Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet
|
|
- Onni Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet Työryhmän osallistujat Erkki Oja, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Ralph-Johan Back, Åbo Akademi Petteri Kaski, Aalto-yliopisto Samuel Kaski, Aalto-yliopisto/Helsingin yliopisto Ville Kyrki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Harri Oinas-Kukkonen, Oulun yliopisto Roope Raisamo, Tampereen yliopisto Kari Smolander, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Antero Taivalsaari, Nokia Research Center Sasu Tarkoma, Helsingin yliopisto Esko Ukkonen, Helsingin yliopisto Petri Vuorimaa, Aalto-Yliopisto Greger Lindén, Aalto-yliopisto (asiantuntijasihteeri) Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristö Suomella menee taloudellisesti suhteellisen hyvin. Maailmantalous on kuitenkin heikentynyt ja Suomessakin valtio sekä yritykset tukevat tutkimusta yhä vähemmän. Vaarana on perustutkimuksen roolin kapeneminen. Samalla tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden alan rakennemuutos on kuitenkin tuonut Suomeen uusia alan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä. Koska suomalainen riskirahoitus ei kuitenkaan ole verrattavissa esim. USA:n yksityisten sijoittajien vastaavaan rahoitukseen, kehityksen tukemiseen pitäisi löytyä lisäkeinoja. Suomalainen innovaatiojärjestelmä on myös aikaisemmin toiminut hyvin isojen yritysten kanssa, nyt pitäisi muuttua ja oppia toimimaan myös pk-yritysten kanssa. Kilpailu TKI-toimintaympäristön alueella on kasvanut koko maailmassa, minkä seurauksena sekä tutkimus että tuotekehitys siirtyvät nopeasti Aasiaan ja BRIC-maihin. Erityisesti tieteen alueella on kilpailu nyt kovempaa, koska kilpailijoita on huomattavasti aikaisempaa enemmän. Maailmassa on paljon lahjakkaita ihmisiä, joita yritetään houkutella myös Suomeen. Tämä on kuitenkin haastava tehtävä, iso kulttuurimuutos, mutta jos onnistumme siinä, sen merkitys Suomen tutkimukselle tulee olemaan huomattava. Erityisenä haasteena tietojenkäsittelytieteissä on alan houkuttelevuuden väheneminen, ainakin kansallisella tasolla, johtuen käynnissä olevan rakennemuutoksen aiheuttamista negatiivisista mielleyhtymistä, vaikka näillä mielleyhtymillä ei erityisesti näytä olevan pohjaa alan työllisyyden ollessa varsin hyvä. EU-rahoitus ja uudet strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) ovat olleet jossain mielessä pettymys. EU-rahoitus on lähinnä luotu kehittämään yhteistyötä yli rajojen. Rahoituksen hankkiminen on byrokraattista ja loppujen lopuksi projekteihin voi sisältyä vähän tutkimusta. Tässä on tosin suuria eroja eri alojen välillä. Trendinä ovat nyt suuret top-down-tyyppiset ohjelmat kuten Flagshipit; jos Suomen tutkijat eivät ole alusta asti mukana vaikuttamassa aiheiden valintaan, on vaarana että putoamme kokonaan pois. Uusi ERC-rahoitus osittain paikkaa tätä puutetta, ja se voisi laajentua vieläkin kattavammaksi rahoitusinstrumentiksi. EIT ICT Labs tuo uusia mahdollisuuksia mukaan, vaikkakin kyse on enemmän katalyyttirahoituksesta mm. yhteisiin 1
2 maisteri- ja tohtoriohjelmiin ja muuhun verkostoitumiseen. SHOKeissa sen sijaan rahoitus ei ole pitkäjänteistä, projektit ovat liian yritysvetoisia ja liian soveltavia, ja SHOKeista saadusta lisäarvosta ei ole varmuutta. Perustutkimus unohdetaan, kun keskitytään soveltavaan tai tilaustutkimukseen. Toisaalta SHOKien kautta on syntynyt paljon yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välille. SHOKit saattavat olla entisiä Tekes-hankkeita parempi instrumentti teollisuusvetoiseen tutkimukseen. Niille ei saa kuitenkaan antaa liian suurta roolia ja resursseja, koska silloin ne näivettävät perustutkimuksen samaan tapaan kuin perinteinen Tekes-rahoitus on jo vaikuttanut epäedullisesti Suomen teknillisten yliopistojen tasoon. Yliopistojen meneillään oleva profilointi vaikuttaa vahvasti alan tutkimukseen. Tavoitteena on pyrkiä välttämään päällekkäisyyttä ja samojen asioiden tutkimista ja opettamista eri yliopistoissa. Liiallinen profilointi johtaa kuitenkin ongelmiin; jotta korkeatasoista perusopetusta voisi tarjota, tarvitaan myös tutkimusta ja päällekkäisyyksien esiintymistä ei voida välttää. Jotta kriittistä massaa syntyisi ja jotta liikkuvuutta eri