Anna Meller. Viikin koe-eläinkeskus. Eläinten mikrobiologinen laatu. Mikrobiologisen laadun merkitys. Mikrobiologisen laadun merkitys

Transkriptio

1 Eläinten mikrobiologinen laatu Koe-eläinten mikrobiologinen laatu Kuvaa eläinten mikrobiologista tilaa Virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit Suurin osa infektiosta on subkliinisiä Koe-eläinkurssi tutkijoille Lääketieteellinen tiedekunta Mikrobiologisen laadun merkitys Eläinten hyvinvointi refinement Infektioriski pienempi Lajin sisällä Lajien välillä Ihmistartunnat Mikrobiologisen laadun merkitys Tutkimuksen laatu paranee Eläimet terveitä ja tasalaatuisempia, eläimistä aiheutuvien muuttujien määrä pienempi Mitä pienempi varianssi, sitä pienempi eläinmäärä riittää reduction Kokeiden toistettavuus ja vertailukelpoisuus paranee Mikrobiologinen laatu vaikuttaa Kuolleisuuteen Hedelmällisyyteen Immunologisiin muutoksiin Histopatologisiin löydöksiin Maksan entsyymi-induktioon induktioon In-vitro (solumuutokset ja solukuolemat solulinjoissa) Mikrobiologisen laadun saavuttaminen Säädellyt ympäristöolosuhteet Rakenteelliset seikat (barrierit, isolaattorit ja IVC-häkit) Eläinten, ihmisten ja välineiden rajoitettu liikkuminen Korkealaatuinen hygienia Koulutetut t t eläintenhoitajat it t Tutkijoiden opastus Sairauksien estäminen Hyvälaatuiset kantaeläimet Karanteenit Eläinten päivittäinen tarkkailu Säännöllinen terveystarkkailu 1

2 Akseeninen eläin, germfree Vapaa kaikista osoitettavissa olevista patogeeneistä (bakteerit, virukset, parasiitit ja sienet) Ei edes normaalia suolistoflooraa Erityisvaatimuksia dieetille Isolaattorikasvatus Isolaattori Eläimet ovat täysin eristettynä ympäröivästä ilmatilasta Ilma on suodatettua Toimii positiivisella tai negatiivisella paineella Suojaa joka eläimiä tai ympäristöä Kaikki tarvikkeet sekä ruoka ja vesi on steriloitava Pienet toimenpiteet mahdollisia Gnotobioottinen eläin Tehdään akseenisesta eläimestä Eläimelle annetaan tunnettu mikrobi tai mikrobiseos Ylläpidetään isolaattorissa Tutkitaan tunnetun mikrobin/mikrobien vaikutuksia Patogeenivapaaeläin Vapaa ilmoitetuista patogeeneista Määrittely vaihtelee Barrierikasvatus =Defined flora Specific pathogen free animal, SPF Vapaa ilmoitetuista patogeeneita Barrierikasvatus Eri yksiköillä erilaiset patogeenilistaukset ja testaustavat Yleisin luokka jyrsijöillä ja kaniineilla Barrieri Suljettu olosuhteiltaan kontrolloitu tila, jolla pyritään minimoimaan ei-toivottujen mikrobien pääsy Barrieri voi olla yksikkö, huone, teline tai häkki 2

3 Barrieriyksikkö Kaikki tarvikkeet steriloidaan sisälle (autoklavoidaan, säteilytetään tai steriloidaan kemiallisesti) Karanteeni Terveystarkkailu Suihku ja steriili vaatetus Vain terveystarkkailtuja eläimiä tai alkion siirrolla puhdistettuja eläimiä sisälle Konventionaalinen eläin Alkuperäinen merkitys, ei tarkkailtu Mikrobiologinen tila tuntematon Suomessa tarkoittaa useimmiten eläintä, joka ei ole yhtä tarkan kontrollin alla kuin barrierissa Konventionaaliyksikkö Ei yhtä kontrolloitu kuin barrieri Ilma ei yleensä mikrosuodatettua Ruoka ja kuivike ei yleensä steriloitua Vapaampi liikkuvuus Hyvin erityyppisiä Eläimillä saattaa olla patogeenejä Voi olla puhdas, mutta vaikea ylläpitää IVC-häkit Yksittäin ilmastoidut häkit Jokainen häkki oma Joko positiivinen tai negatiivinen Eläintenkäsittely ainoastaan laminaarikaapissa Terveystarkkailu hankalaa Suodatinkansihäkit Suodatinkansi normaalissa häkissä Ilmankierto on rajoitettua Eläinten kuljetus ja siirtäminen Riskitekijöitä Sisään tulevat eläimet Eläintenhoitajat Tutkijat Muu henkilökunta Biologiset materiaalit Hyönteiset, muut tuhoeläimet 3

4 Infektioreitit Ilmastointi Ruoka Vesi Kuivike Muut välineet Infektioiden estäminen Terveystarkkailu Karanteeni Tuodaan vain SPF-eläimiä Joka laji omissa tiloissaan (zoonoosit, saalissaalistaja-suhteet) suhteet) Terveydentilan tarkkailu Kaikki eläimet on tarkastettava joka Muutokset eläimen ulkonäössä tai käytöksessä, johtaa Eläinten tarkistus ennen kokeeseen ottamista Kliinisesti sairaita eläimiä ei otetaan mukaan Kliiniset tutkimukset Suuret eläimet (koirat, kissat, siat jne.) Kissat ja koirat ovat yleensä rokotettuja Tuotantoeläimet terveysvalvontaohjelmissa olevilta tiloilta Terveystarkkailu Laitokset eroavat suuresti Euroopassa noudatetaan FELASAn suosituksia Joka lajille omat suositukset Karanteeni Suojataan yksikköä tulevien eläinten mukana tulevilta patogeeneilta Erillisiä suljettuja yksikköjä Joka lajille omat suositukset Jyrsijät 5-15 pv Kaniinit pv 4

5 Karanteeni Tarkkaillaan kliinisiä oireita Tarvittaessa otetaan terveystarkkailunäytteitä SPF eläimet ovat vähentäneet merkitystä jyrsijöillä Ihmisten karanteeni Ihmiset voivat toimiat tautien vektoreina Karanteeni eri yksiköiden välillä Eläintenhoitajat, tutkijat, eläinlääkärit Yleisimmin tuntia Lemmikit Sairauksien kliininen hoito Lajista, kannasta, mikrobiologisesta tilasta, sairaudesta, kokeesta riippuen Jyrsijöitä hoidetaan harvoin Ei-tarttuvia tauteja tai ongelmia hoidetaan (hampaiden liikakasvu, haavat) Zoonoottisia tai vaarallisia tauteja ei hoideta Koe-eläinten terveystarkkailu Koe-eläinkurssi tutkijoille Lääketieteellinen tiedekunta Mikrobiologinen status Mikrobiologinen status päätetään tutkimuksen vaatimusten mukaan kussakin yksikössä Jokainen yksikkö päättää millä keinoilla mikrobiologinen tila ylläpidetään GM-animals Immunologiset tutkimukset Immunopuutteeliset eläimet Kirurgia Terveystarkkailuohjelma Seurataan mikrobiologista tilaa Joka laitoksella/yksiköllä suunniteltu ohjelma Isolaattori Barrieri Konventionaali Karanteeni 5

6 Mikrobiologisen tilan ylläpitäminen Eläinten säännöllinen tarkkailu Eläinten hoitajat Tutkijat Eläinlääkäri Säännölliset terveystarkkailut Karanteenit Eläimiä vain tunnetulla mikrobiologisella statuksella sisään Kaikki lajit omissa tiloissaan Säännöllinen terveystarkkailu Todiste mikrobiologisen tilan säilymisestä Tarkkaillaan eläinten mikrobiologista laatua Aina historiallista tietoa Aina otos koko kannasta Mikrobiologinen yksikkö Populaatio, jolla on sama mikrobiologinen status Rajataan fysikaalisilla esteillä ja hoitorutiineilla Laitos/yksikkö/huone/isolaatori/teline/häkki Terveystarkkailusuositukset FELASAn suositukset jyrsijöille ja kaniineille, kissoille, koirile, sioille, kädellisille, lampaille, vasikoille ja vuohille Suurin osa eurooppalaisista laitoksista noudattaa 6

7 Suositukset Tarkkailussa Virukset Bakteerit Parasiitit Patologiset löydökset Testaustiheys Otoskoot Virukset Hiiri MHV EDIM MPV/MVM PVM Sendai TMEMV Ectromelia LCV MAD 1&2 MCMV Reo 3 Rotta KRV RPV H-1 PVM Sendai SDA/RCV Hantaan MAD 1&2 Reo 3 Bakteerit Parasiitit Hiiri Citrobacter rodentium Clostridium piliforme Bordetella bronchiseptica Corynebacterium kutscheri Mycoplasma spp. Pasteurellaceae Salmonella spp. B-haemolytic Streptococci Streptococcus pneumoniae Streptobacillus moniliformis Helicobacter spp. Rotta Bordetella bronchiseptica Clostridium piliforme Corynebacterium kutscheri Mycoplasma spp. Pasteurellaceae Salmonella spp. Streptobacillus moniliformis B-haemolytic Streptococci Streptococcus pneumoniae Helicobacter spp. Hiiri ja rotta Ectoparasites Myocoptes musculinus Myobia musculi Endoparasites Protozoa - e.g. Spironucleus spp., Giardia spp. - Chilomastix spp., Trichomonas spp. Helminthes - e.g. Syphacia obvelata - Syphacia muris - Aspiculuris tetraptera Testitiheys Sample size Laji ja kanta Yksikön koko Yksikön laatu (tuotanto/ tutkimus yksikkö) Tartuntariski Taloudelliset seikat Taudin arvioitu prevalenssi Haluttu herkkyys löytää positiivinen yksilö Useimmiten 10 eläimen otos antaa noin 90% todennäköisyyden löytää sairas eläin populaatiosta Yksi positiivinen tulos = koko yksikkö positiivinen, ei positiivisia tuloksia = koko yksikkö negatiivinen 7

8 Otoskoko Jos prevalenssi on 30% 10 eläimen otos antaa 95% todennäköisyyden löytää positiivinen Jos prevalenssi on 50%- 5 eläimen otos antaa 95% todennäköisyyden 10 eläimen otos antaa 99,9% todennäköisyyden Pienet populaatiot hankalia sentinel (altiste) eläimet? A B C D E F G H I % A B C D E F G H I 25% A B C D E F G H I 75% A B C D Sentinel (altiste) eläimet Pienet populaatiot, immunopuutteeliset eläimet Altistetaan populaatiossa oleville Eläimet altistetaan likaiselle kuivikkeelle, vedelle, ruualle (ilma, eläimet) E F G H I 8

9 Jyrsijöiden ja kaniinien terveystarkkailu Tarkastus, verinäytteenotto ja eutanasia Serologia (virukset, osa bakteereista ja mykoplasmat) Ruumiinavaus ja bakteerinäytteidenotto (nasopharynx, trakea, cecum, preputium tai vagina), ulostenäytteet (natiivi and flotaatio) Histopatologiset näytteet tarvittaessa Suurempien eläinten terveystarkkailu Lajin mukaan Koira, kissa, sika 4 kertaa vuodessa Kliininen tarkastus Näytteiden otto - Nielu, karva/iho, ulosteet viljelyyn - Serologiset näytteet - Sisäloiset Terveystarkkailuraportti Tiedot Yksikkötyyppi Laji/kanta Patogeenit Testaustiheys Viimeisin testikerta Viimeisimmät i i tulokset t Testauslaboratorio Testimenetelmät Historialliset tulokset..\viikki terveystarkkailu\v barrier xls 9