Siru Korkala Lotta Ruokanen. Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siru Korkala Lotta Ruokanen. Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita"

Transkriptio

1 HELSINKI 2008 raportteja 64 Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita Siru Korkala Lotta Ruokanen

2 Siru Korkala Lotta Ruokanen Yhteistyöllä oppivaksi verkostoksi Alueellisen verkoston vaiheita Helsinki 2008

3 SISÄLLYSLUETTELO: ESIPUHE JOHDANTO HIIDEN KLUSTERIN RAKENNE JA TAVOITTEET PAIKALLISKLUSTEREIDEN RAKENNE JA ORGANISAATIO HIIDEN KLUSTERI OPPIVANA VERKOSTONA Hanketoiminta Sidosryhmäyhteistyö Jäsenorganisaatioiden osaamisen kehittäminen KOKEMUKSIA MATKAN VARRELTA HIIDEN KLUSTERIN KEHITYSKAARI Luottamuksen varmistaminen ja kustannusten jakaminen Pk-sektori mukaan verkostomaiseen kehittämiseen Tehokkaalla viestinnällä näkyvyyttä verkostolle Tutkimukset ja selvitykset auttavat jäsenistöä sitoutumaan PAIKALLISKLUSTERIT SOSIAALISENA VERKOSTONA LUOTTAMUS ONNISTUNEEN VERKOSTOYHTEISTYÖN EDELLYTYKSENÄ Luottamuksen lähtökohtia Luottamuksen ulottuvuuksia Luottamus Hiiden klusterissa YHTEENVETO ONNISTUNEEN VERKOSTOTOIMINNAN TOP KIRJALLISUUS LIITE 1. PELISÄÄNNÖT LIITE 2. HIIDEN KLUSTERIN JÄSENET VUONNA

4 ESIPUHE Hiiden klusterilla ja erityisesti sen ensimmäisellä paikallisverkostolla, Lohjan seudun ympäristöklusterilla, on takanaan jo kohta 10 vuoden taival. Lohjan seudulla tehtävällä ympäristöyhteistyöllä voidaankin sanoa olevan suhteellisen vakiintunut asema. Lohjan seudun ympäristöklusteriin kuuluu vuonna 2008 kaikkiaan 24 yritystä ja organisaatiota ja uudet jäsenet ovat aina tervetulleita verkostoon. Karkkilan klusterilla on toimintavuosia takanaan vasta vajaat kolme, mutta näihin vuosiin mahtuu runsaasti tapahtumia ja verkosto on laajentunut nopeasti. Karkkilan klusterissa on 16 jäsenyritystä ja -organisaatiota. Hiiden klusterin nettisivuilla sen toiminta-ajatus määritellään seuraavasti: Hiiden klusteri on yritysten, kuntien ja yhteisöjen seudullinen oppimisverkosto, jossa etsitään uusia keinoja kehittää työelämää ja lisätä mukana olevien tahojen kehittämisosaamista. Toimintamuotoina ovat foorumit, koulutukset, työryhmätyöskentely, tutkimukset ja selvitykset, tiedottaminen ja mentorointi. Hiiden klusteri toteuttaa aluekeskusohjelmaa ja kehittää uusia verkostomaiseen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja alueella. Paikallisten Hiiden alueella toimivien ja perustettavien klustereiden, kuten Lohjan seudun ympäristöklusterin ja Karkkilan klusterin jäsenet ovat myös Hiiden klusterin jäseniä. Kukin jäsen hyödyntää Hiiden klusterin palveluita tarpeidensa mukaan. Nimensä Hiiden klusteri on saanut alueen kehittämisohjelman mukaan. Molempien paikallisklustereiden toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Hiiden klusterin toimintaa rahoittaa Tykes-ohjelma. Tällä julkaisulla lukijalle avataan toimintamuotoja, joita Hiiden klusterin paikallisverkostoissa on toteutettu, sekä matkan varrella kertyneitä kokemuksia. Julkaisun rakenteella on haettu käsikirjamaisuutta siten, että siitä olisi lukijalle hyötyä esimerkiksi verkostohanketta aloitettaessa. Julkaisua ovat matkan varrella kommentoineet Professori Jukka Vesalainen Vaasan yliopistosta ja liiketoimintajohtaja Elma Pehkonen-Rajamäki Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Kiitos teille avustanne ja asiantuntemuksestanne kirjoitusprosessissa. Helsingissä elokuussa 2008 Kirjoittajat

