Tilinpäätöskertomus 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätöskertomus 2011"

Transkriptio

1 Tilinpäätöskertomus 2011 Hallitus hyväksynyt Valtuusto hyväksynyt

2 Sisältö KATSAUS VUOTEEN KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 Valtuusto / Fullmäktige... 5 Hallitus / Styrelsen... 6 Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden... 6 Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade... 6 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisaste (kuntayhtymä ilman liikelaitosta) Toimintatuotot Toimintakulut Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Sisäisen tarkastuksen organisointi HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Henkilöstön määrä Palvelussuhteen luonne Ikärakenne ja sukupuolirakenne Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Poissaolot Työpanos Henkilöstökustannukset Poissaolokustannukset Työterveyshuolto Työsuojelu Osaamisen kehittäminen Henkilöstön rekrytointi Työhyvinvointi Hoitohenkilöstön tarpeen ennakointityötä tehty alueellisessa yhteistyössä KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet MEDISIININEN TULOSALUE Medisiininen tulosalue tavoitteiden toteutuminen OPERATIIVINEN TULOSALUE Operatiivinen tulosalue tavoitteiden toteutuminen PSYKIATRIAN TULOSALUE Psykiatrian tulosalue - tavoitteiden toteutuminen Kehitysvammahuollon tulosyksikkö TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue tavoitteiden toteutuminen TUKIPALVELUJEN TULOSALUE Tukipalvelujen tulosalue tavoitteiden toteutuminen SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN (ilman liikelaitosta) RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2011, ilman liikelaitosta KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS - Virallinen tuloslaskelma KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS - Virallinen rahoituslaskelma

3 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS - Virallinen tase TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT, ilman liikelaitosta TASE, ilman liikelaitosta KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA Tuloslaskelma JYTA, rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut JYTA:n tase Peruspalveluliikelaitos JYTA Tilinpäätöksen liitetiedot KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN TULOSLASKELMA VASTUUALUEITTAIN ERIKOISSAIRAANHOITO, TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN, ilman liikelaitosta KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA Liite 1: JYTA:n tilinpäätöskertomus

4 KATSAUS VUOTEEN 2011 Vuosi 2011 oli monessa suhteessa haasteellinen sekä toimintaympäristössä tapahtuvan kehityksen että kuntayhtymän oman toiminnan kannalta. Toukokuun alussa viimein voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki toi osaltaan selkeyttä, mutta samalla uusia vaatimuksia terveyspalvelujen osalta. Sosiaalihuoltolakien uusimisen valmistelu jatkuu edelleen, samoin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu. Jälkimmäiseen lakihankkeeseen liittyvä epävarmuus rajoittaa mahdollisuuksia saada aikaan yhteinen strateginen rakenne- ja toimintamalli alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta. Toisaalta vuoden aikana ilmeni, että keskussairaalan strateginen asema päivystävänä sairaalana näyttää vahvistuvan. Terveydenhuoltolain säännöksistä hoitotakuun tiukkeneminen ja ensihoidon järjestämisvaatimukset tulevat aiheuttamaan kustannuspaineita tulevina vuosina. Vapaan palveluihin hakeutumisen vaikutuksia on vaikeampi ennakoida. Organisaation sisällä keskeisiä haasteita vuoden aikana olivat vuodeosastojen peruskorjauksiin liittyvien toiminnallisten järjestelyjen aiheuttamat häiriöt palvelujen tuottamisessa sekä eräiden erikoisalojen lääkärivajauksesta johtunut ostotyövoiman tarve sekä siitä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Kustannuskehityksen kannalta toinen huolestuttava asia on ostettujen hoitojen kokonaiskustannusten voimakas kasvu joka selittyy osittain uusien hoitomahdollisuuksien kasvu ja osittain satunnaistekijöilläkin. Peruspalvelujen osalta vuoden aikana käynnistyi konkreettinen keskustelu ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan järjestelyistä. Myös toimitilojen peruskorjaustarpeet ovat nousemassa yhä voimakkaammin esille. Keskussairaalan palvelutuotannossa osastohoidossa sekä hoitojaksojen (-3,7 %) että hoitopäivien (-4,7 %) määrä laski. Toimenpiteiden kokonaismäärä oli käytännössä ennallaan, leikkausten määrä väheni hieman ja vastaavasti synnytysten ja sydäntoimenpiteiden määrä kasvoi. Avohoitokäyntien kokonaismäärä pysyi ennallaan, mutta ensikäyntien osuus kasvoi. Kehitysvammahuollon toiminta jatkui vakiintuneena. Yhteistyö kuntien kanssa tiivistyi ja intervallihoitojen osuus asumispalveluissa on edelleen kasvava. Lähialueiden palvelukäytössä Kalajokilaakson kuntien osalta oli edelleen pientä laskua, mutta vastaavasti muiden kuntien ostot lisääntyivät. Palvelujen käyttäjien kokonaismäärä lisääntyi. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli , missä kasvua 6,5 % ja toimintakulujen kokonaismäärä , kasvua 7,2 %. Henkilöstökulujen osalta kasvu oli 3,8 %, piirin ulkopuolelta ostetun hoidon kustannusten kasvu oli voimakkainta, 18,1 %, myös muut ostopalvelut kasvoivat 9,7 %. Kiitän kuntayhtymän henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä hyvästä työstä ja yhteistyöstä vuoden aikana. Työ jatkuu. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Jari Penttilä Antti Kujala Kannus Jaana Jylli Anu Syrjälä Lauri Perttula Erkki Ranto Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Jaana Huhtala Teemu Pesola Erkki Laide Kokkola/Karleby Gun Maria Biskop Sonja Smedjebacka Mats Brandt Bernhard Åström Tapani Hankaniemi Tuomo Puumala Mari Harmaala Sirkka Hyyppä Matti Kivistö Seppo Niemelä Kaarina Niemi Miia Pöppönen Pekka Nurmi Sauli Koivukoski Roy Sabel Erkki Mustasaari Seppo Tastula Vesa Pohjola Kruunupyy/Kronoby Elisabeth Hagström Susanne Hongell Stefan Högnabba Birgitta Källberg Lestijärvi Arja Huhtala Seppo Niemi Perho Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Vuokko Möttönen Marjatta Humalajoki Toholampi Antti Välimäki Ilkka Piispanen Anna-Maija Kujala Johanna Oikemus- Määttälä Veteli/Vetil Maija-Liisa Pulkkinen Jussi Torppa Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Pekka Nurmi I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Mats Brandt II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Roy Sabel III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Teemu Pesola Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kolme kokousta, 30.5., ja Kokouksissa käsiteltiin 25 asiaa. 5

6 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Anja Mehtälä, varapj., Kokkola Berit Haga, Kruunupyy Olli Joensuu, Kannus Paula Pensaari, Kokkola Mauri Lahti, Kokkola Pirjo Paavolainen, Kokkola Matti Kuusela, Kokkola Tiina Similä, Kokkola Liisa Veiskola, Veteli Antti Välimäki, Toholampi Varajäsen/Ersättare Eija Mastokangas, Halsua Pirkko Häli, Kokkola Sixten Dalvik, Kruunupyy Seppo Seppä, Kaustinen Juho Karhumaa, Kokkola Esa Mård, Kokkola Anne Kellosalo, Kokkola Annukka Bergroth, Kokkola Pekka Puolimatka, Kokkola Osmo Haasionmäki, Lestijärvi Maija-Liisa Pulkkinen, Veteli Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 186 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Paavo Tuunala, Kokkola Stefan Högnabba, varapj., Kruunupyy Elisabeth Hagström, Kruunupyy Carita Söderbacka, Kruunupyy Tapani Myllymäki, Kruunupyy Aarre Similä, Lestijärvi Mari-Liisa Kiiskilä, Lestijärvi Anneli Eerikäinen, Kokkola Anne Rasi, Kokkola Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Eija Rustén, Kokkola Jouni Perttula, Kokkola Maija-Liisa Pulkkinen, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Jouni Koskinen, Kaustinen Miia Pöppönen, Kokkola Terttu Passoja, Kokkola Helena Rimpioja, Kokkola Kaisu Valtonen, Lestijärvi 6

7 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Hans Snellman, pj. Helén Karrola, Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Leena Furubacka, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Mårten Kankkonen, Kokkola Erica Nygård, Kokkola Einar Wargh, Kokkola Susanne Hongell, Kruunupyy Sixten Dalvik, Kokkola Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

8 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2011 Vuoden 2011 hoitopäivät vähenivät -3,7 % ja hoitojaksot -4,7 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,5 vrk:tta ja sairaalan kokonaiskuormitus 86,1 %. Käyttösuunnitelman mukaiset hoitopäivät toteutuivat 91,5 %:sti ja hoitojaksot 89,4 %:sti. Toteumia alensi suunniteltua pitemmät sairaansijojen sulut, jotka johtuivat osittain kiinteistöjen saneerausten pitkittymisestä, toisaalta kesällä vallinneesta sairaanhoitajavajeesta. Sairaanhoitopiirin palveluja käytti eri henkilöä, missä on lisäystä +4,2 % Avohoitokäynnit lisääntyivät +0,5 % ja niitä oli yhteensä Käyttösuunnitelma toteutui 98,5 %:sti. Avohoidon ensikäynnit lisääntyivät +4,9 % (yhteensä kappaletta) ja uusintakäynnit vähenivät -1,6 % (yhteensä kappaletta) osoittaen hoidonporrastuksen parantuneen. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin (-2,0 %). Suunnitelluista leikkauksista tehtiin päiväkirurgisesti 61 %, mikä on valtakunnallisesti korkeaa tasoa. Synnytyksiä oli 1 369, missä oli lisäystä +2,9 %. Äitejä tuli synnyttämään yhä enemmän Pietarsaaren seudulta (yht. 162). Voidaan arvioida, että Pietarsaaren seudun äideistä 30 % valitsi synnytyssairaalaksi Kokkolan, vaikka Pietarsaaren synnytysosaston sulku kesti vain 5 viikkoa. Sepelvaltimoiden angiografioita (=varjoainekuvauksia) tehtiin 589, ja pallolaajennuksia toimenpiteen yhteydessä 281. Käypä hoito ohjeen mukaisesti kyettiin hyvin hoitamaan akuutit St-nousuinfarkti-potilaat välittömästi angiografian ja tarvittavan pallolaajennuksen turvin ns. hätätyönä, mikä toisaalta heijastui henkilökunnan paineen lisääntymisenä sydänyksikössä. Yhteispäivystyksen erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät edelleen, ja neljässä vuodessa vähentymistä on ollut 21 %. Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit ovat vakiintuneet käynnin tasolle vuodessa, ja yhteydenottoja päivystävän sairaanhoitajan puhelinneuvontaan on vuosi tasolla saman verran. Pelättyä potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoitoon yhteispäivystyksen kautta ei ole tapahtunut. Keski-Pohjanmaalla toimiva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys tukee omalta osaltaan vahvasti keskussairaalan asemaa myös jatkossa yhtenä valtakunnallisena ns. täyden palvelun päivystävänä sairaalana. Laboratorion osalta jatkui yhteisen Pohjois-Suomen ERVA-laboratorio liikelaitoskuntayhtymän valmistelu, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Magneettitutkimuksia tehtiin hiukan yli Henkilöstönäkökulmasta lääkärien osalta vakanssien täyttöaste parani varsinkin sisätautien erikoisalalla. Virkoihin saatiin reumatologi ja infektiolääkäri. Ongelmia oli ortopedian alalla, ja siksi jouduttiin osin turvautumaan osin ostopalveluihin. Hoitohenkilökunnan osalta viittaan hoitotyön toimintakatsaukseen. Terveydenhuoltolain määräämä hoitoon pääsy polikliiniseen ensimmäiseen arvioon ja mahdolliseen leikkaushoitoon toteutui valtakunnan vertailussa selvästi paremmin Keski-Pohjanmaalla kuin keskimäärin maassa. Korvattavat potilasvahingot vähenivät neljäntenä vuonna peräkkäin, ja ovat laskeneet -37 %. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuoliset potilaat ovat käyttäneet palveluista 17,9 %, mikä on korkein luku sairaalan historiassa osoittaen, että luottamus sairaalan palvelujen laatuun on parantunut myös sairaanhoitopiirin rajojen ulkopuolella (Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutu). Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

9 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Asiakas- ja potilasnäkökulma Hoitotyön kehittämisen toiminta- ja laadunhallintasuunnitelmassa asiakas- ja potilasnäkökulmassa keskityttiin edelleen potilaan ohjaukseen ja sen kehittämiseen. Oma potilaan ohjausta koskeva suositus on tulosalueilla osana perehdytysohjelmaa ja sen pohjalta on rakennettu ohjauskansioita ja ohjausrunkoja eri potilasryhmien hoitoprosessien parantamiseksi. Ryhmäohjausta on kehitetty mm. diabeetikoille, liikalihaville ja VLCD+ENE potilaille. Potilasohjausta on yhtenäistetty myös alueellisesti mm. päivystäviensairaanhoitajien verkostossa. Pohjois-Suomen vetovoimainen sairaala -hankkeeseen on osallistuttu lonkkaproteesipotilaiden, sydämen vajaatoiminta ja COPD-potilaiden työryhmissä. Aikuispsykiatrian osastot ovat osallistuneet Turun yliopiston MobileNet -hankkeeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältyy koko sairaanhoitopiirin alueen strategioihin. Terveyden edistäminen on oleellinen osa potilaiden hoitoprosessissa ja hoitoketjuissa. Sen vuoksi myös hoitotyön osalta tulee lisätä yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa ja tehdä sopimuksia siitä mitä asioita potilaille ohjataan hoitoketjun eri vaiheissa. Keskussairaalassa on tehty kehittämistyötä mm. ravitsemussuositusten ja painonhallinnan, infektioiden ehkäisyn, varhaisen vuovaikutuksen, tupakoinnin puheeksi ottamisen osalta. Kuntouttamista tukeva hoitotyö tulisi olla keskeinen lähtökohta ja periaate hoitotyössä. Tavoitteena on ollut, että potilaiden omatoimisuutta ja kuntoutumista tuetaan hoitoprosessissa ja hoitoketjun kaikissa vaiheissa. Medisiinisellä tulosalueella on KYTKE-hankkeessa uudelleen organisoitu kuntoutusta AVH-potilaan hoitoketjussa yhteistyössä alueen terveyskeskusten kanssa. Turvallinen lääkehoito tulee toteutua kaikkien potilaiden kohdalla. Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat on päivitetty vuoden 2011 aikana. Sairaanhoitajien IV-lupia on päivitetty ohjeistuksen mukaisesti. Haipro-ohjelmaa on käytetty yksiköissä kiitettävästi. Jatkossa keskitytään tulosten analysointiin ja hyödyntämiseen toiminnan parantamisessa. Lääkkeiden jakoon on yksiköissä kiinnitetty huomiota. Lääkkeenjako tilat on rauhoitettu ja lääkepoikkeamia vähennetään kaksoistarkastusten avulla. Hyvin hoidettu ja laadukas opiskelijaohjaus on uusien työntekijöiden rekrytoinnin kannalta erittäin tärkeää. Hyvät kokemukset eri yksiköistä työharjoittelun ajalta tekevät sairaalan hyväksi työpaikaksi, jonne halutaan hakeutua. Opiskelijaohjaukseen kiinnitetään alueella erityistä huomiota ja opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmä päivittää opiskelijaohjauksen laatukäsikirjaa säännöllisesti. Yhteistyöpalavereita koulutusorganisaatioiden kanssa järjestetään tulosalueiden ylihoitajien ja osastonhoitajien toimesta joka vuosi. Opiskelijoilla ja ohjaajilla on mahdollisuus antaa palautetta sähköisesti Webropol:in avulla. Saadut palautteet käsitellään säännöllisesti ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet. Prosessien näkökulma Psykiatrisella tulosalueella on RAI toimintakyvyn arviointimittaria hyödynnetty potilaiden hoidossa ja hoidonporrastuksessa. MH Rain käyttö on edennyt yhteistyössä THL:n kanssa, jonka vastuulla on valtakunnan tasolla menetelmän käyttöön otto ja kehittäminen. Kaikilla tulosalueilla on kehitetty eri potilasryhmien hoitoketjuja, joihin hoitohenkilökunta on osallistunut suurella panoksella. On kehitetty mm. proteesipotilaan, kriittisesti sairaan potilaan, saattohoitopotilaan ja aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjuja. Laajavastuisten asiantuntijasairaanhoitajien vastaanottotoiminnan kehittäminen ja lisääminen auttaa ja parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoidon saatavuutta hoitoketjuun osallistuvissa yksiköissä. Haasteena on uusien vakanssien saaminen tai toiminnan suunnittelu ja uudelleenarviointi niin, että asiantuntijatehtäviin vapautuu 9

10 aikaa. Alueellisia verkostoja on työn alla ja niitä on rakennettu vuoden aikana mm. kivunhoidon, päivystävien sairaanhoitajien osalta. Hoitotyön henkilöstön näkökulma Uuden hoitotyön henkilöstön perehdyttämiseen on kiinnitetty huomiota ja perehdyttämistä on kehitetty mentoroinnin avulla. Tavoitteena on, että jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään mentori. Käytäntö on levinnyt hyvin jokaiseen yksikköön. Keskeinen tavoite hoitotyössä on onnistunut rekrytointi ja mahdollisimman pysyvä henkilöstö. Keski- Pohjanmaan alueella on tehty laajassa yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstön ennakointikartoitus. Lisääntyvä tarve erikoissairaanhoidossa on sairaanhoitajien osalta. Ammattikorkeakouluun on tehty suunnitelma, jossa hoitotyön koulutusohjelmassa nimenomaan sairaanhoitajien aloituspaikkoja on lisätty. Sijaisten saaminen varsinkin vuosilomien ajaksi on vaikeutunut huomattavasti ja osastojen sairaansijamääriä on jouduttu laskemaan. Henkilöstön kokonaiskäytön suunnittelua on haitannut yksiköiden saneeraukset ja kokonaistoiminnan vaihtelut sekä niiden aiheuttamat vaikutukset. Talous- ja vaikuttavuus näkökulma Rafaela järjestelmän käyttöönottoa on jatkettu suunnitelman mukaisesti somaattisissa yksiköissä. Osastoilla ja poliklinikoilla on laadittu hyvän hoidon määritelmät ja Paoncil-koulutus sekä rinnakkaisluokittelu on toteutettu. Hoitotyön kirjaamisen kehittämistä on jatkettu. Perustettu asiantuntijaryhmä on määritellyt käyttöön otettavat hoitoyön otsikot ja yksiköissä on laadittu fraaseja kirjaamisen nopeuttamiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Alueellinen hoitotyön kehittämisen johtoryhmän toimesta on järjestetty hoitotyön johtajien ja opettajien seminaari, jossa käsiteltiin yhteisiä ajankohtaisia asioita. Hoitotiedepäivät järjestettiin jo yhdeksännen kerran. Ensimmäisen päivän teemana oli asiakkuus muuttuvassa toimintaympäristössä ja toisen päivänä potilasturvallisuus hoitotyössä. Päivien aikana esiteltiin omia alueellisia hoitotyön tutkimuksia ja projekteja. Ulkopuolisia luennoitsijoita oli mm. THL:lta, ProEt Oy:stä, Hoitotyön tutkimussäätiöstä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä ja Chydenius-instituutista. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän tilinpäätös päätyi lähes nolla-tulokseen. Tilikauden tulos on ylijäämäinen ,25. Tavoitteena ollut euron eli kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman suuruutta vastaavan ylijäämän saavuttaminen ei näin ollen täysimääräisesti toteutunut. Edellisvuoden noin 2,7 M :n tason palvelumaksupalautuksia ei tänä vuonna voitu tuloksesta kunnille tulouttaa. Tältä osin kuntayhtymän tulos heikkeni edellisvuodesta merkittävästi, noin 3,3 M. Osin tuloksen lasku selittyy vähentyneillä kuntalaskutettavilla suoritteilla. Korjausinvestoinneista johtuen osastot ovat toimineet osin vajain vuodeosastopaikkamäärin. Myös kesän sulut vähensivät laskutettavaa toimintaa. Keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot kasvoivat somatiikassa vain 2 % ja psykiatriassa laskivat -2,4 %. Samaan aikaan kuntayhtymän oman tuotannon kustannukset kasvoivat + 5,3 % eli ,09 (kokonaismenojen kasvu + 7,2 % eli ,26 ). Menojen kasvu ylitti selvästi tuottojen kasvun. Toki samaan aikaan myös jäsenkuntien käyttövolyymiin perustuvien kustannusten kasvu keskussairaalan oman toiminnan menoihin pieneni selvästi ollen somatiikassa keskimäärin vain + 1,7 % ja psykiatriassa 1,8 %. Kun huomioidaan edellisvuoden palvelumaksupalautukset, jäsenkuntien kassoista tosiasiallisesti vuonna 2011 maksamat eurosummat sairaalan oman toiminnan pyörittämiseen kasvoivat erikoissairaanhoidossa keskimäärin + 5,1 %, euroina M. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Tuotetuista palveluista jo noin 17 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee somatiikassa noin 11,4 M eli 17,06 % ja psykiatriassa vajaa miljoona eli 8,11 %. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta oleellinen kysymys. Laaja palvelualue on mahdollistamassa keskussairaalan toiminnan päivystävänä sairaalana alueen potilaille. Sairaalan oman tuotannon volyymimuutokset eivät kuitenkaan yksin selitä hidastunutta tulokehitystä. Osin on kysymys siitä, että kuntatuotteiden hinnastoa ei ole voitu pitää kohonneiden tuotantokustannusten tasolla. Kuntayhtymän taloudellisuus- ja tuottavuusajattelu on tulokehityksen varmistamisen osalta ristiriitainen, sillä todellista kustannuskehitystä vastaavilla kuntahintojen korotuksilla ja/tai tuotettujen palvelujen määrän kasvattamisella lisätään samalla jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sairaalan tuotantokustannuksia ovat nostaneet valitettavan kalliit ostopalvelusopimukset ja konsulttisopimukset, joilla on turvattu osaajaresurssien riittävyys kaikilla erikoisaloilla. Osa henkilöstömenojen kasvusta selittyy konsulttipalkkioiden kasvulla. Lääkäripalveluiden ostaminen palveluja myyviltä yrityksiltä (henkilöstövuokraus) on kasvanut yli 26 %, + 0,8 M ja lääkärityövoiman ostopalveluihin käytetään nyt rahaa vuodessa 3,9 M. Kilpailu erityisesti lääkärihenkilöstöresursseista on johtanut kustannusten nousuun. Yhä useampi lääkäri työskentelee virkasuhteen sijasta yksityisen sopimuksen tai ostopalveluyrityksen kautta. Päivystävän sairaalan luonne on toiminnan kulmakivi ja strateginen linjaus. Myös tällä on oma hintansa. Ostopalveluiden osuus kokonaisbudjetista on kasvamassa hyvää vauhtia lähes viidennekseen (16 %) 17,6 miljoonan euron potilla. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta peräti 18,1 %. Suurin kasvaja on edelleen HUS, noin 50 %:n kasvuprosentilla ja miljoonalla eurolla. OYS:n kasvu oli maltillisesti noin 2 %:n tasoa ja 0,2 M. Vaasan keskussairaalan käyttö kasvoi sekin lähes 0,3 M. Yksityissairaaloiden käyttö on ensisijassa ortopediassa ilmenneen henkilöstöresurssipulan vuoksi kasvanut 11

12 merkittävästi, noin 0,6 M. Jäsenkuntien kasvaneesta kustannustaakasta ostopalveluiden kasvu on merkittävä; lähes 2,8 M eli 18, 2 %. Tulosta heikentää myös yllätyksenä tullut KVTES-muutos, joka johti lomapalkkavelkavarauksen laskentamuutokseen. Tämä sopimustekninen muutos heikensi tulosta erikoissairaanhoidon osalta noin Tämän vaikutus tuloksen heikentymiseen tai kustannuskasvuun on runsas 0,5 % -yksikköä. Tuloslaskelman eräitä oleellisimpia lukuja: (ulkoiset tulot/menot) muutos tp2010 TOIMINTATUOTOT ,9 % korvaukset kunnilta ,1 % maksutuotot ,9 % tuet ja avustukset ,7 % TOIMINTAKULUT ,2 % josta oma tuotanto ,3 % josta piirin ulk.hoito ,1 % POISTOT ,5 % TILIKAUDEN TULOS TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 v v % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,9 Maksutuotot , ,9 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot , ,1 Yhteensä , ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,8 Palvelujen ostot piirin ulkop , ,1 Muut palvelujen ostot , ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,2 Muut kulut , ,8 0,0 Yhteensä , ,2 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,4 Rahoituskulut , ,8 Yhteensä , ,2 VUOSIKATE , POISTOT , ,9 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos Satunnaiset tuotot ja kulut 0 TILIKAUDEN TULOS

13 Talousarvion toteutumisaste (kuntayhtymä ilman liikelaitosta) Talousarvion toteutumisaste tarkistettuun talousarvioon (ulkoiset): yli/ali +/- Toimintatuotot Toteutunut Tot.% Poikkeama Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Yhteensä , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Muut toimintakulut , Yhteensä , Toimintatuottojen ylitys budjetoituun (alkuperäinen talousarvio + lisätalousarvio) nähden on ja toimintamenojen ylitys Ylitykset edellyttävät vastaavan lisämäärärahan hakemista tilinpäätöksen yhteydessä. Syksyllä 2011 tehtiin lisätalousarviopäätös, jolla käyttötalousmenoja ja tuloja lisättiin noin 6,8 M toteumaennusteen edellyttämällä tavalla. Loppuvuosi osoittautui kuitenkin vielä ennustettakin pahemmaksi menokaudeksi. Näin ollen menot ja tulot ylittyivät vielä elokuunkin arviosta. Talousarvion toteutumisen perusteella esitetään valtuustolle, että se hyväksyisi toimintatuottojen määrärahakorotukseksi 3,2 M ja toimintakulujen 3,2 milj.. Talousarvion toteutumista on selvitetty tarkemmin menolajikohtaisessa tarkastelussa. Toimintatuotot Toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat ,78. Tuottojen kasvu edellisvuoteen on + 6,5 %. Toimintatuotot yhteensä ,28, jossa kasvuprosentti 5,2. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat , nousua vuoden 2010 tilinpäätökseen 7,1 %. Kokonaiskasvu oli prosentuaalisesti sama kuin edellisvuonna. Erikoissairaanhoidon toimintatuotot jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta ,2 % (+ 1,1 % ilman palautusta 2010) Jäsenkunnat, piirin ulkop ,7 % Kalajokil. kunnat esh ,1 % Ulkokunnat ,5 % Kuntayhtymän tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee noin 13,2 M eli 13,4 % (keskussairaalan oman toiminnan tuloista 12,7 %). 13

14 Projektien kuntaosuudet olivat (-3,5 %). Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen ja tutkimustoimintaan 0,4 milj. :lla, mikä säilyi edellisvuoden tasolla. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin , jossa kasvu 2,5 %. Asiakasmaksutulot olivat 3,8 M, jossa vähennystä edellisvuoteen - 2,9 % eli Muut suoritteiden myyntituotot kasvoivat 5,2 % 8,4 M :n tasolle, toteutumisaste 109,3 %. Merkittävin yksittäinen erä on suoritteiden myynti JYTA:lle, jonka arvo on noin 3,6 M ja kasvua edellisvuoteen 11,2 %. Laboratoriopalveluiden ulkoinen myynti kasvoi + 9,8 % ja on nyt lähes 1,9 M. Myyntitulot Kokkolan terveyskeskukselle nousivat 15,7 % ja ovat noin 0,5 M. Eniten väheni ravintopalveluiden myynti ravintolan ulkopuolelle, - 61,4 % eli noin , mutta ravintolan oma myynti sitä vastoin kasvoi. Koulutuksen osallistumismaksujen kasvu oli peräti 76 % ( ), mikä osaltaan kertoo kuntayhtymän järjestämien koulutusmäärien kasvua. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat ,83. Menojen kasvu edellisvuoteen on + 7,2 %. Toimintamenot yhteensä ,33, jossa kasvuprosentti 5,7. Henkilöstökulut Henkilöstökulut olivat Tässä on kasvua + 3,8 % eli 2,1 M. Palkkamenojen kasvu oli +3,5 % ja henkilöstösivukulujen + 4,2 %. Summa sisältää myös joukon palkkamenoina maksettavia konsulttisopimuksia, joiden muita palkkamenoja korkeampi taso kasvattaa hieman summaa. Henkilöstömenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 52 %. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset olivat edelleen hurjassa kasvussa. Kustannukset olivat yhteensä peräti 17,6 M ja kasvua edellisvuoteen kertyy 2,7 M eli +18,1 %. Takana on usean vuoden kasvujatkumo. Edellisen tilinpäätöksen yhteydessä noteerattiin 12 %:n kasvu, tätä ennen +17,4 %. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuskasvun osalta voidaan puhua eräänlaisesta huippuvuodesta. Eräillä erikoisaloilla vallinneen henkilöstöresurssipulan vuoksi on osa toiminnasta jouduttu ohjaamaan kunnille läpilaskutettaviin ostopalveluihin, piirin ulkopuoliseen hoitoon yksityissairaaloissa, joissa kasvu oli noin 0,6 M. Sitäkin enemmän ovat lisääntyneet hoidon porrastukseen perustuvan piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset. Pelkästään HUS:n käyttö kasvoi 50 % ja euromääräisesti lähes miljoonan. OYS:n osalta kasvu oli rauhallisempaa ollen vain noin 2 % eli vajaa Yhteensä piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset kasvoivat yli 18 % eli 2,7 M (yht. 17,6 M ). Tältä osin sairaanhoitopiirin kustannuskehitystä on lähes mahdoton ennustaa. Kuukausittaiset heilahtelut, yksittäisiin potilastapauksiin perustuvat laskutukset johtavat lähes miljoonaheilahteluun kuukausitasolla. Jäsenkuntien kasvaneesta kustannustaakasta ostopalveluiden kasvu on merkittävä; lähes 2,8 M eli 18, 25 %. Piirin ulkopuolisen hoidon ostopalvelun osuus kokonaisbudjetista on noin 16 %. 14

15 Muut palvelujen ostot Palkkaratkaisut heijastuivat palvelujen ostojen ja urakkasopimusten kustannuksiin. Edellisvuoteen verrattuna yhteispäivystyksen ja eräiden erikoisalojen lääkärivajetta paikattiin yksityisillä lääkäripalveluilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluiden ostopalvelut kasvoivat 26,1 % ollen noin 3,9 M (kasvua lähes ). Lisäksi tulevat muiden asiantuntijapalveluiden ostot, joissa kasvu oli lähes 0,2 M. ATK-palveluiden ostopalveluiden kasvu oli peräti 10 % ja ATK-ostopalveluihin käytetään tällä hetkellä rahaa noin 2 M. Henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset olivat vuoden 2009 ja 2010 tasolla, 0,5 milj.. Henkilöstön koulutusmenot ovat kasvaneet + 13,2 % ja koulutukseen käytetään tällä hetkellä rahaa lähes 0,6 M. Potilasvahinkovakuutusten kustannukset laskivat myönteisen potilasvahinkomäärän vuoksi - 7,1 % ja ovat nyt noin 1,1 M. Siivouspalveluiden kustannukset kasvoivat 3,8 % (2,6 M ). Ostopalvelumenot olivat yhteensä 32,8 M (sis. piirin ulkopuolinen hoito 17,6 M ), missä kasvua 14,1 %. Muiden palveluiden ostojen osuus (pl piirin ulkopuolinen hoito) kokonaisbudjetista on noin 14 %. Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 17,1 M, kasvua edellisvuoteen 4,2 %. Menolajiryhmä kirjo on hyvin laaja. Elintarvikkeiden oston (1,2 M ) kasvu oli vain 2 %, mutta osin tätä selittää ravintopalveluiden myynnin lasku Kokkolan kaupungille. Lämmitys, sähkö ja vesi kasvoivat maltillisesti + 3,4 % ollen kokonaismenoina noin 1,5 M. Laite- ja kalustohankinnat kasvoivat suunnitellusti lähes 25 % ja olivat 0,7 M. Hoitotarvikkeiden hankinta (4,2 M ) laski 2,3 %, mitä selittää osin hoitopäivien ja suoritteiden väheneminen toimintavuonna. Röntgen- ja laboratoriotarvikkeiden hankinta lisääntyi noin 16 % ja hankintojen arvo on noin 1,3 M. Apteekkitarvikehankinta kasvoi + 3,8 % ja on nyt noin 5,9 M. Edellisvuosiin verrattuna kasvu on kuitenkin maltillinen. Kuntoutuksen apuvälineiden kunnille pääosin läpilaskutettavat kustannukset kasvoivat runsaalla neljänneksellä ja summa on tällä hetkellä jo yli 0,8 M (budjettiylitys ). Materiaalihankintojen osuus kokonaisbudjetista on noin 17 %. Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat vajaa 2,3 M, nousua 27,6 %. Kasvu selittyy pääosin sekä tilavuokrien että laitevuokrien sekä kiinteistöveron kasvulla. Vuokria maksetaan vuosittain noin 1,6 M, josta kiinteistöjen vuokrien osuus on noin 1,3 M (kasvu 32 %). Kiinteistövero nousi edelleen 16 % edellisvuodesta ja kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille Asiakasmaksusaatavien poistot olivat , mikä on runsaan neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Muiden toimintamenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 2,1 %. Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot olivat noin (edellisvuonna ) ja lainojen korkokustannukset (edellisvuonna ). Rahoitustuotoissa ja -kuluissa syntyi lisäkustannuksia peräti 46 %. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomeno oli

16 Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat 3,9 milj., nousua 5,9 % (kasvua ). Tilikauden tuloksen käsittely Poistoeron vähennys, joka liittyy investointivarauksella rahoitettuihin hankkeisiin oli ,99. Rahastojen nettomuutos oli ,06. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,25. Investointihankkeiden toteutuminen Investointimenot olivat 7,7 M, talousarvion toteutumisaste 93,8 %. Rakennusten osalta toteutumisprosentti toteutui edellisvuodesta poiketen korkeana, tosin budjetoidusti. Yksittäiset merkittävimmät kohteet olivat laajennus B-siiven korjausrakennus ja parkkitason rakentamisen loppuunsaattaminen, jotka käynnistettiin edellisvuonna. ATK-hankintojen arvo oli Lisäksi ATKlaitteiden hankinnassa on käytetty leasing-rahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 1 M. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen. Lisäksi investoinneissa on 1 euron suuruinen pääomasijoitus Tiera Oy:n osakkeisiin. INVESTOINNIT Määräraha Lisä- Määrraha Toteuma Tot% Toteuma Muut% määräraha yhteensä V V Käyttöomaisuuden myynti 756,85 Osakkeet ja osuudet 1,00 ATK yhteensä ,98 75, ,73-16,3 Irtain käyttöomaisuus ,02 81, ,01 77,6 Kiinteät kojeet ja laitteet , ,37-100,0 Rakennusten saneeraukset ,56 94, ,44 190,8 Parkkitasojen rakentaminen ,06 114, ,79 0,0 INVESTOINNIT ,62 93, ,34 141,6 LAAJENNUS ,00 0, ,86 3,5 INVESTOINNIT ,62 93, ,20 139,1 INVESTOINNITNETTO ,77 93, ,20 139,1 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta investointeihin rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta oli (edellisvuonna ), josta pitkäaikaisissa veloissa ja lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2011 aikana nostettiin investointeihin uutta talousarviolainaa 4,1 M. Vastaavasti lainaa lyhennettiin Huomion arvoista on, että investointien kustannusten ajoittumisen vuoksi vuonna

17 investointirakentamisohjelman toteuttamisesta huolimatta talousarviolainaa ei nostettu lainkaan. Tämä toi vuodelle 2011 osin patoutunutta rahoitustarvetta. Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Vuosikate laski edellisvuodesta selkeästi, eli - 10,6 %. Toimintakate puolestaan eli - 8,8 %. Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Rahoituslaskelmassa investointien tulorahoitusprosentti heikkeni merkittävästi ollen 50,91 % (109,07 %). Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sairaalarakennuksen laajennushankkeet on rahoitettu lainavaroin. Lainanhoitokate oli 3,46 (3,97) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen melko hyvä. Maksuvalmius heikkeni tulorahoituksen vähentyessä eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 14 päivää (19). Kuntayhtymän omavaraisuusaste laski lainannoston vuoksi edellisvuodesta ja oli 22,7 % (25,3 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi 32,3 %:n tasolle (29,6 %). Lainakanta oli ( ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa. (suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut). Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien kustannukset kasvoivat keskimäärin 7,7 % (sisältäen keskussairaalan oman käytön + piirin ulkopuolisen läpilaskutuksen). Kehitysvammahuollon kustannuskasvu oli + 5,1 %. Verrattaessa alkuperäiseen talousarvioon sisältyneeseen kokonaismaksujen kuntakohtaiseen ennusteeseen kaikki jäsenkunnat ylittivät talousarvion vuodelle Kuntien välinen jakauma on suuri. Suurimpina, yli 12 %:n kasvajina olivat Kannus, Toholampi ja Veteli. Eniten vähensivät käyttöänsä Lestijärvi yli 9 %:n laskulla ja Perho lähes 7 %:n laskulla. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli /potilas. Nettotasausta saivat Kannus ( ) ja Veteli ( ). Vuotuisten kustannusten nousun tasausta ei saanut yksikään jäsenkunnista (tasausraja: ka kasvu- % + 5 %-yksikköä). Kokonaiskustannusten kasvu jakautui kunnille poikkeuksellisen tasaisesti. Vuotuisten kustannusten nousun tasausjärjestelmä leikkaa kustannuksia hurjimpina kasvuvuosina, jolloin kahden peräkkäisen vuoden kohonneet kustannukset johtavat yksittäiseen kasvuprosenttipiikkiin vaikka ko. tarkasteluvuosien välillä käytön kasvu ei olisikaan korkea. Myös tässä tarkastelussa on näkyvissä vuotuisten kustannusten nousun tasausjärjestelmän luonne: se leikkaa kustannuksia huippukasvun vuonna ja tasaa kustannuskasvua/-laskua kahdelle talousarviovuodelle. 17

18 Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2011 tuloksen käsittelystä seuraavaa: vähennetään poistoeroa ,99 tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta ,51 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon ,57 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan ,25 Käyttötalouden toimintatuottojen (ilman liikelaitosta, ulkoinen) määrärahaylitys on ja toimintamenojen määrärahaylitys ,83. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2011 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevät-kokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus ) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2011 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2011 työsuojelun toimintakertomus 2011 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Ulkoisessa auditoinnissa (SHQS Qualitor) kohteena oli keskussairaalan organisaatio ja Peruspalveluliikelaitos JYTA. Kuntayhtymän laaduntunnustus on myönnetty kolmeksi vuodeksi tehdyllä päätöksellä. Erikoissairaanhoidon laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi hyväksyttiin Uusi ylläpitoauditointi järjestettiin vuoden 2011 lopussa. 18

19 Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä on toteutettu liiketoimintariskien ja ympäristön sekä vaarojen arviointi toimipisteissä. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. peruspalveluliikelaitoksen vakuutukset on pääosin eriytetty. Keskussairaalan ja Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2011 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Tavoitteena on toteuttaa Oy Audiator Ab:n lanseeraama sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kysymyssapluunan mukainen arviointi. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2011 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 19

20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1581 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1086 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitoksessa virkoja ja toimia oli 495. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 44 ja peruspalveluliikelaitoksen 18 vakanssilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2011 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalveluliikelaitos JYTA:sta. Saman taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 696, toiseksi muut hoitohenkilöt 372 ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 153 vakanssia. Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöt (opisto) Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Hoitohenkilöt Tutkimus Tutk. ja -henkilöt hoitoa (koulu) avust. Hallinto-, toimistoja talous Huoltohenkilöt Ravintohuolto YHT Keskushallinto + jakamaton Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatria Tutkimus- ja hoitopalvelut Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja tukeminen Peruspalv.liikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT

Tilinpäätöskertomus 2011

Tilinpäätöskertomus 2011 Tilinpäätöskertomus 2011 Hallitus hyväksynyt 19.3.2012 Sisältö KATSAUS VUOTEEN 2011... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 Valtuusto / Fullmäktige... 5 Hallitus / Styrelsen... 6 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2013 30.04.2013 30.04.2012 % Hoitopäivät, yleissairaudet

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2012 31.07.2012 31.07.2011 % Hoitopäivät, yleissairaudet 51850 25596 49,4 26112-2,0 Hoitojaksot,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015

Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Oulunkaaren taloustiedote Syyskuu 2015 Julkaistu 22.10.2015 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 % 66,7

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016

Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Oulunkaaren taloustiedote Marraskuu 2016 Julkaistu 21.12.2016 1 Tasainen toteuma (%) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8,3 % 16,7 % 25,0 % 33,3 % 41,7 % 50,0 % 58,3 %

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut

Lohjan sairaanhoitoalue Raimo Kekkonen/Eero Mämmelä KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/ (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 1 (6) Tunnusluvut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 2 (6) KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 3 (6) Tuloslaskelma ja sitovat nettokulut KUUKAUSIRAPORTTI 1-3/2016 4 (6) Toimintatuottojen ja kulujen

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA K:\sairaala\Taloustoimisto\KPITO\raport\Talous kk-paketti.xls/5.6.2009 KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2009 2009 2008 % SUORITTEET

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen suoritemäärät ovat toteutuneet 90,2 % verrattuna arvioituun ja vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %.

Sosiaalipalvelujen suoritemäärät ovat toteutuneet 90,2 % verrattuna arvioituun ja vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %. TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-11 KK 2014 Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-11 kk 2014 Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 92,8 % verrattuna talousarviolukuun

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät

Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Lapin sairaanhoitopiirin talouskatsaus Seutukuntaneuvottelut 2014 kevät Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2013 tuloslaskelma vertailu Tuloslaskelma/Milj. Muutettu Toteuma % Toteuma % TA 2013 TA 2013

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot