SILTASAIRAALAN HANKESUUNNITELMA JA INVESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUSTOLLE

Transkriptio

1 HALLITUS SILTASAIRAALAN HANKESUUNNITELMA JA INVESTOINNIN ESITTÄMINEN VALTUUSTOLLE HALL 150 Hankkeen perustelut Meilahden sairaala-alueelle rakennettavan uuden Siltasairaalan hankesuunnitelma (liite 1) on saatu valmiiksi. HUS:n investointiohjeen mukaisesti suunnitelma esitetään hallituksen hyväksyttäväksi. Hankesuunnitelma ohjaa sitovasti investoinnin jatkovalmistelua hankkeen sisällön, laajuuden ja mm. kustannusten osalta. Tavoitteena on, että valtuusto päättää investoinnin toteuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriölle esitettävä poikkeuslupahakemus lähetetään heti hallituksen päätösten jälkeen. Hallitus hyväksyi marraskuussa 2013 Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeiden yhdistetyn hankeselvityksen, johon nyt laadittu hankesuunnitelma perustuu. Valtuusto hyväksyi ( 47) hankkeen investoinnin jatkovalmistelua varten ja sen enintään 250 milj. euron kustannusarvion. Traumakeskus-Syöpäkeskus uudisrakennus -termi on työn edetessä korvattu koko rakennusta kuvaavalla Siltasairaala-nimellä. Siltasairaalan investoinnin hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on 280 milj. euroa. Rakennuksen laajuus on bruttoneliötä hyötyneliötä. Rakentaminen ajoittuu vuosiin Siltasairaalan rakennuksen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2015 alussa arkkitehtuurikilpailulla, jonka voitti työyhteenliittymä Team Integreted: AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architecture, Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy. Suunnittelukilpailu toimi rakennusinvestoinnin pää- ja arkkitehtisuunnittelun hankintamenettelynä ja työ on jatkunut voittaneen ehdotuksen suunnittelijoiden kanssa. Uudisrakennus sijoittuu Meilahden tornisairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin ulottuen Tornisairaalan eteläosasta Syöpäklinikan pohjoispäähän. Meilahden sairaalan vanha laboratoriosiipi, sen yhteydessä olevat toimistoparakit ja väliaikaiset PET- ja magneettikuvaustilat puretaan. Uusi rakennus yhdistetään sekä toiminnallisesti että tilojen osalta em. kahteen nykyiseen sairaalaan. Siltasairaala korvaa Töölön sairaalan ja suurelta osin Syöpätautien klinikkarakennuksen. Rakennuksesta erottuu toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti kaksi rakennusosaa. Syöpätautien klinikan yhteyteen, Paciuksenkadulta keskusaukiolle johtavan uuden ajoväylän pohjoispuolelle, sijoittuu nelikerroksinen rakennusosa Syöpäkeskuksen käyttöön. Ajoväylän eteläpuolelle, tornisairaalan ja Paciuksenkadun väliselle alueelle laajaan matalaan jalustamaiseen osaan, sijoittuvat sairaalan ns. kuumat toiminnat. Niiden päälle sijoittuu korkeampi vuodeosastojen rakennusosa. Rakennusosia yhdistää siltamainen ajoväylän ylittävä rakennusosa. Meilahden sairaala-alueen ja sinne sijoittuvien toimintojen keskittämis- ja kehittämistarpeiden taustalla ovat vanhojen sairaalarakennusten huono kunto ja myös erikoissairaanhoidon kehittyvien prosessien tilatarpeet,

2 Palvelujen kehittäminen Siltasairaalassa valtakunnalliset ja Uudenmaan sairaaloiden työnjakomuutokset sekä väestömäärän ja -rakenteen kehitys ja siihen liittyvä palvelukysynnän kasvu. Siltasairaalan mitoituksessa kysynnän kasvu näkyy lähinnä syöpäpotilaiden määrän merkittävänä lisäyksenä. Muiden Siltasairaalan toimintojen kysyntäarviot perustuvat pääosin HUS-alueen ennustettuun väestökehitykseen. Siltasairaalan käyttöönoton yhteydessä Töölön sairaalasta luovutaan ja sen mittavilta korjauskustannuksilta vältytään. Syöpätautien klinikan erittäin huonokuntoinen ja vaikeasti nykyisiin tarpeisiin muutettavissa oleva torniosa voidaan purkaa ja käyttää myös sen korjauksiin tarvittava rahoitus syöpäpotilaiden nykyaikaiseen hoitoon soveltuvien tilojen rakentamiseen. Siltasairaalaprojektia on koko valmistelun ajan pidetty kiireellisenä, muut hanketarpeet ohittavana investointina HUS:ssa. Kiireellisyys korostuu edelleen, sillä Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan toimintoja joudutaan toistuvasti siirtämään muihin sairaaloihin hankaliin väistöihin vakavien sisäilmaongelmien, putkirikkojen ja muiden teknisten ongelmien vuoksi. Tämä on jo nyt johtanut vaikeuksiin tuottaa potilaiden tarvitsemaa vaativaa erikoissairaanhoitoa ja lisännyt henkilökunnan kuormitusta. Tavoite käyttää Töölön sairaalaa Siltasairaalan valmistumiseen asti sisältää riskejä, jotka toteutuessaan merkitsevät Töölön vaativan päivystys- ja muun toiminnan vaarantumista, pilkkomista väliaikaisesti eri sairaaloihin ja siten palvelujen saatavuuden vaikeutumista ja lisäkustannuksia. Investointi edistää kansalliselle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetettuja tavoitteita. Siltasairaalan ja muiden Meilahden sairaaloiden kokonaisuuteen keskitetään Uudenmaan alueen ja osin koko Suomen vaativin erikoissairaanhoito. Erityisosaamista ja mm. raskasta päivystysvalmiutta ja 24/7 -tukipalveluja edellyttävät keskitetyt palvelut voidaan Meilahden kokonaisuudessa tuottaa hajautettuja malleja laadukkaammin, tehokkaammin ja potilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Hanke on alueen erikoissairaanhoidon kehittyvän palvelurakenteen ja kustannusten hallinnan kannalta välttämätön. Siltasairaalan vision mukaisesti Meilahden sairaala-alueesta muodostuu Siltasairaalan valmistuttua tulevaisuuden potilaiden korkeatasoinen, kehittyvä ja kilpailukykyinen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus. Töölön sairaalan toimintojen siirtyessä Meilahteen sairaala-alue kokoaa yhteen kaikkien erikoisalojen vaativat, ympäri vuorokauden tuotettavat palvelut tukitoimintoineen. Investoinnin tuottavuustavoitteet liittyvät toimintojen fyysiseen integroitumiseen, yhteisten tukipalveluiden järjestämiseen ja suurten yksiköiden tuomaan joustoon henkilöstöresurssien suunnittelussa. Siltasairaala suunnitellaan osaksi Meilahden sairaalat -kokonaisuutta ja Syöpäkeskuksen käytössä olevaa vanhaa klinikkarakennusta. Uuteen sairaalaan rakennetaan tilat ortopedian, traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian, päivystyksellisen plastiikkakirurgian sekä vaativan suu- ja leukakirurgian toiminnoille. Sinne toteutetaan myös tilat onkologian, hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnoille sekä syövän hoidossa tarvittaville vuodeosastoille. Töölön sairaalan ja Meilahden sairaalan yhdistyessä muodostetaan useista toiminnoista uudet, täysin integroidut yksiköt. Näitä ovat mm.

3 päivystysalue, leikkaukseen kotoa -yksikkö, hybridisalien kokonaisuus ja yöllinen päivystysheräämö. Tulevaisuudessa yksi yksikkö pystyy tuottamaan palvelut huomattavasti kahta erillistä yksikköä kustannustehokkaammin hyödyntäen yhteistä henkilökuntaa ja tukipalveluja. Esimerkiksi ympärivuorokauden toimivat kuvantamispalvelut ja välinehuollon palvelut voidaan järjestää tehokkaammin ja kysynnän vaihtelut paremmin halliten kuin erillisissä sairaaloissa nykyisin. Siltasairaalassa siirrytään lyhythoitoisiin potilasprosesseihin, joiden toteuttaminen nykyisissä tiloissa on eri syistä vajavaista. Tavoitteena on erityisesti välttää turhia vuodeosastojaksoja. Osastohoitoa korvataan lyhythoitoisen kirurgian Leiko-yksiköllä, päiväsairaalatoiminnalla ja poliklinikoilla. Siltasairaalan päivystys yhdistää Töölön tapaturma-aseman ja Meilahden nykyisen päivystyspoliklinikan. Siltasairaalaan suunnitellaan