TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto

Transkriptio

1 TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto

2 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi Suomen Akatemialle (dnro 108/525/2007): 1) tutkijakoulupaikkoja koskevan päätöksenteon 2) tutkijakoulujärjestelmän kehittämis- ja seurantatehtävät kehitystyön tueksi Akatemian asettama, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva tutkijakoulutukiryhmä, jossa Akatemian lisäksi OPM:n, yliopistojen, tutkijakoulujen ja elinkeinoelämän edustus (dnro 13/021/2009) tutkijakoulutukiryhmän jäsenet: - professori Heikki Ruskoaho, Oulun yliopisto, puheenjohtaja - ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia, varapuheenjohtaja - vararehtori Johanna Björkroth, Helsingin yliopisto - opetusneuvos Erja Heikkinen, opetusministeriö - professori Samuel Kaski, Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu, Teknillinen korkeakoulu - professori Christina Salmivalli, Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto - pääjohtaja Marja Makarow, ESF - johtaja Erkki Ormala, Nokia - johtaja Eero Vuorio, Biocenter Finland - sihteeri tiedeasiantuntija Eeva Sievi, Suomen Akatemia tutkijakoulutukiryhmän tehtävät - vuonna 2010 järjestettävän tutkijakouluhaun valmistelu ottaen huomioon ajankohtaiset koulutus- ja tiedepoliittiset linjaukset, kokonaiskustannusmallin toteutuminen sekä rahoituksen muuttuminen valtionavustukseksi - tutkijakoulujärjestelmää koskevan seurannan ja arvioinnin kehittäminen - tutkijakoulujärjestelmän vaikuttavuuden arviointi - tohtoritarveanalyysin toteutustapojen kartoittaminen - hyvien käytänteiden ja kansainvälistymisen edistäminen tutkijakouluissa

3 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT LINJAUKSET JA KEHITTÄMISTAVOITTEET jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääminen ja laadun parantaminen tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen väitöskirjatyöhön käytetyn ajan lyhentäminen - tavoitteena päätoimista 4-vuotista opiskelua vastaava kokonaisuus väittelyiän alentaminen - opetusministeriön ja Suomen Akatemian tohtorikoulutukseen suuntaama kilpailtu rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti lupaavimmille, hiljattain maisterintutkinnon (tai vastaavan) suorittaneille henkilöille, joilla on edellytykset edetä ammattimaisella tutkijanuralla tutkimustyön ohjausvastuun selkiyttäminen ja seurantaryhmäkäytänteiden omaksuminen kaikissa tutkijakouluissa OPM:n tutkijakoulujen käytänteet ohjeistuksen (Dnrot 6/504/2007 ja 10/504/2008) ja muiden hyvien tutkijakoulukäytänteiden omaksuminen kaikissa tutkijakouluissa tohtorikoulutuksen ensisijainen tehtävä on luoda valmiudet tutkijanuralle, lisäksi koulutuksen tulee tarjota edellytykset muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin

4 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT LINJAUKSET JA KEHITTÄMISTAVOITTEET suunnitelmallisen kansainvälisen, kansallisen ja sektoreiden välisen yhteistyön ja verkottumisen sekä liikkuvuuden lisääminen tohtorikoulutettavien urasuunnittelun ja ohjauksen tehostaminen tohtoreiden suhteellisen osuuden nostaminen 20 %:iin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoreiden määrän kasvattaminen riittävän ja korkeatasoisen tutkijakunnan kouluttaminen yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan tarpeisiin isäntäyliopiston tutkimusstrategian ja profiloitumisen tukeminen

5 TUTKIJAKOULUT NYT OPM/SA-rahoitteisia tutkijakouluja 112 kpl Noin puolet tohtoreista valmistuu tutkijakouluista Kansallisia verkostokouluja 85 %, muut paikallisia yhden yliopiston tutkijakouluja OPM/SA-rahoitteisia tutkijakoulupaikkoja 1600, muulla rahoituksella noin 4800 Tutkijakoulujen päätoimisista tohtorikoulutettavista noin 16 % ulkomaalaisia OPM kohdentaa tutkijakoulupaikkoihin noin 46 milj.euroa/vuosi, SA noin 5 milj.euroa/vuosi toimintamäärärahana Yliopistot ja muut partnerit vastaavat ohjaaja- ja opetusresursseista sekä tarvittavasta infrastruktuurista

6 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Yliopisto vastaa tutkijakoulutuksesta (Bologna 3. sykli) Tutkijakoulut ovat kiinteä osa yliopiston tutkimusstrategiaa Tutkijakoulujärjestelmä kattaa kaikki tieteenalat Läpinäkyvyys, ennakoitavuus, tasavertaisuus Kaikki tohtorikoulutettavat kuuluvat tutkijakouluun Tutkijakoulut ovat laajoja, monitieteisiä ja kansainvälisiä Tutkijakoulut koostuvat useista tohtoriohjelmista Yliopiston sisäiset tohtoriohjelmat Yliopistojen keskinäiset (kansalliset ja kansainväliset) tohtoriohjelmat Yliopiston/yliopistojen ja muiden toimijoiden (tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä) keskinäiset tohtoriohjelmat Tutkijakouluissa on määritelty Koulutus (tieteellinen tutkimus, tieteen- ja tutkimusalan opinnot, valmiustaidot) Opiskelijoiden valintamenettely ja kriteerit Ohjaus-,seuranta-, arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet

7 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tutkimusvararehtori/yliopiston tutkijakoulutuksen johtaja Tutkijakoulun johtoryhmä (tohtoriohjelmien johtajat, muut jäsenet) Valinta-, ohjaus-, seuranta-, arviointi-, palaute- ja oikaisupyyntökäytänteet Yliopiston sisäinen tohtoriohjelma Johtaja Yliopiston sisäinen tohtoriohjelma Johtaja Kansallinen yliopistojen keskinäinen tohtoriohjelma Johtaja Kansallinen yliopistojen ja muiden toimijoiden keskinäinen tohtoriohjelma Johtaja Kansainvälinen tohtoriohjelma Johtaja

8 TIETEEN KEHITTYMINEN JA TUTKIJAKOULUTUS Amy Heidersbach Graduate student Deepak Srivastava Professor

9 TUTKIJAKOULUTUS OHJAAJA(T) JA OPISKELIJA Amy Heidersbach Graduate student Deepak Srivastava Professor Li Qian, Ph.D Post-doctoral fellow

10 TUTKIJAKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Tieteellinen tutkimus > Ohjaaja(t), tutkimusryhmä Tieteen- ja tutkimusalan opinnot Luennot, seminaarit, erityiskurssit, harjoitustyöt > Tohtoriohjelma, tieteenala, yksikkö Valmiustaidot (transferable skills) Tutkimus-, opetus- ja työelämävalmiudet > Yliopisto, tutkijakoulu, tohtoriohjelma

11 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Tutkijakoulut nykyistä suurempia, laaja-alaisempia ja verkottuneempia kokonaisuuksia ja niitä lukumääräisesti merkittävästi vähemmän (OPM:n julkaisuja 2007:7) Tutkijakoulutukiryhmä tulee esittämään, että vuoteen 2012 mennessä yliopistoissa on kansainvälisen mallin mukaisesti vain yksi tai muutama tutkijakoulu, jotka muodostuvat useista tieteenalakohtaisista tohtorinkoulutusohjelmista Yliopistot päättävät itse millainen systemaattista tohtorikoulutusta tukeva rakenne kullekin parhaiten sopii, mutta tavoitteena on, että yliopistot sitoutuvat OPM-/SA-rahoitteisiin tohtoriohjelmiin nykyistä selkeämmin ja ohjelmat integroituvat kiinteäksi osaksi yliopistojen toimintaa ja tutkimusstrategiaa Tukiryhmä esittää, että vuonna 2012 järjestettävässä tohtoriohjelmahaussa yliopiston tohtorinkoulutusohjelmia koskevan lausunnon tulee sisältää kuvaus systemaattista tohtorikoulutusta tukevasta rakenteesta, jota ilman tohtoriohjelmahakemuksia ei käsitellä Tutkijakoulujärjestelmää tulee kehittää siten, että: yliopistotasolla tutkijakouluista ja tohtorikoulutuksesta vastaa yliopiston tutkimusvararehtori tai muu yliopiston tehtävään osoittama henkilö yliopistot vastaavat OPM-/SA-rahoitteisten tohtoriohjelmien koordinaatioresursseista sekä osallistuvat kunkin OPM-palkallisen tutkijakoulupaikan kustannuksiin

12 TOHTORIOHJELMAHAKU 2010 RAHOITUSKAUSI haku 2010 nimetään tohtoriohjelmahauksi (tohtorikoulusohjelmahauksi) yksivaiheinen haku, hakuaika , päätökset alkuvuodesta 2011 hakukysymykset ja arviointikriteerit hakijoiden tietoon keväällä 2010 haettavana tohtorinkoulutuspaikkaa - toimintamäärärahaa tukiryhmä esittää, että tutkijakoulupaikkojen jakautumisesta Akatemian toimikunnittain päätetään aina erikseen ennen haun avaamista tohtoriohjelmat voivat hakea tutkijakoulutuspaikkoja ja raportoivat toiminnastaan Suomen Akatemiaan kahden vuoden välein

13 HAKEMUSTEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN tohtoriohjelmat arvioidaan 4 vuoden välein asiantuntijapaneelissa, joka koostuu suomalaisista ja ulkomaisista asiantuntijoista (~1:1, englanninkieliset hakemukset) objektiivisuus, läpinäkyvyys, kansainvälinen vertailtavuus, laatu, näkyvyys suomalaiset jäsenet lähtökohtaisesti SA:n tieteellisten toimikuntien ulkopuolelta väliarviointi toimikunnissa puolivälissä hakemusten ja raportin rakenteen yksinkertaistaminen Arviointiprosessi - esitys työnjaoksi: Paneeli arvioi: - tutkimusympäristö, tutkimuksen ja ohjauksen laatu - koulutus - kansainvälinen, kansallinen ja sektoreiden välinen yhteistyö Toimikunta: - arvioi tiedepoliittiset ja tieteenalakohtaiset linjaukset - henkilöstöpolitiikka - resurssisuunnitelma - tekee esityksen rahoitettavista tohtorikoulutusohjelmista tutkijakoulujaostolle Tutkijakoulujaosto: - arvioi tutkijakoulujärjestelmää koskevien linjausten toteutumisen - tekee tohtorinkoulutusohjelmia koskevat rahoituspäätökset

14 TOHTORIKOULUTUSOHJELMIEN KOORDINAATIO Opetusministeriön päätöksen (12/2007) mukaisesti v haussa ei ole enää haettavana koordinaattorin tehtäviä, joten yliopistot ja mahdolliset muut osapuolet vastaavat tohtorinkoulutusohjelmien koordinaatioresursseista Vuoden 2010 haussa yliopistojen tohtorinkoulutusohjelmia koskevissa lausunnoissa edellytetään selvitystä siitä, miten yliopiston rahoitettavaksi esittämien tohtoriohjelmien organisaatio ja koordinaatio järjestetään Verkosto-ohjelmissa koordinaatiokustannukset jaetaan tohtoriohjelmaan osallistuvien partneritahojen kesken osapuolten etukäteen keskenään sopimalla