Tilinpäätöskertomus 2012

Transkriptio

1 Tilinpäätöskertomus 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO KATSAUS VUOTEEN KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE...5 HALLITUS / STYRELSEN...6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN...6 KEHITYSVAMMAHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA / DELEGATIONEN FÖR OMBESÖRJANDET AV UTVECKLINGSHÄMMADE...6 RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA / NÄMNDEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA MINORITETEN...7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SELONTEON TAUSTAA ARVIOINNIN JA VALVONNAN SUORITTAMINEN SISÄISEN TARKASTUKSEN ORGANISOINTI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VIRAT JA TOIMET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHTEEN LUONNE IKÄRAKENNE JA SUKUPUOLIRAKENNE VAIHTUVUUS JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN POISSAOLOT TYÖPANOS HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET POISSAOLOKUSTANNUKSET TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖHYVINVOINTI TYÖSUOJELU OSAAMISEN KEHITTÄMINEN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA MEDISIININEN TULOSALUE MEDISIININEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN OPERATIIVINEN TULOSALUE OPERATIIVINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRIAN TULOSALUE

3 PSYKIATRINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA) RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2012 (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA) TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA) KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA MENOT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA TULOSLASKELMA PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA - RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TASE PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN TULOSLASKELMA VASTUUALUEITTAIN ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA) KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS

4 KATSAUS VUOTEEN 2012 Vuosi 2012 oli kuntayhtymässä sisäisesti seestymisen aikaa, vaikka toimintaympäristön muutosvauhti näyttää edelleen kiihtyvän. Yli kymmenen vuotta jatkunut toimitilojen uusiminen ylitti yhden merkittävän rajan, kun kaikki vuodeosastot on peruskorjattu ja ohjelma alkaa muutoinkin lähetä loppusuoraa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu on edennyt ja lähestytään konkreettisten ratkaisujen tekoa. Näyttää yhä todennäköisemmältä, että alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tullaan jatkossa päättämään yhdessä organisaatiossa. Käytännössä tätä tavoitetta pohjustaa Kokkolan kaupungin johdolla tapahtunut terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinta, missä valmistelutyön edetessä on perustetun perusterveydenhuollon yksikön rooli vähitellen korostumassa. Keskussairaalan aseman päivystävänä sairaalana on edelleen vahvistunut, sekä osana erityisvastuualuetta että valtakunnallista palvelujärjestelmää. Sairaalan asemaa vahvistaa myös Reisjärven kunnan päätös liittymisestä sairaanhoitopiirin jäseneksi vuoden 2013 alusta lukien. Peruspalveluliikelaitoksen osalta vuoden merkittävin päätös oli ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan vähentämistä koskevan ohjelman hyväksyminen peruspalvelulautakunnassa. Tämä ohjelmaa luo edellytykset kustannustenhallintaa parantaviin rakenteellisiin ratkaisuihin. Koko kuntayhtymässä palvelutuotanto jatkui entiseen tapaan. Omaa palvelutuotantoa helpotti se, että rekrytointitilanne helpottui lääkäreiden osalta sekä peruspalveluissa että keskussairaalassa. Keskussairaalassa avohoitoisuus eteni, ostetun hoidon määrää saatiin vähennettyä ja samanaikaisesti palvelumyynti jäsenkuntien ulkopuolella kasvoi siten että 15 % tavoitetaso ylitettiin. Tilinpäätös oli vahvasti kaksijakoinen. Peruspalveluissa kustannuskasvu jatkui, toimintakulujen muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,4 %. Voimakkainta oli kasvu perheiden tukemisen sekä kotihoidon ja asumisen tukemisen tulosalueilla ja vähäisempää terveyden ja sairaanhoidon tulosalueella Keskussairaalan taloudellinen tulos oli edellisiin vuosiin verrattuna hyvä. Toimintatuottojen kokonaismäärä , toimintakulujen kokonaismäärä , missä kasvua vain 0,6 % ja tilikauden tulos Hyvään tulokseen vaikuttivat ainakin rekrytointitilanteen paraneminen, yksiköiden tavoitteellinen työ, ostopalvelutarpeen väheneminen ja ostetun hoidon väheneminen. Lämmin kiitos kuntayhtymän henkilökunnalle ja luottamushenkilöille tehdystä työstä. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

5 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Jari Penttilä Antti Kujala Kannus Jaana Jylli Anu Syrjälä Lauri Perttula Erkki Ranto Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Jaana Huhtala Teemu Pesola Erkki Laide Kokkola/Karleby Gun Maria Biskop Sonja Smedjebacka Mats Brandt Bernhard Åström Tapani Hankaniemi Tuomo Puumala Mari Harmaala Sirkka Hyyppä Matti Kivistö Seppo Niemelä Kaarina Niemi Miia Pöppönen Pekka Nurmi Sauli Koivukoski Roy Sabel Erkki Mustasaari Seppo Tastula Vesa Pohjola Kruunupyy/Kronoby Elisabeth Hagström Susanne Hongell Stefan Högnabba Birgitta Källberg Lestijärvi Arja Huhtala Seppo Niemi Perho Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Vuokko Möttönen Marjatta Humalajoki Toholampi Antti Välimäki Ilkka Piispanen Anna-Maija Kujala Johanna Oikemus-Määttälä Veteli/Vetil Maija-Liisa Pulkkinen Jussi Torppa Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Pekka Nurmi I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Mats Brandt II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Roy Sabel III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Teemu Pesola Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt neljä kokousta, 28.5., 1.10., ja Kokouksissa käsiteltiin 36 asiaa. 5

6 Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Anja Mehtälä, varapj., Kokkola Berit Haga, Kruunupyy Olli Joensuu, Kannus Paula Pensaari, Kokkola Mauri Lahti, Kokkola Pirjo Paavolainen, Kokkola Matti Kuusela, Kokkola Tiina Similä, Kokkola Liisa Veiskola, Veteli Antti Välimäki, Toholampi Varajäsen/Ersättare Eija Mastokangas, Halsua Pirkko Häli, Kokkola Sixten Dalvik, Kruunupyy Seppo Seppä, Kaustinen Juho Karhumaa, Kokkola Esa Mård, Kokkola Anne Kellosalo, Kokkola Annukka Bergroth, Kokkola Pekka Puolimatka, Kokkola Osmo Haasionmäki, Lestijärvi Maija-Liisa Pulkkinen, Veteli Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 166 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Paavo Tuunala, Kokkola Stefan Högnabba, varapj., Kruunupyy Elisabeth Hagström, Kruunupyy Carita Söderbacka, Kruunupyy Tapani Myllymäki, Kruunupyy Aarre Similä, Lestijärvi Mari-Liisa Kiiskilä, Lestijärvi Anneli Eerikäinen, Kokkola Anne Rasi, Kokkola Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Eija Rustén, Kokkola Jouni Perttula, Kokkola Maija-Liisa Pulkkinen, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Jouni Koskinen, Kaustinen Miia Pöppönen, Kokkola Terttu Passoja, Kokkola Helena Rimpioja, Kokkola Kaisu Valtonen, Lestijärvi 6

7 Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Varajäsen/Ersättare Hans Snellman, pj. Helén Karrola, Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Leena Furubacka, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Mårten Kankkonen, Kokkola Erica Nygård, Kokkola Einar Wargh, Kokkola Susanne Hongell, Kruunupyy Sixten Dalvik, Kokkola Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

8 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2012 Osastohoito, tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Tammi-joulukuun hoitopäivät vähenivät -1,2 % ja hoitojaksot -1,6 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 4,1 vuorokautta (ed. vuonna 4,1 vuorokautta). Käyttösuunnitelman mukaiset hoitopäivät toteutuivat 89 %:sti ja hoitojaksot 105 %:sti. Sairaanhoitopiirin palveluja käytti eri henkilöä, missä on lisäystä +1.1 % (ed. vuonna ). Medisiinisen klinikan hoitopäivät lisääntyivät +1,6 % ja hoitojaksot +4,6 %. Keskimääräinen hoitoaika laski 3,2 vuorokauteen (ed. vuonna 3,3). Käyttösuunnitelman mukainen toteutumisaste oli hoitopäivien osalta 83 % ja hoitojaksojen osalta 102 %. Operatiivisen klinikan hoitopäivät vähenivät -1,2 % ja hoitojaksot -6,6 %. Keskimääräinen hoitoaika oli 3,1 vuorokautta (ed. vuonna 2,9). Käyttösuunnitelman mukainen toteutumisaste hoitopäivien osalta oli 86 % ja hoitojaksojen osalta 106 %. Psykiatrian klinikan hoitopäivät vähenivät -4,4 % ja hoitojaksot lisääntyivät +8,9 %. Käyttösuunnitelman mukainen toteutumisaste oli hoitopäivien osalta 104 % ja hoitojaksojen osalta 127 %. Leikkaustoimenpiteitä on tehty (-2,4 %) ja käyttösuunnitelman mukainen toteutumisaste oli 95 %. Suunnitelluista (=elektiiviset) leikkauksista tehtiin päiväkirurgisesti 68 %. Synnytyksiä oli 1 304, missä oli vähennystä -4,7 %. Sepelvaltimoiden angiografioita (=varjoainekuvauksia) tehtiin 663 (+12,4 %), joissa tehtiin 283 pallolaajennusta (+10,5 %). Radiologisia tutkimuksia tehtiin kpl (-1,9 %), ja toteutumisaste oli 97 %. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien hoitopäivät laskivat -3,6 % ja hoitojaksot lisääntyivät +1,3 %. Kokkolalla oli hoitopäiviä (-2,6 %) ja hoitojaksoja (-3,5 %). Muista jäsenkunnista hoitojaksot lisääntyivät Halsuan (+4,7 %), Kannuksen (+12,0 %), Kaustisen (+4,9 %) ja Kruunupyyn (+4,8 %) kunnilla, ja vähenivät Lestijärven (-16,7 %), Perhon (-8,9 %), Toholammin (-14,8 %) ja Vetelin (-7,5 %) kunnilla. Kalajokilaakson kuntien hoitojaksot lisääntyivät +0,5 % (yhteensä 1 744), Pietarsaaren seudun kuntien lisääntyivät +13,4 % (yhteensä 608) ja muiden ulkopuolisten kuntien väheni -6,9 % (yhteensä 484). Sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin kuulumattomien kuntien potilaiden hoitojaksojen osuus palvelutuotannosta nousi 19,4%:iin (ed. vuonna 18,7 %). Avohoito Tammi-joulukuun avohoitokäynnit lisääntyivät +1,3 % ja niitä oli yhteensä Käyttösuunnitelma toteutui tältä osin 95 %:sti. Avohoidon ensikäynnit vähenivät -0,9 % (yhteensä kappaletta) ja uusintakäynnit lisääntyivät +4,2 % (yhteensä kappaletta). Medisiinisen klinikan avohoitokäynnit vähenivät -1,1 %. Ensikäynnit lisääntyivät +2,1 % ja uusintakäynnit vähenivät -2,2 %. Toteutumisaste oli 95 %. Erikoisaloista potilaskäynnit lisääntyivät sisätautien (+0,6 %), neurologian (+0,7 %) ja keuhkosairauksien (+2,5 %) poliklinikalla, kun taas ihosairauksien (-3,8 %) ja kuntoutuksen (-6,4 %) poliklinikoilla potilaskäynnit vähenivät. Operatiivisen klinikan avohoitokäynnit lisääntyivät +0,1 %. Toteutumisaste oli 93 %. Yhteispäivystyksessä perusterveydenhuollon päivystyskäyntejä oli (-0,1 %) ja erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä (+0,2 %). Kalajokilaakson erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit lisääntyivät +1,2 % ja Pietarsaaren seudun +19,9 %, jäsenkuntien erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit sen sijaan vähenivät -0,2 %. Erikoisaloista avohoitokäynnit lisääntyivät kirurgian (+1,4 %), lastensairauksien (+1,2 %) ja silmäsairauksien (+12,8 %) poliklinikalla. Poliklinikkakäynnit vähenivät synnytys- ja naistentautien (-6,6 %) ja korva, nenä ja kurkkusairauksien (-0,9 %) poliklinikalla. Psykiatrialla avohoitokäynnit lisääntyivät +7,7 % ja niitä oli Toteutumisaste oli 105 %. 8

9 Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien potilaiden avohoitokäynnit lisääntyivät +1,7 %. Kokkolalla oli avohoitokäyntejä (+0,3 %). Kruunupyyn (+6,1 %), Lestijärven (+8,3 %), Toholammin (+2,1 %), Halsuan (+17,55 %), Kannuksen (+6,0 %), Kaustisen (+4,2 %) ja Perhon (+8,8 %) kuntien potilaiden avohoitokäynnit myös lisääntyivät. Vain Vetelin kunnan avohoitokäynnit vähenivät -1,0 %. Kalajokilaakson kuntien potilaiden avohoitokäynnit vähenivät -0,1 % (yhteensä ), Pietarsaaren seudun kuntien lisääntyivät +4,6 % (yhteensä 3 182) ja muiden kuntien vähenivät -14,6 % (yhteensä 2 506). Sairaanhoitopiirin jäsenkuntiin kuulumattomien kuntien potilaiden osuus oli avohoitokäynneistä 12,2 % (ed. vuonna 12,5 %). Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 9

10 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Asiakasnäkökulma Hyvä asiakaspalvelu ja potilaan hoito on ollut tavoitteena kaikilla tulosalueilla. Asiaa on viety eteenpäin monella tavalla. Medisiinisellä tulosalueella potilas- ja tutkimusohjeita on päivitetty ja siirretty Internetiin. Ryhmäohjausta potilaille on toteutettu mm. endokrinologialla ja reumataudeilla. Lisäksi on käynnistetty Tulppa-avokuntoutusohjelma yhteistyössä sydänliiton kanssa. Operatiivisella tulosalueella potilaspalautteita kerätään jatkuvan palautteen periaatteilla. Puhelinpalvelujen kehittämistyöhön on aktiivisesti osallistuttu ja pyritty löytämään ratkaisua runsaan puhelinliikenteen aiheuttamaan palvelutarpeeseen poliklinikoilla. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonta toimii hyvin. Psykiatrian tulosalueella osallistutaan THL:n organisoimaan pakon tarpeen käytön vähentämiseen ja turvallisuuden lisäämiseen ja epsychnurseverkkokoulutusohjelmaan sekä kansalliseen Mobile.Net -hankkeeseen. Lisäksi tulosalue oli mukana kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestämisessä. Potilasturvallisuusmanuaaliin ja potilasturvallisuuteen on perehdytty ja HaiPron käytön vakiinnuttamiseen sekä siitä saatavan tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Lääkehoitosuunnitelmia on päivitetty. Medisiinisellä osastolla 9 on aloitettu osastofarmasian suunnittelu. Opiskelijaohjauksen laatuun ja harjoittelupaikkojen riittävyyteen on kiinnitetty huomiota. Opiskelijoiden harjoittelupaikoista on koottu tietoa koko alueelta ja tehty organisaatiotason suunnitelma opiskelijaohjauksen toteuttamisesta. Yksiköihin on nimetty opiskelijakoordinaattorit ja alueellinen ja organisaatiotason suunnitelma on laadittu. Työharjoitteluun tuleville opiskelijoille on pidetty yhteisiä infotilaisuuksia. Uutena toimintamuotona on kokeiltu yhdellä osastolla opiskelijoiden työharjoittelun työvuorolistojen laatimista osaston opiskelijakoordinaattorin toimesta. Opiskelijaohjauksen laatukäsikirja on päivitetty. Opiskelijoilta, ohjaajilta ja opettajilta saadut palautteet on käsitelty ja suunniteltu tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Prosessien näkökulma Psykiatristen potilaiden hoitotyön suunnitelmissa potilaan toimintakykyä on arvioitu MH Rai:n avulla ja siitä saatavaa tietoa on hyödynnetty hoidonporrastuksessa ja toiminnan kehittämisessä. Somaattisella puolella Rafaela-hoitoisuusluokitusta on viety eteenpäin vuosikellosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on edelleen yhä useamman yksikön pääseminen myös optimihoitoisuuden seurantaan. Hoitoketjujen ja -prosessien kehittämiseen on osallistuttu laajasti ja monimuotoisesti kaikilla tulosalueilla. Henkilöstön näkökulma Uusien työntekijöiden perehdytykseen on panostettu kaikilla tulosalueilla. Perehdytyskansioita on laadittu ja päivitetty. Mentori on pyritty järjestämään kaikille uusille työntekijöille. Alueelliseen hoitohenkilöstön tarpeen ennakointityöhön on osallistuttu aktiivisesti ja vaikutettu sairaanhoitajien aloituspaikkojen lisääntymiseen yhteistyössä alueen organisaatioiden kanssa. Sähköinen työnhaku otettiin käyttöön ja sen kehittämistä jatketaan edelleen. Vuonna 2012 osastonhoitajan virkoihin valittiin yhteensä 6 ja apulaisosastonhoitajien virkoihin 7 työntekijää. Sairaanhoitajia valittiin yhteensä 33. Yhtä avoinna olevaa sairaanhoitajan tointa kohti oli 4,3 hakijaa. Uusia röntgenhoitajia valittiin 3 ja lähihoitajia 1. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Hoitotyön rakenteisen kirjaamisen sisältöä on kehitetty Effica 4.1 versiossa. Hoitotyön tunnuslukujen kehittämistyötä on jatkettu. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

11 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon talousvuosi 2012 päätyi odotettua parempaan tulokseen. Monien peräkkäisten korkeiden menokasvun vuosien jälkeen tilivuosi päätyi vain noin prosentin ulkoisten menojen kasvuun. Myös jäsenkuntien maksuosuudet jäivät aiempien 7 8 %:n kasvuvuosien jälkeen alle 3 %:n tasolle. Ripaus onnea, onnistuneita asiantuntijarekrytointeja ja yhteisvastuullista pienten arjen menopurojen tilkitsemistä; siitä on erikoissairaanhoidon hyvä taloustulos 2012 tehty. Tilikauden tuloslaskelman osoittama tulos on ylijäämäinen ,46. Kun tuloksesta irrotetaan uutena eränä H-Seitsikolle kohdistettava :n suuruinen sijoitus osakkeisiin (aikaisemmin vuokrina käyttötalousmenona), saadaan edellisvuosien kanssa vertailukelpoinen tulos ,62. Tulos on tällöinkin 1,3 M parempi kuin edellisvuoden tulos Talousarviossa tavoitteena ollut kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman suuruutta vastaavan ylijäämän saavuttaminen toteutui hyvin. Lainan lyhennysohjelman mukainen tulos saavutettiin ja jäljelle jäi edelleen :n suuruinen laskettu ylijäämä. Tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä jää päätettäväksi, palautetaanko summa kunnille vai kohdennetaanko summa edellisvuoden tulostavoitteen kattamiseksi ja henkilöstön palkitsemiseksi tuloksen tekijöinä. Tulosta selittää osin se, että sairaalan toiminta on korjausinvestointiohjelman etenemisen myötä jo hieman vakiintunut. Osastot ovat pystyneet toimimaan normaalipäiväjärjestyksessä. Tosin edelleen yksiköissä käytettiin myös sulkuja; osin säästösyistä, osin hoitajapulan vuoksi. Myös erityisen pitkät juhlapyhäjaksot esim. jouluna vähensivät sekä menoja että tuottoja. Kuntalaskutettavien käyntien määrä on noussut; hoitopäivien määrä puolestaan hieman vähentynyt. Strateginen tavoite sairaalan avohoitoistumisen suuntaan jatkui edelleen. Tuotantokustannukset ovat laskeneet kautta linjan. Ostopalvelut vähenivät, aineissa ja tarvikkeissa, erityisesti lääkekustannuksissa saavutettiin säästöjä. Ainoastaan henkilöstökustannukset kasvoivat, mikä sekin osin johtuu parantuneesta rekrytointitilanteesta. Piirin ulkopuolisen hoidon käyttö väheni radikaalisti. Keskussairaalan oman toiminnan myynti lisääntyi. Erityisesti kasvoi myynti jäsenkuntien ulkopuolelle. Keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot kasvoivat edellisvuodesta somatiikassa 6,6 % (edellisvuosi 2 %) ja psykiatriassa 6,0 % (-2,4 %). Samaan aikaan kuntayhtymän oman tuotannon kustannukset kasvoivat + 2,0 % eli 1,8 M. Vertailutietona todettakoon, että edellisvuonna oman tuotannon menokasvu oli + 5,2 %. Tuottavuus kasvoi merkittävästi vuonna Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset puolestaan laskivat yhteensä - 7,4 % eli 1,3 M edellisvuoden + 12 %:n kasvu-tasosta. Tuloksen kertymään piirin ulkopuolisen hoidon muutoksella ei ole vaikutusta. Tulos muodostuu sairaalan oman tuotannon tulo- ja menopohjasta. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Tuotetuista palveluista runsas 15 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Tältäkin osin sairaanhoitopiirin tulostavoite vuodelle 2012 toteutui. Tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee somatiikassa noin 11 M eli 15,4 % ja psykiatriassa 2,9 M eli 14,4 %. Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus on 24,3 %. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta oleellinen kysymys. Laaja palvelualue on mahdollistamassa keskussairaalan toiminnan päivystävänä sairaalana alueen potilaille. Sairaanhoitopiirin tulosennuste parani syksyn aikana niin, että kunnille ennustettiin miljoona-palautuksen mahdollisuutta. Tammikuussa tilinpäätöksen valmistelun kuluessa vastaan tuli kuitenkin yllätyksenä vuoden 2011 toteutettu KVTES-muutos, joka johti lomapalkkavelkavarauksen laskentamuutoksen aiheuttamaan merkittävään lisäkirjaukseen toistamiseen. Tämä sopimustekninen muutos heikensi tulosta erikoissairaanhoidon osalta miljoonan euron verran. Ilman tätä kirjanpitoteknistä muutosta, sairaanhoitopiirin tulos olisi noussut 3,2 M :n tasolle ja käyttötalousmenojen kasvu olisi jäänyt lähes nollatasolle. 11

12 Tuloslaskelman eräitä oleellisimpia lukuja: (ulkoiset tulot/menot) muutos tp2011 TOIMINTATUOTOT ,6 % korvaukset kunnilta ,7 % maksutuotot ,4 % tuet ja avustukset ,3 % TOIMINTAKULUT ,6 % josta oma tuotanto ,0 % josta piirin ulk.hoito ,0 % POISTOT ,8 % TILIKAUDEN TULOS Talousarviovuonna laadittiin yksi lisätalousarvio (valtuusto , 21). Pohjalla oli menobudjetti, jonka loppusumma oli eli lähes 5,3 M vähemmän kuin vuoden 2011 tilinpäätös. Lisätalousarvio perustui elokuussa laadittuun menoennusteeseen. Lisätalousarvioennuste perustui varovaiseen menokehykseen, jossa lähtökohtana oli noin 2,9 %:n menokasvu. Lisämäärärahat hyväksyttiin seuraavasti: Käyttötalous: Toimintatuotot: o myyntituotot Toimintamenot: o piirin ulkopuolisen hoidon ostopalvelut o henkilöstökulut o muiden palveluiden ostot o aineet, tarvikkeet, tavarat (alitus) o muut toimintakulut o yhteensä

13 TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,5 Maksutuotot , ,4 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot , ,3 Yhteensä , ,6 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,7 Palvelujen ostot piirin ulkop , ,0 Muut palvelujen ostot , ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,5 Muut kulut , ,5 Yhteensä , ,6 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA - KULUT Rahoitustuotot , ,4 Rahoituskulut , ,4 Yhteensä , ,7 VUOSIKATE , POISTOT , ,8 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos Satunnaiset tuotot ja kulut 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toimintatuottojen alitus budjetoituun (alkuperäinen talousarvio + lisätalousarvio) nähden on ja toimintamenojen alitus (kun huomioidaan H-Seitsikolle tuloksesta varattava pääomatarve, on menojen alitus ). Toimintatuotot Toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat ,28. Tuottojen kasvu edellisvuoteen on + 2,6 % (edellisvuosi + 6,5 %). Toimintatuotot yhteensä ,98, jossa kasvuprosentti + 2,1 % (+5,2 %). Kunnilta perityt palvelumaksut olivat ,26, nousua vuoden 2011 tilinpäätökseen + 3,7 % (+7,1 %). Erikoissairaanhoidon toimintatuotot jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta ,6 % (edellisvuosi + 5,2 %) Jäsenkunnat, piirin ulkop ,1 % (+ 17,7 %) Kalajokil. kunnat oma toiminta ,3 % (+ 2,1 %) Pietarsaaren seutu oma toiminta ,6 % Ulkokunnat ,8 % Tuotetuista palveluista runsas 15 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Tältäkin osin sairaanhoitopiirin tulostavoite vuodelle 2012 toteutui. Tuloista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee somatiikassa noin 11 M eli 15,4 % ja psykiatriassa 2,9 M eli 14,4 %. Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus on 24,3 %. 13

14 Toimintavuonna ei ollut taloudellisesti isoja projekteja. Projektien kuntaosuudet olivat (edellisvuonna ). Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen vajaalla 0,4 milj. :lla, mikä säilyi edellisvuoden tasolla. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin , jossa vähennys - 3,7 %. Asiakasmaksutulot olivat 3,8 M, jossa ollaan noin vuoden 2010 tasolla. Muut suoritteiden myyntituotot kasvoivat 1,5 % 8,5 M :n tasolle. Suurimpia kasvattajia oli ateriamaksujen tuotto, mikä kertoo ravintokeskuksen kasvavasta myynnistä edellisvuoden tuottotappion jälkeen. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat ,49. Menojen kasvu edellisvuoteen on + 0,6 %. Toimintamenot yhteensä ,17, jossa kasvuprosentti + 0,5 %. Osin toimintakulujen alhaisuus selittyy H-Seitsikon vuokrakulujen kirjaukseen liittyvällä muutoksella. Jos H- Seitsikon vuokra käsiteltäisiin kirjanpidossa edellisvuoden tavoin, nousisi toimintakulujen kokonaissumma tasolle ,33. Tällöin ulkoisten toimintakulujen kasvuprosentiksi tulee laskennallisesti + 1,1 %. MENOLAJIEN OSUUDET KOKONAISKUSTANNUKSISTA: Henkilöstökulut 60,1 M 55 % Piirin ulkopuolinen hoito 16,3 M 15 % Muut palveluiden ostot 16,5 M 14 % Aineet ja tarvikkeet 16,5 M 15 % Muut toimintamenot 1,7 M 2 % Henkilöstökulut Henkilöstökulut on ainoa menoryhmä, jossa on kasvua. Henkilöstökulut olivat Tässä on kasvua + 5,7 % eli 3,3 M. Menojen kasvua selittää keskussairaalan parantunut rekrytointitilanne erityisesti lääkärien ammattiryhmässä. Summa sisältää myös joukon palkkamenoina maksettavia konsulttisopimuksia, joiden muita palkkamenoja korkeampi taso osin kasvattaa hieman summaa. Merkittävä henkilöstömenojen kasvattaja on lomapalkkavelkakirjaus, joka varoittamatta kasvatti henkilöstömenoja tilinpäätösvaiheessa noin 1 M perustasoon verrattuna. Kokonaisuutena taseessa on uuden varauksen jälkeen 8 M :n suuruinen varaus, joka vastaa runsaan 13 %:n osuutta sairaalan henkilöstömenoista. Varauksen suuruutta pidetään ylimitoitettuna. Toistaiseksi menettelyyn ei kuitenkaan ole saatu vaihtoehtoista, laskennallista kirjaustapaa. Henkilöstömenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 55 %. Osuus on kasvanut edellisvuodesta kolmella prosenttiyksiköllä. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset kääntyivät loppuvuoden aikana yllättäen laskuun. Kuukausittaiset heilahtelut olivat tänäkin vuonna merkittäviä, joten lopputulosta jouduttiin odottamaan tammikuun laskutukseen saakka. Monen peräkkäisen hurjan kasvuvuoden jälkeen saavutettiin lakipiste ja nyt muutos on - 7 %. Tosin laskun varaa olikin, sillä edellisvuonna kasvu oli + 18,1 %, vuonna 2010 kasvettiin + 12 % ja vuonna 2009 jälleen + 17,4 %. Erityisesti laski HUS:n käyttö, jossa oli edellisvuonna piikkimäinen käytön kasvu. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset olivat Kustannuksen osuus kokonaismenoista on nyt 15 %. Osuus laski hieman, sillä edellisvuonna vastaava osuus oli 16 %. Jäsenkuntalaskutuksessa vähennys oli - 7,1 % ja kunnat säästivät rahaa lähes 1,3 M. 14

15 Muut palvelujen ostot Palkkaratkaisut heijastuivat palvelujen ostojen ja urakkasopimusten kustannuksiin. Eräitä lääkäripalveluiden ostopalvelusopimuksia voitiin purkaa parantuneen rekrytointitilanteen vuoksi. Euromääräinen säästö lääkäripalveluiden ostopalveluissa oli -17 % eli Edelleen lääkäripalveluiden ostoon käytetään rahaa 3,3 M, minkä lisäksi konsultteja hankitaan konsulttipalkkiosopimuksilla ( ). Yhteispäivystyksen lääkäripalvelut hoidetaan edelleen kokonaisuutena ostopalveluna. Muut asiantuntijapalvelut kasvoivat kolminkertaiseksi edellisvuodesta ollen nyt runsaat Osin kasvu selittyy homeoikeudenkäynnin aiheuttamilla oikeudenkäyntikuluilla, osin DRG-hankkeeseen liittyvillä Erva-yhteiskustannuksilla. Potilasvahinkovakuutusten kustannukset laskivat myönteisen potilasvahinkomäärän vuoksi - 6,4 % ja jo edellisvuonna lasku oli - 7,1 %. Vakuutusmaksun suuruus on nyt vajaa 1 M. Eräitä muita ostopalvelu-muutoksia: Kuntoutus 0,2 M -13,6 % Atk-palvelut 1,9 M - 4,2 % Siivouspalvelut 2,5 M - 4,3 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 1,3 M + 6,6 % Potilaskuljetuspalvelut 0,3 M - 11,7 % Henkilöstön koulutus 0,6 M + 2,0 % Röntgenpalvelut 0,1 M % Työterveyspalvelut henkilöstö 0,5 M + 13,5 % Työnohjauspalvelut 0,1 M + 41,4 % Ostopalvelumenot olivat yhteensä 31,4 M (sis. piirin ulkopuolinen hoito 16,3 M ), missä vähennystä on - 4,3 %. Muiden palveluiden ostojen osuus (pl piirin ulkopuolinen hoito) kokonaisbudjetista on noin 14 %. Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 16,5 M, vähennystä edellisvuoteen - 3,5 %. Menolajiryhmä kirjo on hyvin laaja. Yksittäinen merkittävin säästökohde olivat apteekkitarvikkeet/lääkkeet (kustannus 5,5 M ), jossa saavutettiin 5,7 %:n säästö eli Eräitä muita hankintaryhmiä: Kuntoutuksen apuvälineet 0,8 M - 4,4 % Hoitotarvikkeet 4,4 M + 5,7 % Röntgentarvikkeet 0,1 M - 6,5 % Laboratoriotarvikkeet 1 M - 17,7 % Elintarvikkeet 1,2 M + 4,5 % Lämmitys, sähkö, vesi 1,5 M - 4,5 % Hulto- ja kunnossapitotarvikk 0,6 M - 11,4 % Laitteet ja kalusto 0,6 M - 22,5 % Materiaalihankintojen osuus kokonaisbudjetista on noin 15 %. Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat vajaa 1,7 M, vähennystä - 27,3 % eli -0,6 M. Hienoisessa kasvussa oli koneiden vuokrat, mikä kertoo osittaisesta laitehankintojen siirtämisestä vuokra- ja leasingpohjaisiksi. Kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille 0,5 M. 15

16 Asiakasmaksusaatavien poistot olivat , mikä on lähes 10 % enemmän kuin edellisvuonna. Eniten vähenivät vuokramenot, -41,9 % eli Kyseessä on H-Seitsikolle maksettujen käyttö- ja pääomakustannusten käsittely kirjanpidossa osin uudella tavalla. Vuonna 2011 kokonaissumma kirjattiin käyttötalousmenoksi vuokriin, uuden yhtiöjärjestyksen myötä H-Seitsikon lainan hoitokuluihin kohdennettu kuntayhtymän rahoitusosuus kirjataan vasta tuloslaskelman tuloksesta osakkeisiin ja osuuksiin. Edellisinä vuosina käyttötalouden toimintakuluihin on laskettu H-Seitsikolle maksetut korvaukset täysimääräisesti vuokrina. H-Seitsikolle kuntayhtymä maksaa sekä pääomakustannusten hoitamista että käyttökuluja vastaavan kokonaiskorvauksen. H-Seitsikon yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä keskinäiselle yhtiölle maksettava korvaus on jaettu vuodesta 2012 lukien siten, että vuokraksi laskettavasta kokonaissummasta ,84 eliminoidaan pois käyttökustannuksissa olevasta vuokrasta ja kohdistetaan tuloksesta siirrettäväksi investointimenoksi osakkeisiin ja osuuksiin. Kyseinen summa vastaa yhtiön kirjanpidossa tehtyä lainojen hoitoon tehtyä ns. SVOP-rahastointikirjausta. Tällä kirjanpitoteknisellä ratkaisulla yhtiön ja omistajakuntayhtymän kirjaukset vastaavat toisiaan. Kuntayhtymän tulos tosin paranee, mutta tilinpäätöksen yhteydessä tuloksesta tulee kyetä tekemään H-Seitsikon SVOP-varausta vastaavan summan suuruinen investointisijoitus. Sovitun käytännön mukaisesti tuloksesta varataan lisäksi kuntayhtymän omien lainojen hoitoon tarvittava summa ylijäämätilille. Muiden toimintamenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 2 %. Sisäiset menot Useimpien yksiköiden perimät sisäiset erät laskivat vuoden aikana. Lasku perustuu madaltuneisiin tuotantokustannuksiin. Kokonaisuutena sisäisten menojen (29,5 M ) muutos oli + 0,2 % eli Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot olivat noin (edellisvuonna ) ja lainojen korkokustannukset (edellisvuonna ). Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli , mikä on lähes sama kuin edellisvuonna. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,2 milj., nousua 7,8 % (kasvua ). Poistojen osuus ulkoisista menoista on noin 3,8 %. Tilikauden tuloksen käsittely Poistoeron vähennys, joka liittyy investointivarauksella rahoitettuihin hankkeisiin, oli ,30. Rahastojen nettomuutos oli Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi tuloslaskelmassa muodostuu Kun tuloksesta irrotetaan uutena eränä H-Seitsikolle kohdistettava :n suuruinen sijoitus osakkeisiin (aikaisemmin vuokrina käyttötalousmenona), saadaan edellisvuosien kanssa vertailukelpoinen tulos ,62. Tulos on tällöinkin 1,3 M parempi kuin edellisvuoden tulos Talousarviossa tavoitteena ollut kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman suuruutta vastaavan ylijäämän saavuttaminen toteutui hyvin. Tuloksen käsittelyn yhteydessä tulee ratkaistavaksi, palautetaanko laskennallinen ylijäämätulos ,62 jäsen- ja sopimuskunnille tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. 16

17 Investointihankkeiden toteutuminen Investointimenot olivat 6,7 M, talousarvion toteutumisaste 91,4 %. Investointisumma on noin 1 M pienempi kuin edellisvuonna. Investoinnit sisältää uutena talousarviossa huomioimattomana kohteena H-Seitsikolle maksettavan ,94 :n suuruisen osakemerkinnän (osakkeet ja osuudet). Rakennusten saneerausinvestointimääräraha toteutui 85,8 %:sesti ja rahaa käytettiin 4 M. ATK-hankintojen arvo nousi edellisvuodesta tasolle Lisäksi ATK-laitteiden hankinnassa on käytetty leasingrahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 1,3 M eli kasvoi edellisvuodesta. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen sekä yksittäisiä yli euron suuruisia sairaalalaitteita. INVESTOINNIT Määräraha Lisä- Määräraha Toteuma Tot% Ed vuod tot Muut% määräraha yhteensä Käyttöomaisuuden myynti -756,85 Osakkeet ja osuudet ,84 1,00 Atk yhteensä ,34 88, ,98 27,2 Irtain käyttöomaisuus ,01 74, ,02 21,1 Kiinteät kojeet ja laitteet ,00 0,00 Rakennusten saneeraukset ,90 85, ,56-9,0 Parkkitasojen rakentaminen , ,06 0,0 INVESTOINNIT ,09 91, ,62-13,3 LAAJENNUS 0 0 0,00 0,0 0,00 INVESTOINNIT ,09 91, ,62-13,3 INVESTOINNIT NETTO ,09 91, ,47-13,3 LAINOJEN LYHENNYKSET ,00 0, ,00 27,1 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta oli (edellisvuonna ), josta pitkäaikaisissa veloissa (lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta ) ja lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2012 aikana nostettiin investointeihin uutta talousarviolainaa 1,9 M. Vastaavasti lainaa lyhennettiin Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Tuottojen ja kulujen välinen erotus käyttökate kasvoi edellisvuodesta +2,3 M. Myös vuosikate kasvoi edellisvuodesta 2,3 M ja oli nyt Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Rahoituslaskelmassa investointien tulorahoitusprosentti parani edellisvuoden laskun jälkeen jälleen tasolle 93,89 (50,91). Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sairaalarakennuksen laajennushankkeet on rahoitettu pitkälti lainavaroin. Lainanhoitokate oli 4,43 (3,46) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen hyvä, parempi edellisvuottaan. Maksuvalmius parantui tulorahoituksen kasvaessa vuoden 2011 edeltävälle tasolle eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 24 päivää (14). 17

18 Kuntayhtymän omavaraisuusaste nousi takaisin vuoden 2010 tasolle ja oli nyt 25,7 % (22,6 %) mutta suhteellinen velkaantuneisuus nousi lainan noston myötä 33,3 %:n tasolle (32,7 %). Lainakanta oli ( ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa. (suluissa esitetty vuoden 2011 vastaavat luvut) Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat keskimäärin 2,8 % (sisältäen keskussairaalan oman käytön + piirin ulkopuolisen läpilaskutuksen). Muutos on merkittävä, sillä edellisinä vuosina kasvu oli runsaat 7 %. Kehitysvammahuollon kustannuskasvu oli + 4,8 %. Verrattaessa alkuperäiseen talousarvioon sisältyneeseen kokonaismaksujen kuntakohtaiseen ennusteeseen jäsenkunnat lukuun ottamatta Lestijärveä ja Perhoa ylittivät talousarvion vuodelle Kuntien välinen jakauma on edelleen suuri. Osa kasvatti käyttöänsä 8 %:lla, osa vähensi sitä jopa - 7,4 %. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli /potilas. Nettotasausta saivat Kannus ( ) ja Kokkola ( ). Vuotuisten kustannusten nousun tasausta saivat Halsua ( ), Kruunupyy ( ) ja Lestijärvi (5.779 ). Edellisvuonna vuotuisten kustannusten tasausta ei maksettu lainkaan, sillä kasvu jakautui tuolloin kunnille poikkeuksellisen tasaisesti. Tasausraja on jäsenkuntien ka kasvu-% + 5 %- yksikköä. Vuotuisten kustannusten nousun tasausjärjestelmä leikkaa kustannuksia hurjimpina kasvuvuosina, jolloin kahden peräkkäisen vuoden kohonneet kustannukset johtavat yksittäiseen kasvuprosenttipiikkiin vaikka ko. tarkasteluvuosien välillä käytön kasvu ei olisikaan korkea. Vuotuisten kustannusten nousun tasausjärjestelmän luonne: se leikkaa kustannuksia huippukasvun vuonna ja tasaa kustannuskasvua/-laskua kahdelle talousarviovuodelle. Peruspääoma ja jäsenkuntaluettelossa tapahtuvat muutokset Kuntien peruspääomasta päättää valtuusto. Kuntayhtymässä kirjatut kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ovat kokonaismäärältään (sis. tilivelka) ,93. Peruspääomajako pohjautuu vanhaan ns. sairaansijavaraus -laskelmaan. Jäsenkuntien peruspääoma on kirjattu taseeseen varallisuudeksi peruspääomana. Jäsenkuntien lisäksi kuntayhtymän taseessa on pitkäaikaisena velkana kirjattua peruspääomaa ns. Kalajokilaakson kunnilta. Tilanteessa, jolloin Kalajokilaakson kunnat erosivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ei pääomasijoituksia palautettu kunnille vaan ne jäivät kuntien osuutena kuntayhtymän varoihin ja kirjattiin tilivelkana kuntayhtymän taseeseen. Näin ollen Kalajokilaakson kunnilla, jotka ovat hakeneet uudelleen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä (Reisjärvi 2013), ei ole ollut velvollisuutta uudelle suoritettavalle peruspääomasijoitukselle. Kuntaliitosten yhteydessä liittyvien kuntien peruspääomasijoitukset kohdennetaan uudelle peruskunnalle. Mikäli kunta, jolla ei ole peruspääomasijoitusta kuntayhtymässä hakee Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, päätetään pääomasijoituksen määrästä aina erikseen. Kuntayhtymän jäsenkunnissa on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät kirjanpidossa tehtäviä muutoksia peruspääoman varsinaisen pääoman ja tilivelan jakautumisen suhteen. Himangan kunnan liityttyä Kalajoen kaupunkiin vuonna 2010 kuntayhtymän jäsenkuntaluetteloon tuli muutos ja Himangan kunta itsenäisenä kuntana poistettiin jäsenkuntaluettelosta. Himangan peruspääomaosuutta (Kalajoki) koskeva osuus ,68 tulee siirtää jäsenkuntien osuudesta pitkäaikaiseksi tilivelaksi osaksi Kalajoen peruspääoman tilivelkaa. Tämä korjaus huomioidaan takautuvasti vuoden 2012 tilinpäätöksen yhteydessä. Reisjärven kunnan liityttyä lukien sairaanhoitopiirin varsinaiseksi jäseneksi, tulee Reisjärven aiemmin tilivelkana merkitty peruspääomaosuus siirtää jäsenkuntien osuuksiin peruspääomasta. Reisjärven osalta kirjausmuutos huomioidaan vuoden 2013 kirjanpidossa ja taseessa. 18

19 Muutoksen jälkeen taseessa peruspääoman määrä on ,18 (edellisvuonna ,86 ) ja muilta osin sijoitukset on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa: vähennetään poistoeroa ,30 tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta ,69 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon ,27 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan Lisäksi hallitus esittää, että jäsen- ja sopimuskunnille tuloutetaan ylijäämästä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2012 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevät-kokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus ) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2012 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2012 työsuojelun toimintakertomus 2012 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset johtavien viranhaltijapäätösten tiedoksianto hallitukselle kuukausittain (otto-oikeus) Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Kuntayhtymän laaduntunnustuksen uusinta-auditointi suoritettiin SHQS-laatuohjelman mukaisesti Qualitor Oy:n auditointiryhmän toimesta. Organisaation vahvuuksina auditoijat pitivät mm. asiakas- ja potilaslähtöistä toimintaa, nopeaa reagointikykyä muutoksiin ja avohoitoista palvelurakennetta. Myös sisäisten auditointien toteuttamistapa ja tulosten käsittelyä pidettiin hyvänä. Erityismainintoja saivat myös hyvä tiedon kulku, intra, kehityskeskustelujen kattavuus, ereseptin hyvä käyttöönotto ja sosiaalisen median ohjeistus. Auditoinnin tuloksena saimme myös useita kehittämissuosituksia, mitkä kohdistuivat mm. toimintasuunnitelmien kattavuuteen, tuloskorttien mittareiden ja tavoitetasojen laatimiseen, tietosuoja- ja tietoturvariskien kartoitukseen, riskien hallintaan ja HaiPron käytön ja ohjeistuksen tehostamiseen. Auditoijien edellyttämä lisänäyttö toimitettiin sovittuna aikana, mennessä, jonka jälkeen Qualitorin SHQS työryhmä tekee päätöksen laaduntunnustuksen saamisesta. Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin 19

20 yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Talousarvion ja suunnitelman laadinnan yhteydessä on toteutettu liiketoimintariskien ja ympäristön sekä vaarojen arviointi toimipisteissä. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. peruspalveluliikelaitoksen vakuutukset on pääosin eriytetty. Keskussairaalan ja Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Sisäisen tarkastuksen organisointi 2012 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella tilintarkastusyhteisönä on toiminut Oy Audiator Ab. Joulukuussa 2012 käynnistettiin uuden tarkastuskauden tilintarkastusyhteisön kilpailutus. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Tavoitteena on toteuttaa Oy Audiator Ab:n lanseeraama sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kysymyssapluunan mukainen arviointi. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2012 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 20

21 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 1584 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1082 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jytassa virkoja ja toimia oli 502. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit vähenivät 4:llä ja peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 7 vakanssilla. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2012 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalveluliikelaitos Jytasta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 693 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut koulutasoiset hoitohenkilöt 373 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 155 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurimpana ammattiryhmänä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 269 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen vakansseista. Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöt (amk opisto) Hoitohenkilöt (koulu) Tutk. ja hoitoa avust. Hallinto, toimistoja talous Keskushallinto + jakamaton Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Psykiatria Tutkimus- ja hoitopalvelut Kehitysvammahuolto Tukipalvelut Yhteensä Sissit(=vakin.sijaiset) Reservi(=vakin.sijaiset) Yhteensä ilman Jytaa Jyta peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall Perheiden tukeminen Terveyden- ja sairaanhoito Kotihoito ja asumisen tukeminen Peruspalveluliikelaitos yht KUNTAYHTYMÄ YHT Tutkimushenkilöt Huoltohenkilöt Ravintohuolto Yhteensä Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön lukumäärä vuoden 2012 viimeisenä päivänä oli Henkilöstöä oli 85 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli

22 Henkilöstöä oli 39 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Hoitohenkilökunnan määrä oli 16 suurempi kuin vuoden 2011 lopussa. Lääkäreitä oli erikoissairaanhoidon palveluksessa 128, mikä on 13 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 678 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 46 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun 1847 henkilöstä kesäkuun 2040 henkilöön. Henkilökunta Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Mies Nainen Mies Nainen Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääkärit ja amanuenssit) Yhteensä Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 8 % Henkilöstö ammattiluokittain Huolto 4 % Ravintohuolto 2 % Hoitosopimushenkilöt 0 % Hallinto 5 % Lääkärit 7 % Tutkimushenkilöt 4 % Hoitohenkilöt, perustaso 27 % Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 43 % 22

23 Palvelussuhteen luonne Vuoden 2012 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteista vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 954, mikä on 74,5 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 264 eli 20,6 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 51 ja suhteellinen osuus 1,7 % -yksikköä. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 450 eli 66,4 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 4 %-yksikköä pienempi kuin vertailuajankohtana. Koko kuntayhtymän 1958 työntekijästä 1404 henkilöä eli 71,7 % on vakituisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä Vakinainen virka- /työsuhde ,5 % ,8 % ,4 % ,4 % ,7 % ,0 % Määräaikainen virka- /työsuhde ,6 % ,2 % ,1 % ,7 % ,6 % ,1 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 54 4,2 % 71 5,7 % 26 3,8 % 18 2,8 % 80 4,1 % 89 4,8 % Harjoittelija 7 0,5 % 4 0,3 % 0,0 % 0,0 % 5 0,3 % 4 0,2 % Palkkatuella 1 0,1 % 0,0 % 5 0,7 % 19 3,0 % 7 0,4 % 19 1,0 % Yhteensä % % % % % % Palvelussuhteen luonne 4 % 0 % 0 % 24 % Vakinainen virka-/työsuhde Määräaikainen virka-/työsuhde 72 % Avoimen viran-/toimen hoitaja Harjoittelija Palkkatuella 23

24 Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2012 lopussa oli 44,0 vuotta (ed. vuosi 44,3 v). Nuorinta oli amk-/opistokoulutettu hoitohenkilöstö 41,2 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 42,3 vuotta (ed. vuosi 43,4 v), perusasteen hoitohenkilökunnan 41,6 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 45,4 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 48 vuotta, henkilöstö oli keskushallinnossa ja teknisessä huollossa, 47,3 vuotta. Suurin ikäryhmä oli edelleenkin vuotiaat (319 henkilöä) 16,3 %:n osuudella. Yli 50-vuotiaita henkilöstöstä on 38,9 %. Alle 30-vuotiaita oli 284 eli 14,5 % henkilöstöstä (ed. vuosi 13,1 %). Yli 60- vuotiaiden määrä 164 lisääntyi edellisen vuoden 138 henkilöstä, mikä on 7,4 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma keskussairaalassa ja yhteisissä tukipalveluissa on: miehiä 221 eli 17,3 % ja naisia 1059 eli 82,7 %. Jytan sukupuolijakauma on: 40 miestä eli 5,9 % ja 638 naista eli 94,1 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 13,3 % ja naisia 86,7 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten hoitohenkilöstössä sekä ravintohuollossa. Henkilöstö ikäryhmittäin Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus ,0 % ,5 % ,9 % ,9 % ,0 % ,8 % ,3 % ,2 % ,4 % YHTEENSÄ ,0 % Keski-ikä ammattiluokittain vuosi Lääkärit 42,3 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 41,2 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 41,6 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 42,1 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 45,4 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 47,3 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 48, ,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 47, ,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 45,7 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 44,0 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 113. Peruspalveluliikelaitoksessa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 29. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 29 henkilöä (edellisenä vuonna 34). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 3. Työpaikan vaihdon tai paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 28 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 142. Tässä luvussa ovat mukaan kliinisen laboratorion henkilökunta, joka siirtyi

25 alkaen liikkeen luovutuksessa Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen sekä Tunkkarin ravintohuollon henkilöstö, joka taas siirtyi samasta ajankohdasta Vetelin kunnan palvelukseen. Jos vaihtuvuus lasketaan ilman näitä liikkeen luovutuksia, niin lukumäärä on 74 eli 4,7 prosenttia vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jytan osalta. Kuntayhtymän palveluksesta vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat Näinä vuosina eläkepoistuma on 45 henkilön tasolla. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät, 997 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain henkilön välillä. Seuraavassa kuviossa on Kevan tilastojen pohjalle tehty omalla työkyvyttömyyseläkehistorialla korjattu eläköitymisen kaavio ajalle Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2012 aikana 78 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Eläköityminen vuosina Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu Irtisanottu/työ loppunut Siirto toiseen virkaan* Muu syy Yhteensä * tässä esitetty liikkeenluovutuksena siirtyneet 25

26 Poissaolot Erikoissairaanhoidossa poissaoloja kertyi vuoden 2012 aikana päivää, mikä on 3,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaolot kokonaisina päivinä poissaoloryhmittäin: Poissaolot poissaoloryhmittäin v Erikoissairaanhoito Muutos Vuosilomat ,4 % Sairauspoissaolot ,3 % Lakisääteiset ,8 % Muut poissaolot ,2 % Yhteensä ,3 % Erikoissairaanhoito Poissaolot poissaoloryhmittäin v Muut poissaolot 19 % Lakisääteiset 24 % Vuosilomat 41 % Sairauspoissaolot 16 % Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaoloista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti vuosilomat päivää eli 41 % kaikista poissaoloista. Vuosilomapäivien kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 0,4 %. Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan väheni edellisestä vuodesta 3,3 %. Sairauspoissaolopäiviä (tässä sairauspäivät kalenteripäivinä kokonaisiksi päiviksi muutettuna) oli ja 14,5 pv/hlö/vuosi, edellisenä vuonna henkilöä kohti kokonaisiksi päiviksi muutettu sairauspäivien määrä oli 15,5 päivää/hlö/vuosi (huom. sairauspoissaolopäivien jakajana käytetään ko. vuoden viimeisen päivän henkilömäärää). Lakisääteiset poissaolot vähenivät 2,8 %. Lakisääteiset poissaolot muodostavat toiseksi suurimman poissaoloryhmän. Lakisääteisiin poissaoloihin kuuluvat erilaiset perhevapaat, kuten äitiys-, isyysja vanhempainlomat sekä hoitovapaat mukaan luettuna tilapäiset hoitovapaat. Muiden poissaolojen määrä oli päivää, jossa oli vähennystä edelliseen vuoteen 11,2 %. Muiden poissaolojen ryhmään kuuluvat erilaiset työn edellyttämät koulutusvapaat, toisen viran /toimen hoitoon saadut virkavapaat/työlomat, palkattomat kuntoutusvapaat ja yksityisasioiden vuoksi otetut virka- ja työvapaat. 26

27 Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut Erikoissairaanhoidon poissaolojen määrä laskennallisina vakansseina oli vuonna 2012 kaikkiaan 317,6 vakanssia, mikä 13,1 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten työntekijöiden osalta vakansseiksi laskettu poissaolojen väheni 8,9 vakanssia ja sijaisten osalta 4,2 vakanssia. Lääkäreiden poissaolot olivat 30,4 vakanssia ja ne vähenivät 1,2 vakanssin verran edellisestä vuodesta Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut Peruspalveluliikelaitoksen poissaolojen määrä lisääntyi 1,1 % eli päivästä päivään. Sairauspoissaolopäivät vähenivät 10 % eli kalenteripäivällä edellisestä vuodesta. (Huom! tässä sairauspoissaolot on muutettu kokonaisiksi päiviksi). Näistä luvuista laskettu sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohti oli vuonna ,3 kalenteripäivää/hlö (edellisenä vuonna 19,4 päivää/hlö). Lakisääteisiä poissaolopäiviä kertyi , joka on vielä edellisen vuoden tasoa 6,6 % korkeampi. Peruspalveluliikelaitoksen suurin poissaoloryhmä on vuosilomat päivää, joka on 36 % kaikista poissaoloista. 27

28 Poissaolot peruspalveluliikelaitoksessa päivinä poissaoloryhmittäin: Poissaolot poissaoloryhmittäin v Peruspalveluliikelaitos Muutos Vuosilomat ,0 % Sairauspoissaolot ,0 % Lakisääteiset ,6 % Muut poissaolot ,6 % Yhteensä ,1 % Peruspalveluliikelaitos Poissaolot poissaoloryhmittäin v Muut poissaolot 14 % Lakisääteiset 32 % Vuosilomat 36 % Sairauspoissaolot 18 % Peruspalveluliikelaitos Jytan poissaolot laskennallisiksi vakansseiksi muutettuna ovat vakinaisten osalta 147,6 ja sijaisten osalta 18,2. Poissaoloja oli 165,7 vakanssia, mikä on 1,9 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös määräaikaisen henkilöstön poissaolot lisääntyivät 0,9 vakanssia. Poissaolojen lisääntyminen selittyy erityisesti lakisääteisten poissaolojen lisääntymisellä. Erityisen huomioin ansaitsee sairauspoissaolopäivien väheneminen 10 %:lla. Poissaolot ammattiluokittain, laskennallisina virkoina Erikoissairaanhoito Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 22,76 23,3 7,6 8,3 30,4 31,6 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 166,38 169,07 17,2 19,9 183,6 189,0 Hoitohenkilökunta, kouluaste 29,78 33,32 4,6 3,7 34,4 37,1 Tutkimushenkilökunta 15, ,5 2,5 17,2 17,5 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 21,25 22,81 2,2 2,0 23,4 24,9 Huoltohenkilökunta 7,53 8,59 0,8 1,3 8,3 9,9 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 11,09 11,25 1,2 1,5 12,3 12,7 Ravintohuolto 7,63 7,72 0,5 0,4 8,1 8,1 Yhteensä 282,2 291,1 35,5 39,7 317,6 330,7 28

29 Peruspalveluliikelaitos Vakinaiset Sijaiset Yhteensä Lääkärit 4,56 5,41 0,4 0,4 5,0 5,8 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 37,43 38,3 4,5 4,5 41,9 42,8 Hoitohenkilökunta, kouluaste 89,15 86,55 10,1 9,4 99,3 95,9 Tutkimushenkilökunta 5,79 6,59 0,4 0,3 6,2 6,9 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 1,59 1,36 2,1 2,0 3,7 3,4 Huoltohenkilökunta 3,6 3,95 0,5 0,7 4,1 4,7 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 3,65 1 0,1 3,7 1,0 Ravintohuolto 1,31 2,4 0,1 1,4 2,4 Hoitosopimushenkilöt 0,47 0,94 0,0 0,5 0,9 Yhteensä 147,55 146,5 18,2 17,29 165,7 163,79 Sairauspoissaolojen seuranta Kuntayhtymä seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Lisäksi sairauspoissaolojen syitä, diagnooseja ja oma ilmoitus sairauspoissaolojen oireita, luokitellaan ja seurataan toimintayksiköittäin. Seuraavasta taulukoista ja alla olevasta kaaviosta näkee, miten sairauspoissaolot vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain. Erikoissairaanhoidon vuoden 2012 ensimmäisten kuukausien sairauspoissaolot olivat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Erityisesti helmikuun 2412 sairauspoissaolopäivää oli poikkeuksellisen suuri. Huhtitoukokuussa kuukausittaiset sairauspoissaolomäärät vakiintuivat edellisvuosien vastaavia kuukausia matalammalle tasolle. Heinäkuun ja joulukuun sairauspoissaolopäiviä matalampia kuukausitasoja löytyi tästä 8 vuoden aikasarjan luvuista ainoastaan vuoden 2005 kesältä. Vuoden 2012 sairauspoissaolojen kokonaismääräksi muodostui päivää, mikä on 1004 päivää vähemmän kuin vuonna 2011 ja 2290 pienempi kuin vuoden 2010 määrä. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite, enintään 15 kalenteripäivää sairauspoissaolojen määrästä työntekijää kohti, ei vielä toteutunut vaan taso muodostui 15,5 kalenteripäiväksi henkilöä kohti. Sairauspoissaolopäivät kuukausittain 2012, erikoissairaanhoito tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

30 Sairauspoissalot vuosina Erikoissairaanhoito tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Peruspalveluliikelaitoksen sairauspoissaolopäiviä kertyi (viime vuonna ). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 911 kalenteripäivää eli 7 %. Myös peruspalveluliikelaitos Jytassa helmikuun sairauspoissaolopäivien määrä 1216 oli kuukausittaisista määristä suurin. Pienimmät kuukaudet olivat kesällä kesä- ja heinäkuu. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin 18 kalenteripäivää. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja oli samalla tavalla laskettuna 20,7 pv/henkilö. Sairauspoissaolopäivien väheneminen 2.7 kalenteripäivällä henkilöä kohti kulkee oikeaan suuntaan. Matkaa tavoitteeseen, joka on enintään 15 pv/henkilö, on vielä. Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli. Työnantajan edustaja eli esimies yhdessä työntekijän kanssa käyvät mallinnetun työhyvinvointikeskustelun, kun lyhyet sairauspoissaolot ovat toistuvia (kolmas oma ilmoitus -sairauspoissaolosta neljännesvuoden aikana) tai jos sairauspoissaoloja kertyy 15 päivää neljännesvuosijaksolla. Kuntayhtymä pitää tärkeänä henkilöstön työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin edistämistä. Keskustelun tavoitteena on tukea työntekijän työssä jatkamista ja kehittää aktiivisesti työoloja. Jyta sairauspoissaolopäivät kuukausittain tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

31 Sairauspoissaolot kuukausittain , Jyta tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työpanos Työpanokseen vaikuttavat vakanssien kokonaismäärä, vakanssien täyttöaste ja poissaolojen määrä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakituisten ja sijaishenkilöstön työpanos oli yhteensä päivää, edellisenä vuonna päivää edellisenä vuotena päivää eli työpanos laski edellisestä vuodesta päivää eli -1,95 %. Vakansseiksi laskettu työpanos oli 899,5 vakanssia (ed. vuosi 885,0) eli 14,5 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työpanosprosentti kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti organisaation vakanssit ovat käytössä eli virat ja toimet ja sijaisuudet täytettyinä. Työpanoksen laskennassa on otettu huomioon siis kaikki poissaolot, kuten vuosilomat, koulutukset, sairauspoissaolot jne. Vuoden 2012 työpanosprosentti oli 94,6 eli 1,7 %-yksikköä pienempi kun edellisenä vuonna. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein työpanosprosentti oli kouluasteisella hoitohenkilökunnalla 109,8 %. Alhaisin työpanosprosentti oli edelleen lääkäreillä 65,3 %. Lääkäreiden työpanosprosentti oli 2,1 %-yksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa on erikoissairaanhoidon ammattiluokittainen työpanosprosentti suhteutettuna olemassa oleviin vakansseihin. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina Lääkärit 69,7 69,7 67,6 70,9 63,2 65,3 Hoitohk., amk/opistoaste 89,2 90,6 89,4 87,4 86,6 87,7 Hoitohk., kouluaste 101,9 108,4 110,4 101,9 97,8 109,8 Tutkimushk. 78,5 74,2 77,2 77,6 77,6 79,4 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,2 94,1 96,6 94,9 95,7 94,3 Huoltohk. 86,3 85,1 91,1 87,9 90,2 85,5 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 87,1 88,6 95,0 96,0 90,9 92,3 Ravintohuoltohk. 79,6 79,7 79,9 81,1 74,6 74,4 Kaikki yhteensä 94,6 95,7 96,2 94,6 92,9 94,6 31

32 Työpanosprosentti ammattiluokittain erikoissairaanhoito Kaikki yhteensä 94,6 Ravintohuoltohk. 74,4 Hall.-, tsto- ja tal.hk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust.hk. Tutkimushk. Hoitohk., kouluaste 92,3 85,5 94,3 79,4 109, Hoitohk., amk/opistoaste 87,7 Lääkärit 65,3 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Henkilöstökustannukset Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstömenot olivat ehrm-infon mukaan vuonna 2012 yhteensä kaikkiaan 56,213 milj. euroa. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 milj. euroa eli 6,8 %. Palkkamenojen kasvu oli 3,5 %. Vuonna 2012 ansaitut palkat ammattiryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2012 Erikoissairaanhoito v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 Jyta v.2009 v v v Lääkärit 7,877 8,057 8,898 9,283 10,331 Lääkärit 0,971 1,177 1,484 1,762 Hoitohk, amk/opisto 15,577 19,137 19,659 20,067 20,984 Hoitohk,amk/ opisto 3,723 4,199 4,600 4,787 Hoitohk, koulu 4,843 4,878 4,755 4,510 4,979 Hoitohk, koulu 7,912 8,184 9,168 9,661 Tutkimushk. 1,560 1,788 1,992 2,069 2,308 Tutkimushk. 0,697 0,746 0,576 0,513 Tutk. ja hoitoa avust. 2,735 2,829 2,739 2,807 2,812 Tutk. ja hoitoa avust. 0,832 1,039 1,110 1,472 Huoltohk. 0,744 1,273 1,277 1,280 1,283 Huoltohk. 0,420 0,452 0,455 0,522 Hallinto- ja tstohk. 1,581 2,021 2,140 2,272 2,273 Hallinto- ja tstohk. 0,720 0,721 0,732 0,819 Rav.huolto ja kantt. 0,759 1,144 1,117 1,026 1,050 Rav.huolto ja kantt. 0,126 0,127 0,129 0,137 37,677 41,127 42,576 43,314 46,020 Hoitosop.hlöt 0,079 0,053 0,055 15,480 16,644 18,308 19,726 32

33 Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 Rav.huolto ja kantt. Hallinto- ja tstohk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust. Tutkimushk. Hoitohk, koulu Hoitohk, amk/opisto Lääkärit Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot vuonna 2012 olivat 19,726 milj.euroa (vuonna ,3 milj. euroa. Vuoteen 2011 verrattuna kasvua oli 1,4 milj. euroa eli 7,7 %. Laskennalliset henkilöstösivukulut olivat 4,3 milj. euroa. Palkkamenojen kasvuun vaikutti sopimuskorotukset sekä toiminnan muutokset. Seuraavassa taulukossa on ammattiryhmittäiset palkkasummat vuosilta 2011 ja ,000 18,000 16,000 14,000 12,000 10,000 8,000 6,000 4,000 2,000 0,000 Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot ammattiryhmittäin v.2009 v v v Hoitosop.hlöt Rav.huolto ja kantt. Hallinto- ja tstohk. Huoltohk. Tutk. ja hoitoa avust. Tutkimushk. Hoitohk, koulu Hoitohk,amk/ opisto Lääkärit Erikoissairaanhoidon säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinta oli vuonna 2012 keskimäärin 25,91 euroa/tunti (ed. vuosi 24,18 euroa/tunti). Peruspalveluliikelaitoksessa säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinnaksi muodostui 21,53 euroa/tunti (ed. vuosi 20,14 euroa/tunti). KT:n valtuuskunta ja kunta-alan pääsopijajärjestöt hyväksyivät marraskuussa 2011 raamisopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen kunnallisista työ- ja virkaehtosopimuksista vuosille Tehy hyväksyi valtakunnansovittelijan sovintoesityksen Tehyn jäsenten työ- ja virkaehtojen järjestämisestä kunta-alalla ajalle Palkkoja tarkistettiin 1,7 %:n yleiskorotuksella alkaen. Samalla toteutettiin KVTES:n alueella palkkarakenteen muutos. Työkokemuslisien prosentit muuttuivat siten, viiden palvelusvuoden jälkeen tulee 3 %:n lisä ja kymmenen vuoden jälkeen 8 %. Aikaisemmista 5 %:n ja 10 %:n 33