Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet"

Transkriptio

1 Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet Työryhmän osallistujat Erkki Oja, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Ralph-Johan Back, Åbo Akademi Petteri Kaski, Aalto-yliopisto Samuel Kaski, Aalto-yliopisto/Helsingin yliopisto Ville Kyrki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Harri Oinas-Kukkonen, Oulun yliopisto Roope Raisamo, Tampereen yliopisto Kari Smolander, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Antero Taivalsaari, Nokia Research Center Sasu Tarkoma, Helsingin yliopisto Esko Ukkonen, Helsingin yliopisto Petri Vuorimaa, Aalto-Yliopisto Greger Lindén, Aalto-yliopisto (asiantuntijasihteeri) Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristö Suomella menee taloudellisesti suhteellisen hyvin. Maailmantalous on kuitenkin heikentynyt ja Suomessakin valtio sekä yritykset tukevat tutkimusta yhä vähemmän. Vaarana on perustutkimuksen roolin kapeneminen. Samalla tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden alan rakennemuutos on kuitenkin tuonut Suomeen uusia alan yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä. Koska suomalainen riskirahoitus ei kuitenkaan ole verrattavissa esim. USA:n yksityisten sijoittajien vastaavaan rahoitukseen, kehityksen tukemiseen pitäisi löytyä lisäkeinoja. Suomalainen innovaatiojärjestelmä on myös aikaisemmin toiminut hyvin isojen yritysten kanssa, nyt pitäisi muuttua ja oppia toimimaan myös pk-yritysten kanssa. Kilpailu TKI-toimintaympäristön alueella on kasvanut koko maailmassa, minkä seurauksena sekä tutkimus että tuotekehitys siirtyvät nopeasti Aasiaan ja BRIC-maihin. Erityisesti tieteen alueella on kilpailu nyt kovempaa, koska kilpailijoita on huomattavasti aikaisempaa enemmän. Maailmassa on paljon lahjakkaita ihmisiä, joita yritetään houkutella myös Suomeen. Tämä on kuitenkin haastava tehtävä, iso kulttuurimuutos, mutta jos onnistumme siinä, sen merkitys Suomen tutkimukselle tulee olemaan huomattava. Erityisenä haasteena tietojenkäsittelytieteissä on alan houkuttelevuuden väheneminen, ainakin kansallisella tasolla, johtuen käynnissä olevan rakennemuutoksen aiheuttamista negatiivisista mielleyhtymistä, vaikka näillä mielleyhtymillä ei erityisesti näytä olevan pohjaa alan työllisyyden ollessa varsin hyvä. EU-rahoitus ja uudet strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKit) ovat olleet jossain mielessä pettymys. EU-rahoitus on lähinnä luotu kehittämään yhteistyötä yli rajojen. Rahoituksen hankkiminen on byrokraattista ja loppujen lopuksi projekteihin voi sisältyä vähän tutkimusta. Tässä on tosin suuria eroja eri alojen välillä. Trendinä ovat nyt suuret top-down-tyyppiset ohjelmat kuten Flagshipit; jos Suomen tutkijat eivät ole alusta asti mukana vaikuttamassa aiheiden valintaan, on vaarana että putoamme kokonaan pois. Uusi ERC-rahoitus osittain paikkaa tätä puutetta, ja se voisi laajentua vieläkin kattavammaksi rahoitusinstrumentiksi. EIT ICT Labs tuo uusia mahdollisuuksia mukaan, vaikkakin kyse on enemmän katalyyttirahoituksesta mm. yhteisiin 1