5 2 1. JOHDANTO Länsi-Uudellamaalla on tehty pitkään yritysten, kuntien ja organisaatioiden kesken yhteistyötä ympäristön hyväksi monin eri tavoin, esimerkiksi ilmanlaadun yhteistarkkailussa. Verkostoksi yhteistyö organisoitui vuonna 1999, jolloin lohjalaiset yritykset sekä Lohjan kaupunki yhdessä Helsingin yliopiston Länsi- Uudenmaan täydennyskoulutuslaitoksen kanssa ryhtyivät suunnittelemaan Lohjan seudun ympäristöklusteria. Ajatus ympäristöklusterin perustamiseksi lähti Lohjan seudun kumppanuushankkeesta, joka keskittyi yritysten ja Lohjan kaupungin välisen yhteistyön edistämiseen. Hankkeessa teetetyn analyysin mukaan ympäristöasioiden hyvä hoito ja ekologinen modernisaatio olivat välttämättömiä alueen ja sen yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Pitkän suunnitteluvaiheen tuloksena aloitettiin verkostomainen yhteistyö organisaatioiden, yritysten, viranomaisten ja asukkaiden välillä. Tehtyjen selvitysten mukaan puutteita oli niin ympäristöosaamisessa kuin yhteistyö- ja viestintätaidoissa. Alueella oli tiedostettu haasteita niin yritys-viranomaisyhteistyössä kuin yritysten ja asukkaidenkin näkemysten yhteensovittamisessa ja myös kaavoituspäätöksistä valitettiin usein. Työelämän kehittämisohjelma myönsi hankkeelle rahoituksen ja vuosien välillä luotiin verkostomalli, joka on osoittautunut toimivaksi ja palkitsevaksi tavaksi tehdä yhteistyötä. Alkuvuosien moninaisten kokeilujen ja osahankkeiden perusteella yhteistyö tiivistyi osaamisen ylläpitoon ja kehittymiseen eli klusterista muodostui oppimisverkosto. Alkuvaiheen rahoitus oli olennaisen tärkeä jotta verkoston toimintaedellytykset saatiin kehitettyä, mutta myös yritysten ja Lohjan kaupungin rahoituspanos ja sitoutuminen oli merkittävää alusta lähtien. Tämän jälkeen Lohjan seudun ympäristöklusteri on jatkanut toimintaansa perustuen osallistujien jäsenmaksuihin, hankerahoitukseen ja erikseen kerättävään rahoitukseen. Oppimisverkosto mallin osoittauduttua toimivaksi kehittämisvälineeksi syntyi tarve monipuolistaa verkoston toiminnan sisältöä ja laajentaa mallia alueellisesti. Vuonna 2004 perustettiin Hiiden klusteri, jonka toimintaa rahoittaa työelämän kehittämisohjelma Tykes. Hiiden klusteri on yritysten, kuntien ja yhteisöjen seudullinen oppimisverkosto, jossa etsitään uusia keinoja kehittää työelämää ja lisätä mukana olevien tahojen kehittämisosaamista. Nykyään Hiiden klusteri koostuu kahdesta paikallisklusterista, Lohjan seudun ympäristöklusterista ja Karkkilan klusterista. Tämän julkaisun tavoitteena on kuvata tätä oppimisverkostoa ja antaa lukijalle käsitys ensinnäkin siitä, miten nykytilanteeseen on päästy, ja toiseksi, mitä kehitystä edistäviä ja jarruttavia tekijöitä verkoston eri vaiheissa on ilmennyt. Julkaisun sisältö rakentuu siten, että verkoston rakenteen ja tavoitteiden esittelyn jäl-

6 3 keen paneudutaan siihen, miten Hiiden klusterin paikallisverkostot toimivat oppivan verkoston näkökulmasta ja kuvataan myös mitä eri vaiheita klustereiden kehityksessä on ilmennyt. Verkoston sosiaalista rakennetta ja luottamusta käsitellään omana kokonaisuutenaan. Lopuksi kirjoittajat ovat listanneet tärkeimmät tekijät, jotka ovat edesauttaneet oppimisverkoston toimintaa ja kehitystä. Ensin haluamme kuitenkin avata muutaman käsitteen, joita julkaisussa esiintyy. Kehittäjäverkosto: Alueen kehittämistä kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä tarkasteleva verkosto, joka voi olla väljästi yhteen liittynyt ja jatkuvassa muutoksessa. Hiiden klusterin kehittäjäverkosto koostuu alueen yrityksistä sekä kunnallisista ja yksityisistä organisaatioista. Oppimisverkosto: Verkosto, joka edistää toimijoiden yhteistyötä ja mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen. Oppimisverkosto tukee jäsentensä oppimista ja osaamisen jakamisen prosesseja. Tässä julkaisussa Hiiden klusteria kuvataan oppivana verkostona, missä eri alojen asiantuntijat toimivat yhteistyössä. Klusteri: Joukko samanlaisia kohteita, jotka kasvavat tai muulla tavoin pysyvät yhdessä. Toiminnallisten kohteiden muodostaman klusterin osien ajatellaan useimmiten jollain tavalla hyötyvän keskinäisestä yhteydestään toisiinsa ja klusteriin kokonaisuutena. Esimerkiksi yritykset voivat muodostaa klusterin, jolla on tietty yhteinen päämäärä. Paikallisklusteri: Hiiden klusteri -hankkeen myötä perustettu paikallinen kehittäjäverkosto, jolla on mm. oma toimintasuunnitelma ja ohjausryhmä (Lohjan seudun ympäristöklusteri ja Karkkilan klusteri). Hiiden klusteri: Hiiden klusteri toimii paikallisklustereiden sateenvarjoorganisaationa ja sillä on myös omia tavoitteita ja toimintamuotoja kuten tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Paikallisklustereiden yritykset ja organisaatiot ovat myös Hiiden klusterin jäseniä. Verkostoanalyysi: Sosiaalinen verkostoanalyysi on joukko formaaleja tutkimusmenetelmiä, jotka keskittyvät erityisesti toimijoiden (organisaatioiden tai henkilöiden) välisten suhteiden analyysiin. Verkostoanalyysin metodisena perustana on graafiteoria, josta verkostotutkimus on perinyt keskeiset käsitteensä. Verkoston tiheys on kenties perustavin verkoston ominaisuus, jota voidaan arvioida graafiteorian avulla. Tiheys kuvaa verkostossa olevien yhteyksien määrää. Verkosto-osaaminen: Verkosto-osaaminen rakentuu pitkälti verkoston jäsenten viestintäkompetenssin varaan. Toimiva verkosto edellyttää jäseniltään jatkuvaa

7 4 yhteydenpitoa sekä aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta. Organisaatioiden pitää kyetä toimimaan joustavasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja myös vaikuttamaan toimintaympäristön kehittymiseen proaktiivisesti. Oppiva organisaatio: Organisaatio, jolla on kyky luoda, hankkia ja siirtää tietoa. Oppiva organisaatio kykenee muuttamaan käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan. Verkosto on oppimisen areena siinä missä tiimit ja organisaatiotkin (Knight 2002). Sosiaalinen pääoma: Sosiaalinen pääoma koostuu monista osatekijöistä, joilla on kaksi yhteistä asiaa: ne kaikki käsittävät jonkin sosiaaliseen rakenteeseen liittyvän ulottuvuuden, ja ne kaikki helpottavat tuohon rakenteeseen kuuluvien yksilöiden toimia (Coleman 1988).