nopeaan diagnostiikkaan ja hoitoon perustuva tertiääritason päivystysalue. Päivystyspotilaat hoidetaan niin, että tutkimus- ja hoitoprosessien kannalta samanlaisten potilaiden arvioinnissa ja hoidossa käytetään yhtenäisiä malleja ja resursseja. Potilaiden ryhmittely ylittää kliinisten erikoisalojen jaon eikä se perustu potilaan saapumistapaan. Teho-osastoalue jaetaan potilaiden valvonnan, intimiteetin ja henkilöstön resursoinnin mukaan tarkoituksenmukaisiin moduleihin. Teho-osasto, tehovalvonta ja valvonta kootaan yhteen Meilahden nykyisten teho-osastojen kanssa. Tällä vältetään erillisten, kalliiden ja vaikeasti ylläpidettävien vuodeosastoilla ja muissa yksiköissä sijaitsevien valvontojen ongelmat. Leikkausosaston 16 salia ovat toiminnallisesti ja fyysisesti suoraan yhteydessä Meilahden sairaalan nykyiseen 18 salin leikkausosastoon. Hybridisalit keskitetään Siltasairaalan puolelle ja öisin on auki koko aluetta palveleva yhteinen heräämö. Siltasairaalan poliklinikalle yhdistetään Töölön sairaalan eri lääketieteellisten erikoisalojen poliklinikat. Poliklinikan toimintamallissa vastaanottotilojen takana sijaitsee näitä yhdistävä toimistoalue, jossa lääkärit ja hoitajat voivat mm. tehdä polikliinisia etäsuoritteita ja konsultoida muita ammattilaisia. Näin vastaanottohuoneet vapautuvat välittömään potilastyöhön. Samaa toimintamallia käytetään Syöpäkeskuksen suuressa poliklinikkakokonaisuudessa. Syöpäkeskuksessa parannetaan palvelujen tuottavuutta ja laatua yhdistämällä poliklinikat ja päiväsairaalatoiminta. Syöpäpotilaiden lääkehoitojen keskittäminen päiväsairaalassa solunsalpaajayksikön läheisyyteen lyhentää lääkekuljetuksia ja lisää lääkkeiden toimitusvarmuutta. Kudoksensisäisen sädehoidon yksikön sijoittaminen lähelle Siltasairaalan anestesia- ja heräämöpalveluja lisää potilasturvallisuutta. Siltasairaalaan rakennetaan neljään kerrokseen neljä vuodeosastoa, joissa on yhteensä 215 sairaansijaa. Töölön sairaalasta siirtyvän toiminnan ja Syöpäkeskuksen vuodeosastot suunnitellaan hyvin samanlaisiksi, jotta mm. potilashoidon muuttuvat tarpeet voidaan turvata. Potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mikä mahdollistaa potilaan yksityisyyden ja omaisten läsnäolon. Tarvittaessa ruuhkatilanteissa osaan potilashuoneista voidaan ottaa kaksi potilasta. Suurilla toimintayksiköillä, toimintojen läheisyydellä Meilahdessa ja yhtenäisillä tukipalveluilla voidaan lisääntyvät palvelut järjestää maltillisella

4 Investoinnin vaikutus HUS:n kiinteistöjen käyttöön henkilöstöresursoinnilla ja selkiyttää päivystyksellisiä potilasvirtoja. Yhtenäinen Meilahden sairaala-alueen sairaalakokonaisuus mahdollistaa nykyisiä hajallaan sijaitsevia rakennuksia paremmin tilojen käyttäjäyksiköiden ja käyttötarkoitusten muutokset ja rakennetun kapasiteetin tehokkaan käytön. Siltasairaalaan keskeinen tavoite on Meilahden tornisairaalan, Kolmiosairaalan, Syöpäkeskuksen ja Töölön sairaalasta siirtyvien yksiköiden toiminnallinen integraatio ja siihen liittyvät potilaslähtöiset prosessit. Integraatiotavoitteita on myös opetuksen ja tutkimuksen sekä sairaanhoidollisten ja muiden tukipalveluiden järjestämisessä Meilahden sairaala-alueella. Potilasryhmien hoitoon liittyvät järjestelyt, tutkimus- ja hoitoprosessien kehittäminen, hankkeen tilamitoituksen perusteet, tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus, alustava henkilöstösuunnitelma sekä mm. investoinnin taloudelliset vaikutukset ja riskiarvio on kuvattu lähemmin hankesuunnitelmassa. Siltasairaalan investointi tukee keväällä 2016 laaditun pääkaupunkiseudun sairaala-aluevision 2030 tavoitteita. Vision mukaan vaativa sairaalatoiminta keskitetään neljälle kampukselle: Meilahti, Malmi, Jorvi