56 Asianro HUS/3771/2017

Transkriptio

1 56 Asianro HUS/3771/2017 Silmäsairaalan hankesuunnitelma ja esitys valtuustolle Selostus Hallitus merkitsi tiedoksi infoasiana ( 41) esitellyn uuden Silmäsairaalan hankesuunnitelmaa ja rahoitusvaihtoehtojen selvitystä koskeneen esityksen. Lisäksi hallitus kiinnitti Silmäsairaalan esittelyn osalta huomiota seuraaviin kysymyksiin, jotka tulee ottaa huomioon jatkovalmistelussa: - silmätautien palvelutuotannon volyymin laajuus, jossa arvioidaan sekä oman tuotannon tarvetta että ulkoistamisen mahdollisuuksia, - Hyksin kaikkien sairaalakiinteistöjen (Meilahti, Jorvi, Peijas) ympärillä olevien maa-alueiden mahdollisuudet ja myös soveltuvien ulkopuolisten tilojen (mm. Orton) hyödyntäminen, - toimitilojen saavutettavuus ja liikenneyhteyksien parantaminen ja - rahoitusmallit, joissa on huomioitu maapohjasta ja lisäinfrasta (mm. tunnelit) aiheutuvat kustannukset. Hallituksen edellisen kokouksen jälkeen laaditut selvitykset on vastauksina hallituksen antamaan jatkovalmisteluohjeistukseen koottu hallituksen sähköiseen työtilaan. Aineistoon viitataan jäljempänä tässä esittelytekstissä. Uusi silmäsairaala on pitkään valmisteltavana ollut suuri rakennushanke, jonka tarve ja kiireellisyys ovat viime vuosina kasvaneet silmätautien palvelukysynnän nopean kasvun ja HYKS Pää- ja kaulakeskuksen silmätautien linjan vaikeutuneen tilaongelman vuoksi. Uudet sairaalatilat ovat toiminnan jatkuvuuden kannalta kiireellinen asia ja tämän vuoksi rakentamispaikaksi soveltuu parhaiten tontti, jossa ei tarvita jopa kaksi vuotta kestävää asemakaavanmuutosta. Silmäsairaalan rakentamisella Meilahden kampuksen yhteyteen on suuri strateginen merkitys. Sijaintia osana yliopistollisen sairaalan kampusaluetta pidetään tärkeänä alan opetuksen ja tutkimuksen, vaativien Hyksiin keskitettyjen potilasryhmien hoidon ja hoitoprosessien kehittämisen sekä lääketieteen erikoisalojen yhteistyön ja kustannusten hallinnan kannalta. Toinen hankkeen esittelyä ohjaava strateginen linjaus koskee rahoitusta. Silmäsairaala ei sisälly voimassa olevaan HUSin investointiohjelmaan, koska rahoitus on jo usean vuoden ajan ollut suunnitelmissa järjestää vaihtoehtoisella, esimerkiksi leasing- tai vuokrausmallilla. Esittelijä katsoo kuitenkin, että silmäsairaalan sijainti Helsingissä muun akateemisen lääketieteellisen toiminnan yhteydessä tekee siitä rakennuksen, josta tulee pysyvä osa Meilahden kokonaisuutta ja joka sen vuoksi on strategisesti perusteltua hankkia suoraan kuntayhtymän omistukseen. Linjaus nostaa HUSin investointitasoa, mutta muodostunee kokonaiskustannuksiltaan vaihtoehtoisia rahoitusmalleja edullisemmaksi.

2 Silmäsairaalan hankesuunnitelma Hallintosäännön mukaan kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit esitetään hankekohtaisesti valtuuston hyväksyttäviksi. Niitä koskevat hankesuunnitelmat tuodaan hallituksen hyväksyttäviksi investointien jatkovalmistelua sitovina ja ohjaavina suunnitelmina. Silmäsairaalan hankesuunnitelma on esitelty hallitukselle kokouksessa ja on talletettuna hallituksen sähköisessä työtilassa. Hankesuunnitelma perustuu hallitukselle esiteltyyn hankeselvitykseen. Hallitus päätti , että suunnittelua jatketaan hankesuunnitelman laatimisella ja että Helsingin kaupungille esitetään uutta silmäsairaalaa varten tonttivarausta Zaidankadun tontista Sijaintivaihtoehdot Zaidankadun tontin omistaa Helsingin kaupunki ja sillä on voimassa vuonna 2008 vahvistettu asemakaava. Asemakaavassa tontti on merkitty toimitilarakennuksen korttelialueeksi (KTY). Kaupungin kanssa on neuvoteltu, että asemakaavamuutosta ei tarvita, ja tontille voidaan poikkeusluvalla rakentaa sairaalarakennus (YS). Kaavamuutoksen vaatima aika siirtäisi hanketta arviolta kaksi vuotta tavoiteltua myöhäisemmäksi. Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen tontin varaamisesta HUSille silmäsairaalan suunnittelua varten. Helsingin kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt vuokrausehdoista ja vaihtoehtoisesti kauppahinnasta ja kaupan ehdoista, mikäli HUS lunastaa tontin. Tontilla on rakennusoikeutta kem 2 (hankesuunnitelman mukainen Silmäsairaalan laajuus on kem 2 ). Hallituksen kokouksen jälkeen on vielä uudelleen arvioitu mahdollisuutta suunnitella Silmäsairaala HUSin muiden sairaaloiden yhteyteen. Vastaava tarkastelu kaikkien HUSin kiinteistöjen osalta tehtiin vuonna 2017, kun silmätautien Lauttasaaren yksikölle haettiin korvaavan väliaikaisen rakennuksen sijoituspaikkaa. Päivitetty tarkastelu osoittaa, että millään HUSin tai yhteistyötahon kiinteistöllä ei ole käytettävissä uuden Silmäsairaalan laajuuden edellyttämää vapaata rakennuspaikkaa ja rakennusoikeutta. Lähtökohtana pidetään, että hankkeen aikataulutavoite ei mahdollista asemakaavamuutoksen ja/tai lisämaan hankkimisen vaatimaa aikaa. Oheismateriaalina on hallituksen työtilassa selvitys, miten Silmäsairaalan noin kerrosneliötä ja bruttoneliöitä olisi sovitettavissa Peijaksen, Jorvin tai Invalidisäätiön (Orton) kiinteistölle. HUSilla on Jorvin sairaalan tontilla käyttämättä noin kem 2. Se ja purettavista rakennusosista vapautuva rakennusoikeus tarvitaan Jorvin sairaalan vuodeosastorakennukselle, jonka yhteyteen Silmäsairaalan tilamäärää ei saada mahdutettua. Vantaan kaupungin omistamalla Peijaksen sairaalatontilla on myös noin kem2 käyttämättä. Se on varattu vastaavasti vanhojen vuodeosastojen korvaamiseen osittain uudisrakentamisella, kun Peijaksen sairaalan suuret rakennusprojektit tulevina vuosina käynnistyvät. Peijaksen tontin lisärakentaminen edellyttää ensimmäisenä hankkeena pysäköintilaitoksen investointia. Peijaksen sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma valmistuu syksyllä Invalidisäätiön kiinteistöllä Tenholantiellä rakennusoikeutta on käyttämättä kem. Invalidisäätiön nykyisistä rakennuksista HUSille on vuokrattu noin m 2 ; tiloissa on nyt Orton Oy:n toiminnan lisäksi HUSin silmätautien palveluja ja jatkossa mahdollisesti HUSin kipuklinikan ja käsikirurgian toimintaa.

3 HUSin omalla Meilahden tontilla ei ole käytettävissä Silmäsairaalalle soveltuvaa rakennuspaikkaa tai korjauskelpoista, riittävän kokoista rakennusta. Silmä-korvasairaalassa järjestetään osa silmätautien palveluista kunnes uudet tilat ovat käytettävissä. Silmä-korvasairaala voidaan myöhemmin peruskorjata toimisto- ja poliklinikkarakennukseksi, mutta silmäsairaalaksi se ei mm. kokonsa puolesta sovellu. Mikäli Meilahden huonokuntoisia, mutta asemakaavalla suojeltuja rakennuksia voitaisiin purkaa, nykyinen Silmä-korvasairaalan paikka sopisi uudelle sairaalalle. Suojelumääräyksestä irtautuminen on kuitenkin kovin epätodennäköistä. Hankkeen sisältö ja laajuus Uuteen silmäsairaalaan on suunniteltu Silmä-korvasairaalassa ja Helsingissä useissa eri vuokratiloissa toimiva silmätautien hoito. Nykyiset, hajallaan olevat ja toimintaan monin osin soveltumattomat tilat eivät mahdollista riittävää hoidon saatavuutta ja alan sekä sen opetuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Tarkoituksena on säilyttää sairaanhoitopiirin omana toimintana kaikki silmätautien eri-koisalan vaativa potilashoito ja osa niistä toiminnoista, joille on myös muita palveluntuottajia. Menestyminen kilpailussa potilaista ja osaavasta henkilökunnasta edellyttää potilasprosessien kehittämistä ja asianmukaisia, vetovoimaisia toimitiloja. Uuden sairaalan hankkeella ei vaikutusta Lohjan ja Porvoon sairaaloiden silmätautien palveluihin. Tavoitteena on uusi Silmäsairaala, jossa kaikki tilat ja toimintaprosessit on uudistettu siten, että potilaiden tarpeet ovat ensisijaisia. Potilaslähtöisyys edellyttää sitä, että hoitoprosessit ovat joustavia ja huomioivat heikkonäköisten erityistarpeet ja potilaiden intimiteetin. Hoitoprosessit uudistetaan kokonaan ja monia uusia lean-menetelmin kehitettyjä toimintatapoja pilotoidaan mahdollisuuksien mukaan jo nykyisissä tiloissa. Tavoitteena on jatkuvasti uudistuva, innovatiivinen ja kustannustehokas sairaala. Tuottavuustavoitteita tukee se, että uusi rakennus mahdollistaa silmätautien eri toimintojen keskittämisen nykyisen hajallaan pienissä yksiköissä tapahtuvan toiminnan sijaan. Korkealaatuisen tutkimustyön mahdollistaminen ja koulutus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta yksikkö säilyttää asemansa kansainvälisesti merkittävänä erikoisalan osaamiskeskuksena. Silmäpotilaiden määrän ja hoidontarpeen lisääntymiseen vaikuttavat hoitotakuu, uudet silmäsairauksien hoitomenetelmät sekä Uudenmaan väestökehitys. Uudessa silmäsairaalassa on tarkoitus toteuttaa vaativa silmätautien yliopistotason ja keskussairaalatason hoito, opetuksen ja tutkimuksen edellyttämä määrä perustason hoitoa ja monisairaiden potilaiden hoito. Perustason hoitoa tarvitaan myös siksi, että harvinaisempia leikkauksia tekeville erikoislääkäreillä säilyy jatkuva leikkausrutiini ja kyky leikata kaikkien silmätautien potilasryhmien päivystyspotilaita. Kokonaisuudessa on huomioitu, että päivystyspotilaat ja 1-kiireiset (alle 2 viikkoa) potilaat hoidetaan kokonaan Silmäsairaalassa, samoin kaikki yleisanestesiaa tarvitsevat

4 ja komplisoituneet potilaat. Lisäksi keskitetään diagnostiikkaa mm. glaukooman ja ikärappeuman osalta, jotta voidaan pitää hoitoindikaatiot ja kalliiden lääkkeiden käyttöindikaatiot samoina kaikille potilaille. Ostopalvelu toimii hyvin, kun potilaalla on selkeä yksiselitteinen silmävaiva, jonka diagnostiikka ja hoito ovat rutiininomaisia. Ostopalvelut soveltuvat mm. kaihileikkauksiin ja niiden jälkitarkastuksiin, silmän sisäisiin pistoksiin, kun diagnoosi on varmistettu, ja tasapainossa olevan glaukooman seurantaan. Uusi silmäsairaala on mitoitettu siten, että yllä mainitut tavoitteet toteutuvat. Ostopalveluiden osuus poliklinikkatoiminnasta on suunnitelmien mukaan vuonna % (vuonna %) ja kaihileikkauksista 47 % (vuonna %). Hallituksen työtilassa on oheismateriaalina selvitys silmätautien lähetteiden, käyntien, pistoshoitojen ja leikkausten määrän kehityksestä sekä oman toiminnan ja ostettujen palvelujen osuudesta. Vuoden 2025 jälkeen hoidon tarve kasvaa alueella edelleen ja kasvua voidaan tuolloin suunnata ostopalveluihin, mahdollisesti omiin uusiin yksiköihin ja myös Silmäsairaalan toiminnan tehostamiseen ottamalla käyttöön laajemmin virka-ajan ulkopuolista aikaa. Pääosa Silmäsairaalan toiminnasta on polikliinisia, ajanvaraukseen perustuvia silmätautien tutkimuksia ja hoitoja. Vuonna 2025 tai viimeistään vuonna 2027 oman toiminnan laajuudeksi arvioidaan poliklinikkakäyntiä /vuosi. Polikliinisten vastaanottohuoneiden määrä uudessa sairaalassa on 231, joista hoitajavastaanottoihin suunniteltuja on 69. Leikkausosastolle rakennetaan 15 leikkaussalia vuosittain tehtäviä leikkausta varten. Pääosa leikkauksista on ajallisesti ja varusteiltaan ennakoitavaa paikallispuudutuksessa tehtävää silmäkirurgiaa. Tätä kevyttä silmäkirurgiaa tehdään viidessä leikkaussalissa. Raskaampaa kirurgiaa ovat eriikäisten ja eri kuntoisten potilaiden yleisanestesiaa tarvitsevat leikkaukset sekä vaativa, osittain HUSiin keskitetty silmäkirurgia. Lisäksi sairaalaan rakennetaan mm. 12-paikkainen vuodeosasto, välinehuoltokeskus ja muita tukipalvelutiloja sekä noin 100 autopaikan pysäköintilaitos. Silmäsairaalaa suunnitteluun varattu tontti on monilta osin haastava. Voimassa olevan asemakaavan ja tontin rajoitteista huolimatta hankesuunnittelussa on päästy hyvään, silmätautien linjan johdon ja henkilökunnan hyväksymään ratkaisuun. Koska sairaalan esteettömyys, turvallisuus ja hyvä saavutettavuus ovat hankkeessa tärkeitä tavoitteita, lähialueen liikennejärjestelyistä jatketaan kesken vielä olevia neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa. HUSin ehdotus, miten liikenne lähialueella tulisi pääpiirteissään ohjata, on hallituksen työtilassa olevassa oheismateriaalissa. Hankkeen edetessä jatketaan Meilahden kampukselle johtavan uuden huoltotunneliyhteyden selvittelyä. Tunneli on suunniteltu toteutettavaksi erillisenä HUSin investointina, koska sitä ei turvallisuussyistä ole pidetty järkevänä liittää mahdolliseen ulkopuolisen rahoituksen järjestelyyn. Liitteenä oleva hankesuunnitelma sisältää keskeiset tiedot suunnitellusta rakennuksesta. Se on yhtenäinen kahden maanalaisen kerroksen sekä kerrosten 1 ja 2 osalta. Pysäköintilaitos rakennetaan kellarikerrokseen K2.

5 Samaan kerrokseen ohjataan myös potilaiden saattoliikenne. Toiseen kellarikerrokseen K1, jossa on tukipalvelujen tiloja, tulee lastausalue sairaalan huoltoliikennettä varten. Kerroksiin 1 ja 2 sijoittuvat mm. leikkausosasto- ja toimenpidetilat sekä päivystyspoliklinikka ja vuodeosasto. Kolmannesta kerroksesta ylöspäin rakennus jakautuu asemakaavan mukaisesti kolmeen tornimaiseen osaan. Torniosien välillä on lasiset yhdyssillat kolmannessa kerroksessa. Torniosiin on suunniteltu poliklinikoiden vastaanottotilat. Kustannukset ja rahoitus Silmäsairaalan rakennushankkeen kustannusarvio on pääkaupunkiseudun rakentamisen hintatasossa 3/2019 ulkopuolisen asiantuntijan hankesuunnitelman tiedoilla laskemana 133 milj. euroa. Arvio sisältää kiinteät sairaalalaitteet, mutta ei HUSin rakennushankkeissa aina HUS Tietohallinnon tulosalueen kautta hankittavia tietoteknisiä järjestelmiä tai käyttäjähankintoina toteutettavia tutkimus- ja hoitolaitteita, instrumentteja ja kalusteita. Niiden kustannukset on kuitenkin otettu huomioon hankkeen taloudellisten vaikutusten laskelmissa. Koska rakennusinvestoinnin hintaan sisältyy mm. rakennuspaikan olosuhteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä, kustannusarviona käytetään 135 milj. euroa. Hankkeen suunnitteluun on mennessä käytetty noin 1 milj. euroa, joka on rahoitettu HUS Tilakeskuksen vuosikuluna. Erikseen suunniteltavan Meilahti-tunneyhteyden linjaus ja liittymät maan alla sekä tunnelin kustannus-hyötysuhteen arviointi ovat vielä kesken. Alustava kustannusarvio tunnelille on 3 milj. euroa. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan syksyllä 2018 tekemien päätösten mukaan kaupunki joko vuokraa tai myy Zaidankadun tontin Silmäsairaalaa varten. Elinkustannusindeksiin sidottava vuosivuokra oli em. päätöksenteon aikaan euroa ja myyntihinta noin 10,5 milj. euroa. Rakennusinvestoinnin vaihtoehtoisista rahoitusmalleista tehty selvitys sisältyy hallituksen kokousta varten toimitettuun oheismateriaaliin. Selvityksessä tarkasteltiin omaan taseeseen lainarahoituksella toteutettavan järjestelyn rinnalla kiinteistöleasing-mallia, vuokramallia ja PPP-mallia. Selvityksen laatineen Inspira Oy:n arvion mukaan hankkeen pääomakustannusten ja kassavirtojen erot em. perusmalleissa ovat oman taselainan ja leasing-mallin välillä melko pieniä. Vuokramallissa kokonaiskustannukset olisivat suurimmat. PPP-mallin asettuu kustannuksilla arvioiden edellisten välimaastoon, mutta ei muista syistä ole soveltuva ratkaisu. Vaihtoehtojen tarkastelua on pidetty tarpeellisena kahdesta syystä: 1. Silmäsairaalahankkeen siirtäminen omien hankkeiden ohjelmaan nostaa HUSin investointimäärän usean seuraavan vuoden ajaksi yli suunnitellun, omistajakuntien hyväksymän tavoitetason. 2. Hanke soveltuu erillisenä, sairaalaalueiden ulkopuolisena ja niiden infrasta riippumattomana kohteena hyvin malliin, jossa HUS maksaa tilakustannukset ennakolta tiedossa olevina vuosikuluina, ja samalla rakennuksen sijainti kehittyvän kampuksen yhteydessä varmistaa kiinteistön omistajalle hankkeen kannattavuuden.

6 Silmäsairaalan investointi on esittelytekstin alussa todetuilla strategisilla syillä päädytty kuitenkin esittämään osaksi HUSin vuosien investointiohjelmaa. Seuraavassa taulukossa on nykyinen vahvistettu investointiohjelma hankelajien loppusummatasolla sekä Silmäsairaalasta aiheutuva muutostarve. Päätös Zaidankadun tontin ostamisesta tai vuokraamisesta ja päätös laitehankintojen rahoitustavasta arvioidaan osana vuoden 2020 talousarviota erikseen. Laitehankintojen rahoittamisesta vaihtoehtoisilla malleilla on meneillään erillinen selvitys. Milj. euroina Rakennushankkeet Laitehankkeet Tietojärjestelmät Muut 3 YHTEENSÄ nykyinen ohjelma Silmäsairaalan rakennus Silmäsairaalan tontti 11 Silmäsairaalan laitteistot 5 8 YHTEENSÄ tarkistettuna Hankkeen taloudellisten vaikutusten arvio Silmäsairaalan hankesuunnittelun yhteydessä päivitetyt laskelmat investoinnin taloudellisista vuositason vaikutuksista on laadittu HUSin omien investointien laskentaperiaatteilla. Suuri osa arvioidusta kustannusten lisäyksestä johtuu toimintamäärän kasvusta, ei suoraan uuden rakennuksen käyttöönotosta. Toimintakulujen ja laitepoistojen kasvu arvioidaan investoinnin ja suunnitellun toimintavolyymin lisäyksen seurauksena yhteensä milj. euroksi. Alustava arvio uuden silmäsairaalan käyttäjäyksiköiltä perittävästä tilavuokrasta ylläpitokulut mukaan lukien on 10,1 milj. euroa vuodessa. Lisäksi laskelmassa on arvioitu tonttikustannus kaupungille maksettavana vuokrana, joka on noin 0,4 milj. euroa vuodessa. Silmätautien linjan poistuvat nykyiset vuokrat ovat noin 4,3 milj. euroa vuodessa. Koska sairaalassa on muitakin käyttäjäyksiköitä kuin silmätaudit ja hankkeen kokonaislaajuus sisältää mm. pysäköintihallin, hankesuunnitelmassa on arvioitu, että silmätautien linjan osuus kokonaisvuokrasta on 8,4 milj. euroa vuodessa. Toiminnan merkittävä laajentuminen edellyttää lähivuosien suurta henkilöstömäärän lisäystä. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan palkkakustannusten kasvavan vuoden 2017 lähtötilanteesta 8,5 milj. eurolla, mikäli henkilökunnan määrä kasvaa hankesuunnitelman mukaisesti (suunniteltu vakanssilisäys on 127). Tarvikehankintojen kustannusten arvioidaan lisääntyvän vuodesta 2017 vuoteen 2025 noin 9,8 milj. eurolla. Lisäys liittyy toiminnan merkittävään laajentumiseen. Laitteiden ja käyttöönottovaiheen kalustehankintojen kustannuksiksi arvioidaan silmätautien osalta milj. euroa. Toiminnan alkuvuosille aiheutuu näistä hankinnoista laitepoistojen kasvua 3,8 milj. euroa vuodessa. Laskelma ei sisällä arvioita korvaushankinnoista myöhempinä vuosina. Silmätautien linjan ulkoisten ja sisäisten palveluiden ostojen arvioidaan lisääntyvän yhteensä 14,4 milj. eurolla. Määrä ei sisällä arviota Apotti Oy:n veloituksista. Muutos aiheutuu toiminnan merkittävästä laajentumisesta ja sisältää mm. kuvantamis- ja laboratoriopalveluja. Lisäksi on

7 otettu huomioon ostojen lisäys Atek-tulosyksiköltä (anestesialääkärit ja välinehuollon lisäys) sekä uusina palveluhankintoina mm. HUS Logistiikan hoitologistikkopalvelut. Sisäisiin palvelujen ostoihin kuuluvat myös HUS Tietohallinnon silmäsairaalaan tuottamien tietoteknisten järjestelmien veloitukset. Toimintatuottojen muutos on arvioitu noin 42 milj. euroksi, mikäli suunniteltu oman toiminnan laajuus saavutetaan. Hankesuunnitelmassa olevien vuosikulujen ja tuotettavien palveluiden volyymiarvioiden perusteella tuotehintoja on mahdollista jonkin verran alentaa nykytasosta, mikäli tavoitteeksi otetut potilasmäärät hoidetaan hoitamaan omana toimintana suunnitelluilla henkilöstö- ja muilla resursseilla. Hankkeen taloudellisen arvioinnin ydin onkin siinä, säilyykö oma toiminta hintakilpailukykyisenä silmäsairaalainvestoinnin jälkeen. HYKS-sairaanhoitoalue asettaa silmätautien linjalle selkeät tuottavuuskehitystä ja tuotantokustannuksia koskevat tavoitteet sairaalan käyttöottovuodesta 2023 lukien. Tavoiteaikataulu Silmäsairaalan investoinnin aikataulutavoitteet on asetettu oletuksella, että seuraaviin hankevaiheisiin voidaan edetä ilman merkittäviä viiveitä. Mikäli toteutussuunnittelu aloitetaan rahoituspäätösten jälkeen elokuussa 2019 ja päätoteuttajan valinta tehdään syyskauden aikana, aikataulu on seuraava: Hankesuunnittelu 03/ /2019 Toteutussuunnittelu 08/ /2020 Maanrakennus 03/ /2021 Rakentaminen 02/ /2023 Ns. rajoituslaki aiheuttaa hankkeelle aikatauluriskin. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien rajoittamisesta edellyttää edelleen, maakunta- ja sote-uudistuksen kariutumisen jälkeenkin, sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupaa kaikkiin kuntayhtymän yli 5 milj. euron rakennushankkeisiin. Toimitusministeristö ei käsittele lupahakemuksia, joten asia siirtyy uuden valtioneuvoston aikaan. Silmäsairaalaa koskeva hakemus jätetään kuitenkin ministeriölle hallituksen hyväksyttyä hankesuunnitelman. Esitys toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2019 talousarvion investointiosan muuttamisesta siten, että siihen lisätään vuosina toteutettava uusi Silmäsairaala, valmistellaan hallituksen seuraavaan kokoukseen. Muutosesitykseen sisältyy eräitä muitakin investointien tarkistuksia.

8 Päätösesitys Hallitus 1. hyväksyy liitteenä olevan Silmäsairaalan hankesuunnitelman ja 2. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy silmäsairaalan rakennusinvestoinnin toteutettavaksi enimmäishintaan 135 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ilman valtuuston erillistä käsittelyä ottaa huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 3/2019 jälkeinen muutos. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Hallitus linjasi, että uusia hankkeita suunnitellessa tulee aina arvioida myös Jorvin ja Peijaksen mahdollisuudet Meilahden ohella toimintojen sijoittamisessa. Lisätiedot Investointijohtaja Anne Priha, s-posti anne.priha(at)hus.fi

9