8 5 2. HIIDEN KLUSTERIN RAKENNE JA TAVOITTEET Organisatorisesti Hiiden klusteri toimii sateenvarjo-organisaationa kahdelle paikallisklusterille, jotka ovat yrityksistä, kunnista ja muista organisaatioista koostuvia kehittäjäverkostoja. Paikallisten Hiiden alueella toimivien klustereiden jäsenet ovat myös Hiiden klusterin jäseniä. Kukin jäsen hyödyntää Hiiden klusterin palveluita tarpeidensa mukaan. Klusterin kaltainen iso verkosto, jota johtaa neutraali asiantuntijaorganisaatio, tarjoaa hyvän pohjan alueellisille, innovatiivisille hankkeille. Ilman tällaista verkostoa yksittäisten hankkeiden käynnistäminen ja kokemusten tehokas keruu ja levittäminen olisi vaikeaa. HIIDEN KLUSTERI LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI KARKKILAN KLUSTERI Hiiden klusterin tavoitteet ovat: Laajentaa Hiiden alueen paikallisklustereiden (Karkkila, Lohja) toimintaa rekrytoimalla kehittäjäverkostoihin uusia jäsenyrityksiä ja -organisaatioita ja parantaa verkostojen elinkelpoisuutta. Uusia yritysjäseniä toivotaan erityisesti pk-sektorilta. Parantaa kehittäjäverkostojen jäsenyritysten ja -organisaatioiden ympäristö- ja turvallisuusosaamista ja -yhteistyötä mm. koulutusten ja yhteistyöhankkeiden avulla sekä lisätä jäsenten menetelmäosaamista. Parantaa verkosto-osaamista sekä organisaatioiden sisällä että niiden välillä. Ylläpitää Hiiden klusterin internetsivustoa (www.hiidenklusteri.fi). Tutkia ja dokumentoida kehittäjäverkostoa sekä mallintaa kokemuksia valtakunnalliseen käyttöön. Tiivistää yhteistyötä muiden oppimisverkostojen kanssa. Nostaa esiin pk-sektorin kehittämiskohteita, toteuttaa kehittämispilotteja esiin nousseiden teemojen ympärillä ja luoda näistä tarvittaessa erillisiä kehittämishankkeita.

9 6 Yleisten tavoitteiden lisäksi molemmilla paikallisklustereilla on myös omat erityiset tavoitteensa. Paikallisklustereiden toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsenistön ympäristöosaamista yhteydenpitoa jäsenten kesken ja eri sidosryhmien kanssa yhteistyömallia ja keskustelufoorumia ympäristöviestintää ja myönteistä julkisuutta yritysten ja yhteisöjen muuta toimintaa hanketoiminnan avulla.

10 7 3. PAIKALLISKLUSTEREIDEN RAKENNE JA ORGANISAATIO Hiiden klusterin paikallisklusterit ovat luonteeltaan pysyviä kehittäjäverkostoja läntisellä Uudellamaalla. Niiden määrittely lähtee siitä, että verkosto sinänsä jatkaa olemassaoloaan, vaikka toimintatavat, toiminnan sisältö ja jäsenistö ajan myötä vaihtelevatkin. Näin paikallisklusterit käsitetään tässä julkaisussa pysyviksi kehittäjäverkostoiksi, toisin kuin Suomisen ym. (2007) verkostomaisen kehittämisen käsikirjassa. Pysyväksi tarkoitettua organisoitumista varten pätevät hiukan erilaiset lainalaisuudet kuin jo alunperin määräaikaisiksi suunnitelluissa verkostoissa. Lisäksi paikallisklusterit ovat eri aloilla toimivien, keskenään erikokoisten ja hyvin erilaisten organisaatioiden yhteisiä oppimisverkostoja. Yksityisten ja kunnallisten toimijoiden yhteistyö sekä monialaisuus ovat näiden verkostojen tärkeimpiä ominaisuuksia ja määritteleviä tekijöitä. Esimerkiksi Suomisen ym. (2007) käsikirjassa taustana on yritysten keskenään muodostamat kehittäjäverkostot kuten allianssit ja yhteisyritykset, kun koko Hiiden klusterin lähtökohtana oli rakenteen ja toimintatapojen luominen nimenomaan kunnallisen ja yksityisen toimintakentän yhteistyölle poikkisektoraalisesti. Paikallisklustereiden organisaation ja toiminnan pelisääntöjen määrittely on koettu niiden jäsenistössä tärkeänä luottamuksellisen yhteistyön rakentajana. Pelisäännöt, rakenteet ja ulkopuolinen koordinaattori yhteisen ympäristöteeman lisäksi luovat tasapuolisuutta, avoimuutta ja järjestelmään perustuvaa luottamusta. Toisaalta toiminnan vapaaehtoisuus ja tietynlainen väljyys antavat jäsenorganisaatioille mahdollisuuden määritellä suhtautumisensa klusteriin jäsenkohtaisesti ja ajankohdasta riippuen: Sitouduttuaan tiettyihin perusasioihin jokainen jäsenorganisaatio määrittelee itse, kuinka aktiivisesti milloinkin osallistuu toimintaan ja sen suunnitteluun. Juuri nämä elementit mahdollistavat myös verkoston itsensä pysyvyyden ja toisaalta joustavuuden toimijoiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Projektityyppinen verkostorakenne koordinointi- ja jäsensopimuksineen sekä jäsenmaksuineen on kuitenkin koettu riittäväksi toiminnan perustaksi, eikä toiminnan organisointia oikeushenkilömuotoon ole koettu tarkoituksenmukaiseksi. Verkostomaisen toiminnan vahvuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen, jolloin se toimii ja toteuttaa sovittuja päämääriä tehokkaammin ja kevyemmällä organisoitumisasteella kuin juridista hallintoa edellyttävät oikeushenkilöorganisaatiot tai markkinamekanismin kautta tapahtuva palveluiden hankinta. Myös ulkopuolisen koordinaattorin on vaivatonta toimia verkoston kanssa, vaikka paikal-

11 8 lisklustereiden organisoituminen onkin lähellä yhdistystoimintamaista mallia. Projektityyppinen verkostomalli antaa mahdollisuuden toiminnan joustaviin järjestelyihin, pelisääntöjen uudelleenmuokkaukseen sekä jäsenten tulemiseen ja irrottautumiseen toiminnasta yhtiö- tai yhdistysmuotoa sujuvammin. Vapaaehtoisuus pakottaa jäsenet myös tarkastelemaan verkoston kehittämistä ja uudistamista määrävälein, sillä niin sopimukset, kustannukset, pelisäännöt kuin toiminnan sisältökin otetaan tarkasteluun vähintään kahden vuoden välein. Paikallisklusterit rakentuvat seuraavasti: Kuva 1. Paikallisklustereiden rakenne. Molemmissa paikallisklustereissa on yhdessä hyväksytyt ja vuosittain tarkistettavat pelisäännöt (liite 1). Verkostossa mukana olevat tahot sitoutuvat noudattamaan niitä samalla, kun allekirjoittavat jäsensopimuksen. Pelisäännöillä katetaan toiminnan hallinnollinen ja päätöksentekorakenne, jäsenten väliset suhteet ja taloudelliset sekä luottamuksellisuuteen liittyvät kysymykset. Päätöksenteko kuuluu ohjausryhmälle, jonka jäsenet valitsevat keskuudestaan. Käytännön toimintaa ohjaa asiantuntijakoordinaattori. Paikallisklustereiden toimintaan otetaan mukaan uusia jäseniä ohjausryhmien päätöksellä. Jäseniksi voidaan hyväksyä yrityksiä, kuntia sekä klusterin toimintaa lähellä olevia yhteisöjä tai koulutusorganisaatioita. Nykyiset jäsenet pyritään pitämään mukana klustereissa sekä uusia halukkaita ja aktiivisia jäseniä houkutellaan mukaan.

12 9 Molempien paikallisklustereiden päättävänä elimenä toimii ohjausryhmä, joka päättää toiminnasta sekä koordinaattorin tukena ohjaa klustereiden toimintaa. Kukin jäsenorganisaatio valitsee edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on kalenterivuosi. Ohjausryhmä vastaa rakenteellisesti yhdistyksen tai osakeyhtiön hallitusta. Lohjan seudun ympäristöklusterissa toimii ohjausryhmän lisäksi vakituisesti työryhmä, johon kuuluvat ohjausryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, vaihtuva yritysasiantuntija ja koordinaattori. Työryhmä valmistelee ohjausryhmässä päätettävät asiat ja kokoontuu ennen ohjausryhmän kokousta. Lohjan seudun ympäristöklusterissa toimii klubeja, joiden tehtävänä on valmistella asioita oman teemansa kuten turvallisuuden, logistiikan tai pohjavesien seurannan puitteissa. Ne ovat saaneet alkunsa jo klusteritoiminnan kehittämisen alkuvaiheessa vuosina , jolloin klusterin jäsenten keskuudesta koottiin ensin eri aihepiireihin kuten logistiikkaan, hankintaan ja viestintään keskittyviä työryhmiä. Työryhmien perustaminen oli välttämätöntä, jotta valmistelun työtaakka saatiin jaettua järkevästi eri osallistujien välillä. Työryhmärakenteella voitiin myös laajentaa toimintaan osallistuvien asiantuntijoiden piiriä ympäristöalan ulkopuolelle. Työryhmiä alettiin kutsua klubeiksi, jotta yhteistyön myönteinen sosiaalinen luonne tulisi myös esille. Molemmilla paikallisklustereilla on ohjausryhmän nimeämä asiantuntijakoordinaattori. Koordinaattori huolehtii klusterin asioiden hoitamisesta toimintasuunnitelman ja ohjausryhmän päätösten mukaisesti sekä tiedottamisesta. Koordinoijana toimii Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, joka on koordinoinut klustereita yhtä vuotta lukuun ottamatta koko verkostojen toiminnan ajan. Yliopisto hoitaa myös rahaliikenteen. Koordinaattorin asema on verrattavissa yhdistystoiminnan toiminnanjohtajan, järjestösihteerin tai vastaavan yhdistyksen hallituksen alaisen toimijan asemaan. Klustereissa koordinaattorin asiantuntijarooli on nähty hallinnollisten tehtävien ohella myös innovaattorin ja inspiraattorin roolina, ja koordinaattorin odotetaan tuovan jatkuvasti uutta tutkimustietoa ja uusia aihepiirejä keskusteluun.