ja Peijas. Siltasairaalan käyttöönoton jälkeen Töölön sairaalaa ei enää tarvita Uudenmaan alueen erikoissairaanhoitoon. HUS on käynnistänyt Helsingin kaupungin kanssa neuvottelut Töölön kiinteistön asemakaava- ja muista järjestelyistä. Töölön sairaalan alkuperäinen osa valmistui vuonna 1932 Suomen Punaisen Ristin tapaturmakirurgiseksi sairaalaksi. Poikkeusoloja varten varasairaalaksi varustettu väestösuoja rakennettiin vuonna Töölön sairaalaa laajennettiin kolmella rakennusosalla vuonna Leikkausosaston lisärakennus valmistui 1984, magneettikuvauslaitetta varten tehty laajennusosa vuonna Peruskorjaukset ovat liittyneet lähinnä toiminnallisiin muutoksiin. Jo usean vuoden ajan Töölön sairaalaan on tehty vain välttämättömiä korjauksia. Teknisen kuntoarvion (2012) mukaan LVI-järjestelmien korjaustarve on suuri ja myös muut talotekniset järjestelmät ovat pikaisen uusimisen tarpeessa. Sairaalan toimintoja on siirretty epidemiariskien, sisäilmaongelmien ja ruuhkautumisten vuoksi muihin sairaaloihin. Peruskorjattunakaan Töölön sairaalaan ei saada moderneja vaativan sairaalatoiminnan tiloja, joten kiinteistö voidaan suunnitella muuhun käyttöön. Syöpätautien klinikkarakennus on aikoinaan suunniteltu vuodeosastotoiminnan näkökulmasta, mikä vaikeuttaa nykyaikaista avohoitopainotteista toimintaa. Rakennus on valmistunut vuonna Huonokuntoinen, kapea torniosa ei ole muokattavissa moderniin vuodeosasto- eikä päiväsairaalahoitoon. Klinikan korjausprojektia suunniteltaessa on vahvistunut näkemys, että torniosan peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kasvavan kysynnän vuoksi peruskorjauksilla ei saataisi riittävästi tilaa koko toiminnan säilyttämiseksi samassa rakennuksessa. Toiminnan jakautuminen vanhan klinikkarakennuksen säilytettäviin osiin ja uuteen Siltasairaalaan mahdollistaa vanhan rakennuksen torniosan purkamisen 3. kerroksesta ylöspäin. Käyttöön jäävissä kerroksissa 0 2 hyödynnetään viime vuosina tehtyjä suuria investointeja (mm. sädehoito-osasto, 1. kerroksen pohjoissiipi sekä HUS-Apteekin solunsalpaajayksikkö).

5 Siltasairaalan sijoitus osaksi Meilahden sairaaloita tuo kaikkiin sairaalan keskeisiin toimintoihin tilankäytössä pelivaraa. Esimerkiksi poikkeustilanteissa käytössä on laaja yhteinen leikkausosastoalue ja yhteiset teho- ja valvontaresurssit sekä alueen muiden sairaaloiden resurssit ja osaaminen. Suurin osa tiloista suunnitellaan geneerisiksi, jolloin hoidettavien potilasryhmien muutokset eivät keskeytä sairaalan toimintaa. Töölön sairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikan lisäksi Siltasairaalaan siirtyy yksittäisiä potilasryhmiä myös Jorvin ja Peijaksen sairaaloista, Kirurgisesta sairaalasta, Kolmiosairaalasta ja Naistenklinikalta osana HYKS:n toiminnallista kehittämistä. Vapautuvien tilaresurssien kautta siirrot mahdollistavat palvelujen rakennemuutoksia koko HYKS-alueella. Siltasairaala lisää erikoissairaanhoidon tilamäärää noin bruttoneliöllä. Hanketta edeltävän, jo rakentamisvaiheessa oleva uusien maanalaisten laitetilojen laajuus on brm2. Tiloja, joista luovutaan kokonaan Siltasairaalan investoinnin jälkeen, on yhteensä noin brm2. Luku sisältää Töölön sairaalan, Syöpäklinikan torniosan, Meilahden laboratoriosiiven ja edellä todetut väliaikaiset rakennukset. Siltasairaalan kustannusarvio ja aikataulu Hankesuunnitelman tiedoilla laskettu Siltasairaalan rakennushankkeen kustannusarvio on 275 milj. euroa Helsingin hintatasolla 9/2016. Lisäksi hankkeesta aiheutuu muita kuin rakennushankkeeseen välittömästä kuuluvia kustannuksia 5 milj. euroa, joten koko kustannusarvio on 280 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää HUS:ssa noudatetun käytännön mukaisesti kiinteät sairaalalaitteet, joita ovat mm. leikkaussalien ja tehohoitohuoneiden kattokeskukset, leikkauspöydät, instrumenttien pesulaitteet, tutkimusvalaisimet ja potilasnosturit. Kustannusarvio ei sisällä nykyisin HUS-Tietohallinnon tehtäviin ja hankintavastuulle kuuluvia tietoteknisiä järjestelmiä ja laitteita, jotka HUS:n rakennusinvestoinneissa suunnitellaan ja budjetoidaan tietohallinnon tulosalueen hankkeina ja laskutetaan käyttäjäyksiköiltä sisäisinä veloituksina. Rakennuksen kustannusarviossa ei myöskään ole esimerkiksi kuvantamislaitteita ja Hyksin kliinisten tulosyksiköiden tutkimus- ja hoitolaitteita, jotka HUS:ssa budjetoidaan erillisiin hankintaohjelmiin, ja joiden uusimistarpeet pääosin ovat riippumattomia rakennusinvestoinnin ajankohdasta. Investoinnin kustannukset ovat euroa/hym2 ( hym2) ja euroa/brm2 ( brm2). Rakennusinvestoinnin ulkopuolisina erinä budjetoitavat tietojärjestelmäkustannukset ja tilojen ensikertainen kalustaminen sekä edellä todetut tutkimus- ja hoitolaitteiden hankinnat sairaalan käyttöönoton yhteydessä ovat alustavan arvion mukaan yhteensä milj. euroa. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon yhteydessä 2019 sovellettava kesken olevien investointien rahoitusjärjestely ei vielä ole tiedossa. Siltasairaalan 280 milj. euron kustannuksista noin 45 milj. euroa arvioidaan kertyvän nykyisen HUS-organisaation aikana vuoden 2018 loppuun mennessä. Hankkeen toteutusmuotona käytetään yhteistoiminnallista projektinjohtourakkaa tavoitebudjetilla. Valittavalle päätoteuttajalle

6 asetetaan laadulliset tavoitteet sekä aikataulu- ja kustannustavoite. Päätoteuttaja osallistuu suunnitteluun ja tekee ehdotuksia suunnitelmien kehittämiseksi, jotta varmistetaan sovittujen tavoitteiden saavuttaminen. Lopullinen sopimus projektinjohtourakoitsijan kanssa tehdään vasta kun on varmistettu, että asetettuun kustannustavoitteeseen päästään. Siltasairaalan aikataulu perustuu siihen, että urakka/toteutusmuoto mahdollistaa samanaikaisen suunnittelun ja rakentamisen. Toteutussuunnittelu alkaa tammikuussa Vuonna 2017 tehdään jo väistötöitä, mm. uudet tilat Tornisairaalan lämmönjakohuoneelle. Purkusekä maanrakennus- ja louhintatyöt käynnistyvät tammikuussa 2018 Siltasairaalan eteläpäästä. Syöpäklinikan kohdalta maanrakennus ja louhinta aloitetaan syyskuussa 2018, kun uudet maanalaisiin tiloihin tulevat lineaarikiihdyttimet ovat toiminnassa. Varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät Siltasairaalan eteläosassa kesällä 2018 ja Syöpäkeskuksen osalta keväällä Rakentaminen tapahtuu lohkoittain, mikä mahdollistaa laite- ja kalusteasennuksien aloittamisen ennen koko hankkeen valmistumista. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2022 loppuun mennessä. Päätoteuttajalta edellytetään kuitenkin selvitystä, miten valmistumista voidaan nopeuttaa. Hankejohtaja Raija Malmström ja investointijohtaja Anne Priha ovat kutsuttuna kokoukseen klo 10 esittelemään asiaa hallitukselle. Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä liitteenä olevan Siltasairaalan hankesuunnitelman, 2. esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Siltasairaalan investoinnin enimmäiskustannuksiksi 280 milj. euroa. Hankkeen kustannuksissa voidaan ottaa ilman valtuuston erillistä käsittelyä huomioon rakentamisen tarjoushintaindeksin 9/2016 jälkeinen muutos. Asian käsittely Merkittiin, että Raija Malmström ja Anne Priha olivat saapuvilla kokouksessa klo 10:50-11:23 esittelemässä asiaa hallitukselle. Merkittiin, että Antti Valpas poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 11:20 ennen päätöksentekoa asiassa. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätietoja Raija Malmström, p. (09) , Anne Priha, p. (09)