yliopistojen välillä voisi olla myös Suomessa, pitää tiettyä päällekkäisyyttä sallia. Ylhäältä määrätty top-down profilointi nähdään erityisen vaarallisena, koska se saattaa haitata merkittävästi uusien nousevien alojen syntyä ja kehitystä. Opetusta sen sijaan saattaa olla helpompi profiloida; tosin kokonaisuutta pitää seurata niin, että kaikilta tarvittavilta alueilta löytyy professori ja tutkimusta. Yliopistojen hallinnon rakenteen muutos on ollut iso prosessi, joka on vaikuttanut myös tutkimukseen, sekä hyvään että huonoon suuntaan. Joillakin alueilla hallinto on vieläkin byrokraattista ja joustamatonta. Tohtorikoulutuksen muutokset isoine tohtorikouluineen ja tohtoriohjelmineen vaikuttavat menevän oikeaan suuntaan. Huolenaiheena tässä on kuitenkin, miten käy alan kannalta keskeisille verkostotohtoriohjelmille. Yliopistojen innovaatiojärjestelmät toimivat tehottomasti ja ne pitäisi uusia. Prosessi ei houkuttele tutkijoita kaupallistamaan tuotteitaan ja yliopistot taas eivät osaa käyttää ja kehittää pakkolunastettuja keksintöjään. Startup-yritysten tukeminen olisi tärkeintä. Tieteenalan kehitys Vaarana on, että suomalainen tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tutkimus ei ole enää maailman kärkeä. Bibliometriikka-analyysin mukaan Suomessa ollaan edelleen esim. Ruotsin rinnalla, mutta hävitään Sveitsille, joka on aikaisemmin ollut rinnastettavissa Suomeen. Alan huippuyksiköitä ja akatemiaprofessoreita on nyt vähemmän, sukupolvenvaihdos on ilmeisesti meneillään. Myös avoimia akateemisia positioita on nyt tarjolla enemmän. Eräs syistä tutkimuksen tason laskemiseen lienee sisäisen rahoituksen riittämättömyys ja ulkoisen rahoituksen lyhytjänteisyys ja pirstaleisuus. Perustutkimusta ei suosita. Senioritutkijat joutuvat keskittymään hakemusten kirjoittamiseen ja soveltavaan tutkimukseen, jolloin itse tutkimukseen ei jää riittävästi aikaa ja liian iso osa tutkimuksesta jää perus- ja jatko-opiskelijoiden vastuulle. Tieteenalalla on paineita muodostaa isoja tutkimusryhmiä, joiden hallinta vie liikaa resursseja senioritutkijoilta. Joihinkin Suomen yliopistoihin nyt luotu professoreiden urajärjestelmä (tenure track) saattaa ratkaista osan näistä ongelmista. Tenure track -professoreille varataan lähtökohtaisesti enemmän resursseja ja aikaa tutkimuksen tekoon. Käsitteenä tenure track on myös tunnettu maailmalla ja luo sekä näkyvyyttä suomalaiselle tutkimukselle että kiinnostusta hakea Suomesta professuureja; äskettäisissä tenure track -hauissa Aalto-yliopistossa kolmea tietojenkäsittelytieteen tenure track - paikkaa haki 161 hakijaa, joista 75 % ulkomaalaisia, ja Helsingin yliopiston yhtä 2
3 tietojenkäsittelytieteen paikkaa haki 77 hakijaa, joista 78 % ulkomaalaisia. Voisi olla jopa suositeltavaa, että tenure track -urajärjestelmä laajenisi kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin. Myös perusteilla olevat professoreiden sapattivuosijärjestelmät ovat erittäin tervetulleita. Lähtökohtaisesti alalla on hyvät kansainväliset yhteydet, mutta siitä huolimatta kansainvälisyysaste ei ole parantunut 10 vuoteen. Erityisesti post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden rekrytointia Suomeen on pidetty vaikeana. Tätä ei ole helpottanut Suomen ulkomaalaispolitiikka ja kankea byrokratiaa, erityisesti oleskelulupahakemusten ja jatkohakemusten pitkät käsittelyajat, ei myöskään vaikeana pidetty kieli. Käytännössä Suomen kielen osaamattomuus ei ole kuitenkaan ollut ongelma. Erilaiset kansainväliset maisteriohjelmat tekevät jo nyt Suomea tunnetuksi ulkomaalaiselle opiskelijalle jo varhaisessa vaiheessa, jolloin muuttaminen Suomeen myöhemmin uralla voi olla helpompaa. Mahdollisesti alalle voisi perustaa jopa kansainvälisiä bachelor-ohjelmia. Suurempi ongelma on löytää ja rekrytoida parhaat ja sopivimmat henkilöt. Urajärjestelmien yhdenmukaisuus (ks. yllä tenure track) voisi olla tapa yksinkertaistaa rekrytointia. Muista tieteenaloista poiketen tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet julkaisevat paljon konferensseissa. Tekeillä oleva kansallinen julkaisujen rankkaus kuitenkin näyttää sijoittavan tärkeimpiin julkaisufoorumeihin (3. tasolle) ainoastaan lehtiä, vaikkakin joitakin tärkeimpiä konferensseja on sijoitettu korkealle (2. tasolle). On tärkeää että kaikki alan tutkijat ymmärtävät entistä paremmin julkaisufoorumin merkityksen huonoilla foorumeilla ei kannata julkaista ollenkaan. Lehtiartikkelin julkaiseminen on kuitenkin edelleen aika hidasta niin nopeasti muuttuvalla alalla kuin tietojenkäsittely- ja informaatiotieteissä. On kuitenkin todennäköistä, että julkaisukäytäntö muuttuu tulevaisuudessa radikaalisti. Yhä tärkeämpänä foorumina pidetään digitaalisia Open access -arkistoja, joissa ei välttämättä ole edes kustantajaa ja joissa aikajänne julkaisun jättämisestä verkkojulkaisuun on lyhyt. Myös lehdet ovat ottaneet tavakseen julkaista verkossa raakaversioita artikkeleista etukäteen ennen paperiversion ilmestymistä, nopeuttaen näin julkaisemista. Todennäköisesti lehdet tulevatkin olemaan yhä tärkeämpi julkaisufoorumi alalla. Myös www tulee mullistamaan alaa entisestään mm. ohjelmistokehityksessä, mutta myös muilla alueilla. Uusien alojen tunnistaminen voi olla vaikeata. Riskinottoon pitäisi kannustaa entistäkin enemmän ja uusille kyvyille antaa tarvittavat resurssit. Toivottavaa olisi, että hakemuksia käsiteltäisiin nopealla syklillä ja että samalla hakemuksella voisi hakea tukea usealta rahoittajalta. ERC-hakuihin pitää kannustaa. Myös poikkitieteelliset hakemukset pitäisi ottaa paremmin huomioon. Uusia mahdollisia avauksia autonomiset systeemit, ml. sosiaalinen robotiikka ohjelmistokehityksen uudet mahdollisuudet www-teknologioiden kautta verkkokoulutus ja halvat laitteet systeemibiologia, synteettinen biologia suurten datojen ja suurten systeemien analytiikka rinnakkaisuus, rinnakkaisuusparadigmat, algoritmiikka, eksponentiaali- ja polynomiaikainen laskenta monitieteiset (laskennalliset) tieteet, mm. biotieteet, digitaaliset humanistiset tieteet, laskennallinen talous, dataintensiivinen laskenta fysiikassa 3
4 suostuttelevat ja vakuuttavat tietojärjestelmät (sosiaalinen www) www:n rakenne ja toiminta, energiatehokkuus suuret ei kokonaisuudessaan hallittavat järjestelmät (kuten www) mobiilikäyttöliittymät, lukuisien henkilökohtaisten mobiili- ja muiden laitteiden synkronointi tietoturva, yksityisyys, identiteetti Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tuoreen tutkimuksen mukaan (Tohtoritarve 2020-luvulla) tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tohtoreita koulutetaan jopa liikaa, kun taas tietoliikenteen ja tietotekniikan tohtoreita on liian vähän. Tutkimus ei kuitenkaan ottanut huomioon tki-tohtoreiden sijoittumista monelle muulle alalle eikä tki-tohtorien tarvetta ulkomailla. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tohtorit sijoittuvat mm. muiden tieteenalojen laskennallisiin tehtäviin. Kysyntä teollisuudessa on myös ollut runsasta eikä kaikilla alan alueilla ole läheskään pystytty täyttämään akateemista tarvetta. Kyse voi siis olla enemmän siitä, että pitäisi kouluttaa oikeanlaisia tohtoreita. Työttömiä tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tohtoreita on erittäin vähän. Alan tohtorikoulutus Suomessa on hyvätasoista. Moni valmistunut tohtori on sijoittunut alan suuyrityksiin mm. Googleen, Yahoo!:hon ja Microsoftiin. Teollisuuteen taas on ollut helppo sijoittua mm. yhteisissä Tekes-projekteissa luotujen hyvien yhteistyösuhteiden perusteella. Joissakin tapauksissa, varsinkin jatko-opiskelijoiden kohdalla, on nähtävissä pelkoa valmistua, koska jatkourasta ei ole tietoa. Myös vaatimukset tutkinnon monipuolisuudesta viivästyttävät valmistumista. Olisi tärkeää, että tohtorikoulutuksen aikana panostetaan riittävästi myös urasuunnitteluun, jolloin jatko-opiskelijalle selviää jo varhaisessa vaiheessa, minne hän voisi parhaiten asettua. Tenure track -järjestelmästä voi tässäkin olla apua: nopea päätös tenure track - haussa selkeyttää omat mahdollisuudet akateemisessa maailmassa, ja näin hakijalla on vielä nk. kenttäkelpoisuus muualle. Tohtorikoulutuksen rahoituksen muuttuessa on vaarana, että nykyinen osittain erittäin hyvä tilanne heikentyy. Vaaravyöhykkeessä ovat mm. hyvin menestyneet verkostotohtoriohjelmat. Myös Bolognan suositus kolmen vuoden tohtoriopinnoista täytyy ottaa huomioon. Onko suomalainen tohtorintutkinto liian raskas, kun sen suorittamiseen kuluu usein paljon enemmän aikaa kuin muualla? Liikkuvuus ja verkostot Liikkuvuus Suomeen paranee mm. uusien kansainvälisten maisteriohjelmien kautta. Myös hyviä ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita saadaan jo nyt Suomeen niiden kautta. Lyhyehköihin (1-2 v.) post doc -tehtäviin liittyen yllä mainittu pitkä oleskelulupaprosessi vaikeuttaa merkittävästi rekrytointia EU:n ulkopuolelta. Suomalaisten liikkuvuus voisi olla korkeampi. Erityisesti pitäisi kannustaa valmistuneita tohtoreita post doc -kauteen ulkomailla. Siihen on olemassa myös hyvät rahoitusmahdollisuudet, mutta väittelijöiden kansainvälisellä mittapuulla keskimäärin korkeasta iästä johtuvat perhesyyt voivat 4
5 olla esteenä. Moneen akateemiseen tehtävään Suomessa on jo nyt vaatimuksena ulkomailla tai muussa tehtävässä vietetty tutkimuskausi. Yksi tapa kannustaa liikkuvuuteen voisi olla liittää ulkomaankausi jatko-opiskelijan/post docin urasuunnitelmaan. Bolognan mallia vähän muuntaen opiskelun malliaikataulu olisi vuotta kuvaten kandidaatti-, maisteri- ja tohtori-tutkintoon menevää aikaa sekä vuoden oleskelua ulkomailla. Liikkuvuus sektoreiden välillä on toiminut hyvin, mutta vaikeutunut nyttemmin Akatemian uusista rahoitusinstrumenteista johtuen. Myös kallis kokonaisuuskustannusmalli on vakava este liikkuvuudelle. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden alan tieteenalojen väliset verkostot sekä verkostot teollisuuteen ovat poikkeuksellisen hyvät. Kansainvälinen verkostoituminen on korkeatasoista, mutta erityisesti senioritutkijoiden liikkuvuudessa on parannettavaa, jos sitä verrataan läheisiin tieteenaloihin kuten matematiikkaan ja fysiikkaan. Alan senioritutkijat ovat usein hyvin sidottuja Suomeen mm. lyhytjänteisten soveltavien projektiensa takia. Tutkimuksen infrastruktuurit Alan tutkimuksen infrastruktuurien tilanne on kohtalaisen hyvä. On kuitenkin ilmennyt kaksi ongelmaa: keskisuurten infrastruktuurien rahoitus ja ylläpito, sekä infrastruktuurikäsitteen laajentaminen koskemaan myös aputyövoimaa. Keskisuuret hankinnat ovat usein väliinputoajia; liian pieniä kansallisiin infrastruktuurihakuihin, mutta liian suuria tutkimusryhmän normaaleista toimintamenoista rahoitettaviksi. Tietojenkäsittelytieteen eräiden osa-alueiden, kuten käyttöliittymätutkimuksen ja autonomisten järjestelmien tutkimuksen, ei usein ymmärretä olevan olennaisesti riippuvaisia tutkimuslaitteistosta, joka vanhenee melko nopeasti tekniikan kehittyessä ja jonka ylläpito siten vaatii rahoitusta. Viimeisin teknologia myös lisää suomalaisten toimijoiden kiinnostavuutta yhteistyökumppanina, koska parhailla välineillä on mahdollista tuottaa tarkempaa tietoa tutkittavista ilmiöistä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja tutkittaviin kysymyksiin. Toinen infrastruktuuritarve olisi pystyttää ohjelmointilaboratorioita tukemaan tutkimuksen ohjelmistokehitystä. Laboratorio muodostaisi yhteisen poolin tietyn laitoksen tutkimusryhmille; vertailuna vastaavat laboratoriot ja laboratoriohenkilökunta muilla tieteenaloilla, esim. biotieteissä. Tällä hetkellä tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tutkimuksen ohjelmistototeutukset nojaavat liian paljon opiskelijaprojekteihin ja graduntekijöihin. Tutkimusryhmät hyötyisivät merkittävästi ammattimaisesta ohjelmistokehityksestä, jossa käytetään systemaattista metodologiaa. Tutkimuksen kansainvälinen näkyvyys kasvaa, kun ryhmä voi tarjota robustia softaa käytettäväksi Open Source -lisenssillä. Tämä lisää myös kansainvälistä yhteistyötä. Tämän pitäisi ottaa huomioon tulevissa kansallisissa infrastruktuurihauissa niin, että rahoituksella voisi myös palkata henkilötyövoimaa. Sekä laitteiden uusimisessa että laboratorioiden perustamisessa yliopistot voisivat tehdä yhteistyötä. 5
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotDSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology
DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotTohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK
Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotKliiniset lääketieteet
Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotRahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010
Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotRiskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti
Riskianalyysi Aleksanteri-instituutin liittämisestä erillisenä laitoksena humanistiseen tiedekuntaan Valtakunnallinen tehtävä Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus,
Lisätiedot1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit
1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotTutkimuksen huippulaatu menestystekijänä
Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotKansliapäällikkö Erkki Virtanen SHOK Summit Significance of industry-driven research in innovation system.
1 Kansliapäällikkö Erkki Virtanen SHOK Summit 20.4.2010 Significance of industry-driven research in innovation system Hyvät kuulijat, Lainaan puheeni aluksi Euroopan Komission Presidentin Jose Barroson
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotTEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.
TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotSovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,
LisätiedotOpen access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)
Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,
LisätiedotTilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotTieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset
Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotJULKAISUILTAPÄIVÄ II ( ) Amanuenssi Heli Niskanen Humanistinen tiedekunta, palvelukeskus
JULKAISUILTAPÄIVÄ II (8.12.2016) Amanuenssi Heli Niskanen Humanistinen tiedekunta, palvelukeskus Tutkasta tulee Converis Nykyinen tutkimustietojärjestelmä TUTKA korvataan uudella järjestelmällä (Converis),
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotUutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013
Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä
LisätiedotTutkimuksen rahoituspäätökset 2018
Tutkimuksen rahoituspäätökset 2018 Suomen Akatemian tutkimusrahoitus 2000 2018 Milj. euroa 500 450 2018 yhteensä 429,3 milj 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotTieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia
Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen
LisätiedotYliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto
Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotFysiikka. Työryhmän osallistujat
Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotKorkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa
Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotFysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.
Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen
LisätiedotVirpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA
Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)
LisätiedotNuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut
Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin
LisätiedotTohtoreiden uraseuranta Suunnittelija Outi Suorsa Itä-Suomen yliopisto
Tohtoreiden uraseuranta 2017 Suunnittelija Outi Suorsa Itä-Suomen yliopisto Tohtoreiden uraseuranta toteutettiin loka-marraskuun 2017 aikana ja kyselyn toteuttamiseen osallistui 14 yliopistoa Kohdejoukkoon
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
LisätiedotTilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018
Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin
LisätiedotTekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa
Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotVammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?
Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotTalonrakennusalan koulutus tänään ja tulevaisuudessa? Matti Salo Talonrakennusalan kouluttaja
Talonrakennusalan koulutus tänään ja tulevaisuudessa? Matti Salo Talonrakennusalan kouluttaja Rakennusalan aloitusmäärät laahaavat jäljessä alalla krooninen osaajapula, Raksu-raportti, VVM Rakennusalan
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotTUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto
TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, 3.2.2010 Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto 1 4.2.2010 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi 1.1.2008
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet
Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet 1 Ennuste dataosaajien kasvulle vuoteen 2020 2 Tavoite: Osaamisen kasvattaminen Datan
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
Lisätiedot