13 10 Verkoston rakenteen määrittelyssä on tärkeää: 1) Oikealla organisoitumisella kunnalliset ja yksityiset ja toisaalta suuret ja pienet toimijat eri aloilta voivat luottamuksellisessa hengessä toimia tehokkaasti ja pysyvästi samassa verkostossa. 2) Yhteisten tavoitteiden selkeä määrittely. Parhaimmillaan tavoitteet määrittelee itse verkosto omista tarpeistaan eikä ulkopuolinen toimija. On mahdollista yhdistää itseohjautuvan ja hierarkkisen organisoitumisen mallit. 3) Toiminnasta päättävä ohjausryhmä, jossa kaikki vuosittain valitut jäsenet ovat edustettuina yhtäläisellä päätösvallalla, edustaa joustavaa ja luovaa itseohjautuvuutta. 4) Ulkopuolinen asiantuntijakoordinaattori rakentaa luottamusta ja vahvistaa verkoston toimivuutta keskittymällä sen toiminnan toteuttamiseen ja koordinointiin. Lisäksi koordinaattorin rooli voi olla innostaja ja uusien avauksien tekijä.

14 11 4. HIIDEN KLUSTERI OPPIVANA VERKOSTONA Oppivan verkoston tavoitteena on mahdollisimman erilaisten ja eri asiantuntemusta omaavien tahojen yhteistyö. Oletuksena onkin ollut, että klustereissa toimivat yritykset ja organisaatiot pystyvät hyödyntämään toimintansa kehittämisessä sekä toistensa osaamista että ulkopuolisia asiantuntijoita. Erityistä huomiota on kiinnitetty jatkuvasti laajenevan ja uusiutuvan asiantuntijaverkoston kehittämiseen ja ennakoivan otteen ylläpitoon niin kehittämis- kuin koulutustoiminnassa. Koordinaattorin tehtävänä on seurata mm. tutkimusta ja tuoda uusia asiantuntijoita verkostoon. Samoin jäsenet ovat olleet aktiivisia niin verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden ehdottamisessa kuin omien organisaatioidensa asiantuntijoiden hyödyntämisessä koko verkoston hyväksi. Monet yritysten edustajat ovatkin pitäneet esitelmiä johdon seminaareissa ja toimineet joskus myös kouluttajina. Asiantuntijat toimivat klustereissa jäsenistön ehdoilla, eivätkä sanele toiminnan ehtoja vaan tuovat teoreettisen tietämyksensä jäsenorganisaatioiden hyödynnettäväksi. Tällä tavalla molemmat osapuolet, sekä asiantuntijat että klustereiden jäsenorganisaatiot, hyötyvät vuorovaikutuksesta ja oppivan verkoston ajatus toteutuu käytännössä. Oppivan verkoston ajatusta Hiiden klusterissa on viety käytäntöön erillishankkeilla, sidosryhmäyhteistyöllä ja koulutuksilla. Osallistuminen erillishankkeisiin on ollut klusteriorganisaatioissa vaihtelevaa. Jäsenorganisaatioiden keskinäistä kokemusten vaihtoa on pyritty edistämään ja vaikka sitä on toimintavuosien varrella ollut runsaasti, niin sitä kaivataan aina jatkuvasti lisää. Paikallisklustereiden monialainen jäsenistö, joka koostuu yksityisistä ja kunnallisista organisaatioista, luo jo itsessään moniäänisen kuoron, jossa on hedelmällisiä mahdollisuuksia luottamukselliselle kokemusten vaihdolle. Yhteiset erillishankkeet ovat lisänneet jäsenten välistä vuorovaikutusta ja luoneet yhteisiä oppimisen foorumeita, joita ei olisi ilman klusteritoimintaa näiden keskenään erilaisten, eri aloilla toimivien organisaatioiden kesken. 4.1 Hanketoiminta Hiiden klusterissa on vuosien varrella toteutettu lukuisia erillishankkeita, joissa on kehitetty verkostomaista yhteistyötä, jäsenorganisaatioiden turvallisuus- ja menetelmäosaamista sekä osallistettu alihankkijoita ja muita sidosryhmiä klusteritoimintaan. Seudun ympäristöasioita edistetään paikallisklustereiden jäsenistön tarpeiden mukaan, hyviä ideoita valmistellaan omissa työryhmissään ja rahoitusta haetaan kehittämistoimintaan erikseen. Koordinaattori voi tehdä erillisellä sopimuksella hankevalmisteluja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisia valmistelijoita. Hanketoiminnalla on luotu verkostoja mm. jäsenyritysten alihankkijoihin, kor-