2 maisteri- ja tohtoriohjelmiin ja muuhun verkostoitumiseen. SHOKeissa sen sijaan rahoitus ei ole pitkäjänteistä, projektit ovat liian yritysvetoisia ja liian soveltavia, ja SHOKeista saadusta lisäarvosta ei ole varmuutta. Perustutkimus unohdetaan, kun keskitytään soveltavaan tai tilaustutkimukseen. Toisaalta SHOKien kautta on syntynyt paljon yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välille. SHOKit saattavat olla entisiä Tekes-hankkeita parempi instrumentti teollisuusvetoiseen tutkimukseen. Niille ei saa kuitenkaan antaa liian suurta roolia ja resursseja, koska silloin ne näivettävät perustutkimuksen samaan tapaan kuin perinteinen Tekes-rahoitus on jo vaikuttanut epäedullisesti Suomen teknillisten yliopistojen tasoon. Yliopistojen meneillään oleva profilointi vaikuttaa vahvasti alan tutkimukseen. Tavoitteena on pyrkiä välttämään päällekkäisyyttä ja samojen asioiden tutkimista ja opettamista eri yliopistoissa. Liiallinen profilointi johtaa kuitenkin ongelmiin; jotta korkeatasoista perusopetusta voisi tarjota, tarvitaan myös tutkimusta ja päällekkäisyyksien esiintymistä ei voida välttää. Jotta kriittistä massaa syntyisi ja jotta liikkuvuutta eri yliopistojen välillä voisi olla myös Suomessa, pitää tiettyä päällekkäisyyttä sallia. Ylhäältä määrätty top-down profilointi nähdään erityisen vaarallisena, koska se saattaa haitata merkittävästi uusien nousevien alojen syntyä ja kehitystä. Opetusta sen sijaan saattaa olla helpompi profiloida; tosin kokonaisuutta pitää seurata niin, että kaikilta tarvittavilta alueilta löytyy professori ja tutkimusta. Yliopistojen hallinnon rakenteen muutos on ollut iso prosessi, joka on vaikuttanut myös tutkimukseen, sekä hyvään että huonoon suuntaan. Joillakin alueilla hallinto on vieläkin byrokraattista ja joustamatonta. Tohtorikoulutuksen muutokset isoine tohtorikouluineen ja tohtoriohjelmineen vaikuttavat menevän oikeaan suuntaan. Huolenaiheena tässä on kuitenkin, miten käy alan kannalta keskeisille verkostotohtoriohjelmille. Yliopistojen innovaatiojärjestelmät toimivat tehottomasti ja ne pitäisi uusia. Prosessi ei houkuttele tutkijoita kaupallistamaan tuotteitaan ja yliopistot taas eivät osaa käyttää ja kehittää pakkolunastettuja keksintöjään. Startup-yritysten tukeminen olisi tärkeintä. Tieteenalan kehitys Vaarana on, että suomalainen tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tutkimus ei ole enää maailman kärkeä. Bibliometriikka-analyysin mukaan Suomessa ollaan edelleen esim. Ruotsin rinnalla, mutta hävitään Sveitsille, joka on aikaisemmin ollut rinnastettavissa Suomeen. Alan huippuyksiköitä ja akatemiaprofessoreita on nyt vähemmän, sukupolvenvaihdos on ilmeisesti meneillään. Myös avoimia akateemisia positioita on nyt tarjolla enemmän. Eräs syistä tutkimuksen tason laskemiseen lienee sisäisen rahoituksen riittämättömyys ja ulkoisen rahoituksen lyhytjänteisyys ja pirstaleisuus. Perustutkimusta ei suosita. Senioritutkijat joutuvat keskittymään hakemusten kirjoittamiseen ja soveltavaan tutkimukseen, jolloin itse tutkimukseen ei jää riittävästi aikaa ja liian iso osa tutkimuksesta jää perus- ja jatko-opiskelijoiden vastuulle. Tieteenalalla on paineita muodostaa isoja tutkimusryhmiä, joiden hallinta vie liikaa resursseja senioritutkijoilta. Joihinkin Suomen yliopistoihin nyt luotu professoreiden urajärjestelmä (tenure track) saattaa ratkaista osan näistä ongelmista. Tenure track -professoreille varataan lähtökohtaisesti enemmän resursseja ja aikaa tutkimuksen tekoon. Käsitteenä tenure track on myös tunnettu maailmalla ja luo sekä näkyvyyttä suomalaiselle tutkimukselle että kiinnostusta hakea Suomesta professuureja; äskettäisissä tenure track -hauissa Aalto-yliopistossa kolmea tietojenkäsittelytieteen tenure track - paikkaa haki 161 hakijaa, joista 75 % ulkomaalaisia, ja Helsingin yliopiston yhtä 2

3 tietojenkäsittelytieteen paikkaa haki 77 hakijaa, joista 78 % ulkomaalaisia. Voisi olla jopa suositeltavaa, että tenure track -urajärjestelmä laajenisi kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin. Myös perusteilla olevat professoreiden sapattivuosijärjestelmät ovat erittäin tervetulleita. Lähtökohtaisesti alalla on hyvät kansainväliset yhteydet, mutta siitä huolimatta kansainvälisyysaste ei ole parantunut 10 vuoteen. Erityisesti post doc -tutkijoiden ja senioritutkijoiden rekrytointia Suomeen on pidetty vaikeana. Tätä ei ole helpottanut Suomen ulkomaalaispolitiikka ja kankea byrokratiaa, erityisesti oleskelulupahakemusten ja jatkohakemusten pitkät käsittelyajat, ei myöskään vaikeana pidetty kieli. Käytännössä Suomen kielen osaamattomuus ei ole kuitenkaan ollut ongelma. Erilaiset kansainväliset maisteriohjelmat tekevät jo nyt Suomea tunnetuksi ulkomaalaiselle opiskelijalle jo varhaisessa vaiheessa, jolloin muuttaminen Suomeen myöhemmin uralla voi olla helpompaa. Mahdollisesti alalle voisi perustaa jopa kansainvälisiä bachelor-ohjelmia. Suurempi ongelma on löytää ja rekrytoida parhaat ja sopivimmat henkilöt. Urajärjestelmien yhdenmukaisuus (ks. yllä tenure track) voisi olla tapa yksinkertaistaa rekrytointia. Muista tieteenaloista poiketen tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet julkaisevat paljon konferensseissa. Tekeillä oleva kansallinen julkaisujen rankkaus kuitenkin näyttää sijoittavan tärkeimpiin julkaisufoorumeihin (3. tasolle) ainoastaan lehtiä, vaikkakin joitakin tärkeimpiä konferensseja on sijoitettu korkealle (2. tasolle). On tärkeää että kaikki alan tutkijat ymmärtävät entistä paremmin julkaisufoorumin merkityksen huonoilla foorumeilla ei kannata julkaista ollenkaan. Lehtiartikkelin julkaiseminen on kuitenkin edelleen aika hidasta niin nopeasti muuttuvalla alalla kuin tietojenkäsittely- ja informaatiotieteissä. On kuitenkin todennäköistä, että julkaisukäytäntö muuttuu tulevaisuudessa radikaalisti. Yhä tärkeämpänä foorumina pidetään digitaalisia Open access -arkistoja, joissa ei välttämättä ole edes kustantajaa ja joissa aikajänne julkaisun jättämisestä verkkojulkaisuun on lyhyt. Myös lehdet ovat ottaneet tavakseen julkaista verkossa raakaversioita artikkeleista etukäteen ennen paperiversion ilmestymistä, nopeuttaen näin julkaisemista. Todennäköisesti lehdet tulevatkin olemaan yhä tärkeämpi julkaisufoorumi alalla. Myös www tulee mullistamaan alaa entisestään mm. ohjelmistokehityksessä, mutta myös muilla alueilla. Uusien alojen tunnistaminen voi olla vaikeata. Riskinottoon pitäisi kannustaa entistäkin enemmän ja uusille kyvyille antaa tarvittavat resurssit. Toivottavaa olisi, että hakemuksia käsiteltäisiin nopealla syklillä ja että samalla hakemuksella voisi hakea tukea usealta rahoittajalta. ERC-hakuihin pitää kannustaa. Myös poikkitieteelliset hakemukset pitäisi ottaa paremmin huomioon. Uusia mahdollisia avauksia autonomiset systeemit, ml. sosiaalinen robotiikka ohjelmistokehityksen uudet mahdollisuudet www-teknologioiden kautta verkkokoulutus ja halvat laitteet systeemibiologia, synteettinen biologia suurten datojen ja suurten systeemien analytiikka rinnakkaisuus, rinnakkaisuusparadigmat, algoritmiikka, eksponentiaali- ja polynomiaikainen laskenta monitieteiset (laskennalliset) tieteet, mm. biotieteet, digitaaliset humanistiset tieteet, laskennallinen talous, dataintensiivinen laskenta fysiikassa 3

4 suostuttelevat ja vakuuttavat tietojärjestelmät (sosiaalinen www) www:n rakenne ja toiminta, energiatehokkuus suuret ei kokonaisuudessaan hallittavat järjestelmät (kuten www) mobiilikäyttöliittymät, lukuisien henkilökohtaisten mobiili- ja muiden laitteiden synkronointi tietoturva, yksityisyys, identiteetti Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tuoreen tutkimuksen mukaan (Tohtoritarve 2020-luvulla) tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tohtoreita koulutetaan jopa liikaa, kun taas tietoliikenteen ja tietotekniikan tohtoreita on liian vähän. Tutkimus ei kuitenkaan ottanut huomioon tki-tohtoreiden sijoittumista monelle muulle alalle eikä tki-tohtorien tarvetta ulkomailla. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tohtorit sijoittuvat mm. muiden tieteenalojen laskennallisiin tehtäviin. Kysyntä teollisuudessa on myös ollut runsasta eikä kaikilla alan alueilla ole läheskään pystytty täyttämään akateemista tarvetta. Kyse voi siis olla enemmän siitä, että pitäisi kouluttaa oikeanlaisia tohtoreita. Työttömiä tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tohtoreita on erittäin vähän. Alan tohtorikoulutus Suomessa on hyvätasoista. Moni valmistunut tohtori on sijoittunut alan suuyrityksiin mm. Googleen, Yahoo!:hon ja Microsoftiin. Teollisuuteen taas on ollut helppo sijoittua mm. yhteisissä Tekes-projekteissa luotujen hyvien yhteistyösuhteiden perusteella. Joissakin tapauksissa, varsinkin jatko-opiskelijoiden kohdalla, on nähtävissä pelkoa valmistua, koska jatkourasta ei ole tietoa. Myös vaatimukset tutkinnon monipuolisuudesta viivästyttävät valmistumista. Olisi tärkeää, että tohtorikoulutuksen aikana panostetaan riittävästi myös urasuunnitteluun, jolloin jatko-opiskelijalle selviää jo varhaisessa vaiheessa, minne hän voisi parhaiten asettua. Tenure track -järjestelmästä voi tässäkin olla apua: nopea päätös tenure track - haussa selkeyttää omat mahdollisuudet akateemisessa maailmassa, ja näin hakijalla on vielä nk. kenttäkelpoisuus muualle. Tohtorikoulutuksen rahoituksen muuttuessa on vaarana, että nykyinen osittain erittäin hyvä tilanne heikentyy. Vaaravyöhykkeessä ovat mm. hyvin menestyneet verkostotohtoriohjelmat. Myös Bolognan suositus kolmen vuoden tohtoriopinnoista täytyy ottaa huomioon. Onko suomalainen tohtorintutkinto liian raskas, kun sen suorittamiseen kuluu usein paljon enemmän aikaa kuin muualla? Liikkuvuus ja verkostot Liikkuvuus Suomeen paranee mm. uusien kansainvälisten maisteriohjelmien kautta. Myös hyviä ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita saadaan jo nyt Suomeen niiden kautta. Lyhyehköihin (1-2 v.) post doc -tehtäviin liittyen yllä mainittu pitkä oleskelulupaprosessi vaikeuttaa merkittävästi rekrytointia EU:n ulkopuolelta. Suomalaisten liikkuvuus voisi olla korkeampi. Erityisesti pitäisi kannustaa valmistuneita tohtoreita post doc -kauteen ulkomailla. Siihen on olemassa myös hyvät rahoitusmahdollisuudet, mutta väittelijöiden kansainvälisellä mittapuulla keskimäärin korkeasta iästä johtuvat perhesyyt voivat 4

5 olla esteenä. Moneen akateemiseen tehtävään Suomessa on jo nyt vaatimuksena ulkomailla tai muussa tehtävässä vietetty tutkimuskausi. Yksi tapa kannustaa liikkuvuuteen voisi olla liittää ulkomaankausi jatko-opiskelijan/post docin urasuunnitelmaan. Bolognan mallia vähän muuntaen opiskelun malliaikataulu olisi vuotta kuvaten kandidaatti-, maisteri- ja tohtori-tutkintoon menevää aikaa sekä vuoden oleskelua ulkomailla. Liikkuvuus sektoreiden välillä on toiminut hyvin, mutta vaikeutunut nyttemmin Akatemian uusista rahoitusinstrumenteista johtuen. Myös kallis kokonaisuuskustannusmalli on vakava este liikkuvuudelle. Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden alan tieteenalojen väliset verkostot sekä verkostot teollisuuteen ovat poikkeuksellisen hyvät. Kansainvälinen verkostoituminen on korkeatasoista, mutta erityisesti senioritutkijoiden liikkuvuudessa on parannettavaa, jos sitä verrataan läheisiin tieteenaloihin kuten matematiikkaan ja fysiikkaan. Alan senioritutkijat ovat usein hyvin sidottuja Suomeen mm. lyhytjänteisten soveltavien projektiensa takia. Tutkimuksen infrastruktuurit Alan tutkimuksen infrastruktuurien tilanne on kohtalaisen hyvä. On kuitenkin ilmennyt kaksi ongelmaa: keskisuurten infrastruktuurien rahoitus ja ylläpito, sekä infrastruktuurikäsitteen laajentaminen koskemaan myös aputyövoimaa. Keskisuuret hankinnat ovat usein väliinputoajia; liian pieniä kansallisiin infrastruktuurihakuihin, mutta liian suuria tutkimusryhmän normaaleista toimintamenoista rahoitettaviksi. Tietojenkäsittelytieteen eräiden osa-alueiden, kuten käyttöliittymätutkimuksen ja autonomisten järjestelmien tutkimuksen, ei usein ymmärretä olevan olennaisesti riippuvaisia tutkimuslaitteistosta, joka vanhenee melko nopeasti tekniikan kehittyessä ja jonka ylläpito siten vaatii rahoitusta. Viimeisin teknologia myös lisää suomalaisten toimijoiden kiinnostavuutta yhteistyökumppanina, koska parhailla välineillä on mahdollista tuottaa tarkempaa tietoa tutkittavista ilmiöistä ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja tutkittaviin kysymyksiin. Toinen infrastruktuuritarve olisi pystyttää ohjelmointilaboratorioita tukemaan tutkimuksen ohjelmistokehitystä. Laboratorio muodostaisi yhteisen poolin tietyn laitoksen tutkimusryhmille; vertailuna vastaavat laboratoriot ja laboratoriohenkilökunta muilla tieteenaloilla, esim. biotieteissä. Tällä hetkellä tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden tutkimuksen ohjelmistototeutukset nojaavat liian paljon opiskelijaprojekteihin ja graduntekijöihin. Tutkimusryhmät hyötyisivät merkittävästi ammattimaisesta ohjelmistokehityksestä, jossa käytetään systemaattista metodologiaa. Tutkimuksen kansainvälinen näkyvyys kasvaa, kun ryhmä voi tarjota robustia softaa käytettäväksi Open Source -lisenssillä. Tämä lisää myös kansainvälistä yhteistyötä. Tämän pitäisi ottaa huomioon tulevissa kansallisissa infrastruktuurihauissa niin, että rahoituksella voisi myös palkata henkilötyövoimaa. Sekä laitteiden uusimisessa että laboratorioiden perustamisessa yliopistot voisivat tehdä yhteistyötä. 5

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit 1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi)

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, 4.3.2013 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Open access: kultainen ja vihreä tie Kultainen tie (gold road to open access) Open access lehdet,

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,

Lisätiedot

Fysiikka. Työryhmän osallistujat

Fysiikka. Työryhmän osallistujat Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi.

Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu 6.11.2015 Suunnitelma taloustieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttämiseksi 1.8.2016 alkaen tai mahdollisimman pian sen jälkeen, viiden vuoden määräajaksi. 1.

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka

Lisätiedot

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015

TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 TuHa Tupo kokous Tampere, 26.8.2015 Korkeakoulujohdon strateginen tuki ja tutkimuspoliittinen valmistelu työryhmä Agenda: Esittelyt, Strategiakierrokset yliopistoissa, Profilointihaut 1 ja 2 Timo Taskinen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Valtio-oppi, hallintotiede

Valtio-oppi, hallintotiede Valtio-oppi, hallintotiede Työryhmän osallistujat Liisa Laakso, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto Hannu Nurmi, Turun yliopisto Kari Palonen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen yliopiston tutkimushallinnossa. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Bibliometriikan hyödyntäminen yliopiston tutkimushallinnossa. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Bibliometriikan hyödyntäminen yliopiston tutkimushallinnossa Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Yliopiston tiedonhallinnan haasteita Yliopisto tarvitsee toimintansa seurantaan ja kehittämiseen

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot