Tilinpäätöskertomus 2011

Transkriptio

1 Tilinpäätöskertomus 2011 Hallitus hyväksynyt

2 Sisältö KATSAUS VUOTEEN KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 Valtuusto / Fullmäktige... 5 Hallitus / Styrelsen... 6 Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden... 6 Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade... 6 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisaste (kuntayhtymä ilman liikelaitosta) Toimintatuotot Toimintakulut Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Sisäisen tarkastuksen organisointi HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Henkilöstön määrä Palvelussuhteen luonne Ikärakenne ja sukupuolirakenne Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Poissaolot Työpanos Henkilöstökustannukset Poissaolokustannukset Työterveyshuolto Työsuojelu Osaamisen kehittäminen Henkilöstön rekrytointi Työhyvinvointi Hoitohenkilöstön tarpeen ennakointityötä tehty alueellisessa yhteistyössä KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet MEDISIININEN TULOSALUE Medisiininen tulosalue tavoitteiden toteutuminen OPERATIIVINEN TULOSALUE Operatiivinen tulosalue tavoitteiden toteutuminen PSYKIATRIAN TULOSALUE Psykiatrian tulosalue - tavoitteiden toteutuminen Kehitysvammahuollon tulosyksikkö TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE Tutkimus- ja hoitopalvelujen tulosalue tavoitteiden toteutuminen TUKIPALVELUJEN TULOSALUE Tukipalvelujen tulosalue tavoitteiden toteutuminen SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN (ilman liikelaitosta) RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2011, ilman liikelaitosta KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS - Virallinen tuloslaskelma KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS - Virallinen rahoituslaskelma

3 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS - Virallinen tase TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT, ilman liikelaitosta TASE, ilman liikelaitosta KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA Tuloslaskelma JYTA, rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut JYTA:n tase Peruspalveluliikelaitos JYTA Tilinpäätöksen liitetiedot KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN TULOSLASKELMA VASTUUALUEITTAIN ERIKOISSAIRAANHOITO, TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN, ilman liikelaitosta KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA Liite 1: JYTA:n tilinpäätöskertomus

4 KATSAUS VUOTEEN 2011 Vuosi 2011 oli monessa suhteessa haasteellinen sekä toimintaympäristössä tapahtuvan kehityksen että kuntayhtymän oman toiminnan kannalta. Toukokuun alussa viimein voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki toi osaltaan selkeyttä, mutta samalla uusia vaatimuksia terveyspalvelujen osalta. Sosiaalihuoltolakien uusimisen valmistelu jatkuu edelleen, samoin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu. Jälkimmäiseen lakihankkeeseen liittyvä epävarmuus rajoittaa mahdollisuuksia saada aikaan yhteinen strateginen rakenne- ja toimintamalli alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta. Toisaalta vuoden aikana ilmeni, että keskussairaalan strateginen asema päivystävänä sairaalana näyttää vahvistuvan. Terveydenhuoltolain säännöksistä hoitotakuun tiukkeneminen ja ensihoidon järjestämisvaatimukset tulevat aiheuttamaan kustannuspaineita tulevina vuosina. Vapaan palveluihin hakeutumisen vaikutuksia on vaikeampi ennakoida. Organisaation sisällä keskeisiä haasteita vuoden aikana olivat vuodeosastojen peruskorjauksiin liittyvien toiminnallisten järjestelyjen aiheuttamat häiriöt palvelujen tuottamisessa sekä eräiden erikoisalojen lääkärivajauksesta johtunut ostotyövoiman tarve sekä siitä aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Kustannuskehityksen kannalta toinen huolestuttava asia on ostettujen hoitojen kokonaiskustannusten voimakas kasvu joka selittyy osittain uusien hoitomahdollisuuksien kasvu ja osittain satunnaistekijöilläkin. Peruspalvelujen osalta vuoden aikana käynnistyi konkreettinen keskustelu ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan järjestelyistä. Myös toimitilojen peruskorjaustarpeet ovat nousemassa yhä voimakkaammin esille. Keskussairaalan palvelutuotannossa osastohoidossa sekä hoitojaksojen (-3,7 %) että hoitopäivien (-4,7 %) määrä laski. Toimenpiteiden kokonaismäärä oli käytännössä ennallaan, leikkausten määrä väheni hieman ja vastaavasti synnytysten ja sydäntoimenpiteiden määrä kasvoi. Avohoitokäyntien kokonaismäärä pysyi ennallaan, mutta ensikäyntien osuus kasvoi. Kehitysvammahuollon toiminta jatkui vakiintuneena. Yhteistyö kuntien kanssa tiivistyi ja intervallihoitojen osuus asumispalveluissa on edelleen kasvava. Lähialueiden palvelukäytössä Kalajokilaakson kuntien osalta oli edelleen pientä laskua, mutta vastaavasti muiden kuntien ostot lisääntyivät. Palvelujen käyttäjien kokonaismäärä lisääntyi. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli , missä kasvua 6,5 % ja toimintakulujen kokonaismäärä , kasvua 7,2 %. Henkilöstökulujen osalta kasvu oli 3,8 %, piirin ulkopuolelta ostetun hoidon kustannusten kasvu oli voimakkainta, 18,1 %, myös muut ostopalvelut kasvoivat 9,7 %. Kiitän kuntayhtymän henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä hyvästä työstä ja yhteistyöstä vuoden aikana. Työ jatkuu. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Jari Penttilä Antti Kujala Kannus Jaana Jylli Anu Syrjälä Lauri Perttula Erkki Ranto Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Jaana Huhtala Teemu Pesola Erkki Laide Kokkola/Karleby Gun Maria Biskop Sonja Smedjebacka Mats Brandt Bernhard Åström Tapani Hankaniemi Tuomo Puumala Mari Harmaala Sirkka Hyyppä Matti Kivistö Seppo Niemelä Kaarina Niemi Miia Pöppönen Pekka Nurmi Sauli Koivukoski Roy Sabel Erkki Mustasaari Seppo Tastula Vesa Pohjola Kruunupyy/Kronoby Elisabeth Hagström Susanne Hongell Stefan Högnabba Birgitta Källberg Lestijärvi Arja Huhtala Seppo Niemi Perho Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Vuokko Möttönen Marjatta Humalajoki Toholampi Antti Välimäki Ilkka Piispanen Anna-Maija Kujala Johanna Oikemus- Määttälä Veteli/Vetil Maija-Liisa Pulkkinen Jussi Torppa Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Pekka Nurmi I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Mats Brandt II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Roy Sabel III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Teemu Pesola Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt kolme kokousta, 30.5., ja Kokouksissa käsiteltiin 25 asiaa. 5

6 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Anja Mehtälä, varapj., Kokkola Berit Haga, Kruunupyy Olli Joensuu, Kannus Paula Pensaari, Kokkola Mauri Lahti, Kokkola Pirjo Paavolainen, Kokkola Matti Kuusela, Kokkola Tiina Similä, Kokkola Liisa Veiskola, Veteli Antti Välimäki, Toholampi Varajäsen/Ersättare Eija Mastokangas, Halsua Pirkko Häli, Kokkola Sixten Dalvik, Kruunupyy Seppo Seppä, Kaustinen Juho Karhumaa, Kokkola Esa Mård, Kokkola Anne Kellosalo, Kokkola Annukka Bergroth, Kokkola Pekka Puolimatka, Kokkola Osmo Haasionmäki, Lestijärvi Maija-Liisa Pulkkinen, Veteli Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 186 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Paavo Tuunala, Kokkola Stefan Högnabba, varapj., Kruunupyy Elisabeth Hagström, Kruunupyy Carita Söderbacka, Kruunupyy Tapani Myllymäki, Kruunupyy Aarre Similä, Lestijärvi Mari-Liisa Kiiskilä, Lestijärvi Anneli Eerikäinen, Kokkola Anne Rasi, Kokkola Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Eija Rustén, Kokkola Jouni Perttula, Kokkola Maija-Liisa Pulkkinen, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Jouni Koskinen, Kaustinen Miia Pöppönen, Kokkola Terttu Passoja, Kokkola Helena Rimpioja, Kokkola Kaisu Valtonen, Lestijärvi 6

7 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Hans Snellman, pj. Helén Karrola, Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Leena Furubacka, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Mårten Kankkonen, Kokkola Erica Nygård, Kokkola Einar Wargh, Kokkola Susanne Hongell, Kruunupyy Sixten Dalvik, Kokkola Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

8 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2011 Vuoden 2011 hoitopäivät vähenivät -3,7 % ja hoitojaksot -4,7 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,5 vrk:tta ja sairaalan kokonaiskuormitus 86,1 %. Käyttösuunnitelman mukaiset hoitopäivät toteutuivat 91,5 %:sti ja hoitojaksot 89,4 %:sti. Toteumia alensi suunniteltua pitemmät sairaansijojen sulut, jotka johtuivat osittain kiinteistöjen saneerausten pitkittymisestä, toisaalta kesällä vallinneesta sairaanhoitajavajeesta. Sairaanhoitopiirin palveluja käytti eri henkilöä, missä on lisäystä +4,2 % Avohoitokäynnit lisääntyivät +0,5 % ja niitä oli yhteensä Käyttösuunnitelma toteutui 98,5 %:sti. Avohoidon ensikäynnit lisääntyivät +4,9 % (yhteensä kappaletta) ja uusintakäynnit vähenivät -1,6 % (yhteensä kappaletta) osoittaen hoidonporrastuksen parantuneen. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin (-2,0 %). Suunnitelluista leikkauksista tehtiin päiväkirurgisesti 61 %, mikä on valtakunnallisesti korkeaa tasoa. Synnytyksiä oli 1 369, missä oli lisäystä +2,9 %. Äitejä tuli synnyttämään yhä enemmän Pietarsaaren seudulta (yht. 162). Voidaan arvioida, että Pietarsaaren seudun äideistä 30 % valitsi synnytyssairaalaksi Kokkolan, vaikka Pietarsaaren synnytysosaston sulku kesti vain 5 viikkoa. Sepelvaltimoiden angiografioita (=varjoainekuvauksia) tehtiin 589, ja pallolaajennuksia toimenpiteen yhteydessä 281. Käypä hoito ohjeen mukaisesti kyettiin hyvin hoitamaan akuutit St-nousuinfarkti-potilaat välittömästi angiografian ja tarvittavan pallolaajennuksen turvin ns. hätätyönä, mikä toisaalta heijastui henkilökunnan paineen lisääntymisenä sydänyksikössä. Yhteispäivystyksen erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät edelleen, ja neljässä vuodessa vähentymistä on ollut 21 %. Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit ovat vakiintuneet käynnin tasolle vuodessa, ja yhteydenottoja päivystävän sairaanhoitajan puhelinneuvontaan on vuosi tasolla saman verran. Pelättyä potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoitoon yhteispäivystyksen kautta ei ole tapahtunut. Keski-Pohjanmaalla toimiva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys tukee omalta osaltaan vahvasti keskussairaalan asemaa myös jatkossa yhtenä valtakunnallisena ns. täyden palvelun päivystävänä sairaalana. Laboratorion osalta jatkui yhteisen Pohjois-Suomen ERVA-laboratorio liikelaitoskuntayhtymän valmistelu, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Magneettitutkimuksia tehtiin hiukan yli Henkilöstönäkökulmasta lääkärien osalta vakanssien täyttöaste parani varsinkin sisätautien erikoisalalla. Virkoihin saatiin reumatologi ja infektiolääkäri. Ongelmia oli ortopedian alalla, ja siksi jouduttiin osin turvautumaan osin ostopalveluihin. Hoitohenkilökunnan osalta viittaan hoitotyön toimintakatsaukseen. Terveydenhuoltolain määräämä hoitoon pääsy polikliiniseen ensimmäiseen arvioon ja mahdolliseen leikkaushoitoon toteutui valtakunnan vertailussa selvästi paremmin Keski-Pohjanmaalla kuin keskimäärin maassa. Korvattavat potilasvahingot vähenivät neljäntenä vuonna peräkkäin, ja ovat laskeneet -37 %. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuoliset potilaat ovat käyttäneet palveluista 17,9 %, mikä on korkein luku sairaalan historiassa osoittaen, että luottamus sairaalan palvelujen laatuun on parantunut myös sairaanhoitopiirin rajojen ulkopuolella (Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutu). Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

9 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Asiakas- ja potilasnäkökulma Hoitotyön kehittämisen toiminta- ja laadunhallintasuunnitelmassa asiakas- ja potilasnäkökulmassa keskityttiin edelleen potilaan ohjaukseen ja sen kehittämiseen. Oma potilaan ohjausta koskeva suositus on tulosalueilla osana perehdytysohjelmaa ja sen pohjalta on rakennettu ohjauskansioita ja ohjausrunkoja eri potilasryhmien hoitoprosessien parantamiseksi. Ryhmäohjausta on kehitetty mm. diabeetikoille, liikalihaville ja VLCD+ENE potilaille. Potilasohjausta on yhtenäistetty myös alueellisesti mm. päivystäviensairaanhoitajien verkostossa. Pohjois-Suomen vetovoimainen sairaala -hankkeeseen on osallistuttu lonkkaproteesipotilaiden, sydämen vajaatoiminta ja COPD-potilaiden työryhmissä. Aikuispsykiatrian osastot ovat osallistuneet Turun yliopiston MobileNet -hankkeeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältyy koko sairaanhoitopiirin alueen strategioihin. Terveyden edistäminen on oleellinen osa potilaiden hoitoprosessissa ja hoitoketjuissa. Sen vuoksi myös hoitotyön osalta tulee lisätä yhteistyötä perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa ja tehdä sopimuksia siitä mitä asioita potilaille ohjataan hoitoketjun eri vaiheissa. Keskussairaalassa on tehty kehittämistyötä mm. ravitsemussuositusten ja painonhallinnan, infektioiden ehkäisyn, varhaisen vuovaikutuksen, tupakoinnin puheeksi ottamisen osalta. Kuntouttamista tukeva hoitotyö tulisi olla keskeinen lähtökohta ja periaate hoitotyössä. Tavoitteena on ollut, että potilaiden omatoimisuutta ja kuntoutumista tuetaan hoitoprosessissa ja hoitoketjun kaikissa vaiheissa. Medisiinisellä tulosalueella on KYTKE-hankkeessa uudelleen organisoitu kuntoutusta AVH-potilaan hoitoketjussa yhteistyössä alueen terveyskeskusten kanssa. Turvallinen lääkehoito tulee toteutua kaikkien potilaiden kohdalla. Yksiköiden lääkehoitosuunnitelmat on päivitetty vuoden 2011 aikana. Sairaanhoitajien IV-lupia on päivitetty ohjeistuksen mukaisesti. Haipro-ohjelmaa on käytetty yksiköissä kiitettävästi. Jatkossa keskitytään tulosten analysointiin ja hyödyntämiseen toiminnan parantamisessa. Lääkkeiden jakoon on yksiköissä kiinnitetty huomiota. Lääkkeenjako tilat on rauhoitettu ja lääkepoikkeamia vähennetään kaksoistarkastusten avulla. Hyvin hoidettu ja laadukas opiskelijaohjaus on uusien työntekijöiden rekrytoinnin kannalta erittäin tärkeää. Hyvät kokemukset eri yksiköistä työharjoittelun ajalta tekevät sairaalan hyväksi työpaikaksi, jonne halutaan hakeutua. Opiskelijaohjaukseen kiinnitetään alueella erityistä huomiota ja opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmä päivittää opiskelijaohjauksen laatukäsikirjaa säännöllisesti. Yhteistyöpalavereita koulutusorganisaatioiden kanssa järjestetään tulosalueiden ylihoitajien ja osastonhoitajien toimesta joka vuosi. Opiskelijoilla ja ohjaajilla on mahdollisuus antaa palautetta sähköisesti Webropol:in avulla. Saadut palautteet käsitellään säännöllisesti ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet. Prosessien näkökulma Psykiatrisella tulosalueella on RAI toimintakyvyn arviointimittaria hyödynnetty potilaiden hoidossa ja hoidonporrastuksessa. MH Rain käyttö on edennyt yhteistyössä THL:n kanssa, jonka vastuulla on valtakunnan tasolla menetelmän käyttöön otto ja kehittäminen. Kaikilla tulosalueilla on kehitetty eri potilasryhmien hoitoketjuja, joihin hoitohenkilökunta on osallistunut suurella panoksella. On kehitetty mm. proteesipotilaan, kriittisesti sairaan potilaan, saattohoitopotilaan ja aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoketjuja. Laajavastuisten asiantuntijasairaanhoitajien vastaanottotoiminnan kehittäminen ja lisääminen auttaa ja parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoidon saatavuutta hoitoketjuun osallistuvissa yksiköissä. Haasteena on uusien vakanssien saaminen tai toiminnan suunnittelu ja uudelleenarviointi niin, että asiantuntijatehtäviin vapautuu 9

10 aikaa. Alueellisia verkostoja on työn alla ja niitä on rakennettu vuoden aikana mm. kivunhoidon, päivystävien sairaanhoitajien osalta. Hoitotyön henkilöstön näkökulma Uuden hoitotyön henkilöstön perehdyttämiseen on kiinnitetty huomiota ja perehdyttämistä on kehitetty mentoroinnin avulla. Tavoitteena on, että jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään mentori. Käytäntö on levinnyt hyvin jokaiseen yksikköön. Keskeinen tavoite hoitotyössä on onnistunut rekrytointi ja mahdollisimman pysyvä henkilöstö. Keski- Pohjanmaan alueella on tehty laajassa yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilöstön ennakointikartoitus. Lisääntyvä tarve erikoissairaanhoidossa on sairaanhoitajien osalta. Ammattikorkeakouluun on tehty suunnitelma, jossa hoitotyön koulutusohjelmassa nimenomaan sairaanhoitajien aloituspaikkoja on lisätty. Sijaisten saaminen varsinkin vuosilomien ajaksi on vaikeutunut huomattavasti ja osastojen sairaansijamääriä on jouduttu laskemaan. Henkilöstön kokonaiskäytön suunnittelua on haitannut yksiköiden saneeraukset ja kokonaistoiminnan vaihtelut sekä niiden aiheuttamat vaikutukset. Talous- ja vaikuttavuus näkökulma Rafaela järjestelmän käyttöönottoa on jatkettu suunnitelman mukaisesti somaattisissa yksiköissä. Osastoilla ja poliklinikoilla on laadittu hyvän hoidon määritelmät ja Paoncil-koulutus sekä rinnakkaisluokittelu on toteutettu. Hoitotyön kirjaamisen kehittämistä on jatkettu. Perustettu asiantuntijaryhmä on määritellyt käyttöön otettavat hoitoyön otsikot ja yksiköissä on laadittu fraaseja kirjaamisen nopeuttamiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Alueellinen hoitotyön kehittämisen johtoryhmän toimesta on järjestetty hoitotyön johtajien ja opettajien seminaari, jossa käsiteltiin yhteisiä ajankohtaisia asioita. Hoitotiedepäivät järjestettiin jo yhdeksännen kerran. Ensimmäisen päivän teemana oli asiakkuus muuttuvassa toimintaympäristössä ja toisen päivänä potilasturvallisuus hoitotyössä. Päivien aikana esiteltiin omia alueellisia hoitotyön tutkimuksia ja projekteja. Ulkopuolisia luennoitsijoita oli mm. THL:lta, ProEt Oy:stä, Hoitotyön tutkimussäätiöstä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä ja Chydenius-instituutista. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän tilinpäätös päätyi lähes nolla-tulokseen. Tilikauden tulos on ylijäämäinen ,25. Tavoitteena ollut euron eli kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman suuruutta vastaavan ylijäämän saavuttaminen ei näin ollen täysimääräisesti toteutunut. Edellisvuoden noin 2,7 M :n tason palvelumaksupalautuksia ei tänä vuonna voitu tuloksesta kunnille tulouttaa. Tältä osin kuntayhtymän tulos heikkeni edellisvuodesta merkittävästi, noin 3,3 M. Osin tuloksen lasku selittyy vähentyneillä kuntalaskutettavilla suoritteilla. Korjausinvestoinneista johtuen osastot ovat toimineet osin vajain vuodeosastopaikkamäärin. Myös kesän sulut vähensivät laskutettavaa toimintaa. Keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot kasvoivat somatiikassa vain 2 % ja psykiatriassa laskivat -2,4 %. Samaan aikaan kuntayhtymän oman tuotannon kustannukset kasvoivat + 5,3 % eli ,09 (kokonaismenojen kasvu + 7,2 % eli ,26 ). Menojen kasvu ylitti selvästi tuottojen kasvun. Toki samaan aikaan myös jäsenkuntien käyttövolyymiin perustuvien kustannusten kasvu keskussairaalan oman toiminnan menoihin pieneni selvästi ollen somatiikassa keskimäärin vain + 1,7 % ja psykiatriassa 1,8 %. Kun huomioidaan edellisvuoden palvelumaksupalautukset, jäsenkuntien kassoista tosiasiallisesti vuonna 2011 maksamat eurosummat sairaalan oman toiminnan pyörittämiseen kasvoivat erikoissairaanhoidossa keskimäärin + 5,1 %, euroina M. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Tuotetuista palveluista jo noin 17 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee somatiikassa noin 11,4 M eli 17,06 % ja psykiatriassa vajaa miljoona eli 8,11 %. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta oleellinen kysymys. Laaja palvelualue on mahdollistamassa keskussairaalan toiminnan päivystävänä sairaalana alueen potilaille. Sairaalan oman tuotannon volyymimuutokset eivät kuitenkaan yksin selitä hidastunutta tulokehitystä. Osin on kysymys siitä, että kuntatuotteiden hinnastoa ei ole voitu pitää kohonneiden tuotantokustannusten tasolla. Kuntayhtymän taloudellisuus- ja tuottavuusajattelu on tulokehityksen varmistamisen osalta ristiriitainen, sillä todellista kustannuskehitystä vastaavilla kuntahintojen korotuksilla ja/tai tuotettujen palvelujen määrän kasvattamisella lisätään samalla jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sairaalan tuotantokustannuksia ovat nostaneet valitettavan kalliit ostopalvelusopimukset ja konsulttisopimukset, joilla on turvattu osaajaresurssien riittävyys kaikilla erikoisaloilla. Osa henkilöstömenojen kasvusta selittyy konsulttipalkkioiden kasvulla. Lääkäripalveluiden ostaminen palveluja myyviltä yrityksiltä (henkilöstövuokraus) on kasvanut yli 26 %, + 0,8 M ja lääkärityövoiman ostopalveluihin käytetään nyt rahaa vuodessa 3,9 M. Kilpailu erityisesti lääkärihenkilöstöresursseista on johtanut kustannusten nousuun. Yhä useampi lääkäri työskentelee virkasuhteen sijasta yksityisen sopimuksen tai ostopalveluyrityksen kautta. Päivystävän sairaalan luonne on toiminnan kulmakivi ja strateginen linjaus. Myös tällä on oma hintansa. Ostopalveluiden osuus kokonaisbudjetista on kasvamassa hyvää vauhtia lähes viidennekseen (16 %) 17,6 miljoonan euron potilla. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta peräti 18,1 %. Suurin kasvaja on edelleen HUS, noin 50 %:n kasvuprosentilla ja miljoonalla eurolla. OYS:n kasvu oli maltillisesti noin 2 %:n tasoa ja 0,2 M. Vaasan keskussairaalan käyttö kasvoi sekin lähes 0,3 M. Yksityissairaaloiden käyttö on ensisijassa ortopediassa ilmenneen henkilöstöresurssipulan vuoksi kasvanut 11

12 merkittävästi, noin 0,6 M. Jäsenkuntien kasvaneesta kustannustaakasta ostopalveluiden kasvu on merkittävä; lähes 2,8 M eli 18, 2 %. Tulosta heikentää myös yllätyksenä tullut KVTES-muutos, joka johti lomapalkkavelkavarauksen laskentamuutokseen. Tämä sopimustekninen muutos heikensi tulosta erikoissairaanhoidon osalta noin Tämän vaikutus tuloksen heikentymiseen tai kustannuskasvuun on runsas 0,5 % -yksikköä. Tuloslaskelman eräitä oleellisimpia lukuja: (ulkoiset tulot/menot) muutos tp2010 TOIMINTATUOTOT ,9 % korvaukset kunnilta ,1 % maksutuotot ,9 % tuet ja avustukset ,7 % TOIMINTAKULUT ,2 % josta oma tuotanto ,3 % josta piirin ulk.hoito ,1 % POISTOT ,5 % TILIKAUDEN TULOS TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 v v % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,9 Maksutuotot , ,9 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot , ,1 Yhteensä , ,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,8 Palvelujen ostot piirin ulkop , ,1 Muut palvelujen ostot , ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,2 Muut kulut , ,8 0,0 Yhteensä , ,2 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,4 Rahoituskulut , ,8 Yhteensä , ,2 VUOSIKATE , POISTOT , ,9 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos Satunnaiset tuotot ja kulut 0 TILIKAUDEN TULOS

13 Talousarvion toteutumisaste (kuntayhtymä ilman liikelaitosta) Talousarvion toteutumisaste tarkistettuun talousarvioon (ulkoiset): yli/ali +/- Toimintatuotot Toteutunut Tot.% Poikkeama Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut tuotot , Yhteensä , Toimintakulut Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet ja tarvikkeet , Muut toimintakulut , Yhteensä , Toimintatuottojen ylitys budjetoituun (alkuperäinen talousarvio + lisätalousarvio) nähden on ja toimintamenojen ylitys Ylitykset edellyttävät vastaavan lisämäärärahan hakemista tilinpäätöksen yhteydessä. Syksyllä 2011 tehtiin lisätalousarviopäätös, jolla käyttötalousmenoja ja tuloja lisättiin noin 6,8 M toteumaennusteen edellyttämällä tavalla. Loppuvuosi osoittautui kuitenkin vielä ennustettakin pahemmaksi menokaudeksi. Näin ollen menot ja tulot ylittyivät vielä elokuunkin arviosta. Talousarvion toteutumisen perusteella esitetään valtuustolle, että se hyväksyisi toimintatuottojen määrärahakorotukseksi 3,2 M ja toimintakulujen 3,2 milj.. Talousarvion toteutumista on selvitetty tarkemmin menolajikohtaisessa tarkastelussa. Toimintatuotot Toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat ,78. Tuottojen kasvu edellisvuoteen on + 6,5 %. Toimintatuotot yhteensä ,28, jossa kasvuprosentti 5,2. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat , nousua vuoden 2010 tilinpäätökseen 7,1 %. Kokonaiskasvu oli prosentuaalisesti sama kuin edellisvuonna. Erikoissairaanhoidon toimintatuotot jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta ,2 % (+ 1,1 % ilman palautusta 2010) Jäsenkunnat, piirin ulkop ,7 % Kalajokil. kunnat esh ,1 % Ulkokunnat ,5 % Kuntayhtymän tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee noin 13,2 M eli 13,4 % (keskussairaalan oman toiminnan tuloista 12,7 %). 13

14 Projektien kuntaosuudet olivat (-3,5 %). Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen ja tutkimustoimintaan 0,4 milj. :lla, mikä säilyi edellisvuoden tasolla. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin , jossa kasvu 2,5 %. Asiakasmaksutulot olivat 3,8 M, jossa vähennystä edellisvuoteen - 2,9 % eli Muut suoritteiden myyntituotot kasvoivat 5,2 % 8,4 M :n tasolle, toteutumisaste 109,3 %. Merkittävin yksittäinen erä on suoritteiden myynti JYTA:lle, jonka arvo on noin 3,6 M ja kasvua edellisvuoteen 11,2 %. Laboratoriopalveluiden ulkoinen myynti kasvoi + 9,8 % ja on nyt lähes 1,9 M. Myyntitulot Kokkolan terveyskeskukselle nousivat 15,7 % ja ovat noin 0,5 M. Eniten väheni ravintopalveluiden myynti ravintolan ulkopuolelle, - 61,4 % eli noin , mutta ravintolan oma myynti sitä vastoin kasvoi. Koulutuksen osallistumismaksujen kasvu oli peräti 76 % ( ), mikä osaltaan kertoo kuntayhtymän järjestämien koulutusmäärien kasvua. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat ,83. Menojen kasvu edellisvuoteen on + 7,2 %. Toimintamenot yhteensä ,33, jossa kasvuprosentti 5,7. Henkilöstökulut Henkilöstökulut olivat Tässä on kasvua + 3,8 % eli 2,1 M. Palkkamenojen kasvu oli +3,5 % ja henkilöstösivukulujen + 4,2 %. Summa sisältää myös joukon palkkamenoina maksettavia konsulttisopimuksia, joiden muita palkkamenoja korkeampi taso kasvattaa hieman summaa. Henkilöstömenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 52 %. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset olivat edelleen hurjassa kasvussa. Kustannukset olivat yhteensä peräti 17,6 M ja kasvua edellisvuoteen kertyy 2,7 M eli +18,1 %. Takana on usean vuoden kasvujatkumo. Edellisen tilinpäätöksen yhteydessä noteerattiin 12 %:n kasvu, tätä ennen +17,4 %. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuskasvun osalta voidaan puhua eräänlaisesta huippuvuodesta. Eräillä erikoisaloilla vallinneen henkilöstöresurssipulan vuoksi on osa toiminnasta jouduttu ohjaamaan kunnille läpilaskutettaviin ostopalveluihin, piirin ulkopuoliseen hoitoon yksityissairaaloissa, joissa kasvu oli noin 0,6 M. Sitäkin enemmän ovat lisääntyneet hoidon porrastukseen perustuvan piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset. Pelkästään HUS:n käyttö kasvoi 50 % ja euromääräisesti lähes miljoonan. OYS:n osalta kasvu oli rauhallisempaa ollen vain noin 2 % eli vajaa Yhteensä piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset kasvoivat yli 18 % eli 2,7 M (yht. 17,6 M ). Tältä osin sairaanhoitopiirin kustannuskehitystä on lähes mahdoton ennustaa. Kuukausittaiset heilahtelut, yksittäisiin potilastapauksiin perustuvat laskutukset johtavat lähes miljoonaheilahteluun kuukausitasolla. Jäsenkuntien kasvaneesta kustannustaakasta ostopalveluiden kasvu on merkittävä; lähes 2,8 M eli 18, 25 %. Piirin ulkopuolisen hoidon ostopalvelun osuus kokonaisbudjetista on noin 16 %. 14

15 Muut palvelujen ostot Palkkaratkaisut heijastuivat palvelujen ostojen ja urakkasopimusten kustannuksiin. Edellisvuoteen verrattuna yhteispäivystyksen ja eräiden erikoisalojen lääkärivajetta paikattiin yksityisillä lääkäripalveluilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluiden ostopalvelut kasvoivat 26,1 % ollen noin 3,9 M (kasvua lähes ). Lisäksi tulevat muiden asiantuntijapalveluiden ostot, joissa kasvu oli lähes 0,2 M. ATK-palveluiden ostopalveluiden kasvu oli peräti 10 % ja ATK-ostopalveluihin käytetään tällä hetkellä rahaa noin 2 M. Henkilökunnan työterveyshuollon kustannukset olivat vuoden 2009 ja 2010 tasolla, 0,5 milj.. Henkilöstön koulutusmenot ovat kasvaneet + 13,2 % ja koulutukseen käytetään tällä hetkellä rahaa lähes 0,6 M. Potilasvahinkovakuutusten kustannukset laskivat myönteisen potilasvahinkomäärän vuoksi - 7,1 % ja ovat nyt noin 1,1 M. Siivouspalveluiden kustannukset kasvoivat 3,8 % (2,6 M ). Ostopalvelumenot olivat yhteensä 32,8 M (sis. piirin ulkopuolinen hoito 17,6 M ), missä kasvua 14,1 %. Muiden palveluiden ostojen osuus (pl piirin ulkopuolinen hoito) kokonaisbudjetista on noin 14 %. Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 17,1 M, kasvua edellisvuoteen 4,2 %. Menolajiryhmä kirjo on hyvin laaja. Elintarvikkeiden oston (1,2 M ) kasvu oli vain 2 %, mutta osin tätä selittää ravintopalveluiden myynnin lasku Kokkolan kaupungille. Lämmitys, sähkö ja vesi kasvoivat maltillisesti + 3,4 % ollen kokonaismenoina noin 1,5 M. Laite- ja kalustohankinnat kasvoivat suunnitellusti lähes 25 % ja olivat 0,7 M. Hoitotarvikkeiden hankinta (4,2 M ) laski 2,3 %, mitä selittää osin hoitopäivien ja suoritteiden väheneminen toimintavuonna. Röntgen- ja laboratoriotarvikkeiden hankinta lisääntyi noin 16 % ja hankintojen arvo on noin 1,3 M. Apteekkitarvikehankinta kasvoi + 3,8 % ja on nyt noin 5,9 M. Edellisvuosiin verrattuna kasvu on kuitenkin maltillinen. Kuntoutuksen apuvälineiden kunnille pääosin läpilaskutettavat kustannukset kasvoivat runsaalla neljänneksellä ja summa on tällä hetkellä jo yli 0,8 M (budjettiylitys ). Materiaalihankintojen osuus kokonaisbudjetista on noin 17 %. Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat vajaa 2,3 M, nousua 27,6 %. Kasvu selittyy pääosin sekä tilavuokrien että laitevuokrien sekä kiinteistöveron kasvulla. Vuokria maksetaan vuosittain noin 1,6 M, josta kiinteistöjen vuokrien osuus on noin 1,3 M (kasvu 32 %). Kiinteistövero nousi edelleen 16 % edellisvuodesta ja kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille Asiakasmaksusaatavien poistot olivat , mikä on runsaan neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Muiden toimintamenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 2,1 %. Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot olivat noin (edellisvuonna ) ja lainojen korkokustannukset (edellisvuonna ). Rahoitustuotoissa ja -kuluissa syntyi lisäkustannuksia peräti 46 %. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomeno oli

16 Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat 3,9 milj., nousua 5,9 % (kasvua ). Tilikauden tuloksen käsittely Poistoeron vähennys, joka liittyy investointivarauksella rahoitettuihin hankkeisiin oli ,99. Rahastojen nettomuutos oli ,06. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,25. Investointihankkeiden toteutuminen Investointimenot olivat 7,7 M, talousarvion toteutumisaste 93,8 %. Rakennusten osalta toteutumisprosentti toteutui edellisvuodesta poiketen korkeana, tosin budjetoidusti. Yksittäiset merkittävimmät kohteet olivat laajennus B-siiven korjausrakennus ja parkkitason rakentamisen loppuunsaattaminen, jotka käynnistettiin edellisvuonna. ATK-hankintojen arvo oli Lisäksi ATKlaitteiden hankinnassa on käytetty leasing-rahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 1 M. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen. Lisäksi investoinneissa on 1 euron suuruinen pääomasijoitus Tiera Oy:n osakkeisiin. INVESTOINNIT Määräraha Lisä- Määrraha Toteuma Tot% Toteuma Muut% määräraha yhteensä V V Käyttöomaisuuden myynti 756,85 Osakkeet ja osuudet 1,00 ATK yhteensä ,98 75, ,73-16,3 Irtain käyttöomaisuus ,02 81, ,01 77,6 Kiinteät kojeet ja laitteet , ,37-100,0 Rakennusten saneeraukset ,56 94, ,44 190,8 Parkkitasojen rakentaminen ,06 114, ,79 0,0 INVESTOINNIT ,62 93, ,34 141,6 LAAJENNUS ,00 0, ,86 3,5 INVESTOINNIT ,62 93, ,20 139,1 INVESTOINNITNETTO ,77 93, ,20 139,1 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta investointeihin rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta oli (edellisvuonna ), josta pitkäaikaisissa veloissa ja lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2011 aikana nostettiin investointeihin uutta talousarviolainaa 4,1 M. Vastaavasti lainaa lyhennettiin Huomion arvoista on, että investointien kustannusten ajoittumisen vuoksi vuonna

17 investointirakentamisohjelman toteuttamisesta huolimatta talousarviolainaa ei nostettu lainkaan. Tämä toi vuodelle 2011 osin patoutunutta rahoitustarvetta. Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Vuosikate laski edellisvuodesta selkeästi, eli - 10,6 %. Toimintakate puolestaan eli - 8,8 %. Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Rahoituslaskelmassa investointien tulorahoitusprosentti heikkeni merkittävästi ollen 50,91 % (109,07 %). Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sairaalarakennuksen laajennushankkeet on rahoitettu lainavaroin. Lainanhoitokate oli 3,46 (3,97) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen melko hyvä. Maksuvalmius heikkeni tulorahoituksen vähentyessä eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 14 päivää (19). Kuntayhtymän omavaraisuusaste laski lainannoston vuoksi edellisvuodesta ja oli 22,7 % (25,3 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi 32,3 %:n tasolle (29,6 %). Lainakanta oli ( ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa. (suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut). Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien kustannukset kasvoivat keskimäärin 7,7 % (sisältäen keskussairaalan oman käytön + piirin ulkopuolisen läpilaskutuksen). Kehitysvammahuollon kustannuskasvu oli + 5,1 %. Verrattaessa alkuperäiseen talousarvioon sisältyneeseen kokonaismaksujen kuntakohtaiseen ennusteeseen kaikki jäsenkunnat ylittivät talousarvion vuodelle Kuntien välinen jakauma on suuri. Suurimpina, yli 12 %:n kasvajina olivat Kannus, Toholampi ja Veteli. Eniten vähensivät käyttöänsä Lestijärvi yli 9 %:n laskulla ja Perho lähes 7 %:n laskulla. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli /potilas. Nettotasausta saivat Kannus ( ) ja Veteli ( ). Vuotuisten kustannusten nousun tasausta ei saanut yksikään jäsenkunnista (tasausraja: ka kasvu- % + 5 %-yksikköä). Kokonaiskustannusten kasvu jakautui kunnille poikkeuksellisen tasaisesti. Vuotuisten kustannusten nousun tasausjärjestelmä leikkaa kustannuksia hurjimpina kasvuvuosina, jolloin kahden peräkkäisen vuoden kohonneet kustannukset johtavat yksittäiseen kasvuprosenttipiikkiin vaikka ko. tarkasteluvuosien välillä käytön kasvu ei olisikaan korkea. Myös tässä tarkastelussa on näkyvissä vuotuisten kustannusten nousun tasausjärjestelmän luonne: se leikkaa kustannuksia huippukasvun vuonna ja tasaa kustannuskasvua/-laskua kahdelle talousarviovuodelle. 17

18 Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2011 tuloksen käsittelystä seuraavaa: vähennetään poistoeroa ,99 tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta ,51 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon ,57 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan ,25 Käyttötalouden toimintatuottojen (ilman liikelaitosta, ulkoinen) määrärahaylitys on ja toimintamenojen määrärahaylitys ,83. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2011 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevät-kokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus ) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2011 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2011 työsuojelun toimintakertomus 2011 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Ulkoisessa auditoinnissa (SHQS Qualitor) kohteena oli keskussairaalan organisaatio ja Peruspalveluliikelaitos JYTA. Kuntayhtymän laaduntunnustus on myönnetty kolmeksi vuodeksi tehdyllä päätöksellä. Erikoissairaanhoidon laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi hyväksyttiin Uusi ylläpitoauditointi järjestettiin vuoden 2011 lopussa. 18

19 Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä on toteutettu liiketoimintariskien ja ympäristön sekä vaarojen arviointi toimipisteissä. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. peruspalveluliikelaitoksen vakuutukset on pääosin eriytetty. Keskussairaalan ja Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2011 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Tavoitteena on toteuttaa Oy Audiator Ab:n lanseeraama sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kysymyssapluunan mukainen arviointi. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2011 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 19

20 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 1581 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1086 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitoksessa virkoja ja toimia oli 495. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 44 ja peruspalveluliikelaitoksen 18 vakanssilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2011 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalveluliikelaitos JYTA:sta. Saman taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 696, toiseksi muut hoitohenkilöt 372 ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 153 vakanssia. Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöt (opisto) Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Hoitohenkilöt Tutkimus Tutk. ja -henkilöt hoitoa (koulu) avust. Hallinto-, toimistoja talous Huoltohenkilöt Ravintohuolto YHT Keskushallinto + jakamaton Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatria Tutkimus- ja hoitopalvelut Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja tukeminen Peruspalv.liikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT

21 Henkilöstön määrä Koko kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli 1855 henkilöä. Henkilöstöä oli 18 vähemmän kun edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli Henkilöstöä oli 2 vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Hoitohenkilökunnan määrä väheni 23 henkilöä. Lääkärien lukumäärä oli 136, mikä on 8 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 632 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 20 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kuntayhtymän henkilöstön määrä vaihteli kuukausittain tammikuun 1818 henkilöstä heinäkuun 2074 henkilöön. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääkärit ja amanuenssit) Yhteensä

22 Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 903, mikä on 72,8 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 338 eli 27,2 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta seitsemällä ja suhteellinen osuus 0,7 % -yksikköä. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 0,4 % - yksikköä pienempi eli 70,4 %. Koko kuntayhtymän 1855 työntekijästä 1348 eli 71,9 % on vakituisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Vakinainen virka-/työsuhde ,8 % ,1 % ,4 % ,4 % ,9 % ,0 % Määräaikainen virka-/työsuhde ,2 % ,7 % ,7 % ,0 % ,1 % ,1 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 71 5,7 % 81 6,5 % 18 2,8 % 14 2,3 % 95 5,1 % 89 4,8 % Harjoittelija 4 0,3 % 9 0,7 % 0,0 % 0 0,0 % 9 0,5 % 4 0,2 % Palkkatuella 0,0 % 0 0,0 % 19 3,0 % 8 1,3 % 8 0,4 % 19 1,0 % Yhteensä % % % % % % 22

23 Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2011 lopussa oli 44,3 vuotta (ed. vuosi 43 v). Nuorinta oli amk- /opistokoulutettu hoitohenkilöstö 40,8 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 43,4 vuotta, hoitohenkilökunnan (perusaste) 42,6 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 45,8 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 48,6 vuotta, henkilöstöä oli huollon palveluissa ja ravintohuollossa 48 vuotta. Henkilöstön suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaat (324 henkilöä) 17,2 %:n osuudella. Yli 50 - vuotiaita henkilöstöstä on 38,8 %. Alle 30 -vuotiaita oli 218 eli 13,1 % henkilöstöstä (ed. vuosi 11,7 %). Yli 60 -vuotiaiden osuus väheni edellisen vuoden140 henkilöstöstä 138 henkilöön, mikä on 7,3 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma sairaalassa on: miehiä 209 eli 16,8 % ja naisia 1032 eli 83,2 %. JYTA:n sukupuolijakauma on 33 miestä eli 5,2 % ja 599 naista eli 94,8 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 12,9 % ja naisia 87,1 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten tutkimushenkilöinä sekä ravintohuollossa. Henkilöstö ikäryhmittäin 2011 (erikoissairaanhoito ja peruspalveluliikelaitos) Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus ,6 % ,5 % ,7 % ,5 % ,3 % ,4 % ,2 % ,3 % ,4 % YHTEENSÄ ,0 % Keski-ikä ammattiluokittain Lääkärit 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 47 46,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 48 48,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 23

24 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 46. Peruspalveluliikelaitoksessa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 23. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 34 henkilöä (edellisenä vuonna 23). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 7. Työpaikan vaihdon tai paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 12 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 69 eli neljä prosenttia vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos JYTA:n osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen huippuvuosi on vuosi 2023, jolloin eläkepoistuma olisi 109. Kevan ennusteissa, joissa on arviona mukana myös työkyvyttömyyseläkkeet, kuntayhtymän nykyisestä henkilöstöstä yli puolet eli 930 henkilöä siirtyy eläkkeelle 15 tulevan vuoden aikana eli vuoteen 2025 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä, huippuvuosi olisi tuo vuosi 2023, jolloin 100 siirtyisi vanhuuseläkkeelle, mikä tarkoittaisi keskimäärin kaksia eläkejuhlia viikossa. Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2011 aikana 87 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. 24