15 12 jaamoalan yrityksiin, pelastusviranomaisiin, matkailu- ja elämyspalveluiden tuottajiin, kouluihin ja asukkaisiin. Vuosi Hanke 2002 Ympäristökasvatusprojekti kouluille, hajupaneeli 2004 Turvallisuuspilotti, STRADA 2005 Turvallisuuspilotti, STRADA, autokorjaamohanke Lohjalla 2006 Turvallisuuspilotti ja -jatkohanke, STRADA, sisäisten konsulttien kouluttaminen, autokorjaamohanke Karkkilassa 2007 Turvallisuustyön jatkohanke, jäsenten alihankkijoiden ympäristöasioiden kehittäminen, matkailu- ja elämyspalveluiden yhteistyön kehittämisselvitys Taulukko 1. Hiiden klusterin hankkeita vuosina STRADA -hankkeessa järjestettiin klusterijäsenille koulutusta ja käytännön tukea kahdessa työpajassa strategian kehittämismenetelmien käyttöönottamiseksi omassa organisaatiossa. Hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden edustajat kokivat työskentelyn mielekkääksi. He löysivät esitellyistä menetelmistä käyttökelpoisia ratkaisuja omiin haasteisiinsa. Oman tilanteen peilaaminen toisen organisaation edustajien ja ulkopuolisen konsultin kanssa koettiin myönteiseksi. Menetelmille uskottiin olevan käyttöä myös myöhemmin. Turvallisuuspilotissa kehitetty turvallisuuskatselmuspohja sekä haastattelut ja yhteenvetoraportti toimivat hyvin: ne mm. nostivat esiin useita erilaisia organisaatioissa vähälle huomiolle jääneitä, mutta tärkeäksi osoittautuneita riskikokonaisuuksia. Pilottitoimijat ottivat hankkeen erittäin positiivisesti vastaan. Pelastustoimen edustajien osallistuminen osaan haastatteluista sekä erityistilannetyöpajaan lisäsi tehokkaasti vuoropuhelua toimijoiden ja pelastustoimen välillä. Hedelmällistä vuoropuhelua syntyi myös alueen sähkönjakeluyhtiön ja työpajaan osallistuneiden tahojen välille. Turvallisuustyön jatkohankkeessa analysoitiin toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavia koko Hiiden alueen ulkoisia uhkia sekä tehtiin jäsenorganisaatioiden jatkuvuusriskianalyysi. Jäsenten käyttöön tuotettiin jatkuvuussuunnitelmarunko sekä prosessien ja uhkien tunnistustyökalu. Pk-sektorilla sekä Lohjalla että Karkkilassa toteutettiin autokorjaamohanke, jossa pieniä ja keskisuuria autokorjaamoja, -maalaamoja ja ruosteenestoyrityksiä rekrytoitiin mukaan klustereihin sekä kehitettiin niiden ympäristöasioiden hallintaa ja keskinäistä yhteistyötä. Sekä autokorjaamohankkeissa että jäsenten alihankkijoiden ympäristöasioiden kehittämismahdollisuuksia selvitettäessä huomattiin, että

16 13 pk-yrityksiä täytyy lähestyä oikeanlaisella asenteella. Pk-yrityksissä käytettävissä oleva aika on useimmiten kaikkein niukin resurssi, mikä tulee ottaa huomioon niin toimintaa suunniteltaessa kuin käytettäviä asiantuntijoita valittaessa. Pksektorin ympäristöhaasteiden tunteminen, tehokas ajankäyttö ja toiminnan hyötysuhteen näkyväksi tekeminen ovat merkittäviä pk-yritysten aktiivisuutta ja luottamusta lisääviä tekijöitä. Erityisesti pienyrittäjän luottamusta lisää enemmän tuttavallinen kuin virallinen lähestyminen. Myös vastapuolen tilanteen ymmärtäminen ja huomioiminen on oleellista. Yrittäjälle kerrotaan heti, mistä on kysymys: kuka tekee ja mitä, kuka maksaa, ketkä ovat mukana ja kenelle kerrotaan yrityksen asioista. Erillishankkeiden onnistumiselle tärkeää: 1) Riittävä osallistaminen hankesuunnitteluun ja hankkeiden tavoitteiden selkeä määritteleminen sitouttaa paikallisklustereiden jäsenet tiiviimmin hankkeeseen. 2) Ulkopuolisille sidosryhmille on hyvä tiedottaa hankkeen tapahtumista säännöllisesti. 3) Osallistuvien organisaatioiden erilaisuuden huomioiminen hanke- ja muussakin toiminnassa on välttämätöntä. Verkoston tulee hyväksyä, että eri jäsenillä on erilaiset mahdollisuudet osallistumiseen, ajankäyttöön ja rahoitukseen. 4.2 Sidosryhmäyhteistyö Asiantuntijoita ja jäsenorganisaatioita lähentävien erillishankkeiden lisäksi oppivan verkoston ajatusta edistää myös sidosryhmäyhteistyö. Paikallisklustereiden tavoitteena on ylläpitää ja kehittää yhteydenpitoa jäsenistön kesken ja eri sidosryhmien kanssa. Jäsenten keskinäistä yhteistyötä ja yhteisyyttä rakennetaan ja vahvistetaan perustoiminnan lisäksi erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla. Yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa on osin viestintää, ja osa klustereiden perustoiminnastakin voidaan katsoa sidosryhmäyhteistyöksi. Vuosittain osallistutaan joihinkin valtakunnallisiin tapahtumiin kuten Autottomaan päivään syyskuussa ja Energiansäästöviikkoon lokakuussa, jolloin saadaan helposti kontakti muihin paikallisiin toimijoihin ja asukkaisiin toimimalla verkostona. Näkyvyyttä lisätään sekä tempausten kautta että paikallisissa medioissa. Lisäksi erilaisille kohderyhmille (poliittiset vaikuttajat, muut yritykset) järjestetään avoimia foorumeita ja tiedotustilaisuuksia. Erillishankkeissa osallistetaan klusteritoimintaan

17 14 aina joitakin alueellisia sidosryhmiä, kuten vuonna 2003 aktiivisia asukkaita hajupaneeli-arviointiryhmään sekä kouluja ympäristökasvatusprojektiin. Alkuvuosina Lohjalla järjestettiin jäsenorganisaatioille sidosryhmäkoulutuksia ja lisäksi on toteutettu konsultin kanssa asukastilaisuuksia. Nyttemmin esimerkiksi asukasiltojen järjestämisestä yhdessä kaupungin ja yritysten kesken on tullut osa normaalia toimintaa. Asukastilaisuuksia säännöllisesti järjestävät klusterin jäsenorganisaatiot kokevat saaneensa aiempaa selvästi paremman keskusteluyhteyden ympäröivien alueiden asukkaiden kanssa sekä ymmärrystä omalle toiminnalleen. Myös kaupungin ja yrityksen esiintyminen näissä tilaisuuksissa yhdessä, samalla puolella, koetaan luottamusta herättäväksi ulkopuolisten silmissä. Paikallisklustereiden jäsenistön keskuudessa läheiset yhteydet kuntien ja yritysten kesken koetaan erittäin tärkeäksi anniksi ja vaikutuskanavaksi puolin ja toisin. Yhteistyö ja keskusteluyhteys toiminnanharjoittajien ja viranomaistahon kesken koetaan luontevaksi ja luottamukselliseksi, ja kummankin osapuolen toiminnan käytännön reunaehdot ja ongelmat tulevat tutuiksi. Jäsenistön kokemukset viranomaisyhteistyöstä ovatkin hyvin positiivisia: Mun mielestä on hirveen hyvä et siellä on tää viranomaispuoli mukana eli meillä on kontakti sitä kautta et me voidaan kysyä sitten aina tämmösiä niinku päivän polttavia asioita jos tulee uusia direktiivejä tai esim. ympäristöluvasta me voidaan siinä samalla sit kysyä suoraan sieltä niinku kaupungin viranomaisilta 4.3 Jäsenorganisaatioiden osaamisen kehittäminen Hiiden klusterin tavoitteena on myös toimia foorumina, joka ylläpitää jäsentensä tiedon ja osaamisen vaihtoa. Yhteiset koulutukset ovat hyvä kohtaamispaikkoja ja lisäksi verkoston tarjoamat koordinointipalvelut helpottavat tarvittavan koulutuksen hankintaa. Molemmissa paikallisklustereissa koulutuksia järjestetään vuosittain niiden jäsenistön valitsemista ympäristöaiheista ja muista ajankohtaisista aiheista. Koulutustarjonta valitaan siten, että se palvelee laajasti koko jäsenistöä.

18 15 Osaamisen ylläpito ja kehittäminen koostuu Hiiden klusterissa seuraavanlaisista osa-alueista: Kuva 2. Osaamisen kehittäminen ja ylläpito Hiiden klusterissa. Jäsenistön keskuudessa tehdään syksyisin osaamistarvekysely, jonka pohjalta paikallisklusterin ohjausryhmä eli jäsenistö päättää seuraavana vuonna järjestettävistä koulutuksista. Jokainen jäsenorganisaatio huolehtii siitä, että sen henkilöstön tarpeita palvelevia koulutuksia sisältyy klusterin koulutustarjontaan. Jäsenillä on myös oikeus olla osallistumatta koulutuksiin. Jotkut organisaatiot pitävät jo jäsenyyttä riittävänä imagonsa kannalta. Aktiiviset jäsenyritykset ja -organisaatiot tosin hyötyvät verkostoyhteistyöstä passiivisia enemmän ja myös edistävät koko verkoston tiedon ja kokemusten vaihtoa. Koordinaattori suunnittelee koulutusten tarkemman sisällön yhdessä ohjausryhmän kanssa. Koordinaattori vastaa sopivien kouluttajien hankinnasta ja käytännön järjestelyistä. Koulutukset ovat pääasiassa maksuttomia jäsenille ja avoimia kaikille. Verkoston ulkopuoliset organisaatiot voivat osallistua koulutuksiin erillistä maksua vastaan ja myös jäsenille voidaan järjestää tarvittaessa maksullisia koulutuksia. Paikallisklustereiden järjestämiin koulutuksiin on oltu pääosin tyytyväisiä. Koulutuksiin on saatu hyvät ja innostavat kouluttajat ja alan uusin tutkimustieto. Erityi-

19 16 sesti ympäristö- ja turvallisuuskoulutukset on suunniteltu niin, että niistä on välitöntä hyötyä jäsenistölle. Jäsenorganisaatioiden toivomuksesta koulutustarjontaa on uudistettu ympäristötematiikan ulkopuolelle, mutta esimerkiksi ennakointikoulutuksesta saatua hyötyä ei kuitenkaan koettu yhtä näkyväksi. Tarjonnan laajentamista tärkeämpää onkin koulutustarjonnan uudistaminen alun perin yhteiseksi päämääräksi määritellyllä ympäristöalalla niin, että myös pitkään jäsenenä olleet organisaatiot kokevat saavansa koulutuksista aina uutta ja ajankohtaista tietoa. Laadukkaat koulutukset ovatkin tärkeä jäsenistöä motivoiva tekijä: Pikemminkin me haluttaisiin, että meillä on näyttöä siitä, että me pidämme huolta siitä, ettei tule mitään pahoja ympäristövaikutuksia ja ettei toteudu mitään suuria riskejä Karkkilan alueella. Toisaalta välittömämpi syy on ehkä se että olen käynyt muutamassa Lohjan klusterin koulutustilaisuudessa ja huomannut että se on aika hyvätasoista ja että se on kätevä tapa tällaisiin. Jos me saisimme pyörimään Karkkilassa samantapaisia, se antaisi mahdollisuuksia kouluttaa ihmisiä hiukan ympäristöasioiden ulkopuolellakin. Liikkeenjohtamiseen liittyen. Kyllä todennäköisesti ollaan ihan koska tätä on jatkettu kuitenkin, mikään pakkohan tässä ei ole mukana olla ja sanotaan että kustannussäästöohjelmat on tiukat ja siitä huolimatta ollaan mukana että kyllä mun mielestä ollaan saatu mitä sillä rahalla nyt sitten on saatavissa. Ja tosiaan vielä jatkossa tää koulutus tulee olee meille ihan hyvä asia koska meillä ei ole enää käytettävissä omia koulutuspalveluita. Se on ollu ihan hyvä meille näitä ympäristöauditointikoulutuksia ja vastaavia, jätekoulutuksia jne. Verkoston jäsenistön osaamisen kehittämisessä on tärkeää: 1) koulutustarpeiden kartoittaminen säännöllisesti 2) uusien teemojen ja keskustelunavausten tuominen osallistujien aktivoimiseksi 3) hyvien ja innostavien asiantuntijoiden rekrytoiminen 4) uusimman tiedon ja tutkimustulosten hyödyntäminen sekä yhteyksien ylläpito tiedontuottajiin 5) jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen, kannustaminen keskusteluun ja kokemusten vaihtoon osaamisen ja hiljaisen tiedon jakamiseksi 6) oppivan verkoston rakentaminen asiantuntijavaihdolla ja yhteistyöllä

20 17 5. KOKEMUKSIA MATKAN VARRELTA HIIDEN KLUSTERIN KEHITYSKAARI Läntisen Uudenmaan keskisuurissa ja pienissä kunnissa Hiiden klusterin toiminta on ollut näkyvää. Lohjan seudulla verkostoyhteistyötä on rakennettu jo melkein vuosikymmen ja paikallisklusteri tunnetaan eri sidosryhmien keskuudessa. Tämä positiivinen näkyvyys ja mukanaolo pitkäjänteisessä keskinäisessä yhteistyössä on koettu jäsenten keskuudessa olennaiseksi osaksi klusterin tarkoitusta. Vaikka Karkkila on pienempi paikkakunta ja toimintaa on ollut lyhyemmän aikaa, sielläkin jäsenorganisaatioiden keskinäinen yhteistyö ja kokemusten vaihto tiivistyi yhden vuoden aikana järjestetyn työpajasarjan tuloksena selvästi. Lisäksi esimerkiksi kaupunki on aktivoitunut olemaan yhteydessä yrityksiin myös klusterin kautta. 5.1 Luottamuksen varmistaminen ja kustannusten jakaminen Klustereiden kehittymistä toimiviksi verkostoiksi on siivittänyt luottamuksellinen ilmapiiri. Luottamus ei ole kuitenkaan syntynyt itsestään vaan toiminnan myötä. Ensimmäistä verkostoa, Lohjan seudun ympäristöklusteria, perustettaessa erityisesti yritykset olivat äärimmäisen tarkkoja siitä, että verkostossa ei käsitellä varsinaiseen liiketoimintaan liittyviä asioita tai liikesalaisuuksia. Koettiin välttämättömäksi, että luottamus varmistetaan sopimusteitse. Pelisääntömallin osoittauduttua toimivaksi se oli helppo siirtää laajennuksen yhteydessä myös Karkkilan klusterin ohjauskeinoksi. Jäsenet sitoutuvat toimimaan yhdessä hyväksyttyjen pelisääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti sekä olemaan käyttämättä klusterin jäsenyyttä hyväkseen vahingollisiin kilpailutarkoituksiin. Ohjausryhmissä vuosittain tarkistettavissa ja jokaisen jäsensopimuksen liitteenä olevissa pelisäännöissä paikallisklustereiden jäsenet sitoutuvat siihen, etteivät paljasta tai käytä hyödykseen klusterin toiminnan yhteydessä tietoonsa saamiaan toisten jäsenyritysten luottamuksellisia tietoja tai liikesalaisuuksia. Jäsenet mieltävät verkoston toimintatavan avoimeksi ja rehellisyyteen perustuvaksi.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. 12.2.2009/RA LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Liite 2 31.1.2007/RA LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi www.karkkilanklusteri.fi www.hiidenklusteri.fi

www.lohjanklusteri.fi www.karkkilanklusteri.fi www.hiidenklusteri.fi Helmikuu 2008 www.lohjanklusteri.fi www.karkkilanklusteri.fi www.hiidenklusteri.fi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan kaupunki ja yritykset yhteistyössä

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi www.karkkilanklusteri.fi www.hiidenklusteri.fi 28.2.2008 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

www.lohjanklusteri.fi www.karkkilanklusteri.fi www.hiidenklusteri.fi 28.2.2008 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.lohjanklusteri.fi www.karkkilanklusteri.fi www.hiidenklusteri.fi 28.2.2008 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Läntinen Uusimaa Lohjan kaupunki ja yritykset yhteistyössä - taustaa

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi

www.lohjanklusteri.fi Päättäjäpäivät 4.4.2006 Aatos & Ehtoo www.lohjanklusteri.fi Risto Murto Ympäristöpäällikkö Lohjan kaupunki LÄNTINEN UUSIMAA LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA 1990-luvun alku - linnoitusten

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Ympäristöklusterin koulutus- ja klubitilaisuudet vuonna 2007.

Taulukko 1. Ympäristöklusterin koulutus- ja klubitilaisuudet vuonna 2007. 13.2.2008 / LR LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto

KaivosAkatemia. Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013. Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto KaivosAkatemia Vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Oulu, Lasaretti 29 30.2013 Yhteiset hyvä käytännöt ryhmätyön yhteenveto Yhteiset hyvät käytännöt ryhmätyön yhteenveto Asennemuutos Hyvä työn

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot