmäosaamista sekä osallistettu alihankkijoita ja muita sidosryhmiä klusteritoimintaan. Seudun ympäristöasioita edistetään paikallisklustereiden jäsenistön tarpeiden mukaan, hyviä ideoita valmistellaan omissa työryhmissään ja rahoitusta haetaan kehittämistoimintaan erikseen. Koordinaattori voi tehdä erillisellä sopimuksella hankevalmisteluja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisia valmistelijoita. Hanketoiminnalla on luotu verkostoja mm. jäsenyritysten alihankkijoihin, kor-

15 12 jaamoalan yrityksiin, pelastusviranomaisiin, matkailu- ja elämyspalveluiden tuottajiin, kouluihin ja asukkaisiin. Vuosi Hanke 2002 Ympäristökasvatusprojekti kouluille, hajupaneeli 2004 Turvallisuuspilotti, STRADA 2005 Turvallisuuspilotti, STRADA, autokorjaamohanke Lohjalla 2006 Turvallisuuspilotti ja -jatkohanke, STRADA, sisäisten konsulttien kouluttaminen, autokorjaamohanke Karkkilassa 2007 Turvallisuustyön jatkohanke, jäsenten alihankkijoiden ympäristöasioiden kehittäminen, matkailu- ja elämyspalveluiden yhteistyön kehittämisselvitys Taulukko 1. Hiiden klusterin hankkeita vuosina STRADA -hankkeessa järjestettiin klusterijäsenille koulutusta ja käytännön tukea kahdessa työpajassa strategian kehittämismenetelmien käyttöönottamiseksi omassa organisaatiossa. Hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden edustajat kokivat työskentelyn mielekkääksi. He löysivät esitellyistä menetelmistä käyttökelpoisia ratkaisuja omiin haasteisiinsa. Oman tilanteen peilaaminen toisen organisaation edustajien ja ulkopuolisen konsultin kanssa koettiin myönteiseksi. Menetelmille uskottiin olevan käyttöä myös myöhemmin. Turvallisuuspilotissa kehitetty turvallisuuskatselmuspohja sekä haastattelut ja yhteenvetoraportti toimivat hyvin: ne mm. nostivat esiin useita erilaisia organisaatioissa vähälle huomiolle jääneitä, mutta tärkeäksi osoittautuneita riskikokonaisuuksia. Pilottitoimijat ottivat hankkeen erittäin positiivisesti vastaan. Pelastustoimen edustajien osallistuminen osaan haastatteluista sekä erityistilannetyöpajaan lisäsi tehokkaasti vuoropuhelua toimijoiden ja pelastustoimen välillä. Hedelmällistä vuoropuhelua syntyi myös alueen sähkönjakeluyhtiön ja työpajaan osallistuneiden tahojen välille. Turvallisuustyön jatkohankkeessa analysoitiin toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavia koko Hiiden alueen ulkoisia uhkia sekä tehtiin jäsenorganisaatioiden jatkuvuusriskianalyysi. Jäsenten käyttöön tuotettiin jatkuvuussuunnitelmarunko sekä prosessien ja uhkien tunnistustyökalu. Pk-sektorilla sekä Lohjalla että Karkkilassa toteutettiin autokorjaamohanke, jossa pieniä ja keskisuuria autokorjaamoja, -maalaamoja ja ruosteenestoyrityksiä rekrytoitiin mukaan klustereihin sekä kehitettiin niiden ympäristöasioiden hallintaa ja keskinäistä yhteistyötä. Sekä autokorjaamohankkeissa että jäsenten alihankkijoiden ympäristöasioiden kehittämismahdollisuuksia selvitettäessä huomattiin, että

16 13 pk-yrityksiä täytyy lähestyä oikeanlaisella asenteella. Pk-yrityksissä käytettävissä oleva aika on useimmiten kaikkein niukin resurssi, mikä tulee ottaa huomioon niin toimintaa suunniteltaessa kuin käytettäviä asiantuntijoita valittaessa. Pksektorin ympäristöhaasteiden tunteminen, tehokas ajankäyttö ja toiminnan hyötysuhteen näkyväksi tekeminen ovat merkittäviä pk-yritysten aktiivisuutta ja luottamusta lisääviä tekijöitä. Erityisesti pienyrittäjän luottamusta lisää enemmän tuttavallinen kuin virallinen lähestyminen. Myös vastapuolen tilanteen ymmärtäminen ja huomioiminen on oleellista. Yrittäjälle kerrotaan heti, mistä on kysymys: kuka tekee ja mitä, kuka maksaa, ketkä ovat mukana ja kenelle kerrotaan yrityksen asioista. Erillishankkeiden onnistumiselle tärkeää: 1) Riittävä osallistaminen hankesuunnitteluun ja hankkeiden tavoitteiden selkeä määritteleminen sitouttaa paikallisklustereiden jäsenet tiiviimmin hankkeeseen. 2) Ulkopuolisille sidosryhmille on hyvä tiedottaa hankkeen tapahtumista säännöllisesti. 3) Osallistuvien organisaatioiden erilaisuuden huomioiminen hanke- ja muussakin toiminnassa on välttämätöntä. Verkoston tulee hyväksyä, että eri jäsenillä on erilaiset mahdollisuudet osallistumiseen, ajankäyttöön ja rahoitukseen. 4.2 Sidosryhmäyhteistyö Asiantuntijoita ja jäsenorganisaatioita lähentävien erillishankkeiden lisäksi oppivan verkoston ajatusta edistää myös sidosryhmäyhteistyö. Paikallisklustereiden tavoitteena on ylläpitää ja kehittää yhteydenpitoa jäsenistön kesken ja eri sidosryhmien kanssa. Jäsenten keskinäistä yhteistyötä ja yhteisyyttä rakennetaan ja vahvistetaan perustoiminnan lisäksi erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla. Yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa on osin viestintää, ja osa klustereiden perustoiminnastakin voidaan katsoa sidosryhmäyhteistyöksi. Vuosittain osallistutaan joihinkin valtakunnallisiin tapahtumiin kuten Autottomaan päivään syyskuussa ja Energiansäästöviikkoon lokakuussa, jolloin saadaan helposti kontakti muihin paikallisiin toimijoihin ja asukkaisiin toimimalla verkostona. Näkyvyyttä lisätään sekä tempausten kautta että paikallisissa medioissa. Lisäksi erilaisille kohderyhmille (poliittiset vaikuttajat, muut yritykset) järjestetään avoimia foorumeita ja tiedotustilaisuuksia. Erillishankkeissa osallistetaan klusteritoimintaan

17 14 aina joitakin alueellisia sidosryhmiä, kuten vuonna 2003 aktiivisia asukkaita hajupaneeli-arviointiryhmään sekä kouluja ympäristökasvatusprojektiin. Alkuvuosina Lohjalla järjestettiin jäsenorganisaatioille sidosryhmäkoulutuksia ja lisäksi on toteutettu konsultin kanssa asukastilaisuuksia. Nyttemmin esimerkiksi asukasiltojen järjestämisestä yhdessä kaupungin ja yritysten kesken on tullut osa normaalia toimintaa. Asukastilaisuuksia säännöllisesti järjestävät klusterin jäsenorganisaatiot kokevat saaneensa aiempaa selvästi paremman keskusteluyhteyden ympäröivien alueiden asukkaiden kanssa sekä ymmärrystä omalle toiminnalleen. Myös kaupungin ja yrityksen esiintyminen näissä tilaisuuksissa yhdessä, samalla puolella, koetaan luottamusta herättäväksi ulkopuolisten silmissä. Paikallisklustereiden jäsenistön keskuudessa läheiset yhteydet kuntien ja yritysten kesken koetaan erittäin tärkeäksi anniksi ja vaikutuskanavaksi puolin ja toisin. Yhteistyö ja keskusteluyhteys toiminnanharjoittajien ja viranomaistahon kesken koetaan luontevaksi ja luottamukselliseksi, ja kummankin osapuolen toiminnan käytännön reunaehdot ja ongelmat tulevat tutuiksi. Jäsenistön kokemukset viranomaisyhteistyöstä ovatkin hyvin positiivisia: Mun mielestä on hirveen hyvä et siellä on tää viranomaispuoli mukana eli meillä on kontakti sitä kautta et me voidaan kysyä sitten aina tämmösiä niinku päivän polttavia asioita jos tulee uusia direktiivejä tai esim. ympäristöluvasta me voidaan siinä samalla sit kysyä suoraan sieltä niinku kaupungin viranomaisilta 4.3 Jäsenorganisaatioiden osaamisen kehittäminen Hiiden klusterin tavoitteena on myös toimia foorumina, joka ylläpitää jäsentensä tiedon ja osaamisen vaihtoa. Yhteiset koulutukset ovat hyvä kohtaamispaikkoja ja lisäksi verkoston tarjoamat koordinointipalvelut helpottavat tarvittavan koulutuksen hankintaa. Molemmissa paikallisklustereissa koulutuksia järjestetään vuosittain niiden jäsenistön valitsemista ympäristöaiheista ja muista ajankohtaisista aiheista. Koulutustarjonta valitaan siten, että se palvelee laajasti koko jäsenistöä.

18 15 Osaamisen ylläpito ja kehittäminen koostuu Hiiden klusterissa seuraavanlaisista osa-alueista: Kuva 2. Osaamisen kehittäminen ja ylläpito Hiiden klusterissa. Jäsenistön keskuudessa tehdään syksyisin osaamistarvekysely, jonka pohjalta paikallisklusterin ohjausryhmä eli jäsenistö päättää seuraavana vuonna järjestettävistä koulutuksista. Jokainen jäsenorganisaatio huolehtii siitä, että sen henkilöstön tarpeita palvelevia koulutuksia sisältyy klusterin koulutustarjontaan. Jäsenillä on myös oikeus olla osallistumatta koulutuksiin. Jotkut organisaatiot pitävät jo jäsenyyttä riittävänä imagonsa kannalta. Aktiiviset jäsenyritykset ja -organisaatiot tosin hyötyvät verkostoyhteistyöstä passiivisia enemmän ja myös edistävät koko verkoston tiedon ja kokemusten vaihtoa. Koordinaattori suunnittelee koulutusten tarkemman sisällön yhdessä ohjausryhmän kanssa. Koordinaattori vastaa sopivien kouluttajien hankinnasta ja käytännön järjestelyistä. Koulutukset ovat pääasiassa maksuttomia jäsenille ja avoimia kaikille. Verkoston ulkopuoliset organisaatiot voivat osallistua koulutuksiin erillistä maksua vastaan ja myös jäsenille voidaan järjestää tarvittaessa maksullisia koulutuksia. Paikallisklustereiden järjestämiin koulutuksiin on oltu pääosin tyytyväisiä. Koulutuksiin on saatu hyvät ja innostavat kouluttajat ja alan uusin tutkimustieto. Erityi-

19 16 sesti ympäristö- ja turvallisuuskoulutukset on suunniteltu niin, että niistä on välitöntä hyötyä jäsenistölle. Jäsenorganisaatioiden toivomuksesta koulutustarjontaa on uudistettu ympäristötematiikan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi ennakointikoulutuksesta saatua hyötyä ei kuitenkaan koettu yhtä näkyväksi. Tarjonnan laajentamista tärkeämpää onkin koulutustarjonnan uudistaminen alun perin yhteiseksi päämääräksi määritellyllä ympäristöalalla niin, että myös pitkään jäsenenä olleet organisaatiot kokevat saavansa koulutuksista aina uutta ja ajankohtaista tietoa. Laadukkaat koulutukset ovatkin tärkeä jäsenistöä motivoiva tekijä: Pikemminkin me haluttaisiin, että meillä on näyttöä siitä, että me pidämme huolta siitä, ettei tule mitään pahoja ympäristövaikutuksia ja ettei toteudu mitään suuria riskejä Karkkilan alueella. Toisaalta välittömämpi syy on ehkä se että olen käynyt muutamassa Lohjan klusterin koulutustilaisuudessa ja huomannut että se on aika hyvätasoista ja että se on kätevä tapa tällaisiin. Jos me saisimme pyörimään Karkkilassa samantapaisia, se antaisi mahdollisuuksia kouluttaa ihmisiä hiukan ympäristöasioiden ulkopuolellakin. Liikkeenjohtamiseen liittyen. Kyllä todennäköisesti ollaan ihan koska tätä on jatkettu kuitenkin, mikään pakkohan tässä ei ole mukana olla ja sanotaan että kustannussäästöohjelmat on tiukat ja siitä huolimatta ollaan mukana että kyllä mun mielestä ollaan saatu mitä sillä rahalla nyt sitten on saatavissa. Ja tosiaan vielä jatkossa tää koulutus tulee olee meille ihan hyvä asia koska meillä ei ole enää käytettävissä omia koulutuspalveluita. Se on ollu ihan hyvä meille näitä ympäristöauditointikoulutuksia ja vastaavia, jätekoulutuksia jne. Verkoston jäsenistön osaamisen kehittämisessä on tärkeää: 1) koulutustarpeiden kartoittaminen säännöllisesti 2) uusien teemojen ja keskustelunavausten tuominen osallistujien aktivoimiseksi 3) hyvien ja innostavien asiantuntijoiden rekrytoiminen 4) uusimman tiedon ja tutkimustulosten hyödyntäminen sekä yhteyksien ylläpito tiedontuottajiin 5) jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen, kannustaminen keskusteluun ja kokemusten vaihtoon osaamisen ja hiljaisen tiedon jakamiseksi 6) oppivan verkoston rakentaminen asiantuntijavaihdolla ja yhteistyöllä

20 17 5. KOKEMUKSIA MATKAN VARRELTA HIIDEN KLUSTERIN KEHITYSKAARI Läntisen Uudenmaan keskisuurissa ja pienissä kunnissa Hiiden klusterin toiminta on ollut näkyvää. Lohjan seudulla verkostoyhteistyötä on rakennettu jo melkein vuosikymmen ja paikallisklusteri tunnetaan eri sidosryhmien keskuudessa. Tämä positiivinen näkyvyys ja mukanaolo pitkäjänteisessä keskinäisessä yhteistyössä on koettu jäsenten keskuudessa olennaiseksi osaksi klusterin tarkoitusta. Vaikka Karkkila on pienempi paikkakunta ja toimintaa on ollut lyhyemmän aikaa, sielläkin jäsenorganisaatioiden keskinäinen yhteistyö ja kokemusten vaihto tiivistyi yhden vuoden aikana järjestetyn työpajasarjan tuloksena selvästi. Lisäksi esimerkiksi kaupunki on aktivoitunut olemaan yhteydessä yrityksiin myös klusterin kautta. 5.1 Luottamuksen varmistaminen ja kustannusten jakaminen Klustereiden kehittymistä toimiviksi verkostoiksi on siivittänyt luottamuksellinen ilmapiiri. Luottamus ei ole kuitenkaan syntynyt itsestään vaan toiminnan myötä. Ensimmäistä verkostoa, Lohjan seudun ympäristöklusteria, perustettaessa erityisesti yritykset olivat äärimmäisen tarkkoja siitä, että verkostossa ei käsitellä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä asioita tai liikesalaisuuksia. Koettiin välttämättömäksi, että luottamus varmistetaan sopimusteitse. Pelisääntömallin osoittauduttua toimivaksi se oli helppo siirtää laajennuksen yhteydessä myös Karkkilan klusterin ohjauskeinoksi. Jäsenet sitoutuvat toimimaan yhdessä hyväksyttyjen pelisääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti sekä olemaan käyttämättä klusterin jäsenyyttä hyväkseen vahingollisiin kilpailutarkoituksiin. Ohjausryhmissä vuosittain tarkistettavissa ja jokaisen jäsensopimuksen liitteenä olevissa pelisäännöissä paikallisklustereiden jäsenet sitoutuvat siihen, etteivät paljasta tai käytä hyödykseen klusterin toiminnan yhteydessä tietoonsa saamiaan toisten jäsenyritysten luottamuksellisia tietoja tai liikesalaisuuksia. Jäsenet mieltävät verkoston toimintatavan avoimeksi ja rehellisyyteen perustuvaksi.